29
/
Jul
/
14
 04:07

I <3 investointikatto (osa 1)

Viime viikolla Helsingin Sanomat kertoi että “Helsingin uudet alueet uhkaavat kariutua” koska ne eivät mahdu kaupungin investointikattoon. Ja jutussa poliitikot vasemmalta oikealle voivottelivat tilannetta. Jestas sentään, itsehän me se investointikaton vain 15 kuukautta sitten sovimme. Näinkö heikko lähimuisti on Helsingin päättäjillä?

Mistä on kyse? Ja miksi investointikatto on mielestäni yhä hyvä idea? Ja mikä se ylipäätään on?

Kaikki valtuustoryhmät valtuuston yksinäistä kommunistia lukuunottamatta neuvottelivat ja sopivat viime vuonna valtuustostrategiasta. Se on hiukan “hallitusohjelman” kaltainen päätöksentekoa ohjaava sopimus – vähemmän sitova tosin, sillä mukana olivat niin Sosialidemokraatit, RKP, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset, Vihreät kuin Kokoomuskin. Strategian keskeisimpiä yhdessä neuvoteltuja linjauksia oli se että kaupungin menokasvua ja investointeja pyritään hillitsemään. Investointikatto on yksinkertaisesti poliittinen sopimus siitä että investointien taso pyritään vähentämään noin 435 miljoonaan euroon vuosittain, tietenkin inflaatiokorjaten. Viime vuosina investointeja on tehty noin 500 miljoonaa euroa vuodessa.

Näiden linjausten lisäksi päätettiin suunnitella hankkeita ensimmäistä kertaa kymmenen vuoden jänteellä. Näin jälkikäteen ajateltuta tuntuu aivan käsittämättömältä että kaupunkimme investointeja on käsitelty aiemmin poliittisesti vain muutama vuosi eteenpäin!

Tästä päästäänkin investointikaton ja 10 vuoden investointisuunnitelman ehkäpä tärkeimpään muutokseen: se pakotti meidät päättäjät tekemään valintoja. Nyt oli pakko asettaa hankkeita tärkeysjärjestykseen. Ei voitu vain valmistella kaikkea kivaa ja toivoa sen toteutuvan. Oli pakko priorisoida. Kaikkea ei tulla toteuttamaan. Ja kustannustehokkaiden suunnitelmien toteutuminen on todennäköisempää.

Konkretiaksi investointikatto muuttui viime syksyn budjettineuvotteluissa. Lopputulokseen voi vihreä olla vain tyytyväinen. Pähkinänkuoressa: kouluja korjataan enemmän kuin koskaan aikaisemmin, päiväkoteja rakennetaan, joukkoliikenteen rahoitusta nostettiin, kaikki isot tie- ja tunnelihankkeet siirtyivät 2020-luvulle ja pyöräilyyn satsataan vihdoin kunnolla. Myös uusien alueiden rakentamiseen laitetaan rahaa. Otson blogilla oli hyvä kuva muutoksista:
hesari-tunneliverkko-siirtyy
Tänä keväänä investointikatto on tarkoittanut mm. sitä että emme rakentaneet Töölönlahdelle 66 miljoonan euron puistoa – oikeastaan emme edes harkinneet sitä, vaan puisto pystytetään kuudella miljoonalla eurolla. Kaupunginhallitus ja investointikatto säästivät 60 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja. Ei kehno saavutus, sanoisin.

Investointikatto myös lisäsi päätöksenteon demokraattisuutta siirtämällä valtaa virkamiesvalmistelusta poliittisille päättäjille. Ymmärrän kyllä miksi tämä sapettaa Helsingin Sosialidemokraatteja.

Poliittisella puolella todellisuuden muutos on jo ymmärretty ja pääosin hyväksytty, mutta suunnittelupuolen asennemuutosta odotellaan yhä. Onko mitään järkeä käyttää aikaa, rahaa ja vaivaa sellaisten suunnitelmien valmisteluun, joiden toteuttamiseen ei ole milllään järjellisellä aikajänteellä varaa?

Uusien asuinalueiden, puistojen, liikenneväylien rakentaminen on tietenkin tarpeen. Helsingissä on kuitenkin valitettavan usein käynyt niin, että uudisalueisiin kytketään hankkeita jotka eivät ole niiden rakentamisen kannalta tarpeellisia tai ovat niin kalliita, ettei niitä käytännössä pystytä toteuttumaan. Esimerkiksi Arabiassa ei ole edellenkään uimalaa, koska suunnitelma rekan kestävine lauttalaitureineen on liian kallis, Koivusaaren rakentaminen puolestaan on seissyt ylikalliin moottoritieliittymän ja betonikannen vuoksi.

Toisenlainen suunnittelu on täysin mahdollista. Sen osoitti 60 miljoonaa euroa edullisempi puistosuunnitelma. Myös Koivusaaresta (200 miljoonaa), Jätkäsaaren terminaalista (130 miljoonaa) ja monesta muustakin kohteesta on varmasti mahdollista suunnitella hyviä kustannuksin, jotka mahtuvat nykyiseenkin investointikattoon. Investointikaton pitäisi ohjata suunnittelemaan taloudellisesti realistisempia hankkeita, joiden toteutuminen on vastaavasti todennäköisempää.

Onko nykyinen investointikatto täydellinen ratkaisu? Ei. Onko se parempi kuin aiempi käytäntö? Ehdottomasti. Investointikatto ja 10 vuoden investointisuunnitelma ovat hyviä työkaluja, joilla investointien kustannusvaikutukset tuodaan mukaan poliittiseen päätöksentekoon pitkäjänteisemmin. Samalla toivottavasti myös suunnittelu muuttuu kustannustietoisempaan suuntaan. Vaikea tätä on huonona kehityksenä pitää.


26
/
Jul
/
14
 12:07

Päivän pähkinä: Remontti Oy

Meillä Suomessa on jaettu päätäntävaltaa ja vastuuta kuntien ja valtion kesken. Hyvänä esimerkkinä opetustoimi: kunnat vastaavat perusopetuksesta.

Homma on periaatteessa simppeli: valtio määrittelee opetussuunnitelmat ja kunta toteuttaa perusopetuksen kuten parhaaksi näkee. Verorahoilla koko lysti kuitenkin kustannetaan. Kunta rakentaa tai rakennuttaa koulut ja palkkaa opettajat.

Mutta aivan näin yksinkertaista tämä ei tietenkään ole. Rahoituskin tulee monesta eri suunnasta: kunnan omat verotulot ja valtion rahoitus, ns. “valtionosuudet”. Lisäksi valtio on antanut erikseen tukia “homekoulujen korjaamiseen” ja osa rahoituksesta on sidottu mm. ryhmäkokoihin.

Erityisesti valtion “homekouluraha” on ollut turmiollista: remontteihin ei ole ryhdytty kuntien omin voimin kun on toivottu lisärahoitusta valtiolta. On luotu hienommin sanottuna “virheellinen insentiivi” eli “virheellinen kannuste”.remonttiKuvitellaanpa että jokin kunta olisi hoitanut asiat kertakaikkisen mainiosti: ei olisi säästelty koulujen rakentamisessa, huollossa ja kunnossapidossa. Yksikään koulurakennus ei tässä Shangri-Lassa tarvitsisi “homekouluremonttia”. Olisi toimittu kuin se kuuluisa “luokan paras oppilas”. Olisiko oikeudenmukaista että tämä kunta ei saisi lainkaan lisärahoitusta koulujensa ylläpitoon, mutta naapurikunta jossa on eletty täysin vailla huolta huomisesta lisärahoitusta saisi? No ei olisi.

Jos jaetaan valtaa, jaetaan myös vastuuta. Valtaa on jaettu kunnille ja niiden pitää vastuunsa myös kantaa. Mitä selkeämmät ja suoremmat vastuun ja vallan ketjut ovat, sen parempi. Olisi parempi että koko homekoulujen korjausrahasta luovuttaisiin ja se siirrettäisiin opetuksen perusrahoitukseen.

Valitettavasti näin yksinkertaista tämä ei ole. Suurelta osin sen takia että myös eduskunnassa halutaan olla lasten puolella. Ja kukapa olisi enemmän lasten puolella kuin poliitikko, joka haluaa remontoida homekouluja. Näinpä sitten Arkadianmäelläkin halutaan laittaa kauha jo valmiiksi monimutkaiseen soppaan. Ratkaisukin on näköjään keksitty: Remontti Oy. Jaa että mikä?

Jos olen ymmärtänyt oikein niin kyseessä ei ole oikeastaan “osakeyhtiö” perinteisessä mielessä, vaan valtion budjettikehysten ulkopuolinen rahasto, jolla rahoitettaisiin mm. homekoulujen korjaamista ja muita infrastruktuurihankkeita.

Mihin tällaista rahastoa tarvitaan? Aikooko Remontti oy antaa lainarahaa halvemmalla kuin markkinat? Miksi mm. eläkerahastot siihen sitten osallistuisivat? Eikö kaikki raha loppujen lopuksi tule verotuksen kautta? No niinpä. Remontti Oy onkin lähinnä kirjanpidollinen “kikka kolmonen”, jolla välttämättömät korjausmenot saadaan pois näkyvistä ja poliittisesti sovittujen menosääntöjen piiristä. Valtiohan ei ota velkaa, jos Valtion 100% omistama Remontti Oy ottaa velkaa. Just.

Ajatus on kaunis: homekoulut kuntoon. Menettely vaan väärä. Se on jo perusteiltaan virheellinen koska siinä rikotaan vallan ja vastuun johdonmukaisuus. Kunnat järjestävät kouluverkon, kunnat pääosin omistavat koulurakennukset, joten pitäisi olla täysin selvää että kuntien pitää kantaa vastuu myös koulurakennusten kunnosta. Näin on hyvä kunta toiminut jo nyt! Kirjanpidollinen kikkailu ei muuta tosiasioita. Tästähän me Kreikkaa moitimme ja nyt menemme täysin samaan suuntaan.

Mitä sitten pitäisi tehdä jos homekoulut halutaan kuntoon?

Pitäisi tunnustaa että valtionosuuksien lasku on iskenyt liikaa kuntatalouksiin eikä säästöjä voi valtio tehdä vain siirtämällä niitä kuntien kontolle. Tai ainakaan kuvitella että silloin ei puututtaisi hyvinvointivaltion peruspalveluihin. Jos Arkadianmäellä halutaan ajatella lapsia, se tulisi tehdä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti nostamalla perusopetuksen valtionosuuksia.

Ylipäätään valtiollisen rahoituksen pitäisi olla ennakoitavaa ja pitkälinjaista eikä vuosi toiselta eri suuntiin tempoilevaa. Tällöin kunnat voisivat tehdä päätökset järkevästi ja ennakoiden – kunta, jossa koulut ovat huonossa kunnossa remontoisi ja kunta, jossa ei ole homekouluja, voisi satsata opetukseen. Ja koulujen omistajan kannattaisi rakennuttaa laadukkaasti, pitää huolta kunnossapidosta ja remontoida ajoissa.

Eduskunnassa pitäisi myös ymmärtää milloin kannattaa pitää näppinsä erossa kuntatason päätöksenteosta: vallanjaolle on perustelunsa. Ja jos kunnat eivät eduskunnan mielestä selviydy opetustoimen tehtävistä, niin sitten tulee puuttua tehtävien jakoon – siihen eduskunnan valta on juuri tarkoitettu.

Remontti Oy:tä ei pitäisi perustaa. Se on populistinen poliittis-kirjanpidollinen temppu, jollaisia ei tarvita enää ainuttakaan lisää. Yhteinen julkinen velka on yhteistä julkista velkaa kutsumme me sitä meloniksi tai appelsiiniksi.

Ceterum censeo, homekoulut on korjattava.


18
/
Jul
/
14
 05:07

Autoilun tulevaisuudesta

Googlen itseohjautuviin autoihin on helppo suhtautua vähätellen niin tieteiskirjallisuudelta ne yhä vaikuttavat. Ehkä sitten joskus “tulevaisuudessa”. Miksei saman tien lentäviä autoja? Where’s my jetpack?
rsz-Googles-driverless-car-Sebastian-Thrun-Ted-Talk-537x244
Vallankumoukset näyttävät usein nopeilta loikilta, giljotiini napsahtaa ja maailma muuttuu. Useimmiten kehitys kuitenkin etenee pienin askelin ja se suuri läpimurto osataan paikallistaa vasta historiaa kirjoitettaessa. Näin myös liikenteessä, jossa täysi automaattiohjaus ei ehkä ole edes suurin juttu.

Markkinoilla teknologia kehittyy vastaamaan tarpeita. Helsingin bussiliikenteen kustannuksista kuljettajien palkkojen osuus on noin 60 prosenttia. Tilanne on vastaava myös tavaraliikenteessä, joten taloudellinen kannuste kehittää automaattiajoa on valtaisa.

Rekkajuna.

Ruotsalainen rekkajuna.

Ensimmäinen askel on jo valmiina. Mm. Scania ja Volvo testaavat “rekkajunia”, joissa vain ensimmäisessä nupissa tarvitaan kuljettajaa. Ja kun autot ajavat lähekkäin toisiaan, myös ilmanvastus vähenee ja sitä myöten sekä polttoainekustannukset että ilmastopäästöt.

Scanian mukaan jo lokakuussa 2013 rekkajunat olivat ajaneet 3,8 miljoonaa kilometriä Södertäljen ja Helsinginborgin välillä. Volvo puolestaan testasi vastaavaa teknologiaa Espanjassa 2012:

Tästä ei ole enää pitkä matka siihen että jonon ensimmäinenkin rekka voi ajaa ilman kuljettajaa. Mercedes Benz toi tänä vuonna markkinoille huippumalleihinsa “intelligent Driven”, jonka avulla auto mm. “puoliautomaattisesti” pitää auton kaistallaan liikenteessä ja tarvittaessa estää sivutörmäykset. Täys- ja puoliautomaattiohjauksen ensimmäisen sukupolven luonteva toimintaympäristö onkin moottoritie: helposti ennakoitavissa oleva ja suljettu liikenneympäristö.

Kontrolloidun motarin vastakohta on kaoottinen kaupunkiliikenne, joka saatetaan valloittaa nopeammin kuin olisin itse vielä muutama vuosi sitten uskaltanut arvella. Eikä Google ole ainoa yrittäjä. Hyvänä esimerkkinä Volvo, joka on jo aloittanut testit Göteborgissa muun liikenteen seassa sadalla henkilöautolla.
5
Automaattiset autot ja sensoreiden kehitys ovat kuitenkin vain osa palapeliä. Myös mobiiliteknologia ja “jakamistalous” muuttavat koko yksityisautoilun käsitettä. Entä jos autoa ei tarvitsisikaan enää omistaa?

Ajatushan ei ole uusi. Helsingissäkin on jo pitkään toiminut yhteiskäyttöautopalvelu CityCarClub. Uutta ovat palvelun käytettävyyden paraneminen mobiilisovellusten avulla, autovalmistajien mm. BMW:n (DriveNow) ja Mercedes Benzin (Car2Go) vahvat satsaukset ja erityisesti automatkojen yhdistäminen osaksi muuta matkaketjua.

Pariisin "Autolibre"-järjestelmän palautuspisteet.

Pariisin “Autolibre”-järjestelmän palautuspisteet.

Henkilöauto on vain yksi kulkuväline muiden joukossa. Vaihtoehdoista valitaan se joka kulloinkin parhaiten sopii. Yhdellä matkalla voidaan yhdistellä useaa eri liikkumismuotoa ja auton käyttö maksetaan samalla matkakortilla tai mobiilisovelluksella kuin ratikkakin. Miksi ostaa omaksi, jos käytettävissä on auto aina tarvittaessa? Henkilöautoon sijoitettu pääoma kun on suurelta osin hukkaan heitettyä – arvo alenee sillä sekunnilla kun ajat ulos liikkeestä.

Uberin kaltaiset palvelut puolestaan tekevät jokaisesta autosta taksin.

Yksityisauto muuttuu omistusesineestä palveluksi. Tämän ovat autovalmistajatkin jo oivaltaneet.

Mersun "Car2Go"-palvelun "Premium"-version laadussa ei ole valittamista.

Mersun “Car2Go”-palvelun “Premium”-versio kelvannee krantummallekin autoilijalle.

Myös Helsinki ja HSL ovat ajan hermolla. Viime viikolla Guardian noteerasi Helsingin Kutsuplus-hankkeen: “Helsinki’s ambitious plan to make car ownership pointless in 10 years”.

Aivan tämä ei Kutsuplussan tavoitteena toki ole, mutta onhan se mukava lukea kotikaupunkia kehuvia juttuja maailman lehdistöstä. Todellisuus vaan on karumpi – Helsinki ei ole rahoittamassa Kutsuplussaa niin että Guardianin jutussa mainitut tavoitteet toteutuisivat. Säästöliekillä mennään – rohkeutta puuttuu.
Kutsuplus_-_Koti
Meille päättäjille tilanne onkin haastava. Millä aikataululla muutokset tapahtuvat? Miten niihin pitää varautua? Nojataanko rohkeasti eteenpäin vai katsellaanko mitä tuleman pitää? Kenen eduista pidetään kiinni? Mistä löydetään rahoitus muutenkin tiukkoina aikoina?

Intressiryhmiä on lukuisia. Taksiliitto vastustanee Uberia ja Kutsuplussan laajentamista, Autoalan keskusliitto automaattirekkoja ja autokauppiaat yhteiskäytön yleistymistä – korvaahan yksi yhteiskäyttöauto noin kahdeksan ajoneuvoa. Miten käy Neste Oilin bisneksen henkilöautot liikkuvatkin vedyllä tai sähköllä? Eikö YIT saakaan enää rakentaa monitasoliittymiä?

Vain yksi asia on varma: teknologinen kehitys on vääjäämätöntä ja perää pitämällä jäämme, no, peränpitäjäksi. Samalla kun ruotsalaiset päristelevät horisonttiin automaattisähköautoillaan, jotka suunnitellaan, rakennetaan ja testataan Ruotsissa.

Suomen ja erityisesti Helsingin kannattaisi rohkeasti edistää älyliikenteen kehittämistä ja koko liikenteen rakennemuutosta. Niin Kutsuplussaa, Uberia kuin sähkö-, yhteiskäyttö- ja robottiautojakin. Jäimme jo junasta uusiutuvan energian työpaikoissa. Onko meillä varaa olla satsaamatta tulevaisuuteen?

Olikin ilo toukokuussa lukea Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote, jossa kerrotaan robottiautokokeilut mahdollistavasta muutoksesta, joka astuisi voimaan jo vuoden 2015 alusta. Siihen on aikaa enää alle puoli vuotta, tulevaisuuteen. Tervetuloa. Jetpackit voi jättää narikkaan.


12
/
Jul
/
14
 11:07

Anniskelualueista

Avasin festarikesän Sonispheressä toukokuun lopussa. Hienoja bändejä ja upeaa musaa, mutta ilmojen herra jätti vähän toivomisen varaa – vettä tuli vaakasuoraan ja tuuli mereltä tuntui vain yltyvän. Sadetakki, kurahousut ja pipo eivät olleet liioittelua.

WELKAM TU FINLAND! NAU IS SAMÖ! NAU VI FESTIVAL!

Ihmetystä aiheutti jälleen kerran myös anniskelu. Kalja-alue oli sijoitettu noin 150 metrin päähän lavasta.
sonisphere
Siellä sitä sitten tihrustettiin kaukana siintävää Slayeria ja juotiin kädenlämpöistä kaljaa huomattavasti viileämmässä kevätsäässä. Välillä kävi mielessä tykkäänkö minä todellakin näin paljon hevistä. Tai kaljasta.

Viime kesänä käväisin Saksan suurimmilla kansanmusiikkifestareilla Rudolstadtissa. Sielläkin oli yleisöä ja anniskelua. Anniskelualueet vaan puuttuivat. Toisin sanoen koko festivaalialue, saksalainen pikkukaupunki, oli yhtä “anniskelualuetta”. Saksalaisella festivaalilla oli ihan normaalia ostaa kojusta olutta tai vaikkapa pullo paikallista valkoviiniä. Yleisössä oli väkeä vauvasta vaariin. Sehr gut.
rudolstadt_weingut
Kävin tällä viikolla Suomen suurimmilla kansanmusiikkijuhlilla Kaustisella. Olutteltan anniskelulupahakemus oli kuulemma tullut keväällä bumerangina takaisin kun “katsomoon ei saa anniskella”. Ongelma ratkaistiin luovasti laittamalla lavan ja yleisön väliin aita. Näin sitten on erikseen katsomo, jossa ei juoda olutta ja erikseen se alue, jossa noin 90% yleisöstä istuu ja nauttii virvokkeita. Sitä aluetta jossa suurin osa yleisöstä on ei Suomessa saa siis kutsua katsomoksi.
kaustinen_anniskelu
Alkoholilain §21:

“Anniskelualueeksi ei saa hyväksyä urheilu-, liikunta-, musiikki- tai muun niihin verrattavan tapahtuman yleistä katsomotilaa.”

Kyllä. Ihan oikeasti siellä laissa sanotaan noin.

Otetaanpa tässä välissä pieni syrjähyppy liikennesuunnittelun puolelle. Viimeisen parinkymmenen vuoden suurimpia oivalluksia katutilan suunnittelussa on ollut “shared space” eli “jaettu tila”. Pähkinänkuoressa se tarkoittaa suurinpiirtein sitä että katutila suunnitellaan niin että autoilijankin on “neuvoteltava” liikennetilanteessa muiden tiellä liikkuvien kanssa. Ei saa vaan kaahata sivuille vilkuilematta. Turvallisuus parantuu vaikka liikennemerkit vähenevät.

Kyökkipsykologiaa. Liikenneympäristö suunnitellaan sellaiseksi että ihmiset käyttäytyvät ihmisiksi vaikka ovatkin ratin takana. Loppujen lopuksi ihan loogista.

Sitten takaisin anniskeluun ja Suomeen. Entä jos ympäristö vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen myös yleisötapahtumissa? Entä jos suunniteltaisiin festivaali sellaiseksi että ihmiset käyttäytyisivät ihmisiksi vaikka ovatkin tuopin ääressä?

Oikeastaan ei tarvitse paljon edes suunnitella. Riittää että poistetaan aidat anniskelualueiden ympäriltä ja annetaan kansan vaeltaa tuoppiensa kanssa. Näin muualla maailmassa, jopa Ruotsissa, on jo nyt.

Kun ihmisille annetaan vastuuta, he käyttäytyvät vastuullisemmin. Ja jos eivät siihen kykene, niin sitten luvat pois järjestäjiltä. Sanokaa minun sanoneen, tavoille opittaneen nopeasti. Ja miksei opittaisi, onhan meillä Suomessakin osattu toimia vastuullisesti jo vuosikymmeniä mm. Pori Jazzissa, jonka piknikkien kohtaloa on tänä kesänä ollut surullista seurata.
alkoholilaki
Vuonna 1995, tai oikeastaan jo vuonna 1932 säädettyä alkoholilakia oli tulkittu eri puolilla Suomea joustavasti vähän eri tavoin. Käytännössä Jazzeilla poliisiviranomainen ei ollut puuttunut omiin piknik-pulloihin kun järjestyshäiriöitä ei syntynyt. Parempaakin tekemistä heillä lienee, jopa Porissa. Tänä keväänä Valvira ojensi poliisia tiukentamaan otettaan. Ja poliisilla ei tietenkään ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin toimia ohjeistuksen mukaisesti.

Onko tässä yhtään mitään järkeä? Näinkö Suomeen luodaan vastuullinen alkoholikulttuuri? Näinkö syntyy se kauan kuulutettu “keski-eurooppalainen juomatapa”? Ketä piknikkien jatkuminen olisi haitannut?

Alkoholilla on kiistämättömiä kansanterveydellisiä vaikutuksia ja on varmasti hyvä että sen saatavuutta jollain tavalla säännellään. Mutta toisaalta se on myös osa kulttuuriamme ja luontevaa kanssakäymistä. Sääntelyllä ja laeilla tulisi tukea vastuullista käyttäytymistä ja puuttua ongelmiin. Lainsäädäntömme tuntuu kuitenkin näkevän vain valtavan viinapeikon, joka kurkistaa joka kiven alta.

Suomessakin olisi aika siirtyä vain haittoihin keskittyvästä terveyspainotteisesta alkoholipolitiikasta kohti alkoholikulttuuripolitiikkaa, jossa otettaisiin alkoholiin kokonaisvaltaisempi näkemys. Ja ehkä vielä jonain päivänä saamme vaeltaa tuopit kädessä lähemmäksi bändejä. Vettä taivaalta tulee varmasti silloinkin. Sellainen se vaan on, Suomen kesä.


11
/
Jul
/
14
 01:07

Vihreiden on otettava tiede tosissaan

Me Vihreät kannamme muita puolueita enemmän vastuuta koko ihmiskunnan tulevaisuudesta. Ilmastonmuutos ja muut meidän ihmisten toiminnasta johtuvat ympäristötuhot vaativat eturyhmäpolitiikkaa niiden puolesta joilla ei omaa ääntä ole – syntymättömillä sukupolvilla ja luonnolla. Koko planeetalla.
pilvet
Aatteellinen peruslähtökohtamme onkin syvästi juurrutettu tieteelliseen tietoon. Arkikokemuksella emme voi havaita, selittää ja torjua ilmastonmuutosta tai muita ympäristöuhkia. Kyllähän naapurin Seppokin tietää ihan arkijärjellä että meriin ja ilmakehään mahtuu!

Vaan kun ei tiedä. Eikä mahdu. Vain havainnoimalla koko planeettaa ja yhdistämällä kymmenien vuosien tutkimuksen tulokset useilta eri tieteenaloilta saadaan aikaan alati tarkentuva kokonaiskuva maapallomme tilasta.

Me vihreät siteeraamme mieluusti tutkimusta, jonka mukaan 97% ilmastotutkimuksesta puoltaa kantaamme ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Hyvä. Juuri näin. Tutkittua tieteellistä tietoa käytetään poliittisen ohjelmatyön pohjana ja toimenpide-ehdotuksissamme se konkretisoituu toimenpiteiksi, kuten päästövähennyksiksi.

Vihreä tiedemyönteisyys ei valitettavasti ulotu edes kaikille luonnontieteen osa-alueille. Vastustamme geenimanipulointia, vaikka tutkimusnäyttö metodin turvallisuudesta on vakuuttavaa. Myös ydinvoima on teknisestä näkökulmasta turvallista ja Suomen maaperän geologia tunnetaan loppusijoitusta ajatellen.

Tämä ei ole älyllisesti kestävää. Vedämme itse maton ilmastonmuutoksen torjunnan alta, jos ohitamme tieteen muissa kysymyksissä.
perhonen
Tarkoittaako tämä nyt sitten sitä että mielestäni vihreiden tulisi mielestäni hyväksyä kyseenalaistamatta geenimuuntelu ja ydinvoima? Ei. Sitä en tarkoita.

Esim. Fennovoiman voimalahanketta vastaan on muitakin perusteluja kuin tekninen – jo voimaloiden heikko taloudellinen kannattavuus, hajautetumman energiantuotannon edut ja geopoliittinen tilanne ovat päteviä vasta-argumentteja. Eivätkä uraanin alkutuotannon ongelmat poistu mihinkään.

Samoin mm. Monsanton markkina-asemaan ja kasvien patentteihin liittyvät ongelmat eivät suoraan liity geenimanipulointiin. Voimme kritisoida suurta agrobisnestä tehokkaammin paremmilla argumenteilla.

Tieteen hyväksyminen politiikkamme kulmakiveksi pitäisi tarkoittaa sitä että kykenemme tulevaisuudessa suhtautumaan neutraalimmin teknologiaan ja siihen mitä kehitys eteemme tuo.

Näköpiirissä on harkintaa vaativia linjanvetoja.

Wired kertoi keväällä Monsanton löytäneen tavan kiertää “GMO-leiman”. Uudet “superkasvit” on jalostettu perinteisin menetelmin, mutta jalostusprosessi on geeniteknologisen tiedon ansiosta päämäärätietoisempaa ja nopeampaa kuin koskaan aiemmin. Päästään samoihin lopputuloksiin kuin gmo-menetelmillä, mutta ilman geenimanipulointia markkinoille päätyvässä lajikkeessa.

MIT-taustainen startup “Transatomic Power” puolestaan lupailee keksineensä päivitetyn version “sulasuolareaktorista”, joka voisi käyttää polttoaineenaan nykyistä ydinjätettä. Toimiessaan reaktorityyppi ratkoisi siis sekä ilmastokriisin että ydinjäteongelman. Tutkijoiden mukaan nykyisellä ydinjätteellä voitaisiin tuottaa kaikki ihmiskunnan vaatima sähköenergia 72 vuotta. Ilman että ainuttakaan uutta kaivosta tarvittaisiin. Ilman co2-päästöjä. Korkea-aktiivisen jätteen määrän vähentyessä jopa 96%. Voidaanko tällainen mahdollisuus ratkoa sekä ydinjäte- että energiaongelmat ohittaa?

Miten suomalainen vihreä liike vastaa näihin avauksiin? Otammeko dogmaattisen kannan kuten euroopan vihreät, jotka vastustavat jopa fuusiovoiman perustutkimusta? Vai uskallammeko tarkastella uusien teknologioiden hyötyjä ja haittoja puhtaalta pöydältä tuoreimpaan tieteellisen tietoon nojaten? Ja jos ohitamme tieteellisen tiedon, miten voimme vaatia perussuomalaisilta tekoja ilmastonmuutoksen torjunnassa?

Me vihreät tarvitsemme johdonmukaisen suhtautumisen tutkittuun tietoon. Vaikka se ei aina tuekaan ennakkoluulojamme tai vanhoja linjauksiamme. Ilman kehittyvää tieteellistä tietoa ja siihen pohjaavaa päätöksentekoa ihmiskunta ei haasteistaan selviä.


20
/
Jun
/
14
 02:06

Kaupunginhallitus 23.6.2014

Kevätkauden toivottavasti viimeinen kaupunginhallituksen kokous! Tiistaina kaupunginhallitus matkaa Stuttgartiin tutustumaan mm. Saksan kunnallishallinnon rakenteeseen (mitkä ovat kunnan, aluehallinnon ja valtion roolit) sekä Stuttgartin “pisara-radan” prosessiin. Ohjelma vaikuttaa mielenkiintoiselta ja hyödylliseltä.

Mutta sitä ennen vielä tämä kokous. Listalla mm. lausunto velvoitteita vähentävistä kuntakokeiluista, lähiörahaston hankkeet ja MTV Push -tapahtuman järjestäminen. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 27.8.2014, Kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsenen valinta

ok. Valitsemme Jussi Chydeniuksen tilalle uuden varajäsenen konsernijaostoon.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 27.8.2014, Haagan tonttien 29201/1 ja 29202/2 sekä katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 12239, Kivihaantie 1 ja 6)

ok. Täydennysrakentamista Kivihakaan, tonttitehot jäävät yhä alle yhden. Kivihaantie 6 suojellaan sr-2 -merkinnällä.
Liite-6_pdf__page_18_of_30_
KAUPUNGINHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

1 Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien sivutoimet

ok. Vuotuinen selostus kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien sivutoimista eli mm. merkittävistä luottamustehtävistä.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Lähiörahastosta vuonna 2014 rahoitettavat hankkeet

ok. Lähiöprojekti on hallintokuntien yhteistyöprojekti, jolla on tarkoitus eri keinoin parantaa erityisesti esikaupunkialueiden viihtyisyyttä, toimivuutta ja rakentamista. Nyt esitetään rahoitettavaksi 20 hanketta. Hyvän näköisiä juttuja, mm. Vuosaaren liikuntapuistoon skeittipaikka ja Jakomäessä peruskorjataan tärkeän kävelyreitin portaat. Suurimat potit Ala-Malmintorin ja Pekanraitin kunnostamiseen sekä Runar Schildtin puiston peruskorjaukseen Pohjois-Haagassa.

Yhteensä hankkeita on 4,9 miljoonaa euron edestä kaupunginvaltuuston 4.6. hyväksymän ylityksen mukaisesti.

4 Tertiääri- ja primäärilainojen myöntäminen eräille asuntotuotantotoimikunnan hankkeille

ok. Lainoja asuntotuotantotoimikunnan hankkeille yhteensä 1,2 miljoonaa euroa.

5 MTV Push Helsinki -tapahtuman järjestäminen Helsingissä 2014

ok! Myönnämme 425 000 euroa MTV Push -tapahtuman järjestämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö osallistuvat kumpainenkin 212 500 euron osuudella. Eli valtio ja Helsinki kattavat kulut 50/50.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-06-23_Khs_25_El_9D411DD6-2342-4B3D-A319-DC5F4F11541C_Liite_pdf
Esittelyn mukaan:

“MTV Push Helsinki on kahden päivän markkinointikonsepti ja tapahtumakokonaisuus, joka esittelee kaupunkia muodin, musiikin, designin ja uusien teknologioiden, kuten peli- ja audiovisuaalisen teollisuuden kautta. Tapahtuma näkyy laajalti Euroopassa ja muuallakin maailmalla Music Televisionin kanavalla.”

eli tapahtuman voi ajatella olevan leivän ja sirkushuvien lisäksi myös ihan hyvä satsaus kaupunkimarkkinointiin. Ja tämä yhteistyö jatkuu sitten joko 2015 tai 2016 MTV European Music Video Awards -tapahtumalla, joka onkin jo sitten asteen verran isompi juttu.

6 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi rautatielain ja ratalain muuttamisesta

ok. “Rautatiemarkkinadirektiivin” toimeenpanoa Suomen lainsäädäntöön.

Käytännössä muutos se että satamaraiteet ovat tulossa kapasiteetin jakamista, palvelujen tarjontaa ja ratamaksua koskevan sääntelyn piiriin. Lausunnossa korostetaan rautatiemarkkinoiden toimivuuden edistämistä. Lisäksi:

“Helsingin kaupunki katsoo, että kyseiset muutokset eivät aiheuttaisi mainittavasti lisätyötä Helsingin Satama -liikelaitokselle tai sen toimintaa jatkamaan perustettavalle osakeyhtiölle. Muutosten etuna olisi se, että ne osaltaan edistäisivät raideliikenteen tavaramäärien kasvattamista tulevaisuudessa.”

7 Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan palkkio europarlamenttivaaleista 2014

ok. Eurovaalien keskusvaalilautakunnan puheenjohtajalle 4350 euron palkkio, joka on sama kuin edellisellä toimikaudella ja edellisissä vaaleissa. Keskusvaalilautakuntien puheenjohtajien palkkioista todetaan palkkiosäännössä seuraavasti:

“Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajalle maksettavan, vaaleista kul­la­kin kerralla aiheutuneeseen työmäärään perustuvan kerta­palk­­kion vahvis­taa kaupunginhallitus kussakin tapauksessa erikseen.”

Hiukan vain ihmettelen onko todella tapana määritellä palkkiot vasta töiden tekemisen jälkeen?

8 Lausunto valtiovarainministeriölle esityksestä laiksi kuntien velvoitteiden ja ohjauksen vähentämistä ja monialaisten toimintamallien tukemista koskevista kokeiluista (ns. kuntakokeilu)

ok. Hallituksen kehyspäätöksessä 2013 linjattiin että kuntien velvotteiden vähentämisen tueksi käynnistetään vuoden 2014 alusta paikallisia kokeiluja. Helsinki haki kokeilujen piiriin ja pääsimmekin mukaan nuorisotakuun toimintamalli kuntakokeiluun.

Nyt sitten ollaan tekemässä lakia kokeiluja varten. Helsingin lausunnon ydin:

“Kuntakokeiluja koskeva laki ei esitetyssä muodossaan vähennä kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Perusajatukseltaan järkevä lähtökohta kuntakokeiluista näyttää nyt aiheuttavan lähinnä lisää hallinnollista työtä ja uusien ohjausmenettelyjen kehittämistä.”

Semmosta hallinnon keventämistä tällä kertaa. #uuteennousuun

9 Määrärahan myöntäminen kaupunkisuunnitteluvirastolle alueiden käyttöönoton edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin

ok. 860 000 euroa alueiden käyttöönoton edellyttämiin tutkimuksiin Pasilassa, Kuninkaantammessa, Kalasatamassa, Koivusaaressa, Östersundomissa ja Länsisatamassa.

10 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Jätkäsaaren esirakentamista ja pilaantuneen maaperän kunnostamista varten

ok. Kuudella miljoonalla eurolla esirakennetaan Jätkäsaarta tällä kertaa.

11 Määrärahan myöntäminen kiinteistölautakunnan käyttöön kaupungintalokorttelien kehittämiseen

ok. 6,8 miljoonaa euroa Leijonakorttelien kehittämiseen. Tämä on kaupungille välittömästi tuottava investointi – remontin jälkeen tiloihin muuttaa maksava vuokralainen. Olisi oikeastaan toimivampaa jos rakennusten pääoma olisi suoraan Leijonan eikä tilakeskuksen taseessa, jolloin Leijona voisi tehdä investointipäätökset nopeammin ja joustavammin ja hakea rahoituksen niihin suoraan itse.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

ok. Lausunto Laajasalon raideliikenteen, eli käytännössä Kruunusiltojen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Ympäristövaikutukset on selvitetty kaikista mahdollisista vaihtoehdoista ihmiskatapulttia lukuunottamatta.

Lausunto on Hanasaaren polttoainekuljetusten liikenteellisiä vaikutuksia koskevaa kappaletta lukuunottamatta hyvä. Esittelijä ottaa erittäin voimakkaan kannan:

“Hanasaaren voimalaitoksen polttoainekuljetusten ja raitioliikenteen Sompasaari−Kruununhaka siltayhteyden välinen ristiriita on kaupunginhallituksen mielestä erittäin merkittävä sekä joukkoliikenteen toimivuuden että voimalaitoksen polttoainehuollon kannalta. Raitioliikenteen siltayhteys ei ole käytännössä mahdollinen niin kauan kun voimalaitoksen polttoainehuolto tapahtuu meritse.”

Kaupunkisuunnittelulautakunta ja yleisten töiden lautakunta puolestaan lausuivat seuraavasti:

“Mikäli voimalaitoksen toiminta jatkuu, on selvitettävä mahdollisuudet toimittaa polttoaine voimalaitokseen muilla tavoin. Tästä Helenille aiheutuvia lisäkustannuksia tulee tällöin verrata niihin kustannuksiin ja haittoihin, joita laivakuljetukset aiheuttavat liikenteelle ja maankäytölle.”

Ja näinhän asia on. Esim. Lahti kuljettaa kaiken tarvitsemansa hiilen käsittääkseni rekoilla. Helenin voimalan vaatima polttoaine tarkoittaa muutamia kymmeniä rekkoja päivässä Vuosaaresta Hanasaareen. Tämä uppoaa muun liikenteen sekaan helposti. Polttoainekuljetusten turvaaminen ei ole hyvä perustelu viivyttää Kruunusiltoja, joiden positiiviset vaikutukset sekä maanarvoon että julkiselle liikenteelle ovat selviä.

2 Töölönlahden puiston tilapäisten järjestelyiden (nro VIO 5695/1) hyväksyminen

ok. Tammikuussa kaupunginhallituksen käsittelyssä oli Töölönlahden puistosuunnitelma, jonka 66 miljoonan hintalappua emme hyväksyneet. Emmekä edes esitettyä 20 miljoonan hintaista “väliaikaista” ratkaisua, vaan palautimme suunnitelmat valmisteluun. Nyt on uusi esitys valmis, kustannus 5,8 miljoonaa euroa. Voisi sanoa että kaupunginhallitus säästi 60 miljoonaa euroa kuntalaisten rahoja. Kyllä näillä päätöksillä on merkitystä.

Ja hyvältä tämäkin suunnitelma näyttää.
Liite_pdf

Suunnitellun puiston näkyvin elementti on ns. Toimintakaari, kaaren muotoinen leveä puistokäytävä, jonka varrelle sijoitetaan oleskelupaikkoja, kuntoilupiste, pieni leikkipaikka ja istutuksia. Toimintakaari asfaltoidaan ja reunustetaan nauhamaisin kiveysraidoin.

Toimintakaaren länsipuolelle varataan avoin kenttä mahdollisia yleisötilaisuuksia varten. Toimintakaaren itäreunaan sijoitetaan Töölönlahden rantaa kohti viettävä painanne, joka toimii reittinä mahdollisille tulvavesille.

Kaupunginkanslian elinkeino-osasto selvittää väliaikaisen puistoalueen soveltuvuutta tapahtumien pitopaikaksi yhteistyössä tapahtumajärjestäjien, lähialueiden asukkaiden ja toimijoiden sekä viranomaisten kanssa. Mahdollinen tapahtumien järjestäminen alueella on puistosuunnitelmasta erillään oleva hanke.

Puiston tasaus on suunniteltu siten, että laajamittaisia pohjanvahvistuksia ei tarvitse tehdä. Tasaus noudattelee suurelta osin nykyisiä maastonkorkoja, mutta alueen itäreunan maastoa joudutaan muotoilemaan leikkauksin ja lisätäytöin, jotta puisto liittyisi luontevasti Alvan Aallon kadun kortteleiden korkomaailmaan.

Suunniteltu kasvillisuus on monipuolista, mahdollisimman nopeakasvuista ja kestävää. Olemassa olevaa puustoa pyritään säilyttämään siellä, missä se on mahdollista. Radanvarren korttelien lähialueille tulee monipuolisia istutuksia.

Toivottavasti tästä prosessista opittiin jotain. Kustannukset kannattaa pitää paremmin mielessä jo luonnosvaiheessa.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Valtuutettu Björn Månssonin toivomusponsi Meri-Rastilassa sijaitsevan Litorinameren muinaisrantakivikon suojelemisesta

ok. Vastauksessa todetaan että suojeltavaksi tarkoitettu muinaiskivikko on sijaitsee kaavassa puistoalueella ja että se on Helsingin kaupungin luonnonsuojeluohjelman 2008–2017 mukaan tarkoitus rauhoittaa luonnonsuojelulain nojalla.

2 Kiinteistökokonaisuuden ostaminen Östersundomista

ok. Maan ostaminen kaavoitusta varten Östersundomista jatkuu. Tällä kertaa 15,1 hehtaarin tila rakennuksineen 2,6 miljoonalla eurolla.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Vanhusneuvoston jäsenen valinta

ok. Me Vihreät valitsemme Johanna Pihlajan tilalle Pirkko Telarannan vanhusneuvostoon.

2 Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelman päivittäminen oppilashuollon osalta

ok. Esiopetuksen opetussuunnitelmaan on tehty ainoastaan lakimuutoksen edellyttämät muutokset. Omalta osaltaan päivityksen ovat hyväksyneet sekä opetuslautakunnan jaostot että varhaiskasvatuslautakunta.

3 Valtuutettu Mari Holopaisen toivomusponsi päiväkotien tilanormin muutoksen arvioinnista ja seurannasta

Mari kantoi ponnessaan huolta siitä vaikuttaako tilanormin tiukentaminen (enemmän lapsia samassa tilassa) lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Vastaus on jopa selvitykseksi todella nollavastaus. Kai nyt voitaisiin edes kertoa onko meillä jotain mittareita joilla mitata mahdollisia normien tiukentamisen terveysvaikutuksia?

SIVISTYSTOIMI

1 Helsingin aikuisopiston hakemus perusopetuksen ja perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämiseksi

ok. Oikeutamme Helsingin aikuisopiston järjestämään perusopetusta ja perusopetukseen valmistavaa opetusta, jos opetusministeriö myöntää sille luvan ko. opetuksen järjestämiseen. Opetus on kohdennettu oppivelvollisuusiän ylittäneille ja erityisesti maahanmuuttajataustaisille aikuisille. Hyvä, juuri tällaista tarvitaan, jotta maahanmuuttajataustaiset helsinkiläiset voisivat kouluttautua ja työllistyä. Nyt solmittava sopimus ei aiheuta kaupungille velvoitetta osallistua toiminnan rahoittamiseen.


15
/
Jun
/
14
 08:06

Kaupunginhallitus 16.6.2014

Lähenevän kesäloman huomaa ainakin siitä että listan saa luettua kokonaan läpi vasta viimeisenä iltana… Mutta on sillä pituuttakin. Tällä kertaa mukana useampia lausuntoja lakiesityksistä, Laajasalon raideliikenteen YVA-lausunto, ponsivastauksia mm. Koffin torniin liittyen, tontin varaaminen Motonet-tavaratalolle Roihupellossa ja Töölönlahden puistosuunnitelman edullisempi versio. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 27.8.2014, Kaupunginhallituksen jäsenen valinta
2 V 27.8.2014, Kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenen valinta

ok. Jussi Halla-Aho lähti Pyrsseliin ja PS valitsee hänen tilalleen uuden kaverin kaupunginhallitukseen.

3 Kaupunginhallituksen 4.8.2014 kokouksen peruminen

ok. Emme kokousta 4.8. Pidempi kesäloma! Woohoo!

4 Helsingin kaupungin ja valtion välinen kuntaan osoittamista ja kotoutumista koskeva sopimus

ok. Kaupungin ja Uudenmaan ELY-keskuksen sopimus “kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä” ja siitä miten tästä aiheutuneet kulut korvataan.

Sopimuksessa ei määritellä vastaanotettavien pakolaisten määrää. Perusteluna tälle on “muista vastaanottokeskuksista Helsinkiin kohdistuva itsenäinen muutto”.

5 Muutokset vuoden 2014 europarlamenttivaalien vaalitoimikuntiin
6 Muutokset vuoden 2014 europarlamenttivaalien vaalilautakuntiin

ok. Todetaan vaalitoimikuntiin ja vaalilautakuntiin 10.3.2014 työeste yms. syistä tehdyt muutokset

7 Helsingin Satama -liikelaitoksen yhtiöittämispäätöksen täytäntöönpano
8 Helsingin Energia -liikelaitoksen toiminnan yhtiöittämispäätöksen täytäntöönpano

ok. Ja nyt valtuuston tekemät päätökset Sataman ja Helenin yhtiöittämisestä pannaan toimeen ja yhtiöt perustetaan.

9 Tasa-arvotoimikunnan varajäsenen valinta

ok. Henrik Jaakkolan tilalle Juhani Saari.

10 Helsingin kaupungin henkilöstön tasa-arvosuunnitelma 2014–2016

ok. Yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa valmisteltu henkilöstön tasa-arvosuunnitelma. Toimenpiteet näyttävät hyviltä.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Valtuutettu Sami Muttilaisen toivomusponsi ns. kumpareiden säilyttämisestä Maatullinpuistossa

ok. Sami halusi säilyttää “kumpareita Maatullinpuistossa”. Esittelijä vastaa tähän että “Suuri osa puistoalueen valleista voidaan säilyttää, mutta niitä joudutaan täydennysrakentamisen takia muotoilemaan kevyesti uudelleen.”

2 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

ok. Lausunto Laajasalon raideliikenteen, eli käytännössä Kruunusiltojen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Ympäristövaikutukset on selvitetty kaikista mahdollisista vaihtoehdoista ihmiskatapulttia lukuunottamatta.

Lausunto on Hanasaaren polttoainekuljetusten liikenteellisiä vaikutuksia koskevaa kappaletta lukuunottamatta hyvä. Esittelijä ottaa erittäin voimakkaan kannan:

“Hanasaaren voimalaitoksen polttoainekuljetusten ja raitioliikenteen Sompasaari−Kruununhaka siltayhteyden välinen ristiriita on kaupunginhallituksen mielestä erittäin merkittävä sekä joukkoliikenteen toimivuuden että voimalaitoksen polttoainehuollon kannalta. Raitioliikenteen siltayhteys ei ole käytännössä mahdollinen niin kauan kun voimalaitoksen polttoainehuolto tapahtuu meritse.”

Kaupunkisuunnittelulautakunta ja yleisten töiden lautakunta puolestaan lausuivat seuraavasti:

“Mikäli voimalaitoksen toiminta jatkuu, on selvitettävä mahdollisuudet toimittaa polttoaine voimalaitokseen muilla tavoin. Tästä Helenille aiheutuvia lisäkustannuksia tulee tällöin verrata niihin kustannuksiin ja haittoihin, joita laivakuljetukset aiheuttavat liikenteelle ja maankäytölle.”

Ja näinhän asia on. Esim. Lahti kuljettaa kaiken tarvitsemansa hiilen käsittääkseni rekoilla. Helenin voimalan vaatima polttoaine tarkoittaa muutamia kymmeniä rekkoja päivässä Vuosaaresta Hanasaareen. Tämä uppoaa muun liikenteen sekaan helposti. Polttoainekuljetusten turvaaminen ei ole hyvä perustelu viivyttää Kruunusiltoja, joiden positiiviset vaikutukset sekä maanarvoon että julkiselle liikenteelle ovat selviä.

3 Töölönlahden puiston tilapäisten järjestelyiden (nro VIO 5695/1) hyväksyminen

ok. Tammikuussa kaupunginhallituksen käsittelyssä oli Töölönlahden puistosuunnitelma, jonka 66 miljoonan hintalappua emme hyväksyneet. Emmekä edes esitettyä 20 miljoonan hintaista “väliaikaista” ratkaisua, vaan palautimme suunnitelmat valmisteluun. Nyt on uusi esitys valmis, kustannus 5,8 miljoonaa euroa. Voisi sanoa että kaupunginhallitus säästi 60 miljoonaa euroa kuntalaisten rahoja. Kyllä näillä päätöksillä on merkitystä.

Ja hyvältä tämäkin suunnitelma näyttää.
Liite_pdf

Suunnitellun puiston näkyvin elementti on ns. Toimintakaari, kaaren muotoinen leveä puistokäytävä, jonka varrelle sijoitetaan oleskelupaikkoja, kuntoilupiste, pieni leikkipaikka ja istutuksia. Toimintakaari asfaltoidaan ja reunustetaan nauhamaisin kiveysraidoin.

Toimintakaaren länsipuolelle varataan avoin kenttä mahdollisia yleisötilaisuuksia varten. Toimintakaaren itäreunaan sijoitetaan Töölönlahden rantaa kohti viettävä painanne, joka toimii reittinä mahdollisille tulvavesille.

Kaupunginkanslian elinkeino-osasto selvittää väliaikaisen puistoalueen soveltuvuutta tapahtumien pitopaikaksi yhteistyössä tapahtumajärjestäjien, lähialueiden asukkaiden ja toimijoiden sekä viranomaisten kanssa. Mahdollinen tapahtumien järjestäminen alueella on puistosuunnitelmasta erillään oleva hanke.

Puiston tasaus on suunniteltu siten, että laajamittaisia pohjanvahvistuksia ei tarvitse tehdä. Tasaus noudattelee suurelta osin nykyisiä maastonkorkoja, mutta alueen itäreunan maastoa joudutaan muotoilemaan leikkauksin ja lisätäytöin, jotta puisto liittyisi luontevasti Alvan Aallon kadun kortteleiden korkomaailmaan.

Suunniteltu kasvillisuus on monipuolista, mahdollisimman nopeakasvuista ja kestävää. Olemassa olevaa puustoa pyritään säilyttämään siellä, missä se on mahdollista. Radanvarren korttelien lähialueille tulee monipuolisia istutuksia.

Toivottavasti tästä prosessista opittiin jotain. Kustannukset kannattaa pitää paremmin mielessä jo luonnosvaiheessa.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi polkupyöräreitityksen huomioimisesta Keski-Pasilan jatkosuunnittelussa

ok. Vastauksessa todetaan että “Keskustakortteliin on tulossa eri toiminnoille yhteensä noin 3 400 polkupyöräpysäköintipaikkaa.” ja katuverkon suunnittelussa otetaan “Kantakaupungin pyöräliikenteen pääverkon tavoitetilan 2025″ mukaiset yhteydet.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-06-16_Khs_24_El_B50DA20C-9465-4C99-9896-504621EBC169_Liite_pdf
2 Valtuutettu Jape Lovénin toivomusponsi Meri-Rastilan asuinkäyttöön kaavoittamattoman viheralueen osan säilyttämisestä yleiskaavassa virkistys- ja ulkoilukäytössä

ok. Jape on toivonut kaavoittamattoman osa Meri-Rastilasta saavan yleiskaavassa merkinnän virksitysalueeksi. Todetaan että yleiskaavaluonnos valmistuu marraskuussa, joilloin kokonaisuutta arvioidaan.

3 Tontin varaaminen Broman Group Oy:lle liikekeskushanketta varten (Vartiokylä, Roihupelto, tontit 45199/2 ja 3)

ok. Varataan tontti Motonet-tavaratalon suunnitelemista varten.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-06-16_Khs_24_El_B6DAA584-1FBE-429D-87A7-13FE3C94B914_Liite_pdf
4 Maanmyynnin edistämisen periaatteet vuosille 2014-2018 sekä katsaus maanmyyntitilanteeseen ja -näkymiin

Kaupunginvaltuusto edellytti kuluvan vuoden talousarviossa, että kaupunginhallitukselle esitetään vuonna 2014 kolmen kuukauden välein toteuma omaisuuden myynneistä ja suunnitelma 100 miljoonan euron vuotuiseen myyntitavoitteeseen pääsemiseksi. Kaupungin viimeisen kymmenen vuoden maanmyyntitulojen keskiarvo on noin 70 milj. euroa.

Nyt esitettävillä toimenpiteillä tavoitteeseen pyritään.

Huomattavaa on että kiinteistölautakunta asiaa käsitellessään totesi myös, että tavoitteet maanmyyntituloista on asetettu niin korkealle, että niiden toteuttaminen on vaativaa. Samalla on vaarana, että täysimääräiseen tavoitteeseen pyrkiminen voi muodostua pitkällä tähtäimellä kaupungin kokonaistaloudellisen edun vastaiseksi ja vaikuttaa epäedullisesti kaupungin asuntopoliittisten tavoitteiden toteutumiseen.

5 Sinebrychoffin puiston tornin käyttöä ja kunnostusta koskeva selvitys

Tämä mietityttää yhä. Onko todella niin että kaupungilla ei ole varaa laittaa 60 000 euroa siihen että torniin saataisiin vesi ja viemäri? Hallintokeskus, rakennusviraston katu- ja puisto-osasto sekä kiinteistöviraston tilakeskus ovat keskenään päättäneet ettei “tornia tulisi ottaa mihinkään uuteen käyttötarkoitukseen, vaan se tulee jatkossakin olemaan alkuperäisen käyttötarkoituksensa mukainen puistomonumentti”.

Kuva: Pasi Haapakorva / Flickr (cc-lisenssi)

Kuva: Pasi Haapakorva / Flickr (cc-lisenssi)


Toisaalta taas eihän kaupunki itse torniin mitään kahvilaa perusta, kyllä siihen yrittäjä pitää löytää. Ehkä on tyytyminen vastaukseen: “Tilakeskus pyrkii kuitenkin joka tapauksessa neuvottelemaan tornin vuokraamisesta ponnessa esitetyllä tavalla ja siinä yhteydessä selvittämään rakennushistoriallisten, puiston toiminnallisten kysymysten sekä taloudellisten näkökulmien vaikutukset vuokrasopimusehtoihin.” Eli jos yrittäjä löytyy, niin sitten saa yrittää.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Valtuutettu Mari Holopaisen toivomusponsi päiväkotien tilanormin muutoksen arvioinnista ja seurannasta

Mari kantoi ponnessaan huolta siitä vaikuttaako tilanormin tiukentaminen (enemmän lapsia samassa tilassa) lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Tähän virasto vastaa että

“Lähtökohta päiväkotien tilan käytölle on se, että päiväkotitilat ovat terveelliset ja turvalliset sekä lapsille että henkilökunnalle ja että päivähoitopalvelut sijaitsevat lähellä kotia.”

Onko tämä vastaus? Kai nyt jotain seurantaa sairaspoissaoloista tjms. voisi saada? Eikö niitä ollenkaan edes seurata?

2 Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi asukastalojen ja aluetyön turvaamisesta

ok. Esittelijä toteaa, että vuonna 2014 sosiaali- ja terveysviraston asukastalotoiminta jatkuu kuten tähänkin asti ja että mahdolliset muutokset asukastalotoiminnassa toteutetaan aikaisintaan vuoden 2015 alusta lukien. Asukastaloille ja muille asukasyhdistyksille valmistellaan työryhmässä yhtenäisiä avustuskriteerejä, jotka valmistuvat 29.8.2014 mennessä. Silloin tiedetään enemmän.

3 Varhaiskasvatusviraston uudet virat ja toimen muuttaminen viraksi

Kaksi uutta päiväkotia ja perustetaan niille johtajavirat. Lisäksi yksi toimi viraksi tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa.

4 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi esiopetuksen velvoittavuudesta

Helsingissä esiopetustoiminnan piirissä on tällä hetkellä yli 99 % ikäluokasta. Palvelujen järjestämisen näkökulmasta hallituksen esitys ei toisi muutosta nykytilanteeseen eikä lisää merkittävästi kustannuksia. Kaupunginhallitust toteaa esityksen aikataulun olevan kohtuuttoman tiukka – syksyä 2015 suunnitellaan jo 2014 syksyllä.

5 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Sosiaalihuoltolaissa määrätään sosiaalihuollon järjestämisestä, rahoituksesta, ohjauksesta, valvonnasta ja kehittämisestä.

Kaupunginhallitus katsoo, että sosiaalihuoltolain voimaantuloaikataulu on liian nopea talouden ja toiminnan sopeuttamiseksi tarvittaviin muutoksiin nähden. Lain kustannusvaikutuksia koskevassa luvussa ei ole kustannussäästöistä arviota, laki todennäköisesti aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia, joka taas puolestaan ei ole rakennepaketin mukaista eikä kunnille tulisi kasata lisää velvoitteita, johon ei saada rahoitusta.

Yksityiskohtaisen tarkastelun vastaukset vaikuttavat olevan sosiaali- ja terveyslautakunnan äänestysten mukaisia.

SIVISTYSTOIMI

1 Oikaisuvaatimus maahanmuuttajajärjestöjen toimintakyvyn ja rakenteiden vahvistamiseen tarkoitettujen avustusten myöntämistä koskevasta päätöksestä

ok. “Pelkästään ne seikat, että yhdistyksen jäsenistä yli puolet on maahanmuuttajia ja että yhdistyksellä on 91 jäsentä, eivät yksistään täytä avustuksen myöntämisen edellytyksiä.”

2 Korkeasaaren kolmen toimen muuttaminen viroiksi ja nimikemuutos sekä yhden viran palkan tarkistaminen

ok. Kolme tointa muutetaan viroiksi. Lisäksi “eläintenhoidon yksikön päällikön” palkkaa nostetaan 2863 eurosta 3400 euroon. Aiempi palkka kuraattorin palkka eikä vastaa yksikön päällikön tehtävien vaativuutta.

3 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle uskonnon opetusperusteita koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

ok. Hallituksen esitysluonnoksessa esitetään perusopetus- ja lukiolain muuttamista siten, että muita uskontoja kuin evankelis-luterilaista ja ortodoksista uskontoa opetettaisiin, jos opetukseen osallistuvia on vähintään kymmenen. Voimassa olevan säännöksen mukaisesti vaadittava oppilasmäärä on kolme. Elämänkatsomustiedon osalta ryhmäkokoa ei muutettaisi. Helsingin kaupunki pitää esitystä kannatettavana.

Henkilökohtaisesti en kyllä tajua miksi uskontoa ylipäätään opetetaan kouluissa ja erityisesti miksei elämänkatsomustiedon opetukseen saa osallistua jos satut olemaan jonkin kirkon jäsen. Toisin päin osallistumisvapaus on sallittu – pakana saa osallistua kristilliseen uskonnonopetukseen.

4 TIETOA STADISTA – Helsingin kaupungin tilasto- ja tutkimusohjelmien ajantasaistaminen vuosille 2014 – 2015

ok. Helsingin kaupungin Tietokeskus on kyllä upea laitos. Todella paljon todella hienoa tutkittua tietoa päätöksenteon ja kaupungin hallinnon pohjaksi. Ajantasaistettu Tietoa Stadista -ohjelma käsittää yhteensä 60 tutkimushanketta ja tilaston kehittämishanketta. Joukossa monia todella mielenkiintoisen näköisiä tutkimuksia.

5 Helsingin kaupungin strategian toimeenpano maahanmuuttajia ja monimuotoisuutta koskevin osin

Strategia jalkautuu. Nyt on käsittelyssä toimenpiteet maahanmuuttajia- ja monimuotoisuutta koskeviin linjauksiin. Toimenpiteissä on mielestäni hyvä peruslähtökohta:

Tärkeimpiä maahanmuuttajapolitiikan päämääriä ovat:
a) nopea työllistyminen osaamista vastaaville aloille
b) mielekkäät urapolut
c) lasten ja nuorten koulutusurat, jotka tukevat edellä mainittuja päämääriä

Toimenpideohjelmassa näihin tavoitteisiin pyritään monilla eri toimenpiteillä mm. perustamalla ammatillisen koulutuksen ja suomen kielen opinnot yhdistävä ammatillinen koulutusohjelma.


08
/
Jun
/
14
 05:06

Kaupunginhallitus 9.6.2014

Kesä tulee mutta vielä paljon kivempaa on kokoustaminen! Kaupunginhallituksen listalla tällä viikolla monta mielenkiintoista kohtaa. Kivinokasta tehdään huomenna lopullinen päätös, teknisen alan virastojen uudistamisen aikataulua tarkastellaan, maanmyynnin edistämisen periaatteista ja maankäyttökorvauksista päätetään.

Koko esityslista liitteineen löytyy täältä.

1 V 18.6.2014, Muutoksia kaupunginvaltuuston kokoonpanossa
2 V 18.6.2014, Yleisten töiden lautakunnan jäsenen valinta
3 V 18.6.2014, Varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen valinta
5 V 18.6.2014, Poliisin neuvottelukunnan jäsenen ja varajäsenen valinta
1 Tasa-arvotoimikunnan varajäsenen valinta

ok. Kokoomuksen Laura Nurminen ja Sini Korpinen poistuvat Helsingin kuntapolitiikan näyttömöltä. Sini lähtee Brysseliin Henna Virkkusen avustajaksi. Onnea matkaan – Helsingin tappio. KD vaihtaa Poliisin neuvottelukunnan jäseniä.

4 V 18.6.2014, Takauksen myöntäminen Helsingin teatterisäätiölle

ok. Syksyllä valtuustossa päätetty kaupunginteatterin remonti etenee. Nyt päätetään sen rahoittamisesta. Lainajärjestelyjä 67 miljoonaa euroa. Palatsit eivät ole halpoja.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 18.6.2014, Lauttasaaren tontin 31114/15 asemakaavan muuttaminen (nro 12241, Kiviaidankatu 3-7)

ok. Täydennysrakentamista, tonttiteho 2,33.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-06-09_Khs_23_El_C91EF506-3EDD-46FD-89E8-679237F01A56_Liite_pdf
2 V 18.6.2014, Mellunkylän eräiden kortteleiden ja tonttien sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12015, Kontulan omakotialueen keskiosa)

ok. Omakotitaloalueen “tehokkuutta” nostetaan. Tavoitteena on alueen tonttitehokkuusluvun nostaminen luvusta 0,2 lukuun 0,25. Edellisen kohdan Lauttasaaren kaava siis noin 10x tehokkaampi..
kontula_omakoti
SIVISTYSTOIMI

1 V 18.6.2014, Liikuntatoimen johtosäännön muuttaminen

ok. Vuodelta 1999 peräisin olevaa johtosääntöä päivitetään ajanmukaisemmaksi. Muutokset pienehköjä – keskeinen muutos koskee johtosäännön pykäliä, joissa määrätään osastojen nimistä ja toimialoista.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Helsingin kaupungin henkilöstön tasa-arvosuunnitelma 2014–2016

ok. Yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa valmisteltu henkilöstön tasa-arvosuunnitelma. Toimenpiteet näyttävät hyviltä.

4 Teknisen sektorin virastorakenteiden ja toimintamallien uudistamisen aikataulu

Strategiassa sovittu teknisen sektorin virastorakenteiden ravistelu etenee. Nyt on valmistunut “uudistamistarpeiden selvitys”, jossa meille esitellään aikataulu ja jo löydettyjä parantamiskohteita.

Mm. mahdollisen metropolihallinnon ja kaupungin oman johtamisjaoston työn keskeneräisyyden vuoksi myös teknisen alan uudistuksen aikataulukin tarkentuu vähitellen. Toimintamallien kehittämistä on tehdä jo keväällä 2015 ja laajempia organisaatiomuutoksia 2016 johtamisjaoston linjausten ratkettua..

Kuntalaisille asti näkyvä selvästi parempi prosessi ollaan saamassa ainakin kaavavalmisteluun:

Teknisen sektorin toimintamallien uudistamisen kannalta keskeisin toimenpide-ehdotus on, että asemakaava, liikennesuunnitelma ja katu- suunnitelma tulee tehdä osittain rinnakkaisina prosesseina ja esitellä samanaikaisesti asukkaille niiden hankkeiden osalta, jotka sujuvoittavat asunto-tuotantoprosessia.

Juuri tämä oli ongelmana mm. Mechelininkadun remontin yhteydessä.

5 Määrärahan myöntäminen Kalasataman esirakentamista ja pilaantuneen maaperän kunnostamista varten

ok. Esirakennetaan Kalasatamaa kuudella miljoonalla eurolla.

7 Kaupunginhallituksen varaedustajan valinta sosiaali- ja terveyslautakunnan toiseen jaostoon

ok. Vaihdoimme kaupunginhallituksen varajäseneksi Jussi Chydeniuksen tilalle Hannu Tuomisen. Nyt Hannu sitten valitaan vielä seuraamaan sote-lautakunnan toista jaostoa.

8 HKL:n operatiivisen toiminnan ja infran toimintamallin järjestäminen

ok. Valtuustostrategiassa päätettiin että “Valmistellaan HKL:n operatiivisen toiminnan ja infran toimintamalli vuoden 2013 loppuun mennessä.”. Nyt asiaa on selvitetty ja esittelijän mukaan päätöksentekoa on perusteltua lykätä sillä:

HKL:n toimintamallin järjestämistä koskeva asia on tarkoituksenmukaista tuoda päätöksentekoon sen jälkeen, kun metropolihallintoon liittyvät joukkoliikennettä koskevat ratkaisut ovat selkiytyneet ja varainsiirtoverotukseen liittyvät tulkintakysymykset ovat ratkenneet.

9 Vähäpäästöisten henkilöautojen kriteerien tarkistaminen

Helsinki on vuodesta 2011 tarjonnut edullisempaa asukas- ja yrityspysäköintiä vähäpäästöisille autoille. Keväällä 2013 pysäköintietuus oli myönnetty 439 autolle. Tarkoituksena kannustaa helsinkiläisiä hankkimaan vähäpäästöisiä bensiini- ja dieselautoja sekä bifuel-, flexifuel- ja täyssähköautoja.

Kriteerejä muutetaan vastaamaan Motivan henkilöautojen energiamerkintöjä. Lisäksi kaupungin kuljetuskäyttöön hankittavien autojen hiilidioksidipäästöt kiristyvät hieman.
Valokuvagalleria_-_kuvia_NISSAN_LEAF_-_sähköautot_NISSAN
Viimeksi kriteereistä päätetty 2011.

Yleisradio uutisoi “Turun haluavan sähköautoilun edelläkävijäksi”. Ovat tehneet päätöksen että kaikki kaupungin hankkimat autot ovat tulevaisuudessa sähköautoja. Jos Helsinki aidosti haluaa olla edelläkävijä, se tarkoittaa toimenpiteitä eikä peesailua.

Tulemme ehdottamaan että Helsinki hankkisi vastaisuudessa vain sähköautoja.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tiesuunnitelmasta: Tiesuunnitelman muutos Kt 45 (Tuusulanväylä) parantaminen rakentamalla Yhdyskunnantien vaihtopysäkit, Helsinki

ok. Helsingin osuus kustannuksista noin miljoona euroa.

“Tiesuunnitelman mukaisen joukkoliikenteen vaihtoyhteyden toteuttaminen on kiireellinen hanke, koska runkolinja 560 aloittaa liikenteen elokuussa 2015. Tästä syystä rakennusvirasto tutkii mahdollisuutta rakentaa Yhdyskunnantien bussipysäkit ennen Tuusulanväylän parannustoimenpiteitä.”

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Kivinokan osayleiskaavan suunnitteluperiaatteet (kaupunkisuunnittelulautakunta 29.4.2014, § 120)

Iso asia. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Kivinokan osayleiskaavan suunnitteluperiaatteista kokouksessaan 29.4.. Vihreiden, Sosialidemokraattien ja Vasemmistoliiton äänillä suunnitteluperiaatteet palautettiin valmisteluun, “joka pohjautuu kesämaja- ja virkistyskäyttöön ja sen laajentamiseen. Asumista tulisi jatkossa kohdentaa Itäväylän ympäristöön taloudellisesti kestävällä tavalla.”.

Mielestämme päätös oli hyvä. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (Kok) kuitenkin alisti päätöksen vielä kaupunginhallituksen päätettäväksi. Alistaminen sinällään perusteltu – on hyvä että osayleiskaavatason päätöksistä saadaan myös kaupunginhallituksen kanta.

Esittelijän päätösesitys on seuraava:

“Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnan 29.4.2014 (§ 120) päätöksen Kivinokan osayleiskaavan suunnitteluperiaatteista.

Kaupunginhallitus kehottaa lisäksi kaupunkisuunnittelulautakuntaa käsittelemään uudelleen Kivinokan osayleiskaavan suunnitteluperiaatteet, mikäli laadittavassa yleiskaavaluonnoksessa osoitetaan alueelle nykyistä tehokkaampaa maankäyttöä. Osayleiskaavan laadintaa ei ole tarpeen jatkaa ennen yleiskaavaluonnoksen käsittelyä kaupunkisuunnittelulautakunnassa.”

Mielestäni toinen kappale on turha. Osayleiskaavan laadintaa on perusteltua jatkaa yleiskaavaprosessista riippumatta. Kivinokka oli jo edellisessä yleiskaavassa (2002) määritelty “selvitysalueeksi”. Nyt asia on selvitetty ja osayleiskaavoitus voi käynnistyä. Asiaan on turha palata, Kivinokan roikottaminen löysässä hirressä kierros toisensa perään saa riittää.

2 Kiinteistö Oy Helsingin Lasipaltsin perustaminen

ok. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti perustetaan uusi kiinteistöosakeyhtiö.

3 Maanmyynnin edistämisen periaatteet vuosille 2014-2018 sekä katsaus maanmyyntitilanteeseen ja -näkymiin

Kaupunginvaltuusto edellytti kuluvan vuoden talousarviossa, että kaupunginhallitukselle esitetään vuonna 2014 kolmen kuukauden välein toteuma omaisuuden myynneistä ja suunnitelma 100 miljoonan euron vuotuiseen myyntitavoitteeseen pääsemiseksi. Kaupungin viimeisen kymmenen vuoden maanmyyntitulojen keskiarvo on noin 70 milj. euroa.

Nyt esitettävillä toimenpiteillä tavoitteeseen pyritään.

Huomattavaa on että kiinteistölautakunta asiaa käsitellessään totesi myös, että tavoitteet maanmyyntituloista on asetettu niin korkealle, että niiden toteuttaminen on vaativaa. Samalla on vaarana, että täysimääräiseen tavoitteeseen pyrkiminen voi muodostua pitkällä tähtäimellä kaupungin kokonaistaloudellisen edun vastaiseksi ja vaikuttaa epäedullisesti kaupungin asuntopoliittisten tavoitteiden toteutumiseen.

4 Maankäyttösopimus VVO Kodit Oy:n kanssa (Mellunkylä, tontti 47013/2, asemakaavan muutosehdotus nro 12247)

ok. 379 300 euron korvaus kaupungille.

5 Maankäyttösopimus- ja kehittämiskorvausmenettely

ok. Kun Helsinki asemakaavoittaa maata tai muuttaa olemassaolevaa asemakaavaa, perii kaupunki maanomistajalta osan kaavoituksen kautta syntyvästä hyödystä. Tällä hinnalla sitten katetaan osalta kunnallistekniikan rakennuskustannuksia. Nyt käytäntöä muutetaan hieman, mutta ehdotettu sopimuskäytäntö johtaa kaupungin korvauskertymän kannalta arviolta samaan tasoon kuin nykykäytäntö.

Ja sama suomeksi:

Ensimmäistä asemakaavaa tehtäessä maanomistaja maksaa kaupungille maankäyttökorvausta 50 % korvauskynnyksen ylittävästä asemakaavan tuomasta arvonnoususta, mukaan lasketaan perusvähennys.

Eli esim.
Arvo ennen kaavoitusta 500 000 €
Arvo uuden asemakaavan mukaan 3 500 000 €
Arvonnousu = 3 miljoonaa euroa.

Tästä summasta vähennetään vielä perusvähennys, 700 000 euroa ja jäljelle jäävästä 50% on maankäyttökorvaus

3 000 000 – 700 000 = 2 300 000€

* 50% = 1,15 miljoonaa euroa, 38% arvonnoususta.

Olemassaolevaa asemakaavaa muutettaessa kaava muuten sama, mutta prosenttiosuus on 35%. Esimerkkilaskelmassa korvaus olisi esim. 805 000 euroa eli 27% arvonnoususta.

6 Sinebrychoffin puiston tornin käyttöä ja kunnostusta koskeva selvitys

ok. Vastaus Laura Kolben ponteen vuodelta 2011!

Vastauksessa todetaan tornin muuttamisen mahdolliseksi kahvilatoiminnalle maksavan vähintään 60000 euroa, joka puolestaan aiheuttaisi niin kovan vuokran että sitä ei olisi yrittäjillä varaa maksaa. Tällä hetkellä torni toimii läheisen päiväkodin ulkovarastona. Onko tämä todella näin mahdotonta?

7 Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman seurantaraporttia 2014 koskeva täytäntöönpanopäätös

ok.

SIVISTYSTOIMI

2 Lausunto esityksestä laiksi työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta

ok. Esittelijän mukaan toteutuessaan lakiesitys nostaisi Helsingin vuotuisia kustannuksia noin 15 miljoonaa euroa, mutta työllistämistoimenpiteiden kannustimet ovat väärin viritetyt ja ohjaavat kuntia lyhytnäköiseen työllisyydenhoitoon vaikuttavuuden kustannuksella.


01
/
Jun
/
14
 03:06

Kaupunginhallitus 2.6.2014

Kaupunginhallituksen listalla tällä viikolla paljon mielenkiintoista, mm. opetusviraston uudet tilat Teollisuuskadulla, vähäpäästöisten henkilöautojen kriteerien tarkistaminen, vanhan kauppahallin uudet vuokrasopimukset sekä “suunnitelma toimenpiteistä työmarkkinatuen kuntarahoitusosuuden pienentämiseksi”.

Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 18.6.2014, Helsingin kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen

ok. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä vuoden 2013 omalta osaltaan 24.03.2014 ja nyt sitten sitä ehdotetaan kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi.

- tilikauden tulos ennen varaus- ja rahastokirjauksia on 147 miljoonaa euroa
- Helenin voittovaroista Helsingin kaupungin taseen omaan pääomaan 150 miljoonaa euroa.
- Helsingin kaupungin taseesta 30 miljoonaa euroa Olympiastadionin perusparannushankkeen rahoittamiseen
- 10 miljoonaa euroa innovaatiorahastoon

Valtuusto keskustelee tilinpäätöksestä 18.6..

2 V 18.6.2014, Maankäyttösopimukseen liittyvän sopimuskorvausjärjestelyn perusteella myönnettävä ylitysoikeus vuoden 2014 talousarvioon

ok. Pääasiassa “tekninen” kirjaus, joka ylittää investointikaton.

VR suorittaa kaupungille yhteensä 12,5 miljoonan euron arvoisen korvauksen. Tästä summasta suurin osa, 12,1 miljoonaa, on rakennuksia ja rahallisena korvauksena vain noin 360000 euroa. Kaupungin kirjanpidossa luovutettava korvaus käsitellään “kiinteistöjen ostona”, johon tarvitaan vastaava määräraha.

Esittelijä toteaa että tämä “kiinteistöjen osto” ylittää investointikaton, mutta toisaalta “Kaupungin on tarkoitus luovuttaa KT-tontti lähivuosina myymällä, jolloin kaupunki saa myynnistä merkittävät investointitulot.”.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 18.6.2014, Teollisuuskatu 23-25:n muutos- ja perusparannustyön hankesuunnitelma

ok. Kyseessä Opetusviraston uudet tilat hallinnolle ja opiskelupaikkoja 940 ammattiopiskelijalle. Vuotuinen säästö noin 440 000 euroa.

Kirjoitin tästä jo aiemminkin. Paljon on tahallista väärinymmärtämistä liikkeellä.

2 V 18.6.2014, Oulunkylän ala-asteen perusparannuksen hankesuunnitelma

ok. Oulunkylän ala-astetta perusparannetaan 10,5 miljoonalla. Kyllä näiltä listoilta huomaa että Helsinki todella satsaa koulujen korjaamiseen.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 V 18.6.2014, Eron myöntäminen sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikölle

ok. Sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikkö Matti Toivola jää eläkkeelle.

SIVISTYSTOIMI

1 V 4.6.2014, Herttoniemen ala-asteen koulun ja Siilitien peruskoulun hallinnollinen yhdistäminen, kaupunginhallituksen 26.5.2014 päätöksen muuttaminen

ok. Miksi tämä on listalla jälleen? No, nolo juttu.
herttoniemi
Teimme viime viikon kaupunginhallituksessa seuraavan muutosesityksen:

Yhdistetyssä koulussa ei luovuta tiloista, montessoripedagogiikan jatkuminen turvataan ja 1-2-luokkalaisen opetus jatkuu molemmissa toimipisteissä, joilloin taataan nuorimpien oppilaiden lyhyt koulumatka.

Tarkoituksenamme oli vain vahvistaa päätöksessä jo olevia asioita ja tehdä ne täysin selviksi. Valitettavasti apulaiskaupunginjohtaja Viljanen (sd) tulkitsi lausetta tilojen suhteen siten että jo nyt tehdyt tilapäätökset Siilitiellä pitäisi peruuttaa. Tämä ei ollut tarkoituksemme. Siksi asiaan palataan vielä kerran.

Kaupunginhallituksen keskustelussa enemmistön tahtotila oli selvillä: haluamme varmistaa montessoripedagogiikan jatkumisen ja 1-2 -luokkalaisten lyhyet koulumatkat. Katsotaan nyt uudestaan voidaanko tämä tyylikkäästi kirjata päätökseen. Sisällöllisesti se on jo siinä.

2 V 18.6.2014, Liikuntatoimen johtosäännön muuttaminen

ok. Vuodelta 1999 peräisin olevaa johtosääntöä päivitetään ajanmukaisemmaksi. Muutokset pienehköjä – keskeinen muutos koskee johtosäännön pykäliä, joissa määrätään osastojen nimistä ja toimialoista.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Helsingin kaupungin ja Helsingin Yliopiston yhteistyöneuvottelukunnan asettaminen

ok. Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteistyöneuvottelukunnan tehtävä on “kehittää ja koordinoida kaupungin ja yliopiston välistä yhteistoimintaa sekä myötävaikuttaa korkeimman opetuksen ja tutkimuksen kehitykseen Helsingissä”. Hyviä tavoitteita. Helsinki nimeää kuusi henkilöä ja yliopisto kuusi. Korkean tason tapaamiselta näyttää – Helsinkiä edustavat kaupunginjohtisto ja kansliapäällikkö. Mitä tämä elin tekee käytännössä?

4 Vähäpäästöisten henkilöautojen kriteerien tarkistaminen

Helsinki on vuodesta 2011 tarjonnut edullisempaa asukas- ja yrityspysäköintiä vähäpäästöisille autoille. Keväällä 2013 pysäköintietuus oli myönnetty 439 autolle. Tarkoituksena kannustaa helsinkiläisiä hankkimaan vähäpäästöisiä bensiini- ja dieselautoja sekä bifuel-, flexifuel- ja täyssähköautoja.

Kriteerejä muutetaan vastaamaan Motivan henkilöautojen energiamerkintöjä. Lisäksi kaupungin kuljetuskäyttöön hankittavien autojen hiilidioksidipäästöt kiristyvät hieman.
Valokuvagalleria_-_kuvia_NISSAN_LEAF_-_sähköautot_NISSAN
Viimeksi kriteereistä päätetty 2011. Minua kiinnostaisi kuulla kuinka markkinoiden ja autoteknologian kehitystä seurataan. Milloin kriteerejä tarkistetaan seuraavan kerran? Vasta 2017?

Yleisradio puolestaan uutisoi “Turun haluavan sähköautoilun edelläkävijäksi”. Ovat tehneet päätöksen että kaikki kaupungin hankkimat autot ovat tulevaisuudessa sähköautoja. Jos Helsinki aidosti haluaa olla edelläkävijä, se tarkoittaa toimenpiteitä eikä peesailua.

Esityslistalla Helsingin henkilöautohankinnoista kerrotaan seuraavasti:

Kaupunginhallituksen 31.05.2010 päätöksen mukaan kaupunki noudattaa omissa ajoneuvohankinnoissaan vähäpäästöisten henkilöautojen kriteerejä.

—-

Vuonna 2013 kaupungille hankittujen henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt olivat alle 100 g/km.

Neljässä vuodessa sähköautojen tekniikka on kehittynyt merkittävästi. Olisi hyvä aika tarkistaa kaupungin linjausta. Kuljetuskäyttöön sähköautot eivät vielä valikoiman puolestakaan sovellu ainoaksi vaihtoehdoksi, mutta henkilöautoissa sähköauto olisi täysin mahdollinen valinta.

5 Iltakouluasia: Kaupunginhallituksen 20.5.2013 täytäntöönpanopäätöksen mukaiset, elinkeinoasioita koskevat toimenpideohjelmat

ok. Strategiaohjelman mukaisia toimenpideohjelmia on valmisteltu. Kaupunginhallitukselle esitellään “Toimenpideohjelmaluonnos kaupungin yritysmyönteisyyden ja työllisyyden lisäämiseksi sekä avaintoimialojen kasvuedellytysten vahvistamiseksi” ja “Ehdotus kaupunkimarkkinoinnin kehittämisestä“. Jargonin takana ihan hyvän näköisiä toimenpiteitä.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Esteettömyysasioiden neuvottelukunnan raportti vuosilta 2012 – 2013

ok. “Esittelijä toteaa, että Helsingin julkisten alueiden ja rakennusten esteettömyys on edennyt oikeaan suuntaan.”
tuomas_tuure
Tuomas Tuure näyttää esimerkin kautta että esteettömyydessä on vielä paljon tehtävää. Järkyttävää on mm. se että uudetkin ratikkapysäkit rakennetaan muutamia senttejä liian matalaksi vaikka tiedetään varsin hyvin että ne ovat todella esteellisiä mm. pyörätuolia käyttäville.

2 Vanhan kauppahallin ja Hietalahden kauppahallin uudet hinnat ja sopimusehdot

ok. Apulaiskaupunginjohtaja Sauri alistaa teknisen palvelun lautakunnan päätöksen kaupunginhallituksen päätettäväksi. Kyse yksinkertaisesti Vanhan kauppahallin kauppiaiden vuokratasosta.

Teknisen palvelun lautakunta “päätti noudattaa kohtuutta” ja esitti vuokria nostettavaksi tasolle 300-330 euroa/loosi sisältäen alvin 24%. Esittelijän ehdotus oli 300-330€ + alv (375-409,2€).

Esittelijän perustelut ovat kuitenkin asialliset:

“Kiinteistöviraston tilakeskus on kunnostanut hallit ja tehnyt niihin toimintaa ja ulkoista ilmettä parantavia muutoksia yhteistyössä tukkutorin kanssa. Arvokkaat korjaustyöt lisäävät kustannusrasitusta tukkutorille. Nyt hallien myyntipaikkojen vuokria on tarkoitus nostaa ja samalla yhtenäistää vuokratasoa niin, että kaikki toimijat maksavat samanlaista vuokraa toimitiloistaan. Vuokratasoa voidaan pitää kohtuullisena esimerkiksi lähialueen liikevuokriin verrattuna.

ja teknisen palvelun lautakunnan listalla esittelijä kertoo että:

“Uusilla vuokrilla ei kateta täysin kaikkia vanhojen hallien kiinteitä ja vaihtuvia kustannuksia, mutta esitetyt vuokrat ovat perusteltuja siitä syystä, että hallit saadaan pidettyä elävinä myös jatkossa. Uusien vuokrien neliövuokra on korkea, mutta se kattaa myös yleisten tilojen vuokran ja niiden siivouksen, vartioinnin, kulunvalvonnan, yleissähkön ja wifi-verkon.”

Eli jo esittelijän ehdottamat vuokrat ovat jonkin verran “subventoituja”, jotta toiminta halleissa voisi jatkua.

Lisäksi kauppiaita on hiertänyt uusien vuokralaisten sopimusten määräaikaisuus. Tätä kohtaa esityksestä kuitenkin oli muutettu jo teknisessä lautakunnassa. Alunperin tarkoitus oli muuttaa kaikki vuokrasopimukset määräaikaisiksi. Tällöin Tukkutorilla olisi ollut voimakkaammat mahdollisuudet kehittää hallien toimintaa. Perustelut olivat mielestäni siltäkin osalta kunnossa, mm. Tukholmassa esittelijän mukaan toimitaan näin, mutta esitys on nyt kuitenkin se että:

“Vuokrausehdot koskevat määräaikaisuuden osalta vain uusia kauppiaita. Halliin palaavat vanhat kauppiaat, joilla on ollut keskeytyksettä voimassaoleva vuokrasopimus, palaavat kauppahalliin toistaiseksi voimassaolevin sopimuksin.

Tavoitteena on, että uusien toimijoiden sopimukset voidaan muuttaa toistaiseksi voimassa oleviksi määräaikaisuuden jälkeen, jolloin kaikilla hallin kauppiailla on samat sopimusehdot. Sopimuksia ei jatketa niissä tapauksissa, joissa vuokralainen ei ole noudattanut vuokrausehtoja”

Tämä ok.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman seurantaraporttia 2014 koskeva täytäntöönpanopäätös

ok.

2 Oikaisuvaatimus Kaisaniemen metroaseman nimen muuttamista koskevasta
kaupunginhallituksen päätöksestä

ok. Todetaan että ei ole syytä oikaista päätöstä oikaisuvaatimuksen perusteella.

SIVISTYSTOIMI

1 Kaupunginhallituksen lausunto sisäministeriölle turvapaikka- maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston kansallisesta ohjelmasta 2014-2020

ok. Neutraalin oloinen lausunto. Kritiikkiä annetaan siitä että ohjelmaluonnos jää irralliseksi tulevista kunta- ja sote-uudistuksista. Toisaalta niistä lienee varmaan hankala kenenkään sanoa vielä mitään varmaa…

2 Lausunto esityksestä laiksi työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta

Esittelijän mukaan toteutuessaan lakiesitys nostaisi Helsingin vuotuisia kustannuksia noin 15 miljoonaa euroa, mutta työllistämistoimenpiteiden kannustimet ovat väärin viritetyt ja ohjaavat kuntia lyhytnäköiseen työllisyydenhoitoon vaikuttavuuden kustannuksella.

3 Suunnitelma toimenpiteistä työmarkkinatuen kuntarahoitusosuuden pienentämiseksi

ok. Kunnat joutuvat maksamaan yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden tuesta puolet, jos tuen saaja ei osallistu aktiivitoimenpiteisiin. Helsinki maksoi ko. tukia viime vuonna 26,4 miljoonaa euroa. Tavoitteeksi on asetettu tämän summan puolittaminen.

Nyt meille esitellään seuraavia toimenpiteitä:
- 300 henkilön lisäys kohdejoukkoon, jolle tarjotaan työtä avoimilla työmarkkinoille joko suoraan tai palkkatuella.
- Vastaavasti Helsinki-lisällä työllistetään kohdejoukosta 300 henkeä aiempaa enemmän.
- Palkkatuettuun työhön Helsingin kaupungille otetaan kohdejoukosta 500 henkilöä aiempaa enemmän.
- Lisäksi työkokeilupaikkojen määrää lisätään vuoteen 2013 verrattuna 250:llä ja ne suunnataan yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneille.
- Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja tarjotaan 500 lisää tälle kohdejoukolle.
- Palkkatukityöhön menee 500 asiakasta Amiedun uravalmennuksen kontaktien kautta ja 160 asiakasta koulutukseen Amiedun uravalmennuksen kautta.

Ja näillä keinoin oletetaan saavutettavan noin kuusi miljoonaa euroa pienempi maksu valtiolle. Hyvä, oikeaan suuntaan mennään, mutta 6m€ on selvästi vähemmän kuin tavoitteena oleva 13,2m€. Kuulisin mieluusti ajatuksia jatkotoimenpiteistä.


30
/
May
/
14
 10:05

Ehdolle eduskuntavaaliehdokkaaksi!

Helsingin Vihreät järjestävät ensimmäistä kertaa neuvoa-antavan jäsenäänestyksen eduskuntavaaliehdokkaista. Näissä sisäisissä vaaleissa valitaan puolet ehdokkaista. Kaikkiin ehdokkaisiin voitte tutustua täältä. Huikeita tyyppejä!

Olen ehdolla. Haluan vaikuttaa valtuuston lisäksi myös eduskunnassa.

Tähän on tultu: vaalimainos Vihreässä Langassa...

Tähän on tultu: vaalimainos Vihreässä Langassa.


Olen 36-vuotias musiikkialan moniottelija ja kunnallispoliitikko Vallilasta. Mukana politiikassa olen pelastaakseni maailman.

Vihreisiin liityin 2003 Osmo Soininvaaran kirjojen innoittamana. Oli olemassa puolue, joka perusteli päätöksensä järkevästi, toi tuoreita ajatuksia suomalaiseen poliittiseen keskusteluun ja ajoi oikeita asioita: sosiaalista oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja otti ilmastonmuutoksen ja muut ympäristöongelmat tosissaan. Mun porukka, selvästikin. Ensimmäisen kerran olin ehdolla kuntavaaleissa 2004. Järjestötoiminnassa olen ollut mukana mm. Helsingin vihreiden hallituksessa, jonka jäsen olin 2007-2009 ja puheenjohtaja 2012-2013.

Viime kunnallisvaaleissa minut valittiin valtuutetuksi ja Vihreän valtuustoryhmän tuella myös kaupunginhallituksen jäseneksi. Marraskuusta lähtien olen vetänyt Vihreää kaupunginhallitusryhmää.

Kuluneet puolitoista vuotta Helsingin kunnallispolitiikan ytimessä ovat olleet mahtavaa aikaa. Ajoittaisesta turhautumisesta huolimatta on ollut olo että olen – ja erityisesti isona ryhmänä me Vihreät olemme – päässeet vaikuttamaan kaupungin tulevaisuuteen.

Koulutukseltani olen musiikin maisteri, haitarinsoittaja. Työelämässäni musisoin mieluummin bändissä yhdessä muiden kanssa kuin tuuttaan sooloja. Samoin on poliitiikassa. Tätä työtä tehdään yhteisten Vihreiden tavoitteiden eteen yhdessä. Hoidan oman tonttini – välillä komppaan muita ja välillä soitan melodiaa – enkä pelkää vastuuta tai vaikeitakaan päätöksiä. Kantti on testattu kuntapolitiikassa.

Eduskuntavaaleihin haluan ehdolle koska Vihreiden poliittiset tavoitteet ovat yhä tärkeämmät. Ilmastonmuutos ei pysähdy itsestään jos jatkamme turpeen ja hiilen polttamista nykymalliin. 2020-luku ansaitsee niin 2020-luvun sosiaaliturvaa kuin liikenne- ja kulttuuripolitiikkaakin. Olen valmis tekemään hartiavoimin töitä sekä vaalikampanjassa että Arkadianmäellä Vihreiden tavoitteiden eteen.

Olen vakaasti vihreä liberaali kaupunkilainen. Haluan rohkeamman ja vihreämmän Suomen, joka nojaa tulevaisuuteen menneisyyden haikailun sijaan. En pelkää muutoksia ja uskallan tehdä päätöksiä. Näihin kisoihin lähden mukaan voittaakseni.





Kuka?

Hannu Oskala:
Helsingin kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu, maakuntavaltuuston jäsen
musiikkialan moniottelija (MuM),
cityvihreä betoninhalailija.

Aiemmat kirjoitukset