Voi Juha minkä teit

Alkaa tulla jo oppositio-väsymys. Ei vaan jaksaisi hiiltyä. Eikä mikään oikeastaan enää yllätä. Mutta sitten taas. Pakko on kommentoida.
sipila
Pääministeri Juha Sipilä oli Helsingin sanomien mukaan tänään lausunut seuraavasti:

”Keskusta haluaa pitää koko Suomen asuttuna. Keskittämisen sijaan lähtisin hakemaan Suomelle kilpailuetua hajauttamisesta.”

Kilpailuetua. Hajauttamisesta. Miten. Ihmeessä.

Kaikki kansainvälinen tutkimus ja kehitys näyttää täysin päinvastaista. Talouskasvu syntyy keskittymissä. Asukastiheyden kasvu nostaa taloudellista tuottavuutta. Ja nykyaikainen talous ja ne – vihaan tätä sanaa – innovaatiot syntyvät kaupungeissa, joissa ihmiset ja ajatukset kohtaavat. Eikä tämä ole vain suomalainen trendi, vaan maailmanlaajuinen. Vauraus ja hyvinvointi syntyy kaupungeissa.

Mutta annetaan toki Juhan jatkaa:

”Hyvien tietoliikenneyhteyksien ja digitalisaation avulla pitkät välimatkat katoavat.”

Eivät. Katoa. Yhtään. Mihinkään. Mitä se Paasikivi sanoi maantieteestä?

Ja tämä se on se keskustalaisen hulluuden ydin. Että vaikka kuinka digitalisoitaisiin, vietäisiin järjettömän kalliilla laajakaista joka tupaan ja kuviteltaisiin että jollain virtuaalihärpättimellä kivasti puoli Suomea tekee etätöitä, niin silti työpäivän päätteeksi olisit siellä jäminkävaarassa, jossa asuu lisäksesi kourallinen ihmisiä ja kylältä löytyy S-market ja pitseria. Ei sinne mitään uutta taloutta synny. Jos olisi syntyäkseen, olisi jo. Ei ole. Eikä tule.

Siellä voi olla ihan kiva asua. Siellä voi olla alkutuotantoa, bioteollisuutta ja ehkä luontomatkailua. Siellä voi olla kaunista, terveellistä ja mukavaa. Ja varmasti hyviä ihmisiä, jotka rakastavat kotiseutuaan. Heitä olen aina kohdannut Suomea kiertäessäni.

Mutta jos haluamme että Suomi on korkean jalostusasteen ja korkean osaamisen globaalisti kilpailukykyinen yhteiskunta, niin silloin meidän ei missään nimessä pidä hajauttaa enää lisää – itseasiassa olemme yhä kaupungistumisasteessa selvästi muuta Eurooppaa jäljessä. Myös Ruotsin talouden voimasta osa on selitettävissä Suomea paremmalla kaupungistumisasteella.

Tavallaan huojentavaa on se että kyse on toisaalta painovoiman kaltaisesta luonnonvoimasta. Ei Juha voi kaupungistumista pysäyttää vaikka kuinka haluaisi. Ei vaan voi. Kaupungeissa on koulutus, työpaikat, talouskasvu ja tulevaisuus. Kainuussa on kylmää, metsää ja eläkeläisiä. Keskustapuolue voi yrittää padota kehitystä, mutta stoppia se ei sille saa.

Mutta valitettavasti me saatamme nyt tehdä Keskusta-puolueen johdolla järkyttävän kalliita virheitä, joiden velkaa maksetaan kaupungeissa tienatuilla euroilla vielä pitkään.

Suomi ei menesty 2020-luvulla jarruttamalla, vaan nojaamalla eteenpäin, kohti korkeampaa koulutus- ja jalostusastetta – eli tiiviimpää yhteiskuntarakennetta. Pelkään pahoin että omavaraisuuteen, alkutuotantoon ja hajauttamiseen perustuva alkiolais-juchelainen ajattelu käy maallemme vielä kalliiksi.

Kaupunginhallitus 25.4.2016

Kaupunginhallituksessa maanantaina varsin jykevä lista. Löytyy kansliapäällikön sijaisen valinta, konserniohje ja pysäköintijärjestelmän uudistuksia. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

KAUPUNGINJOHTAJA

1 V 11.5.2016, Konserniohje

Tämä on iso asia, jota on pureskeltu jo moneen otteeseen konsernijaostossa. 14.3. konsernijaosto äänesti useammasta muutosesityksestä jakolinjojen ollessa varsin perinteiset sdp+vihr+vas vs. kok+ps. Me lisäsimme ohjeeseen tarkennuksia mm. luottamushenkilöiden tietojensaantioikeuden turvaamisesta.

Nyt kaupunginjohtaja on tehnyt esitykseensä muutoksia verrattuna konsernijaoston 14.3. hyväksymään versioon. Melko todennäköisesti kaupunginhallitus tullee äänestämään asiasta jälleen. Ja yhtä melko todennäköisesti palaamme 14.3. version muotoiluihin.

1 V 11.5.2016, Ympäristötoimen johtosäännön muuttaminen

ok. Kuluttajaturvallisuusvalvonta siirtyy lainmuutoksen myötä kunnilta valtiolle, joka aiheuttaa johtosääntömuutokset.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 11.5.2016, Vartiokylän korttelin 45127 tontin 2 asemakaavan muuttaminen (nro 12367, Myllypuro, Tuulimyllyntie 3)
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2016_Kanslia_2016-04-25_Khs_16_El_3E91556F-3CB1-4F57-B5AB-2451CC27119B_Liite_pdf
ok. Täydennysrakentamista Myllypuroon, yksi 6-kerroksinen kerrostalo, 4 800 k-m². Alue on haastava täydennysrakennettava kun alkuperäinen kaava on korkeudestaan huolimatta niin tehoton.

2 V 11.5.2016, Kaarelan eräiden kortteleiden sekä lähivirkistys-, ym. alueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12352, Kuninkaantammentien ympäristö)

ok. Pientalotontteja Kuninkaantammeen, asunnot noin 250-300 helsinkiläiselle.

3 V 11.5.2016, Kunnan asukkaan aloite: Pyöräkaista Hämeentielle

ok. Aloitteen sisältö on sama kuin valmistelussa olevan joukkoliikennekatu-hankkeen, josta valtuusto päättää 27.4.2016.

11 946 allekirjoittajaa, joista käsin 6056 nimeä. Näiden osalta satunnaisotannalla katsottiin että 80,1% voidaan hyväksyä, joten hyväksyttyjä allekirjoituksia yhteensä 10795, joka ylittää vaadittavan 10 500 kuntalaisen rajan ja aloite käsitellään valtuustossa.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Kansliapäällikön avoimen viran määräaikaisen hoitajan määrääminen

Kaupunginjohtaja ehdottaa sijaiseksi rahoitusjohtaja Tuula Saxholmia.

4 Lainan myöntäminen Myllyhalli Oy:lle

ok. Tekonurmen uusimista varten urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta 58 000 euron laina. Hankkeen kokonaiskustannus 145 000 euroa.

5 Kaupunginorkesterin konserttimatka vuonna 2016

Kaupunginorkesteri matkailee Epsanjaan, viisi päivää kolme konserttia. Kapu ja solistit pääsee selvästi liksoille kun heille varataan 55 000 euroa. Prokofjevin pianokonserttoa ja Sibeliusta. Kustannukset 100 000 euroa. Kaippa nämä ovat tarpeen vaikka hinta vähän kovalta tuntuukin. Ja päätös näiden matkojen tekemisestä lopettamisesta tulisi toki tehdä muualla kuin kaupunginhallituksessa, jos sellainen tehtäisiin. Nyt valmistelut on jo tehty ja konsertit sovittu, joten tähän varattu raha myönnetään.

7 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Liikenneviraston yhteishankkeisiin

ok. Meluesteitä ja Länsiväylän tiesuunnitelman laadintaa Koivusaaressa. Koivusaaren suunnitelma on ylimitoitettu ja monella tapaa tulevan Yleiskaavan hengen vastainen. Kannattaako sitä suunnitella nyt, vai ottaa aikalisä?

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

2 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle vesilain mukaisesta hakemuksesta sillan rakentamiseksi Nihdistä Korkeasaareen ja Korkeasaaresta Laajasaloon sekä vesialueen ruoppaamisesta ja rantarakenteiden tekemisestä

ok. Kruunusiltojen rakentamisen ympäristövaikutuksista. Lausunnossa todetaan mm. että:

”Vesistötyöt aiheuttavat tilapäistä veden samenemista ja sedimentissä olevien ravinteiden ja mahdollisten haitta-aineiden leviämistä. Tehdyn riskinarvioinnin perusteella haitta-aineista ei katsottu aiheutuvan ekologisia riskejä eikä terveysriskejä rakentamisalueen lähialueilla. Vesitaloushankkeen pysyvät vesistövaikutukset aiheutuvat rakenteista ja ovat vähäisiä ilmeten lähinnä pieninä virtausmuutoksina.

Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat vaikutukset ovat pääasiassa vesirakentamisen aiheuttamia ja siten tilapäisiä.

Meritaimenen päävaellusajankohtana ei toteuteta voimakasta melua tai samennusta aiheuttavia töitä.”

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Savuton Helsinki -ohjelman loppuraportti

ok. Kymmenen vuotta sitten aloitetun ohjelman loppuraportti. Tavoitteet saavutettiin, tupakointi väheni. Kuinka paljon se on ohjelman ansiota, jäänee lukijan arvattavaksi.

”Ohjelman tuloksena on syntynyt kaupungin hallintokuntiin hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja, joita on otettu käyttöön myös kansallisella tasolla. Muu yhteiskunnan kehitys, asenneilmapiiri ja julkinen keskustelu ovat tukeneet tupakoinnin vähenemistä. Ohjelma on antanut esimerkin siitä, miten poikkihallinnollisuutta toteutetaan käytännös- sä ja miten menestyksekäs työ vaatii johdon sitoutumisen.”

Henkilökohtaisesti hiukan vierastan raportissa mainittua ajattelua nikotiinittomuudesta perinteisen savuttomuuden sijaan. Kun ei se nikotiini itsessään niitä tupakointiin liittyviä sairauksia aiheuta ja sähkötupakalla on saatu erinomaisia tuloksia perinteisestä tupakasta vieroittamisessa.

2 Lausunto eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle hätämajoituksen järjestämistä koskevista kanteluista

Taustalla kantelussa on paperittomien romanien kohtelu Helsingissä talven pakkasilla. Asia on itsessään monimutkainen ja tässä kohdassa helsinki ei linjaa omasta toiminnastaan, vaan vastaa apulaisoikeusasiamiehen kysymyksiin. Tulevan linjauksen myötä Helsinki sitten muuttaa linjaaansa.

Henkilökohtaisesti minulla ei ole asiaan muuta vahvaa kantaa kuin se että Helsingissä ei kenenkään pitäisi paleltua kadulle. Kyse on perustavanlaatuisesti ihmisoikeuksista. Miten tämä sitten toteutetaan ja kenen toimesta on toinen kysymys, johon nyt ei vastata.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmän ehdot

ok. Pysäköintijärjestelmä laajenee Hietaniemen suuntaan. Tällä varaudutaan osin Mechelininkadun uusimisen muutoksiin pysäköintitilan saatavuudessa. Lisäksi tulevaisuudessa sama henkilö vois saada kaksi asukaspysäköintitunnusta ja yrityspysäköintitunnuksissa yksi toimipiste voi saada enintään viisi tunnusta nykyisen kolmen sijasta.

Myös Helsingin yrittäjät pitävät muutosta hyvänä.

2 Helsingin pysäköinnin maksamisen kehittäminen 2016-2020 ja uudet maksullisuusvyöhykkeet ja – ajat

ok. Näkyvin muutos kaupunkilaisille lienee se että pysäköintiautomaatit uusiutuvat eikä kolikoilla voi enää tulevaisuudessa maksaaa. Erinomaista että niistä kolikoista päästään eroon – HKR:n kyselyn mukaan 54 % ilmoitti mieluisimmaksi maksutavaksi matkapuhelimella maksamisen, 26 % pankki- ja luottokorttimaksamisen ja vain 13 % ilmoitti mieluisimmaksi maksutavaksi kolikkomaksamisen. Katse etelään: Tallinnassa mobiilimaksamisen osuus on 93 % pysäköintimaksamisesta. Samalla on mahdollista vähentää pysäköintiautomaattien määrää, joiden ylläpito on varsin kallista.

Hinnoittelua myös selkeytetään sillä että maksuvyöhykkeitä on tulevaisuudessa vain kaksi kolmen sijaan.
Liite_pdf
Todella tärkeää on myös se että siirrytään ns. ”joustavaan hinnoitteluun”, joka mahdollistaa sen että ”pysäköinnin hintaa voidaan muuttaa esimerkiksi ajankohdan, keston tai käyttöasteiden mukaan”. Tämä on loistava uudistus – näin voidaan paljon nykyistä paremmin taata pysäköintipaikan saaminen sitä tarvitsevalle. Progressiivinen hinnoittelu on käytössä laajalti maailmalla.

Apropos yhtiömuotoiset tiet

Keskustelua Anne Bernerin esityksistä seuratessa ei ole voinut välttyä ajatukselta, että eikö tässä ole oikeastaan kyse vain ”valtiovetoisesta elinkaarimallista”? Elinkaarimallillahan tarkoitetaan ison infrahankkeen rahoitustapaa, jossa hankkeen toteuttaja kantaa myös vastuun ylläpidosta sovitun ajan.

Suomen ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettu tiehanke oli Järvenpää-Lahti moottoritie. Rakennusyhtiö Skanskan perustaman Tieyhtiö Nelostie Oy:n sijoittajia olivat ruotsalainen Skanska BOT Ab, englantilainen Laing Roads Ltd, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Varma ja E.ON Finland Oyj. Yhtiö vastasi myös tien ylläpidosta aina vuoteen 2012 asti.
E75_–_Google_Maps
Elinkaarimallilla kehutaan saavutetun huomattavia etuja:

”Koska hanke toteutettiin elinkaarimallilla, sitä voitiin aikaistaa noin viidellä vuodella. Myös tien rakentamisaika lyheni vuodella. Turvallisuus tiellä on parantunut, ja liikenteestä on tullut sujuvampaa.”

Tieurakan vauhdikas toteutus on ymmärrettävää kun Nelostie oy:lle maksettiin korvauksena ”liikennemääriin perustuvaa palvelumaksua”. Mitä nopeammin hanke valmistui, sitä paremman tuoton yhtiö sai. Kannuste oli kohdallaan. Eli Lahden motarilla oli automääräperustainen tiemaksu jo vuodesta 1998 vuoteen 2012, sen vaan maksoi valtio.

Voi siis ajatella että yhtiömallinen teiden rakentaminen ja ylläpito ei ole Suomessa mitään uutta. Eikä edes tiemaksuihin perustuva rahoitus.

Mikä sitten olisi ainakin erilaista nyt tiedossa olevan perusteella? Ainakin se, että elinkaarimallia on paljon myös arvosteltu kalliimmaksi kuin suoria investointeja – suurikin rakennusyhtiö saa valtiota kalliimpaa lainaa ja lisäksi yhtiön pitää tietenkin ottaa välistä tuotto. Valtiollisessa yhtiömallissa lainarahoituksen ehdot olisivat todennäköisesti paremmat ja ehkäpä tuoton tarvekin olisi vähäisempi.

Samaten yhtiömallilla saattaisi olla mahdollista toteuttaa tarpeellisia infrahankkeita kokonaisuuksina nykyistä nopeammin – näin niistä saataisiin sitten myös hyödyt nopeammin. Osmo Soininvaara käyttii blogissaan esimerkkinä Pohjanmaan rataa. Nyt sitä on remontoitu vähän kerrallaan sen sijaan että se olisi pistetty kerralla kuntoon – silloin myös hyödyt olisi saatu täysmääräisesti aiemmin.

Mutta samalla on pakko ajatella miksi Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehistö tällaista mallia haluaa? Onko haluna vain siirtää päätöksentekoa eri paikkaan ja pois kansanedustajien käsistä? (Tämähän voisi olla hyväkin idea, pekkarointi ei ole kaunista katsottavaa.)

Vai onko haluna nostaa väyläinvestointien tasoa merkittävästi? Ministeriön mielestähän laskennallista korjausvelkaa on valtavasti ja se tulisi heidän mielestään tietenkin pääosin ratkoa korjaamalla nykyiseen tapaan eikä esim. siirtämällä alempaa tieverkkoa takaisin sorateiksi. Entä onko todella tarkoitus rahoittaa kaikki tiet tiemaksuilla? Kuvitteleeko joku että jokin Kainuun kantatie voitaisiin ikinä rahoittaa tiemaksuin? Päätieverkon suurimmat väylät toki, mutta Suomessa teitä riittää joka notkelmaan ja ainakaan Keskustan agendalla ei ole aiemmin ollut maakuntien tyhjentäminen, vaan rahan siirtäminen etelästä pohjoiseen.

Ehkäpä väylien osalta pitäisi miettiä maakuntauudistuksen myötä kokonaan uutta rakennetta. Jos valtio hoitaisi valtakunnallisen tason väylät, voisiko maakunta ottaa kontolleen muut maantiet, kaupunkien hoitaessa katuverkkonsa kuten nykyisinkin. Tai halutessaan esim. metropolialueella kaupungit voisivat vastata kaikesta liikenneinfrasta alueellaan – vastaavalla rahoitusosuudella maakunta- ja valtionverotuksesta toki. Suurin suhmurointi ja huonoimmat investointipäätökset kun tuntuvat syntyvän nimenomaan kahden eri rahoituspinnan kohdatessa. Olisiko Lahti toteuttanut eteläisen ohikulkutiensä jo aiemmin jos sen ei olisi tarvinnut odottaa valtion päätöksiä? Erittäin todennäköisesti.

Yhtiömalliin kannattaa suhtautua siis motiiveja epäillen, mutta kanta lukita vasta valmistelun edetessä. Se yhtiö kun on loppujen lopuksi vain työkalu. Paljon riippuu yksityiskohdista ja rahoituksesta. Mitään maakuntien ohitustieautomaattia ei pidä perustaa.

Kaupunginhallitus 18.4.2016

Tänään kaupunginhallituksessa viime viikolla viime hetkellä listalle tulleet AM-seurannan ponnet, Jätkäsaaren bunkkeri ja Savuton Helsinki -loppuraportti. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 27.4.2016, Eron myöntäminen liikuntaviraston liikuntajohtajan virasta

ok. Rauramo jää eläkkeelle. Virkaa ei laiteta hakuun koska johtamisjärjestelmän uudistus.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

2 V 27.4.2016, Jätkäsaaren Bunkkerista järjestetyn toteutuskilpailuun lopputulokseen perustuvan hankekokonaisuuden hyväksyminen

ok. Upeaa että tästä väännöstä tuli hieno lopputulos. Myyntihinta 22,7m€ ja 25 vuoden vuokrasopimuksen pääomavuokra 47,7m€. Laskennallinen korjausvelka on 35m€, joka samalla poistuu kaupungin vastuulta.

Tässä yhteydessä huomattavaa jälleen se että Kiinteistöviraston tilakeskus tulee ottamaan välistä 0,50 euroa neliömetriltä per kuukausi ”asiantuntijapalkkiota” kun vuokrakohde ei ole kaupungin sisäinen. Kun bruttoneliömetrejä on hankkeessa 18000m2, tullee kuukausittaiseksi ”asiantuntijapalkkioksi” n. 9000€ eli yli satatuhatta euroa vuodessa. 25 vuoden ajan. yli 2,5m€ siis. Kiinteistövirasto tekee kaupungin sisällä parempia diilejä kuin mafia! Asiantuntijapalkkio voi olla perusteltu ja voi olla myös perusteltua kannustaa hallintokuntia käyttämään kaupungin sisäisiä kohteita, mutta kyllä tuossa jokin katto kannattaisi olla. Ei voine ainakaan väittää että tämä summa millään tapaa vastaisi kohteesta syntyvää hallinnollsta vaivaa. Eihän tässsä ole tällaisenaan mitään järkeä, vaan tämä on helposti yksi lisäruuvi, jolla kiristetään hallintokuntien taloutta. Osin tämä toki Mikki Hiiri -rahaa, joka täytyisi sitten jollain tapaa kompensoida hallintokunnille.

3 4.2016, Staran ja liikuntaviraston Vuosaaren tukikohdan hankesuunnitelman hyväksyminen

Tästä on tullut tänään vielä yhteydenottoja. Olisi ehkä aiheellista saada asiasta kunnon selko ennen päätöksen tekemistä.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Liikenneviraston yhteishankkeisiin

ok. Meluesteitä ja Länsiväylän tiesuunnitelman laadintaa Koivusaaressa.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Savuton Helsinki -ohjelman loppuraportti

ok. Kymmenen vuotta sitten aloitetun ohjelman loppuraportti. Tavoitteet saavutettiin, tupakointi väheni. Kuinka paljon se on ohjelman ansiota, jäänee lukijan arvattavaksi.

”Ohjelman tuloksena on syntynyt kaupungin hallintokuntiin hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja, joita on otettu käyttöön myös kansallisella tasolla. Muu yhteiskunnan kehitys, asenneilmapiiri ja julkinen keskustelu ovat tukeneet tupakoinnin vähenemistä. Ohjelma on antanut esimerkin siitä, miten poikkihallinnollisuutta toteutetaan käytännös- sä ja miten menestyksekäs työ vaatii johdon sitoutumisen.”

Henkilökohtaisesti hiukan vierastan raportissa mainittua ajattelua nikotiinittomuudesta perinteisen savuttomuuden sijaan. Kun ei se nikotiini itsessään niitä tupakointiin liittyviä sairauksia aiheuta ja sähkötupakalla on saatu erinomaisia tuloksia perinteisestä tupakasta vieroittamisessa.

2 Valtuutettu Ilkka Taipaleen aloite psykiatristen potilaiden palveluasuntojen tarpeesta

ok. Taipale kertoo aloitteessaan että Aurorassa on tällä hetkellä 70-80 potilasta tarpeettomasti palveluasuntojen puutteen takia. Taipale ehdottaa keinoja vauhdittaa palveluasuntojen rakentamista. Kiinteistölautakunnan lausunnon mukaan tällä hetkellä on varattuna kaksi tonttia luovutettavaksi yksityisille erityisasumisen hankkeille.

3 Lausunto eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle hätämajoituksen järjestämistä koskevista kanteluista

Tämä asia jäänee pöydälle. Taustalla kantelussa on siis paperittomien romanien kohtelu Helsingissä talven pakkasilla. Asia on itsessään monimutkainen ja tässä kohdassa helsinki ei linjaa omasta toiminnastaan, vaan vastaa apulaisoikeusasiamiehen kysymyksiin. Tulevan linjauksen myötä Helsinki sitten muuttaa linjaaansa.

Henkilökohtaisesti minulla ei ole asiaan muuta vahvaa kantaa kuin se että Helsingissä ei kenenkään pitäisi paleltua kadulle. Kyse on perustavanlaatuisesti ihmisoikeuksista. Miten tämä sitten toteutetaan ja kenen toimesta on toinen kysymys, johon nyt ei vastata.

SIVISTYSTOIMI

1 Pelaajien palkitseminen Helsingissä järjestettyjen jääkiekon alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailujen kultamitalista

ok! Roope Hintzille ja Olli Juoleville 1 850 euron suuruiset tunnustuspalkinnot!

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Maankäytön ja asumisen ohjelman seurantaraportin yhteydessä valtuutettujen ja erityisesti valtuutettu Tuomas Rantasen ponsikynä viuhui. Yleisin vastaus on että ponteen saadut lausunnot on huomioitu AM-ohjelman valmistelussa. Muutamia ponsia nostoina:

2 Valtuutettu Jessica Karhun toivomusponsi aurinkopaneelien liittämisestä kaupungin sähköverkkoon

ok. esittelijä toteaa että aurinkopaneelien liittäminen verkkoon mahdollista nykyisinkin ja ”Helen Oy:n verkkotoiminnan kannalta mahdollista ja kannatettavaa”.

3 Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi kohtuuhintaisen omistusasuntotuotannon vauhdittamisesta tontinluovutuksen keinoin

ok.

”Esittelijä viittaa kiinteistölautakunnan lausuntoon ja toteaa, että vuokratalovaltaisten alueiden tonttien tarjoamista edullisempaan hintaan voi-daan harkita, jos samalla varmistetaan toimijoiden tasapuolinen kohtelu ja menettelyn läpinäkyvyys.

Mikäli alennuksia päätetään myöntää, tulee tämän tapah- tua maanvuokrasta myönnettävin määräaikaisin alennuksin. Tontteja ei siis tule myydä alle kohtuullisena pidettävän käyvän arvon.”

Ääneen esimerkkinä mainitaan Meri-Rastila. Eri puolilla kaupunkia sijaitsevien hankkeiden kytkemistä toisiinsa esittelijä ei pidä hyvänä ajatuksena.

5 Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi ikääntyvien asumisen kehittämisestä

Hmm. Ymmärsiköhän esittelijä mitä Tuomas haki? Tuomaksen ajatuksena oli että jos jo ARA-vuokrakohteessa asuvat jo kotihoidon piirissä olevia pariskuntia ja vanhuksia voitaisiin sijoittaa samoihin taloihin, pitäisi selvittää että syntyisikö kustannussäästöjä vai olisiko vaan liian hankalaa.

7 Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi lainatakausjärjestelmästä ryhmärakennuttamishankkeille

ok. ”Ryhmärakennuttamislaki astui voimaan 1.9.2015. Lain turvin oletetaan ryhmärakennuttamishankkeiden saavan normaalien asuntohankkeiden tavoin pankkilainaa ja siten kaupungin takaustarvetta ei olisi. Helsingin kaupunki on yleensä taannut ainoastaan joitakin erityisryhmähankkeita.”

11 Valtuutettu Petra Malinin toivomusponsi opiskelija- ja nuorisoasuntojen tuotannon turvaamiseksi

ok. ”Esittelijä viittaa edellä esitettyyn ja toteaa, että kaupunki on turvannut omilla toimillaan merkittävästi tavoitteita paremmat mahdollisuudet opiskelija- ja nuorisoasuntojen rakentamiseen Helsingissä. Jatkossa tulee lisäksi edellyttää, että valtio omalta osaltaan vastaa ko. ryhmien asuntotonttitarpeesta.”

Kaupunginhallitus 11.4.2016

Tällä viikolla kaupunginhallituksessa mm. nuorten aloitteet, Hämeentien pyöräkaistat ja lausunto Museoviraston esitykseen suojella Vartiosaari rakennusperintölain nojalla. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 27.4.2016, Nuorten aloitteet vuodelta 2015

ok. 39 varsin kirjavaa aloitetta. Pääosa aloitteista keskittyy pieniin lähialueen tai esim. nuorisotalon kysymyksiin. Nuorten aloitteisiin vastataan jatkossa samalla tavalla kuin kunnan asukkaan aloitteisiin, jolloin vastaajana toimii ”kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja, jolla on tarvittaessa käytettävissään vastauksen pohjana virastoilta saadut selvitykset. Näin menetellen aloitevastausten painoarvo kasvaa, ja aloitteita selvitetään jo virastotasolla riittävän huolellisesti ja seikkaperäisesti.”.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 V 27.4.2016, Länsimetron hankesuunnitelman rakentamiskustannusten enimmäishinnan ja kaupungin Länsimetro Oy:n lainoille myöntämän takauksen korottaminen Helsingin osalta

Kuten pari viikkoa sitten jo uutisoitiin, Länsimetron kustannukset ovat jälleen ylittyneet.

”Hankkeen loppukustannusennuste on nyt 1088,0 milj. euroa. Koko hankkeen kustannusylitys on 240,0 milj. euroa alkuperäiseen hankesuunnitelman indeksikorjattuun kokonaishintaan verrattuna.”

”Edellä esitetystä hankkeen loppukustannusennusteesta Helsingin osuus on 325,1 milj. euroa (valtion noin 23 % kustannusosuus mukana). Helsingin osuuden kustannusylitysennuste on siten liikennelaitos -liikelaitoksen esityksen mukaan 81,7 milj. euroa (valtion osuus mukana) indeksikorjattuun alkuperäiseen hankesuunnitelmaan nähden (noin 34 %)”

”Helsingin osalta kustannukset ovat koko hankkeen aikana ylittyneet noin 47 %, eli indeksikorjattuun alkuperäiseen hankesuunnitelmaan nähden 79,7 milj. eurolla (valtion osuus vähennettynä).”

Kyllä kannatti säästää lyhyillä laitureilla Espoon päässä!

2 V 27.4.2016, Kulosaaren metrosillan peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen

ok. 6,1m€. Hiukan huolestuttavalta kuulostaa että syynä remonttiin on sillan rakenteen rakennusmenetelmä, jossa oleva teräs on altis korroosiolle – eikä asiaa varsinaisesti voi havaita rakenteen ulkopuolelta. Vastaava menetelmä käytössä mm. eräässä Myllysillassa taannoin…

No, nyt siltaa vahvistetaan ja lisäksi sitä monitoroidaan jatkuvasti mahdollisten muutosten havaitsemiseksi. Ja insinööri sanoo että ”ei ole todettu olevan välitöntä vaaraa”.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 27.4.2016, Pukinmäen korttelin 37186, korttelin 37187 tonttien 1 ja 3, korttelin 37188 sekä katu-, puisto-, suojaviher- ja vesialueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12353, Isonpellontien alue)

ok. Pukinmäkeen liikekiinteistöjä ja asuntoja noin kolmelle sadalle.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2016_Kanslia_2016-04-11_Khs_14_El_9BC722C6-1286-470E-8940-F3E22A06C5C4_Liite_pdf
2 V 27.4.2016, Pitäjänmäen korttelin 46117 tonttien 11 ja 14 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12349, Sulkapolun ympäristö)

ok. Mainiota. Pitäjänmäen rautatieaseman välittömään läheisyyteen täydennysrakentamista. Muutama vanha 40-luvun pienkerrostalo samalla suojellaan. Uusia asukkaita noin 300.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2016_Kanslia_2016-04-11_Khs_14_El_426B3C3B-6436-4977-8AB0-A391C50A49C5_Liite_pdfwww_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2016_Kanslia_2016-04-11_Khs_14_El_7B001BA7-C978-4FF6-8344-99731373ECF2_Liite_pdf
3 V 27.4.2016, Staran ja liikuntaviraston Vuosaaren tukikohdan hankesuunnitelman hyväksyminen

ok. Staralle ja liikuntavirastolle uusi tukikohta, joka korvaa Roihupellossa sijaitsevien nykyisten tukikohtien toiminnot. Tukikohta maksaa 20,5m€, joka on jonkin verran matalampi kuin investointisuunnitelmassa oleva alkuperäinen arvio.

4 V 27.4.2016, Hämeentien, Haapaniemenkadun ja Viidennen linjan liikennesuunnitelman hyväksyminen

OK! Hämeentiestä joukkoliikennekatu. Julkinen liikenne nopeutuu, säästetään aikaa ja rahaa, pyöräilijöille omat kaistat. What’s there not to love?

Erityisen onnistuneena pidän läpiajon estämisen järjestelyjä ja Kurvia. Nerokasta.

Erityisen onnistuneena pidän läpiajon estämisen järjestelyjä ja Kurvia. Nerokasta.


5 V 27.4.2016, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n käytöstä vapautuvien kiinteistöjen kauppa ja kehittäminen

ok. Helsinki myy Metropolian käytöstä vapautuvat kiinteistöt isona pakettina Merasco Real Estate Ltd Oy:lle 80,9 miljoonan euron kauppahinnalla. Jonkin verran keskustelua on herännyt, ilmeisesti HUS:n hallituksen suunnalla, yhden paketin kiinteistön kohdalla. Kiinteistölautakunta äänesti asiasta 7-2. Pidän itse kokonaisuutta perusteltuna. Kannattaa muistaa etteivät HUS:n ja Helsingin edut ovat täysin yhteneviä.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta

ok! Hallitus on tekemässä ”periaatepäätöksen automatisaatiosta ja robotisaatiosta”. Kuulostaa hyvältä kuten toimenpiteetkin:

1. tuettava yhteistyön mahdollistavien ekosysteemien ja verkostojen syntymistä ja kehittymistä
2. luotava robotiikan ja älykkään automaation liiketoimintamahdollisuuksia tukeva säädösympäristö
3. varmistettava, että robotiikan ja älykkään automaation käyttöä ja liiketoimintamahdollisuuksien syntyä edistetään yhteiskunnan kaikilla aloilla
4. lisättävä robotiikan ja älykkään automaation yleistä hyväksyttävyyttä ja tunnettavuutta
5. panostettava robotiikka- ja automaatiokehityksen edellyttämän osaamisen kehittämiseen

Helsingin lausunto painottaa sitä että hyvien tavoitteiden lisäksi pitäisi päättää kuka käytännössä toteuttaa toimenpiteet ja millä resursseilla. Itse pidän näistä tärkeimpänä valtion toimena toimenpidettä 2 – ilman joustavaa lainsäädäntöä mikään ei etene.

4 Valtuutettu Yrjö Hakasen toivomusponsi koskien asiakas- ja potilastietojen käsittelyä Apotissa

ok. Yrjö on huolissaan ettei tietoja siirretä Yhdysvaltoihin. Esittelijä vastaa laajasti, mutta ydin on että

”Uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän sisältämät asiakas- ja potilastiedot tullaan säilyttämään kokonaisuudessaan Suomessa erikseen valittavan käyttöpalvelutoimittajan kanssa sovittavissa konesaleissa. Tietoja ei siirretä ulkomaille.

Yhdysvalloissa kotipaikkaansa pitävällä Apotti-järjestelmätoimittajalla ei siten ole normaalisti ylipäätään tarvetta eikä oikeutta saada asiakas- ja potilastietoja tietoonsa. Tämä on erikseen vahvistettu myös järjestelmätoimittajan kanssa tehtävissä sopimuksissa. ”

”Asiakas- ja potilastiedot säilyvät siis Suomessa, eikä tietoja siirretä EU-alueen ulkopuolelle. Järjestelmätoimittajan palveluksessa Yhdysvalloissa työskentelevät henkilöt saavat nähdä henkilötietoja suojatun yhteyden välityksellä vain luvan perusteella sellaisissa erityistapauksissa, joissa sovittua järjestelmätukea on tietoja näkemättä vaikeaa tai mahdotonta tuottaa, eli tietojen siirto EU-alueen ulkopuolelle on edellä mainituista syistä välttämätöntä. Kyseiset henkilöt ovat aina etukäteen allekirjoittaneet salassapito- ja tietoturvasitoumuksen. Menettely on kansallisen ja EU-lainsäädännön vaatimusten mukainen, ja tietojen siirtotilanteisiin on varauduttu yleisesti hyväksytyn käytännön mukaisin tiukoin sopimusehdoin, kuten auditointi-oikeuden varaamalla.”

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

2 Lausunto ympäristöministeriölle valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinneista

ok. Lausunto mainitsee ettei Helsingin edustan merimaiseman valtakunnallisesti arvokas maisema-aluerajaus estä tuulivoiman rakentamista.

3 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Museoviraston Vartiosaaren suojeluesityksestä

Tämä on mielenkiintoinen kysymys ja omalla tavallaan käsittääkseni vähän ennakkopäätöksenkin luonteinen. Museovirasto on tehnyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle esityksen Vartiosaaren suojelemisesta rakennusperintölain perusteella.

Vartiosaari. Rakennukset on noita pieniä pisteitä lähinnä rannan tuntumassa. Voiko rakennusperintölakiin vedoten todella suojella koko saaren?

Vartiosaari. Rakennukset on noita pieniä pisteitä lähinnä rannan tuntumassa. Voiko rakennusperintölakiin vedoten todella suojella koko saaren?


Esittelijä toteaa lausuntoesityksessään:
”Rakennusperintölaki ei koske luonnonympäristön suojelua. Rakennusperintölain perusteluissa on nimenomaan todettu, että mm. peltoaukeat, metsäsaarekkeet, vaikka ovatkin maisemallisesti tärkeitä, eivät ole rakennusperintölaissa tarkoitettuja suojelukohteita.”

Tämän lisäksi esittelijä kertoo että saaren rakennusten kulttuurihistoriallisista kyllä kannetaan huolta maankäyttö- ja rakennuslain nojalla kaavoituksessa:

Osayleiskaavaehdotuksessa lähes koko saaren rantavyöhyke on esitetty suojeltavaksi. Yhteensä noin 50 kulttuurihistoriallisesti arvokasta huvilaa tai huvilaympäristöön kuuluvaa rakennusta tai rakennelmaa suojellaan. Lisäksi suojeltaviksi on osoitettu saaren huvilapuutarhakulttuuriin olennaisesti kuuluvia puutarhasommitelmia ja -rakenteita sekä huvilaympäristöön liittyviä maisemallisesti tärkeitä lähimetsiä. Kaikilla suojeltaviksi merkityillä alueilla korostetaan kulttuurihistoriallisten, puutarhahistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyttämistä.

Tämän vuoksi esittelijä ehdottaakin että:

Kaupunginhallitus katsoo, että Vartiosaaren osayleiskaavaa varten tehtyjen selvitysten, maankäyttövaihtoehtojen sekä vaikutusten arviointien perusteella ei ole perusteita koko 82 hehtaarin suuruisen saaren ja sen sisäosien metsien suojelemiseksi rakennusperintölailla.

Ymmärrän halun suojella Vartiosaaren luontoa. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin sitä mieltä että luontoa tulee suojella luonnonsuojelullisin perustein eikä rakennusperintölain nojalla. Helsingin osayleiskaavaprosessi tulee riittävällä tavalla ottamaan huomioon rakennussuojelun ja niiden lähiympäristön. Jos haluamme pelastaa Vartiosaaren luonnon, se pitää tehdä demokraattisesti osayleiskaavaprosessin kautta, ei laajentamalla ennakkotapauksen omaisesti museoviraston suojelumandaattia tällaisella tavalla.

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa asiasta äänestettiin. Museoviraston kannalla olivat toinen vihreä ja Vasemmiston edustaja. Muut äänestivät esittelijän ehdotuksen mukaisesti.