24
/
May
/
13
 09:05

Kaksipäinen luomukotka

Vihreät nuoret ja Turun seudun vihreät ehdottavat puoluekokoukselle siirtymistä kahden puheenjohtajan malliin. Kukamitähäh? Tällä tarkoitetaan monissa eurooppalaisissa vihreissä puolueissa käytössä olevaa tapaa, jossa puolueella on yhden puheenjohtajan sijaan kaksi tasavahvaa puheenjohtajaa. Näin on esim. Ruotsissa ja Saksassa. Ajatuksesta on väännetty aiemmin jo vuosien 2005, 2007 ja 2011 puoluekokouksissa.

Perustelut mallin puolesta ovat varsin yleviä ja kannatettavia. Mallin puolustajien mukaan se:
- haastaa vanhan hierarkkisen ja autoritäärisen puoluepolitiikan kulttuurin
- tunnustaa puolueen moniäänisyyden ja
- pyrkii vähentämään politiikan henkilökeskeisyyttä
- jakaa valtaa, vastuuta ja työtaakkaa sekä
- mahdollistaa profiloitumisen useammalla kärjellä.

Puoluehallitus käsittelee vastauksessaan hyvin järjestelyn käytännön ongelmia. En puutu niihin sen enempää. Ihan varmasti puolue saisi mallin jollain tapaa toimimaan. Kyllähän tylsälläkin kirveellä saunaklapit hakkaa.

Kuva: Mikko Heikkinen / Luonnontieteellinen keskusmuseo

Kuva: Mikko Heikkinen / Luonnontieteellinen keskusmuseo

Mallin puolustajat kuitenkin unohtavat mikä on puolueen tehtävä. Se ei ole olla vain kaunein ja kirkasotsaisin, olla itsetarkoituksellisesti haastava. Puolueen tehtävänä on ajaa edustamiamme asioita ja arvoja: ympäristön- ja ilmastonsuojelua, eläinten oikeuksia, tasa-arvoa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja kestävää talouspolitiikkaa. Suuria muutoksia puolueen toimintatapoihin tehtäessä täytyy ensisijaisesti miettiä, miten muutokset vaikuttavat näiden tavoiteiden toteutumiseen. Puolue on väline, ei päämäärä itsessään.

Vihreiden suurin imagollinen ongelma on yhä se että meitä pidetään haihattelijoina. Meihin ei voi luottaa, me emme ajattele “tavallisia ihmisiä”, meidän tavoitteitamme ei tunneta, olemme citylattevihreitä: todellisuudesta vieraantuneita hyysäjiä, ylimielisiä elitistejä, autovihamielisiä homokukkahattutätejä. Mainitsinko jo naimalakon?

Kahden puheenjohtajan malli ajaisi Vihreät suomalaisessa puoluekentässä vielä erikoisempaan asemaan kuin missä nyt jo ryhmäkurittomina ja radikaalisti avoimina olemme. Kahden puheenjohtajan malli heikentäisi mahdollisuuksiamme ajaa äärimmäisen tärkeitä tavoitteitamme.

Jos haluamme edistää vihreiden arvojen ajamista ympäri Suomen niin valtuustoissa kuin eduskunnassakin, meidän pitää olla mahdollinen puolue nykyistä selvästi laajemmalle joukolle äänestäjiä. Meidän tavoitteenamme on oltava 20% vaalikannatus, vaikka se ei tänään realismilta tunnukaan.

Kahden puoluejohtajan malli ei edistä puolueemme päätavoitetta – vaikutusvaltamme kasvattamista vaaliuurnien kautta. Me tarvitsemme puoli miljoonaa ääntä lisää. Me tarvitsemme selkeämmän ja ymmärrettävämmän sanoman, emme nykyistäkin monikärkisempää ja sekavampaa puolueviestintää, jossa ne kalliit 15 tv-sekuntia joudutaan käyttämään organisaatiomallimme selittelyyn. Toisinaan on ihan ok olla samanlainen kuin muut.


23
/
May
/
13
 01:05

Free Beer!

Vihreä liitto käsittelee puoluekokouksessaan myös koko liudan paikallisyhdistysten ja jäsenten aloitteita. Muutama niistä kaipaa mielestäni keskustelua. Tässä niistä ensimmäinen.

Tampereen vihreät, Kalevan vihreät ja Tampereen vihreät nuoret esittävät aloitteessaan alkoholin ulosmyyntioikeuksien laajentamista ravintoloille ja pienpanimoille. Ajatus on jyrkästi kannatettava!

Aloite jakautuu oikeastaan kahteen osaan:

1. Pienpanimoiden ulosmyynnin salliminen

Eräs Suomen alkoholilainsäädännön kauneimmista kukkasista on se, että viinitilat saavat myydä tuotteitaan suoraan tilalta, mutta pienpanimot eivät, vaan niiden täytyy myydä oluensa joko ravintolassa tai vähittäiskaupan kautta.

Ainoa peruste nykyiselle järjestelylle vaikuttaakin olevan holhousyhteiskunnan peruja: kansa ryyppää ja rellestää oluensa kanssa kun taas viinejä nauttii sivistyneistö sivistyneesti. Eihän se näin mene. Pienpanimoiden tuotteita nautitaan useimmiten laadun eikä määrän vuoksi.

Screenshot_5_23_13_1_26_PM

Vähittäiskaupan ketjuuntuminen ja Alkon monopoli väkevien oluiden osalta taas vaikeuttaa tuotteiden pääsyä markkinoille. Esim. Alko vaatii olutta myyntiin niin suuria määriä että pienpanimoilla ei ole monopolin hyllyille asiaa.

On vaikea keksiä yhtään mitään perustelua miksi esim. Teerenpeli tai Plevna ei voisi myydä oluttaan pullottain suoraan panimoravintolastaan.

2. Ravintoloiden ulosmyynnin salliminen

Hiukan enemmän kysymyksiä herättää aloiteen ajatus miedon alkoholin ulosmyynnin sallimisesta myös muille ravintoloille ja kapakeille. Tämäkään ei kuitenkaan ole niin radikaali ajatus kuin ensi lukemalta vaikuttaa: alkoholin myynti olisi sallittua vain yhdeksään saakka kuten kaupoissa ja kioskeissakin.

Eikä pienten ravintoloiden kannattaisi ryhtyä kisaamaan bulkkituotteiden myynnistä isojen vähittäiskaupan ketjujen kanssa – niiden ostovoima takaa halvemmat hinnat. Jaakko Stenhäll perustelee blogillaan hyvin:

Määrää merkittävämmäksi tekijäksi nousisikin laatu. Vaikka Alko kuinka yrittäisi, on paikallisten tuotteiden hankkiminen tai tinkimättömien harrastajien toiveiden täyttäminen hankalaa: myymälän seinillä tulevat rajat vastaan eikä rajatun asiakaskunnan arvostamien tuotteita voi ikuisesti varastoidakaan. Esimerkiksi real cidereita ei ole järkeä myydä kaiken kansan Alkosta, mutta asiaan perehtyneestä ravintolasta tämä voisikin kannattaa. Samoin on laita vaikkapa paikallisten oluiden suhteen: erilaisten asiakasryhmien vaatimuksiin on mahdollista vastata oikeastaan vain erilaisilla myyntipaikoilla.

Kuva: "hugovk", Flickr, cc-lisenssi

Kuva: “hugovk”, Flickr, cc-lisenssi

Erinomaista onkin että puoluehallituksemme kehoittaa eduskuntaryhmää aloitteellisuuteen aloitteen tiimoilta. Tukea lakimuutokselle voisi varmasti löytyä myös muista puolueista – vaikutukset yrittäjyyteen, työllisyyteen ja matkailuun olisivat varmastikin positiivisia.

Alkoholin kokonaiskysyntää ja haittoja myynnin laajentaminen tuskin lisäisi merkittävästi, onhan kaljaa saatavilla lähes joka nurkalta kioskeista jo nytkin. Enemmän muutos vaikuttaisi suomalaisen vähittäiskaupan dynamiikkaan – ja sitä sopiikin vähän sohia.


23
/
May
/
13
 11:05

Miksi Sallamaari?

Vihreä liitto valitsee viikonloppuna itselleen uuden puheenjohtajiston, puoluehallituksen, puoluevaltuuskunnan ja puoluesihteerin. Puheenjohtajana jatkaa Ville Niinistö – muista paikoista skabataan oikeasti. Kannatan puoluesihteeriksi Sallamaari Muhosta. Miksi?

1. Puoluejohto on kokonaisuus

Emme valitse puoluesihteeriä tyhjiössä. Puolueen johto on kokonaisuus, jonka valinnassa pitää huomioida puolueen sisäisen pelailun lisäksi myös se miltä me näytämme ulospäin.

Vaikka kuinka toivoisimme olevamme koko kansan puolue, on äänestäjiemme todellisuus kuitenkin toinen: meidän kohderyhmäämme ovat naiset, erityisesti koulutetut kaupunkilaiset naiset. Tämä on tosiasia, eikä sitä voi nopeasti muuksi toivomalla muuttaa. Vaikuttaa kohtuullisen todennäköiseltä että myös tulevista varapuheenjohtajista suurin osa on miehiä. Kokonaisuuden kannalta tämä ei ole toivottavaa.

Sallamaari on uskomattoman esiintymistaitoinen ja pätevä monissa liemissä keitetty osaava nainen, joka täydentäisi Villen profiilia puolueemme äänestäjille.

2. Puoluesihteerin tehtävät

Puoluesihteerin tehtävänä ei ole olla suuri poliittinen linjanvetäjä – sitä varten meillä on puolueessa muita toimijoita : puoluevaltuuskunta, puoluehallitus ja arkipäivän poliittiset raatajat. Puoluesihteerin tehtävä on mahdollistaa heidän työnsä ja toisaalta ohjata puolueen vaalikampanjointia siten että saamme veret seisauttavan vaalivoiton, koska vain vaaliuurnien kautta vaikutusvaltamme poliittisena liikkeenä voi kasvaa.

Viestintää Sallamaari tekee työkseen. Sallamaari ymmärtää miten kuivat poliittiset ohjelmat muutetaan sellaiselle kielelle että ne ymmärretään puoluekokouksen ulkopuolellakin ja miten huippuhyvät ehdokkaamme nostetaan eduskuntaan, europarlamenttiin ja valtuustoihin.

Puoluesihteeri on myös puoluetoimiston pomo. Sallamaarin esimieskokemus on tässä kisassa aivan omaa luokkaansa, sekä yksityiseltä että julkiselta puolelta.

3. Vihreä kupla pitää puhkaista

Meitä Vihreitä on usein moitittu sisäänpäin lämpiäväksi porukaksi. Syystäkin. “Siellä ne istuu Rytmissä lattemukin äärellä ja naureskelee muille.” Ja niinhän me istutaan. Ja välillä naureskellaan. Tunnustan olevani itse osasyyllinen.

Vaikka Sallamaari onkin vihreä konkari jo muinaiselta 90-luvulta, tulee hän mielestäni hyvällä tavalla “ulkopuolelta” puoluetoimistolle. Sallamaarin monipuolinen kokemus sekä järjestökentältä että yksityiseltä sektorilta antaa uutta perspektiiviä puoluetoimiston rutiineihin ja tehtävänjakoon. Kilpakumppani Lasse Miettisen lähes koko työura on puoluetoimistolta – tämä ei ole vahvuus puoluesihteeriehdokkaalle. Vuoden 2015 eduskuntavaaleja varten tarvitsemme puolueen toimintaan nimenomaan uutta verta, uudet silmät, uuden tavan ajatella ja toimia.

Tutustuin Sallamaariin viime syksynä kuntavaalien aikaan ja hän on mielestäni persoonana innostava, huumorintajuinen ja skarppi – hyvä tyyppi siis. Samalla kuitenkin Sallamaarista huokuu osaaminen ja tarpeen vaatiessa juuri sellainen tiukkuus, jota vaaditaan neuvottelutilanteissa ja esimiestehtävissä. Joskus kun pitää pystyä lyömään äänekkäästi nyrkkiä pöytään, puoluetoimistollakin.

Rakas puoluekokousväki, ystävät, toverit ja kylänhenkilöt. Sallamaarin ja Villen johdolla vaalivoitto 2015 muuttuu unelmasta todellisuudeksi.


20
/
May
/
13
 02:05

Kaupunginhallitus 20.5.2013

Tänään maanantaina kaupunginhallituksessa Hernesaaren kaavaa ja lausunto metropolialueen esiselvityksestä. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 29.5.2013, Hernesaaren osayleiskaavan hyväksyminen (nro 12099)

Iso kaava-asia, Hernesaaren rakentaminen asuinalueeksi.

Aluehan näyttää upealta. Hieno kaupunkimainen kaava, lähes umpikortteleita ja kaikkee. Purnaamme vain yhdestä asiasta: niemen kärkeen on kaavoitettu helikopterikenttä. Kustannus 83 miljoonaa euroa ja menetettynä rakennusoikeutena vielä useita kymmeniä miljoonia euroja lisää – satoja asuntoja kun jää rakentamatta.

Screenshot_5_20_13_1_00_AM

Tässä ei ole yhtikäs mitään järkeä, kaupallisesti kannattavaksi tätä ei saa millään. Täyttömaalle rakennettavan saaren lisäksi täytyy kentän liepeille kärrätä lisää maata koska “lentoturvallisuuden vuoksi” vesi saa olla tuolla sektorilla korkeintaan 1 metriä syvää.

Screenshot_5_19_13_11_21_PM

Viime vuonna kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Lasse Männistön johdolla muutta helikopterikentän “erityissuunnittelualueeksi”, jonka “vaihtoehtoisina käyttötarkoituksina asemakaavoituksen yhteydessä voidaan tutkia helikopterikenttää, venesatama- ja veneiden talvisäilytysaluetta, puistoa tai lähivirkistysaluetta tai toimitila- ja työpaikka-aluetta.

Tämä tarkoittaa siis sitä että kallis täyttö päätettäisiin vasta asemakaavavaiheessa. Pidän tätä huonona ja outona prosessina. Selkeintä olisi poistaa kentän kaavavaraus jo nyt, etenkin kun pelkkänä varauksenakin se melualueidensa kautta vaikuttaa koko niemen suunnitteluun. (Kentän läheisyyteen ei saa rakentaa asuntoja.)

Koptereiden melu erottuu selvästi.

Koptereiden melu erottuu selvästi.

Toivottavasti poistolle löytyisi tukea, sillä jo kaupunkisuunnittelulautakunta lausui että:

“Kaupunkisuunnittelulautakunta pitää helikopterikentän taloudellisia toteuttamisedellytyksiä nykytiedon valossa epätodennäköisinä, eikä kenttä vaikuta julkisena investointina kannattavalta.

….

Asemakaavoituksen yhteydessä on syytä toteuttaa nykyistä tarkemmin helikopterikentän kustannus – hyöty-tarkastelu sekä arvioida tässä yhteydessä myös kentän vaikutuksia lähialueen kaavoitukseen.”

Tilanne on kuitenkin vuodesta 2012 jo muuttunut merkittävästi: tällä valtuustokaudella meitä sitoo itse itsellemme Lassen johdolla strategianeuvotteluissa asettamamme investointikatto, 430 miljoonaa euroa vuodessa. Se tarkoittaa sitä että jos lähimmän neljän vuoden sisään päätämme rakentaa 83 miljoonalla helikopterikentän, on se investointi pois muista investoinneista, kuten kouluista, terveyskeskuksista, pyöräteistä. Nyt pitää pystyä priorisoimaan.

Lassen sanoin: “Jatkossa jokaisen investointihankkeen yhteydessä on osoitettava, onko hanke toteutettavissa raamin puitteissa ja toteuttaako se strategiassa asetetut tavoitteet.”

Olen täysin samaa mieltä. Nyt olisi hyvä hetki ryhtyä toteuttamaan tätä hyvää linjausta.

Onko kummakaan että Helsingillä ei “ole varaa” rakentaa uusia asuinalueitaan, jos ne suunnitellaan aivan tolkuttoman kalliiksi?

2 V 29.5.2013, Vanhankaupungin erään puistoalueen asemakaavan muuttaminen (nro 12159, Villa Arabeskin alue)

ok. “Asemakaavaehdotus mahdollistaa vuonna 1998 asemakaavalla suojellun Villa Arabeskin käyttämisen asumiseen, liike- ja toimistokäyttöön sekä julkisten lähipalvelujen käyttöön.”

Eli sama suomeksi: kaupunki haluaa myydä tyhjillään olevan rakennuksen ja nyt sille luodaan oma tontti ja muutetaan käyttötarkoitusta siten että se mahdollistuu.

Kuva: Petteri Kantokari, cc-lisenssi

Kuva: Petteri Kantokari, cc-lisenssi

3 V 29.5.2013, Vuokrausperusteet eräille Laajasalon, Suutarilan ja Tapaninkylän tonteille

ok.

4 V 29.5.2013, Laajasalon asuinpientalotonttien 49111/14 ja 49112/4 vuokrausperusteet (Jollaksentie/Sarvastonkaari)

ok.

5 V 29.5.2013, Sörnäisten tonttien nro 291/4 ja 5 asemakaavan muuttaminen (nro 12174, Sörnäisten verokampus)

ok. Teattterikorkeakoulun ympärille on syntymässä “verokampus”.

“Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa tonttien muuttaminen verohallinnon käyttöön, nk. verokampukseksi. Kortteliin suunnitellaan työpaikkoja n. 1 400 henkilölle.” ja tämä tapahtuu purkamalla muutama aiemmin suojeltu, mutta korvauskelvottomaksi havaittu rakennus.

Screenshot_5_20_13_2_13_AM

Tämä minua tietenkin nikotuttaa:

Tontille 4 saa rakentaa enintään 156 autopaikkaa molempien tonttien käyttöön, mikä on noin 50 % enemmän kuin kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymä laskentaohje. Verohallinto perustelee ylimäääräisten autopaikkojen tarvetta sillä, että tilaratkaisu tulee olemaan muodoltaan nk. monitilaympäristö, jossa tilankäytön tehokkuus (htm2/henkilö) on perinteiseen huonetoimistoon verrattuna suurempi, mistä johtuen tiloissa työskentelevä henkilömäärä perinteiseen huonetoimistoon verrattuna kaksin- jopa kolminkertainen. Lisäksi Vero-hallinnon operatiivinen työ sisältää useita virkatehtäviä, joissa henkilö-auton käyttö on välttämätöntä

Ei se autoliikenteen kasvu mikään luonnonlaki ole – se tehdään tällaisilla päätöksillä pisara kerrallaan.

6 V 29.5.2013, Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännön tarkistaminen

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 V 29.5.2013, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston jäsenen valinta

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Kultaisen Helsinki-mitalin myöntäminen ansioituneille luottamushenkilöille ja
4 Kultaisen Helsinki-mitalin myöntäminen ansioituneille kansalaisille

Kultaisten präniköiden paluu! Näitä ostettiin helmikuussa 700 000€:lla ja nyt niitä sitten annetaan ansioituneille kansalaisille. Olen yhä sitä mieltä että tästä olisi pitänyt leikata ainakin puolet pois. Jos kyse on kullan rahallisesta arvosta – annetaan sitten rahaa ja jos on kyse vain kunnianosoituksesta, niin sitten kullattukin mitali on sellainen.

Nimet kerrotaan meille kokouksessa suullisesti ja ne julkistetaan Helsinki-päivänä 12.6..

5 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kiinteistöverolain ym. muuttamisesta (VM090/2012)

Asian pihvi on tässä:

Kiinteistöverolain säännöksiä, jotka velvoittavat 14 pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kuntaa määräämään rakentamattomalle rakennuspaikalle vähintään yhden prosenttiyksikön kunnassa sovellettavaa yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeamman kiinteistöveroprosentin, muutettaisiin siten, että rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin tulee olla vähintään 1,5 prosenttiyksikköä yleistä kiinteistöveroa korkeampi. Enimmäismäärä olisi nykyiseen tapaan kolme prosenttia.

Vihreät ovat ajaneet rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveron korotusta Helsingissä, vaikkakin sen merkitys kunnan talouden näkökulmasta on aika “pieni”, muistaakseni vain muutamia miljoonia euroja vuosittain. Perusteluista se, että rakentamattoman maan kiinteistöveron noston ohjaava vaikutus Helsingissä olisi aika pieni, pitää paikkansa. Tavoite on kuitenkin hyvä, toisin kuin Helsingin vastauksessa sanotaan. Tästä varmastikin keskustelemme.

6 Lausunto valtiovarainministeriölle metropolialueen esiselvityksestä

Kokouksen toinen iso asia. Tämä on nyt ollut pari viikkoa pöydällä ja nyt olisi tarkoitus päättää mitä mieltä Helsinki on metropolialueen esiselvityksestä.

Kaupunginvaltuuston keskustelupöytäkirja on tämän lausunnon taustaksi mielenkiintoista luettavaa.

Pohja on mielestäni perusteiltaan hyvä ja oikean suuntainen.

Pähkinänkuoressa Helsinki toteaa että:
- selvitysmiesten vaihtoehdot eivät ratkaise alueen ongelmia
- Kaupunginhallitus pitää pääkaupunkiseudun kunnista muodostettavaa kuntajakoselvitysaluetta vaikuttavimpana ja parhaimpana vaihtoehtona edetä. Jos Kirkkonummi ja Sipoo haluavat mukaan niin se on ihan ok.
- Mikäli Espoo, Kirkkonummi ja Vihti käynnistävät yhdistymisselvityksen kehyskuntien ehdotuksen mukaan, Helsinki on halukas ottamaan osaa siihen. Myös Vantaa, Kauniainen ja Sipoo liittyisivät samaan kokonaisuuteen luontevasti.

Tästä tullaan varmastikin huomenna keskustelemaan pitkään koska vahva kuntamalli ei ole sosiaalidemokraattien suosiossa. Mielenkiintoinen kokous luvassa.

Kuten Otso Kivekäs Vihreiden ryhmäpuheessa totesi: “Nyt on valittava kuntaliitosten tie. Pääkaupunkiseudun kunnat on liitettävä yhdeksi kunnaksi.

7 Kaupunginvaltuuston 15.5.2913 tekemien päätösten täytäntöönpano

ok.

8 Kaupunginvaltuuston 24.4.2013 § 122 tekemän päätöksen täytäntöönpano

ok. Strategia pannaan toimeen.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Veikko Laine Oy:n Hermannin rantatiellä sijaitsevan kiinteistön maanvuokrasopimuksen pidentäminen

Veikko Laine toimii Tukkutorilla ja toivoo vuokrasopimuksen jatkamista aina vuoteen 2036 saakka ja teknisen palvelun lautakunta puoltaa. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistövirastot taas vastustavat koska Kalasataman pohjoisosan suunnittelu on vielä kesken.

2 Rakentamispalvelun (Staran) kaupunkitekniikan ylläpidon yksikönjohtajan viran täyttäminen

ok. Ville Alatyppö valitaan 6492,42 euron palkalla.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Maankäyttösopimus Senaatti-kiinteistöjen kanssa asemakaavan muutosehdotukseen nro 12174 liittyen (tontti 10291/4)

ok. Verokampukseen liittyvä maankäyttösopimus.

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1 Eron myöntäminen suomenkielisen työväenopiston itäisen alueopiston aluerehtorin virasta

ok.

2 Pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tekeminen Helsingin Purjelaivasatamayhdistys ry:n kanssa Pohjoisrannan Halkolaiturista

ok. Halkolaituri vuokrataan ensisijaisesti Helsingin Purjelaivasatamayhdistykseen kuuluvien perinnepurjealusten käyttöön vuoteen 2025 saakka.


14
/
May
/
13
 06:05

Jätkäsaaren tornista

Huomisen valtuuston eniten keskustelua herättävä aihe on Jätkäsaaren torni. Syystäkin, merkittävä päätös tulossa.

Yleisesti ottaen suhtaudun torniin neutraalisti – jostain syystä minussa ei ole herännyt kovin kuumia tunteita rakennuksesta suuntaan tai toiseen. Kaupunginhallituksessa kuitenkin äänestin asemakaavan muutoksen puolesta. Miksi? Ajattelin että minunkin olisi hyvä avata kaupunginhallitus-blogauksia laveammin valintani taustoja.

Kuva: Janne Hirvonen

Useimmiten kaavamuutosta on perusteltu enemmän elinkeinopoliittisilla ja vastutettu kaupunkikuvallisilla perusteilla. Otetaan asia kerrallaan.

Kaupunkikuva

Tornia on vastustettu erityisesti kaupunkikuvallisilla perusteilla. Eli mm. siksi että torni on vain halpa kopio Tukholmassa sijaitsevasta, ei sovi Jätkäsaareen, tuhoaa Helsingin siluetin, varjostaa koko kaupungin, asukkaat vastustavat ja että se on vaan yleisesti ottaen susiruma.

En kannattaisi 33-kerroksisen tornin rakentamista vanhaan kantakaupunkiin missään nimessä. Kantakaupungin historiallinen räystäskorkeus ja korttelirakenne luovat sille oman ilmeensä. Jätkäsaari ei kuitenkaan ole vanhaa kantakaupunkia – se on uusi kaupunginosa, jolla on oma uusi ilmeensä.

Torni ei myöskään ole arkkitehtuuriltaan Tukholman tornin kopio, korkeintaan serkku. Varjostuksesta puolestaan on tehty tutkimukset ja suurimmaksi osaksi varjot lankeavat risteysalueelle ja mereen. Torni ei varjosta Jätkäsaarta eikä vastapäistä rantaa pahasti.

Kesällä klo 16

Asukaspalautetta olen saanut moneen suuntaan – tiedän asukasyhdistysten kannat, mutta minuun on ottanut yhteyttä myös moni Jätkäsaareen muuttava, jotka nimenomaan toivovat hotellia, mm. parempien palveluiden vuoksi.

Ulkonäkö taas on pitkälti makukysymys: minun mielestäni Kämp Tower näyttää ihan hyvältä.

Kaupunkikuva-keskusteluun haluaisin nostaa kuitenkin kaksi näkökulmaa, joita en ole usein kuullut esitettävän.

1. Torni on osa katurakennetta

Tornit on usein Suomessa haluttu rakentaa kuin avaruusraketeiksi laukaisualustalle – yksinäinen Barad-dûr valtaisan aukion keskelle. Se ei ole hyvää kaupunkia. Tällaista suunnittelua valitettavasti löytyy mm. Keski-Pasilan kaavasta. Paljon fiksumpaa ja ihmislähtöisempää olisi rakentaa tornit osaksi katurakennetta kuten esim. Vancouverissa tehdään. Jätkäsaaren torni on osa katua.

2. Torni ei merkittävästi muuta kantakaupungin katunäkymiä

Jätkäsaaren tornin kerrotaan pilaavan Helsingin siluetin. Kuinka usein kuitenkaan katselemme kaupunkiamme “siluettiperspektiivistä”, eli esim. tuomiokirkon tornista, mereltä tai helikopterista? Niinpä niin. Ison hankkeen kohdalla kannattaakin tarkastella tornin vaikutuksia nimenomaan katutasoon – siihen sammakkoperspketiiviin, josta jokainen meistä kaupunkiamme päivittäin katselee.

Itse tutustuin tornin vaikutuksiin Google Earth -ohjelman avulla. “Taloaktiivi” Janne Hirvonen on tehnyt Google Scetchup 3d-mallin, jonka avulla kotikoneella voi katsella tornia mistä tahansa nurkalta vaan haluaa. Ohessa muutamia näkymiä.

Lännestä kaupunkia lähestyttäessä Lauttasaaren silta on lähempänä tornia. Länsiväylältä tullessa torni jää voimalaitosten taakse.

Kaapelitehtaan edustalta tornista erottuu pieni huippu.

Parhaiten torni näkyy Mechelininkadulle, jolle se luo maamerkin – “loppupisteen”,joka on mielestäni ihan onnistunut ajatus. Googlen kuvasta puuttuvat puut:

Marian sairaalan kohdalta “virallinen” havainnekuva.

Myös Baanalle se näkyisi komeasti Porkkalankadun sillan jälkeen:

Nosturin terassilta ja tulevan Elmun konepajahallin edustalta se näkyy hyvin, mutta istuu mielestäni maisemaan.

Fredan ja Kalevankadun mutkaan nurkka erottuu juuri ja juuri.

Kauppatorille ja ylipäätään Suomenlinnasta pohjoiseen suuntautuvaan kansallismaisemaan tornilla ei ole mitään merkitystä. Torni ei näy.

Ohessa Sampo Honkalan tekemä mallinnos, johon torni on lisätty. Kuva on ilmeisesti otettu satamaan saapuvasta ruotsinlaivasta. Onko maisema pilalla? Ei mielestäni tästäkään kulmasta.

Elinkeinopolitiikka

Entäs sitten se elinkeinopolitiikka? Mitä sillä tarkoitetaan?

Jätkäsaaren torni toisi Helsinkiin taloudellista toimeliaisuutta monella tapaa:
- rakennusvaiheessa noin 1500 henkilötyövuotta työtä
- konferenssihotelli tarjoaisi noin 100 pysyvää työpaikkaa
- maanvuokratuloina hotelli tuottaisi kaupungille noin 800 000 – 900 000 euroa vuodessa tai
- tontin myynti noin 16-18,6 milj. euroa kertaluonteisesti.
- kiinteistöveron tuotto
- työntekijöiden kunnallisverotuotto
- kongressimatkailijoiden kulutuksena muualla Helsingissä

Näitä tuloja ei voi ohittaa olankohautuksella.

Helsingin nykyinen verorahoitus ei riitä peruspalveluiden rahoittamiseen, vaan tulojen ja menojen ero on katettu pääosin Helsingin Energian tuloutuksilla. Kaupungin kasvun vaatimat investoinnit on puolestaan rahoitettu velkarahalla. Näin ei voi toimia ikuisesti, etenkin kun hallitus on suuressa viisaudessaan leikannut kuntien valtionosuuksia, eikä Helsingin Energiastakaan pian voida tulouttaa kaupungin kassaan entiseen malliin.

Valinta

Asiaa monelta kantilta pohdittuani pidän tornin vaikutuksia Helsingin kaupunkikuvaan siedettävinä ja osin jopa positiivisina. Elinkeinopoliittiset vaikutukset ovat yksiselitteisen positiivisia. Lisäksi olen hiukan huolissani Helsingin maineesta ja houkuttelevuudesta investointikohteena, kun valtuuston tehtäväksi näyttää muodostuvan kerta toisensa jälkeen torpata hankkeita. Kaiken kieltävällä linjalla emme pidemmän päälle pärjää.

Näistä syistä aion huomenna äänestää kaavamuutoksen puolesta.


14
/
May
/
13
 10:05

Kaupunginvaltuusto 15.5.2013

Huomisen valtuuston mediaseksikkäin asia on Jätkäsaaren torni. Kirjoitan siitä vielä erikseen postauksen. Tässä muut asiat. Mukana mm. kaavamuutoksia, palvelusetelit ja iso nippu valtuutettujen aloitteita. Itsekin teen ehkä huomenna ensimmäisen aloitteeni. :)

3 Lainan myöntäminen Tuomarinkylän Talli Oy:lle

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 22.4.2013.

Ehdotamme valtuustolle että kaupunki myöntäisi Tuomarinkylän Talli Oy:lle 700 000 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista Tuomarinkylän ratsastustallien korjaus- ja uudisrakennushankkeen rahoittamiseen.

4 Urheilu- ja ulkoilulaitosrahastolainan myöntäminen Lauttasaaren yhteiskoulun liikuntahallihankkeelle

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 6.5.2013.

Lauttasaaren yhteiskoulun yhteyteen oltaisiin rakentamassa noin kuusi miljoonaa euroa (ei sis. alv.) maksava liikuntahalli. Rahoitus tulee lähes kokonaan kaupungilta: 2 396 800 euron laina urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta ja 2 700 000 euron koululaina. Uuden rakennuksen myötä rakennuksesta tulee myös kokonaisuudessaan esteetön.

Perusteluiden mukaan Lauttasaaren nykyiset liikuntatilat ovat riittämättömät ja vuoteen 2020 mennessä lasten ja nuorten määrä kasvaa merkittävästi. 60% käytöstä olisi ilta- ja viikonloppukäyttöä.

Halli vaikuttaa tarpeelliselta, mutta halli tulee aiheuttamaan painetta liikuntaviraston avustusbudjettiin myös. Tämä kannattaa pitää mielessä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

5 Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman seurantaraportti 2013

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 29.4.2013.

Eihän nämä mittarit hyviltä näytä. Viime vuoden lukuihin ei varmasti päästä. Eikä nykykonsteilla lähivuosina tulla saavuttamaan strategiassa määriteltyä tavoitetta 5500 asunnon vuosivauhdista.

6 Länsisataman tontin 20803/1 asemakaavan muuttaminen (nro12101; Jätkäsaaren tornihotelli)

Tämä tulee puhuttamaan varmasti eniten ja tulee jännä äänestyskin. Asia päätetään aidosti valtuustosalissa. Kirjoitan tästä tänään erikseen blogin.

7 Herttoniemen korttelin 43051 ja tontin 43084/5 osan ym. alueiden(Megahertsi) asemakaavan muuttaminen (nro 12089)

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 29.4. ja 6.5..

Asemakaavan muutoksessa keskeneräiseksi jäänyt, nk. Megahertsin kortteli täydennetään yhtenäiseksi ja toimivaksi liikekeskukseksi, joka sisältää pysäköintitilaa korttelin käyttäjille ja liityntäpysäköitsijöille, päivittäistavarakaupan tilaa, erikoisliikkeitä, hyvinvointipalveluita ja kolme kansitason päältä nousevaa asuintornia.

Minua tässä hiertää se että Helsinki käytännössä päättää kaavalla tukea ostoskeskusrakentamista ostamalla liityntäpysäköintipaikkoja. Liityntäpysäköinti on kallein ja tehottomin tapa tukea julkista liikennettä. Kyllä, liityntäpysäköinti on kaupungin kirjoissa investointi julkiseen liikenteeseen.

8 Vartiokylän tonttien 45459/1-3 asemakaavan muuttaminen (nro12149, Liikkalantie, Liikkalankuja)

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 6.5.2013.

Itäkeskuksen tuolla puolen Vartiokylässä “Tavoitteena on alueen muuttaminen tehokkaampaan asumiskäyttöön hyvän palvelutason ympäristössä.”.

Ainoa harmi on se että “Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta esitettiin mielipide, jossa viittä kerrosta pidettiin liian korkeana rakentamisena ja ehdotettiin, ettei suunnittelualueelle kaavoitettaisi yli 3–4-kerroksisia taloja. Mielipide on otettu huomioon niin, että kerroslukua on madallettu ja se on nyt neljä, aivan pieneltä osin kolme.”

Tämän mielipiteen teille tarjosi as oy Liikkalantie 1. Mahtaako tälle olla sitten jokin varjostusperuste? Jos ei, niin mun puolesta olis voinu rakentaa vaikka kuusi kerrosta, mutta parempi tämäkin kuin nykyinen.

Havainnekuvista näkee selvästi myös miten melunormit vaikuttavat rakentamiseen: taloja ei rakenneta tien laitaan kuten kaupungissa. Kallista tilaa menee hukkaan.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

9 Palvelusetelikokeilu

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 6.5.2013.

Palveluseteli vakinaistetaan strategian mukaisesti yhdeksi ostopalvelujen järjestämisen tavaksi 1.1.2014 lukien.

ALOITTEET

Ja sitten on läjä aloitteita, yhteensä 56 kappaletta. Kävin nämä läpi 29.4. kaupunginhallituksen yhteydessä. Toivottavasti joku järki pysyisi valtuutetuilla näistä puhuttaessa. Ainakaan itse en istu yöhön asti pelkästä istumisen riemusta – kotona on kivempaa.


12
/
May
/
13
 05:05

Kaupunginhallitus 13.5.2013

Huomenna näyttää olevan vähemmän jännä lista kuin viime viikolla. Asioina mm. vuokralaisten asema kaupungin vuokrataloissa, maakauppoja ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus. Osallistun itse huomenna vain ryhmäkokoukseen ja kh:n kokoukseen menee varamieheni Jussi Chydenius. Olemme pitäneet yllä “herrasmiessopimusta” että varat pääsevät ainakin noin kerran kuussa kokoustamaan jotta “tatsi” säilyy. Koko esityslista liitteineen löytyy täältä.

1 V Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännön tarkistaminen

ok.

Tässä jälleen asia, joka oli minulle vieras. Vuokralaisdemokratiasääntöjen tarkistamisen taustalla on Helsingin parin vuoden takainen päätös aravakiinteistöyhtiöiden sulauttamisesta ja alueellisten isännöinti- ja huoltoyhtiöiden perustamisesta. Käsittelyn yhteydessä Outi Ojala teki toivomusponnen, jossa kehotettiin perustamaan työryhmä “vuokralaisdemokratiasäännön ja menettelyohjeen edelleen kehittämiseksi”. Näin tehtiin ja nyt on käsittelyssä lopputulos.

Vuokralaisia edustavat tahot vaikuttavat olevan huomattavan tyytymättömiä.

Yleisemmällä tasolla |vuokralais]neuvottelukunta ja Helsingin kaupungin vuokra-asukkaiden yhdistys katsoivat, että työryhmän ehdotus kaventaa toteutuessaan asukkaiden osallistumisoikeuksia. Lausunnoissa pidettiin puutteena sitä, ettei ehdotus sisällä vuokralaisdemokratiasäännön soveltamisohjetta, joka yhdistyksen näkemyksen mukaan olisi tullut laatia ennen säännön hyväksymistä.

Lausunnoissa pidettiin vuokralaisdemokratian kaventamisena erityisesti ehdotettua yhtiöiden edustajien osallistumisoikeutta vuokralaisdemokratiaelinten kokouksiin, ehdotettuja ehdokaslistoja hallitusten asukasjäsenten valinnassa ja ehdotusta, jonka mukaan Heka antaa käytännön soveltamisohjeet vuokralaisdemokratiasäännön soveltamisesta. Yhdistys esitti lausunnossaan myös Hekan ja alueyhtiöiden hallitusten kokoonpanoa tarkistettavaksi.

Lisäksi asuntolautakunta esitti lausunnossaan tarkennusta:

Asuntolautakunta esittää vuokralaisdemokratiasäännön 3§:ään tarkennusta seuraavasti: “Tarkempia ohjeita tämän säännön soveltamisesta antaa asuntolautakunta ja käytännön ohjeita kiinteistöyhtiö.”

Tästä varmaankin huomenna keskustellaan ja asuntolautakunnan muutosesitys vaikuttaa mielestäni ihan fiksulta. Oletan tämän jäävän pöydälle ainakin viikoksi.

2 V Kiinteistöjen ostaminen Östersundomista Ines, Karl, Bertel ja Gustav Krogellin säätiöltä

ok. Ostetaan maata Östersundomista noin 15 miljoonalla eurolla.

Kauppa lisäisi huomattavasti kaupungin maanomistusta Östersundomissa erityisesti sen keskeisillä alueilla, jossa kaupungin maanomistus on vähäistä. Kaupan myötä Landbon pientaloalueen itäpuolelle kaavailtu pientalovaltainen asuntoalue olisi lähes kokonaan kaupungin omistuksessa.

Kiinteistöjen hankinta helpottaa etenkin keskeisen alueen kaavoitusta ja toteutusta. Kauppa on siten kaupungin harjoittaman maapolitiikan mukainen.

3 V Vuokrausperusteiden määrääminen, Länsi-Pakila (kortteli 34117 tontti 3 ja kortteli 34130 tontti 4)

ok. Länsipakilaan muutama asuinpientalo lisää.

4 V Malmin tontin 38317/3 asemakaavan muuttaminen (nro 12135, Pihlajistontie 1)

ok. Asemakaavassa paikalle oli aikoinaan suunniteltu uimahalli, mutta koska sitä ei tulla rakentamaan, on asunstojen rakentaminen perusteltua. Talot tulevat 30 metrin päähän Pihlajamäentiestä, eli lähiötä tehdään osittain melunormien vuoksi.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Lausunto tarkastuslautakunnalle arviointikertomuksesta vuodelta 2012

ok. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2012 on mielenkiintoista luettavaa. Tarkastuslautakunnan tehtavänä on kuntalain mukaan arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet.

Vuoden 2012 talousarviossa oli yhteensä 101 kaupunginvaltuuston hyväksymää sitovaa toiminnallista tavoitetta. Niistä toteutui 77 (76 prosenttia). Valtuuston asettamia sitovia käyttötalouden tavoitteita oli 70, joista toteutui 52 (74 prosenttia).

Hauskaa on että tarkastuslautakunta on kanssani samaa mieltä uusien asuinalueiden suunnittelusta:

Uusien asuinalueiden investointien suunnittelu: Kiinteän omaisuuden myyntitavoitteet on asetettava realistisiksi. Suhdanneriskin vuoksi tulee huolehtia siitä, että alueiden rakentamiskustannukset saadaan ensisijaisesti katettua maanmyyntituloilla.

Ja suorastaan fantastista on että kaupunginhallituskin on vastauksessaan meidän Vihreiden linjoilla:

Kaupunginhallitus toteaa kaavatalouden laskelmiin liittyen, että kaavavaiheen ratkaisuilla on suuri vaikutus alueen ja rakennuksien lopullisiin investointi- ja käyttökustannuksiin. Kaupunginhallitus yhtyy tarkastusviraston toteamukseen, että kaupunkisuunnitteluviraston tulee kehittää ja parantaa kaavataloudellisia laskelmia, laskelmien kattavuutta sekä niiden paikkansapitävyyttä. Kaupunginhallituksen mielestä on tärkeää, että kaavatalous kuuluu olennaisesti kaavoitusprosessin kaikkiin vaiheisiin. Kaupunginhallitus kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa huolehtimaan, ettei kaavoista tule liian kalliita toteuttaa.

Toivottavasti tämä saadaan tällä valtuustokaudella toteutumaan myös käytännössä. Se ei ole mahdotonta – vaaditaan vaan erilaista otetta erityisesti liikennesuunnitteluun. Asiaan palataan investointisuunnitelman yhteydessä – kaupunkisuunnitteluviraston toiveet eivät “ihan” investointiraamiin mahdu.

4 Määrärahan myöntäminen kiinteistövirastolle alueiden rakentamiskelpoiseksi saattamiseen

ok. 4,86 miljoonaa euroa mm. kaukolämmön johtojen siirtoja, ilmakuva-arkiston tekemiseen, pohjatutkimuksiin, koerakentamiseen jne.

Jätkäsaaressa ja Hernesaaressa tehtäviin tutkimuksiin, selvityksiin ja mittauksiin Kiinteistövirasto on pyytänyt 350 000 euroa, mutta kaupunginhallituksen päätösesityksessä ehdotetaan vain 50 000€ euroa. Mahtaako päätösesityksestä olla tippunut kolmonen edestä? Jos näin, niin silloin summa täsmäisi 5,16 miljoonan euron esityksen kanssa.

5 Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden 10 miljoonan euron erillismääräraha nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin toimenpiteisiin

ok.

Myöntänemme liikuntavirastolle nuorten yhteiskuntatakuun työ- ja toimintakykyä tukevien palveluiden järjestämiseen sekä koulutusta ja työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin 1,0 miljoonaa euroa ja tietokeskukselle lasten ja nuorten hyvinvointi-indikaattoritietokannan perustamiseen 42 000 euroa.

Aika paljon näitä erilaisia risteäviä ohjelmia ja projekteja on.

6 Kaupunginvaltuuston 24.4.2013 § 126 ja 127 tekemien päätösten täytäntöönpano

ok. Keskushallinnon uudistus lähtee käyntiin.

7 Kaupunginvaltuuston 24.4.2013 § 122 tekemän päätöksen täytäntöönpano

Strategia pannaan toimeen. Haluamme varmistaa että meille muutamien meille tärkeiden teemojen toimeenpanosta on myös kirjaukset.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Kesämaja-alueiden maanvuokraussopimusten vuokrausperusteiden määrääminen

ok. Helsingillä on yhdeksän kesämaja-aluetta, joissa on yhteensä noin 1600 mökkiä.

Nyt niihin tehdään vuokrasopimukset 31.12.2032 saakka lukuunottamatta Lammassaaren ja Lauttasaaren “siirrettävien majojen aloja”, jotka vuokrataan korkeintaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja asemakaavoittamattomia kesämaja-alueita, jotka vuokrataan 31.12.2020 asti kunnes kesämajatoiminnan mahdollistamat asemakaavat tulevat voimaan, jolloin ne voidaan vuokrata 31.12.2032 asti. Käytännössä 2020 tarkoittaa Kivinokkaa.

Mökkiläisten lausunnoissa toistuu toive jatkaa vuokrasopimuksia vuoteen 2042 saakka, mutta ymmärrän Kaupunkisuunnitteluvirastoa, joka on lausunnossaan todennut, että kolmenkymmenen vuoden vuokra-aika on kaavoituksen näkökulmasta liian pitkä.

2 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta (Kalasatama)

ok. Kalasatamaa rakennetaan ja maa-aineksia pitää välivarastoida.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Eron myöntäminen vapaaehtoistyön neuvottelukunnan jäsenelle ja uuden jäsenen valinta

ok. Meeri Kuikan tilalle Miia Pulkkinen.

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1 Tiedepalkinto vuodelle 2013

Valitsemme vuoden 2013 tiedepalkinnon saajan. Palkinto on 10 000€ ja se julkistetaan 6.6.2013.


07
/
May
/
13
 11:05

Helsinki voittaisi, jos lompakko äänestäisi

HS julkaisi tänään lyhyen vastineeni eiliseen pääkirjoitukseen. Alkuperäinen otsikkoni oli: “Haaveita ja valintoja”, mutta Hesari tapansa mukaan otsikoi jutun uudelleen itse.

Haaveita ja valintoja

Pää­kir­joi­tus (HS 6. 5.) ker­toi, et­tä kol­me nel­jäs­tä suo­ma­lai­ses­ta ha­luai­si asua oma­ko­ti­ta­los­sa. Ha­vain­non toi­nen puo­li on, et­tä yli mil­joo­na suo­ma­lais­ta asui­si mie­luum­min jo­ten­kin muu­ten.

Par­haan ku­van to­del­li­sis­ta toi­veis­ta saa kat­so­mal­la, mis­tä ih­mi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan. Kun lom­pak­ko ää­nes­tää, Suo­men ha­lu­tuin asuin­ym­pä­ris­tö on Hel­sin­ki, jos­sa kaik­ki on lä­hel­lä ja jul­ki­nen lii­ken­ne toi­mii.

Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin oli­si­kin jo syy­tä kas­vaa so­taa edel­tä­neis­tä ra­jois­taan. Sik­si on ku­mot­ta­va sää­dök­set, jot­ka ny­kyi­sin es­tä­vät ra­ken­ta­mas­ta tii­viis­ti ja kau­pun­ki­mai­ses­ti. Näin saa­daan myös ym­pä­ris­töä, jos­sa asuk­kai­den mää­rä riit­tää kat­ta­vien pal­ve­lui­den yl­lä­pi­tä­mi­seen ja liik­ku­mi­nen on help­poa.

Hy­väs­sä ja ha­lu­tus­sa kau­pun­gis­sa on rai­tio­vau­nu­ja, his­se­jä ja kaup­pa ki­vi­ja­las­sa. Ei­kä elä­mä edel­ly­tä au­ton omis­ta­mis­ta. Ky­sy­mys on tah­dos­ta sel­lai­sen ra­ken­ta­mi­seen.

Han­nu Os­ka­la
kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen jä­sen (vihr), Hel­sin­ki


05
/
May
/
13
 08:05

Kaupunginhallitus 6.5.2013

Huomenna kaupunginhallituksessa viime viikon aloiterumban rääppijäiset, pöydältä Jätkäsaaren ja Megahertsin kaavat sekä paperittomien terveyspalvelut. Koko lista liitteineen löytyy täältä

1 V Urheilu- ja ulkoilulaitosrahastolainan myöntäminen Lauttasaaren yhteiskoulun liikuntahallihankkeelle

ok. Lauttasaaren yhteiskoulun yhteyteen oltaisiin rakentamassa noin kuusi miljoonaa euroa (ei sis. alv.) maksava liikuntahalli. Rahoitus tulee lähes kokonaan kaupungilta: 2 396 800 euron laina urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta ja 2 700 000 euron koululaina. Uuden rakennuksen myötä rakennuksesta tulee myös kokonaisuudessaan esteetön.

Perusteluiden mukaan Lauttasaaren nykyiset liikuntatilat ovat riittämättömät ja vuoteen 2020 mennessä lasten ja nuorten määrä kasvaa merkittävästi. 60% käytöstä olisi ilta- ja viikonloppukäyttöä.

Halli vaikuttaa tarpeelliselta, mutta kiinnostaisi kuulla onko uuden hallin vaikutusta opetus- ja liikuntavirastojen budjetteihin laskettu jollain tavalla. Käytännössähän sekä koulu että urheilujärjestöt toimivat pitkälti julkisella tuella, joten tämän pitäisi näkyä sitten jollain tapaa myös ko. virastojen budjettiraameissa.

2 V Kj / Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite Helsingin irtaantumiseksi ydinvoimahankkeista

ok. Pöydältä. Aloitteeseen varmaankin palataan valtuustossa.

Olkiluoto kolmosen kanssa Helsinki on naimisissa ja tästä on erittäin tuoreesti valtuuston tahto selvillä. Olkiluoto nelosen osalta tilanne ei ole näin selvä, vaan Helsinki voisi helposti jättää hankkeen – kuten OL3:sen kohdalla on nähty, hankkeessa mukana olemisen riskit ovat suuremmat kuin hyödyt. Kuopio itseasiassa juuri irtautui Fennovoiman ydinvoimahankkeesta Kokoomuksen johdolla. Ehkäpä ensimmäinen valtuustoaloitteeni voisi olla Olkiluoto neloseen liittyvä…

3 V Ryj / Valtuutettu Johanna Sumuvuoren aloite metron yöliikenteen pidentämisestä

Ei ok. Pöydältä. Ja kuten jo viime viikolla totesin:

Tässä asiassa kannattaisi olla rohkeampi kuin mitä esittelijä ehdottaa. Yöliikennettä voitaisiin hyvin kokeilla, kuten kaupunkisuunnittelulautakunta lausunnossaan kirjoittaa:

Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että yöliikenteen sujuvoittamiseksi kaupungissa on syytä käynnistää kokeilu metron ajoaikojen pidentämiselle perjantai- ja lauantai-iltaisin lisäpalveluna N-bussilinjojen lisäksi. Kokeilun yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota metron asiakasturvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Viikonloppuisin yöaikana tapahtuvat asennus- ja testaustyöt on sovitettava metron aikatauluihin.

Ja HKL:n johtokuntakin on todennut että perjantai- ja lauantaiöiden myöhäisempi liikenne olisi mahdollista:

Mikäli metron palveluaikaa kuitenkin halutaan laajentaa, on ensi vaiheessa mahdollista vain jatkaa metroliikennettä kaksi tuntia perjantai- ja lauantaiöisin, jolloin radalla on töitä tai liikennettä vain satunnaisesti.

Eli jotain tämän suuntaista tulemme todennäköisesti ehdottamaan myös kaupunginhallituksen lausuntoon. Perjantai- ja lauantai-iltojen pari tuntia myöhempään ajavat metrot olisivat hyvä idea!

4 V Ryj / Valtuutettu Emma Karin aloite maksuttoman joukkoliikenteen laajentamisesta lasta kantoliinassa tai rintarepussa kuljettaviin

Pöydältä. Katsotaan miten käy.

Asia on ollut esillä pitkään. Jo vuonna 2007 Vasemmistoliiton Miina Kajos on tehnyt aloitteen aiheesta. Tämä aloite etenikin ja kaupunginhallitus ehdotti silloiselle YTV:lle että matkalipun ilmaisuus laajennettaisiin kantoliinaa käyttäville. YTV kuitenkin vastasi kielteisesti, samoin kuin nyt HSL.

HSL:n Perustelut ovat eivät pidä vettä ja olisikin hyvä saada tämä aloite pysymään mukana HSL:n tariffiuudistuksen pyörteissä. Eräs ongelmista on se, että neuvolaan matkataan usein busseilla, joissa on tilaa vain muutamalle kärrylle. Jos äidit, jotka voisivat käyttää kantoliinaakin käyttävät ilmaisuuden kannustamana kärryjä, bussit täyttyvät ja neuvolamatkat muuttuvut turhaan odotteluksi bussipysäkeillä.

5 V Kaj / Valtuutettu Kimmo Helistön aloite kaupungin omistamien tyhjien tilojen käytöstä

6 V Kaj / Valtuutettu Johanna Sumuvuoren aloite tilojen väliaikaiskäytöstä

Nannan ja Kimmon aloitteisiin on annettu vastaukset kopipeistaamalla vaikka aloitteissa on erilaiset kärjet. Vastauksessa Sumuvuoren aloitteeseen ei millään tavalla vastata Nannan ajatukseen väliaikaiskäytön tehostamisesta ja vapaista tiloista tiedottamisesta. Onko kaupungilla jotain hävittävää siinä että väliaikaiskäyttö lisääntyisi? Eikö parempi tehokkuus olisi kaikkien etu? Katsotaan kuinka käy.

7 V Kaj / Valtuutettu Eija Loukoilan aloite Vuosaaren sillan liikenneturvallisuuden parantamisesta

ok.

8 V Stj / Valtuutettu Hanna-Kaisa Siimeksen aloite paperittomien siirtolaisten terveyspalvelujen turvaamisesta

ok. Sama asia kuin vastauksessa Emma Karin ponteen.

9 V Sj / Valtuutettu Sanna Vesikansan aloite muuhun kuin kaupungin osoittamaan lähikouluun hakeutumisen kriteereistä

ok.

10 V Sj / Valtuutettu Sari Näreen aloite uimapuvuttoman uinnin helpottamisesta

ok.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V Vartiokylän tonttien 45459/1-3 asemakaavan muuttaminen (nro 12149, Liikkalantie, Liikkalankuja)

ok. Itäkeskuksen tuolla puolen Vartiokylässä “Tavoitteena on alueen muuttaminen tehokkaampaan asumiskäyttöön hyvän palvelutason ympäristössä.”.

Ainoa harmi on se että “Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta esitettiin mielipide, jossa viittä kerrosta pidettiin liian korkeana rakentamisena ja ehdotettiin, ettei suunnittelualueelle kaavoitettaisi yli 3–4-kerroksisia taloja. Mielipide on otettu huomioon niin, että kerroslukua on madallettu ja se on nyt neljä, aivan pieneltä osin kolme.”

Tämän mielipiteen teille tarjosi as oy Liikkalantie 1. Mahtaako tälle olla sitten jokin varjostusperuste? Jos ei, niin mun puolesta olis voinu rakentaa vaikka kuusi kerrosta, mutta parempi tämäkin kuin nykyinen.

Havainnekuvista näkee selvästi myös miten melunormit vaikuttavat rakentamiseen: taloja ei rakenneta tien laitaan kuten kaupungissa. Kallista tilaa menee hukkaan.

2 V Länsisataman tontin 20803/1 asemakaavan muuttaminen (nro 12101; Jätkäsaaren tornihotelli)

ok. Olen päätynyt äänestämään kaupunginhallituksessa tornin puolesta. Tästä asiasta päättää lopullisesti valtuusto.

Mielestäni:
- torni näyttää hienolta.
- torni varjostaa lähinnä merta.
- Jätkäsaari on uusi alue, jolla voi olla erilainen ilme.
- torni näkyy kaupunkikuvassa (kävelijän perspektiivi) lähinnä Mechelininkadulle, jolle se luo päätepisteen.
- Salmisaaren hiilivoimalan piippu on 150 metriä, torni 120 metriä korkea. Neitseellinen maisema ei siis ole nytkään.
- Kongressihotelli luo noin 100 pysyvää työpaikkaa, epäsuorasti vielä enemmän. Rakentamisaikana noin 1500 henkilötyövuotta.
- torni on sen verran sivussa että Suomenlinnan Kustaanmiekasta Eteläsatamaan avautuva kansallismaisema ei muutu merkittävästi.

3 V Herttoniemen korttelin 43051 ja tontin 43084/5 osan ym. alueiden (Megahertsi) asemakaavan muuttaminen (nro 12089)

ok. Yhäkin minua hiertävät liityntäpysäköintipaikat, mutta mennee läpi sellaisenaan. Miksei niistä tehdä hyöty/kustannusarvioita kuten muistakin joukkoliikennehankkeista? (Kyllä, kallis pysäköintilaitos on joukkoliikennehanke. Oh, the irony.)

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 V Palvelusetelikokeilu

ok. Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli vakinaistetaan yhdeksi ostopalvelujen järjestämisen tavaksi 1.1.2014 lukien.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Koululainan myöntäminen Lauttasaaren yhteiskoulun liikuntahallihankkeelle

ok. Ja tässä nyt sitten ensimmäisen kohdan urheiluhallin rahoituksen toinen puolisko eli koululaina.

4 Avustuksen myöntäminen kaupunginhallituksen käyttövaroista Didrichsenin taidemuseon peruskorjaukseen

ok. Kaupunginhallitus myöntänee käyttövaroistaan:

1 300 000 euroa talous- ja suunnittelukeskukselle käytettäväksi Marie-Louise ja Gunnar Didrichsenin taidesäätiön ylläpitämän Didrichsenin taidemuseon peruskorjaukseen siten, että avustus myönnetään rakennustöiden edistymisen mukaan. Päätöksen edellytyksenä on, että valtio tukee hanketta vastaavalla määrällä.

5 Lähiöprojektin toimintakertomus 2012

ok. Hallintokuntien välistä yhteistyötä, täydennysrakentamisen edistämistä, viihtyvyyden parantamisesta ja nuorisotoimintaa. Mm. Pulssi.

6 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetun määrärahan käyttösuunnitelma (TA1 04 02)

ok. 818400 euroa hyviin tarkoituksiin:

7 Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden 10 miljoonan euron erillismääräraha nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin toimenpiteisiin

ok.

Myöntänemme liikuntavirastolle nuorten yhteiskuntatakuun työ- ja toimintakykyä tukevien palveluiden järjestämiseen sekä koulutusta ja työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin 1,0 miljoonaa euroa ja tietokeskukselle lasten ja nuorten hyvinvointi-indikaattoritietokannan perustamiseen 42 000 euroa.

Aika paljon näitä erilaisia risteäviä ohjelmia ja projekteja vaikuttaa olevan.

8 Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman toteutumisen seuranta

ok. Mielenkiintoista:

Ilmansuojeluohjelman toimenpiteet ovat yleisesti ottaen toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Kaikki ilmansuojeluohjelman toimenpiteet ovat käynnistyneet. Viimeiset toimenpiteet käynnistettiin vuonna 2012.

Mutta kuitenkin:

Typpidioksidin vuosiraja-arvo piti saavuttaa 1.1.2010, mutta se ylittyy edelleen Helsingin keskustan katukuiluissa. Ylittyminen johtuu autoliikenteen päästöistä ja dieselautojen osuuden kasvusta. Dieselautojen suorat typpidioksidipäästöt ovat kasvaneet hiukkaspäästöjen vähentämisen myötä.

Raja-arvon alle pääseminen vuoteen 2015 mennessä edellyttää liikennemäärien ja liikenteen päästöjen pienentämistä Helsingin keskustan katukuiluissa.

Vuoden 2013 loppuun mennessä valmistuu selvitys kuinka päästöt saadaan alas vuoteen 2020 mennessä. Tarkasteltavat toimenpidevaihtoehdot ovat:

- Pysäköinnin hintaa nostetaan 50 %:lla
- Otetaan käyttöön ruuhkamaksut v. 2020 (ruuhka-aikaan Kehä III:n sisällä 10 snt/km, muualla 5 snt/km ja ruuhkan ulkopuolella Kehä III:n sisällä 5 snt/km, muualla ei maksua)
- Bussiliikenteen käyttövoimatekniikan muutokset (dieselbussien rajoittaminen, päästöjen väheneminen 80 %:lla)
- Pisaran pintaliikennevaihtoehdot Ve1, Ve 2 ja Ve3

Mainiota että tällaista selvitetään! Jos päästöjä oikeasti halutaan vähentää, täytyy ottaa käyttöön myös tehoavia toimia hurskaiden toiveiden lisäksi. Tähän siis palataan vielä tänä vuonna.

9 Kaupunginvaltuuston 24.4.2013 § 122 tekemän päätöksen täytäntöönpano

ok! Valtuustostrategia toimiksi!

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Kaarelan eräiden alueiden rakennuskiellon pidentäminen (nro 12194; Kuninkaantammi)

ok.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Valtuutettu Emma Karin toivomusponsi paperittomien siirtolaisten terveyspalveluista

Ei ok. Pöydältä. Viime viikolla kirjoitin:

Tämä on tärkeä asia, josta HS:kin jo uutisoi. Ytimeltään kyse on ihmisoikeuksista. Myös paperittomilla siirtolaisilla on oltava oikeus perusterveydenhuoltoon. Kustannuksiltaan päätös on vain muutamia satoja tonneja. Eli noin 0,005 prosenttia Helsingin noin 2,1 miljardin euron budjetista. Meillä on varaa paperittomien terveydenhuoltoon ja kaupungin tulee toimia oma-aloitteisesti eikä jäädä odottelemaan ministeriön liikahdusta.

Tästä syystä esityslistan teksti:

Esittelijä toteaa, että sosiaali- ja terveysministeriön edustajien kanssa on aloitettu keskustelu paperittomien siirtolaisten terveyspalveluja koskevien kansallisten ohjeiden laatimiseksi. Esittelijä katsoo, että ministeriössä tulee tulkita kansainvälisten ihmisoikeussopimusten velvoittavuus ja sovittaa tulkinta kansallisiin ohjeisiin.

tulee muuttaa vastaamaan sosiaali- ja terveyslautakunnan
lausuntoa:

Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että paperittomien terveydenhuollon järjestämiseen ryhdyttäisiin välittömästi, viimeistään vuoden 2013 aikana, kaupungin omin toimenpitein Global Clinicin työntekijöitä ja sosiaali- ja terveysministeriötä konsultoiden. Terveyspalvelujen järjestämisen lähtökohtana ovat kansainväliset ihmisoikeudet, joihin Suomikin on sitoutunut.

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1 Palkkatuella työllistämiseen käytettävän Helsinki-lisän myöntämisperusteiden tarkistaminen

ok, suorastaan erinomaista. Jos helsinkiläinen yhdistys, säätiö tai yritys palkkaa työttömän henkilön palkkatuettuun työhön, voidaan sille myöntää ns. Helsinki-lisää. Palkattava henkilön pitää olla helsinkiläinen pitkäaikaistyötön, tai hänellä on vamma tai sairaus, joka vaikeuttaa työllistymistä. Viime vuonna Helsinki-lisää myönnettiin noin 3 miljoonaa euroa ja sen avulla työllistettiin 862 helsinkiläistä.

2 Helsingin kaupungin ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston välinen yhteistyösopimus vuodelle 2013

ok.

Yhteistyösopimuksen tavoitteena on työllisyysmäärärahojen suuntaaminen niin, että niillä edistetään mahdollisimman tehokkaasti helsinkiläisten työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Sopimuksen erityisenä painopisteenä ovat nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluvat työttömät nuoret.


02
/
May
/
13
 09:05

Hakaniemessä on jo parkkihalli

Tänä keväänä on naftaliinista jälleen kaivettu ajatus rakentaa Hakaniemeen torin alle parkkihalli. Perusteluna on ollut Hakaniemen elävöittäminen”. Ja mikäpä siinä jos halli syntyisi yksityisellä rahalla. Vaan kun ei synny, vaan kaupunkilaisten yhteistä rahaa tarvittaisiin hankkeeseen noin 8-10 miljoonaa. Lisäksi kaupunki olisi hankkimassa 100 hallista parkkipaikkaa noin viidellä miljoonalla. Yhteensä semmoinen 13-15 miljoonaa euroa.

Kaikkein kummallisinta koko keskustelussa on mielestäni ollut se miten Hakaniemen parkkihallista puhutaan käänteentekevänä uutuutena. Nyt muuten elävöityy ja huolella! Torin alla kun on jo nyt pysäköintilaitos. Ai missä häh? No tätä luiskaa myöten Merihaan suunnasta:

Tai hissillä tästä pömpelistä, jonka seinästä saakin jo aavistuksen siitä mitä torin alla piilee:

Hallista löytyy mm. lasten leikkiluola, ammattiurheilijoiden kuntokeskus, aerobicciä, sähly-, futsal ja sulkapallokenttiä ja kuntosali.

Ja ainiin. On siellä parkkihallikin.

79-paikkaisen parkkihallin osuus on merkitty kartassa sinisellä, sählykentät oranssilla. Kuntokeskus ei näy kartassa ollenkaan, mutta se sijaitsee parkkihallin “alapuolella”.

Jutun juju on siinä että koko halli voisi olla parkkikäytössä, mutta koska alueella oli enemmän kysyntää sählylle kuin markkinahintaiselle pysäköinnille, säilytetään luolassa enimmäkseen kaikkea muuta kuin autoja. Jos kartan oranssit alueet muutettaisiin jälleen pysäköintikäyttöön, voitaisiin halliin pysäköidä hiha-arviona noin 150-180 autoa lisää. Tämä on siis 50-80 paikkaa enemmän kuin mitä Hakaniemeen oltaisiin saamassa yleiseen käyttöön uuden hallin myötä.

Hakaniemessä selvästikin on enemmän kysyntää leikkiluolalle ja sählykentille kuin markkinahintaisille pysäköintipaikoille. Miksi ihmeessä tilanne muuttuisi radikaalisti muutaman tulevan vuoden aikana? Eikö esim. Pisara-radan tuomien 79000 päivittäisen matkustajan voisi kuvitella pikemminkin lisäävän palvelujen kysyntää?

Minun on todella vaikea ymmärtää miksi hanketta ajetaan kuin käärmettä pyssyyn vaikka alueen yrittäjätkään eivät siitä suuremmin piittaa? Ja jos maanalaisia parkkipaikkoja välttämättä halutaan lisää, niin sitten voidaan ottaa ne jo olemassaolevat paikat alkuperäiseen käyttöön.

Torilla voitaisiin kymmenen vuoden jahkaamisen jälkeen kokeilla elävöittämistä elävöittämällä – luomalla tilaa ihmisille – eikä rakentamalla paikkoja autoille. Vaikka tähän tapaan:





Kuka?

Hannu Oskala:
Helsingin vihreiden puheenjohtaja 2012-2013,
Helsingin kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu, maakuntavaltuusto jäsen
musiikkialan moniottelija (MuM),
cityvihreä betoninhalailija.

Aiemmat kirjoitukset