Euroopan sietoraja?

Syyriassa soditaan viidettä vuotta. Irakissa on ollut yhtäjaksoinen aseellinen kriisi yli kymmenen vuotta, Somaliassa kaksikymmentäviisi. Ja Afghanistanissa rauhan ajan muistanevat vain vanhukset – jos ovat selvinneet hengissä. Kriisit synnyttävät pakolaisuutta. Osansa tästä on saanut Eurooppa. Etenkin viime vuonna.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö lausui valtiopäivien avajaisissa seuraavasti:

”Eurooppa ei pitkään enää kestä hallitsematonta kansainvaellusta. Sietorajan ylittyminen romahduttaa arvojärjestelmäämme. Käy niin, että pyrkimys hyvään tuottaa kaikille pahaa.”

Haasteita nykytilanteesta ei kukaan kiistäne. Ja hallintaankin tilanne olisi toki hyvä saada. Mutta sietoraja? Euroopan unioniin saapui viime vuonna noin miljoona pakolaista. Euroopan unionissa on noin 500 miljoonaa asukasta. Libanonissa, siinä Syyrian naapurissa, vähän yli neljä. Sinnekin on tullut vähän yli miljoona pakolaista. Meillä pakolaisia siis 0,2% väestöstä, Libanonissa 20%.

Sietorajan sijaan meidän pitäisi puhua suhteellisuudentajusta. Euroopan unioni on maailman suurin talousalue ja kaikki sen valtiot ovat globaalisti katsottuna varakkaita. Me olemme tällä 7,4 miljardin ihmisen pallolla ne hyvinvoivat kermaperseet. Meillä on oltava varaa auttaa. Meillä on varaa auttaa.

Ei Suomen eikä Euroopan ”sietoraja” ole vielä lähelläkään, jos niin päätämme.
libanon
Oma sietorajani alkaa tulla vastaan tämän itsekkään paskapuheen suhteen, jonka takia lapsia hukkuu Välimereen ja aikuisia jäätyy Ladan takapenkille muutaman sadan kilometrin päässä siitä, missä tätä kirjoitan.

Tasavallan presidentti Niinistö sanoi lisäksi:

“Kansainväliset säännökset ovat syntyneet ja niiden tulkinta on kehittynyt aivan toisenlaisissa olosuhteissa. Olen varma, että jos kansainvälisiä ja niihin perustuvia kansallisia säädöksiä tehtäisiin vasta nyt, niiden sisältö olisi olennaisesti tiukempi, mutta ne silti pitäisivät kiinni ihmisoikeuksista ja auttaisivat hädässä olevia.”

Niin. Kun Geneven sopimus solmittiin, oli toisesta maailmansodasta, joka oli vyörynyt yli meidän mantereemme, kulunut vasta kuusi vuotta ja pakolaisia oli moninkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Eurooppa oli silloin köyhempi, sairaampi ja sodan murjoma. Silti pakolaissopimuksen tarve ymmärrettiin.

Me olemme ihmisiä kaikki, pakolaisetkin. Kansainvälinen turvapaikkaprosessi on heidän perusoikeutensa. Emmekä me suomalaisetkaan voi tietää, milloin me tätä oikeutta tarvitsemme. Kansainväliset lailliset prosessit ja universaalit ihmisoikeudet ovat pienen ja heikon etu – ja sellainen on Suomikin jos yhtään osataan siirtää katse omasta navasta maailmaan.

Re: Anna-Stina Nykänen (HS)

Anna-Stina Nykänen kirjoitti aamun Hesariin pitkän kolumnin otsikolla ”Pyöräilijöiden vallankumous on pelottava ajatus”. Kirjoituksessa oli useampi niin yleinen väärinkäsitys että se kaipaa muutaman rauhoittavan kommentin.
nykanen
Anna-Stina kysyy heti ingressissä että ”Helsinkiä rakennetaan pyöräilijöille. Miten kaikki muut pääsevät kulkemaan?”. Vastaan: paremmin.

Kaupungissa asuu paljon ihmisiä. Ihmiset liikkuvat. Jotta mahdollisimman moni mahtuisi liikkumaan ja jotta liikkuminen olisi luotettavaa, turvallista, terveellistä, mukavaa ja ympäristöystävällistä, on kaupunkialueella suunnittelussa päätetty priorisoida kävelyä, pyöräilyä, joukkoliikennettä ja kuljetuksia yksityisautoilun edelle. Ei siis ensinnäkään vain pyöräilyä, vaan kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä.

Miksi sitten pitää priorisoida? Eikö voitaisi toimia tasa-arvoisesti ja edistää kaikkia liikkumismuotoja?

Priorisointia on pakko tehdä Helsingin kantakaupungissa, sillä katutila on rajallinen. Vaikka kuinka haluaisimme, me emme voi aina yhtäaikaisesti parantaa sekä kävelyn, pyöräilyn, ratikoiden, bussien ja henkilöautojen liikkuvuutta. Katutila vaan loppuu kesken kun seinät tulevat vastaan. Manskulle ei lisää kaistoja saa purkamatta taloja – ja silloin taas tuhoutuu se kaupunki.

Toisaalta voi ajatella että priorisointia on tehty jo vuosikymmeniä – sen priorisoinnin ykkönen oli vaan henkilöauto. Niin kadunvarsille pysäköitynä kuin jalkakäytäviä kaventamassa.

Miksi sitten suositaan nimenomaan kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä?

Yksinkertaisesti siitä syystä että ne käyttävät tilaa tehokkaasti – samalla kaistamäärällä mahtuu kulkemaan paljon enemmän ihmisiä kun meillä on jalkakäytävä, ratikka- tai pyöräkaista henkilöautokaistan sijaan. Erot ovat yllättävän rajut, mutta miettikääpä esim. Mannerheimintietä Forumin kohdalla – montako ihmistä istuu niissä henkilöautoissa neljällä kaistallaan ja moniko kävelee? Ja yhteen ratikkaan mahtuu enemmän ihmisiä kuin kaikkiin autoihin yhteensä.
liikennemuotojen_välityskykyKaupungin kasvaessa kysymys katutilasta muuttuu yhä tärkeämmäksi: jos kaikki tulevat helsinkiläiset liikkuisivat henkilöautolla, katumme tukkeutuisivat täysin käyttökelvottomaksi muutamassa vuodessa. Mitä useampi liikkuu jollain muulla kulkuneuvolla, sitä useampi pystyy kaupungissamme liikkumaan.

Meidän on suosittava kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä, jotta kaupungissa liikkuminen olisi sujuvaa myös tulevaisuudessa. Hiukan paradoksaalisesti siis muun liikenteen suosiminen on henkilöautoilijan etu vaikka se ei ruuhkassa seistessä siltä tuntuisikaan. Kadun ”kapasiteetti” kasvaa.
liikennemuodotNykänen kysyy vielä miksi ”pieni joukko” on päättänyt näin. Vertaapa Helsingin kaupunginhallitusta, päätöksen sinetöinyttä toimielintä, stalinisteihinkin. Varmasti ensimmäinen kerta Lasse Männistölle! Itse olen tällaisena viherhippinä jo tottunut olemaan yhtäaikaisesti sekä kamala uusliberaali että stalinisti. Mutta kysymys on sinällään hyvä – jos priorisointia, pyöräväyliä ja joukkoliikenne-etuuksia rakennettaisiin vain pienen vähemmistön edun nimissä, niin hulluahan se olisi.

Onneksi näin ei ole. Vuonna 2014 Helsingin niemen rajan ylittävistä matkoista tehtiin 73% julkisella liikenteellä. Ja kantakaupungin sisäisistä matkoista henkilöautolla tehdään vain 12% – suurin piirtein saman verran kuin pyöräillen, mutta selvästi vähemmän kuin julkisilla kulkuvälineillä tai kävellen.
kantakaupungin_matkamuodotKaupunkiliikenteen priorisointi perustuukin siis selvän enemmistön kulkumuodon priorisointiin. Onko se todella sellainen vallankumous jota tarvitsee pelätä? Itse uskon sen auttavan meitä kaikkia liikkumaan sujuvammin, oli kulkuneuvona sitten fillari tai foordi.

Kaupunginhallitus 1.2.2016

Huomisessa kaupunginhallituksessa valtuustoa kohden ensi vuoden talousarvion lähetekeskustelu sekä viime vuoden ylitykset ja ylitysoikeudet. Lisäksi Kruunusiltojen viestintä sai yllättävän käänteen, sote-viraston palvelumaksujen korotukset maltillistetaan indeksin mukaiseksi ja Lauttasaari saa uuden päiväkodin. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 17.2.2016, Eräiden vuoden 2015 talousarvioon merkittyjen määrärahojen ylittäminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen

Ylityksiä yhteensä 88 miljonaa euroa. Suurimmat työllisyyden hoitoon ja HUS:lle.

HUS ylitti määrärahansa 43 miljoonalla ja aiemmista vuosista poiketen ylijäämää ei tilitetty kunnille, joka olisi tarkoittanut noin 10 miljonaan euroa.

Työllisyyden hoitoon kului 31 miljoonaa ennakoitua enemmän.

Vastaanottekeskustoiminnan ylityksen 6 miljoonaa saadaan takaisin valtiolta.

Kulttuurikeskuksen ja kirjaston ylitykset pitävät sisällään vastaavan suuruiset lisätulot..

2 V 17.2.2016, Vuonna 2015 käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella myönnettävät ylitysoikeudet vuoden 2016 talousarvioon

ok. ”Ylitysesitysten yhteismäärä on käyttötaloudessa 13,06 milj. euroa ja investointiosassa 155,91 milj. euroa sekä rahoitusosassa 7,71 milj. euroa.”

3 V 17.2.2016, Vuoden 2017 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähetekeskustelu

Valtuustossa helmikuun puolivälissä talousarvion lähetekeskustelua. Esittelijän ennusteet lähiaikojen talouskehityksestä eivät ole ruusuisia. Esim. valtionvarainministeriön ennusteen mukaan ”Suomen teollisuustuotannon tason arvioidaan olevan v. 2017 noin neljänneksen alempi kuin kymmenen vuotta sitten.”.

SIVISTYSTOIMI

1 V 17.2.2016, Suomenkielisen työväenopiston asiakaspalvelu- ja hallinto-osastojen yhdistäminen

ok. Työväenopisto esittää että opiston asiakaspalveluosasto ja hallinto-osasto yhdistetään yhdeksi osastoksi. Muutoksen jälkeen organisaatiossa on kaksi osastoa: asiakaspalvelu- ja hallinto-osasto sekä opetusosasto. Vaikuttaa järkevältä.

Esittelijän mukaan: ”Osastojen yhdistämisen henkilöstövaikutuksena on yhden osastopäällikön viran lakkauttaminen. Muutos hoidetaan sisäisillä virkajärjestelyillä. Koska henkilöstön määrä ei vähene, muutoksella ei ole varsinaisia talousvaikutuksia, mutta toiminnan sujuvoituminen ja työtehtävien kehittyminen tuottanee aikaa myöten työajan säästöä vähenevien prosessiongelmien vuoksi.”

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 17.2.2016, Lauttasaaren erään puistoalueen asemakaavan muuttaminen (nro 12338, Isokaari 30, Päiväkoti Isokaari)
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2016_Kanslia_2016-02-01_Khs_4_El_A0695736-8C99-4D26-96D1-0725FD8A76D9_Liite_pdf
ok. Lauttasaareen päiväkoti, johon mahtuu 250 lasta. Yhteensä Lauttasaaresta löytyy hoitopaikka noin 1050 lapselle, joista 155 suomenkielistä paikkaa sijoittuu väliaikaiseksi tarkoitettuihin paviljonkipäiväkoteihin. Tämän päiväkodin valmistumisen jälkeenkin Lauttasaareen tarvitaan lisää päivähoitopaikkoja.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Kaupunginhallituksen käsiteltäväksi otettu asia: Kruunusillat, viestintäpalvelut, kilpailutuksen periaatteet

ohhoh. Pienimuotoinen palatsivallankumous. Kaupunginhallitus päätti viime viikolla pyytää asiasta vielä kaupunginkanslian tietotekniikka- ja viestintäosaston lausunnon. Tuon kohtuullisen tuoreen osaston kun pitäisi koordinoida kaupungin viestintää. Sieltä onkin sitten tärähtänyt esityslistalle melko raffi lausunto:

Helsingin kaupunginkanslian tietotekniikka- ja viestintäosaston tehtäviin kuuluu johtosäännön mukaan kaupungin viestinnän koordinointi. Kaupunginhallituksen 12. 10.2015 hyväksymissä kaupungin viestinnän linjauksissa korostetaan yhden Helsingin periaatetta, kaupungin viestinnän poikkihallinnollisuutta ja yhteisiä toimintatapoja.

Näiden linjausten perusteella olisi luontevaa, että Kruunusiltojen viestinnän periaatteista, toteutuksesta ja kilpailutuksesta olisi keskusteltu kaupunginkanslian viestinnän kanssa alusta lähtien ja pohdittu hankkeen tarpeita ja kokoa. Niin ei ole tapahtunut asian käsittelyn missään vaiheessa. Kruunusiltojen viestinnälle on vastikään nimetty ohjausryhmä, johon on kutsuttu rakennusviraston, HKL:n, kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginkanslian edustajat. Sekään ei ole käsitellyt Kruunusiltojen viestinnän kilpailutuksen periaatteita. Näin ollen Kruunusiltojen viestinnän kilpailutuksen periaatteita sen enempää kuin koko hankkeen viestintäratkaisuja ei ole valmisteltu käyttäen tarjolla olevaa kaupungin viestinnällistä asiantuntemusta.

Kaupunginkanslian tietotekniikka- ja viestintäosasto ei puolla asian viemistä eteenpäin kaupunginhallitukselle tehdyn esityksen mukaisesti.

Tällaisen lausunnon pohjalta kaupunginhallituksella ei liene muuta mahdollisuutta kuin palauttaa asia valmisteluun ja tällä kertaa toivotaan HKR:n ja HKL:n viestinnän tekevän yhteistyötä tietotekniikka- ja viestintäosaston kanssa.

Tavallaan tästä on ehkä tulossa hyvä ennakkotapaus – isojen hankkeiden viestintä kollattaisiin keskitetyn osaamisen kautta. Rakennusviraston osaa kilpailuttaa rakennusurakoita, mutta viestinnän tilaaminen on kovasti eri homma kuin betonin.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasmaksujen periminen v. 2016 alkaen

Kaupunginhallitus päättänee muuttaa apulaiskaupunginjohtaja Rädyn esitystä siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasmaksulain ja -asetuksen mukaiset maksut peritään vain indeksien mukaisesti korotettuina eikä terveyskeskusmaksua ei peritä helsinkiläisiltä tulevaisuudessakaan.

Viime viikon kokouksessa pyydettiin myös selvitys terveyskeskusmaksun poiston vaikutuksista. En tiedä vastaako vastaus kysyjän ennakko-oletusta. :)

”Vuonna 2015 peruuttamattomien lääkärikäyntien määrä oli yhteensä 7606, mikä on vähemmän kuin ennen terveyskeskusmaksun poistamista.

Peruuttamattomat poisjäännit ovat viime vuosina vähentyneet suun terveydenhuol- lossa, neuvoloissa ja sisätautien poliklinikoilla, kun tarkastellaan henkilökunnan vastaanottojen yhteismäärä ko. toiminnoissa. Kun tarkastellaan vastaanottotyypeit- täin, peruuttamattomat käynnit ovat neuvolapalveluissa lääkärin vastaanotoilla li- sääntyneet, mutta terveydenhoitajien vastaanotoilla puolestaan vähentyneet. Suun terveydenhuollossa hammaslääkärin vastaanoton peruuttamattomat poisjäännit ovat vähentyneet, mutta suuhygienistin vastaanotoille kasvaneet. Psykiatriassa pe- ruuttamattomat poisjäännit lääkärin ja psykologin vastaanotoilla ovat vähentyneet, mutta sairaanhoitajien, fysioterapeuttien ja sosiaalihoitajien vastaanotoille lisäänty- neet.”

Kaupunginhallitus 25.1.2016

Tällä viikolla kolme enemmän keskustelua herättävää asiaa: lausunto IHA-alueuudistuksesta, Kruunusiltojen viestintä ja sote-viraston asiakas- ja potilasmaksujen korotukset. Tai siis se että niitä ei koroteta. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 3.2.2016, Varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen valinta
2 V 3.2.2016, Tietotekniikkajaoston varajäsenen valinta
3 V 3.2.2016, Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kahden jäsenen ja varapuheenjohtajan valinta

Jani Moliis lähti Ruandaan parantamaan maailmaa ja hänen tilalleen täytyy valita vihreä edustaja varhaiskasvatuslautakuntaan ja tietotekniikkajaoston varajäseneksi. Kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa puolestaan tapahtuu muutoksia viime viikon loikkauksen vuoksi – Johanna Sydänmaa siirtyi vihreisiin Kokoomuksesta ja hyppää kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa näin tuolilta toiselle.

4 V 3.2.2016, Periaatepäätös Helsingin kaupungin lausunnosta sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi

Valtuustokauden ehkäpä suurin yksittäinen asia, joka menee vielä valtuustonkin keskusteltavaksi 3.2., palaten sieltä sitten kaupunginhallitukseen 8.2.

Lausunto on lähtökohtaisesti kriittinen. Maakuntajakoon perustuva itsehallintoalueratkaisu ei palvele metropolialueen kehittämistä eikä Helsinki ei näe tarkoituksenmukaiseksi tässä yhteydessä myöskään siirtää muita kuntien tehtäviä kuin soten itsehallintoalueille.

Mukana on myös ajatus pääkaupunkiseudun Uuttamaata pienemmästä rajauksesta:

”Laajan maakunnallisen ratkaisun sijasta vahvemman ja luontevamman itsehallintoalueratkaisun pohjan muodostaa metropolialueen pohjalta muodostettava maakuntaa suppeampi itsehallintoalue. Metropolialueen toiminnallisen kokonaisuuden yhteisinä haasteina ovat mm. laaja väestöpohja, tiivis kaupunkirakenne, ratakäytävät ja näihin tukeutuva palveluverkko.

Metropolialueen itsehallintoalueen mahdollisuutta voidaan tarkastella täydentämällä pääkaupunkiseudun neljän kaupungin ydinaluetta mm. yhdyskunta- ja väestörakenteeseen perustuvilla kriteereillä. Kokonaisuuden
lähtökohtia voidaan etsiä nykyisten HSL- ja HYKS-yhteistyötä tekevien kuntien joukosta, joista HSL-kuntayhtymän muodostaa seitsemän kuntaa ja HYKS-alueen kuusi kuntaa.

Hallitusohjelman tulevaisuuden kunta linjausten pohjalta on perusteltua tarkastella aluelinjausta metropolialueella uudelleen ja ottaa tarkasteltavaksi metropolialueen itsehallintoalueen malli.”

Vastaukset ministeriöiden kysymyksiin luettavissa täältä.

3 Helsinki-mitalien valmistaminen

Arvonlisäverottomasti neljän vuoden aikana 1,4-1,9 miljoonaa euroa. Tarjous on valittu hinnan perusteella.

Tämmöisiä präniköitä.

Tämmöisiä präniköitä.


6 Kaupunginhallituksen myöntämät talousarvioavustukset vuodelle 2016

ok. Ikuisuusluontoisia avustuksia mm. ay-liikkeelle. Kahden eniten tukea saavan työntekijäjärjestön osalta tukea on laskettu 10 %. Perusteluna on siirtyminen jäsenmääräperusteiseen avustamiseen. Valitettavaa että Iceheartsin hakemus ilmeisesti myöhästyi, olisin mieluusti tukenut heidän toimintaansa.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

2 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksesta Jätkäsaaren vanhan kaatopaikan kunnostamiseksi

Eipä tule halpaa tästäkään. Vuosina 1936–1943 Jätkäsaaren rantaan dumpattiin yhteensä noin 115 000 m³ ja vielä 1950-luvulla vähän lisää. Pilaantuneita maa-aineksia on arvioitu olevan kaatopaikkakerrosten yläpuolella noin 30 000 m³, kaatopaikan ulkopuolella pohjavedenpinnan yläpuolella noin 40 000 m³ ja alapuolella noin 10 000 m³.

4 Kaupunginhallituksen käsiteltäväksi otettu asia: Kruunusillat, viestintäpalvelut, kilpailutuksen periaatteet

Yhä olen sitä mieltä että hankkeen kilpailutuksen kriteerit ovat liian tiukat ja voisimme saada enemmän tarjouksia, jos lähtökohtaisesti ei vaadittaisi viiden vuoden kokemusta nimenomaan infraviestinnästä.

Mutta kyllä siltahanke ja siihen liittyvät raitiolinjat viestintää tarvitsevat. Ja kymmenelle vuodelle jaettuna 1,2 miljoonaa ei ole loppujen lopuksi kovin paljon.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasmaksujen periminen v. 2016 alkaen

Sote-puolen asiakas- ja potilasmaksuja on aina nostettu kaupunginhallituksen vuonna 2000 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti lain ja asetuksen sallimaan maksimiin. Käytännössä maksuja on indeksikorjattu vuosittain. Tänä vuonna maksuja kuitenkin nostettiin hallituksen päätöksestä indeksin (n. 1,5%) lisäksi 27,5%, jolloin kokonaiskorotus on noin 29%. Näin suuri korotus vaatii uutta pohdintaa ja päätöksen. Business as usual tämä indeksikorotus ei ole.

Täysimääräisten korotusten vaikutukset (yhdessä indeksikorotuksen kanssa) olisivat arviolta noin 8,5m€, pelkkien indeksien 0,5m€. Koska suuri osa maksuista on tulosidonnaisia, tulisi lisätulosta suurin suun terveydenhuollon maksuista, jotka ovat ei-tulosidonnaisiaa ja lisäksi maksukaton ulkopuolella. Tämän lisäksi HUS:n valtuuston jo joulukuussa päättämä pidättäytyminen pelkässä indeksinostossa tarkoittaa Helsingin osalta noin 7 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallitus päättänee olla nostamatta maksuja täysmääräisesti ja Helsingin maksut tulevat jäämään maksimia alemmalle tasolle, joten nykyinen linjaus, ”Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasmaksut peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaisten enimmäismäärien suuruisina”, täytynee muuttaa muotoon, jossa niitä nostetaan vain indeksin mukaan myös tulevaisuudessa.

SIVISTYSTOIMI

1 Kaupunginmuseon visuaalisen ilmeen uudistaminen

ok. Pian avautuvat uusi kaupunginmuseo saa samalla uuden ilmeen. Vaikuttaa perusraikkaalta. Liite näemmä ei julkinen, haluavat julkistaa aikanaan.

3 Eron myöntäminen ja uuden varajäsenen valitseminen maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukuntaan

Kyseenalaista huomiota herättänyt Jukka Wallin ymmärsi itse erota Perussuomalaisista ja neuvottelukunnasta.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Lausunto liikennevirastolle Pisararadan ratasuunnitelmasta ja esitetyistä muistutuksista

ok. Pisarasta tehtiin neljä erilaista muistutusta. Kaksi töölöläisistä taloyhtiöistä, jotka vastustavat ilmanpoistoaukkoa ja sisääntuloaukon rakentamista kiinteistöön. Lisäksi Kampin keskus haluaa osallistua ulostulon suunnitteluun ja yksityishenkilö olisi halunnut kääntää osan junista jo Pasilassa. Muistutuksiin vastataan ja puollamme ratasuunnitelman hyväksymistä.

Nyt sitten toivotaaan että tämä joskus toteutuisi. En pidättäisi hengitystäni.

3 Kahden tilapäisen arkkitehdin viran perustaminen rakennusvalvontavirastoon (määräaikainen)
4 Tilapäisen rakennusmestarin viran perustaminen rakennusvalvontavirastoon kolmen vuoden määräajaksi (määräaikainen)

ok. Rakennusvalvontavirastosta on lähivuosina eläköitymässä paljon väliä. Jotta ”katkeamaton osaaminen” voidaan varmistaa, on tarve värvätä määräaikaisiä työntekijöitä. Rakennusvalvontavirasto on nettobudjetoitu, eli voivat hoitaa virat omarahoitteisesti.

Kaupunginhallitus 18.1.2016

Tällä viikolla asioina mm. perhekeskuksen tilojen vuokraus, Vesalan koulujen yhdistäminen ja sote-viraston käyttösuunnitelma. Erityisesti perhekeskuksen eteneminen lämmittää. Iso vihreä tavoite on vihdoin toteutumassa. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 3.2.2016, Eron myöntäminen kaupunginkanslian kansliapäällikön virasta

ok. End of an era. Tapio Korhonen jää eläkkeelle.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 V 3.2.2016, Helsingin tukkutorin toimitusjohtajan viran täyttäminen

ok. Esitämme kaupunginvaltuustolle Tukkutorin toimitusjohtajaksi Elina Siltasta. Ilolla pistän merkille että musiikin maisterin tutkinollakin voi päästä oikeisiin töihin! :D

SIVISTYSTOIMI

1 V 3.2.2016, Vesalan ala-asteen koulun ja Vesalan yläasteen koulun yhdistäminen yhtenäiseksi peruskouluksi

ok. Yhtenäisten peruskoulujen valmistelu jatkuu. Hyvä. Tätä vastusti opetuslautakunnassa vain perussuomalainen. Perustelua hiukan hankala ymmärtää kun molempien koulujen johtokunnat puoltavat lausunnoissaan koulujen yhdistämistä yhtenäiseksi peruskouluksi ja myös myös Keinutien ala-asteen johtokunta. Itse olen saanut vanhemmilta viestejä, joissa ollaan toivottu että päätös tehtäisiin mahdollisimman nopeasti, jotta epävarmuus loppuisi ja remontteja voitaisiin kiirehtiä.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Kaupunginhallituksen myöntämät talousarvioavustukset vuodelle 2016

ok. Ikuisuusluontoisia avustuksia mm. ay-liikkeelle. Kahden eniten tukea saavan työntekijäjärjestön osalta tukea on laskettu 10 %. Perusteluna on siirtyminen jäsenmääräperusteiseen avustamiseen.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Kaupunginhallituksen käsiteltäväksi otettu asia: Kruunusillat, viestintäpalvelut, kilpailutuksen periaatteet

Pöydälle. Lautakunnan enemmistön mielestä kilpailutusta ei olisi pitänyt tehdä kerralla koko rakennushankkeen ajaksi. Edellisen kun asiaa ensimmäisen kerran käsiteltiin alkuvuodesta 2015, oli kilpailutuksen kesto 2+11 vuotta. Tämä olisi ehkä ollut kokonaisuuden kannalta järkevin ratkaisu.

Oma huomioni kiinnittyy kilpailutuksen tiukkoihin rajauksiin. Onko todella niin että sillan rakentamisesta osaa viestiä vain yritys joka täyttää mm. seuraavia ehtoja:

• Tarjoajalla on oltava viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana käynnissä vähintään kaksi toimeksiantoa rakennuskustannuksiltaan yli 100 miljoonan euron infran rakentamisprojektin (esim. tie-, katu-, rata- vesiväylä-, silta- tai puistohanke) viestintäpalvelukokonaisuuden tuottamisesta. Referenssihankkeen viestintäkustannusten tulee olla suuruudeltaan vähintään 50 000 euroa.
• Projektipäälliköllä on oltava vähintään 5 vuoden kokemus rakennushankkeen viestinnän projektipäällikkönä toimimisesta.
• Tiedottajalla on oltava vähintään 5 vuoden kokemus toimimisesta rakennushankkeessa tiedottajana.

Onko infra-hankkeesta viestiminen todella niin erilaista? Ehkä. Haluan ymmärtää miksi.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Kaupunginhallituksen käsiteltäväksi otettu asia: Sosiaali- ja terveysviraston käyttösuunnitelma ja tulosbudjetit 2016

Kaikki ryhmät lienevät samaa mieltä siitä että hoitoon pääsyä tulee nopeuttaa. Sitä ei vaan voi toteuttaa sote-lautakunnan tekemällä tavalla järjestelmässämme. Valtuusto päättää sitovat toiminnalliset tavoitteet budjetin yhteydessä ja lautakunta voi muuttaa niitä seuraavaa vuotta valmistellessaan keväällä, ei käyttösuunnitelman yhteydessä joulukuussa. Lautakunnan tavoitetta – nopeampaa pääsyä kiireettömään hoitoon ei varmasti vastusta kukaan.

2 Valtuutettu Päivi Storgårdin toivomusponsi ruotsinkielisten lasten ja nuorten psykoterapian saatavuudesta

ok. ”HYKSissä odotusajat ovat kohtuullisia ja mm. perheterapiaan, kuvataideterapiaan, musiikkiterapiaan, neuropsykologiseen tai neuropsykiatriseen kuntoutukseen pääsee yleensä välittömästi. Pidempään yksilöterapiaan odotusaika on keskimäärin 2 – 3 kuukautta. ”

3 Valtuutettu Anna Vuorjoen toivomusponsi sosiaalisessa raportoinnissa kertyvän tiedon käyttämisestä

ok. ”Tavoitteen on, että sosiaalisen raportoinnin avulla saatavat tiedot ovat kattavasti käytössä strategiakaudella 2017 – 2020.”

SIVISTYSTOIMI

1 Katsaus työllisyystilanteeseen

Kaupunginhallitukselle työllisyystilannetta esittelevät elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva ja maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela. Esittelijä kertoo myös että viime kesästä lähtien on tehty töitä työmarkkinatuen kuntaosuusmaksujen pienentämiseksi. Erinomaista on se että kuluvan tammikuun aikana lupaillaan saatavan laskelmat työllistämisen nettovaikutuksista kuntatalouteen. Hyvä että tuleviin raamineuvotteluihin on tutkittua tietoa.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Alppikylän liiketontin maanvuokrasopimukseen liittyvän osto-oikeuden myöntäminen Lidl Suomi Ky:lle (Suurmetsä, Alppikylä, tontti 41292/1)

ok. Alppikylän puolelle Lidl.

”Päivittäistavarakaupan verkon kannalta hanke edistää kilpailua, sillä Lahdenväylän toisella puolella Jakomäessä on jo ennestään S- ja K-ryhmien päivittäistavarakaupat. Samalla hankkeen toteuttaminen parantaa Alppikylän palveluja merkittävästi.”

3 Osoitteessa Itäkatu 11 sijaitsevien toimitilojen vuokraaminen sosiaali- ja terveysvirastolle
11_Itäkatu_–_Google_Maps
ok! Vihreiden pitkään ajama perhekeskus-toimintamalli saa vihdoin ensimmäisen tilan ja toiminta käynnistyy! Perhekeskus sijoitetaan liikenteellisesti erinomaisesti Itäkeskukseen ns. ”Poliisitaloon”. Vieressä on sekä metro että jokeri-bussin pysäkki. Hienoa.