Nordiksen jäähallista

Kaupunginhallituksessa on paraikaa pöydällä HIFKin Helsinki Garden -hanke. Olen itse suhtautunut projektiin positiivisesti alusta pitäen – on hienoa että Helsinkiin halutaan investoida ja kyllä HIFK modernin hallin ansaitsee. Tällä kierroksella sitä suunnitellaan Nordenskiöldinkadun varteen ja nyt päätösasiana on tontin suunniteluvaraus.
Cursor_and_www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2016_Kanslia_2016-06-20_Khs_24_El_57DB99BF-111F-412B-8A12-49AA281901C2_Liite_pdf
Tonttivarauksessakin on kuitenkin muutamia ongelmia. On mielestäni selvää että Pohjoisen Stadiontien länsipuolella oleva puisto on osa Keskuspuistoa – sen verisuoni Töölönlahdelta Auroransillan kautta itse puistoon. Tämä on maanpäälliseltä osin ehdottomasti poistettava varauksesta.

Samaten ongelmallinen on varaus Saharan kentälle. Paitsi että kenttä itsessään on legendaarinen, en oikein voi hyväksyä ajatusta että alueen eri toimijoiden välisiä tilankäyttösuhteita muutettaisiin tuosta noin. Tämäkin tulee maanpäällisin osin poistaa varauksesta ja säilyttää jalkapallokenttänä.
Cursor_and_Untitled__Liite_copy___page_56_of_98_
Hankkeessa on kuitenkin yksi iso muuttuja, josta käytännössä tehdään merkittävä linjapäätös jo ensi maanantaina, vaikka se ei varsinaisesti päätettävänä vielä olekaan: vanhan jäähallin kohtalo. Esitys sanoo siitä näin:

10

Vanhan jäähallin suojelukysymys, purkaminen tai integroiminen Garden Helsinki -hankkeeseen selvitetään arkkitehtuurikutsukilpailun ja asemakaavan muutoksen laatimisen yhteydessä.

Vanhan jäähallin mahdollisesta luovuttamisesta varauksensaajalle tai apporttiomaisuutena perustettavalle yhtiölle sovitaan osapuolten kesken erikseen ja siitä päättää kaupungin toimivaltainen elin.

Vaikka esitys antaa hankkeelle vapaat kädet hallin suhteen, olen antanut itseni ymmärtää että Garden Helsinki -hankkeen vetäjät aikovat ohjata suunnittelua suuntaan, jossa vanha halli säilyy. Pääasiallinen perustelu on kuulemma se että kun kaupunginmuseo suhtautui purkamiseen kriittisesti, hidastaisi purkuprosessi suojeluriitoineen hanketta ja lisäisi siihen ylipäätään merkittävän epävarmuustekijän. Helsingin Sanomissa kaupunginmuseon edustaja sanoi seuraavasti 4.3.2016:

”Meidän mielestämme hallirakennus pitäisi suojella. Jääkiekon historia Suomessa on aika lyhyt ja tämä on toinen jäähalli, joka Suomeen on koskaan rakennettu. Hallilla on myös omat arkkitehtoniset arvonsa”, sanoo kaupunginmuseon tutkija Johanna Björkman.

Aivan näin suoraviivaista tämä ei kuitenkaan ole. Kaupunginmuseo ei päätä suojelusta yksin. Se voi tehdä asiasta esityksen, mutta lopullinen suojelupäätös kuuluu poliitikoille. Ei tätä kaupunkia voi kokonaisuudessaan museoida. Valitettavaa on että jo pelkkä suojelun mahdollisuus vaikuttaa näin rajusti suunnitelmiin! Ei sen näin pidä mennä.

Vaakakupissa rakennuksen arkkitehtonisten arvojen kanssa ovat mm. rakennuksen käytettävyys, tarve, korjaamisen kustannukset ja vaikutukset myös Garden Helsinki -hankkeen toteuttamiskelpoisuuteen – etenkin jos rajaamme tonttia toisaalla pienemmäksi.

Kaupunginhallituksen listan liitteenä on Kiinteistöviraston tilakeskuksen tekemä selvitys jäähallin uusiokäyttövaihtoehdoista. Sen mukaan Garden Helsingin toteutuessa hallin vaatima rakentamiskustannusarviot liikkuvat 40 – 80 miljoonan euron välillä ja investointilaskelman nettonykyarvot 30 ja 100 miljoonan euron välillä. Nämä ovat todellisia kustannuksia. Kustannuksia, joista suojelua esittävän kaupunginmuseon ei tietenkään tarvitse välittää, mutta kaupunginhallituksen tulisi.

Lisäksi:

”Missään vaihtoehdoista 1 – 4 ei rakentamiskustannusten aiheuttamaa investointitarvetta kyetä kattamaan toiminnan tuotoilla, vaan tähän tarvittaisiin erillistä rahoitusta. Mitkään tutkituista vaihtoehdoista eivät suoraan vähennä kaupungin investointitarvetta suunnitteilla olevaan muuhun liikuntapaikkarakentamiseen.”

Ja kun vanhan hallin alle ei voi rakentaa, sen suojelu osaltaan johtaa kovempiin paineisiin rakentaa juuri mm. Keskuspuistoon. Suunnitellut uusiokäyttötarkoitukset mahtuisivat myös pienempään tilaan, maan alle tai kokonaan toisaalle, jos ne nähdään tarpeellisiksi.

Olen erittäin vahvasti sitä mieltä että vanha jäähalli tulisi purkaa. Se on palvellut Helsinkiä ja helsinkiläisiä hienosti vuodesta 1966, mutta sen korjauskustannukset ovat suuret ja käyttötarve vähenee modernin hallin valmistuessa vierelle.

Kun tiedossa on että kaupungilla ei ole lähitulevaisuudessa, tai vähän pidemmälläkään aikajänteellä liikaa rahaa käytettäväkseen, niin itse käyttäisin sen sata miljoonaa mieluummin vaikka koulujen, teiden tai päiväkotien korjaamiseen ja rakentamiseen kuin vanhentuneen käyttörakennuksen arkkitehtonisiin arvoihin. Meillä olisi yksi riesa vähemmän kaupungin alati kasvavassa korjausvelkataakassa.

Kaupunginhallitus 20.6.2016

Isoja asioita listalla HIFK:n Garden ja Hakaniemen hallin väistötilat. Molemmat jäänevät viikoksi pöydälle. Saamme kokouksessa myös tuoreemman meriselityksen Länsimetro-fiaskosta.

Koko lista liitteineen löytyy täältä

6 Forum Virium Helsinki Oy:n pääomittaminen

Olemme pakkoraossa. Jos Forum VIriumia ei pääomiteta, useampi keskeneräinen hanke ja hankekokonaisuus jää joko toteutumatta tai tyngäksi.

Pääoman tarve on noin puoli miljoonaa euroa ja syynä ovat virheet kirjanpidossa:
– projektien kirjauskäytännöt eivät ole olleet riittävän yhdenmukaisia ja jatkuvia, eri projekteissa on käytetty erilaisia kirjauskäytäntöjä,

– kirjanpidossa on osittain virheellisesti tuloutettu projektien ennakkorahoitusta ottamatta sitä huomioon projektikohtaisissa jaksotuksissa,

– osassa projekteja ei ole otettu huomioon yhtiön omarahoitusosuutta jaksotettaessa projektin toteutuneita kustannuksia siirtosaamisiin. Projekteilla on ollut taseessa saamisia, joista ei ole enää ollut odotettavissa vastaavaa tuloa.

Se ihmetyttää, miten tällä tavoin on ylipäätään voitu sössiä. Ymmärtääkseni toimitusjohtaja on jo vaihtunut.

SIVISTYSTOIMI

4 Kaupungin tilasto- ja tutkimusohjelman, Tietoa Stadista, hyväksyminen

ok. Tutkimusohjelma on vuosille 2016-2018 ja sen ”temaattiset painopistealueet” ovat:
– väestö- ja maahanmuutto
– hyvinvointi ja terveys
– talous ja kilpailukyky
– asuminen, kaupunkirakenne ja ympäristö
– kaupunkikulttuuri ja kaupunkilaisten osallisuus

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Suunnittelualuevaraus Töölön Eläintarhan alueelta Projekti GH Oy:lle Garden Helsinki -hanketta varten

Helsinki Garden hanke uuden suunnittelualuevarauksen kanssa liikkeellä. Tällä kertaa suunnittelua tehdään Nordenskiöldinkadun varteen.Cursor_and_www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2016_Kanslia_2016-06-20_Khs_24_El_57DB99BF-111F-412B-8A12-49AA281901C2_Liite_pdfHankkeessa vihreästä näkökulmasta ongelmallisinta on maanpäällisen varausalueen ulottuminen syvälle Auroransillan viereiseen metsään, jonka ainakin itse koen olevani osa Keskuspuistoa. Erityisen oudolta tämä vaikuttaa kun havainnekuvissa tuolle osalle ei rakentamista suunnitella:Cursor_and_www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2016_Kanslia_2016-06-20_Khs_24_El_6341B79F-5A00-4230-8177-621612500CC3_Liite_pdfKaupungin näkökulmasta taas kyseenalaista on vanhan jäähallin tulevaisuus. Sen säilyttäminen vaatii joka tapauksessa merkittäviä investointeja. Vaikea ymmärtää miksi se tuntuu olevan niin keskeisesti mukana hankkeessa. Eikö sen paikalle voisi myös rakentaa paremmin kuin Keskuspuistoon? Selvityksen uusiokäyttövaihtoehdoista mukaan:

”Missään vaihtoehdoista 1 – 4 ei rakentamiskustannusten aiheuttamaa investointitarvetta kyetä kattamaan toiminnan tuotoilla, vaan tähän tarvittaisiin erillistä rahoitusta. Mitkään tutkituista vaihtoehdoista eivät suoraan vähennä kaupungin investointitarvetta suunnitteilla olevaan muuhun liikuntapaikkarakentamiseen.”

Lisäksi Saharan jalkapallokentällekin suunnitellaan rakentamista. Tämä taas ei miellytä HJK:ta ja muita sen käyttäjiä. Josta palataan jälleen siihen että jos Vanhan hallin tontti olisi käytettävissä uudisrakentamiseen nykyistä tehokkaammin, ei Saharalle ja Keskuspuistoon tarvitsisi koskea.

Ja kyllä tämä jopa kaltaiseni ”betonivihreän” mielestä on osa Keskuspuistoa ja tähän ei tule koskea.
keskuspuisto
2 Hakaniemen hallin väistötilan hankesuunnitelma

Hankala tilanne. Hakaniemen hallin remontti pitäisi saada käyntiin, mutta sen ajaksi pitäisi tietenkin saada väistötilat.

Alunperin selvitettiin neljää vaihtoehtoa, joista halvimman, eli Hakaniemen Sokoksen tilat, hallin kauppiaat tyrmäsivät. Samaten torille rakennettava väliaikainen teltta ei ollut kauppiaiden, Tukkutorista päättävän Teknisen palvelun lautakunnan eikä kiinteistölautakunnan mieleen. Telttavaihtoehdot olisivat maksaneet arviolta noin 3,5m€.

Kiinteistölautakunta päätyikin suosittelemaan kalleinta vaihtoehtoa, 5,7m€ hintaista ”lasipaviljonkia”.

Tämä lieneekin kaupunkikuvallisesti paras vaihtoehto. Lasinen paviljonki on varmasti upea. Mutta se on, kuten todettua, myös kallein. Ja hinta valuu aikanaan myös hallikauppiaiden vuokriin. Lasihalli nostaisi hallikauppiaiden vuokria tulevaisuudessa 7,5€/m2/kk. Tämä on valitettavaa kun jo ilman väistötilaa kauppiaiden maksettavaksi tulevaa neliöhintaa (27,23€/m2) pidettiin korkeana.

Teltan tai lasirakennuksen sijainti.

Teltan tai lasirakennuksen sijainti.

Esityslistassa esitetäänkin että keskeistä on ”pyrkiä saamaan hankkeesta tarjous, joka alittaa nyt alustavaan hankesuunnitelmaan perustuvan enimmäishinnan tai sitä vastaavan vuokran”. Keskeistä hyvinkin, mutta onko se mahdollista? Lisäksi kilpailutuskierros viivästyttää koko remonttia vielä lisää.

Tätä pitää nyt pohtia huolella. Voisi ehkä olla viisasta käydä kilpailutuskierros läpi, mutta jos hintaa ei saada alemmas, säilyttää mahdollisuus palata takaisin vaihtoehtoon B, eli telttaan. Modernit teltat ovat ihan yhtä laadukkaita kyllä.

Havainnekuva lasirakennuksesta

Havainnekuva lasirakennuksesta

Havainnekuva teltasta.

Havainnekuva teltasta.


3 Kaupunginhallituksen edellyttämät toimenpiteet Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman hyväksymisen yhteydessä

ok. Liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman hyväksymisen yhteydessä kehoitimme kaupunkisuunnitteluvirastoa selvittämään Mechelininkadun nopeusrajoituksia ja tehostamaan liikenneturvallisuuskampanjointia pääväylien lähellä olevissa kouluissa. Taustalla siis Mechelininkadun parin vuodenta takainen hirvittävä kolari, jossa lapsi kuoli.

”Esittelijä pitää annettua selvitystä riittävänä eikä näe perusteltuna ryhtyä kokeilunluonteisesti alentamaan Mechelininkadun nopeusrajoitusta tässä tilanteessa, kun Mechelininkadun katusuunnitelman toteuttaminen on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pikaisesti.”

Erikseen esittelijä toteaa että ao. onnettomuus ”ei kuitenkaan johtunut liiallisesta ajonopeudesta.”. Ehkä se ei johtunut, mutta olisiko alempi tilannenopeus ehkä jättänyt tytön henkiin?

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelman hyväksyminen

ok. Yksimielisenä lautakunnista.

Monikulttuurisuudesta ja kulttuurin moninaisuudesta, politiikasta ja politiikattomuudesta

Englannin kielessä on politiikasta puhuttaessa käytössä yhden sijaan kaksi sanaa: politics ja policy. Vapaasti suomentuvat suurinpiirtein “puoluepolitiikka, politikointi” ja “ohjelma, toteutettava linja”. Suomessa molemmat korvataan sanalla politiikka. Ero on merkittävä.

Yle-työryhmä julkaisi esityksensä eilen. Lopputulos on parempi kuin osasin odottaakaan. Rahoitusta leikataan maltillisesti, mutta esim. ulkopuolisten ostojen määrän kasvattaminen on linjaus, jota olen itsekin kannattanut jo vuosia.

Isompaa huomiota nautti kuitenkin se että Ylen tehtävä muuttui aiemmasta ”tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta”, muotoon ”tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta”

You say potato, I say potatoe.

Tästä tulee mieleeni eräs ilta muutaman vuoden takaa. Olin seminaarissa, jonka iltatilaisuudessa juutuin keskustelemaan muutaman perussuomalaisen kanssa kunnallispolitiikkaa. Mainitsin termin “positiivinen diskriminaatio”, jota ilmoittivat vastustavansa jyrkästi. No päätin kuitenkin kysyä että eikö ole ihan hyvä idea tukea vähän enemmmän kouluja, joissa on enemmän haasteellisia oppilaita? Olivat vahvasti sitä mieltä että hyvä idea on tämä.

He siis oikeastaan kannattivat positiivista diskriminaatiota, mutta eivät voineet poliittisesti kannattaa positiivista diskriminaatiota. Iskulauseesta heillä oli mielipide, mutta politiikan sisällöstä ei selvästi hajuakaan.

Tämä “monikulttuurisuuden” vastustaminen YLEssä tuntuu kovasti samanlaiselta. Minun on vaikea ymmärtää mitä YLEn ohjelmistosta pitäisi liiallisen monikulttuurisuuden nimissä poistaa. Onko kokkiohjelmissa liikaa vegaanisia raakakakkuja täyslihan grillaamisen sijaan? Tuleeko sieltä liikaa afrikkalaista homorummutusta ja liian vähän reipasta pelimannimusiikkia? Reipasta pelimannimusiikkia ei tietenkään koskaan ole liikaa.

Vai onko se liian vähän “suomalaista”? Kuten sanottua, reipasta pelimannimusiikkia ei mielestäni ole koskaan liikaa, mutta vähän arvelen että YLEä arvostelevat perussuomalaiset eivät tarkoita sitäkään. Suomalaisuudesta tarkasti määriteltynä käsitteenä kun on äärimmäisen vaikea saada otetta – ei ole vain yhtä oikeaa suomalaisuutta tai suomalaista kulttuuria. Siksi kulttuurinen moninaisuus on vääjäämätöntä, vaikka YLE lähettäisi vain “suomalaista kulttuuria” “suomalaisten tekijöiden” “suomalaisille” kohdentamana.

Tätä on symbolien politiikka. Tällaisen poliitikan keskeisiä työkaluja ovat abstraktit viholliskuvat kuten fillarikommunistit, maahantunkeutujat, positiivinen diskriminaatio ja monikulttuurisuus. Ei Timo Soinin tekemisistä ulkoministerinä tiedä kukaan mitään. Kunhan vaan plokailee vihertuherruksesta.

Ja tästä päästään takaisin sanojen “politics” ja “policy” eroon. Perussuomalainen puolue, puheenjohtajansa Soini ja YLE-työryhmä hyvinä esimerkkeinä, keskittyvät sanan “politics” toimiin: politikointiin, huutoon symboleista. Mutta se “policy” on unohtunut täysin. Se miten maailmaa muutetaan, se mistä mutterista vääntää että Suomi kääntyisi haluamaansa suuntaan. Millainen se perussuomalainen Suomi edes olisi? Ei sitä taida tietää Soini, eikä kukaan muukaan.

Tältä näyttää kun tyhjiin puheisiin kannatuksensa perustanut puolue törmää todellisuuteen. Onneksi Suomessa todellisuus tapaa voittaa. Moninaisesti.

Vihreä ryhmäpuhe, Asumisen ja maankäytön ohjelma 15.6.2016

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustotoverit, tänään päätämme asumisen ja siihen liittyvän maankäytön isoista linjoista lähivuosiksi.
Cursor_and_Ehdotus_AM-ohjelmaksi_2016_pdf__page_1_of_74_Helsinkiläisten asumismenojen kohtuullistaminen on ollut vihreille pitkäaikainen tavoite. Tämä onnistuu parhaiten rakentamalla Helsinkiin lisää asuntoja. Onkin mahtavaa että myös kaikki muut ryhmät kannattivat asuntotuotantotavoitteen merkittävää nostamista jo kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Vuonna 2019, jos hyvin käy, Helsinkiin valmistuu 7000 asuntoa vuosittain. Eikä tuo 7000 tietenkään mikään katto ole. Harva tässä salissa halunnee lyödä jarruja pohjaan, jos tuo tavoite saavutetaan. Helsingin väkiluvun kasvua ei ennusteta, se rakennetaan. Parempi olisikin ehkä ajatella tuota lukua ala- kuin ylärajana.

Silti Vihreä valtuustoryhmä ymmärtää että tavoitteen pitää olla myös realistinen, ja meille on vakuutettu virkamiesten puolelta että tuo tavoite voidaan todella myös saavuttaa.

Tärkeää on myös että asuntotuotantotavoitetta voidaan nostaa viheralueita vaarantamatta.

Mutta meidän poliitikkojen tehtävä on paitsi iskeä taululle kovia numeroita, myös varmistaa että tälle suunnittelulle ja toteuttamiselle löytyy riittävät resurssit. Aivan tyhjästä ei kaupunkiympäristön toimiala voi valtaisaa volyymin nostoa nyhjäistä. Tulevan yleiskaavan kaavavaranto auttaa taatusti ja myös johtamisjärjestelmän uudistus toivottavasti nopeuttaa kaavoitusprosessia. Muistetaan valmistelijoitamme tulevissa budjettineuvotteluissa.

Asuntomuotojakauma

Myös toinen suuri kohta, asuntomuotojakauma on oikeastaan kaikille ryhmille voitto, sillä kaikkien asuntomuotojen tuotantotavoite kasvaa.Toistan, kaikkien asuntomuotojen tuotantotavoite kasvaa.

Tämän ohjelman myötä Helsinkiin rakennetaan enemmän niin ARA-vuokra-asuntoja, opiskelija-asuntoja, nuoriso-asuntoja, välimallia kuin vapaarahoitteisia vuokra- ja omistusasuntojakin.

Kaikkien asuntomuotojen tuotantotavoite kasvaa.

Lisäksi kannattaa pistää merkille että asuntomuotojakaumaan neuvotteluissa tehty kirjaus vapaarahoitteisen rakentamisen lisäämisestä on ehdollinen – jos välimallin rakentaminen kiihtyy ja saavuttaa tavoitteensa, sitä tarkistetaan ylöspäin seuraavina vuosina.

Ykköstavoite on se että Helsinkiä rakennetaan tulevaisuudessa enemmän. Vuosien 2012-2014 toteumasta 56% oli vapaarahoitteista tuotantoa, vaikka tavoite oli vain 40%. Vihreä valtuustoryhmä on valmis hyväksymään esitetyn jakauman, jotta asuntotuotanto todella saataisiin ylös. Vapaarahoitteinen tuotanto lähtee liikkeelle. Aina emme voi sulkea silmiä todellisuudelta.

Mainitsinko jo että kaikkien asuntomuotojen tuotantotavoite kasvaa?
Cursor_and_Ehdotus_AM-ohjelmaksi_2016_pdf__page_45_of_74_

Pysäköinti

Pysäköintipaikan ja asunnon hinta tulee aidosti erottaa toisistaan. Tämä ei onnistu nykyisellä järjestelmällä, jossa parkkipaikkoja velvoitetaan rakentamaan myös kantakaupunkiin kuin eläisimme Espoossa. Uutta Kruunuhakaa ei nykyisellä parkkinormilla voisi edes suunnitella.

Jos parkkipaikkoja rakennetaan liikaa, niiden kustannuksen maksaa suoraan joko kaupunki tai asuntojen ostaja – oli asukkailla autoa tai ei. Ja kaupunki maksaa turhista paikoista alempana tonttihintana. Tässä on todellakin normitalkoiden paikka.

Onkin erinomaista että:

“Kaupunginhallitus kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa mahdollistamaan kokeiluja ja ottamaan käyttöön erilaisia malleja asuintonttien pysäköintipaikkojen rakentamiseksi niin, että pysäköintipaikoista tarvitsee toteuttaa tontin rakentamisen yhteydessä tapauskohtaisesti määritelty osuus.”

Tämäkään kirjaus ei pakota toteuttamaan pysäköintipaikkoja jokaisessa paikassa vaiheittaisesti. Mutta se antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle ja lautakunnalle nykyistä enemmän harkintavaltaa. Kohteita, joissa tämä on sekä järkevää että mahdollista löytyy taatusti.

Lisäksi erityisesti käyttötarkoituksen muutoksissa, eli esim. toimistoja asunnoiksi muutettaessa ja täydennysrakentamisessa pysäköintinormit ovat usein olleet rakentamisen esteenä. Tässäkin annetaan kaupunkisuunnittelulautakunnalle valta poiketa normista, tulkita sitä luovemmin tapauskohtaisesti.

Toivottavasti kaupunkisuunnittelulautakunta tuntee tuoreen vallan kohinan suonissaan ja myös käyttää sitä. Ykköstavoitteena pitää olla se että rakennetaan asuntoja ihmisille. Kyllä markkinatalous niille autoille koteja löytää. Luotetaan markkinoihin, eikö?

Muita tavoitteita
AM-ohjelmassa on muutakin kuin pysäköintipaikat ja asuntotuotantotavoitteet.

1970-luvun loppupuolella Helsinki perusti asuntojen hinta- ja laatusääntelyjärjestelmän, Hitasin. Hitas-säänneltyä tuotantoa rakennettiin paljon 80-luvulla, sittemmin vauhti on hiipunut. Vaikka järjestelmän tavoitteet, kohtuuhintainen omistusasuminen Helsingissä ja sosioekonomisesti tasaisempi kaupunki ovat kannatettavia, on Hitas saanut vuosien varrella paljon myös perusteltua kritiikkiä. Siksi onkin hyvä että ”Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistövirasto selvittävät ennen valtuustostrategian käsittelyä yhteistyössä seudun tutkimuslaitosten kanssa uusia malleja ja keinoja varmistaa kohtuuhintainen omistusasuntotuotanto”.

Tämä voi tarkoittaa nykymuotoisen Hitasin jatkumista. Mutta se voi tarkoittaa myös jotain muuta, joka toteuttaa näitä tavoitteita. Maailma on muuttunut 1970-luvun puolivälistä melkoisesti. Ehkä jokin muu ratkaisu toteuttaisi tavoitteita paremmin? Vihreälle valtuustoryhmälle tärkeintä on tavoite, kohtuuhintainen asuminen Helsingissä.

Erityisen ilolla Vihreä ryhmä tervehtii selvitystä toimintamallista, jossa kaupunki takaisi ryhmärakennuttamiskohteiden lainat siihen asti, kunnes rakennus kelpuutetaan vakuudeksi. Ryhmärakennuttaminen tarjoaa paitsi kohtuuhintaisia vaihtoehtoja, myös mahdollisuuden tuoda markkinoille lisää kilpailua.

Samaten hyvä on että selvitetään, miten kaupunki voisi vaatia suurten kerrostalokohteiden elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen laskemisen ja julkaisun. Jos haluamme saavuttaa pitkän aikavälin ilmastotavoitteemme, energiatehokkuutta ei pidä ymmärtää vain tiukemmiksi normeiksi.

Lopuksi

Puheenjohtaja, valtuutetut, bästa fullmäktige

Tätä puhetta valmistellessani etsin puolueiden vaaliohjelmia kuntavaaleihin 2012. Valitettavasti googlauskykyni olivat rajalliset. En onnistunut löytämään verkosta kuin omamme ja SKP:n ohjelmat. Onneksi edes vaalilehtiä löytyi!

SKP avaa oman kuntavaaliohjelmansa lauseella: Kohtuuhintainen asuminen on perusoikeus.”

Vasemmiston versio samasta ajatuksesta on “Asuminen on perusoikeus.” ja kunnallisvaaliohjelman Top-10 -osion top-ykkösenä oli “Asumisen hinta alas!”.

Me Vihreät lupaamme ohjelmassamme että ”Asumisen tulee olla halvempaa – myös pieni- ja keskituloisella sekä yksineläjällä pitää olla mahdollisuus asua Helsingissä.”

Kokoomuksen Lasse Männistö avaa puolestaan vaalilehden “Sikakallis Stadi” -kolumninsa seuraavasti:

“Asumisen hinta on kenties Helsingin viheliäisin ja laajimmalle levittyvä ongelma. Ainakin jos on uskominen lukuisia selvityksiä. Helsingissä asukkaalle todella kuluu asumiseen suurempi osa tuloista, kuin missään muualla Suomessa. Pienituloiselle asunto kaupungissa on aivan liian kallis.”

Harvasta tavoitteesta siis vallitsee yhtä suuri yksimielisyys halki poliittisen kentän.

Asumisen hintaa pitäisi saada alas, tai ainakin nykyistä nousua olisi hyvä kyetä edes vähän hillitsemään.

Tämä ohjelma ja tuleva yleiskaava antavat edellytyksiä tämän tavoitteen saavuttamiselle. Helsingissä asuntojen kysyntä ei ole laantumassa ja hyvä niin. Meidän on kyettävä vastaamaan kysyntään. Tämä ohjelma vastaa.

Parahin puheenjohtaja, Vihreä valtuustoryhmä kannattaa Asumisen ja maankäytön ohjelman hyväksymistä. Kiitos.

Kaupunginhallitus 13.6.2016

Tällä viikolla koputellaan johtamisjärjestelmän uudistaminen kohti valtuustoa ja Ouritsaaren puulaivatelakka takaisin liikuntalautakuntaan. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

Näiden lisäksi kaupunginhallitus saa meriselityksen Länsimetron tilanteesta. Ja pelkkä selitys ei kyllä enää riitä. Niin kolossaalisia virheitä on tehty.

5 V 22.6.2016, Johtamisjärjestelmän uudistaminen ja hallintosäännön johtamisjärjestelmää koskevien osien hyväksyminen

Valtuustostrategianeuvotteluissa sovittiin että Helsingin johtamisjärjestelmä uudistetaan. Nyt, kolme ja puoli vuotta myöhemmin ollaan toimeenpanopäätöksen äärellä.

Keskeisimmät muutokset ovat siirtyminen ns. pormestarimalliin, jossa poliittinen päätöksenteko ja virkamiesvalmistelu erotetaan selvästi toisistaan ja hallintorakenteen uudistus.

Helsingissä siirrytään muutoksen myötä toimialamalliin, jossa toiminnot organisoidaan keskushallintoon ja neljälle toimialalle: kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, kaupunkiympäristön toimiala, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala sekä sosiaali- ja terveystoimiala. Näistähän yksi vielä todennäköisesti siirtyy maakunnan vastuulle 2019.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 22.6.2016, Kaarelan tonttien 33054/1, 10 ja 11 sekä lähivirkistysalueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12359, Maununnevan Nevapuiston luonnonsuojelualue)

ok. Muutama pientalo ja ”Asemakaavan muutoksessa laajennetaan olemassa olevan luonnonsuojelualueen rajoja, jotta suotyypin lajistolle voidaan luoda tarpeelliset puitteet. Alueen länsireunaan on suunniteltu kaksi uutta erillispientalotonttia. Luonnonsuojelualueen laidassa olevaa tonttia on vastaavasti pienennetty ja osa tontista on liitetty luonnonsuojelualueeseen.”

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Määrärahan myöntäminen kiinteistölautakunnalle kaupungintalokorttelien kehittämiseen

ok. 5,7 miljoonaa talousarvioesityksen mukaisesti Sofiankatu 4:n perusparannukseen, Leijona-korttelin pihojen kunnostamiseen, Bockin talon pihasiiven ja Burtzin talon liiketilojen muutostöihin ym. Yhteensä kortteleiden korjaamisen on käytetty tähän mennessä noin 46m€

SIVISTYSTOIMI

2 Kaupunginhallituksen käsiteltäväksi otettu liikuntalautakunnan päätös 26.5.2016 § 80 koskien Ouritsaaren venetelakkaa

ok. Hesarissa asti puhuttanut puuvenetelakka-päätös käy kaupunginhallituksessa kääntymässä ja palaa takaisin liikuntalautakunnan pohdittavaksi. Ja vaikuttaa siltä että puuvenetelakka saanee jatkaa liikuntalautakunnan tahdon mukaisesti kunhan päätöskierros on käyty.

3 Tontin vuokraaminen Kaarelasta Helsingin Liikuntahallit Oy:lle harjoitusjäähallia varten

ok. Tontti jäähallille Kaarelaan. Halli valmistuu 2018 ja korvaa Liikuntahallien hallin Konalassa.

4 Kaupungin tilasto- ja tutkimusohjelman, Tietoa Stadista, hyväksyminen

ok. Tutkimusohjelma on vuosille 2016-2018 ja sen ”temaattiset painopistealueet” ovat:
– väestö- ja maahanmuutto
– hyvinvointi ja terveys
– talous ja kilpailukyky
– asuminen, kaupunkirakenne ja ympäristö
– kaupunkikulttuuri ja kaupunkilaisten osallisuus