19
/
Oct
/
14
 04:10

Kaupunginhallitus 20.10.2014

Huomisessa kaupunginhallituksessa lisää rakentamista Mellunkylään, talvikunnossapidon tilannekatsaus ja nippu lausuntoja HSY:lle. Ryhmät valmistautuvat talousarvioneuvotteluihin, joten kunnan poliitikkojen huomio muualla.

Koko lista liitteineen löytyy täältä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 12.11.2014, Mellunkylän Vaarnatien alueen asemakaavan muuttaminen (nro 12206, Vaarnatien uusi pientaloalue)
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-10-20_Khs_37_El_6740A26A-FBCB-403F-8094-DE7038D2D43E_Liite_pdf
ok. Kaavamuutos mahdollistaa pientaloja ja enintään nelikerroksisia kerrostaloja sisältävän asuinalueen rakentamisen Itäväylän ja Länsimäentien risteyksen pohjoispuolelle. Uutta kerrosalaa muodostuu yhteensä 27 390 k-m2 ja arvioitu asukasmäärä on noin 650.

2 V 12.11.2014, Mellunkylän Naulakalliontien alueen asemakaavan muuttaminen (nro 12207, Naulakalliontien uusi pientaloalue)

ok. Asemakaavan muutos mahdollistaa pientaloja ja enintään nelikerroksisia kerrostaloja sisältävän asuinalueen rakentamisen Länsimäentien itäpuolelle ulottuen Huhtakivenkujan luoteispuolelle. Uutta rakennusoikeutta on osoitettu 20 417 k-m2 ja arvioitu asukasmäärä on noin 510. Asemakaavan toteuttamisesta kaupungille aiheutvat kustannukset 6,58 miljoonaa euroa. Tehokkuus lähiömäistä.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Palmia-liikelaitoksen toiminta- ja hallintomallien järjestämispäätöksen täytäntöönpano
4 Kaupunginvaltuuston 8.10.2014 tekemien päätösten täytäntöönpano

ok. Valtuuston päättämä Palmian yhtiöittäminen pannaan toimeen.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Talvikunnossapidon kehittämisen tilannekatsaus

Ei varmaan tule kellekään yllätyksenä että talvi on Helsingille ns. haasteellinen ajanjakso. Kapeilla kaduilla paljon lunta ja kuntalaisten (ihan perusteltukin) oletus on se että liikenteen pitäisi sujua yhtä jouhevasti on sitten kesähelle tai lumimyrsky.

Lumen osalta homma olisi varmasti helppo, jos lumen määrä ja tulopäivä tiedettäisiin vaikka pari kuukautta ennakkoon. Kuten kuvasta näkyy, tässäkin on melkoista vaihtelua vuodesta toiseen.
1925263_744813442210224_1428154050_n_jpg_960×601_pixels
Meille esitellään toimenpiteitä, joilla lumitöiden hallintaa on Helsingissä parannettu vuodesta 2011 lähtien. Kysymyksiä löytynee. Esitys on “merkitään tiedoksi”, mutta kaupunginhallitus voi tarvittaessa päättää myös toimenpiteistä.

2 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Puolustusvoimien hakemuksesta (Santahaminan raskasaseammunnat)
3 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Puolustusvoimien hakemuksesta (Santahaminan pistooli- ym. ampumarata)

ok. Muutama viikko sitten Kokoomus ja Kokoomuksen työväenmetsästysseuraosasto päättivät palauttaa Santahaminan ympäristöluvat uudelleen valmisteltavaksi siten että lausuntomme puoltavat lupien myöntämistä “voimaan toistaiseksi ja lausunnossa otetaan huomioon myös puolustusvoimien jo tehdyt toimenpiteet ympäristökysymyksien ratkaisemiseksi”. Nyt sitten lausumme tällä saatteella.

4 Lausunto Uudenmaan ELY -keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2015 – 2018

Uudellamaalla asuu 36% valtakunnan väestöstä, mutta valtion perusväylänpidon rahoituksesta saamme vain 18% ja joukkoliikenteen rahoituksesta 23%. Vilkasliikenteisistä väylistä Uudellamalla sijaitsee 59% ja väestönkasvusta 1980-2013 76% suuntautui tänne.

Eihän tätä positiiviseksi käyräksi voi kutsua.

Eihän tätä positiiviseksi käyräksi voi kutsua.

Kaupunkisuunnittelulautakunta lausui omassa yksimielisessä lausunnossaan suunnitelmasta mm. seuraavasti:

Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa ohjelmoidut Helsingin alueelle sijoittuvat investointihankkeet ovat kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä tarpeellisia ja kiireellisiä. Lähitulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin enemmän rahoitusta erityisesti joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävien sekä kestävän yhdyskuntarakenteen mahdollistavien hankkeiden toteuttamiseen.

Kaupunginhallituksen lausunnosta joukkoliikenteen, kävelyä ja pyöräilyä jne. edistävien hankkeiden osuus on jätetty pois. Kyllähän se olisi siellä hyvä olla.

(Täältä muuten liite sähköisesti toimivana pdf:fänä eikä herrantähären skannattuna kuten esityslistan liitteissä, joku roti.)

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Asuntotontin myyminen Asunto Oy Helsingin Salomelle (Laajasalo, Kruunuvuorenranta, Borgströminmäki, tontti 49096/4)

ok. Noin 5000 neliömetrin tontti myydään 3,7 miljoonalla eurolla. Tontille on tarkoitus toteuttaa vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Hinta perustuu Newsec Valuation Oy:n laatimaan arvioon alueen kerrostalojen rakennusoikeuden arvosta, jonka mukaa se vaihtelee välillä 650 – 750 e/k-m2. Tässä kohteessa tontin hinta on laskettu 700 € / k-m2 kaavalla.

2 Helsingin kuvataidelukion perusparannuksen hankesuunnitelma

ok. Kalliossa sijaitseva Helsingin kuvataidelukio perusparannetaan 7,5 miljoonalla eurolla.

3 Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle jätteen käsittelypalveluita tuottavan yhtiön perustamisesta

ok. Tämä on vaikutuksiltaan pieni mutta periaatteellisesti ihan mielenkiintoinen kysymys.

HSY:n hallitus on kesäkuussa päättänyt “kehottaa toimitusjohtajaa käynnistämään jätehuollon markkinaehtoisten toimintojen yhtiön perustamistoimenpiteet siten, että pilaantuneen maan sekä rakennus- ja purkujätteen vastaanotto- ja käsittelypalvelu on yhtiöitettävissä 31.12.2014 mennessä”.

Eli siis mitä?

Helsingin alueen vesihuoltoa ja jätteitä hoitavalla kuntayhtymällä HSY:llä on ollut myös pienimuotoisesti pilaantuneen maan sekä rakennus- ja purkujättteen vastaanottoa ja käsittelyä Ämmässuolla. Osuus liikevaihdosta pientä. Nyt sama kilpailuneutraliteettilaki, joka osin pakotti yhtiöittämään osan Palmiaa vaatisi yhtiöittämään tämän toiminnan, jos sitä halutaan hoitaa.

Toiminnasta tehty selvitys kertoo kuitenkin että alalla on seudulla hyvät ja toimivat markkinat – rakennus- ja purkujätteitä vastaanottavia yrityksiä on Etelä-Suomen alueella ainakin 18 kpl.

Tämän vuoksi tällä kertaa ehdotetaankin että yhtiötä ei perusteta, vaan toiminnasta luovutaan. Konsernijaostossa esitys yksimielinen.

4 Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle jätteen energiahyötykäyttöpalveluita tarjoavan yhtiön perustamisesta

ok. Vantaan energian uusi uljas jätevoimala käynnistyi tänä vuonna. Voimalan omistaa Vantaan Energia (, jonka puolestaan omistavat kunnat), mutta sinne jätteiden toimittamisesta vastaavat HSY ja Rosk’n Roll Oy, joka on Uudenmaan kuntien vastaava puulaaki. Nämä kaksi orgaania siis “omistavat” voimalan polttokapasiteetin.

Polttokapasiteettia jää jonkin verran yli ja nyt HSY Ja Rosk’n Roll esittävät että perustetaan yhtiö, joka myy tätä ylikapasiteettia – eli että saadaan voimalasta täydet tehot irti. Tarpeen ylikapasiteetin myynnille arvioidaan poistuvan 2024 mennessä. Oletuksena ilmeisesti jätteiden määrän kasvu pääkaupunkiseudulla.

…Tässä vaiheessa varmaankin turha miettiä oletuksen realistisuutta.

5 Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle konserniohjeluonnoksesta

ok. Kuntalaki (toivottavasti) uudistuu (edes jossain muodossa) ensi vuoden alkupuolella. Tulevan kuntalain mukaan kuntien ja kuntayhtymien on laadittava “konserniohje”. Nyt lausutaan siitä että mielestämme “on perusteltua valmistella HSY:n konserniohje yhtymäkokouksen päätettäväksi kuntalain uudistuksen voimaantulon jälkeen”.

SIVISTYSTOIMI

1 Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätöksestä hylätä Yhtenäiskoulun ja Käpylän peruskoulun hallinnollinen yhdistäminen

ok. Päätämme jättää tutkimatta oikaisuvaatimuksen. “Kaupunginhallituksen päätös koskee vain valmistelua eikä siten ole oikaisuvaatimuskelpoinen”

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston valvontapäätös hoitoon pääsystä Helsingin kaupungin perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidossa

ok. Tiedoksi. “Valvontapäätöksen mukaan aluehallintovirasto ei ole saatujen selvitysten perusteella voinut todeta hoitoon pääsyssä Helsingin kaupungin perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidossa sellaisia seikkoja, jotka antaisivat aihetta aluehallintoviraston toimenpiteisiin.”


16
/
Oct
/
14
 04:10

Rauhaa rajalle – Natolla vai ilman?

Eräs varhaisimmista lapsuusmuistoistani on rauhanmarssilta Joensuussa. Vuosi on varmaankin ollut 1982. Torilla käytiin isin kanssa mieltä osoittamassa, sitten mentiin tavarataloon tapaamaan joulupukkia. Pelästyin tonttua pahan kerran ja sain lohdutukseksi suklaapötkön.

Isäni pasifismi oli varmasti taustalla siihen että itsekin suoritin asevelvollisuuteni siviilipalvellen.

Rauhanaate on myös turvallisuuspoliittisen ajatteluni keskiössä – en nähnyt sivariin astuessani vuonna 2002 Suomen asevelvollisuuteen perustuvaa puolustusratkaisua järkevänä. Enkä näe vieläkään. 2020-luvun sotilaallisia kriisejä ei ratkota sillä että metsässä kykkii mahdollisimman monta miestä rynnäkkökiväärien kanssa.

Pasifistisista lähtökohdistani minun on ollut vaikea hyväksyä myös Natoa, jonka voiman keskiössä oleva ydinpelote ei ole ratkaisu yhtään mihinkään, vaan yksi ihmiskunnan suurimmista ongelmista. Kehittämällä tappamisen koneistoja synnytetään sotaa, rakentamalla rauhan ja diplomatian mekanismeja rakennetaan rauhaa.
nato_logo
Vuonna 2008 kirjoitin pitkän blogin suhteestani Natoon. Halusin “Nato tunteilulla” -kirjoituksellani vastata Olli Kivisen ja Suomi-Atlantti -seuran “Nato ilman tunteilua” -pamflettiin. Kirjoitus tuntuu yhä ajankohtaiselta ja argumentaatio läheiseltä. Ymmärrän miksi 2008 olin jyrkän Nato-vastainen:

Onko Suomi todellakin samaa “arvoyhteisöä” kaikkien Nato-maiden kanssa? Hyväksymmekö kyseenalaistamatta Yhdysvaltain voimapolitiikan Irakissa, “waterboarding”-kidutuksen ja Quantanamon vangit? Eikö Turkin ihmisoikeuspolitiikassa olisi parantamisen varaa?

En kykene näkemään turvallisuusuhkia yksioikoisen “Venäjä, Venäjä, Venäjä” -henkisesti. Toki hyökkäys idästä on läntistä realistisempi, mutta koko asettelu kertonee kuinka kaukainen asia suursota Euroopassa ylipäätään on. Ei ole Venäjän minkään aikavälin intresseissä hyökätä Suomeen. Molempien osapuolten tavoitteina tulisi olla uhkakuvien maalailun sijaan asteittainen jatkuva aseistariisunta. Naton tuominen Venäjän rajalle ei ole omiaan edistämään tätä kehitystä. Taloudellinen yhteistyö ja lähialueidemme demokraattisen kehityksen tuki sen sijaan on.

Veden virrattua Vantaanjoessa huomaan väitteleväni itseni kanssa aiheesta uudelleen. Suhtauduinko 2008 liian negatiivisesti Natoon? Vedinkö liian suorat viivat Yhdysvaltojen silloisen ulkopolitiikan ja Naton välille? Oliko Tanska syypää Abu Ghraibiin, Norja Quantanamoon? Suhtauduinko epärealistisesti pohjoismaisen puolustusyhteistyön tiivistämiseen?

Ja ennen kaikkea: oletinko Venäjän poliittisen ja taloudellisen kehityksen johtavan vääjäämättä kohti toimivaa kansalaisyhteiskuntaa ja länsimaista demokratiaa?

Viimeiseen kysymykseen vastaus on valitettavan selvä. Olin 2008 väärässä Venäjän suunnasta. Putinin ohjattu demokratia on selvästikin luisumassa kohti diktatuuria, jossa universaaleina pitämäni arvot kuten sananvapaus ja demokratia eivät ole kovassa kurssissa. USSR 2.0 – now with more bling and fancier cars.

Tämän virhearvion myöntämisen myötä koko kuvio muuttuu.
matushkat
Olli Kivisen Nato-argumentaation ytimessä oli ajatus läntisestä arvoyhteisöstä.

Suomen perinteinen turvallisuuspoliittinen peruslinja – puolueettomuus – ei syntynyt neutraalissa valintatilanteessa, jossa olisimme voineet itse päättää omasta asemastamme. On päivänselvää että aina 80-luvun loppuun asti “puolueettomuus” tarkoitti Suomelle vain epätoivoista yritystä pysytellä juuri ja juuri Neuvostoliiton valtapiirin ulkopuolella tai edes sen rajamailla. Vasta 90-luvulta lähtien, Neuvostoliiton romahdettua, Suomi on ollut vapaa tekemään itse valintojaan. Ja olemme tehneet niitä nopealla tahdilla suunnan ollessa selvä: olemme osa läntistä Eurooppaa, EU:ta ja demokraattista länsimaista arvoyhteisöä.

On myös päivänselvää että putinilaisen etupiiriajattelun vahvistuessa emme ole, emmekä halua tulla jälleen osaksi Venäjän reviiriä. Suomettuminen saa jäädä historiaan. Yhteistyötä ja avunantoa kehitetään EU:n ja Venäjän välillä tasa-arvoisesti, ei Kremlistä sanellen.

Olosuhteiden muututtua minun on pakko tarkastaa jyrkän kielteistä Nato-kantaani.

Vieläkään en suhtaudu sotilasliittoon kaikki kriisit ratkaisevana ihmeidentekijänä.
Vieläkään en pidä ajatusta sotilasmenojen kasvusta positiivisena.
Vieläkään en ole oppinut rakastamaan ydinpommia.
Vieläkään asevelvollisuusarmeija ei ole mielestäni toimiva puolustusratkaisu.
Vieläkin pidän hornetteja isojen poikien kalliina leluina.
Vieläkin pidän öljytankkerionnettomuutta Suomenlahdella todennäköisempänä turvallisuusuhkana kuin tankkeja itärajalla.

Mutta silti Nato-kantani alkaa liukua jyrkän kielteisestä “optioon” ja “optiosta” myönteiseen. Nato-jäsenyyden kannattajien argumentit vaikuttavat vuosi vuodelta uskottavammilta ja vastustajien perustelut tuntuvat kiertävän samaa kehää vaikka maailma, Nato ja Suomi ovat muuttuneet.
sotilasalue
Turvallisuuspoliittisen keskustelun Suomessa ei toivoisi kuitenkaan pysähtyvän vain Nato-kysymykseen. Turvallisuuspoliittinen tilannekuvamme vaatii laajentamista ja päivitystä. Toista talvisotaa ei ole luvassa, vaan globalisoituneessa maailmassa myös kriisit ovat globaaleja eivätkä uhkakuvat rajoitu vain sotilaallisiin. Miksei osaa palvelukseen kutsuttavista nuorista miehistä ja naisista kouluteta öljyntorjuntajoukoiksi? Eikö kehitysapuun osallistumalla voisi ratkoa ongelmia jo ennen kuin ne syntyvät?

Nato-jäsenyys olisi luonnollinen jatkumo Suomen ulkopoliittisen aseman kehityksessä. Me olemme osa Eurooppaa ja Nato on Euroopan turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Se antaa meille mahdollisuudet toteuttaa kalleimmat asejärjestelmähankinnat yhteistyössä muiden arvopohjaltaan demokraattisten valtioiden kanssa. Lisäksi se on myös mekanismi, jolla Suomi osallistuisi Baltian turvallisuuden takaamiseen. Estlands sak är vår.

Kuudessa vuodessa on tapahtunut paljon. Ja vaikka yhä pidän itseäni pasifistina, olen valmis tarkistamaan Nato-kantaani. Elämme mielenkiintoisia aikoja, ystävät hyvät.


10
/
Oct
/
14
 12:10

Kaupunginhallitus 13.10.2014

Ensi maanantain kaupunginhallituksen suurin asia on juuri ilmestynyt kaupunginjohtajan talousarvioesitys ensi vuodelle. Siitä tosin päätetään vasta ryhmien neuvottelujen jälkeen, mutta “talousjohtajan madonluvut” saamme nyt. Ei tuo tulevaisuus ruusuiselta näytä.

Koko lista liitteineen löytyy täältä ja 2015 talousarvioesitys löytyy täältä.

1 V 5.11.2014, Talousarvio vuodeksi 2015 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2015-2017

Perinteiden mukaisesti pöydälle kunnes sopu on löydetty. Auguurien enteet kertovat että valmista tulisi olla maanantaina 27.10. kaupunginhallituksen kokoukseen mennessä ja talousarviosta päätetään 5.11. valtuustossa. Blogaan talousarviosta erikseen.
www_hel_fi_static_helsinki_talousarvio_talousarvio-tiivistelma-2015_pdf_page_36
Pähkinänkuoressa: tulevaisuus näyttää synkältä sekä lyhyellä että keskipitkällä tähtäimellä. Ensi vuoden talousarvio on todella tiukka, liikkumavaraa ei ole. Helppoa tästä ei tule, niin ikävältä esitys näyttää.

2 V 22.10.2014, Eläintarhan johtokunnan jäsenen valinta

ok. Me haemme eläintarhan johtokuntaan uutta (mies)jäsentä.

3 Lausunto valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen toimikauden jatkamisesta

ok. Kuntajakoselvityksen deadlinea siirretään parilla kuukaudella koska mm. sote-uudistus, metropolihallintolaki ja kuntien omat kuntajakoselvitykset vielä kaikki niin käymistilassa että yhteenveto ei vielä mahdollinen.

4 Oikaisuvaatimus tasa-arvolakiin ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvaa hyvitysvaatimusta koskevasta päätöksestä

ok. “Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty seikkoja, jotka antaisivat aiheen oikaista kansliapäällikön päätöstä.” Kyseessä riitautettu työhönotto oikeuspalveluiden puolella.

5 Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki -yhtiön lainojen maksusuunnitelman muutos

ok. Kokonaisvelkaa 6,7 miljoonaa euroa. Maksuaikaa annetaan lisää vuoteen 2025 saakka.

6 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta

ok. Ja nyt kaupunginhallitus antaa valtuuston tekemän periaatepäätöksen mukaisen lausunnon sote-laista.

7 Kaupunginvaltuuston 8.10.2014 tekemien päätösten täytäntöönpano
8 Palmia-liikelaitoksen toiminta- ja hallintomallien järjestämispäätöksen täytäntöönpano

ok. Nyt pannaan toimeen Palmia-liikelaitoksen yhtiöittäminen valtuuston päätöksen mukaisesti. Yhtiön nimeksi on tulossa Helsingin Palvelut Oy. Valmista tulisi olla jo 31.12.2014 mennessä, joten aikataulu on ripeä.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto Uudenmaan ELY -keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2015 – 2018

Uudellamaalla asuu 36% valtakunnan väestöstä, mutta valtion perusväylänpidon rahoituksesta saamme vain 18% ja joukkoliikenteen rahoituksesta 23%. Vilkasliikenteisistä väylistä Uudellamalla sijaitsee 59% ja väestönkasvusta 1980-2013 76% suuntautui tänne.

Eihän tätä positiiviseksi käyräksi voi kutsua.

Eihän tätä positiiviseksi käyräksi voi kutsua.

Helsingin ja ELY-keskuksen kautta jaettavan valtion rahoituksen suhde on lähtökohtaisesti ongelmallinen. Valtion rahassa ei tietenkään ole mitään vikaa, mutta ELY tuo rahoituksensa kautta omia prioriteettejaan liikennehankkeiden toteutukseen, joka ei välttämättä ole aina järkevää kaupungin kokonaisuuden kannalta. Toisin sanoen, jos Helsinki saisi liikennejärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon valtiolta köntin vapaasti käytettävää rahaa, niin tuskin ihan ensimmäisenä hankkeina olisivat nyt “putkessa olevat” projektit. Virkamiesvaltaa tämä järjestely ainakin lisää.

Tilanne kärjistyy valtion ylläpitämien väylien kohdalla. Eräs perussyistä miksi Helsinkiin tulee Länsiväylä, jolle rakennetaan ja suunnitellaan kalliita monitasoliittymiä, eikä tavallista katua, on se että Länsiväylää ja sen liittymiä rahoittaa myös valtio kun taas “Länsikadun” tai “Länsibulevardin” rahoituksesta ja hoidosta joutuisi Helsinki vastaamaan yksin. Tässä ei ole yhtään mitään järkeä.

Jos olisin diktaattori, pyrkisin muuttamaan koko järjestelmää siten että valtio rahoittaisi jollain jakomekanismilla liikennehankkeita ympäri maan tarpeellisuusharkinnan mukaisesti, mutta ei puuttuisi sen tarkemmin mihin rahat käytetään kunhan jotkin yhteisesti sovitut tavoitteet toteutuvat. Paikallisesti voitaisiin sitten päättää rakennettaisiinko ylikulkuja vai pyöräparkkeja. Subsidiariteetti, anyone? Mutta tämä muutos lähtee liikkeelle Arkadianmäeltä…

Kaupunkisuunnittelulautakunta lausui omassa yksimielisessä lausunnossaan suunnitelmasta mm. seuraavasti:

Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa ohjelmoidut Helsingin alueelle sijoittuvat investointihankkeet ovat kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä tarpeellisia ja kiireellisiä. Lähitulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin enemmän rahoitusta erityisesti joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävien sekä kestävän yhdyskuntarakenteen mahdollistavien hankkeiden toteuttamiseen.

Kaupunginhallituksen lausunnosta joukkoliikenteen, kävelyä ja pyöräilyä jne. edistävien hankkeiden osuus on jätetty pois. Kyllähän se olisi siellä hyvä olla.

(Täältä muuten liite sähköisesti toimivana pdf:fänä eikä herrantähären skannattuna kuten esityslistan liitteissä, joku roti.)

2 Automaattimetron ja Länsimetron tilannekatsaus

Poikkeuksellisesti kaupunginhallitus jätti viime viikolla ns. iltakoulun pöydälle, koska emme olleet kuulemaamme tyytyväisiä. Tulevana maanantaina saamme vielä lisäselvitystä tilanteesta ja harkitsemme jatkotoimenpiteitä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Kallion ja Alppiharjun eräiden tonttien rakennuskiellon pidentäminen (nro 12301)
2 Haagan eräiden alueiden rakennuskiellon pidentäminen (nro 12299)

ok. Rakennuskielto kuulostaa kovin jyrkältä toimenpiteeltä, mutta se on rutiininomainen päätös asemakaavojen valmistelun yhteydessä. Kiellot ovat voimassa aina kaksi vuotta kerrallaan, joten päätöksiä pitää tarpeen vaatiessa uusia.

Nyt rakennuskielto asetetaan Museoviraston talolle Kultsan vieressä, korttelille Hakaniemen torin ääreltä sekä lukuisille tonteille Kivihaassa, Etelä- ja Pohjois-Haagassa. Haagan osalta rakennuskiellot on alunperin asetettu jo vuonna 1996 asemakaavojen muuttamista varten. Vuoteen 2014 mennssä tehty 20 muutosta, joiden osalta rakennuskieltoa siis ei ole jatkettu tai jatketa. Samaten rakennuskielto on rauennut joidenkin tonttien osalta.

SIVISTYSTOIMI

1 Opetusviraston kehittämisjohtajan virkaan ottaminen

ok. Tänä vuonna opetustoimen toimintaa seuratessa on pariinkin ketaan käynyt mielessä että kehittämiselle olisi tarvetta. Toivottavasti sitä nyt sitten saadaan kun virastolle valitaan uusi kehittämisjohtaja.

Opetuslautakunta on yksimielisesti esittänyt virkaan filosofian maisteri Pia Setälää. Esittelijä esittää häntä otettavaksi opetusviraston hallinto- ja kehittämiskeskuksen kehittämisjohtajan virkaan 1.12.2014 lukien 6 707,80 euron palkalla.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Selvitys sosiaaliasiamiesten toiminnasta vuodelta 2013

ok. Kysyin viime viikolla sosiaaliasiamiesten henkilöstöresursoinnista ja tuore apulaiskaupunginjohtaja vastasi että tänä vuonna tilanne on parantunut selvitysvuoden (2013) kehnon näköisestä tilanteesta.

2 Lausunto ALTTI- ja VERTTI -selvityksistä ja selvitysten toimenpide-ehdotuksista

ok. Pöydälle viime viikolla sosialidemokraattien toivomuksesta.

ALTTI, VERTTI? Mistä on kyse?

ALTTI -selvityksessä on tarkasteltu ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottoa ja vastaanottojärjestelmän kehittämistarpeita. Selvityksen suositukset pohjautuvat lapsen edun toteutumiseen.

VERTTI -selvityksessä on keskitytty aikuisten kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden muuttoon vastaanottokeskuksista kuntiin.

Lausunto suhtautuu selvityksiin ja suosituksiin positiivisesti. “Selvitykset ja niiden tausta-aineistot ovat tarpeellisia ja suositukset osaltaan selkiyttävät nykykäytäntöjä ja tuovat parannuksia nykyisiin, vaihteleviin toimintakäytäntöihin.”


05
/
Oct
/
14
 03:10

Kaupunginhallitus 6.10.2014

Maanantain kaupunginhallituksen lista vähän kevyempi. Hyvä niin, rankka viikko Palmia-valtuustoineen tulossa. Kaksi iltakouluasiaa: “Automaattimetron ja Länsimetron tilannekatsaus” sekä “Nuorten hyvinvointi ja nuorisotakuun toteutumisen seuranta”. Olen antanut itseni ymmärtää että Länsimetron osalta ei ole odotettavissa suuria juhlauutisia. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 22.10.2014, Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan virkasuhteen päättyminen

ok. Tämän syksyn mielenkiintoiset kuviot sen kun jatkuvat. Tätä nykyä Helsingin kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat valitaan seitsemän vuoden kausiksi kerrallaan. Tämä on demokratian kannalta melko ikävää kun vaalit ovat neljän vuoden välein. Kaupungin johto ei vastaa poliittisia voimasuhteita. Tämän vuoksi olemme ajaneet Helsinkiin jo toistakymmentä vuotta ns. pormestarimallia, jossa pormestari ja apulaispormestarit valittaisiin aina vaalikausittain vaalituloksen mukaisesti. Tämä olisi myös kuntalain hengen mukaista toisin kuin nykyinen malli, jossa kaikki yhdessä leikimme että valitsemme epäpoliittisia virkamiehiä, vaikka tosiasiassa valinnat ovat poliittisia.

Nykyisen järjestelyn valuviat näkyvät selvästi. Kaupunkisuunnittelusta vastaavaa tointa on hoitanut viimeisen seitsemän vuoden ajan demaritaustainen Hannu Penttilä. Seitsemän vuotta sitten sosialidemokraatit olivat yhä valtuuston toiseksi suurin puolue ja heille kuului oikeutetustikin kaksi apulaiskaupunginjohtajaa. Nyt demarit ovat olleet kolmanneksi suurin puolue jo viisi ja puoli vuotta. On aika vaihtaa kaupunginjohtajaa vihreämpään suuntaan. Ainakin Osmo Soininvaara on ilmoittanut kiinnostuksensa pestiin.

Kuulen heti vastalauseen. Miksi apulaispormestareiden tulisi olla poliittisia? Perustelu on selkeä: ylimmät virkamiehet käyttävät merkittävää poliittista valtaa. Heidän poliittisella taustallaan on merkitystä. On rehellisempää että taustat tuodaan julkisesti esiin eikä jatketa nykyistä jo farssin piirteitä saanutta menettelyä enää yhtään pidempään. Alemman tason virkamiesten poliittisista läänityksistä Helsingissä on päästy eroon jo aiemmin ja hyvä niin.

Tavoitteena on että valtuusto valitsee uuden apulaiskaupunginjohtajan 26.11.2014. ja nykyisen akj:n virkasuhde päättyy 13.1.2015.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 22.10.2014, Bulevardi 12:n asemakaavan muuttaminen (nro 12258, Kamppi)

ok. Ns. WSOY:n talo muuttuu takaisin asunnoiksi, joita siinä alunperin on ollut. Rakennusta suojellaan sr-1 -merkinnällä ja myös sisätilojen kiinteitä rakenteita suojellaan.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-10-06_Khs_35_El_FFB16B0D-0C38-4EC1-B53F-A4C2C9877D25_Liite_pdf
Mielenkiintoista sinällään että taloa aikanaan 1920-luvulla korotettu kahdella kerroksella.

KAUPUNGINJOHTAJA

4 Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi

ok. Kataisen hallituksen viimekeväisen kehysriiheen ja Stubbin hallituksen ohjelmaan liittyviä päätöksiä. Helsingin seudun kunnat sitoutuvat rakentamaanja kaavoittamaan lisää. Vastaavasti valtio sitoutuu osallistumaan alueen suuriin liikenneinvestointeihin. Helsinkiä tässä koskettavat eniten päätökset Pisaran rahoittamisesta ja valtion toimintojen päättymisestä Malmin lentokentällä viimeistään vuonna 2020. Eli Pisara rakennetaan ja Malmin lentokenttä suljetaan, kaavoitus tiivistyy. Hyvä. Lapio maahan.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

2 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Puolustusvoimien hakemuksesta (Santahaminan raskasaseammunnat)
3 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Puolustusvoimien hakemuksesta (Santahaminan pistooli- ym. ampumarata)

ok. Pitäähän poikain ampua saada. Santahaminassa ammutaan raskailla aseilla ja käytetään räjähteitä hakemuksen mukaan noin 125 päivänä vuodessa. Santahaminan ampumaradoilla ammutaan noin 1,45 miljoonaa laukausta vuosittain.

Kaupunginhallitus puoltaa lupien myöntämistä jos ympäristölautakunnan esittämät näkökohdat (meluntorjunta, toiminnan ympäristövaikutukset) huomioidaan.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Valtuutettu Hannu Oskalan toivomusponsi Seurasaaren vesijohtoverkon ylläpitovastuun siirtämisestä HSY:lle

ok. Tärkeintä on että Seurasaaren viemäri ja vesijohtoverkko saadaan korjattua. Pitäisi olla valmista jo keväällä.

2 Poikkeamishakemus (Kulosaaren korttelin 42055 tontti 1, Svinhufvudintie 3 / Tupavuori 6)

ok. Täydennysrakentamista Kulosaaressa. Kerros lisää kerrostaloon ja pihalle rivari.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Selvitys sosiaaliasiamiesten toiminnasta vuodelta 2013

Mikä on sosiaaliasiamies? “Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun tai palveluun sosiaalihuollossa tai tarvitsee neuvoja oikeuksistaan sosiaalihuollossa, hän voi olla yhteydessä sosiaaliasiamieheen. ok.

Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysviraston uusi rakenne mahdollistaa parempaa palvelua tulevaisuudessa, mutta henkilöstöresurssien niukkuus on ollut ongelma:

“Organisaatiouudistuksen myötä sosiaaliasiamiesten määräksi vahvistui 1.1.2013 alkaen kaksi kokoaikaista henkilöä. Vahvistettu resurssi ei ole kuitenkaan toteutunut sosiaaliasiamiestyössä vuonna 2012. Vuoden alkupuolen aikana (heinäkuun loppuun) on ollut käytössä kahden osa- aikaisen työntekijän työpanos ja vuoden loppupuolen aikana on lähtö- kohtaisesti työskennelty yhden osa-aikaisen ja yhden kokoaikaisen henkilön resurssina, joskin viimeksi mainitussa tilanteeseen on tullut myös merkittävä vajaus useamman kuukauden aikana syksyllä 2013.

Jatkumon kaltainen heikko asiamiesresurssitilanne on johtanut siihen, että lakisääteisten työtehtävien hoitamisen edellytykset ovat olennaisesti ja ratkaisevasti kaventuneet, mikä puolestaan on vaikuttanut sosiaalihuollon asiakkaan asemaan sitä heikentäen sekä yksittäisen asiakkaan tasolla että myös asiakasryhmätasolla.”

2 Lausunto ALTTI- ja VERTTI -selvityksistä ja selvitysten toimenpide-ehdotuksista

ALTTI, VERTTI? Mistä on kyse?

ALTTI -selvityksessä on tarkasteltu ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottoa ja vastaanottojärjestelmän kehittämistarpeita. Selvityksen suositukset pohjautuvat lapsen edun toteutumiseen.

VERTTI -selvityksessä on keskitytty aikuisten kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden muuttoon vastaanottokeskuksista kuntiin.

Lausunto suhtautuu selvityksiin ja suosituksiin positiivisesti. “Selvitykset ja niiden tausta-aineistot ovat tarpeellisia ja suositukset osaltaan selkiyttävät nykykäytäntöjä ja tuovat parannuksia nykyisiin, vaihteleviin toimintakäytäntöihin.”


28
/
Sep
/
14
 01:09

Jokaviikkoinen Estoniamme

Syyskuun 28. päivän aamu vuonna ’94 oli kuulas. Istuin soutuveneessä Koloveden kansallispuistossa matkalla kuvaamaan kivikautisia kalliomaalauksia. Tuntia aiemmin olin kuullut radiouutisista Estonian uppoamisesta. Tunnelma oli epätodellinen, syksyisen Saimaan ja suuronnettomuuden kontrasti valtaisa, porukka tavallista hiljaisempaa.

Nyt 20 vuotta myöhemmin Estonian kohtalo on näemmä vapaata riistaa banalisoitavaksi. Iltalehti ja Iltasanomat julkaisevat erikoisliitteet, Hesari yrittää epätoivon vimmalla tarinallistaa onnettomuutta puolalaisruotsalaisen tanssibändin kohtalon kautta ja julkaisemalla 3d-mallinnuksen tapahtumien kulusta. 3D-mallin, wow! Kelatkaa hei! 3D-mallin!
estonia
Näin media toimii. Onneksi itse kukin voi valita mitä linkkiä klikkaa ja miten muistaa 852 ihmisen kuolemaan johtaneen onnettomuuden.

Samaan aikaan Euroopan toisella laidalla tapahtuu Estonia useampia kertoja vuodessa. Välimerelle arvioidaan tänä vuonna hukkuneen jo yli 3000 pakolaista. Viimeksi muutama viikko sitten yhdessä ainoassa tahallisesti aiheutetussa turmassa, oikeastaan massamurhassa, arvioidaan kuolleen noin 500 naista, miestä ja lasta. Merestä on pelastettu yli 100 000 ihmistä ja pelkästään Italiaan oli syyskuun alkuun mennessä saapunut 120 000 pakolaista – tai näistä ainakin tiedetään.

Törmäsin uutiseen Välimeren humanitäärisen katastrofin suuruudesta elokuussa. Silloin tietoa löytyi Deutsche Wellestä ja Guardianista. BBC:nkin uutisointi oli vähäistä. Suomalaisista tiedotusvälineistä kriisistä ei meinannut löytää mitään tietoa. 16.9. Helsingin sanomat uutisoi 500 hengen kuoleman ulkomaa-osastonsa sivulla neljä. Yläkulmassa. Tällä lailla:
Päivän_lehti_-_Helsingin_Sanomat
Samassa lehdessä kaupunkisivuilla kerrotaan Stadin ratikan matkasta Saksaan:
Päivän_lehti_-_Helsingin_Sanomat
Mutta toki oman ratikan matkat kiinnostavat enemmän. Sen ymmärtää. Urheilusivut liippaavat kuitenkin lähempää Välimerta. Juventuksen Andrea Pirlon ja Barcelonan Luis Suarezin kuvat ovat kolminkertaiset katastrofiuutiseen verrattuna. Ja palstamillimetrejä Mestarien liigan avauksesta en jaksa edes ryhtyä arvioimaan.
Päivän_lehti_-_Helsingin_Sanomat
Epäilemättä Andrea Pirlo on tärkeämpi kuin Välimereen kuolleet 500 pakolaista, mutta näin paljon tärkeämpi?

Me käännämme tahallisesti katseemme pois. Euroopan etelärajalle kuolee vuosittain tuhansia ihmisiä. On vaikea jeesustella Israelin hirmutöistä palestiinalaisalueilla, jos uhrien määrässä mitaten syyllistymme itse pahempaan.

Graphic content: Bodies of African would-be migrants are washed up on the shore of al-Qarboli, about 35 miles east of Tripoli, Libya on Aug. 25. (European Pressphoto Agency)

Graphic content: Bodies of African would-be migrants are washed up on the shore of al-Qarboli, about 35 miles east of Tripoli, Libya on Aug. 25. (European Pressphoto Agency)

Mitä sitten pitäisi tehdä? Aseistetut partiot ja piikkilankaa Pohjois-Afrikan rannoille? No ei.

Muuttoliikkeen valtaisan kasvun takana on paitsi taloudellinen ahdinko, myös Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän sisäiset konfliktit. Ei tuolle merimatkalle kukaan kevein perustein hyppää.

Maailman suurimman talousalueen, Euroopan Unionin, paras vaikutusvalta on myös taloudellista. Poistamalla erityisesti maataloustuotteiden tuontitullit loisimme talouskasvua Pohjois-Afrikkaan, joka vähentäisi painetta muuttoliikkeelle rakenteellisesti.

Vastaava vaikutus olisi myös EU:n omien maataloustukien leikkaamisella, joka tekisi afrikkalaisesta tuotannosta kilpailukykyisempää. Miksi syömme marokkolaisten Espanjassa orjatyövoimana kasvattamia tomaatteja emmekä marokkolaisia tomaatteja? Myös eurooppalaisen sähköverkon “supergridin” ulottaminen Saharaan voisi olla perusteltua – siellä ei ole koskaan pilvistä ja tilaa paneeleille riittää.

Lyhyellä tähtäimellä Euroopan on hyväksyttävä pakolaisten hyökyaalto tosiasiana ja eteläisiä jäsenmaita, erityisesti Italiaa, Kreikkaa, Espanjaa olisi tuettava inhimillisen kohtelun järjestämisessä. Kustannukset ovat Italialle pelkästä merioperaatiosta noin 10 miljoonaa euroa kuukaudessa.

Pitkällä tähtäimellä vain rauha ja talouskasvu Afrikassa auttavat. Ja näihinkin avaimet ovat Euroopassa. Kannattaa muistaa että hyvinvoinnin lisääntyminen Pohjois-Afrikassa sataa myös meidän laariimme. Hyötyjiä ovat kaikki, niin Eurooppa kuin Afrikkakin.

Kun muistamme Estoniaa, emme saa unohtaa Välimerta. Mare Nostrum on myös meidän meremme.


26
/
Sep
/
14
 12:09

Kaupunginhallitus 29.9.2014

Tulevana maanantaina luvassa aikamoinen kokous. Palmian ratkaisu ja lausunto sote-laista etenevät. Lisäksi uuden kaupunkisuunnittelusta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan etsintä starttaa!

1 V 8.10.2014, Kaupunginvaltuuston kokoontuminen vuonna 2015

ok. 21 kokousta luvassa anno domini 2015.

2 V 8.10.2014, Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan virkasuhteen päättyminen

ok. Tämän syksyn mielenkiintoiset kuviot sen kun jatkuvat. Tätä nykyä Helsingin kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat valitaan seitsemän vuoden kausiksi kerrallaan. Tämä on demokratian kannalta melko ikävää kun vaalit ovat neljän vuoden välein. Kaupungin johto ei vastaa poliittisia voimasuhteita. Tämän vuoksi olemme ajaneet Helsinkiin jo toistakymmentä vuotta ns. pormestarimallia, jossa pormestari ja apulaispormestarit valittaisiin aina vaalikausittain vaalituloksen mukaisesti. Tämä olisi myös kuntalain hengen mukaista toisin kuin nykyinen malli, jossa kaikki yhdessä leikimme että valitsemme epäpoliittisia virkamiehiä, vaikka tosiasiassa valinnat ovat poliittisia.

Nykyisen järjestelyn valuviat näkyvät selvästi. Kaupunkisuunnittelusta vastaavaa tointa on hoitanut viimeisen seitsemän vuoden ajan demaritaustainen Hannu Penttilä. Seitsemän vuotta sitten sosialidemokraatit olivat yhä valtuuston toiseksi suurin puolue ja heille kuului oikeutetustikin kaksi apulaiskaupunginjohtajaa. Nyt demarit ovat olleet kolmanneksi suurin puolue jo viisi ja puoli vuotta. On aika vaihtaa kaupunginjohtajaa vihreämpään suuntaan. Ainakin Osmo Soininvaara on ilmoittanut kiinnostuksensa pestiin.

Kuulen heti vastalauseen. Miksi apulaispormestareiden tulisi olla poliittisia? Perustelu on selkeä: ylimmät virkamiehet käyttävät merkittävää poliittista valtaa. Heidän poliittisella taustallaan on merkitystä. On rehellisempää että taustat tuodaan julkisesti esiin eikä jatketa nykyistä jo farssin piirteitä saanutta menettelyä enää yhtään pidempään. Alemman tason virkamiesten poliittisista läänityksistä Helsingissä on päästy eroon jo aiemmin ja hyvä niin.

Tavoitteena on että valtuusto valitsee uuden apulaiskaupunginjohtajan 26.11.2014. ja nykyisen akj:n virkasuhde päättyy 13.1.2015.

3 V 8.10.2014, Yleisten töiden lautakunnan varajäsenen valinta
4 V 8.10.2014, Eläintarhan johtokunnan jäsenen ja puheenjohtajan valinta

ok. Demarit valitsevat yleisiin töihin varajäsenen ja me valitsemme Eläintarhaan uuden puheenjohtajan.

5 V 8.10.2014, Periaatepäätös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta annettavasta Helsingin kaupungin lausunnosta

Iso asia, joka jäi viime viikolla pöydälle. Ensi maanantaina lausuntoluonnos etenee kohti valtuustoa, joka käy asiasta periaatekeskustelun, jonka pohjalta lausunto lopullisesti annetaan.

Varsinainen lausunto annetaan sosiaali- ja terveysministeriölle vastauksena neljäänkymmeneen kysymykseen, joista suurin osa on kyllä/ei/ei kantaa -muotoisia.

Itse pidän tärkeimpänä että Helsingin lausunnossa todetaan selvästi että

1. Helsinki ei hyväksy äänileikkuria ja
2. Järjestäminen ja tuottaminen on pidettävä erillään.

Kaupunginhallituksen pohjaesityksessä nämä seikat mielestäni ovat selvästi.

6 V 8.10.2014, Palmia-liikelaitoksen toiminta- ja hallintomallien järjestäminen

Kirjoitin blogille laajemmin Palmiasta ja Vihreiden positiosta muutama päivä sitten. Tilanne ei ole kummemmin muuttunut. Yhä suunnitelmamme on maanantaina tehdä pohjaesitykseen maanantaina seuraavat muutosesitykset, joille toivomme tukea sekä vasemmalta että oikealta.

1. Kilpailutustavoitteita maltillistetaan. Haluamme että ne eivät olisi sitovia tavoitteita vaan ylärajat, joiden puitteissa hallintokunnat voivat kilpailuttaa sen mitä pitävät tarkoituksenmukaisena.

2. Ruokapalvelukonseptin valmistumisen jälkeen arvioidaan uudelleen, mikä palvelujen kilpailutustaso on konseptin toteutumisen kannalta tarkoituksenmukainen.

3. Ei siirretä virastoista esitettyjä päiväkotien siivoajia ja teknisen työn kalustonhoitajia yhtiöön. Emme näe että liittyisivät Palmian hallintomallin järjestämiseen, emmekä pidä siirtoja perusteltuna.

Yhä minun on vaikea ymmärtää miksi vasemmisto näitä ehdotuksiamme vastustaa.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 8.10.2014, Laajasalon Gunillantien ja Svanströminkujan alueen asemakaavan muuttaminen (nro 12228, Gunillantien ja Svanströminkujan alue)

ok. Täydennysrakentamista Laajasaloon. 29290kem2 ja 650 uutta asukasta.www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-09-29_Khs_34_El_4BF2F0AD-4599-4001-83CA-888A1298640A_Liite_pdfKauniisti uppoavat maastoon vaikka kokonaistehot yhä lähiömäiset ovatkin.www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-09-29_Khs_34_El_AA9D0042-97BE-4163-AFE1-E907EE300351_Liite_pdf
SIVISTYSTOIMI

1 V 8.10.2014, Eron myöntäminen tietokeskuksen johtajan virasta

ok. Nykyinen johtaja Asta Manninen jää eläkkeelle 1.4.2015.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Asuntolautakunnan virkamatka Amsterdamiin, Alankomaihin 30.9.-3.10.2014

ok.

Virkamatkan tarkoituksena on tutustua seuraaviin teemoihin: social housing, segregaation torjunta, monikulttuurisuus, yhteisöllinen asuminen ja erityisryhmät. Matkalla tutustutaan myös Amsterdamin kaupunginosiin, asumiseen, arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun sekä tavataan paikallisia viranomaisia.

4 Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi

ok. Kataisen hallituksen viimekeväisen kehysriiheen ja Stubbin hallituksen ohjelmaan liittyviä päätöksiä. Helsingin seudun kunnat sitoutuvat rakentamaanja kaavoittamaan lisää. Vastaavasti valtio sitoutuu osallistumaan alueen suuriin liikenneinvestointeihin. Helsinkiä tässä koskettavat eniten päätökset Pisaran rahoittamisesta ja valtion toimintojen päättymisestä Malmin lentokentällä viimeistään vuonna 2020. Eli Pisara rakennetaan ja Malmin lentokenttä suljetaan, kaavoitus tiivistyy. Hyvä. Lapio maahan.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Puolustusvoimien hakemuksesta (Santahaminan raskasaseammunnat)
2 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Puolustusvoimien hakemuksesta (Santahaminan pistooli- ym. ampumarata)

ok. Pitäähän poikain ampua saada. Santahaminassa ammutaan raskailla aseilla ja käytetään räjähteitä hakemuksen mukaan noin 125 päivänä vuodessa. Santahaminan ampumaradoilla ammutaan noin 1,45 miljoonaa laukausta vuosittain.

Kaupunginhallitus puoltaa lupien myöntämistä jos ympäristölautakunnan esittämät näkökohdat (meluntorjunta, toiminnan ympäristövaikutukset) huomioidaan.

3 Alakivenpuiston puistosuunnitelman hyväksyminen, VIO nro 5667/1

ok. Vartiokylään rakennetaan puisto Myllypuron entisen kaatopaikan tilalle, kustantaa kaksi miljoonaa Alueen keskelle on rakennettu noin 20 metriä korkea mäki. Hienolta vaikuttaa.
Liite_pdf

4 Valtuutettu Pia Pakarisen toivomusponsi Kauppatorin kojuista
5 Valtuutettu Yrjö Hakasen toivomusponsi Kauppatorin käsityöläispaikkojen vuokraamisen periaatteista

ok. Pia toivoi että voitaisiin selvittää voisiko Kauppatorille rakentaa kesäajaksi vähän pysyvämpiäkin myyntipisteitä. Nostaisi varmasti laatutasoa, onhan ne muoviset teltat vähän, no, muovisia. Esittelijä vastaa että meillä on työryhmä, joka käsittelee torin myyntikojujen yhtenäistä ilmettä. Saavat työnsä valmiiksi lokakuun loppuun mennessä. Katsotaan sitten uudestaan.

Yrjö puolestaan halusi varmistaa että torilla myydään aitoja käsitöitä eikä “tehdasmaisesti valmistettuja tuotteita”. Esittelijä toteaa että “Kauppatori säilyy kausimyyntipaikkojen osalta käsityön myyntipaikkana. Kausimyyntiluvalla saa myydä vain oman yrityksen käsitöitä, ja luvan voi saada vain suomalaisen y-tunnuksen omaava yritys. Uudistusten myötä toritoimintaa on entistä helpompi valvoa.”

6 Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmasta 2014

ok. Pöydältä. Toteamme suunnitelman olevan oikean suuntainen, se vähentää metron kanssa päällekkäistä bussiliikennettä.

Vaikutukset Helsingissä ovat suurimmat tietenkin Lauttasaaressa ja sitten kerrannaisvaikutukset syntyvät myös linjojen toisiin päihin Maunulassa, Itä-Pakilassa ja Veräjämäessä. Lausunto kritisoi Lauttasaaren linjastoratkaisuja ja toivoo jatkokehittelyä ja kritiikki näyttää ihan perustellulta. Ehkäpä Lauttasaaren liityntäliikennettä voisi täydentää kutsulinjoilla?www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-09-22_Khs_33_El_67CB37E9-3030-4D0D-BA22-3F954E060B07_Liite_pdfMaunulalaiset puolestaan ovat keränneet yli tuhannen nimen adressin bussin 62 säilyttämiseksi ja sen ilta- ja viikonloppuliikenteen aloittamiseksi uudelleen.

Bussi 62:n viikonloppuvuorot lopetettiin joitain vuosia sitten, ja sitä korvaa nykyisin bussi 66. Tulevaisuudessa 66 halutaan tahdistaa 67:n kanssa, joka parantaa maunulalaisten palvelua. Koska sen suunnitellaan jatkavan Maunulasta Kuninkaantammeen, niin sitä ei voi enää laittaa kiertelemään. 62 säilyttäminen irtolinjana vain Maunulaa varten puolestaan maksaisi ihan merkittävästi.

Maunulalaisten suurin huoli tuntui liittyvän vaihdottomaan yhteyteen keskustaan. Tähän voitaisiin varmaankin 62:n liikennöinnin lisäämistä paremmin vastata esim. jatkamalla 51:n reittiä Rautatieasemalle Hakaniemen sijaan. Tämän vuoksi ajattelimme ehdottaa ensi viikolla seuraavaa muotoilua lausuntoon:

“Mahdollisuudet säilyttää vanhasta Maunulasta suora bussiyhteys Rautatientorille tulee vielä selvittää.”

Tämä antaisi yhden tietyn vuoron säilyttämistä laajemmat mahdollisudet pohtia kuin suora yhteys saadaan toteutettua.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Herttoniemen yritysalueen eteläosan rakennuskiellon pidentäminen (nro 12297)

ok. Tontit vajaakäytöllä, suunnittelua jatketaan.

2 Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyistä valituksista asemakaava-asiassa (piirustus nro 12234 Herttoniemi tontti 43257/1, Reginankuja 3)

ok. Valtuuston kesällä tekemästä kaavapäätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. Todetaan että “Kaava perustuu MRL:n edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Päätös on muiltakin osin lain mukainen.

Pitikö tästäkin oikeasti valittaa? Näköjään. Parkkipaikka korvataan talolla. Valittajina viereiset kerrostalot. Ja tontti oli aiemminkin kaavoitettu liike- ja julkisten rakennusten alueeksi. Että joka tapauksessa siihen oli tulossa taloja.

Tämä korvautuu
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-05-26_Khs_21_El_CE3EAFCE-BE0B-4C3A-99EC-BBDC9D63B3BD_Liite_pdf
tällä
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-05-26_Khs_21_El_CE3EAFCE-BE0B-4C3A-99EC-BBDC9D63B3BD_Liite_pdf

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi ehkäisevästä päihdetyöstä

Helsingin kaupunginhallitus pitää lain päivitystä käsitteineen tarkoituksenmukaisena. Esittelijä toteaa kuitenkin lakiesityksen nostavan kuntien vastuita ja kustannuksia. Rakennepoliittiseen ohjelmaan viitaten toivotaan vastaavaa lisäystä kuntien tuloihin tai jonkin muun vastuun vähentämistä.

2 Valtuutettu Päivi Storgårdin toivomusponsi Ruusulankadun asumisyksikön asumispalveluista

ok. Todetaan että henkilökuntaa on riittävästi kaupunginosaan integroidutaan lähialue-verkostojenkin kautta.

3 Muutos vapaaehtoistyön neuvottelukunnan kokoonpanossa

ok. Rakennusvirasto vaihtaa edustajaansa.

SIVISTYSTOIMI

1 Valtuutettu Laura Kolben toivomusponsi Pasilan konepaja-alueen historiallisesta pienoisnäyttelystä

ok. Todetaan että “Kaupunginmuseo on julkaissut Pasilan konepajasta FM Jouni Eerolan kirjoittaman historiateoksen yhteistyössä Pasilan konepajan perinneyhdistyksen kanssa. Kohteesta löytyy muutenkin tietoa ja aineistoa. Mutta että pienoismalleihin ei ole varaa.


24
/
Sep
/
14
 12:09

Rautalankaa Palmiasta

Viime viikkojen kuumin poliittinen keskustelunaihe on ollut Palmian yhtiöittäminen. Ainakin oma sosiaalisen median kuplani kiehuu kohta jo äyräitään myöten ja kaikenlaisia väitteitä leijuu ilmassa. Yritän tässä kirjoituksessa avata mahdollisimman selkeästi mistä mielestäni on kyse. Aivan lyhyt tämä kirjoitus ei ole, mutta asiakaan ei ole yksinkertainen ja helppo. Toivottavasti jaksatte loppuun saakka.

1. Lähtökohdat

Kaksi vaikeaa asiaa: kilpailuneutraliteetti ja yhtiöittäminen.

Kuntalaki muuttuu. Taustalla ovat muutokset EU:n kilpailuneutraliteettidirektiivissä. Mitäkukahäh?

Yksinkertaistettuna kilpailuneutraliteetti tarkoittaa sitä että kaikkien toimijoiden pitää olla tasa-arvoisia. Kuvitellaan Jäminkävälikylän markkinat, jossa on neljä rinkelikauppiasta.
rinkelit
Yksi tarjoaa tuoreempia rinkeleitä, toinen pienempiä, kolmas halvempia ja neljäs markkinoi tehokkaasti iRinkeleitä, jotka ovat kalliita, mutta tosi tyylikkäästi muotoiltuja. Markkinat toimivat ja ostajat löytävät itselleen ja kukkarolleen sopivan rinkelin.

Sitten markkinoille tulisi Jäminkävälikylän kunnantalon kuppilan koju. Koska Jäminkävälikylän kunta maksaa kuppilan henkilökunnan palkat eikä Jäminkävälikylä voi mennä konkurssiin, voisi kuppilan koju tarjota paremman laatuisia rinkeleitä kuin muut muita selvästi halvemmalla hinnalla. Markkinat kuihtuisivat kasaan ja jäljelle jäisi vain kunnan kuppilan kioski. Olisiko tämä oikein? Ei.

Siksi meillä on nyt lainsäädäntöä, joka määrittelee miten kuntien tulee toimia markkinoilla. Ja ne osat kuntien liikelaitoksista, jotka toimivat kilpailuilla markkinoilla on yhtiöitettävä.

Toisin kuin usein on annettu ymmärtää, yhtiöittäminen ei koske koko Palmiaa. 57% Palmiasta jatkaisi aivan kuten ennenkin kaupungin liikelaitoksena.

Yhtiöittäminen puolestaan ei tarkoita samaa kuin yksityistäminen. Helsinki tulisi omistamaan myös yhtiömuotoisen Palmian 100%. Palmiaa ei olla yksityistämässä. Helsinki omistaa muitakin osakeyhtiömuotoisia toimijoita, tuoreimpina esimerkkeinä Helsingin Energian ja Sataman.

2. Ideologioiden taisto

Vaikka osa yhtiöittämisestä johtuu lainsäädännön muutoksista, on kysymys myös todella latautunut ideologisesti. Tästä johtuu varmasti iso osa ohihuutamisesta. Ihmiset puhuvat loppujen lopuksi arvoista pöydällä olevan konkreettisen ehdotuksen sijaan. Pähkinänkuoressa tilanne on se että:

Kokoomus haluaisi yhtiöittää koko Palmian ja kilpailuttaa kaikki tukipalvelut.

Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset ja Sosialidemokraatit eivät puolestaan mitään.

Kokoomuksen vaihtoehdon heikkoutta on varmaan turha edes selittää. On ihan selvää että kaupungilla tulee olla oma tukipalveluja tuottava yksikkö. Ihan jo senkin takia että julkinen toimija pakottaa markkinatoimijat reiluun peliin – oikeasta kustannustasosta on aina referenssi.

Populistisen vasemmiston kanta taas on kestämätön monestakin syystä. Ensinnäkään ei Helsinki voi toimia lakien ja direktiivien vastaisesti.

Toisaalta sosialidemokraattien esitys että Helsinki vain vetäytyisi kilpailluilta osin markkinoilta johtaisi suoraan arviolta noin 150 hengen osalta työpaikkojen alasajoon! Helsinki ei irtisano ketään, mutta onko todella kaupungin kokonaisedun mukaista ajaa tilannetta tähän suuntaan? Tai edes työntekijöiden?

Keskustelua tulisi käydä kaupungin kokonaisedusta. Tästä pääsemmekin kohtaan kolme.

3. “Vihreä vaihtoehto”

Ovatko edellä esittelemäni ääripäät todella ainoa vaihtoehto? Ei. Onko löydettävissä kompromissiä näiden kantojen välillä? On.

Palmia ei ole nyt ensimmäistä kertaa käsittelyssä. Sitä on jo yli puolen vuoden ajan valmisteltu Helsingin kaupunginhallituksen konsernijaostossa. Ja nyt pöydällä oleva esitys poikkeaa merkittävästi siitä mitä kaupungin kokoomusjohto olisi halunnut. Se poikkeaa merkittävästi myös siitä mitä vasemmisto olisi halunnut.

Pöydällä oleva ehdotus on Helsingin vihreiden konsernijaoston jäsenten neuvottelema asiallinen kompromissi näiden intressien välillä.

Tärkein saavutuksemme on se että esityksessä Palmian yhtiöittämistä tutkittiin toiminto kerrallaan.

Palmiassa säilyvät ennallaan ne osat, jotka katsottiin kaupungin “strategisen edun” kannalta tärkeiksi. Mitäkukahäh, strateginen etu? “Strategisella edulla” tarkoitetaan sitä että palvelu on niin tärkeä osa kaupungin toiminnan luotettavuutta ja toimivuutta että sen säilyttäminen omana toimintana nähdään tarpeelliseksi.

Näitä ovat:
– ruokahuoltopalvelu (pois lukien henkilöstöruokailu)
– puhelin- ja hyvinvointipalvelut (mm. matkapalvelukeskuksen hoitaminen ja turvapuhelinpalvelut)

Nämä muodostavat noin 57% Palmiasta.

Toisaalta taas yhtiöitetään ne osat, joiden ei katsottu olevan niin kiinteästi kaupungin ydintoimintaa ja joilla on toimivat markkinat. Lisäksi yhtiöitetään ne osat, jotka toimivat pääosin kilpailuilla markkinoilla, joten ne on lakimuutoksen vuoksi pakko joko yhtiöittää tai ajaa alas.

Näitä ovat:
– henkilöstöruokailu (60% kilpailuilla markkinoilla jo nyt)
– kiinteistöpalvelut
– siivous
– turvapalvelutoiminnot

Näissä palveluissa “strategisen edun” sijaan nähdään kaupungille tärkeimmäksi “taloudellinen etu”, eli tukipalvelujen kustannustehokas toteutus. Siksi niitä olisi voitava kilpailuttaa myös tulevaisuudessa.

Kuten jo otsikkotasosta voi huomata, on esityksessä todellakin katsottu Palmian toimintoja yksi kerrallaan. Nyt ei olla sokeasti yhtiöittämässä kaikkea mahdollista! Ja kukaan ei voine väittää etteikö siivouspalveluja, turvamiehiä ja kiinteistöhuoltoa voisi hankkia markkinoiltakin. Helsingissä, toisin kuin pienemmillä paikkakunnillla, on toimivat palvelumarkkinat, joilla on aitoa kilpailua.

Kannattaa muistaa että työntekijät siirtyvät nykyisillä sopimuksillaan yhtiömuotoiseen Palmiaan. Nykyisten työntekijöiden palkat ja edut eivät heikkene. TES on voimassa vuoteen 2017, jonka jälkeenkään työnantaja ei voi yksipuolisesti heikentää ehtoja. Esim. Helsingin Bussiliikenne toimi lähes 10 vuotta yhtiöittämisen jälkeen JHL:n sopimuksilla. Ja vasta tänä vuonna siirryttiin AKT:n sopimuksen piiriin – ja tällöin tätä kannattivat erityisesti nuoremmat kuljettajat.

4. Korjattavaa esityksessä on yhä

Onko esitys vielä täydellinen? Ei. Tämän vuoksi teimme jo konsernijaostossa ja tulemme tekemään myös kaupunginhallituksessa muutosesitykset joiden pääasiallinen sisältö on:

1. Kilpailutustavoitteita maltillistetaan. Haluamme että ne eivät olisi sitovia tavoitteita vaan ylärajat, joiden puitteissa hallintokunnat voivat kilpailuttaa sen mitä pitävät tarkoituksenmukaisena.

2. Ruokapalvelukonseptin valmistumisen jälkeen arvioidaan uudelleen, mikä palvelujen kilpailutustaso on konseptin toteutumisen kannalta tarkoituksenmukainen.

3. Ei siirretä virastoista esitettyjä päiväkotien siivoajia ja teknisen työn kalustonhoitajia yhtiöön. Emme näe että liittyisivät Palmian hallintomallin järjestämiseen, emmekä pidä siirtoja perusteltuna.

Valitettavasti vasemmisto ei tukenut ainuttakaan esitystämme konsernijaostossa ja pahasti näyttää siltä että emme saa tukea vasemmistosta myöskään kaupunginhallituksessa. Valitettavaa. Mielestäni me haemme nimenomaan Helsingin kokonaisetua ja parasta mahdollista kompromissia.

5. Rakenteelliset muutosten välttämättömyys

Miksi sitten tällaiseen ylipäätään ryhdytään? Miksi tarvitaan rakenteellisia muutoksia? Eikö voida jatkaa kuten ennenkin?

Lyhyellä tähtäimellä olemme taantumassa. Helsingin käyttötalous on tiukalla jo nyt, eivätkä lähivuodet näytä ruusuisilta. Lisäksi Helsingissä mm. Helenin tuloutus tulee vähenemään noin 120 miljoonaa euroa vuodessa ja valtionosuuksien leikkaukset toisen mokoman.

Vain veroja korottamalla me emme tästä selviä – korotuspaine on useampia prosenttiyksikköjä ja mieluusti työtäkään ei taantumassa verottaisi enempää kuin on tarpeen.

Pidemmällä tähtäimellä meidän haasteemme on huoltosuhde. Huoltosuhde kuvaa työikäisen väestön suhdetta eläkeikäisiin ja nuoriin. Koko hyvinvointivaltiomme on rakennettu 70-00-lukujen hyvän huoltosuhteen varaan. Seuraavat 15 vuotta se tulee heikkenemään todella nopealla tahdilla.
Pasted_Image_23_09_14_17_56
Tämä tarkoittaa paitsi lisääntyviä terveydenhuoltokustannuksia, myös tulopohjan pienenemistä – meillä on vähemmän työntekijöitä, jotka voivat maksaa veroja ja ylläpitää hyvinvointivaltiota.

On siis selvää että jotain on tehtävä vaikka “tehostaminen” ei ole kivaa eikä helppoja päätöksiä ole luvassa.

Kiristyvä talous konkretisoituu hallintokunnissa. Otetaan esimerkiksi opetustoimi, jossa säästöt tarkoittavat jo tänäkin vuonna leikkauksia sekä koulunkäyntiavustajien ja opettajien määrään että tuntikehyksestä. Tämä on opetustoimen ydintoimintaa, joka tulisi säilyttää mahdollisimman laadukkaana. Näihin ei pitäisi säästöjen mielestäni kohdistua.

Helsingissä on kouluruokailua ja koulujen siivoamista kilpailutettu jo vuodesta 2005 lähtien. Pähkinänkuoressa tulos on ollut se että laatu on parantunut ja hinta laskenut. Nämä ovat tukipalveluja, joissa meillä on Helsingissä toimivat markkinat.

Kun opetustoimella on rahaa vain rajoitetusti, meidän pitää tehdä valinta: mistä leikataan.

Vaihtoehdot ovat leikataanko koulunkäyntiavustajista, koulurakennuksista ja tuntikehyksistä vai kilpailutetaanko siivousta ja ruokahuoltoa, jolloin tukipalveluiden kustannukset laskevat.

Valinta on kuin syövän ja ruton väliltä, mutta jotain on tehtävä, muuten potilas kuolee.

Sosiaali- ja terveyslautakunta puolestaan on tänä vuonna joutunut jo leikkaamaan miljoonan vammaisten kuljetuspalveluista. Oltaisiinko tämä voitu välttää jos jokin muu toiminto olisi tuotettu tehokkaammin 2,1 miljardin euron sosiaali- ja terveysvirastossa? Ehkä. Todennäköisesti.

Itse näkisin mieluummin tukipalvelut säästön kohteena kuin koulujen ydintoiminnan, opetuksen tai sotevirastossa vammaispalvelut.

Päätökset eivät ole helppoja eikä näitä valintoja kaikissa olosuhteissa tarvitsisi tehdä. Lähivuosina valitettavasti joudutaan todennäköisesti vielä todella paljon ikävämpien päätösten eteen jos näitä päätöksiä ei kyetä tekemään. Esim. sote-viraston menoista on todennäköisesti leikattava kymmeniä miljoonia euroja sotelain astuessa voimaan. Se tarkoittaa todella karuja leikkauksia nykyiseen verrattuna.

Eikä taloudellinen tilanne ole tosiaankaan tästä valoisammaksi muuttumassa, ei lyhyellä eikä edes pidemmällä tähtäimellä. Tästä ei veronkorotuksilla selvitä.

Kyse on siitä hidastammeko hallitusti ja väistämme vai törmäämmekö seinään täyttä vauhtia paniikkijarruttaen.

6. Päätöksenteko

On helppo ottaa yksinkertainen ja periaatteellinen kanta Palmiaan. Sitten kun joudutaan tekemään konkreettisia päätöksiä ja kantamaan niistä vastuuta, tapaus muuttuu monimutkaisemmaksi. Tai ainakin minulle se muuttuu, Vasemmistoliitolle ja demareille selvästikään ei.

En usko että kukaan meistä on lähtenyt mukaan kuntapolitiikkaan päästäkseen leikkaamaan ja lakkauttamaan, saati köyhää kyykyttämään. En minä ainakaan. Minä olen mukana politiikassa pelastaakseni planeettaa ilmastonmuutokselta ja suojellakseni hyvinvointivaltiota. Joskus tarvitaan rajujakin toimenpiteitä että pallo ja hyvinvointivaltio eivät huku. Pitää olla rohkeutta muuttaa rakenteita kun maailma muuttuu.

Uskon vahvasti että tehokkaammin tuotetut tukipalvelut ovat kaikkien helsinkiläisten etu.

Helppoja viikkoja, kuukausia tai vuosia ei ole luvassa. Suosittelen kuntapolitiikkaa harrastukseksi vain masokisteille.


20
/
Sep
/
14
 06:09

Kaupunginhallitus 22.9.2014

Uusi viikko, vanhat kujeet! Pöytäyksen riemua on kaupunginhallitus harjoittanut oikein olan takaa, mutta nyt ehkä tehdään sitten päätöksiäkin. Ehkä. Jyrkkä ehkä. Isoimmat asiat Palmian uudistaminen ja lausunto HSL:n taloussuunnitelmasta. Sen lisäksi mm. tukku kaavoja. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 8.10.2014, Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen valinta

ok. PS vaihtaa Rene Hurstin tilalle jonkun muun.

2 V 8.10.2014, Palmia-liikelaitoksen toiminta- ja hallintomallien järjestäminen

Viikon ja ehkä jopa koko vuoden isoin asia. Tulemme tekemään konsernijaostossa tekemiämme muutosesityksiä vastaavat esitykset.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 8.10.2014, Kalasataman korttelien 10577, 10578, 10593 ja 10625 asemakaavan muuttaminen (nro 12227)

ok Kalasataman rakentaminen etenee. Matkan varrella suunnitelmia on tarpeen tarkistaa. Tämän asemakaavan muutoksen avulla vastataan Itäväylän muuttuneisiin sekä raitiovaunuliikenteen muuttuneisiin varauksiin ja vesiliikenteen tarpeisiin. Päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan puoltaman ja kaupunkisuunnitteluviraston tarkistaman ehdotuksen mukainen.

2 V 8.10.2014, Käpylän Kisakylän asemakaavan muuttaminen (nro 12192, Kisakylä)
ok. Kisakylää suojellaan, rakennusoikeus ja käyttötarkoitukset pysyvät ennallaan
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-09-22_Khs_33_El_32022A62-F2EC-468F-B8D1-F31D7EF48608_Liite_pdf

3 V 8.10.2014, Hakuninmaan Runonlaulajantie 48:n ja puistoalueen asemakaavan muuttaminen (nro 12269, Runonlaulajantie 48)

ok. “Asemakaavan muutosehdotuksen tavoitteena on virallistaa jo 1980-luvulla rakennusvaiheessa käyttöönotettu puiston kautta järjestetty ajoyhteys. Ajoyhteyden vaatima alue liitetään tonttiin.”
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-09-22_Khs_33_El_124ED600-8748-4FAC-A9DC-A4B84CA3D5DF_Liite_pdf
4 V 8.10.2014, Kontulan Tanhuantie 1:n asemakaavan muuttaminen (nro 12247, Tanhuantie 1)

ok. Täydennysrakentamista Kontulaan! Pääosin seitsenkerroksinen kerrostalo. Ei tämä kyllä vieläkään tehokkuudellaan päätä huimaa.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-09-22_Khs_33_El_DF4EADB4-5C15-4828-B5DD-C90F2E9E2194_Liite_pdf
SIVISTYSTOIMI

1 V 8.10.2014, Käräjäoikeuden lautamiesten valinta

ok.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Kamppi-Töölönlahti -alueen katujen ja puistojen rakentamiseen

ok. Myönnämme Rakennusvirastolle tälle vuodelle Kamppi – Töölönlahti -alueen katujen rakentamiseen 2,917 milj. euroa ja puistojen rakentamiseen 2,5 milj. euroa. Tuo 2,5 miljoonaa on “väliaikaisen” puistosuunnitelman tämän vuoden työt. Ensi vuonna sitten arviolta 3,3 miljoonaa lisää.

4 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Kruunuvuorenrannan alueiden esirakentamista varten

ok. 1,49 miljoonaa Kruunuvuoren esirakentamiseen.

5 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle liityntäpysäköintialueiden toteuttamiseen

1,5 miljoonaa euroa liityntäpysäköintipaikkojen rakentamiseen. Kiinnostaisi kuulla montako paikkaa tällä rahalla saadaan.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmasta 2014

ok. Todetaan suunnitelman olevan suuntainen – vähentää metron kanssa päällekkäistä bussiliikennettä.

Vaikutukset Helsingissä ovat suurimmat tietenkin Lauttasaaressa ja sitten kerrannaisvaikutukset syntyvät myös linjojen toisiin päihin Maunulassa, Itä-Pakilassa ja Veräjämäessä. Lausunto kritisoi Lauttasaaren linjastoratkaisuja ja toivoo jatkokehittelyä ja kritiikki näyttää ihan perustellulta.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-09-22_Khs_33_El_67CB37E9-3030-4D0D-BA22-3F954E060B07_Liite_pdf
2 Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille 2015-2017

ok. Tarkastusmaksua ei saa nostaa 100 euroon.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Puitesopimus kuntatekniikan yhteistyöstä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) ja sen jäsenkuntien kesken

ok. Sopimus korvaa seudullisen vesihuollon kehittämisstrategian. Esittelijä toteaa että: “puitesopimus on valmisteltu HSY:n ja jäsenkuntien yhteistyönä. Siinä on pyritty jäsenkuntien yhdenvertaiseen ja tasapuoliseen kohteluun. Puitesopimuksen mukaiset käytännöt ja vastuunjako yksittäisissä kysymyksissä vastaavat varsin hyvin Helsingissä vesilaitoksen ja kaupungin kesken noudatettua käytäntöä. Uutena kaupungille koituvana kustannuserän ovat pelastuslaista aiheutuvat paloposteihin ja sammutusvesirakenteisiin liittyvät kustannukset, mutta toisaalta johtosiirtoihin liittyvistä kustannustenjakoperiaatteista koituu jonkin verran kustannussäästöä.”

2 Maankäyttösopimus Kiinteistö Oy Bulevardi 12:n kanssa (tontti 4/87/4)

ok. Entinen WSOY:n talo Bulevardilla. Uusi sopimus mahdollistaa rakennuksen muuttamisen osittain asuinkäyttöön. Koska tontin arvo nousee tässä yhteydessä merkittävästi on tontin omistajan kanssa käyty neuvottelut, joiden tuloksena kaupunki saa noin miljoonan euron korvauksen.

3 Maankäyttösopimus Asunto-Oy Svinhufvudintie 3:n kanssa poikkeamispäätöksen johdosta (tontti 42055/1) tontille 1

ok. Kulosaaressa kerrostaloon lisäkerros ja tontille uusi rivitalo. Kaupungille korvausta 320 000 euroa.

4 Katualueen varaaminen Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle maanalaista pysäköintilaitosta varten (Katajanokka, Satamakatu)

ok. Taivaallista eikun maanalaista pysäköintiä. Varataan tontti. Kirkko suunnittee kadun alle kahta maanalaista pysäköintikerrosta, joihin mahtuisi yhteensä noin 100 autoa.

5 Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi kaupunginteatterin väistötilaratkaisusta

ok. Selviteltiin, mutta todetaan että ei oikein onnistunut.

6 Valtuutettu Hannu Oskalan toivomusponsi Roihuvuoren ala-asteen rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi

ok. Sain vielä lisäselvityksiä ponteeni. Ilmeisesti Roihuvuoren koulun rakenneratkaisu on todella poikkeava eikä koulun katolle voi enää asentaa lisää painoa. Kun koulu on suunniteltu, eli vuonna 1965 mitoituslumikuormana oli 1.8 kN/m2. Nykyisin peruslumikuorman arvona on Helsingin seudulla 2.0 kN/m2. Aurinkopaneelit painaisivat noin 15-20kg/m2, joka tarkoittaa siis noin 0,2kN/m2 kuormaa. Tällöin lumikuorman mitoitukseksi tulisi noin 1,6kN/m2, joka on jo merkittävästi nykyistä normia matalampi. En siis aloita tässä kohtaa yhden miehen sotaa luminormeja vastaan, niille on takuulla perusteensa…

…Mutta toisena perusteena käytettiin sitä että paneeleja varten jouduttaisiin tekemään läpivientejä tai että rakenteet olisivat liian massiivisia. Tämä ei enää pidä paikkaansa, kehitys on kehittynyt. Aurinkopaneelit asennetaan nykyisin ns. kelluvina rakenteina, jolloin läpivientejä ei tarvita. Lisäksi katolla pysyminen perustuu myös aerodynamiikkaan ja kitkaan, ei vain painoon. Asiaa selvitellessäni sain selville että paneeleja on asennettu kelluvana mm. Cafe Caruselin katolle, missä alueella vallitseva tuulensuunta pääsee vapaasti puhaltamaan sisään suurellakin voimalla. Telineet on ja pysyy.

Näihin paneeleihin tullaan varmasti palaamaan – niin monta julkista tasakattoista rakennusta on tulossa peruskorjausikään. Eivätkä niiden kaikkien kantavat rakenteet takuulla ole niin huonoja kuin Roihuvuoren koulun. Paneelien sijoittamisen mahdollisuus kannattaisi selvittää hankesuunnitteluvaiheessa. Tai sitten näitä ponsia ja aloitteita tulee lähivuosina runsaasti.

Hyväkin esimerkki Helsingistä löytyy – Suomalaisen Yhteiskoulun katolle asennettiin tänä kesänä paneelit. Koulu tosin yksityinen eikä kaupungin. Rakenne moderni kelluva:
naps_kelluva
Ja valmis järjestelmä:
CS_SYK_FI_print_pdf__1_page_
Arvioitu vuotuinen sähköntuotanto on 26 000kWh ja tämän kokoiset järjestelmät maksavat nykyisin itse itsensä takaisin noin 5-10 vuodessa. Julkisen sektorin kannattaisi ottaa tästä kehityksestä koppi – kun teemme kannattavia julkisia hankintoja, koko bisnes kehittyy, syntyy lisää kilpailua, lisää tarjontaa ja kun hyvät kokemukset leviävät, varmasti myös lisää kysyntää. Lopputuloksena lisää uusiutuvia. Ainakaan vaalipuheiden tasolla kukaan ei vastusta. Lisää uusiutuvia, lisää työtä, lisää bisnestä. Win-win-win, vasemmisto-keskusta-oikeisto -joukkohali.

7 Valtuutettu Veronika Honkasalon toivomusponsi lasten ja nuorten kuulemisesta Maatullinpuiston kaavamuutoksen yhteydessä

ok. “Kaavamuutoksen yhteydessä on kuultu lapsia ja nuoria alueen kehittämisessä.”

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Lausunto selvityksestä asumisperusteisen sosiaaliturvan ja EU-lainsäädännön vaatimusten yhteensovittamisesta)

ok. Maailma on muuttunut siitä kun suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä luotiin. Pohjoismaissa sosiaaliturva perustuu asumiseen ja muualla Euroopassa usein vakuutukseen. Helpottaakseen ihmisten liikkumista rajojen yli EU pyrkii yhteensovittamaan järjestelmiä.

Ongelma on tällä hetkellä Suomessa yhä kohtuullisen kokoinen – Kela antoi viime vuonna noin 13.000 myönteistä päätöstä, joissa asumisperusteista sosiaaliturvaa annettiin henkilölle, jonka ei katsottu muuttaneen Suomeen pysyvästi, mutta vähintään neljä kuukautta jatkunut työnteko tai yritystoiminta katsottiin riittäväksi perusteeksi. Kokonaisuudessaan tyel- vakuutettuja EU-kansalaisia oli Suomessa samaan aikaan yhteensä 68.000, eli kyse on sosiaaliturvan kokonaisuuden kannalta melko pienestä joukosta ihmisiä. Mutta todennäköisesti tulevaisuudessa kasvava, siksi lainsäädäntöä ja käytäntöjä tulisi selkeyttää ja yhdenmukaistaa.

Lausunto kantaa huolta siitä että järjestelmästä ei saisi tulla liian houkuttelevaa. Tämä on vähän outoa kun liitteenä olevan selvityksen mukaan “Maahanmuuttajat eivät käytä enemmän sosiaalietuja kuin kantaväestö”, “Sosiaaliturismista tai ”hyvinvointimagneettihypoteesista” ei ole näyttöä” ja “Liikkuvien EU-kansalaisten harjoittamasta sosiaalietuuksien laajamittaisesta väärinkäytöstä ei ole näyttöä”. Merkittävimmiksi vetovoimatekijöiksi mainitaan palkkataso ja alhainen työttömyys.

SIVISTYSTOIMI

1 Maa-alueen vuokraaminen Selboat Oy:lle Vuosaarenlahden venesatama-alueelta

ok. Selboat kertoo että sen “tarkoituksena on luoda sekä ammatti- että huviveneiden käyttäjille edistyksellinen ja ympäristöä säästävä palvelukokonaisuus.” Vuokrattava alue on noin 1 910 m², jolle rakennetaan 1 115 kem²:n rakennus osittain kahteen kerrokseen ja vuosivuokra on 14 058,3 euroa.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-09-22_Khs_33_El_0D20F1D2-E285-40F7-9D66-D06BBF058A8B_Liite_pdf


14
/
Sep
/
14
 08:09

Kaupunginhallitus 15.9.2014

Tällä viikolla kaupunginhallituksessa yksi asia kokoluokassaan yli muiden: Palmian uudistaminen. Tämän lisäksi isoja juttuja lausunto HSL:n taloussuunnitelmasta, jossa käytännössä päätetään Kutsuplus-hankkeen tulevaisuudesta sekä raitioliikenteen linjastosuunnitelmaluonnos, joka ohjaa Helsingin ratikoiden kehittämistä seuraaville kymmenelle vuodelle. Huhhuh. Kyselemme varmasti myös MTV Push -fiaskosta ja siitä miten homma jatkuu tästä eteenpäin vai jatkuuko. Sillä rahalla olisi pitänyt saada paljon enemmän.

Koko lista liitteineen löytyy täältä.

2 V 24.9.2014, Palmia-liikelaitoksen toiminta- ja hallintomallien järjestäminen

Jäänee pöydälle viikoksi. Tuomas Rantanen käy Helsingin Vihreiden blogissa hyvin läpi sekä poliittista tilannetta että useimmin eteen tulevia kysymyksiä.
Palmia_logo_netti
Kaupunginhallituksen konsernijaoston kokouksessa asiaa valmisteltaessa Vihreät esittivät lievennyksiä moneen kohtaan erityisesti kilpailutettavien palvelujen kokonaismäärästä. Emme saaneet tukea esityksille oikealta emmekä vasemmalta. Kokoomus haluaisi yksityistää mielellään vaikka koko palveluntuotannon ja vasemmisto haluaa mieluiten mahdollisimman ison mörön jota vastaan hyökätä. Valitettavaa. Eikä taatusti kaupunkilaisten kokonaisedun mukaista.

Tämä on yksi koko valtuustokauden isoimmista asioista ja ilmoilla on paljon tahallisen johdattelevaa informaatiota joten kirjoitan tästä myöhemmin erillisen blogin.

3 V 24.9.2014, Liikennelaitos -liikelaitoksen toimitusjohtajan viran täyttö

Ville_juttu_jpg_1 000×615_pixels

Kuva: hel.fi

ok. Helsingin nykyinen liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskoski valitaan HKL:n toimitusjohtajaksi. Vaikka tietenkin täytyy onnitella Villeä uudesta pestistä, olen oikeastaan vähän pettynyt – hän oli myös erinomainen ja uudistushenkinen liikennesuunnittelupäällikkö.

4 V 24.9.2014, Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan sijaisen ottaminen

ok. Aikamoinen farssi on ollut tämän sijaisen hankinta. Nyt Kokoomus esittää virkaan Pia Sutista, joka toimii tällä hetkellä sosiaali- ja terveysviraston perhe- ja sosiaalipalveluiden osastopäällikkö, joten pätevyyden puute ei tällä kertaa vaivaa vaikka puoluekanta valinnassa toki painaakin.

Aloitteet

Viime viikolla pöydälle jäivät Perälän, Honkasalon, Rantasen, Muttilaisen, Oskalan, Honkasalon ja Rantalan aloitteet.

Tiivistelmät kommenttien kera löytyvät taulukosta.

12 V 8.10.2014, Periaatepäätös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta annettavasta Helsingin kaupungin lausunnosta

ok. Viime viikolla kaupunginhallituksessa keskusteltiin tavasta, jolla Helsinki antaa lausunnon kuntakentälle merkittävämmistä lakialoitteesta vuosikymmeniin – tulevasta sotelaista.

Kaupunkimme johtosääntö on yksiselitteinen: lakilausunnot antaa kaupunginhallitus. Tällä kertaa kuitenkin lausuntoa pyydetään ainakin muutamalta osin (, jotka tosin ovat itsestäänselviä) valtuustolta.

Asian merkityksen vuoksi koimme kuitenkin että olisi tyylikkäämpää jos lausunnon antaisi tällä kertaa poikkeuksellisesti kaupungin ylin päättävä elin, kaupunginvaltuusto, kaupunginhallituksen sijaan. Kaupunginjohtaja onkin tälle viikolle muuttanut esitystään. Nyt lähetekeskustelun sijaan ehdotetaan että valtuusto tekee asiassa “periaatepäätöksen”, jonka mukaisen lausunnon kaupunginhallitus sitten antaa.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 V 24.9.2014, Eron myöntäminen ympäristöjohtajan virasta

ok. Ympäristöjohtaja Pekka Kansanen jää ensi keväänä eläkkeelle.

2 V 24.9.2014, Helsingin kaupungin ympäristöraportti vuodelta 2013

ok. Helsinki tekee johdonmukaisesti ja strategisella tasolla ympäristötyötä. Sen näkyvimpiä osia ovat mm. uudisrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset ja tulevat voimalaitosvalinnat. Ympäristöraportti on mukavaa luettavaa, nämä tulokset eivät ole syntyneet vahingossa. Ilman Vihreiden vuosikausien vääntöä ja työtä tällaisia lukuja ei olisi luettavissa:

“Vuonna 2013 Helsingin asukkaiden, palveluiden ja teollisuuden aiheuttamat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat kolme prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 2012 ja 21 prosenttia alemmat kuin vuonna 1990.”
—-

Päästötavoite saavutettavissa

Keväällä 2014 valmistui selvitys toimenpiteistä ja niiden kustannusvaikutuksista, joiden avulla kaupunki pääsisi vuo- den 2020 ilmastotavoitteisiin. Samalla arvioitiin päästöpolut vuoteen 2050 asti (Kuvio 2). Johtopäätöksenä on, että vuo- teen 2020 mennessä päästöt alenevat 24 prosenttia ilman mitään uusia kau- pungin toimia. Toteuttamalla Helsingin Energian kehitysohjelmaa voi päästöjen alenema olla vuonna 2020 jopa 40 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna.

—-

Asukaskohtainen sähkönkulutus on laskenut jo peräti yhdeksällä prosentilla vuodesta 2009. Syynä historialliseen kulutuksen laskuun on ollut merkittävänä syynä energiatehokkuuden paraneminen esimerkiksi valaistuksessa.

Kokonaisuus syntyy isoista ja pienistä puroista. Pallo on vielä pelastettavissa. Tavoitetason pitää vaan olla korkealla, vähemmästä lapsenlapsemme tulevat olemaan kovasti katkeria.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Pelastuslautakunnan virkamatka Lissaboniin, Portugaliin 17. – 19.9.2014

ok. Ohjelma näytti ihan täydeltä.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille 2015-2017

Monta asiaa. Paketissa ehdotetaan mm. tarkastusmaksun korottamista, Kutsuplussan laajentamista, lipunhintojen korotusta (+4%) ja yömetroliikenteen jatkamista. Vastustamme ainakin tarkastusmaksun korottamista. 80 euroa on sama summa kuin pysäköintivirhemaksu.

2 Lausunto raitioliikenteen linjastosuunnitelmaluonnoksesta 2014-2024

ok. Iso asia! Tällä linjastosuunnitelmalla ohjataan Helsingin raitioliikenteen kehitystä seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Monia hyviä uusia juttuja ja linjaston kehittämistä, mm. ehdotetaan kiskoja nykyisin “puuttuvalle osuudelle” Fredrikinkadulla Arkadiankadulta Bulevardille.www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-09-08_Khs_31_El_F42A6682-7886-4D74-BB39-583C1F259EFC_Liite_pdf

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Sörnäisten tonttien 10291/4 ja 5 (Verokampuksen) asemakaavan muutoksen nro 12174 määrääminen osittain voimaan

ok. Viime vuonna valtuusto hyväksyi Sörnäiseen ns. “verokampuksen” asemakaavan. Tämä piti sisällään kaksi tontia, joista toisella oli suunniteltu purettavan osa rakennuksista. Erinomaista! Työpaikkoja! Työtä! Hyvä sijainti! Osa rakennuksista suojellaan!

Eipäs kuitenkaan. Yksityishenkilö valitti kaavasta toisen tontin osalta. Mitään rakennuksia ei saisi purkaa. Hallinto-oikeus oli myötämielinen ja kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen toisen tontin osalta. Nyt Helsinki on valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja toivotaan että päätös saadaan joskus aikaiseksi.

Tätä nyt sitten oikeus suojelee.

Tätä nyt sitten oikeus suojelee.

Nyt ehdotetaan kaavaa asetettavaksi lainvoimaiseksi sen tontin osalta, jota riitaisa valitus ei koske. Hyvä ajatus. Mielestäni koko kaavamuutos ylipäätään oli onnistunut ja arvokkain ja käyttökelpoisin osa rakennuksesta olisi säilynyt.

2 HSY -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2015-2017 ja siihen liittyvät HSY:n strategiaa, vesihuoltoa ja jätehuoltoa koskevat ohjelmat

ok. Merkitsemme tiedoksi. Poimintoja:
– Keskimääräiset investoinnit vuosina 2013 – 2017 ovat 141,2 miljoonaa euroa.
– Kaupunkilähtöiset toiminta-alueen laajentumisen ja kaavoituksen edellyttämät investoinnit suunnitelmakaudelle 2015 – 2017 ovat yhteensä 100,5 miljoonaa euroa.
– Jätevedenpuhdistuksen investoinnit suunnitelmakaudelle ovat yhteensä 109,4 miljoonaa euroa. Tästä valtaosa (93milj.) käytetään Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamiseen.

3 Hannu Oskalan toivomusponsi Roihuvuoren ala-asteen rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi

Hmm. Kiinteistöviraston mukaan koulun katto ei kestä aurinkopaneelien painoa? Miten heikkoa tekoa se rakennus oikein on?

4 Kantakaupungin eräiden alueiden rakennuskiellon pidentäminen (nro 12293)

ok. Eläintarhan, Tokoinrannan ja Taka-Töölön puistoalueiden sekä monien keskustan kortteleiden rakennuskieltoja jatketaan. Rakennuskiellon ei ole tarkoitus pysäyttää kaikkia hankkeita. Esittelijän mukaan:

“Alueelle on laadittu asemakaavan muutoksia kiinteistönomistajien hanketarpeiden mukaisesti. Menettely on osoittautunut parhaaksi tavaksi yhdistää kaupungin yleiset tavoitteet ja kiinteistönomistajien
hankekohtaiset tavoitteet. Menettelyä on tarkoitus jatkaa. Alueella on vireillä lukuisia hankekohtaisia asemakaavan muutoksia.”

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön avoimen viran hoitajan määrääminen

Sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön viransijaiseksi ainakin maaliskuun alkuun saakka nimitetään Hannu Juvonen, joka tällä hetkellä toimii ko. virastossa terveys- ja päihdepalveluiden osastopäällikkönä.

2 Varhaiskasvatusviraston toimen muuttaminen viraksi

ok. Talousihteerin toimesta taloussihteerin virka, jotta työntekijä voi tehdä yksilöhuollon päätöksiä.

3 Lausunto selvityksestä asumisperusteisen sosiaaliturvan ja EU-lainsäädännön vaatimusten yhteensovittamisesta

ok. Maailma on muuttunut siitä kun suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä luotiin. Pohjoismaissa sosiaaliturva perustuu asumiseen ja muualla Euroopassa usein vakuutukseen. Helpottaakseen ihmisten liikkumista rajojen yli EU pyrkii yhteensovittamaan järjestelmiä.

Ongelma on tällä hetkellä Suomessa yhä kohtuullisen kokoinen – Kela antoi viime vuonna noin 13.000 myönteistä päätöstä, joissa asumisperusteista sosiaaliturvaa annettiin henkilölle, jonka ei katsottu muuttaneen Suomeen pysyvästi, mutta vähintään neljä kuukautta jatkunut työnteko tai yritystoiminta katsottiin riittäväksi perusteeksi. Kokonaisuudessaan tyel- vakuutettuja EU-kansalaisia oli Suomessa samaan aikaan yhteensä 68.000, eli kyse on sosiaaliturvan kokonaisuuden kannalta melko pienestä joukosta ihmisiä. Mutta todennäköisesti tulevaisuudessa kasvava, siksi lainsäädäntöä ja käytäntöjä tulisi selkeyttää ja yhdenmukaistaa.

Lausunto kantaa huolta siitä että järjestelmästä ei saisi tulla liian houkuttelevaa. Tämä on vähän outoa kun liitteenä olevan selvityksen mukaan “Maahanmuuttajat eivät käytä enemmän sosiaalietuja kuin kantaväestö”, “Sosiaaliturismista tai ”hyvinvointimagneettihypoteesista” ei ole näyttöä” ja “Liikkuvien EU-kansalaisten harjoittamasta sosiaalietuuksien laajamittaisesta väärinkäytöstä ei ole näyttöä”. Merkittävimmiksi vetovoimatekijöiksi mainitaan palkkataso ja alhainen työttömyys.

SIVISTYSTOIMI

1 Oulunkylän liikuntapuiston tekojääradan perusparannuksen hankesuunnitelman enimmäishinnan korotus

ok. Oulunkylän tekojääradan remontin hinta on noussut 285  000 eurolla ennakoidusta. Kokonaiskustannukseksi tulee 3,3 miljoonaa euroa.

Mikäs tässä nyt sitten maksoi? No ilmeisesti ainakin se että:

Kentän alkuperäiset, vuonna 1977 valmistetut valaisinpylväät on säilytetty kaupunginmuseon esityksestä. Kaupunginmuseo on todennut lausunnossaan mm. että Oulunkylän tekojäärata rakenteineen omaa kulttuuri- ja rakennushistoriallista arvoa, jota tulee aluetta kehittäessä vaalia. Tekojääradan rakennuksia ja rakenteita kunnostettaessa tulisi rakennussuojelukohteen tapaan kunnioittaa alkuperäisen arkkitehtuurin ratkaisuja, materiaaleja ja värimalleja.

Kuva: Panoramio.com T.K.Sundvall

Kuva: Panoramio.com T.K.Sundvall

Onhan ne komeat. Mutta ovatko ne +300 000€ komeat? Ehkä sitten niin. Nyt pylväistä jouduttiin korvaamaan kokonaan neljä ja loppuja korjailtiin. Tämä linjapäätös pylväiden arvosta tarkoittaa kovempia korjauskustannuksia myös jatkossa. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä että liikuntavirastolla on varaa pitää yllä vähemmän liikuntapaikkoja. Onko meillä oikeasti kaikki prioriteetit kohdallaan näissä suojeluhommissa? Eikö kuluvan betonirakenteen dokumentointi olisi riittänyt?

2 Valtuutettu Kauko Koskisen toivomusponsi nuorisotyöttömyyden vähentämisestä mm. oppisopimusmenettelyä kehittämällä

ok. Todetaan että nuorison osuus oppisopimuskoulutettavista noussut ja että kovasti edistetään.

3 Valtuutettu Veronika Honkasalon toivomusponsi lasten ja nuorten kuulemisesta Maatullinpuiston kaavamuutoksen yhteydessä

ok. “Kaikissa lausunnoissa korostetaan lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia.”


13
/
Sep
/
14
 03:09

Kilpailutus Oy

Pari kuukautta sitten Sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne ehdotti perustettavaksi “Remontti Oy:n”. Valtiollisen puulaakin, joka hoitaisi homekoulut kuntoon.

Mitä Remontti Oy pitää sisällään ei ole vieläkään oikein tietoa. Lähes varmaa kuitenkin on että Remontti Oy luo ratkaisujen lisäksi myös uusia ongelmia. Homekouluremonttien vaikeus kun ei ole se että kunnilla ei olisi rahaa tai rahoitusvaihtoehtoja.

Antti Rinteen kotikunnasta Mäntsälästä löytyy hyvä esimerkki mistä oikeastaan kiikastaa. Viime viikolla vasta 2010-2011 peruskorjattu sisäilmaongelmainen koulu asetettiin viranomaispäätöksellä käyttökieltoon. Eikä siinä vielä kaikki, myös väistötilahankinta joudutaan perumaan epäonnistuneen kilpailutuksen vuoksi. Tällä hetkellä Mäntsälä ei tiedä mihin se sijoittaisi 250 koululaista loka-tammikuuksi kun korjattu koulu on käyttökiellossa ja väistöparakkeja ei näy. Eipä käy kateeksi Mäntsälän päättäjiä.
Ehnroosin_koulu_–_Google_Maps
Ongelma ei siis ole se että Mäntsälä ei olisi saanut rahaa koulukorjauksiin. Koulu korjattiin ja parakkia oltiin hankkimassa. Suurempi ongelma vaikuttaa olevan kunnan kilpailutusosaamisen puute, joka johti huonoon tulokseen alkuperäisessä remontissa ja väistötilojen täyteen katastrofiin. Julkiset hankinnat kilpailutuksineen ovat tunnetusti vaikeita – säännöt muuttuvat alituiseen ja valittaminen on helppoa.

Jotain siis tartteis tehrä. Nyt Antti kuulolle. Entäpä jos remonttien rahoituksen sijaan autettaisiin kuntia kilpailuttamisessa. Ehdotankin että “Remontti Oy:n” sijaan perustetaan “Kilpailutus Oy”.

“Kilpailutus Oy” tarjoaisi kunnille kilpailutuksen erityisosaamisen. Juuri sen minkä hankkiminen ja ylläpito on jokaiselle kunnalle omin voimin kallista ja raskasta. Se myös ratkoisi kilpailtuksista tehdyt valitukset.

Nykyisin kunnan omat virkamiehet, joiden osaamista voi olla esim. opetustoimen pyörittäminen, joutuvat vääntämään vaikeat kilpailutukset alusta loppuun. Ehdottamassani mallissa kuntapäättäjät päättävät vain siitä mitä halutaan hankkia ja millaisella hinnalla, vaikkapa kouluremontin tai uuden sillan. Myös painotuksista voidaan antaa ohjeistusta – painotetaanko hintaa vai jotain muuta, esim. luomua tai puurakentamisen osaamista. Tämän jälkeen pallo siirretään “Kilpailutus Oy:n” ammattilaisille, jotka tuntevat markkinat ja kilpailutuslainsäädännön pykälät kuin omat taskunsa.

Ja kun kaikkien kuntien kilpailutus olisi keskitetty, voisivat “Kilpailutus Oy:n” työntekijät erikoistua tietyille markkinoiden osa-alueille. Jos sama putiikki hoitaa vuosittain viidenkymmenen kouluremontin kilpailutuksen, olisi jälki takuulla parempaa kuin jos yksittäisen kunnan virasto hoitaa yhden projektin kolmen vuoden välein.

Nyt kilpailuttamisen vaikeus antaa edun markkinoilla rakennusyhtiöille. Erityisesti suuremmille sellaisille, joilla on varaa pitää palkkalistoillaan kilpailutuksista valittamiseen erikoistuneita juristeja. “Kilpailutus Oy” tasoittaisi pelikenttää ja parantaisi markkinoiden toimivuutta.

Konkreettisesti tätä palvelua varten ei välttämättä kannata perustaa osakeyhtiötä, vaan “Kilpailutus Oy” voisi olla esim. osa Kuntaliittoa ja sen jäsenilleen tarjoamia palveluita.

Mites on Antti? Kääritäänkö hihat ja remontoidaan kilpailutukset kuntoon?





Kuka?

Hannu Oskala:
Helsingin kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu, maakuntavaltuuston jäsen
musiikkialan moniottelija (MuM),
cityvihreä betoninhalailija.

Aiemmat kirjoitukset