Sähköautot vai biodiesel

Suomi, tai no ainakin Suomen hallitus, julkaisi viime viikolla ilmasto- ja energiastrategian, jonka mukaan 2030 Suomen teillä olisi noin 250 000 sähköautoa ja vähintään 50 000 (bio)kaasuautoa. Kovin radikaaliksi tätä näkemystä ei voi väittää, maassamme kun huristelee tätä nykyä noin 2,6 miljoonaa henkilöautoa, 300 000 pakua ja 100 000 rekkaa. Eli hallituksemme strategian mukaan vuonna 2030 vain noin 10% ajoneuvoista liikkuisi enemmän tai vähemmän kestävästi.

Näkemyksestä puuttuu paitsi kunnianhimo, myös ymmärrys siitä miten nopeasti sähköautoilu voi yleistyä.

Suosittelen katsomaan tämän Tony Seban presentaation. Linkkaan suoraan kohtaan, jossa puhutaan sähköautoista. Käyn läpi ydinkohdat tässä blogissa.

Miten nopeasti muutos voi tapahtua? Seuraava Tony Seban kuvapari kertoo esimerkin sadan vuoden takaa:
cursor_and_del_1_pdfcursor_and_del_1_pdf
Meillä on aikaa vuoteen 2030 suurin piirtein saman verran. Onko samanlainen muutos mahdollinen vai vain viherhaihattelua?

Sähköautojen kallein osa on akusto. Litium-ioni-akustojen hinta on laskenut viimeiset 15 vuotta noin 14% per vuosi. Vuoden 2010 jälkeen jopa n. 16% vuosi. Tästä laskusta seuraa seuraava käyrä:
cursor_and_del_1_pdf
Tähti vuoden 2020 kohdalla tarkoittaa vuotta, jolloin 320 kilometrin toimintasäteellä varustetun sähköauton akuston hinta on tasolla, jolla uuden sähköauton hinta on sama kuin Yhdysvalloissa myytävän keskihintaisen polttomoottoriauton (33 000$).

Vuoden 2022 kohdalla oleva tähti puolestaan on ”low-end” eli halvahkon auton hintataso (22 000$). Eli vain muutaman vuoden kuluttua sähköauto ei ole enää markkinaehtoisestikaan kalliimpi kuin polttomoottoriauto.

Entäs sitten? Ei jengi halua sähköautoja? Ai ei vai?

Tavallisessa polttomoottoriautossa on noin 2000 liikkuvaa osaa. Teslassa 20. Kumman arvelette olevan halvempi ylläpitää ja kestävämpi? Entäs ajokokemus? Tesla tarjoaa jo nyt suorituskyvyltään monta kertaluokkaa kalliimpien polttomoottoriautojen kiihtyvyyden ja väännön. Ja sähköauton sähkö maksaa bensaan verrattuna pähkinöitä.
cursor_and_del_1_pdfJa kuvitteleeko joku suurten autovalmistajien tässä markkinatilanteessa vielä kymmenen vuoden kuluttua valmistavan polttomoottoriautoja lähinnä Suomen markkinoille? Ja vielä, kuvitteleeko joku vain Suomen markkinoille rakennettavien Flexifuel-autojen olevan halvempia kuin kaikkialle muualle maailmaan valmistettavien sähköautojen?

Onkin varsin todennäköistä että hallituksen biopolttoainekiimassaan valitsema visio on aivan liian varovainen. Pitäisi valmistautua koko henkilöautoliikenteen sähköistämiseen. Tavoitteen tulisi olla vähintäänkin se että 2030 teillämme ei uusia polttomoottoriautoja ole enää lainkaan.

Ja kaupunkitasolla meidän tulisi valmistautua siihen että latauspaikkojen tarve kasvaa lähivuosina räjähdysmäisesti. Jokaisella Helsingin noin 20 000 kadunvarsipaikalla pitäisi mahdollistaa lataaminen. Olenkin antanut kertoa itselleni että kaupunki on tähän valmistautumassa, tosin mittakaavaa Helsinkikään ei välttämättä vielä hahmota.

Biopolttoaineet, ainakin jätteistä tuotettavat, voivat olla osa raskaan liikenteen ja lentoliikenteen tulevaisuutta. Henkilöautoista polttomoottorit katoavat muutamassa vuodessa ja siinä voittavat sekä autoilija että ympäristö. Vaikka kuinka uskoisi biotalouteen, kannattaa katsoa mitä maailmalla tapahtuu. Suomi ei ole mikään yksinäinen saareke, jossa voidaan tehdä aivan omalakisia päätöksiä. Markkinatalous ratkoo ison osan autoilun ilmasto-ongelmista aivan lähivuosina.

Ja 2030 autot ovat automaattisia, joka muuttaa autoilun luonnetta vielä enemmän. Mutta siitä joskus toiste.

Kaupunginhallitus 28.11.2016

Tällä viikolla mm. Länsimetron monttuun lisää rahaa ja innovaatiorahaston hankkeita. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 V 14.12.2016, Länsimetron hankesuunnitelman rakentamiskustannusten enimmäishinnan ja kaupungin Länsimetro Oy:n lainoille myöntämän takauksen korottaminen Helsingin osalta

Eipä auta kuin niellä hatullinen sitä ihtiään. Tämä nyt vie sen minkä vie. Helsingin osalta kustannukset ylittyivät 107,5 miljoonaa euroa alkuperäiseen päätökseen verrattuna. Ja viime kevääseen verrattuna korotusta 20,5m€.

”Merkittävimmät kustannusten kohoamiseen johtaneet tekijät ovat Helsingin osalta Koivusaaren ja Lauttasaaren asemien rakennustyöt ja lisä- ja muutostyöt (yhteensä 11,7 milj. euroa, hintatasossa 10/2007). Pienempiä kustannuslisäyksiä ovat aiheuttaneet rata-alueen sähkötyöt, ratasähkö- ja turvalaitteisiin sekä päällysrakennetöihin liittyvät työt (yhteensä 5,9 milj. euroa, hintatasossa 10/2007). Suunnittelun ja rakennuttamisen kustannukset ovat nousseet 3,0 milj. eurolla (hintatasossa 10/2007).”

Ainoa positiivinen puoli on se että tällä kertaa ei tarvitse katsella Kokkista esittelemässä aihetta.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 14.12.2016, Roihupellon kampuksen asemakaavan muuttaminen (nro 12364)

ok. Tiloja noin kahdelle tuhannelle opiskelijalle. Pitäisikö Roihupellon metroasemaa ryhtyä harkitsemaan?
cursor_and_www_hel_fi_static_public_hela_kaupunginhallitus_suomi_esitys_2016_kanslia_2016-11-28_khs_42_el_7baee5c5-192d-cf62-8543-579f2e500000_liite_pdf
2 V 14.12.2016, Koskelan sairaalan ja pesuloiden alueen asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12389)

Kaupunkisuunnittelulautakunta poisti kokouksessaan kaavasta merkinnän ”AKS-KORTTELIALUEILLA määräyksen ”Rakennusten tulee olla julkisivultaan ja rakenteeltaan pääosin puuta.”” Me haluaisimme sen sinne takaisin. Tässä jos missä kannattaisi tehdä puurakenteista. Suurin betonin ja puun välistä hintaeroa selittävä tekijä on sprinkelijärjestelmä, joka on pakko rakentaa puurakenteiseen rakennukseen. Tällä kertaa kyseessä muistisairaiden ryhmäkoti, johon sprinklerit on pakko asentaa joka tapauksessa.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 V 14.12.2016, Helsingin kaupungin kiireettömien potilaskuljetusten siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle

ok. Yksimielisesti sotelautakunnassa, työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä. Poistaa päällekkäisyyksiä ja varmaankin osaltaan valmistelee myös sote-uudistusta.

KAUPUNGINJOHTAJA

4 Eräiden hankkeiden rahoitus innovaatiorahaston varoilla vuonna 2017

Pöydälle. Kokonaispotti on kohtuullisen iso ja ainoa asiaa tarkasteleva poliittinen elin on kaupunginhallitus, joten tähän pitää ehtiä perehtymään paremmin. Ehdotuksen mukaan jaamme siis aiemmin päätetyille jatkuville hankkeille 867 000 euroa, 914 500 euroa käytettäväksi vuonna 2017 uusille hankkeille ja lisäksi vielä noin 330 000 euroa hankkeille, jotka ovat viivästyneet ja määrärahat myönnetty vuodelle 2016.

Linkki perustelumuistioon.

Kaupunginhallitus 21.11.2016

Ensi maanantaina kuntapolitiikan supersyksyn viimeisiä superkaupunginhallituksia. Listalla mm. Guggenheim ja kansallinen kaupunkipuisto. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 30.11.2016, Vasemmistoliiton valtuustoryhmän ryhmäaloite asumisen kustannusten nousun pysäyttämisestä

ok. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on tehnyt ryhmäaloitteen vuokrasäännöstelystä Helsingissä. Virkamiehistön vastaus on selkeä: vuokrasäännöstely ei olisi kokonaisuutena hyvä keino ratkoa asuntojen kustannusten nousua. Kannattaa lukea vastaus, se on tosi hyvä ja löytyy täältä.

2 V 30.11.2016, Valtuutettu Sami Muttilaisen aloite terassien aukioloaikojen pidentämisestä

Vastaus Muttilaisen aloitteeseen kertaa pitkälti Kimmo Helistön vuonna 2009 tekemän ja saman sisältöisen valtuustoaloitteen selvityksiä. Vastauksessa kerrotaan että rakennusvirasto on 2011 luvannut raportoida terveydensuojeluviranomaisen, AVIn ja Poliisin välillä käytyjen neuvottelujen tuloksista kaupunginhallitukselle. Ja vastauksesta ainakin minä luen että tällaista raporttia ei ole kaupunginhallitus saanut.

Elinkeino-osaston mielestä selvitys on edelleen ajankohtainen, ehkä jo- pa enemmän kuin silloin ja se tulisi tehdä nyt rakennusviraston johdolla yhteistyössä elinkeino-osaston kanssa siten, että asia käydään läpi kaikkien asiaan vaikuttavien tahojen kanssa, kuten kaupungin hallinto- kunnat, joilla voi olla asiassa päätösvaltaa, Etelä-Suomen aluehallintovirasto sekä poliisi. Lisäksi selvityksen teon yhteydessä tulisi kuulla kattavasti elinkeinon ja järjestöjen kannat asiaan.

Tällaisen selvityksen tekemisestä ei päätöksessä ole mitään velvoittavaa, joten sellainen täytyy sinne lisätä.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 V 30.11.2016, Valtuutettu Sami Muttilainen aloite meluluvan jatkamisesta musiikki- ja kulttuuritapahtumissa

Sami on tässäkin oikealla asialla kaupunkikulttuurin puolesta. Mutta on huomattava että kaupunki on tehnyt paljon jotta tässä asiassa päästäisiin rakentavaan kompromissiin, joka miellyttäisi sekä meluhaitasta vastaavia viranomaisia että tapahtumajärjestäjiä. Esittelijä kertookin että vuonna 2015 tehdy päättymisaikalinjauksen ansiosta ”meluilmoituspäätökset voitiin keväällä 2016 tehdä aiempaa aikaisemmin, kun päättymisaikalinjaus oli tiedossa. Päättymisajoista saatiin sovittua hyvin vuokraajien priorisoitua myöhemmät tapahtumat. Myös tiedotus tehdyistä päätöksistä voitiin hoitaa aikaisemmin ja kootummin kuin edellisvuosina.”

Tämän vuoksi esittelijä esittääkin että

”Talvella 2016 käyttöön otetuilla päättymisaikalinjauksilla on tarkoitus jatkaa myös vuonna 2017 ja tilannetta tarkastellaan uudelleen kesän 2017 jälkeen.”

Juurikin näin. Ymmärrän mitä Sami hakee aloitteellaan, mutta nyt on hyvä vakiinnuttaa säännöt ainakin pariksi vuodeksi ja katsoa sitten onko uuden korjausliikkeen paikka.

SIVISTYSTOIMI

1 V 30.11.2016, Guggenheim Helsinki -taidemuseohankkeen toteuttamista koskevan sopimuksen hyväksyminen

Mielestäni Guggenheim-hankkeen toteutumisesta tai toteutumattomuudesta tulee päättää kaupunginvaltuuston. Vuoden 2012 prosessi katkesi kaupunginhallitukseen ja siitä mielestäni johtuu osa koko hankkeen kokemaa vastustusta. Asiasta olisi pitänyt keskustella valtuutossa saakka päätösasiana.

Eli riippumatta lopputuloksesta toivon että kaupunginhallituksen päätösesitys on muotoa ”Kaupunginhallitus esittää valtuustolle…”. Toivon siis mahdollisen vastaesityksenkin olevan tällä muotoilulla.

Itse tulen äänestämään hankkeen puolesta. Mielestäni se on elinkeinopoliittisesti erittäin perusteltu. Se olisi Helsingille ja Suomelle hyvä kohde, joka houkuttelisi tänne lisää matkailijoita. Niin Helsinki-Vantaalta stop-over -vieraita kuin muitakin. Eikä unohtaa pidä sitäkään että se olisi joka tapauksessa upea kulttuurikohde, hieno rakennus hienolla paikalla. 100x parempi kuin nykyinen parkkipaikka.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 30.11.2016, Koskelan sairaalan ja pesuloiden alueen asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12389)
cursor_and_www_hel_fi_static_public_hela_kaupunginhallitus_suomi_esitys_2016_kanslia_2016-11-21_khs_41_el_695a9796-92c6-cfe8-a39a-580553a00003_liite_pdf
Erinomainen uusi kaava. Asuntoja 3000 uudelle helsinkiläiselle. Samalla sairaalarakennukset suojellaan. Aluetehokkuus 1 ja korttelitehokkuus keskimäärin 1,73. Hyvään suuntaan. Ei tällaisia kaavoja vielä muutama vuosi sitten kaupungissamme tehty.

2 V 30.11.2016, Valtuutettu Jarmo Niemisen aloite kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin

ok. Jarmo esittää että Helsinkiin perustettaisiin ”kansallinen kaupunkipuisto”, joka suomeksi tarkoittaa sitä että suojellaan kaupungista alueita asemakaavoitukselta. Tai ainakin asema- ja yleiskaavoittaminen muuttuisi vaikeammaksi.

”Kansallista kaupunkipuistoa koskeneen aloitteen allekirjoitti 54 valtuutettua. Lausunnot saatiin kuudelta eri lautakunnalta, jotka lausuivat hyvin toisistaan poikkeavalla tavalla. Jotta voitaisiin luoda pohja kaupunkipuistoa koskevalle yhteiselle näkemykselle, katsoo kaupunginhallitus, että kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitys on tehtävä. Perustamisselvityksen pohjalta voidaan päättää kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta tai perustamatta jättämisestä.”

Selvityksen kautta saataisiin selville mitä ”kansallinen kaupunkipuisto” konkreettisesti tarkoittaisi. Nythän se on pitkälti vain sanahelinää.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Lyhyt katsaus asuntotonttien varaustilanteeseen ja tonttien varaaminen asuntohankkeita varten

ok.

”Tontinvarausesitys käsittää tontteja yhteensä noin 3 150 asunnon rakentamista varten eli noin 6 000 asukkaalle.

Asuntomäärin laskettuna kaikista varausesityksen tonteista noin 20 % esitetään varattaviksi valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, noin 44 % välimuodon asuntotuotantoon ja noin 36 % sääntelemättömään asuntotuotantoon. Varausesityksen selkeä pääpaino on kohtuuhintaisessa säännellyssä tuotannossa. Säännellyn tuotannon osuus on noin 64 % koko varausesityksen laajuudesta. Att:n tontinvarauksista puolestaan 36 % olisi valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoa ja 64 % välimuodon asuntotuotantoa. Yksityisten toimijoiden osuudessa säännellyn kohtuuhintaisen tuotannon osuus on luokkaa 76 %.”

Trump, tyly mättö ja todellisuus

Trumpin voitto oli minulle aivan hirvittävä järkytys. Ylitti jopa Perussuomalaisten ”jytkyn” tärinän. Panokset ovat kuitenkin Jenkkilässä niin eri luokkaa kuin tällaisen pienen pohjoisen provinssin sisäpolitiikassa.

Yksi kysymys on kiertänyt mielessä yli kaiken viime päivinä. Miten on mahdollista puhua niin paljon niin täyttä paskaa ja silti voittaa vaalit?

Netti on tietenkin täynnään fiksuja analyyseja monelta eri kantilta. Kerrotaan että Clintonia vihattiin, Clinton ei sytyttänyt, kansa halusi muutosta, Trumpia ei äänestetty asioiden perusteella, vaan tunteella jne. Näitä tulee varmasti seuraavina viikkoina vielä lisää. Silti palaan samaan kysymykseen:

Miten on mahdollista puhua niin paljon täyttä paskaa ja silti voittaa vaalit?

static_politico_com_a2_01_4fa959254c2f9216910f47649004_160114-donald-trump-2-ap-1160_jpg
Tämä on minulle henkilökohtaisesti kovin pala kun ainakin jollain tapaa yritän perustaa poliittiset kantani faktoille ja todellisuuteen pohjaavalle analyysille. Olenpa joskus jopa vaihtanut kantaani olosuhteiden muuttuessa tai tiedon lisääntyessä.

Trumpin voitto osoittaa että voisi vaan puhua ihan täyttä paskaa. Perehtymättä lainkaan. Mitä enemmän, sen parempi, kukaan ei pysy perässä. Ehkä seuraavien vaalien lähestyessä lupaankin että minulla on muuten todella upea sote-uudistus taskussani. En kerro mikä se on, miten se toteutetaan tai paljonko se maksaisi, mutta se on kyllä todella upea. Just trust me.

Mikään ei tuntunut tepsivän. Trump operoi täysin eri maailmankaikkeudessa kuin muut poliitikot, joille yksikin asiavirhe tai tietämättömyyden paljastuminen oli kohtalokas.

Siksi olinkin todella ilahtunut ennen vaaleja kun esim. NYTimes julkaisi kattavia koosteita Trumpin valehtelusta. Ajattelin että pakkohan tämän on tepsiä. Kun fakta ja valhe tappelevat, fakta voittaa.

Paskanmarjat voittaa.

Useampi nukuttu yö myöhemmin Trumpin voitto vituttaa yhä. En vieläkään oikein kykene avaamaan Politicoa, Voxia tai TPMää. Hesarikin vähän siinä ja siinä.

Ja lauantaina siellä olikin Perussuomalaislehden ”Suomen Uutisten” päätoimittaja Matias Turkkila haaveilemassa Trump-ilmiöstä Suomessa ja kertoilemassa ”tylyn mätön” julkaisemisesta. Juttu kannattaa lukaista.
turkkila
”Tyly mättö” oli perussuomalaisten kansanedustajan Teuvo Hakkaraisen haastattelu, jossa viitasaarelainen sahuri laukoo aivan mitä sylki suuhun tuo ja Suomen Uutiset julkaisee. ”En voi alkaa sensuroimaan kansanedustajien puheita.” päätoimittaja Turkkila toteaa.

No etpä tietenkään. Miksi ryhtyisit. Tai edes korjaamaan asiavirheitä. Niitä faktoja.

Toisaalta Turkkilan mukaan ”populistista puhetta ei ole tarkoitettukaan otettavaksi kirjaimellisesti”. Miten ihmeessä kansalainen erottaa sen sitten sellaisesta puheesta, joka on tarkoitus ottaa kirjaimellisesti? Turkkilan mielestä perinteinen lehdistö lähestyy kaikkia asioita ”liberaalista” kulmasta. Niin, no, suuren amerikkalaisen koomikon Stephen Colbertin sanoin: ”Reality has a well-known liberal bias”.

Oma intuitiivinen reaktioni trumpilaiseen tai perussuomalaiseen paskanpuhumiseen on vastahyökkäys. Kunhan vain ladon faktoja riittävästi pöytään, niin kyllä fakta voittaa.

Paskanmarjat voittaa.

Oma intuitiivinen tapani reagoida populistiseen sanomaan on siis väärä. Tuhoisan väärä.

Puolueemme oppi tämän karusti 2011. Silti se polttelee. Niin väärältä tuntuu antaa paskan virrata ohi kuin Vantaanjoen tulva-aikaan. Mitä ylipäätään voi tehdä jos faktatsekkaus ei vaan kertakaikkiaan tehoa?
duty_calls-2
Minulla ei ole hyviä vastauksia. Ainakin pitää oppia hillitsemään intuitio. Pitää keskittyä omaan sisältöön ja jättää Perussuomalaiset muhimaan omaan liemeensä. Ja ainakin Helsingissä se soppa on aika-ajoin niin sakiaa että ei siihen ulkopuolisia kaivata kauhan varteen. Mutta viisasten kiveä minulla ei ole. Ja tunnepuhe, jonka oma puolueeni on tietoisesti ottanut käyttöön tuntuu minulle vieraalta. Minä haluan puhua betonista, kapasiteeteista ja kaarresäteistä kun keskustellaan liikennepolitiikkasta, enkä siitä miten onnelliset pikkujalat kävelykadulla sitten aikanaan tepsuttavat.

Mutta tuo on vain henkilökohtainen ongelmani. Entä sitten laajemmin?

Median sirpaloitumisen myötä todellisuus sirpaloituu. Liberaalissa demokratiassa meillä ei ole keinoja kieltää sananvapautta ja hyvä niin. Paskaakin voi puhua eikä totuudenvartijoita ole. Netissä vielä vähemmän. Sekin on todellisuutta jota ei saa pois. Siksi onkin ehkä ihan hyvä että ”Suomen Uutiset” ei edes esitä noudattavansa Julkisen sanan neuvoston Journalistin ohjeita. Se tuottaa rehellistä propagandaa, jos sellaista on olemassa. Kukin nauttikoon omalla vastuullaan.

Ja vastuutontahan tuollainen on. Koko yhteiskuntajärjestyksemme pohjaa jaetulle todellisuudelle, jossa yhdessä elämme. Ilman yhteistä todellisuutta asioista sopiminen muuttuu vähitellen mahdottomaksi. My way or highway. Yhdysvaltain täysin polarisoitunut poliittinen kulttuuri hyvänä esimerkkinä. Avoin ja rehellinen tiedonvälitys on demokraattisen yhteiskunnan välttämätön perusoletus.

Mutta miten sitten perinteinen media voi käsitellä populistisia liikkeitä, jotka tietoisesti ovat päättäneet käsitellä todellisuutta toisin kuin muut? Kaiken negatiivisen julkisuuden jälkeenkin Hakkarainenkin sai toisissa eduskuntavaaleissaan enemmän ääniä kuin aiemmin. Perussuomalaiset haluavat pelata jalkapalloa rugbyn säännöillä.

Mitä HS, Yle tai Keskisuomalainen voivat tehdä? Klikit kiinnostanevat kaikkia kaupallisia mediataloja. Entä pitäisikö muidenkin puoluemedioiden ryhtyä tuottamaan ihan avointa propagandaa enemmän tai vähemmän näennäisjournalismin sijaan? Houkutus lienee kova.

Onneksi Lidlin parkkipaikan ja uutisoidun todellisuuden lisäksi on olemassa se todellinen todellisuus, joka vääjäämättä luo niitä reunaehtoja, joiden piirissä päätöksiä todellisuudessa tehdään. Ja jos oma politiikan tekemisen tapa ja sen sisällöt perustuvat fantasialle ja itse keksityille faktoille, jossain vaiheessa todellisuus tulee vastaan. TJEU. Toivotaan että Trumpin kohdalla oppimiskäyrä ei ole kovin verinen.

Ehkä pitää vaan luottaa. Luottaa siihen että todellisuus ja rehellisyys kantavat. Vaikka nyt kävikin selväksi että lippalakit sopivat ainakin appelsiinille, niin sen kanssa on elettävä. Todellisuuden. Ei sen maailman minkä olisin halunnut, vaan sen mikä on. Tuolla ulkona.

Kaupunginhallitus 7.11.2016

Ensi vuoden talousarvio, Gugge, hätämajoitus. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

KAUPUNGINJOHTAJA

1 V 16.11.2016, Helsingin kaupungin talousarvio vuodeksi 2017 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2017 – 2019

ok. Valkoista savua havaittu kaupungintalon suunnalla. Ensi vuoden budjettisopu on julkinen huomenna iltapäivällä. Kaupunginjohtajan esityksen tiivistelmä löytyy täältä.

SIVISTYSTOIMI

1 V 30.11.2016, Guggenheim Helsinki -taidemuseohankkeen toteuttamista koskevan sopimuksen hyväksyminen

Gugggggggennnnnnnheeeeeim. Gugguggeguguguggguggge.
www_hel_fi_static_helsinki_press_guggenheim-muistio_2016_pdf
Vihreällä ryhmällä ei ole ehdotukseen kantaa. Keskustelemme valtuustoryhmässä 16.11. mitä tästä uudesta ehdotuksesta voisi olla mieltä.

Kirjoittanen omasta kannastani blogin. Kaupunginhallituskäsittelystä olen sitä mieltä että mielestäni hanke pitää joka tapauksessa viedä valtuuston keskusteluun. Siis vaikka kaupunginhallitus päättäisi jo hylätä hankkeen. Edellisellä kierroksella hanke pysähtyi kaupunginhallitukseen ja tämä on mielestäni osasyy tähän pitkittyneeseen limboon.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 V 16.11.2016, Valtuutettujen Thomas Wallgrénin ja Veronika Honkasalon aloite hätämajoituksen järjestämisessä noudatettavasta ohjeistuksesta

Romanien hätämajoitusasia on saamassa ainakin jonkinlaisen välipäätöksen: Diakonissalaitos on ottamassa vastuun hätämajoituksesta ja Helsinki tukee Diakonissalaitosta avustuksella tätä varten. Tilannetta myös tulee seurata aktiivisesti – riittäväthän resurssit aidosti? Kaduille ei saa jättää ketään pakkaseen.

Ja jahka eduskunnan apulaisoikeusasiamies antaa päätöksensä Sosiaali- ja terveysviraston kriisimajoitusohjeistuksesta, ohjeistusta tarvittaessa muutetaan. Tähän siis palattaneen vielä tämän vuoden aikana.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

3 Selvitys länsimetron viivästymiseen johtaneista syistä

ok. Länsimetron osalta todetaan että Länsimetro Oy on käynnistänyt oman selvityksensä kustannusnousuista ja kaupunginhallitukselle esitetään että odottelemme sen tulokset ennen kuin käynnistämme mitään muuta selvitystä.

Kaupunginhallitus keskusteli myös siitä kuinka laaja selvitys tulevaisuudessa halutaan.