Kaupunginhallitus 15.12.2014

Huhhei! Kaupunginhallituksen 45 ja viimeinen kokous tänä vuonna! Listalla isoja asioita. Koivusaaren yleiskaava ja Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma ehkäpä kärjessä. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 14.1.2015, Muutoksia kaupunginvaltuuston kokoonpanossa
2 V 14.1.2015, Kaupunginhallituksen jäsenten valinta toimikaudeksi 2015 – 2016
3 V 14.1.2015, Kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenten valinta toimikaudeksi 2015 – 2016
4 V 14.1.2015, Kaupunginhallituksen johtamisen jaoston jäsenten valinta toimikaudeksi 2015 – 2016
5 V 14.1.2015, Kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston jäsenten valinta toimikaudeksi 2015 – 2016
6 V 14.1.2015, Rakennuslautakunnan varajäsenen valinta

ok.

Anni Sinnemäen siirtyessä apulaiskaupunginjohtajaksi nousee Sirkku Ingervo varsinaiseksi valtuutetuksi.

Kaupunginhallituksen kokoonpano muuttuu 2012 vaalien jälkeisten paikkaneuvotteluiden mukaisesti. Meiltä vihreiltä kaupunginhallituksessa jatkamme minä, Emma Kari ja Otso Kivekäs, varajäseninä Tuuli Kousa, Tuomas Rantanen ja Hannu Tuominen.

Konsernijaostossa puolestaan jatkavat Tuuli Kousa ja Tuomas Rantanen (varalla Kari&Oskala), johtamisen jaostossa Erkki Perälä ja Emma Kari (varalla Ylikahri&Kousa) ja tietotekniikkajaostoa puheenjohtaa Otso Kivekäs ja toinen jäsen on Suzan Ikävalko (varalla Tamminen&Moliis).

7 V 14.1.2015, Lainan myöntäminen Stiftelsen Arcada -säätiölle Arcadahallen -liikuntahallin rakentamiseen

ok. Myönnämme 2,9 miljoonan euron lainan Arcadalle urheiluhallia varten. Nousee Arabianrantaan.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 14.1.2015, Koivusaaren osayleiskaavan hyväksyminen (nro 12180)

Koivusaaren osayleiskaava alkaa lähestyä päätöstä. Monta palasta, osin ideologisia valintoja ja monta ihan hienoakin juttua.

Koivusaaren osayleiskaava-alueen toteuttamisen arvioidaan aiheuttavan kaupungille noin 155-168 miljoonan euron kustannukset. Tuloiksi puolestaan arvioidaan 500-540€/kem2 -tasolla noin 220 miljoonaa euroa. Tällöin oltaisiin 52-65 miljoonaa euroa voitolla.

Tämä oletuksella että ns. ”Katajaharjun kantta”, eli Länsiväylän ylittävää betonikantta jolle on mahdollista rakentaa työpaikka- ja keskustatoimintoja, ei toteutettaisi. Tämä puolestaan maksaa arviolta 57 miljoonaa euroa, tuloja tulisi noin 6 miljoonaa ja lisäksi kaupunkikuvallisia hyötyjä alueen yhdistyessä.

Tuotoksi kokonaisuudessaan arvioidaan siis noin 1-14 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi arvioidaan että ”uudesta vesi- ja energiahuollosta sekä olemassa olevasta jätetäytöstä aiheutuu kustannuksia”. Suunnitelma vaikuttaa kuitenkin muuttuneen taloudellisesti järkevämmän oloiseen suuntaan viime vuodesta.

Lokakuussa kaavaa käsitellessään kaupunkisuunnittelulautakunta esitti että alueen jatkosuunnittelussa otetaan huomioon riittävät aluevaraukset palveluille, kuten kouluille ja myös lisääntyvän liikenteen haittoja minimoidaan.

Mielestäni myös pyöräilyn ja jalankulun yhteyksiin tulisi kiinnittää jatkossa parempaa huomiota. Hyvä esimerkki on karttakuva, jossa näkyvät mahdolliset pyöräilyn pääreitit itä-länsisuunnassa. Verratkaapa tätä spagettia Länsiväylän viivoittimella vedettyyn linjaukseen!
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-12-15_Khs_45_El_B47EC5A3-5AD3-4DDA-8B82-42364917292F_Liite_pdfErityisesti vaaleanvihreällä piirretty linjaus on kyllä jo aivan absurdi jos pyöräilyn edistämisen kanssa ollaan tosissaan.

Myös parkkipaikkanormin vaikutukset kannattaa huomioida, vaikkei niihin tässä voidakaan suuresti vaikuttaa. Koivusaari saa oman metroaseman, silti parkkipaikkoja rakennetaan 1 autopaikka per 120k-m2. Ja huomatkaa, parkkimitoituksessa on jo käytetty joustavuutta Metroon vedoten. Asemakaavoitusvaiheessa suunnitteluratkaisuja ”tarkennetaan”, eli voidaan käyttää mm. vuorottaispysäköintiä laitoksissa jne.

Mutta katsokaapa karttaa. Punaisella on merkitty maanalainen pysäköinti ja sinisellä pysäköintilaitokset. Vihreällä maanpäällistä pysäköintiä ja oranssilla kadunvarsipysäköintiä.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-12-15_Khs_45_El_B47EC5A3-5AD3-4DDA-8B82-42364917292F_Liite_pdf
Me olemme suunnittelemassa kaupunginosaa täyttömaalle metroaseman ympärille ja silti nähdään tarkoituksenmukaiseksi rakentaa lähes koko saaren kokoinen pysäköintilaitos. Ei ole halpaa kuulkaa tämä. Maksajina toki tulevat asukkaat kunnan sijaan, mutta on tämä silti aika hurja vaatimustaso. Eikö markkinoiden voisi antaa toimia vapaammin? Olisiko tämä markkinatalouden ratkaisu?

2 V 14.1.2015, Laajasalon Stansvikin alueen asemakaava (nro 11960, Stansvikin alue)

Kruununvuorenrannan rakentuessa läheisten viheralueiden virkistyskäyttö lisääntyy. Nyt valmistelussa olevassa kaavassa on monta osaa: on tarkoitus ennallistaa kartanon puisto ja kartanon kulttuurimaisema. Lisäksi suunnitelmassa on 29 kesämajapaikkaa, muutama (julkinen) rantasauna ja noin 100 viljelyspalstaa.

Suunnitelma on jo kertaalleen vuonna 2011 hyväksytty valtuustossa saakka, mutta hallinto-oikeus kumosi päätöksen valitusten johdosta. Perustelut olivat puutteelliset selvitykset asemakaava-aineistossa ja vuorovaikutuksen puute. Valtuusto oli siis tehnyt lainvastaisen päätöksen. Sattuuhan näitä, paremmissakin piireissä.

Nyt sitten uusi yritys. Kaavaa on hiukan viilattu. Eteläisin pysäköintialue on poistettu ja pohjoisempaa palstaviljelyaluetta hiukan supistettu.
Liite-12_pdf__1_page___2_documents__2_total_pages_Asiaan sisältyy myös ay-poliittisia intohimoja. Stansvikissa on tällä hetkellä Jyty (julkis- ja yksityisalojen toimihenkiöliitto) Helsinki ry:n lomakäyttöä. Joten he ymmärrettävästi suhtautuvat nihkeästi niemen avaamiseen yleisempään käyttöön. Mutta kokonaisuutena paketti näyttää aika hyvältä. Virkistyskäyttöäkin tarvitaan ja tässä suunnitelmassa otetaan huomioon alueen luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot. Alueen vanhin rakennus, kartanon päärakennus, on vuodelta 1804. Vuonna 2011 kaavoitusta vastusti valtuustossa vain Yrjö Hakanen, mutta palautusesitys kaatui kun kukaan ei sitä kannattanut.

www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-12-15_Khs_45_El_0BDB9274-AF2F-43A9-BF33-E2634BEF9F41_Liite_pdf
KAUPUNGINJOHTAJA

3 Lausunto eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen selvitys- ja lausuntopyyntöön europarlamenttivaalien laitosäänestyksestä

ok. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on pyytänyt Helsinkiä selvittämään laitosäänestyksiä europarlamenttivaaleissa. Todetaan että käytäntö on ollut äänestäjien kannalta yhdenvertainen, sillä ”äänestys on toimeenpantu niissä yksiköissä, missä on ympärivuorokautista hoitoa”.

4 Määrärahan myöntäminen tilakeskukselle käytettäväksi alueiden käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin ja liikuntavirastolle esirakentamiseen sekä määrärahan siirtäminen

ok. Puretaan ja esirakennetaan.

578 000 € Vuosaaren jätevedenpuhdistamisen purkamiseen.
205 000 € Roihuvuoren ala-asteen piharakennuksen purkamiseen
637 000 € Kalasatamassa satamakäytösä olleiden rakennusten purkamiseen

230 000 € Vuosaaren liikuntapuiston esirakentamista varten.

Vuosaaren liikuntapuiston kohdalla mukava havaita millaisia palapelejä mm. Rakennusvirasto onnistuneesti pyörittelee:

Esirakentamisessa hyödynnetään vuonna 2014 noin 40 000 m3 pilaantumattomia maa-aineksia yleissuunnitelmassa olevan kenttä nro 4:n painopenkereen rakentamiseen. Materiaali on siirretty pysäköintialueen painopenkereestä. Mikäli maa-aineksia ei olisi hyötykäytetty, niistä aiheutuneet kuljetus- ja vastaanottokustannukset olisivat olleet noin 0,6 milj. euroa. Töiden kustannusarvio on
230 000 euroa.

Hyvää työtä Rakennusvirastossa.

5 Eräiden hankkeiden jatkorahoitus innovaatiorahaston varoilla

Hankkeet jäivät pöydälle rkp:n pyynnöstä. Toivomme tällä viikolla saavamme kerralla tarkemman esityksen muuttuvista käytänteistä ja hankkeiden arvioinnista.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Eron myöntäminen rakennusviraston HKR- Rakennuttajan tulosryhmän johtajalle
2 Rakennusviraston HKR-Rakennuttajan tulosryhmän johtajan viran haettavaksi julistaminen

ok. Rakennusviraston HKR-Rakennuttajan tulosryhmän johtaja Olavi Tikka jää eläkkeelle ensi syyskuussa. Myönnetään Olaville ero ja laitetaan virka hakuun.

3 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle ympäristövaikutusten arviointiselvityksestä VTT:n tutkimusreaktorin käytöstäpoistohankkeelle

ok. Espoossa puretaan ydinreaktori, Helsinkikin lausuu koska olemme ”vaikutusalueen kunta”. No lausutaan. Lausunnon YVA on ollut yksityiskohtainen ja keskeiset viranomais- ja sidosryhmätahot ovat olleet mukana.

4 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksesta maa-ainesten hyödyntämistä Jätkäsaaren puistoalueen rakenteissa koskevan päätöksen lupamääräysten muuttamiseksi

ok. Kaupunginhallitus puoltaa lausunnossaan rakennusviraston ympäristölupapäätöksen muuttamista ympäristölautakunnan lausunnon mukaisesti. Kyse mm. sadevesiviemäriin johdettavan veden kiintoainepitoisuuksista ja betoni/tiilimurskeen laadusta.

5 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin hakemuksesta Hernesaaren risteilijälaiturin rakentamisesta, merialueen täyttämisestä, ruoppauksesta ja massojen läjityksestä sekä valmiusluvasta

ok. Ympäristölautakunnan huomioin.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Helsingin vesihuollon toiminta-alue 2015

ok. Vuotuinen päätös. Ensi vuoden aikana pientaloalue Kallahdenniemessä liitetään HSY:n verkkoon.

2 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelman hyväksyminen

ok. Iso iso asia. Tämä ohjelma tulee ohjaamaan tulevien toimenpideohjelmien valmistelua. Kuulostaa monimutkaiselta – ja sitä se onkin – mutta itse ohjelma näyttää hyvältä.

Päätasollaan se vastaa siihen haasteeseen minkä Helsingin kasvu aiheuttaa. Ilman ohjaavaa liikennepolitiikkaa erityisesti Helsingin niemi ruuhkautuu tyystin. Ja tämä ei ole kenenkään etu, ei kävelijän, pyöräilijän eikä autoilijan. Esittelijä toteaa hyvin:

”Tiivis kaupunkirakenne vaatii tehokkaan liikennejärjestelmän, joka pystyy liikuttamaan mahdollisimman paljon ihmisiä ja tavaroita mahdollisimman pienessä tilassa. Henkilöautolla on tärkeä rooli myös kaupungissa, mutta henkilöautoilun toimivuus suurkaupungissa edellyttää, että useimmat valitsevat jonkin toisen kulkutavan. Kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen panostaminen on myös henkilöautoilun ja elinkeinoelämän kuljetusten toimivuudelle välttämätöntä.

Liikkumisen kehittämisohjelma kytkeytyy vahvasti myös käynnissä olevaan yleiskaavatyöhön ja sen tavoitteisiin.

Lukekaa koko ohjelma! Jos tämä ohjelma lähivuosina ja lähivuosikymmeninä lihallistuu niin Helsingistä tulee paljon parempi kaupunki! Ohjelma on linjassa myös valtuustostrategian tavoitteiden kanssa.

Lähinnä tässä mietityttää miksi päätösesityksen mukaan ohjelman linjaukset tulevat vain ”ohjeellisina noudatettaviksi tulevien liikennesuunnittelua ohjaavien toimenpideohjelmien valmistelussa”. Eikö niitä voisi ryhtyä noudattamaan jo ihan liikennesuunnittelussakin?

3 Östersundom -toimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2015-2016

ok. Helsinkiä edustavat kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Mikko Aho ja hänen varajäseneenään toimii yleiskaavapäällikkö Richard Manninen.

4 Lausunto Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksista

ok. Helsingin lausunto Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmien luonnoksista kävi pikakierroksella lautakunnissa. Esittelijän mukaan lautakuntien huomiot ovat linjassa kaupunginhallituksessa jo olleen lausuntoesityksen kanssa.

Pakostakin tällaisten dokumenttien toimenpiteet jäävät yleiselle tasolle ja vaikuttavuus osin homeopaattista. Mitä ohjelmissa sitten on?

HLJ 2015:

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka ilmentää Helsingin seudun yhteistä tahtotilaa liikennepolitiikassa ja liikennejärjestelmän kehittämisessä.

Maankäyttösuunnitelma 2050:

MASU 2050 pyrkii määrittämään seudullisen maankäytön tahtotilan ja tuottamaan tarpeellista taustatietoa paitsi HLJ 2015 -luonnoksen ja Helsingin seudun asuntostrategian 2025 valmisteluun, myös maankuntakaavan laadintaan. Maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavatöiden kautta voidaan seudulla yhteisesti merkittäviksi koettuja maankäytön linjauksia tuoda juridiseen kaavaprosessiin.

Helsingin seudun asuntostrategia 2025:

Helsingin seudun asuntostrategia 2025 ottaa kantaa seudulliseen asuntokysymykseen. Asuntostrategia 2025 asettaa tavoitteita mm. asuntora- kentamisen määrälle ja sijainnille, asuntotuotannon rakenteelle, täydentävälle asuntorakentami- selle ja vanhojen alueiden kehittämiselle.

Ohjelmien sisältöjenkään kanssa on vaikea olla eri mieltä. Tiivistyvää ekokaupunkia joka pohjaa julkiseen liikenteeseen visioidaan. Ja tietenkin asuminen on edullista erityisryhmät huomioiden. Sitten voi mennä vilkaisemaan aamun pendelöintiliikennettä ja miettiä miten ohjelmien todellisuus ja todellisuustodellisuus kohtaavat. Näiden dokumenttien kautta ainakin maakuntakaavoitus kuitenkin hiljalleen nykii eteenpäin.

Konkreettisinta sisältöä löytyy HLJ 2015 -toimenpidekorteista, joissa HSL:n johdolla mm. aikataulutetaan hankkeita joko aikavälille 2016-2025 tai 2026-2040. HSL:n hallituksen pohjaesityksessä monet Helsingin kaavailemat ja investointisuunnitelmassa alustavasti ajoitetut hankkeet ovat joko liian pitkällä tulevaisuudessa (Laajasalon ratikka) tai matalalla priorisoinneissa (Raide-jokeri). Nämä tulisi ehdottomasti saada korjattua, kuten lausuntokin toteaa.

SIVISTYSTOIMI

1 Kaupunginorkesterin visuaalisen ilmeen uudistus

ok. Kaupunginorkesteri uusii ilmettään mutta julkistus ilmeisesti vasta myöhemmin koska liite luottamuksellinen. Sitä kuitenkin tekstissä kuvaillaan seuraavasti: ”Suunnittelutoimisto Bondin luoma visuaalinen konsepti perustuu orkesterimuusikoiden nimistä sekä orkesterin nimestä muodostuvaan visuaaliseen tunnukseen. Eri pituiset nimet muodostavat yhdessä ääniaaltoa muistuttavan muodon. Tunnuksesta voi löytää myös mereen heijastuvan kaupungin siluetin.” Ja täytyy myöntää että ilme on mielestäni hieno ja moderni!

Kaupunginhallitus 8.12.2014

Vuoden toiseksi viimeinen kaupunginhallitus. Kevyehkö lista. Mielenkiintoisin asia lienee Kalasataman puistosuunnitelma. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

Lista-asioiden ulkopuolelta huomattavaa on se että kaupunginhallituksen kokoonpano muuttuu hieman vuodenvaihteessa. Vaalimatematiikan mukaisesti meillä Vihreillä on kaupunginhallitukseen 3,5 paikkaa ja Vasemmistoliitolla 1,5. Asia ratkaistiin neuvotteluissa siten että meillä Vihreillä oli 4 paikkaa kaupunginhallituksessa 2013-2014 ja Vasemmistoliitolla yksi. Seuraavat kaksi vuotta mennään sitten toisin päin, eli Vasemmistoliitto saa kaksi paikkaa ja me Vihreät vain kolme. Myös Kokoomuksen paikkamäärä muuttuu, muistaakseni heiltä yhden paikan saa Keskusta.

Vihreä valtuustoryhmä teki valinnat viime keskiviikkona. Kaupunginhallitusryhmässämme jatkamme ryhmänjohtaja Emma Kari ja minä. Uutena jäsenänä kaupunginhallitukseen nousee Otso Kivekäs. Varajäseninä toimivat Tuuli Kousa, Tuomas Rantanen ja Hannu Tuominen. Suuret kiitokset ryhmälle luottamuksesta.

1 V 14.1.2015, Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valinta vuodeksi 2015

ok. Kaupunginvaltuusto valitsee puheenjohtajistonsa vuosittain. Vihreiden Mari Puoskari jatkaa puheenjohtajana. Varapuheenjohtajat tulevat Kokoomuksesta ja sosialidemokraateista.

Mari Puoskari

Mari Puoskari


KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 14.1.2015 Vuokrausperusteet kahdelle pientalotontille Vuosaaren Aurinkolahdessa (Vuosaari, Aurinkolahti, tontit 54288/7 ja 54289/2)

ok. Vuokrataan tontteja valtion korkotukemia asumisoikeusasuntoja varten.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Vuoden 2016 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2016–2018 taloussuunnitelmaehdotuksen käsittelyjärjestys

ok. Vasta on edellinen talousarvio saatu kasaan kun seuraavaa valmistellaan… Budjettikello ensi vuodelle noudattaa perinteisiä latuja. Lähetekeskustelu käydään tammi-helmikuussa, raamiehdotuksen ehdotetaan lähtevän kaupunginhallituksesta 9.3. ja varsinainen talousarvio päätetään loka-marraskuussa.

4 Eräiden hankkeiden jatkorahoitus innovaatiorahaston varoilla

ok. Myönnämme innovaatiorahastosta 2,35 miljoonaa euroa erilaisiin hankkeisiin. Suurin yksittäinen saaja on Forum Virium (950 000€).

Toiseksi suurin on kaupunginkanslian hallinnoima ”Kasvupolku”, joka kehittää ”pääkaupunkiseudun yrityspalveluiden ekosysteemiä”. Hankkeelle on aiemmin myönnetty miljoona euroa. Olisi mukava kuulla myös tuloksista samalla kun jatkorahoituksesta päätetään.

Kyllähän näitä selvityksiä lukiessa bullshit-bingo -mittari vilkkuu punaisella. Jo viime vuodelta muistan ”Suun terveyden edistäminen sosiaalisessa mediassa” -hankkeen. Tänä vuonna on kuulemma sitten mm.

Suun terveydenhuollon Facebook sivuja ylläpitää kaksi suuhygienistiä potilastyön ohessa. Sivujen sisältöä suunnataan eri-ikäisille kohderyhmille. Sivuista tiedotettiin Suomenkielisen työväenopiston opettajille ja muille vastuuhenkilöille, jotta myös ikäihmisiä ohjattaisiin sivuille tietotekniikan kursseilla. Tietoa sivustosta levitetään myös yleisötapahtumissa. Sivuille on liittynyt yli 500 tykkääjää. Sivuilla on tietoa suun itsehoidon eri alueilta. Nuuskasta kertovia artikkeleita luki 3 824 henkilöä. Tupakka ja suu –aihe kiinnosti 485 henkilöä. Hampaiden eroosiosta luki 1 262 henkilöä.

Kyllähän tämä lähinnä myötähäpeää herättää. Että ihan viisisataa tykkääjää. Onko tämä innovaatio? Kuvittelisi olevan osa organisaatioiden normaalia toimintaa 2014. Ja miten tähän projektiin on saatu kulumaan 80 000€?

Esim. sote-viraston ”sähköinen palveluseteli” -hanke puolestaan kuulostaa erittäin tarpeelliselta ja tehokkuutta parantavalta.

5 Helsinki Stadion Oy:n osakkeiden merkintä

ok. 300 000 euroa jalkapallostadionin osakkeiden merkintään. Merkinnän jälkeen helsinki omistaa yhtiön osakekannasta 80,5 % ja äänivallasta 96,9 %

6 Helsingin Satama -liikelaitoksen yhtiöittämispäätöksen täytäntöönpanon tarkistaminen
7 Helsingin Energia -liikelaitoksen yhtiöittämispäätöksen täytäntöönpanon tarkistaminen

ok. Sataman ja Energian yhtiöittäminen etenee ja matkan varrella yksityiskohdat tarkentuvat. Sataman osalta muutetaan omaisuudensiirtojärjestelyä, jotta riski ”varainsiirtoveroseuraamuksista” vähenisi. Molempien osalta päätetään lainajärjestelyistä.

8 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Pasilan esirakentamista varten

ok. 4,6 miljoonaa euroa esirakentamiseen Pasilassa. ”Louhintoja ja Pasilankadun johtosiirtoja.”

9 Eräiden kaupunginhallituksen käyttöön osoitettujen määrärahojen siirtäminen käyttötarkoitusta muuttaen

ok. Määrärahoja siirretään talousarvion kohdasta toiseen. 0,2 miljoonaa euroa tarvitaan Hitas-kauppaan ja 1,2 miljoonaa sopimuskoulujen lainoittamiseen.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Kalasatamanpuiston puistosuunnitelman hyväksyminen (nro VIO 5706/1–3)

ok! Kalasatamaan on suunniteltu puisto, jonka toteuttaminen maksaa kolme miljoonaa euroa. Hyvältä näyttää! AVNGmi-Liite_pdfjS7dc1-Liite_pdfPuiston erikoispiirre ovat valoportit, jotka ”korostavat alueen pääliikesuuntaa”. Puisto valmistuu 2017.
SSDiVS-Liite_pdf
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Tonttien varaaminen kehittämishankkeiden suunnittelua varten

ok. Varataan tontteja suunnittelua varten kolmessa kohteessa.

1. Tapaninvainiolle hoitokoti ja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.
2. Honkasuolle energiatehokasta puurakentamista. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja.
3. Torpparinmäessä varataan tontti ryhmärakennuttamiseen.

2 Tontin varaaminen YIT Oyj:lle perustettavan yhtiön lukuun toimitilarakennuksen suunnittelua varten (Pukinmäki, määräalat tontista 37187/3 ja kiinteistöstä 91-424-1-168)

ok. YIT haluaa suunnitella Pukinmäkeen Motorcenterin, joka on:”MotorCenter-konseptin mukainen toimitilarakennus, joka tarjoaa toimitiloja useille autoalan palvelujen tuottajille, palveluina esimerkiksi katsastus, autopesu, varaosamyynti, renkaanvaihto.”

3 Valtuutettu Pilvi Torstin toivomusponsi selvityksen teettämisestä Vuosaaren alueen peruspalveluiden riittävyyden varmistamiseksi
4 Valtuutettu Helena Kantolan toivomusponsi Vuosaaren sillan kautta kulkevan liikenteen sujuvan ja turvallisen kulkemisen varmistamiseksi
5 Valtuutettu Jussi Halla-ahon toivomusponsi koskien Vuosaaren sillan peruskorjausta sekä uuden kevyen liikenteen sillan ja terveysaseman rakentamista

ok. Viime vuonna valtuusto valitettavasti hyväksyi Meri-Rastilan osayleiskaavan, jonka valituskierros on yhä käynnissä. Päätöksen yhteydessä hyväksyttiin nippu ponsia, joista tässä osa. Pääasiaa nämä selvittelyt eivät muuta.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Sosiaali- ja terveysviraston uudet virat ja virkanimikemuutokset

ok. Virkoja toimien tilalle, määräaikaisia virkoja määräaikaisten toimien tilalle, muutama uusi virka ja muutama virkanimikkeen muutos.

Suomalaisuudesta

Olen maisterisjätkä. Nimittäin kansanmusiikin maisteri Sibelius-Akatemiasta. Opintojen aikana tutuiksi tulivat niin vanhempi arkaainen ja kalevalainen perinne kuin tuoreemmat pelimannisävelmätkin – rekilaulut, polskat, polkat ja valssit. Kun opintolinjan nimi on kansanmusiikki, tulee pakostakin mietittyä mikä on se kansa jonka musiikkia eliittiyliopistossa harjoitellaan.

(Enkä nyt halua miettiä mitä kansanmusiikki yleisesti tarkoittaa. Ainakaan se ei tarkoita sitä musiikkia mistä Suomen kansa eniten diggaa. Ei enää ainakaan noin sataan vuoteen. ”Agraarisen yhteiskunnan pääosin muistinvaraisesti säilynyt musiikillinen perinne” lienee kohtuullisen lähellä.)

tanhulapsetTunnen olevani suomalainen. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa paikallisidentiteettini. Olen lisäksi ainakin savonlinnalainen, savolainen, stadilainen, vallilalainen ja ehkä myös pohjalainen – suku äidin puolelta on Kauhavalta ja Ylistarosta. Tämän lisäksi olen myös pohjoismainen ja eurooppalainen. Savolaisuus ei sulje pois stadilaisuutta, suomalaisuutta tai eurooppalaisuutta. Ja sama toisin päin. Eurooppalaisuus ei sulje pois savolaisuutta – vaikka moni näin ehkä toivoisikin vähitellen käyvän…

Ja vaikka koenkin olevani vahvasti suomalainen musiikintekijä ja ”juureni” ovat tukevasti pohjoismaisessa ja suomalaisessa kansanmusiikissa, koen olevani osa myös lukuisia muita musiikkikulttuureja eurooppalaisesta taidemusiikista ”balkan-musaan” ja maantieteellisesti täysin määrittymättömään häröilyyn.

Muita identiteettejä valitsen vapaasti useamman kerran viikossa. Tylsä pikkutakki ja kraka löytyy jos haluan larpata pukumiestä, mutta tennareissa ja hupparissa on paljon mukavampi lipittää mallasjuomaa Kultapalmussa.

Jamit Kaustisella!

Jamit Kaustisella!

Tänään juhlitaan itsenäistä Suomen valtiota. Syystäkin. Hyvä maa.

Olen ylpeä maastamme ja siitä kaikesta mitä täällä raukoilla rajoilla on saatu aikaiseksi. Olen ylpeä suomalaisuudestani. On se sitten ihan mitä tahansa. Se ei riitele muiden identiteettieni kanssa enkä minä halua kertoa muille millaista heidän suomalaisuutensa tulisi olla.

Erityisen onnellinen olen siitä että Suomi on moniarvoinen demokraattinen yhteiskunta, jonka tärkeä nimittäjä on vapaus. Vapaus antaa meille yksilöille mahdollisuuden valita identiteettimme. Ei ole pakko kumartaa siniristilipulle jos ei halua. Saa soittaa niin brooklynilaista hiphoppia kontulalaisin maustein kuin veteliläisiä polkkia. Saa kammata tukkansa linttaan tai pystyyn. Saa palvella jumalaa tai olla palvelematta. Me jokainen saamme määritellä itse suomalaisuutemme. Näin ei ole kaikkialla. Ei edes naapurimaassamme.

Kun ainakin oma sosiaalinen mediani tuntuu ajautuvan päivittäin verisestä poliittisesta kiistasta seuraavaan on hyvä muistaa että suomalaista hyvinvointi- ja oikeusvaltiota ovat olleet rakentamassa niin vasemmisto kuin oikeistokin. Yhdessä. Kiitos kaikille tasa-arvoisesti, tästä voidaan olla ylpeitä. Ja pidetään huolta siitä että tämä on hyvä maa vielä sadan vuoden kuluttuakin.

Hyvä itsenäisyyspäivää kaikille!

Tilojen väliaikaiskäytöstä

Studio Skaala kyseli ajatuksiani tilojen väliaikaiskäytöstä. Tässä teksti myös tänne blogille, alunperin julkaistu Måndagin fb-sivuilla. Taustalla muutokset VR:n konepajalla:

Studio Skaala on toiminut vuodesta 2000 lähtien VR:n konepajalla Helsingin Vallilassa. Uuden kaavan mukaan on vaarana, että pienet luovat toimijat joutuvat lähtemään suurten tieltä. Yhteistyössä suunnittelutoimisto Måndagin kanssa Skaala haluaa herättää keskustelua siitä, miten Helsingissä tiloja voitaisiin käyttää luovasti eri tahojen välillä ja miksi on tärkeää on pitää päätösprosessit avoimina.

Hannu Oskala

Kuva: Jakke Nikkarinen

Maailmaa muuttavat päätökset tehdään kaupungeissa. Pienet, luovat toimijat puolestaan ovat kaupunkirakenteessa kuin vesi, joka vapaasti valuessaan täyttää tyhjät aukot ympäriltään. Pienuudessa ja väliaikaisuudessa piileekin eräs keskeinen ongelma: kaupunki ja yksityiset kiinteistöyhtiöt haluaisivat mieluiten vuokrata mahdollisimman suuria kiinteistökokonaisuuksia mahdollisimman pitkiksi ajoiksi. Markkinat ja kaupunki toimivat siis osin eri logiikalla kuin nopeasti kehittyvät luovat alat. Miten pienet ja isot toimijat saataisiin kohtaamaan?

Ensimmäinen askel pitäisi olla se että ongelman olemassaolo ylipäätään tunnustetaan. Esim. Amsterdam ”kätilöi” kiinteistöhankkeita ja luovien alojen toimijoita käytetään yhtenä työkaluna kaupunki- ja aluekehittämisessä.

Helsingissä vastaavat käytännöt ovat vielä lapsenkengissään. Usein esteenä ovat tiukat normit, jotka on suunniteltu nykyaikaista rakennuskantaa varten ja niiden soveltaminen suoraan vanhoihin kiinteistöihin voi olla jopa tuhoisaa. Esimerkiksi sisäilmaa koskeva normiohjaus on tarkoitukseltaan hyvä, mutta menee käytäntöön sovellettaessa usein poskettomuuksiin. Onko todella niin että vanhan puukoulun sisäilmasta ei voida pitää huolta tuulettamalla – kuten on toimittu kymmeniä, jopa satoja vuosia, vaan on pakko olla koneellinen ilmastointi? Tarvitaan joustavuutta ja tulkinnan varaa, kaupunkilaisjärkeä.

Mutta on Suomessa monia onnistuneitakin esimerkkejä vanhojen tilojen uusiokäytöstä: Korjaamo ja Kaapelitehdas Helsingissä, Telakka ja Tulli&Pakkahuone Tampereella, Turussa Logomo ja Seinäjoella Rytmikorjaamo tulevat ensimmäisenä mieleen. Oranssi Ry:n puutalot puolestaan ovat mainio esimerkki hiukan erilaisesta toimintatavasta. Purku-uhan alla olleita puutaloja vallattiin ja korjattiin talkootyönä perinteisin menetelmin. Rakennukset saatiin säilymään todella edullisin kustannuksin. Kaupunginhallituksen edustajana en voi ehkä kehottaa talonvaltauksiin, mutta kyllähän nuoriso välillä vähän turhan nössöltä vaikuttaa.

70-luvulla modernisoinnin vimmassa vanhoja rakennuksia purettiin kaupunkikuvasta tai historiallisesta arvosta välittämättä. Välillä tulee olo, että nyt on puolestaan menty toiseen äärilaitaan – onko aivan jokaista betonibrutalismin tuotosta suojeltava kuin herkkää mestariteosta? Olennainen kysymys on kuinka laajasti suojelua tarvitaan. Onko rakennuksia suojeltava kokonaisvaltaisesti jokaista pintamateriaalia ja rakennusteknistä ratkaisua myöten vai voisiko suojelun kohteena olla esimerkiksi vain massoittelu? Suojelua suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon myös taloudelliset tosiasiat: jos rakennus ylisuojellaan lattiasta kattoon, tulee korjaamisesta kallista ja uusiokäytöstä hankalaa. Kuoliaaksi suojelu ei ole kenenkään etu.

Toisaalta on hyväksyttävä, että osa vanhoista rakennuksista on kunnostettava ja suojeltava kustannuksista huolimatta. Samalla pitäisi ymmärtää, että suojelun kustannuksia ei aina voida sälyttää täysmääräisesti rakennuksen käyttäjien vastuulle, hyvänä esimerkkinä Lapinlahden sairaala.

Muutos on varmaan ainoa asia, jonka pysyvyyteen voi luottaa myös tulevaisuudessa.

Kuva: Jakke Nikkarinen
Konsepti: Måndag, Teksti: Hannu Oskala / Henriikka Simojoki

Väärän tupakan kieltäjät

Onko mitään järkeä kieltää ratkaisua, joka poistaa suurimman osan ongelmasta? Tavallisesti ei. Sähkötupakan kohdalla tämä on osa virallista päihdepolitiikkaamme.

Tupakka on ollut seuralaisenamme jo Kolumbuksen ajoista lähtien. Se ei ole tuore muotihuume – sitä se oli 1600-luvulla. 1900-luvulla poltettavan tupakan käyttö lisääntyi huimasti, suurena syynä mainostaminen ja vasta 1960-luvulta lähtien todisteet terveysvaikutuksista olivat niin vahvoja että länsimaissa ryhdyttiin voimakkaisiin toimenpiteisiin tupakoinnin rajoittamiseksi. Tilastot kertovat että tupakoiva mies kuolee keskimäärin noin 13.2 ja nainen 14.5 vuotta aiemmin kuin savuton ikätoverinsa.

Tupakoinnin mainonnan rajoittaminen, savuttomat ravintolat, savuttomat työpaikat ja verotuksen kiristäminen ovat tuottaneet tulosta. Tupakoinnin rajoittaminen ollut kiistatta julkisen terveystyön menestystarina. Hyvä.
www_julkari_fi_bitstream_handle_10024_90868_URN_ISBN_978-952-245-640-3_pdf_sequence_1
Tupakan pääasiallinen riippuvuutta, ja myös nautintoa, aiheuttava aine on nikotiini. Tupakan terveyshaitat eivät kuitenkaan johdu nikotiinista, vaan tupakan palamisen vuoksi syntyvistä aineista. Entä jos haitoista voitaisiin päästä eroon?

Vuonna 2003 kiinalainen ”farmaseutti ja keksijä” Hon Lik patentoi vallankumouksellisen idean. Hon keksi nykyaikaisen sähkötupakan, jossa kuivattujen lehtien polttamisen sijaan höyrystettiin nikotiinipitoista nestettä. 2010-luvulla laitteiden kehityttyä sähkötupakointi on yleistynyt huimaa vauhtia.

Vaikka sähkötupakan pitkäaikaisen käytön haitattomuudesta ei ole vielä täysin aukotonta näyttöä, on aivan selvää että höyrystetyn nikotiinin hengittäminen on kertaluokkia vaarattomampaa kuin perinteisen tupakin röyhyttely. Vaikuttaakin siltä että sähkötupakan vaarattomuus itsessään on ongelma kansanterveyden vaalijoille. Vaikea ymmärtää miksi.

Esimerkiksi Britanniassa sähkötupakka on luvallista ja terveysviranomaisetkin suhtautuvat höyryttelyyn positiivisesti. Sen hyötyjen nähdään ylittävän haitat. Arviolta noin 700 000 brittiä on jo lopettanut tupakoinnin sähkötupakan avulla. Tuoreessa hollantilaisessa tutkimuksessa kahdeksan kuukautta kestäneen koejakson jälkeen 21 prosenttia oli lopettanut nikotiinin käytön kokonaan ja kokonaisuutena kaikkien kokeeseen osallistuneiden keskuudessa tupakoiden päivittäinen kulutus laski 60%. Ja koehenkilöt eivät olleet lähtökohtaisesti halukkaita lopettamaan polttamista! Kontrolliryhmässä lopettajia oli 0%.

(Kuva: Apollostowel, Flickr, cc-lisenssi)

(Kuva: Apollostowel, Flickr, cc-lisenssi)

Meillä Suomessa suhtautuminen lähtee toisesta lähtökohdasta: tavoitteena on savuton Suomi. Ja tämän tavoitteen nimissä ei haluta hyväksyä edes vaarattomia tapoja nauttia nikotiinia. Meidän tulisi kyetä erottamaan toisistaan nikotiinin käyttö ja tupakointi. Perinteisen, taatusti tappavan tupakan vastustamiselle on olemassa pätevät perustelut, sähkötupakan kohdalla perustelut ontuvat tai uupuvat kokonaan.

Ovat viranomaiset nostaneet esiin hyviäkin kysymyksiä: mm. nesteiden laatu ja koostumus vaihtelevat. Niitä tulisi valvoa ja säännellä.

Mutta tämä ei ole mikään ratkaisematon ongelma. Valvotaan vaan – tehdään se vaan riittävän kevyesti jottemme tuhoa monipuolisesti kehittyvää alaa. Lääkkeen kaltaisesti säädeltyä tuotetta voisivat tuottaa vain suuryritykset.

Sähkötupakka on laillista jo suurimmassa osassa läntistä Eurooppaa. Sen tulisi olla sitä myös Suomessa.

Ei ole yhtään mitään järkeä ryhtyä kieltämään vaaratonta tai lähes vaaratonta tuotetta jos samanaikaisesti on laillista myydä todistetusti tappavaa tupakkia.