23
/
Apr
/
14
 11:04

Taiteella terveyttä?

(Kolumni Cult24:n toukokuun numeroon.)

Usein taiteen julkista tukea puolustetaan terveysargumentein. Kulttuuri kuulemma pidentää ikää ja parantaa elämänlaatua. Vaikeahan tuohon on vastaankaan väittää. Elo on takuulla mielekkäämpää jos siinä on muutakin sisältöä kuin puoli yhdeksän uutiset ja Lotto-arvonta.

Kuva: Antti Pirskanen  / Flickr / CC-lisenssi

Kuva: Antti Pirskanen / Flickr / CC-lisenssi


Perusteluksi julkiselle tuelle siitä ei kuitenkaan ole. Terveysvaikutteinen kulttuuri kun on harvemmin sitä taidetta, jota julkisesti tuetaan — siitä että valtio ja kunta tukevat kaupunginteatteria tai orkesteria ei suoraan seuraa mitattavissa olevaa parannusta kansanterveyteen.

Kulttuuri on myös epätasa-arvoinen konsti kansanterveyden parantamiseen. Esimerkiksi ikäihmisistä itsestään huolta pitävät ovat myös useimmiten kulttuuripalveluiden suurkuluttajia ja juuri ne vanhukset, joita kannattaisi terveydellisin perustein tavoittaa jäävät koteihinsa.

“Terveysvaikutteiseen kulttuuriin” pitää kehittää omat keinonsa ja mittarinsa.

Vaarallisinta terveysargumentissa on kuitenkin se että kulttuuri ei ole paras keino edistää kansanterveyttä. Esimerkiksi pyöräilyn terveysvaikutukset ovat paljon selkeämmät ja helpommin osoitettavissa. Pitäisikö meidän leikata varoja kulttuurista pyöräilylle? Kaikkein suorimmat terveysvaikutukset ovat tietenkin terveydenhuoltoon laitetuilla euroilla. Jos julkisen tuen peruste on terveys, eikö kaikki kulttuuriin laitettava raha pitäisi laittaa erikoissairaanhoitoon tai terveysasemiin?

Kulttuuria kannattaa tukea, mutta se vaan pitää perustella jotenkin muuten kuin utilitaristisesti terveyshyödyillä. Ja terveysvaikutteisen kulttuurin rahoitus puolestaan tulee etsiä sosiaali- ja terveyssektorin budjetista.


21
/
Apr
/
14
 07:04

Täydennysrakennetaan tyylillä

Helsingin pyrkii siihen että uudisrakentamisesta 30% on täydennysrakentamista. Tämä olikin yksi harvoista viime vuonna toteutuneista tavoitteista – 2013 lukema oli peräti 45,9 % valmistuneesta asuntotuotannosta. Aihetta juhlaan ei tosin ole. Korkea prosenttiosuus kertoo lähinnä muun asuntorakentamisen aivan liian hitaasta tahdista.

Miksi tällainen tavoite? Miksi ylipäätään täydennysrakentaa? Onhan Uusimaa täynnä peltoa, jonne sopii tönöjä pystyttää.

Hyviä perusteluja on monia. Tiivimpi kaupunkirakenne on sekä ekologisempi että taloudellisempi – Tampereen teknisen yliopiston tutkimuksen mukaan täydennysrakentaminen on jopa 70% edullisempaa kuin lisärakentaminen uusilla alueilla. Kaupungin ei tarvitse rakentaa teitä ja terveyskeskuksia tai täyttää merenlahtia. Suosimalla täydennysrakentamista voidaan myös suojella yhtenäisiä viheralueitamme. Mieluummin Hertsigaan kuin Kivinokkaan. Mieluummin metroasemalle kuin metsään.

Asukkaidenkin näkökulmasta vaikutukset voivat olla positiivisia – hyvä keino puolustaa omaa lähikirjastoa, terveysasemaa tai ala-astetta onkin varmistaa täydennysrakentamisella riittävä asukaspohja palveluille.

Mutta on myös myönnettävä että monilla tyylillisesti yhtenäisillä asuinalueilla on täydennysrakennettu törpösti. Lätkäisty moderni kuutio keskelle vanhaa rakennuskantaa ja toivottu että kukaan ei huomaa. Parempaan suuntaan ollaan menossa. Olen seuraillut muutamaa tuoretta kohdetta erittäin ilahtuneena.

Mäkelänkatu 95

Löydättekö uudisrakennuksen havainnekuvasta?
kapyla_makelankatu_taydennysrakentaminen
Uudisrakennus istuu vanhan rakennuskannan sekaan erinomaisesti. Pintamateriaali, väritys ja muotokieli ovat samoja kuin naapureilla. Talon voi oikeastaan ajatella “täydentävän” kesken jääneen kaavan.
Untitled__lXMclc-Liite_copy___page_41_of_57_
Bonuksena pienempi poikittainen siipi estää Mäkelänkadun meteliä leviämästä ja luo kaikille asukkaille suojaisamman piha-alueen.

Kangasalantie 13

Toinen hyvännäköinen kohde löytyy Vallilasta, jossa Heka rakentaa 56 vuokra-asuntoa Kangasalantielle.
https___www_stadinasunnot_fi_documents_149756_0_kangasalantie_20lisätietoa_20fi_20pdf_20120314_pdf
Talo alkaa jo saada muotoaan ja istuu räystäslinjaa myöten kadun varteen ja keskustelee hienosti viereisen korttelin vuonna 1929 valmistuneiden rakennusten kanssa. Lisäkerros vanhaan verrattuna ei haittaa yhtään.
vallila_taydennysrakentaminen 1
Juuri tällaisia esimerkkejä kaivataan lisää. Eivät ihmiset tyhmiä ole. Jos täydennysrakentaminen vaikuttaa arkkitehtien historiatajuttomalta egotrippailulta, on sen vastustus varmasti voimakasta – ihan perustellusti. Alueille hyvin istuvien esimerkkien avulla epäilyjä voidaan toivottavasti hälventää ja rakentaa lisää Helsinkiä Helsinkiin.


19
/
Apr
/
14
 02:04

Kaupunginhallitus 22.4.2014

Pääsiäisloman kunniaksi kaupungin virkamiehistö muisti meitä erikoispitkällä esityslistalla. Kiitos hyvästä valmistelusta ja hyvää pääsiäistä vaan teillekin. :)

Paljon asioita. Mm. iso nippu aloitteita, Herttoniemen metrokorttelin kaavavaraus, Rastilaan lisää asuntoja luovan autopaikkaratkaisun avulla, maankäytön ja asumisen toteuttamis ohjelman seurantaraportti, lausunto kilometriveroraportista sekä sokerina pohjalla Kaisaniemen metroaseman nimen muuttaminen Helsingin yliopistoksi.

Koko esityslista liitteineen löytyy täältä.

Ensin aloitteet, 45 kappaletta. Jotta kokonaisuudesta saisi jotain tolkkua, laitoin aloitteet jälleen Google Docs -taulukkoon. Yleisesti eniten keskustelua herättänevät:
- Terhi Koulumiehen aloite kasvisruokapäivän lopettamisesta
- Fatbardhe Hetemajn aloite maksullisen musiikkileikkikoulutoiminnan mahdollistamisesta kesken päiväkotipäivän

Erityisesti vastaus Koulumiehen aloitteeseen lämmittää sydäntä. Esittelijä toteaa selvin sanoin:

“Palmian opetusvirastolle antaman tiedon mukaan oppilaat tai huoltajat eivät nykyisin kiinnitä erityistä huomiota kasvisruokapäivään eivätkä oppilaat tai huoltajat anna siitä muita ruokapäiviä enempää kielteistä palautetta. Opetusvirastoon ei myöskään ole enää tullut kielteistä palautetta kasvisruokapäivästä. Mikäli palautetta on saatu, se on koskenut yleisesti ottaen kouluruokaa. Opetusviraston näkemyksen mukaan viikoittainen kasvisruokapäivä on hyväksytty alun vastustuksen jälkeen vähitellen osaksi koulujen arkea.”

“Ruoan menekki vaihtelee kouluissa päivittäin, ja siihen vaikuttaa enemmän ruoan mieluisuus kuin se, onko kyseessä kasvis-, kala- vai liharuoka. Jotkut kasvisruoat ovat jo nyt suositumpia kuin vastaavat liha- tai kalaruoat. Kasvisruoan menekki on lisääntynyt vähitellen myös niinä päivinä, kun liha- tai kalaruoan rinnalla on vapaasti otettavissa kasvisruokaa.”

Hyvä, juuri näin.

Sitten muihin asioihin:

46 V 7.5.2014, Kaupungin takauksen myöntäminen Länsimetro Oy:n lainoille

Valtuustossa päätimme viime kuussa nostaa Helsingin rahoitusosuutta Länsimetron rakentamisesta. Nyt puolestaan vuorossa sitten lainatakauksien summan nosto 191 miljoonasta 248 miljoonaan euroon.

Takausvaltuus koostuu seuraavista tekijöistä:
• rakentamiskustannukset 217,5 milj.
• rahoituskustannukset 15,4 milj.
• valtion osuuden takaaminen vuoden 2015 osalta 15,1 milj.

Sinällään laina on tällä hetkellä edullista ja meille kerrotaankin että “Yhtiö on saanut pitkäaikaista 30 vuoden rahoitusta ennakoitua matalammalla korkotasolla”. Lainojen keskikorko on 3kk euribor+0,546 %.

47 V 7.5.2014, Kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston varajäsenen valinta

ok. Sdp valitsee Valtteri Aaltosen Kaarinin varajäseneksi.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 7.5.2014 Kalasataman korttelin 10583 tontin 1 tontinluovutuskilpailuun perustuva tontinmyynti (Sörnäinen, kalasatama, tontti 10583/1)
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-04-22_Khs_16_El_00F55F05-8BC5-4113-9423-FDB54233CA62_Liite_pdf
ok. Tonttia kaupattiin pari kierrosta jotta siitä saatiin ensimmäisen yrittäjän luovuttua riittävän kova hinta. Lemminkäinen Talo Oy tarjosi tontista tarjouskilpailussa korkeimman hinnan, 12,5 miljoonaa euroa.

2 V 7.5.2014 Korttelin nro 20817 vuokraus- ja myyntiperusteet (Länsisatama, Jätkäsaari, kortteli 20817)

Tontti joko myydään tai vuokrataan. Vuokrattuna hinta olisi 836 euroa per kerrosneliömetri eli noin 3,35 euroa/as-m²/kk. Jos päätyvät ostamaan tontin, hinnaksi ehdotetaan 1 075 euroa/k-m². “Esitetty hinta perustuu viereisen korttelin nro 20801 rakennusoikeuden arvosta laadittuun ulkopuoliseen arviolausuntoon ja vastaa siten käypää markkina-arvoa.”

3 V 7.5.2014 Vuokrausperusteet Malmin ja Tapanilan asuntotonteille (Malmi, Pihlajamäki, tontit 38029/3 ja 38031/4, Tapanila, Tapaninkylä, tontit 39234/22 ja 26)

ok.

4 V 7.5.2014, Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman seurantaraportti 2014

ok. Eihän nää mittarit hyviltä näytä. Koko raportti löytyy täältä.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-04-22_Khs_16_El_CACBC387-1A42-45EA-AF3B-B5F615E1FEAE_Liite_pdf

Vain valmistuneen sääntelemättömän tuotannon tavoite toteutui.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Maarianmaanpuiston puistosuunnitelman (nro VIO 5538) hyväksyminen

ok. Viikin ampumaradan tilalle “Maarianmaanpuisto”. Rakentamiskustannukset kolme miljoonaa euroa.

Nykytila

Nykytila


Suunniteltu puisto ja tuleva rakentaminen

Suunniteltu puisto ja tuleva rakentaminen


KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Herttoniemen metrokorttelin alueen varaaminen Rakennusosakeyhtiö Hartelalle ja YIT Rakennus Oy:lle korttelin asemakaavamuutokseen perustuvaa jatkosuunnittelua varten

ok. Herttoniemen metrokortteli varataan Hartelalle jatkosuunnittelua varten. Tähän oli tarkoitus tulla mm. kirjasto, nyt kuitenkin

“Kaupunki ei omassa kymmenen vuoden investointiohjelmassaan ole varannut resursseja kortteliin ajateltujen palveluhankkeiden toteuttamiseksi, joten vaihtoehtoiset toteutusmallit on perusteltua selvittää.”

Samanaikaisesti kilometrin päässä Herttoniemen vanhaa “Kirjaston ja nuorisotalon rakennusta ei saa purkaa ennen kuin korvaavat tilat toiminnoille on toteutettu muualla Herttoniemessä.” Eli kaupungilta jää toisaalla saamatta 700-800 uutta asukasta ja iso summa maanvuokratuloja kun kirjastoa ei voidakaan siirtää. Investointikatto, lovin’ it. Täytyy varmistaa että tähän nyt syntyy toimiva yhtälö, joka mahdollistaa myös palvelujen siirron paremmalle paikalle.

2 Vuosaaren tonttien varaaminen Fira Oy:lle kumppanuuskaavoitusta ja asuinhankkeiden suunnittelua varten (Vuosaari, Rastila, tontit 54001/1 ja 54003/1)

ok. Varaus mahdollistaa metroaseman lähelle lisää asuntorakentamista arviolta noin 15 000 k-m² (190 asuntoa). Samalla saataisiin rakentumaan vuosia tyhjillään olleet tontit, jolloin Rastilan metroaseman ympäristö saataisiin lähes valmiiksi.

Autopaikkaratkaisu on luova. Ilmeisesti koko vyyhti on lähtenyt purkautumaan sen kautta. Tonttien 54008 ja 54009 asuntojen velvoiteautopaikkojen sijoittamisessa oli hankaluuksia. Viereisen pysäköintilaitoksen korottaminen kerroksella tuotti puolestaan “liikaa” autopaikkoja. Nyt tontit 54001 ja 54003 muutetaan myös asuntorakentamiseen, jolloin niiden autopaikat sijoitetaan samaan laitokseen.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-04-22_Khs_16_El_64B795E1-B35F-4A3D-89AF-F04F2E70A3B6_Liite_pdf
Tyhmempi voisi kysyä eikö koko velvoiteautopaikkanormia voisi heittää romukoppaan, jolloin asuintalot olisi varmaankin rakennettu jo aikaa sitten. Vastaavasti pysäköintiyrittäjä olisi korottanut laitosta tarpeen niin vaatiessa. Kysyntä-tarjonta -tyyppinen juttu, markkinataloutta. Normitalkoot käyntiin vaan!

3 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Olympiastadionin rakennussuojelupäätöksen uudistamisesta

ok. Ympäristöministeriön tulkinnan mukaan uudistunut lainsäädäntö edellyttää myös suojelupäätöksen uudistamista. Samalla Helsinki esittää että suojeltavan alueen aluerajausta tarkistetaan vähän siten että “se kattaisi ainakin stadionin keskeisen, asemakaavaluonnoksesta ilmenevän, stadionin uuden tonttirajauksen mukaisen toiminnallisen kokonaisuuden. ”

Etsi viisi eroavaisuutta!

Etsi viisi eroavaisuutta!

4 Kaisaniemen metroaseman nimen muuttaminen

Tää on hyvä juttu vaikka nimistötoimikunta vastustaakin. Espoossa Otaniemen metroasema nimettiin Aalto-yliopistoksi. Myös maailmalla metropysäkit ovat usein yliopiston mukaan nimettyjä.
kaisaniemi_universitet
5 Kaupunginhallituksen käsiteltäväksi otettu asia: kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös 1.4.2014 § 94 yhteiskäyttöautoyritysten pysäköintitunnuksista
First_Page___CITYCARCLUB
ok. Hannu Penttilä alisti kaupunkisuunnittelulautakunnan muutamia viikkoja sitten tekemän päätöksen yhteiskäyttöautojen pysäköintipaikoista. Perusteena lautakunnan päätöksen ristiriitaisuus suhteessa kaupunginhallituksen helmikuussa päättämän pysäköintistrategian linjausten kanssa. Olisi ihan mukavaa että strategisista päätöksistä pidettäisiin kiinni edes vähän pidempään kuin kuukausi. Palautamme asian uudelleen kaupunkisuunnittelulautakuntaan käsiteltäväksi. Toivottavasti kaupunkisuunnittelulautakunta tekee tällä kertaa harkitumpia ja parempaan tietoon perustuvia päätöksiä. Blogannen aiheesta vielä erikseen.

6 Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä -loppuraportista

Merkittävä liikennepoliittinen raportti. Lausunto suhtautuu ajatukseen kilometriverosta positiivisesti.

Raportti on mielenkiintoista luettavaa ja vastaa niin kysymyksiin ruuhkamaksujen sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta:

Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että mikäli Tukholman ruuhkamaksutulot käytetään joukkoliikenteen parantamiseen, siitä hyötyvät eniten naiset ja alemmat tuloluokat (progressiivinen vaikutus). Jos tulot käytettäisiin veronalennuksiin, hyötyjiä olisivat suurituloiset (regressiivinen vaikutus).

,vaikutuksista kaupunkikeskustojen elinvoimaisuuteen:

Toinen usein ruuhkamaksujen yhteydessä esitettävä väite on, että ne haittaavat liike- elämää vähentämällä matkoja esim. kaupunkien keskustoihin. Tästä ei ole kuitenkaan minkäänlaista näyttöä niistä kaupungeista, joissa ruuhkamaksua on sovellettu. Sen sijaan esim. Lontoossa matkat ruuhkamaksualueelle ovat lisääntyneet joka vuosi sinä aikana, kun ruuhkamaksu on ollut käytössä6.

kuin polttoaineveroon kilometriveron vaihtoehtona:

Polttoaineveron korottamiseen liittyy kuitenkin selkeitä ongelmia. Polttoaineveron korotusta ei voitaisi kohdentaa pelkästään henkilöautoihin, paitsi luomalla hallinnollisesti työläs palautusjärjestelmä ammattiliikenteelle. Polttoaineverolla voidaan vaikuttaa liikenteen kokonaismäärään, mutta ei liikenneverkon tehokkaaseen käyttöön, koska polttoaineveroa ei voida asettaa paikallisesti, vaan se on sama joka puolella maata. Tällöin polttoaineveron korotuksen voimakkain vaikutus kohdistuisi autoilijoihin, joilla on pitkät matkat ja henkilöauton käytölle ei ole vaihtoehtoa.

Helsingin lausunto puolestaan korostaa ehdotetun järjestelmän hyviä puolia:

Kilometrivero nostaisi valtakunnallisesti joukkoliikenteen henkilösuoritetta yli 30 %:lla ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta 4-5 %. Vastaavasti autoliikenteen henkilösuorite vähenisi noin 1 %:lla ja kulkumuoto-osuus 4-5 %:lla. Myös päästö- ja onnettomuuskustannukset alenisivat. Lähimainkaan näin suuria vaikutuksia ei valtakunnallisella tasolla ole saavutettavissa millään muilla viime vuosina tutkituilla liikennesuunnittelun tai liikennepolitiikan keinoilla.

, ja pitää tärkeänä sitä että mahdolliset seudulliset maksut otetaan huomioon järjestelmän kehittelyssä.

Pidemmällä aikavälillä liikenteen hinnoittelussa tulee kuitenkin varautua siihen, että myös alueellisia maksuja voitaisiin ottaa käyttöön. Helsingin seudulla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi autoilijoilta perittävää sujuvuus-, ruuhka- tai palvelumaksua, joka voi vaihdella ajoneuvon sijainnin, kellonajan, ajoneuvon päästöjen tai muiden ominaisuuksien tms. perusteella. Lainsäädännöllä ja teknisellä kehittämisellä tulisi luoda järjestelmälle puitteet, vaikka sitä ei toistaiseksi otettaisi käyttöön.

Valtakunnalliseen tienkäyttömaksuun liittyen tärkeää on, että sen teknologia tietojen keräämiseen ja maksamiseen liittyen on sellainen, että kaupunkiseudut voivat tarvittaessa hyödyntää samaa järjestelmää alueellisten maksujen keräämiseen eikä erillisiä järjestelmiä ole tarpeen hankkia.

Just näin.

Autoilun kokonaisveroastetta ei ole tarkoitus nostaa:www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-04-22_Khs_16_El_0304ADD5-DA87-485D-9E60-948F3C6DE67E_Liite_pdf

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hoitoon pääsyn toteutumisesta perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidossa

ok.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi 21.3.2014 liitteenä 1 olevan päätöksen hoitoon pääsyn toteutumisesta Helsingin kaupungin perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidossa vuonna 2012. Päätöksen mukaan aluehallintovirasto on kaupunginhallituksen vuonna 2012 antamasta selvityksestä todennut, että hoitotakuu toteutuu varsin hyvin terveyskeskuksen erikoissairaanhoidossa. Aluehallintoviraston ja Valviran yhteisen kiireettömään hoitoon pääsyä koskevan valtakunnallisen valvontaohjelman 2012 – 2014 mukaisesti aluehallintovirasto on kuitenkin päättänyt jatkaa kaupungin perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn valvontaa. Tämän vuoksi aluehallintovirasto on pyytänyt kaupunginhallitukselta 30.4.2014 mennessä uutta selvitystä hoitoon pääsyn toteutumisesta fysiatrian, neurologian, psykiatrian ja sisätautien erikoisaloilla.

2 Oikaisuvaatimus päivähoitopaikkojen lisäämistä ja toiminnan muutosta Munkkiniemi-Pitäjänmäen varhaiskasvatusalueella koskevasta päätöksestä

ok. Liittyy Pitäjänmäen “suurpäiväkodin” perustamisen seurauksiin – eli siihen että päiväkoti Taneli vastaavasti suljetaan. Oikaisuvaatimus kuitenkin hylätään koska: “oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään oikeudellisesti vaikuttavia eikä tarkoituksenmukaisuussyitä, joiden vuoksi kaupunginhallituksen tekemää Munkkiniemi – Pitäjänmäen varhaiskasvatusalueen päivähoitopaikkojen lisäämistä ja toiminnan muutosta tulisi muuttaa.”

SIVISTYSTOIMI

1 Virkojen perustaminen opetusvirastoon

ok. Välillä hyviäkin uutisia koulupuolelta.

Perustamme uusia virkoja peruskoulupuolelle: 30 luokanopettajaa, 10 erityisopettajaa ja 2 opinto-ohjaajaa. Perusteluna ala-asteikäisten lasten ikäryhmän kasvusta tulevina vuosina sekä valmistavan opetuksen määrän lisääntyminen.

Lisäksi 48 lehtoria Stadin ammatti- ja aikuisopistoihin. Myös ammattiopiston opiskelijamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti. 2012-2013 lisäys oli 463 opiskelijaa ja määrän ennakoidaan kasvavan 2016 mennessä vielä 574 opiskelijalla.


15
/
Apr
/
14
 05:04

Miksei ole suomalaista Netflixiä?

Jokunen kuukausi sitten tekijänoikeusjärjestöt ja palvelinoperaattorit pääsivät sopuun tavoista, joilla verkkotallentamisen kanssa päästään eteenpäin. Hyvä. Sopimusten kautta homma etenee. Syntyy palveluita, jotka ovat sekä hyviä kuluttajille että kannattavia tuottajille.

Sopu ei kuitenkaan tyydyttänyt kaikkia. Sosiaalisessa mediassa moni ihmetteli miksei ole suomalaista NetFlixiä ja epäiltiin että ratkaisulla estetään sellaisen syntyminen. Eli ongelma oli jälleen tekijänoikeuksissa.

Paitsi että ei ollut. NetFlix kunnioittaa kaikkia tekijänoikeussopimuksia ja sen toiminta on täysin Suomen nykyisten tekijänoikeuslakien mukaista.
finnish_netflix
Mistä sitten on kyse? Kyse on koko internetin toimintadynamiikasta.

2000-luvun vaihteessa kun tekijänoikeuksien ja internetin ensimmäisiä vääntöjä käytiin, tekijänoikeuksien purkua puoltaneet tahot olivat vahvasti “pienen tekijän puolella”. Kunhan vaan tekijänoikeuksista päästäisiin, suuryritysten voitot sulaisivat ja syntyisi uusi uljas joukkoistettu maailma, jossa me kaikki luomme sisältöjä toisillemme. Julkaisukynnyksen poistaminen vapauttaisi kulttuurin.

Ja osin juuri näin tapahtuikin. Youtube on pullollaan “matti meikäläisten” videoita, joista osa voi saada jopa miljoonayleisön ja musiikkia on tarjolla ilmaiseksi enemmän kuin kukaan ehtii koskaan kuunnella.

Murros ei kuitenkaan poistanut suuryhtiöiden valtaa. Pikemminkin päinvastoin – se korostaa sitä. Internetin ja digitaalisten palveluiden peruslogiikka kun on luontaisesti ison toimijan puolella. Skaalaedut ovat kertaluokkaa analogista maailmaa kovempia.

Hyvä esimerkki on sähköposti. Jos perustat sähköpostiserverin kymmenelle hengelle, syntyy kustannuksia vähintään satoja euroja vuodessa, eli jotain kymppejä per käyttäjä. Jos perustat sähköpostiserverin miljardille käyttäjälle, jää yksittäisen käyttäjän kustannus euron promillen sadasosiin.

Suomalaista Netflixiä ei siis synny ihan siitä yksinkertaisesta syystä että sille ei synny riittävästi kysyntää eikä se pysty kilpailemaan kansainvälisten toimijoiden kanssa hinnalla tai sisällöllä. Pelkkä immateriaalisten markkinoiden monopolistinen luonne riittää, syntipukiksi ei tarvita Teosto-mafiaa. En minäkään maksaisi kymmentä euroa kuussa palvelusta, jonka erikoissisältö olisi Metsoloita ja vanhat Kummelit.

Tässä olisikin miettimisen paikka tekijänoikeuskeskustelun molemmille osapuolille. Miten luodaan tulevaisuuden sisältömarkkinat, joilla myös Suomen kokoisella kieli-, kulttuuri- ja markkina-alueella on mahdollista tuottaa laadukkaita sisältöjä. Onko julkinen tuki ainoa vaihtoehto?


13
/
Apr
/
14
 04:04

Kaupunginhallitus 14.4.

Kaupunginhallituksella harvinaisen tyhjä lista. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 23.4.2014, Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen valinta

ok. PS valitsee uuden varajäsenen Tom Packénille.

2 V 23.4.2014, Kaj/Kunnan asukkaan aloite (Merihaka-seura r.y.) Hakaniemen
sillan ajoneuvoliikenteen tunneloimisesta ja pyörätien rakentaminen

ok. Merihakaseura esittää että Merihaan silta korvattaisiin tunnelilla jahka sen uusimisen aika tulee.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-04-14_Khs_15_El_C6694695-9188-44DC-87A3-A025443CF245_Liite_pdf
Olen samaa mieltä moottoritiemäisten rakennelmien rumuudesta – ja sen takia silta kannattaakin aikanaan korvata matalammalla. Merihakaseura ei ota huomioon tunnelin suuaukkoja, jotka ovat nekin valtaisat. Esittelijä on vastauksessaan pitkälti samaa mieltä. Esittelijä kertoo meille myös että “Aluetta käsittelevä “Hakaniemen sillan ympäristö, suunnitteluperiaatteet” -työ käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa syksyllä 2014.”

3 Määrärahan myöntäminen kiinteistövirastolle ja rakennusvirastolle alueiden tutkimuksiin ja rakentamiskelpoiseksi saattamiseen

ok. 5,12 miljoonaa euroa pääasiassa maaperän puhdistamiseen, pohjatutkimuksiin ja johtosiirtoihin. Mukana myös “aaltoilututkimus” ja “historiallisten karttojen digitointia”.

4 Valtuutettu Silvia Modigin toivomusponsi tuottavuustoimenpiteiden suunnittelusta siten, että niillä ei ole kielteisiä vaikutuksia asukkaiden hyvinvointiin

ok. Pöydältä. Esittelijä toteaa, että lautakunnat ovat tuottavuusohjelman toimenpiteitä valitessaan ottaneet huomioon toivomusponnen tavoitteet.

5 Vaalivalmistelutoimikunnan varajäsenen valinta

ok. Bella Selenen eroprosessi jatkuu. Melkoinen määrä varajäsenyyksiä.

7 Kaupunginhallituksen edustajan valinta rakennuslautakuntaan ja ruotsinkielisen työväenopiston johtokuntaan sekä varaedustajan valinta kaupunkisuunnittelulautakuntaan

ok. Kaupunginhallituksen varajäseneksi Tuomas Kurttilan tilalle nousee Kaarin Taipale, samalla Kaarin ottaa Tuomaksen seurantavastuut.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto Helsingin Energian Munkkisaaren huippu- ja varalämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamisesta ja toiminnan muuttamisesta

ok. Puollamme ympäristöluvan myöntämistä. Helsingin Energia hakee lupamääräysten tarkistamista siten, että lämpökeskuksen polttoaine muutetaan vaiheittain raskaasta polttoöljystä kokonaan tai osittain kevyeen polttoöljyyn. Polttoainemuutos tehdään lämpökeskuksen savukaasupäästöjen vähentämiseksi.

2 Lausunto Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan tarkkailusuunnitelmasta

ok. Vantaan jätteenpolttolaitos käynnistyy ensi syksynä. Nyt lausutaan laitoksen tarkkailusta. Ympäristökeskuksen mukaan tarkkailusuunnitelma täyttää tarkkailusuunnitelmalta kohtuudella edellytettävät vaatimukset.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyistä valituksista asemakaava-asiassa (piirustus nro 12191, Tapaninkylä, Suutarila, Maatullinpuiston eteläosa)

ok. Valtuuston tammikuussa päättämästä kaavasta on jätetty neljä valitusta. “Kaupunginhallitus katsoo, että valituksissa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella asemakaavapäätös tulisi kumota. … Valitukset on jätettävä osin tutkimatta ja tutkituilta osin hylättävä.”

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Muutos vanhusneuvoston kokoonpanossa

ok. Kulttuurikeskus vaihtaa edustajaansa vanhusneuvostossa.

SIVISTYSTOIMI

1 Valtuutettu Sirpa Puhakan toivomusponsi Roihuvuoren ala-asteen oppilaspaikkojen riittävyydestä

ok. Roihuvuori-Marjaniemi -alueella on väestöennusteiden mukaan muutaman kymmenen oppilaspaikan vajaus. Tämän vuoksi opetusvirasto tuo kevään 2014 aikana opetuslautakunnan suomenkieliseen jaostoon tarkastelun, jossa asia selvitetään.


04
/
Apr
/
14
 09:04

Kaupunginhallitus 7.4.2014

Listalla nippu täydennysrakennuskaavoja, kahden koulun ja yhden opiston peruskorjaus, kolmen koulun hallinnollinen yhdistäminen yhdeksi, kirjaston johtosäännön uudistus sekä iltakoulut strategiaohjelman toteutumisesta ja maankäyttösuunnitelman (MASU) ja liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) valmistelusta. Huh. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 23.4.2014, Teknisen palvelun lautakunnan varajäsenen valinta
2 V 23.4.2014, Suomenkielisen työväenopiston johtokunnan varapuheenjohtajan ja jäsenen valinta

ok. Belle Selene lähti tosiaan kaikista luottamustoimistaan.

3 V 23.4.2014, Maantien 101 (Kehä I) ja Kivikontien eritasoliittymän rakentamista koskevan toteutussopimuksen hyväksyminen

Käsittelimme tätä eritasoliittymää edellisen kerran joulukuussa, jolloin hyväksyimme aiesopimuksen. Nyt sitten kyseessä toteutussopimus.

Kustannukset ovat nousseet suunnitellusta 25 miljoonasta 34,2 miljoonaan. 10 vuoden investointisuunnitelmassa tähän oli varauduttu noin 17 miljoonalla. Nyt kaupungin kustannukset ovat yhteensä noin 24,4 miljoonaa, johon on jo aiemmin haettu ylitysoikeus vuoden 2014 talousarviossa.

Minua kiinnostaisi yhä kuulla millä tavalla tämä suhtautuu sitovaan investointikattoomme.

4 V 23.4.2014, Kj / Valtuutettu Ilkka Taipaleen aloite selvityksen tekemisestä laskujen perinnän hoitamisesta

ok. Ilkka Taipale esitti aloitteessaan alunperin että Helsinki hoitaisi laskujensa perinnän itse tai yhteistyössä ympäristökuntien tjms. kanssa. Tähän kaupunginhallitus suhtautui nuivahkosti vedoten pääosin kustannuksiin. Valtuusto kuitenkin palautti aloitteen “selvitettäväksi kuinka saatavien perinnän hoitaminen voidaan tulevaisuudessa hoitaa kaupungin omana tai pääkaupunkiseudun kuntien ja HUS:in yhteisenä toimintana”.

Nyt on asiaa selvitetty ja esittelijän johtopäätös on yhä sama: oma toiminta synnyttäisi lisäkustannuksia eikä välttämättä edes parantaisi perittävien asemaa, mm. asiakaspalvelu olisi vain virastoaikaan ja ulosottoperinnän määrä todennäköisesti lisääntyisi. Lisäksi perintälakiin tehdyn 16.3.2013 voimaantulleen muutoksen myötä asiakkaalta perittäviä maksuja on kohtuullistettu.

5 V 23.4.2014, Kj / Kunnan asukkaan aloite kaupungin sisäisen kierrätyspisteen perustamiseksi

ok. Kunnan asukas on ehdottanut mm. käytöstä poistettavat kalusteet menisivät myyntiin kuntalaisille ja kaupungin työntekijöille. Esittelijä vastaa että näin oikeastaan toimitaan jo:

“Tällä hetkellä kaupungin toimipisteistä poistettavien kalusteiden kierrätys on järjestetty mm. Pakilan työkeskuksen ja Uusix-verstaiden kautta. Pakilan työkeskuksen ja Uusix-verstaiden toiminnan myötä sekä kaupunkilaisten että kaupungin työntekijöiden on mahdollista ostaa käytöstä poistettuja kalusteita. Kaupunkilaisten tasavertaisen kohtelun kannalta kaupungin työntekijöitä ei voida asettaa etusijalle käytöstä poistettua irtaimistoa myytäessä.”

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 23.4.2014, Käpylän tontin 857/1 asemakaavan muuttaminen (nro 12183, Käärmetalo)

ok. Hesari tiesi jo pari viikkoa sitten kertoa Käpylän käärmetalon rapistuneen suojelua odotellessa. Neljä asuntoa on jo käyttökiellossakin.

- Ulkoasultaan ja sisätiloiltaan poikkeuksellisen alkuperäisinä säilyneet rakennukset suojellaan merkinnällä sr-1.
- Suojelumääräys ei estä keittiöiden nykyaikaista varustetasoa.
- hissejä ei saa rakentaa suojelusyistä ulkoupuolelle, mutta ne eivät mahdu sisäpuolellekaan.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-04-07_Khs_14_El_3BCE0932-3552-4B0B-814F-9227C521DB29_Liite_pdf
Toivottavasti tämä etenee nyt mahdollisimman nopeasti ja valituksisitta. Asuinrakennuksen sr-1 -suojelusta voi olla montaa mieltä, mutta kyllähän tuolle perusteensa on. Meidän on kyettävä nopeuttamaan näitä prosesseja. Hitaasta prosessista kärsivät kaikki, sekä asukkaat että kaupunki.

2 V 23.4.2014, Haagan tonttien 29036/16 ja 18 asemakaavan muuttaminen (nro 12213, Pajuniityntie 3-5)

ok. Palautimme kaavan viime kuussa, mutta palaamme asialle tontin omistajan lähettämän pyynnön vuoksi. Lapio maahan. Palautuksen takana oli ärsyyntymistä siitä että suurin piirtein kaikki kaavat tuppaavat laskemaan ainakin kerroksella kuulemiskierroksella. Kaupungin tasolla tämä tarkoittaa aivan valtavaa määrää asuntoja, jotka jäävät rakentamatta. Meidän on uskallettava nostaa täydennysrakentamisen tonttitehokkuutta. Kieltämättä tämä ei ollut tyylikäs tapa siihen, joten korjataan virhe, mutta asia kannattaa laittaa suunnittelupuolella mieleen.

3 V 23.4.2014, Konalan korttelin 32067 ja puistoalueen asemakaavan muuttaminen (nro 12216, Hilapellontie 2)

ok. Täydennysrakennetaan kaksi uutta kerrostaloa. Liiketilasiiven purkamisen myötä voidaan Hilapellontien varteen rakentaa uusi nelikerroksinen asuinkerrostalo. Hilapellon puistoalueen reunaan on mahdollista rakentaa uusi, neljä asuinkerrosta käsittävä asuinkerrostalo. Korttelin kerrosala kasvaa 2 387 k m²:llä.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-04-07_Khs_14_El_3D18740F-9BD5-4256-9C8A-BB6A6B066309_Liite_pdfTonttitehoksi jää silti yhä matalahko 0,66. Tällä tiheydellä täydennysrakentaminen on haastavaa. Kerros, pari olisi täysin mahdollista tässäkin.

4 V 23.3.2014, Viikin puisto-, luonnonsuojelu-, vesi- ja katualueiden asemakaavan hyväksyminen ja Vanhankaupungin vesialueen ja kaupunginosan rajan asemakaavan muuttaminen (nro 12160, Pornaistenniemi)

ok. Suositun virkistysalueen asemakaavan muutos mahdollistaa nykyisen puistoalueen kunnostuksen, koira-aitauksen rakentamisen ja virkistysaluekokonaisuutta palvelevan pysäköintialueen rakentamisen.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-04-07_Khs_14_El_FCBBD4E6-F705-4AB8-96EA-7287039CA5E8_Liite_pdf
5 V 23.4.2014, Mellunkylän korttelin 47030, tontin 47034/1 sekä liikenne- ja katualueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12175, Kotikonnuntie 10 ja Leikkikuja 2)

ok. Täydennysrakentamista Kontulaan, kaksi uutta kerrostaloa. Uutta rakennusoikeutta syntyy yhteensä 6 640 k-m². Aluetehokkuudeksi lisäneliöiden ja kahdeksan kerroksen jälkeenkin vain 0,73. Pistetalot.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-04-07_Khs_14_El_07FC512C-6796-4F64-B850-81C1BC13B901_Liite_pdf
6 V 23.4.2014, Pihlajamäen ala-asteen perusparannuksen hankesuunnitelma

ok. Pihlajamäen ala-astettta perusparannetaan 10,8 miljoonalla eurolla. Suuri osa lvi-tekniikasta ja sähköistä alkuperäisiä ja ilmastointi riittämätön – talossa sekä hiilidioksidipitoisuudesta että mikrobeista johtuvia ongelmia.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-04-07_Khs_14_El_995394B9-3BB4-4515-8681-457E24F3AD6F_Liite_pdf
Vuonna 1965 valmistunut rakennus on suojeltu sr-2 -merkinnällä. Suojellaanko me kaikki 60- ja 70-luvuilla rakennetut talot? Tasakatto – check, homeongelma – check. Suojeluun.

SIVISTYSTOIMI

1 V 23.4.2014, Eläintarhan ala-asteen koulun, Länsi-Pasilan ala-asteen koulun ja Alppilan yläasteen koulun hallinnollinen yhdistäminen

ok. Kyse hallinollisesta yhdistämisestä, mutta sisältää myös tilankäytöllisiä muutoksia:

Uuden peruskoulun käyttöön jäävät nykyiset Länsi-Pasilan ala-asteen koulun ja Eläintarhan ala-asteen koulun tilat. Alppilan yläasteen koulun tiloista on tarkoitus pääsääntöisesti luopua. 1. – 6. luokkien opetus tapahtuu nykyisten ala-asteiden tiloissa ja 7. – 9. luokkien opetus Eläintarhan ala-asteen koulun tiloissa. 7. – 9. luokkien opetukseen saadaan lisäksi luokkatilaa Eläintarhan ala-asteen koulun vieressä sijaitsevasta Stadin ammattiopiston toimipaikasta. Erikoisluokkia vaativa opetus, kuten tekninen työ ja kotitalous, tapahtuu nykyisen Alppilan yläasteen koulun ja Aleksis Kiven peruskoulun tiloissa.

Alppilan yläasteen johtokunta puoltaa lausuntonsa mukaan esitystä. Hyvä.

2 V 23.4.2014, Kulttuuri- ja kirjastotoimen johtosäännön muuttaminen

ok. Johtosääntömuutos merkitsee, että kaupunginkirjastossa toimitaan jatkossa kahdessa osastossa nykyisen kolmen osaston mallin sijasta. Vaikuttaa perustellulta ja hyvältä muutokselta.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-04-07_Khs_14_El_2D925A81-2308-4F41-AA90-FFE0B068D47A_Liite_pdf
KAUPUNGINHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

1 Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien vuoden 2014 vuosilomien vahvistaminen lomakautena

ok. Kaupunginjohtajatkin tarvitsevat lomaa.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Tertiääri- ja primäärilainojen myöntäminen eräille rakennuskohteille
Päätöshistoria

ok. Asuntotuotantotoimikunnan viidelle hankkeelle yhteensä 2,7 miljoonaa lainoja. Ja tertiäärilainathan olivat:

Tertiäärilaina (ns. kolmoissijalaina) on omistajan antamaa lainaa , joka on tarvittu aravakohteissa omarahoitusosuuden kattamiseksi. Lainan vakuutena ovat tavallisesti kolmoissijakiinnitykset. Koska laina on annettu kohteen omarahoitusosuuden kattamiseksi, lainaa ei saa lyhentää vasta kuin sen jälkeen, kun aravalaina on maksettu pois.

4 Valtuutettu Silvia Modigin toivomusponsi tuottavuustoimenpiteiden suunnittelusta siten, että niillä ei ole kielteisiä vaikutuksia asukkaiden hyvinvointiin

ok. Kaikkiin pitää sattua! Eiku just toisin päin. Esittelijä toteaa, että lautakunnat ovat tuottavuusohjelman toimenpiteitä valitessaan ottaneet huomioon toivomusponnen tavoitteet.

5 Vaalivalmistelutoimikunnan varajäsenen valinta

ok. Belle Selene oli varajäsen tällaisessakin paikassa.

6 Iltakouluasia: Strategiaohjelman 2013-2016 seuranta

Meille kerrotaan kuinka strategiaohjelman toimeenpano on sujunut. Seurantataulukosta näkee hankkeiden tilanteen ja toisesta taulukosta mittarit.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Hankintakeskuksen erään viran nimikkeen muuttaminen

ok. Yksikön johtajasta hallintopäällikkö. Toteutetaan jahka nykyinen eläköiytyy. Samalla tehtäväkohtainen palkka laskee 4700 eurosta 4200 euroon.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Ruotsinkielisen työväenopisto Arbiksen peruskorjauksen hankesuunnitelma

ok. Arbista peruskorjataan 9,6 miljoonalla eurolla. Pitää sisällään LVI-, sähkö-, ilmastointi- ja ikkunaremonttien lisäksi sisällään myös uuden hissin. Esteettömyys paranee. Kiinteistöä ei ole peruskorjattu rakentamisvuoden 1958 jälkeen.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-04-07_Khs_14_El_0D6015D5-19FA-4F4A-9406-F32F04EF3D3A_Liite_pdf
2 Kaisaniemen ala-asteen peruskorjauksen hankesuunnitelma

ok. Kaisaniemen ala-aste peruskorjataan 8,6 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on parantaa sisäilma- ja lämpöolosuhteita, esteettömyyttä, akustiikkaa, paloturvallisuutta sekä energiataloutta. Rakennus on valmistunut vuonna 1924 ja siellä on kunnossapitoluonteisten korjausten lisäksi toteutettu vuosikymmenten aikana tilakohtaisia parannuksia mm. opetustilojen varustuksessa, mutta puutelista on pitkä.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-04-07_Khs_14_El_A4E69414-250D-40B7-A934-344A73DE8659_Liite_pdf

3 Iltakouluasia: Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman (MASU) ja liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) tilannekatsaus

Helsingin metropolialueen maankäyttösuunnitelmaa (MASU), liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (HLJ 2015) ja asumisen strategiaa laaditaan nyt ensimmäistä kertaa samanaikaisesti. Hannu Penttilä kertoo kuinka valmistelu sujuu.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi ennaltaehkäisevästä suun terveydenhuollosta

ok. Tuomo Valokainen on vaatinut toivomusponnesaan että erityisesti ennaltaehkäisevän hammashoidon tehostamiseen kiinnitetään huomiota. Tähän vastataan kattavasti. Lähtökohtana jo se että Helsingin kaupungilla suun terveyden edistäminen otetaan puheeksi jokaisen potilaan suun terveystarkastuksen yhteydessä.


03
/
Apr
/
14
 07:04

Jonnet perkele

Eurovaalit ovat ovella ja äänestysprosentin voi olettaa jäävän matalaksi – edellisellä kerralla jäätiin alle 40 prosentin. Se on jo niin säälittävä luku että koko vaalien legitimeteetti on kyseenalainen.

Miksi äänestää? Eihän mikään kuitenkaan muutu? Niinpä. Mistä johtuu että komissiossa on lähinnä vakavan näköisiä setiä ja muutama täti. Keski-ikä tukevasti lähempänä eläke- kuin täysikää.

Barroson komissio

Barroson komissio


No miksihän siellä sitten mahtaa olla lähinnä niitä uskottavia setiä ja tätejä päättämässä tulevaisuudestamme? Yleisen äänestysapatian lisäksi erityisesti nuoremmat äänestävät harvemmin. Ja vielä erityisemmin nuoret miehet.

Jonnet perkele. Ihan 34% teistä jaksoi vääntäytyä uurnille 2012 yleisen äänestysprosentin ollessa 59%. Yli 70-vuotiaista miehistä äänesti 72%.
Screenshot_2_19_13_5_33_PM
Turha syyttää ketään muuta jos vaikuttaa siltä että poliittiset päätökset ovat kuin raikas tuulahdus Kekkoslovakiasta. Itse olette ilmastonmuutoksenne ansainneet. Setien valta säilyy. Ups, mähän täytän kohta 36, mitä mä valitan? Unohtakaa juuri lukemanne. Hajaantukaa! Täällä ei ole mitään nähtävää.


02
/
Apr
/
14
 10:04

Siksi Tuuli

Tämän vuoden toivottavasti ainoat vaalit ovat toukokuun eurovaalit. Puolueiden ehdokaslistat alkavat olla valmiina ja myös Vihreiden 20 ehdokasta on nimetty.

En ole itse näissä vaaleissa ehdolla, joten pohdittavakseni jäi tällä kertaa ketä äänestäisin ja tukisin. Onneksi apua voi antaa useammallekin ehdokkaalle – niin upeita tyyppejä meillä on ehdolla. Vaalirahaa annoin mm. Toukolle ja Nannalle. Lahjoittakaa tekin. Kampanjat eivät ole ilmaisia, etenkään valtakunnalliset.

Ääneni menee kuitenkin Tuuli Kousalle. Miksi?
tuuli1
Tuuliin olen tutustunut paremmin viimeisen parin vuoden aikana kaupunginhallitustyöskentelyn myötä. Välillä häntä seuratessaan ihmettelee millä ihmeen ajalla ja aivokapasiteetilla hän kykenee kaikkeen: Tuuli on paitsi pätevä ja perehtyvä poliitikko myös kahden lapsen äiti ja vielä kunnianhimoisesti uraa tekevä viestinnän ja johtamisen ammattilainen.

Tuulilla on kaikki ne ominaisuudet, joita menestyvä meppi mielestäni tarvitsee.

Tuuli on taustaltaan kansainvälinen. Opinnot London School of Economicsista, jossa hän toimi myös oppilaskunnan puheenjohtajana, johtivat työtehtäviin mm. SanomaWSOY:llä, Neste Oilissa, Gummeruksessa ja Milttonilla. Eikä ole sattumaa että tultuaan valituksi omistajaohjauksesta vastaavaksi ministeriksi Pekka Haavisto soitti juuri Tuulille erityisavustajaa hakiessaan.

Tuuli on osaava verkottoituja ja johtaja – käytännössä mepin on kyettävä johtamaan tiimiä, joka tekee vaikuttamista. Tämä ei ole solistin hommaa. Suhteidenkaan merkitystä parlamentissa ei voi väheksyä, small talkin on sujuttava.

Tuntuu lattealta sanoa näin, mutta mielestäni Tuulissa on harvinaislaatuinen paketti sekä taloudellista osaamista että sosiaalista vastuuntuntoa.

Näiden perusasioiden lisäksi Tuuli on oikeassa Euroopan suhteen. Tuulille Eurooppa ei ole ongelma vaan ratkaisu. Suomi ei pärjää yksin, vaan pieni maamme on vahvempi osana suurempaa yhteisöä. Meillä on valtaisia globaaleja haasteita, joihin vain vahva Eurooppa voi vaikuttaa. Hyvä esimerkki on kemikaalidirektivii: kun maailman suurin talousalue määräsi tiukemmat säännöt, oli koko maailman seurattava mukana. Ja koko planeetta voi paremmin.
tuuli2
Mutta annetaan Tuulin kertoa itse:

On sanottava kyllä uusille ideoille, teknologioille ja uskaltamisen kulttuurille. Hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa ja uusia kasvualoja. Peliteollisuuden menestys on mahtava juttu, mutta katoavien työpaikkojen korvaamiseksi tarvitaan monenlaisia ratkaisuja. Erityisesti uusiutuvan energian bisneksessä on suuri työllistävä potentiaali. Hiilestä on päästävä eroon.
Myös akateemisille työttömille ja epävarmuudessa eläville löytyy parempaa tekemistä, kun nojaamme rohkeasti eteenpäin.

Tästä minä tykkään. Halusin ehdokkaan, joka on rohkeasti Euroopan ja tulevaisuuden puolella. Tuuli on sellainen.

Ja vielä tietenkin. Tuen Tuulia koska hän on hyvä tyyppi. Ihminen, johon tiedän voivani luottaa.

Tuulin kampanjaa voit tukea tämän linkin kautta. Kampanja startataan tänään keskiviikkona klo 18 Putte’s Barissa! Tervetuloa!


28
/
Mar
/
14
 04:03

Kaupunginhallitus 31.3.2014

Tulevan maanantain kokouksen asioita ovat mm. Telakkarannan (Elmu) kaava, ratikoiden 2, 3 ja 7 kehittämisohjelma ja kattoikkunoiden puhkominen Siltasaaressa. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

3 V 9.4.2014, Kj / Kunnan asukkaan aloite Tapaninvainion lähipalveluiden parantamisesta

ok. Tapaninvainion asukasyhdistys vaatii että kaupunki selvittää Tapaninvainion palvelutilanteen ja ryhtyy tuloksen vaatimiin toimiin. Esittelijä toteaa että kysymykseen on vastattu monien talousarvioaloitteiden kohdalla ja “vastausten perusteella päivähoitopalvelun ja perusopetuksen nykyinen palvelutarjonta on Tapaninvainion alueella riittävä”.

4 V 9.4.2014, Kj / Kunnan asukkaan aloite hallintosäännön muuttamiseksi ja videoneuvottelujen mahdollistamiseksi

ok. Pöydältä.

Maria Nordin on viime maaliskuussa ehdottanut lautakuntatyöhön osallistumisen mahdollistamista videoneuvotteluyhteyden avulla. Taustalla tässä on sisäilmasairastuneiden ja kemikaaliyliherkistyneiden tilanne: jos viraston kokoustila on esim. homeongelmainen, vaikka “sallittuissa rajoissa”, sinne saapuminen voi olla yliherkistyneelle yhtä mahdotonta saapua kuin neliraajahalvaantuneelle hissittömän talon neljänteen kerrokseen.

Esittelijän perustelut teknisen ratkaisun vaikeudesta tuntuvat vuonna 2014 todella heikoilta. Videoyhteydet ovat arkipäivää ja toimivat hyvin.

Esittelijä kuitenkin kertoo myös että lain mukaan osallistumisoikeutta videokokoukseen ei ole mahdollista rajata vain tietyille ryhmille, vaan osallistumisoikeus olisi kaikilla toimielinten jäsenillä. Tämä taas ei ole aivan yhtä pieni asia kuin videoneuvotteluiden mahdollistaminen vain sisäilmasairaille.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 9.4.2014, Punavuoren erään vesialueen asemakaavan hyväksyminen ja Punavuoren, Eiran sekä Länsisataman katu- ym. alueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12100, Telakkaranta)
2 V 9.4.2014, Telakkarannan alueen kiinteistökaupan esisopimus (Länsisatama, tontit 5130/1, 5131/1 ja 5132/1)

ok. Telakkarannasta tulee uusi upea alue keskelle Helsinkiä.

Kaksi viikkoa sitten apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä veti yllättäen kaavan pois kaupunginhallituksen esityslistalta.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-03-17_Khs_11_El_7EDA5B5D-0B77-4819-88B0-0947F8B7D7FD_Liite_pdf
Nyt se on sitten päätettävänämme ja sisältö ei ole muuttunut kahden viikon takaisesta. Yhä ns. “Konepajahallin” kaavamerkintä on kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukainen “PYV / s”, joka määrittää käyttöä seuraavasti: “teollisuushistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas kulttuuri- ja viihderakennusten korttelialue. Rakennuksissa saa olla kulttuuri- ja viihdetoimintaa sekä näitä palvelevaa ravintola-, harjoitus-, toimisto- ja liiketilaa.”.

Hyvä näin. Kaavamerkintä mahdollistaisi yhä Elmun hankkeen toteutumisen.

Samalla esitetään kaupunginvaltuustolle että Skanskan kanssa solmitaan esisopimus n. 4,4 hehtaarin suuruisesta tonttikaupasta vähintään 36 miljoonan euron summalla.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-03-31_Khs_13_El_3141335A-A98D-4BA9-9938-49B1191B6A99_Liite_pdf
Elmun tulevaa tilaa pohtimaan on perustettu työryhmä, joka tekee esityksen vuoden loppuun mennessä. Jos kysymyksessä päädytään johonkin muuhun ratkaisuun kuin Konepajahalliin, kaavaa korjataan.

3 V 23.4.2014, Mellunkylän asuinkerrostalotontin vuokrausperusteet (tontti 47034/4)

ok.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Kaupungin henkilöstöraportti 2013

ok. Muutamia poimintoja:
- Henkilöstömäärä on pysynyt jokseenkin ennallaan ja oli vuoden vaihteessa 40 139. Henkilöstömäärä on kasvanut vain opetustoimessa oppilasmäärien kasvun vuoksi.
- Viime vuonna kaupungin palveluksessa erottiin kokoaikaiselle eläkkeelle siirtymisen johdosta keskimäärin 63,3 vuoden iässä. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 64,4 -vuotiaana. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä vaihtelee vuosittain, mutta kehitys on laskeva.
- Tietyillä ammattialoilla oli rekrytointihaasteita. Työvoiman saatavuuden kannalta haasteellisimpia aloja olivat edelleen lääkärit ja varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilöstö
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-03-31_Khs_13_El_448C6A25-5CE1-475A-85FB-114AE8EEC86A_Liite_pdf
4 Palmia-liikelaitoksen johtokunnan virkamatka Pariisiin, Ranskaan 19. – 21.10.2014

ok. Palmian johtokunta tutustuu SIALiin, joka on nettisivujensa mukaan “The world’s no. 1 food exhibition”.

5 Lausunto selvitysmiehen luonnoksesta hallituksen esitykseksi valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta

Lausunto valmisteltiin ennen tietoa sote-uudistuksen askelmerkeistä. Nyt tiedossa olevat linjaukset voitaisiin ottaa huomioon paremmin. Ode ehdotti blogillaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien siirtämistä suoraan Erva-alueille, joille ne kuitenkin loppujen lopuksi päätyvät.

Sinälllään mukavaa että VM:n kommenttikierroksen kyselyssä 90,2% vastaajista oli sitä mieltä että valtionosuusjärjestelmää täytyy uudistaa.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Raitiolinjojen 2, 3 ja 7 kehittämisohjelma

ok. Ratikoiden 2, 3 ja 7 ongelmapaikkoja on tutkittu ja kehittämiskohtia löydetty.

Linjoille 2, 3, ja 7 on työssä laadittu 36 kohdan kehittämisohjelma. Esitettyjen toimenpiteiden kustannusarvio on 417 000 euroa. Toimenpideohjelman hyödyt 20 vuoden laskenta-aikana (5 % korko) ovat kaikkiaan 2,45 miljoonaa euroa, josta liikennöintikustannussäästöjen osuuden on arvioitu olevan 0,57 miljoonaa euroa. Toimenpiteiden on siis arvioitu olevan yhteiskunta- ja liiketaloudellisesti kannattavia.

Yksinkertaisimmillaan toimenpiteet ovat viivojen maalaamista tai liikennemerkin siirtämistä, “järeimmillään” erotteluun ja pysäköintiin liittyviä rakenteellisia muutoksia, kuten mm. reunakiviimuutos Liisankadun ja Snellmanninkadun risteyksessä.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-03-31_Khs_13_El_8BA54E3B-3458-4B21-BE04-C9340E65E6C4_Liite_pdf
2 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle rakennusviraston hakemuksesta (Sompasaari)

ok. Sompasaaren kaava-alueelle rakennetaan noin kilometri uutta rantamuuria. Ympäristölautakunta on antanut ngin ympäristön- ja terveydensuojelusuojeluviranomaisena asiasta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle oman lausuntonsa.

3 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle JMV-Research Oy:n hakemuksesta (Verkkosaari)
4 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Sito-Rakennuttajat Oy:n hakemuksesta (Verkkosaari)

ok. Kelluvia taloja Verkkosaaren edustalle kahden rakennuttajan toimesta.

Ympäristölautakunta totesi omassa lausunnossaan, että kelluvien talojen rakentaminen Verkkosaaren edustan vesialueelle ei aiheuta merkittäviä muutoksia vesistön tilaan tai käyttöön.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Kiinteistökokonaisuuden ostaminen Nokia Oyj:lta Lauttasaaren Koivusaaressa (Lauttasaari, Grönavillan RN:o 1:682, Grönavillan II RN:o 1:683

ok. Hesarikin uutisoi tästä viime viikolla. Kaupunki ostaa Nokialta sen Koivusaaressa sijaitsevan edustushuvilan tontteineen 2,75 miljoonan hinnalla.

Esitys perustelee hankintaa seuraavasti:

Kaupan kohteet ovat Koivusaaren ainoat yksityisessä omistuksessa olevat kiinteistöt. Ne sijaitsevat keskellä kaupungin omistamaa maa- ja vesialuetta. Kiinteistöjen hankinta helpottaa merkittävästi Koivusaaren pohjoisosan tarkoituksenmukaista kaavoitusta ja toteutusta. Kauppa tukee kaupungin maa-, asunto- ja elinkeinopoliittisia tavoitteita.

2 Valituksen laatiminen korkeimmalle hallinto-oikeudelle koskien Asunto Oy Siltarannan poikkeamisratkaisua

ok. Pitkänsillanrannassa sijaitsevan taloyhtiön ullakolle rakennettiin kuusi asuntoa. Rakennustöiden ollessa käynnissä havaittiin että pihanpuoleisten ikkunoiden valo ei riitä asunnoille, vaan ikkuna-aukkoja olisi puhkottava myös kadun puolelle.
Pitkänsillanranta_7_–_Google_Maps
Rakennuslautakunta myönsi tälle luvan ja kaupunkikuvaneuvottelukuntakin piti ratkaisua hyvänä – ikkunat kun oli tarkoitus peittää kiinteällä säleiköllä, joka “väritykseltään ja muodoiltaan vastaa kattomateriaalia”. Kaupunginmuseo ei puoltanut suunnitelmia.

ELY-keskus valitti rakennuslautakunnan päätöksestä ja Helsingin hallintaoikeus kumosi vuonna 2012 rakennuslautakunnan päätöksen. Katsottiin että tarvitaan poikkeamispäätös. No, sitten vuonna 2013 kaupunkisuunnittelulautakunta myönsi poikkeamispäätöksen, koska “toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Kysymys on yksittäisen keskeneräisen hankkeen asuttavuuden pelastamisesta, joka ei muodosta ennakkotapausta myöhemmille hankkeille”.

Kaikki hyvin ja asukkaat sisään? No ei toki. ELY-keskus ja kaupunginmuseo antoivat tästäkin hakemuksesta kielteisen lausunnon ja nyt maaliskuussa 2014 Helsingin hallinto-oikeus on kumonnut ELY-keskuksen valituksen johdosta kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen.

Tuolla jossain ylhäällä tuhottaisiin kaupunkikuvaa.

Tuolla ylhäällä tuhottaisiin kaupunkikuvaa.


Nyt Helsinki sitten puolestaan laatii valituksen korkeimmalle halinto-oikeudelle, jotta Helsingin hallinto-oikeuden päätös saataisiin kumottua. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa, joka toteaa että:
Ullakkorakentamisen edistäminen on yksi kaupungin keinoista lisätä asuntorakentamista kantakaupungissa ja helpottaa samalla asunto-osakeyhtiöiden taloudellisia mahdollisuuksia huolehtia rakennusten ylläpidosta. Ullakoille rakennettavien asuntojen ikkunaratkaisut muodostavat yhden kaupunkikuvallisesti merkittävän kokonaisuuden. Sen vuoksi korkeimman hallinto-oikeuden tulkinnat lapeikkunoiden sallimisesta erilaisissa suojeltavissa rakennuksissa ovat hyödyllisiä tulevien linjanmäärittelyiden kannalta.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että muutama ikkuna-aukko (etenkään säleiköillä varustettuna) ei tuhoa kaupunkikuvaa kohtalokkaasti. Ei tämä mikään ulkomuseo ole.

3 Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyistä valituksista Meri-Rastilan länsirannan alueen osayleiskaavan hyväksymistä koskevassa asiassa

ok. Helsingin hallinto-oikeudelle on tehty kuusi valitusta Meri-Rastilan kaavasta, josta keväämmällä valtuustossa äänestettiin.

4 Osto-oikeutta tarkoittavien ehtojen lisääminen pitkäaikaiseen maanvuokrasopimukseen (Tontti 10587/3, Capellan puistotie 4)

ok. Esittelijä ehdottaa osto-option lisäämistä vuokrasopimukseen Kalasatamassa. Jos vuokralainen päättäisi option käyttää, johtaisi merellisen sijainti 1008 euron kerrosneliömetrihintaan.


27
/
Mar
/
14
 05:03

Betonin sietämätön raskaus

(Kolumni Cult24:n huhtikuun numeroon.)

Keskustelin jokin aika sitten erään suomalaisen teatterinjohtajan kanssa. Tunnelma oli epätoivoinen. Kierros säästöjä oli jälleen luvassa kuntapäättäjien suunnasta ja löysää laitoksesta oli mahdoton enää löytää. Suuri ongelma oli että toimintaa ohjasi itsevaltaisin ottein teatterin rakennus.

Vuoden betonirakenne 1982

Vuoden betonirakenne 1982

Monella paikkakunnalla rakennettiin männä vuosikymmenellä teatterille kallis ja muuntelukelvoton tila, jonka yleisökapasiteetti on valtaisa. Isolle näyttämölle ja satojen katsojien saliin onkin tehtävä vaikka väkisin “yleisön suosikkeja”, erityisesti musikaaleja, oli organisaatiolla siihen rahkeita tai ei.

Hulluinta on se että kalliin musikaalin tekeminen tuottaa usein voittoa vähän panoksiin nähden – tärkeintä on saada ison salin täyttöaste korkeaksi. Vaikka pienemmällä, jopa teknisesti heikommalla, tilaratkaisulla teatteri voisi olla väkevämpi ja voida paremmin.

Ja jos tilasta ei voida säästää, on pakko leikata muusta: kaupunginteattereissa lähinnä henkilöstöstä, rohkeudesta ja kokeiluista.

Suomalainen kulttuurilaitos on kuin Ferrari, jota pidämme säästösyistä tallissa ja ajelemme kolmea kymppiä ukin vanhalla Talbotilla. Maranellon kaunotar on tehty motaria varten – sillä pitää päästä ajamaan kaasu pohjassa ja bensaan pitää vaan löytää euroja. Tai sitten pitää tunnustaa tosiasiat ja hankkia järkevämpi perheauto.

Miksi suomalainen teatterikenttä alistuu betonin diktatuuriin? Mistä löytyy teatterinjohtaja, joka uskaltaa ehdottaa ratkaisuksi dynamiittia?





Kuka?

Hannu Oskala:
Helsingin kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu, maakuntavaltuuston jäsen
musiikkialan moniottelija (MuM),
cityvihreä betoninhalailija.

Aiemmat kirjoitukset