Muusikko-lehden kysymykset ehdokkaille

Muusikko-lehti kysyi kohdennetusti muutamia kysymyksiä yhdeksältä kulttuuriasioita esillä pitäneeltä ehdokkaalta. Kiitos että kysyitte myös minulta! Oheiset vastaukseni ovat hiukan lehteen menneitä versioita pidemmät. Paperille vastauksia piti puristaa vähän tiiviimmiksi, mutta internet ei lopu kesken!
muusikkolehti
1. Väittämä: ”Tekijänoikeuslain pitäisi turvata tekijöille vahva neuvotteluasema suhteessa oikeuksien käyttäjiin ja jatkojalostajiin.” Kyllä vai ei.

Ehdottomasti kyllä.

Tekijänoikeuksien kipupisteet ovat useimmiten herättäneet keskustelua lähinnä yksityisen käytön ja ”jakamisen” kautta. Paljon suurempi kysymys on se kuinka muutama valtava jätti hallitsee käytännössä lähes koko internettiä ja kotimaassa mediaa. Vapaus on muuttumassa yhä selvemmin kohti monopoleja – isoimmat portinvartijat vaan tarjoavat kuluttajille ”ilmaisia” palveluita, joten ne voivat vaikuttaa vaarattomilta. Tekijöiden näkökulmasta näin ei ole. Jonkun ne kuvat on otettava ja biisit sävellettävä.

2. Miten varmistaisit kaupunginorkesterien alueellisen kulttuuritarjonnan jatkuvuuden vaikeassa taloustilanteessa?

Kysymykseen on vaikea vastata lyhyesti.

Ytimessään kyse on VOS-järjestelmän valuvioista. Orkesterilaitoksemme luotiin erilaiseen maailmaan. Jokaisen kynnelle kykenevän kaupungin oli itse tuotettava korkeakulttuuria. Ja korkeakulttuuri tarkoitti järjestelmää luotaessa käytännössä vain klassista musiikkia.

Nykyisin VOS-järjestelmä kohtelee jo ns. klassista taidemusiikkiakin epäreilusti. Mm. ammattikuoron puute johtuu lain älyttömästä kirjauksesta ja myös klassisen musiikin kiertuetoiminta on lapsenkengissään. Ja tukemisen arvoista korkeakulttuuria olisi moni muukin taiteenlaji.

Korkealaatuisen musiikkikulttuurin alueellinen tarjonta on ehdottomasti tärkeä tavoite. VOS-järjestelmää ja kaupunginorkesterien verkkoamme tulee tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta ja kansalaisten kulttuuritarjontaa.

Pyrkisin vahvistamaan osaa orkestereista esim. Kymi Sinfonietan tapaan, jotta meillä olisi vahvempia alueellisia orkestereita, jotka pystyisivät soittamaan monipuolisempaa repertuaaria. Tällöin toivottavasti myös orkestereiden omarahoitusosuutta saataisiin nostettua, joka vahvistaisi rahoituspohjaa. Sitoisin osan orkestereiden rahoituksesta kiertuetoimintaan, jota osa orkestereista tekee jo nyt erinomaisen hienosti.

Tärkeää olisi luoda sekä teatterin että musiikin VOS-järjestelmään mekanismi, joka mahdollistaisi hallittuja rakennemuutoksia. Olen käyttänyt esimerkkinä mm. Hollannin aiempaa mekanismia, jossa neljän vuoden välein toimijoiden oli vakuutettava valtio tarpeellisuudestaan.

Pelkoni on se että jos kaikkia muutoksia vastustetaan, tulee pian Suomeen hallitus, joka vain kylmästi leikkaa kulttuurista, luomatta mitään tilalle. 2020-luvulla myös kulttuurin tukijärjestelmän tulee olla joustavampi ja monipuolisempi kuin 1980-luvulla. Kulttuuri ei voi olla muuttumattomuuden linnake.

3. Miten musiikin vapaata kenttää pitäisi kehittää ja millä resursseilla?

Mm. Vaka-hankkeen ja Jazz-liiton kiertuetoiminnan kautta Suomeen on luotu hyviä esimerkkejä toimivista malleista, joilla vapaan kentän toimintaa voitaisiin tukea ja järjestää. Myös esim. koulun konserttikeskuksen parempi rahoitus olisi tarpeen.

En kuitenkaan pidä todennäköisenä että kulttuurin kokonaisrahoitusta merkittävästi lisättäisiin tulevalla hallituskaudella. Ja Wallinin kulttuuriministerikaudesta oppineena ymmärrän että todennäköisimmin lisärahoitus menee taidelaitosten valtionosuusjärjestelmään eikä vapaalle kentälle.

Ainoa tapa saada lisäresursseja myös ns. vapaalle kentälle, on kehittää kulttuurin tukijärjestelmää suuntaan, jossa tukijärjestelmän sisään voidaa ottaa uusia toimijoita ja taiteenlajeja. Tämä vastaavasti tarkoittaisi sitä että jotkin toimijat tippuisivat tuen piiristä pois. En pidä tätä kuitenkaan mahdottomana – tärkeintä on pitää huoli siitä että henkilötyövuosia ei vain leikata pois, vaan niillä tuotetaan tulevaisuudessakin korkealaatuista kulttuuria.

Itseasiassa tällainen hiljainen rakennemuutos on jo käynnissä. Henkilötyövuosia on lisätty viime vuosina mm. Riku Niemen orkesterille ja Suomalaiselle barokkiorkesterille, joiden toimintamalli on pitkälti vapaan kentän toimijoihin nojaava eikä perinteisen ”laitosorkesterin”. Henkilötyövuodet ovat vähitellen tippuneet maakuntien orkestereista. Muutos ei ole kuitenkaan hallittu ja vauhdiltaan tuskallisen hidas. Montako muusikkosukupolvea meillä on varaa ohittaa ennen kuin muutos syntyy?

Liikenteenvalvontaan resursseja siviilipalvelusmiehillä

Jätän tänään valtuuston kokouksessa oheisen aloitteen.

Helsingin liikenteessä loukkaantui viime vuonna 459 henkilöä ja kuoli 5. Helsingissä on tällä hetkellä neljä ylinopeuksia ja punaista päin ajamista automaattisesti valvovaa kameralaitteistoa. Kaupunki on hankkinut laitteet omalla kustannuksellaan Helsingin poliisilaitoksen eli valtion käyttöön.

Liikennevalvonta on laissa osoitettu poliisille ja automaattivalvontalaitteistojen investointikustannuksia suurempi ongelma onkin se, että poliisilla ei ole tarpeeksi resursseja kaupungin hankkimien nykyisten kameroiden käyttämiseksi. Helsingin kaupunki on pyrkinyt tukemaan poliisia hankkimalla em. kamerat, mutta käyttöaste on jäänyt hyvin matalaksi (4 – 5 %). 95% rikkeistä jää siis valvomatta.

liikennetta_helsingissäSelitykseksi Poliisi on tarjonnut resurssipulaa – automaattiseen liikenteenvalvontaan ei vain ole ihmisiä kun Poliisinkin on pitänyt säästää.

Me allekirjoittaneet valtuutetut ehdotammekin että Helsingin kaupunki selvittäisi mahdollisuudet siihen että Helsinki maksaisi kolmen siviilipalvelusmiehen kustannukset Poliisin liikenneturvallisuuskeskukseen tekemään liikennevalvontaa.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että Helsingin automaattinen nopeusvalvonta lisääntyisi merkittävästi ja liikenneturvallisuus vastaavasti paranisi. Tapausmäärinä tämä tarkoittaisi nousua noin 30 000 tapausta vuodessa nykyisen tason ollessa noin 30 000. Nousua siis 100%.

Kustannus kolmesta siviilipalvelusmiehestä olisi noin 30 000€ per vuosi. Kaupungin ei myöskään tarvitsisi sitoutua päätökseen kuin siviilipalvelusmiehen palveluajaksi kerrallaan (11kk).

Johdon irtisanomissuojasta

Poliisihallinnon rakennetta uudistettiin jokunen vuosi sitten. Tehokkuutta tavoiteltiin. Lopputulos oli melkoinen pannukakku:

Tutkimuksessa nousi selkeästi esille se, että organisaation historiallisella taustalla on merkittävä vaikutus käytettyihin organisaatio- ja johtamisrakenteisiin. Uudistusta näytti ohjaavan juuri nämä historialliset rakennemallit. Tämän historiallisen rakennemallin tuloksena syntyi poliisihallintoon Suomen itsenäisyyden ajan raskain hallinto, vaikka tavoitteet olivat täysin toisensuuntaiset.

….

Tuottavuusohjelmassa hallintoa ja tukipalvelutehtäviä piti keventää, mutta juuri näitä osa-alueita vahvistettiin sekä määrällisesti että palkkauksellisesti.

Valitettavan usein kuulee vastaavia tarinoita. Suomessa julkisella sektorilla ”rakenneuudistus” tarkoittaa helposti vain laatikkoleikkiä, jossa pyöritellään palikoita, mutta tehokkuus ei lisäänny. Hallinnon koko saattaa jopa kasvaa kun joihinkin tehtäviin on pakko rekrytä uusia ihmisiä.

Tehokkuusnousut ovat jääneet usein saavuttamatta myös kuntaliitosten yhteydessä. Jos kuvitellaan että pääkaupunkiseudun kunnat yhdistettäisiin selvitysmiesten esityksen mukaisesti, olisi meillä käsissämme ainakin viiden vuoden irtisanomissuojan ajan kaikkien kuntien koko johto ja keskijohto. 5 kaupunginjohtajaa, toista kymmentä apulaiskaupunginjohtajaa, 5 sote-päällikköä, 5 opetustoimen johtajaa, viisi liikennesuunnittelupäällikköä jne. Viisi vuotta on pitkä aika mille tahansa organisaatiolle elää tupla-, tripla- tai jopa kvintettimiehityksellä – käytännössä mitään säästöjä ja parempaa organisaatiomallia ei tuona aikana voida toteuttaa. Ja leikkaukset kohdistuvat kuntalaisten palveluihin. Minä leikkaisin mieluummin hallinnosta.

Helsinki on 90-luvulla tehnyt periaatepäätöksen että kaupunki ei irtisano. Tällä päätöksellä on samanlaiset negatiiviset vaikutukset tehokkuuden aitoon parantamiseen kuin irtisanomissuojalla kuntaliitosten yhteydessä.

Freelance- ja pienyrittäjätaustalta ponnistavana minun on ollut todella vaikea ymmärtää tätä absoluuttista irtisanomissuojaa. Työpaikkoja syntyy ja häviää. Se on ihan luonnollista. Rakenteita on pakko uusia ja toisinaan se tarkoittaa myös henkilöstömuutoksia. Sitä se valtuuston usein peräänkuuluttama aito tehokkuuden kasvattaminen tarkoittaa – ainakin yksityisellä sektorilla. On turha kuvitella että kestävyysvaje näperellään umpeen vain paremmilla tietojärjestelmillä.

Erityisen käsittämätöntä on irtisanomissuojan ulottuminen kaupungin aivan jokaiseen työntekijään, jopa yli 10 000 euroa kuussa tienaaviin virastopäälliköihin. Jo näiden muutaman vuoden aikana olen nähnyt, miten äärimmäisen tarpeellisia organisaatiomuutoksia on tehty jopa vuosia myöhässä osastopäälliköiden eläköitymistä odoteltaessa. Ja jälleen säästöt kohdistuivat kuntalaisten palveluihin hallinnon sijaan.

Minä uskon julkiseen sektoriin. Uskon että se voi toimia aivan yhtä tehokkaasti kuin yksityinenkin. Ja tiedän että Helsingin kaupungilla on valtavan pätevää, motivoitunutta ja fiksua henkilöstöä. Mutta jotta julkinen sektori voisi toimia yhtä tehokkaasti kuin yksityinen, on sen johtamiselle annettava samat työkalut. Näistä irtisanomisen mahdollisuus on yksi.

Kaupungin kasvaessa työntekijöitä tietenkin tarvitaan lisää, etenkin suorittavalla tasolla. On myös selvää että esim. siivoajalla, sairaanhoitajalla tai opettajalla on selvästi heikommat mahdollisuudet vaikuttaa työnsä tehokkuuteen kuin virastojen johdolla ja keskijohdolla. Helsingin käytäntöä perustellaan usein ”hyvällä työnantajuudella”. Mielestäni hyvää työnantajuutta on myös mahdollisuus tehdä tarpeellisia muutoksia johtorakenteeseen ja johtoportaaseen.

Ehdotankin että Helsingin tulisi luopua virastojensa päällikkö- ja osastopäällikkötason virkojen absoluuttisesta irtisanomissuojasta. Suorittavan tason irtisanomissuojaan ei ole tarvetta puuttua.

Päällikkötason tehtäviin olisi mahdollista solmia ns. ”toimitusjohtaja-sopimukset”, joista irtisanominen on helpompaa. Nämä ymmärtääkseni hyväksyy johtavalle tasolle myös ay-liike.

Samalla virastoa johtavan lautakunnan vastuu muuttuisi hallitustyöskentelyn suuntaan. Nythän on täysin mahdollista että lautakunta on menettänyt luottamuksensa viraston johtoon, mutta tilanne on lukossa aina vapaaehtoiseen eläköitymiseen saakka, johon voi mennä jopa vuosikymmeniä. Virastopäällikköä kun ei voi edes siirtää toisiin vastaaviin tehtäviin! Lautakunnalla tulee olla mahdollisuus irtisanoa viraston johto tarvittaessa. En usko että näin radikaalia toimenpidettä usein tarvitaan, mutta mahdollisuus olisi oltava.

Pähkinänkuoressa irtisanomissuojan vahvuus voidaan päätellä palkkakuitista. Jos liksa on yli 6000€ kuussa, pallin pitää olla kiikkerä. Tämä olisi kaikkien etu, niin henkilöstön, poliittisten päättäjien kuin kuntalaistenkin.

Kaupunginhallitus 23.3.2015

Pitkä lista ja paljon asioita. Kuntalaisten aloitteita, lausunnot Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavasta ja Östersundomin 2. vaihemaakuntakaavaan, nippu tontteja ja kaavoja. Tilinpäätös. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 8.4.2015, Kiinteistölautakunnan jäsenen valinta

ok. Tuomas Rantanen halusi siirtyä HKL:n puheenjohtajaksi, joten valitsemme hänen tilalleen Erkki Perälän kiinteistölautakunnan jäseneksi.

2 V 8.4.2015, Ryj / Kunnan asukkaan aloite Kaisaniemen metroaseman pohjoisen lippuhallin ja sisäänkäyntien rakentamisesta

Hankkeen edellyttämät investoinnit ovat yli 10 milj. euroa. Esittelijän mukaan matkustajien saamat palvelutasohyödyt, joita ovat lähinnä matka-aikahyödyt, eivät vastaa investoinnin kustannuksia, joten hanke ei ole kannattava.

Olen itse hiukan toista mieltä. Kyllä se metron sisäänkäynti Liisankadun kulmalla kummasti lisäisi koko sen nurkan elävyyttä. Kustannus toki kova hyötyyn nähden.

3 V 8.4.2015, Sj / Kunnan asukkaan aloite uimahallien ja kuntosalien ilmaiskorteista 70 vuotta täyttäneille

ok. Esittelijä ei puolla ilmaista lippua yli 70-vuotiaille. ”Kokemusten mukaan maksuton liikunta ei suoraan saa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia henkilöitä aktivoitumaan liikunnan harrastamiseen.” Eläkeläisille on jo alennettu maksuluokka. Tämän lisäksi on hyvä muistaa että kaikki vanhukset tai eläkeläiset eivät ole varattomia.

4 V 8.4.2015, Sj / Kunnan asukkaan aloite lasten ja nuorten taiteiden talosta Vuosaareen

ok. Kulttuurikeskus käy esittelyssä ansiokkaasti läpi kulttuurin perusopetuksen tilakysymyksiä Vuosaaressa. Peruslinjaus on kuitenkin selvä: kaupunki on linjannut että perinteisiä kulttuuritaloja ei rakenneta.

Oli todella ilo lukea taiteen laajan ja yleisen perusopetuksen yhteistyöstä Vuosaaressa. Juuri noin tuon kuvion pitäisi pyöriä, joustavasti ja erilaisia metodeja parhaalla tavalla yhdistellen. Eipä kovin yleisesti toimi noin. Siksikin toivon että tämä reitti onnistuisi:

Lausunnossa todetaan mm. lähtökohtana olevan, että toimijat toteuttavat investointinsa itse, ja kartoittavat erilaiset yksityisen ja julkisen rahan yhdistelmät. Lausunnossa katsotaan vielä, että hankkeen etenemisen kannalta paras ratkaisu olisi tilojen löytyminen olemassa olevasta rakennuskannasta. Tontteja olisi puolestaan perusteltua selvittää yhdessä kiinteistöviraston kanssa.

5 V 17.6.2015, Helsingin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen

ok. Tilinpäätös on yllättävän hyvä.

Tilinpäätöksen tulos muodostui vertailukelpoisilla luvuilla ilman yhtiöittämisten vaikutuksia tarkasteltuna (ks. liite 2) edellistä vuotta paremmaksi ollen 188,5 milj. euroa (vuonna 2013 vastaava luku oli 147,1 milj. euroa). Ilman liikelaitoksia tarkasteltuna yhtiöittämisten vaikutukset eliminoiden vuoden 2014 tulos oli 45,4 milj. euroa. Vastaava luku vuonna 2013 oli -36,8 milj. euroa.

Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu jäi vaatimattomaksi, 0,6 prosenttiin eli 20 milj. euroon. Kunnallisverojen osalta jäätiin edellisen vuoden kertymästä 7 milj. euroa eli -0,3 prosenttia. Koko maassa kunnallisverotulojen kasvu oli 1,3 prosenttia ja kasvu perustui pääosin monien kuntien tekemiin veroprosenttien nostoihin vuodelle 2014.

Yhteisöveron kertymä kasvoi edellisestä vuodesta 41 milj. euroa eli 15,4 prosenttia. Kiinteistöverotulojen kasvu edellisvuodesta oli 11 milj. euroa. Valtionosuudet vähenivät edellisvuodesta 25 milj. euroa valtionosuusleikkausten seurauksena.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 8.4.2015, Kalasataman Koksikadun kolmion asemakaavan muuttaminen (nro 12291, Koksikadun kolmio)

ok, erinomaista suorastaan: korttelin tehokkuus on 3,2!

>”Asemakaavan muutos mahdollistaa 7–12 -kerroksisen asuinkerrostaloista ja toimitilarakennuksesta muodostuvan korttelin rakentamisen Suvilahteen. Alueelle osoitetaan uutta kerrosalaa asuntorakentamiseen 14 300 k-m² (arviolta 300 asukasta) ja toimitilarakentamiseen 7 500 k-m². Lisäksi alueelle tulee rakentaa vähintään 700 k-m² liiketiloja.

www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2015_Kanslia_2015-03-23_Khs_12_El_E368BF4E-B6C3-4D88-B785-7C5F9047D905_Liite_pdf
2 V 8.4.2015, Käpylän tontin 827/2 asemakaavan muuttaminen (nro 12263, Käpylänkuja 5)

ok. Käpylän entinen postitalo puretaan ja tilalle rakennetaan asuinkerrostalo. Tontin tehokkuusluku on e=1,4. Mielestäni ainakin havainnekuvien perusteella tämä näyttää erinomaiselta uudisrakennukselta. Rakennuksessa on mukana Käpylän ja Pohjolanaukion perinteistä muotokieltä, mutta sen massoittelu on modernimpaa ja kuitenkin omaleimaista. Mainiota. Toivottavasti yksityiskohtien laadusta pidetään huolta.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2015_Kanslia_2015-03-23_Khs_12_El_65AF04D8-DC71-49AA-AEEE-8437192415D1_Liite_pdf
3 V 8.4.2015, Herttoniemen Hitsaajankatu 9:n asemakaavan muuttaminen (nro 12296, Herttoniemenranta, Hitsaajankatu 9)

ok. 6–8 -kerroksisia asuinrakennuksia. Tonttiteho 1,97.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2015_Kanslia_2015-03-23_Khs_12_El_0356ED9C-68DA-449E-91CD-0545D562DD8D_Liite_pdf
Näitä esityksiä lukiessa ja vain viiden vuoden takaiseen verratessa tulee kyllä sellainen olo että olisikohan esim. Teollisuuskadun varteen rakennettu tällä valtuustokaudella korkeampaa kuin 4 kerrosta? Todennäköisesti. Mielenkiintoinen muutos.

4 V 8.4.2015, Vartioharjun Varjakanvalkama 54 – 70:n asemakaavan muuttaminen (nro 12294, Varjakanvalkama 54 – 70)

ok. Pientaloalueella uusi kaava mahdollista tonttitehokkuuden nostamisen 1,4 -> 0,25. Mahdollistaa siis uusia pientaloja samoille tonteille.

5 V 8.4.2015, Konalan asuinkerrostalotontin vuokrausperusteet (Konala, Hilapellonpolku, tontti 32067/6)

ok. Tontti on varattu asuntotuotantotoimistolle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakentamiseksi.

6 V 8.4.2015, Kilpailun perusteella luovutettavaksi varattujen tonttien myyminen ja vuokraaminen Kalastamasta (Sörnäinen, Verkkosaari, tontit 10600/1 – 6)
7 V 8.4.2015, Kilpailun perusteella luovutettavaksi varattujen tonttien myyminen Kalastamasta (Sörnäinen, Verkkosaari, tontit 10600/7 ja 10601/1)

ok. Tontteja vuokrataan ja myydään vähän yli 40 miljoonan euron arvosta. Kiinteistöviraston herrat ovat todella tehneet töitä kuukausipalkkansa eteen! Chapeau!

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Tasa-arvotoimikunnan raportti toiminnastaan 2013-2014

ok. Merkitään tiedoksi. Tasa-arvotoimikunta ehdottaa perustettavaksi ilmeisestikin poikkihallinollista lautakuntaa:

Tasa-arvotoimikunta esittää pohdittavaksi mahdollisuutta perustaa Helsingin kaupunkiin tasa-arvo ja yhdenvertaisuuslautakunta (vrt. Human Rights – office esimerkiksi Reykjavikin kaupungissa), jonka alaisuuteen kerättäisiin yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain täytäntöönpano kunnan tasolla. Sukupuolten tasa-arvoa voitaisiin käsitellä lautakunnan jaostossa. Lautakunnalla pitäisi olla oma määräraha sekä virkamieskunta käytössään.

4 Edustajien nimeäminen Pohjoismaiseen pääkaupunkikokoukseen Reykjavikissa 7. – 8.5.2015

ok. Yhteensä 17 hengen delegaatio valtuuston voimasuhteiden mukaisesti. Meitä vihreitä siis elon matematiikan mukaan neljä.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto YVA-menettelyn soveltamisesta Vuosaaren meriväylän ja sataman syventämishankkeessa

ok. Ympäristökeskuksen lausunnon mukaisesti katsomme että ”hankkeen vaikutukset on riittävästi tiedossa ja selvitetty muiden lakien mukaisissa menettelyissä”.

2 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helen Oy:n hakemuksesta rakentaa energiatunneli Vuosaaresta Hanasaareen

ok. Lausumme AVIlle mahdollisesta energiatunnelista. Helen valmistautuu tällä hetkellä ristikkäin molempiin pöydällä oleviin päätösvaihtoehtoihin, jotta rakentaminen voidaan polkaista käyntiin mahdollisimman nopeasti valtuuston voimala-päätöksen jälkeen, oli se päätös sitten mikä tahansa.

Esitys puoltaa lupaa kunhan pohjavedestä pidetään huolta ja lintujen pesimäaika huomioidaan räjäytystöissä.

3 Lausunto ehdotuksesta Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021

ok. Lausunto ehdottaa että Riihimäen jätevedenpuhdistamon kehittäminen pitäisi olla selvemmin esillä.

Lisäksi suunnitelmaan tulisi lisätä koko ”valuma-aluetta koskevat yleiset toimenpidesuositukset, mitä jokaisen kunnan Vantaanjokivarressa tulisi tehdä tulvariskeihin varautumiseksi ja tulvien vähentämiseksi omalta osaltaan.”

SIVISTYSTOIMI

1 Urheilupalkintotoimikunnan asettaminen kaupunginhallituksen vuonna 2015 alkavaksi toimikaudeksi

ok. Urheilupalkinto toimikunta päättää helsinkiläisurheilijalle tai urheilujoukkueelle annettavan pääpalkinnon jakamisesta, Vuoden helsinkiläisen urheiluseuran palkitsemisesta, Vuoden nuoren helsinkiläisurheilijan ja Vuoden helsinkiläisvalmentajan palkitsemisesta.

Toimikunta koostuu näköjään liikuntalautakunnasta ja urheilujärjestöjen sekä Urheilutoimittajat ry:n edustajista.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättää vastaavista kulttuuripalkinnoista ihan itse. Mutta onhan tämä ihan kiva tapa varmaankin huomioida kenttää.

2 Eron myöntäminen tietokeskuksen tutkimuspäällikön virasta, viran julistaminen haettavaksi ja avoimen viran hoitajan määrääminen

ok. Timo Cantell valittiin koko tietokeskuksen johtajaksi, nyt hänen edeltävä virkansa julistetaan hakuun.

3 Opetustoimen palveluverkon kehittämisen tavoitteet

ok. Opetustoimen palveluverkko – eli suomeksi missä koulut sijaitsevat ja minkä kokoisia ne ovat – on yksi kuntapolitiikan kuumimpia tunteita herättävistä keskustelunaiheista.

Palveluverkon kehittämisen tulisikin olla suunnitelmallista ja perustua selkeisiin ja johdonmukaisiin tavoitteisiin. Esitetyt linjaukset ovat mielestäni sellaisia. Toivon mukaan näiden kautta edeten päätöksenteko ei näytä aivan niin poukkoilevalta kuin miltä se varmasti on näyttänyt.

Esitys on opetuslautakunnan esityksen mukainen. Opetuslautakunta oli yksimielinen.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Asuinkerrostalotonttien varaaminen erillisellä ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyllä luovutettavaksi (Sörnäinen, Sompasaari, tontit  10633/1 – 4  ja 10635/1 – 4)

ok.

2 Eron myöntäminen Juhani Tuuttilalle Kiinteistöviraston tontti-osaston osastopäällikön virasta

ok. Juhani jää eläkkeelle. Olen tutustunut parin vuoden aikana Juhaniin kaupunginhallitustyöskentelyn kautta. Hän on jäänyt mieleen pätevän ja osaavan virkamiehen perikuvana. Kaikista ratkaisuista en aina ole samaa mieltä, mutta huikeaa osaamista ja perspektiiviä.

3 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle poikkeamishakemuksesta (Villinki tontti 1:1133, KOY Villingin Sommarbo)

ok. Puollamme poikkeamista, joka mahdollistaa rakentamisen aloittamisen vielä valmistelussa olevan kaavaesityksen mukaisesti kunhan se toteutetaan käsittelyssä olevan kaavaesityksen ja Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaisesti.

4 Lausunto Uudenmaan liitolle Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Esittelijän mukaan ”Maakunnallinen kaavatyö tukee erinomaisesti Helsingissä käynnissä olevaa yleiskaavan valmistelua. Helsingin yleiskaavaa on laadittu hyvässä yhteistyössä Uudenmaan liiton kanssa ja molempien prosessien lähtökohdat ja tavoitteet ovat linjassa keskenään.”

Malmin lentokenttäalue varataan maakuntakaavaluonnoksessa tiivistettäväksi, kestävään liikennejärjestelmään tukeutuvaksi taajama-alueeksi. Hyvä.

Mutta sitten lausuntoehdotuksessa esitetään myös että: ”Vartiosaaren alue ja Ramsinniemi tulisi osoittaa Helsingin yleiskaavaluonnoksen ja Vartiosaaren osayleiskaavan suunnitteluperiaatteiden mukaisesti taajamatoimintojen alueiksi.” Eiköhän ainakin päätetä se yleiskaava ensin ennen kuin lausutaan tällaisia! Meri-Rastilan kaava meni läpi valtuustossa vain muutaman äänen enemmistöllä ja nyt oltaisiin maakuntakaavaan ujuttamassa koko niemeä taajama-alueeksi!

5 Citylogistiikan toimenpideohjelma

Yleiskaavassa varaudutaan Helsingin kasvuun. Helsingin niemellä on jo nyt merkittäviä hankaluuksia erityisesti jakelu- ja huoltoliikenteen suhteen. Tällä ohjelmalla niitä on tarkoitus ratkoa. Ohjelma vaikuttaa laadukkaalta. Parhaat kansainväliset käytännöt on opiskeltu.

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston esittämä kanta tieliikennelain kokonaisuudistukseen on, että uudessa tieliikennelaissa tulisi jalkakäytäville ja pyöräteille pysäköinnin ja pysäyttämisen olla kiellettyä, ellei liikennemerkillä toisin osoiteta. Samalla kuitenkin tulisi ottaa käyttöön jakeluliikenteen pysäköintitunnus, joka mahdollistaisi erillisten pysäköinti- tai pysäyttämispaikkojen varaamisen jakeluliikenteelle.

6 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan, Östersundomin alueen kaavaehdotus

Lausunto on sitä mieltä ettei ”maakuntakaava-ehdotus yksistään tai yhdessä muiden tiedossa olevien hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä luonnonsuojelulain 66 §:n tarkoittamalla tavalla Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet, Sipoonkorven tai Sipoonjoen Natura-alueiden luontoarvoja.” Toistakin mieltä voi perustellusti olla.

Kohu-Esa ja Kakku-Hannu

Eilen YLE:n pääuutislähetyksen ykkösuutinen kotimaasta oli jostain syystä Antti Rinteen valtiosihteerin Esa Suomisen facebook-päivitys. Fb-seinällään hän oli arvostellut pääministeri Stubbia aika tavanomaiseen some-tyyliin – reippaasti, rennosti ja huumorilla.
esasuominen
Itsekin olen saanut katua reipasta fb-kielenkäyttöäni. Tammikuussa Helsingin Sanomat uutisoi että ”Helsingin vihreiden johtohahmo: Guggenheim-museo ei ole poliittisesti realistinen”. Johtohahmo, c’est moi. Sitaatit fb-keskustelusta. Ja vain parin viikon kuluttua helmikuussa Kalle Silfverberg kirjoitti pääkirjoituksessa:

Monet paikallispäättäjät menettäisivät suoran yhteyden maan johtoon. Kivuliain asia näyttää olevan vihreille, jotka lähtivät nykyhallituksesta ja joiden paluu vaalien jälkeen näyttää epätodennäköiseltä.

”Linjaukset ovat sodanjulistus Helsingille ja koko Helsingin seudulle”, kirjoitti Helsingin vihreiden puheenjohtaja Hannu Oskala kiivaassa Facebook-keskustelussa.

Eikä siinä mitään. Noinhan minä kirjoitin. Ihan rehellistä journalismia. Fair play. Mun moka.

Hallitussa poliittisessa viestinnässä pyritään miellyttämään mahdollisimman monia. Haetaan keskustaa, vältetään teräviä sivalluksia ja etsitään omaa positiivista viestiä, joka vetoaisi. Ylipäätään viestintää ja viestiä pyritään kontrolloimaan. Mietitään milloin tullaan ulos milläkin kulmalla ja kuka tulee. Ei ole sattumaa että viestintätoimistoja tuntuu syntyvän vähän joka nurkalle. Kysyntää on.

Tästä seuraa se että poliittinen viestintä on useimmiten pirun hajutonta, mautonta, väritöntä, tylsää ja ennalta-arvattavaa. Ja kaikki poliittiset puolueet vaikuttavat enemmän tai vähemmän samanlaisilta. Huomaan itsekin suoltavani haastatteluissa usein juuri sellaista tyhjänpäiväistä poliittista jargonia, josta meitä poliitikkoja moititaan.

No, Facebook on usein toista – seinillä käydään ihan aitoa keskustelua ja välillä tunteetkin kuumenevat. Ei ole ihme että kaupunkipolitiikan toimitus seuraa poliitikkojen henkilökohtaisia profiileja, niistä on toisinaan poimittavissa ajatuksia ilman viestintäihmisten filtteriä. Niin hyvässä kuin pahassakin.

Avoin keskustelu on iso haaste politiikalle ja poliitikoille. Valitettavasti Esan ja omat kokemukset saavat varpailleen. Filtteri kasvaa koko ajan. Välillä tekisi mieli huutaa CAPSIT PÄÄLLÄ miten kaikki on mälsää ja etenkin Kokoomus, Vasemmistoliitto, Persut, Demarit, Vihreät, kansa, ruotsalaiset, amerikkalaiset tai Väyrynen. Erittäin usein Väyrynen. Sen verran on tullut kuitenkin jo opittua että joka päivä poistan kommentteja ennen kuin julkaisen niitä. Itsesensuuri pelaa jo paremmin.

Jos avoimesta, ei viestintätoimiston myllyn läpikäyneestä poliittisesta viestinnästä – rehellisyydeksikin sitä kai voisi sanoa – saa aina lähinnä näpeilleen, niin aika nopeasti oppii tavoille. Pidemmän päälle häviäjä on kuitenkin julkinen keskustelu ja siten demokratia. Ne todelliset neuvottelut käydään sitäkin varmemmin jossain muualla.

Miten voisimme saada positiivista kierrettä aikaiseksi? Ainakin median kannattaa miettiä omaa rooliaan – onko tarpeellista revitellä pääuutislähetyksessäkin tällaisilla pikkujutuilla? Eikö median kannattaisi ihan oman itsensä takia pyrkiä edistämään avointa keskustelua ”gotcha-journalismin” ja turhanpäiväisten näennäisdraamojen rakentelun sijaan?

Itse olen ihaillut Mikael Jungnerin rohkeutta käydä aitoa keskustelua ja ideointia Facebookissa ja Twitterissä. Eipä häntä siitä suuremmin kiitelty ole. Ja ymmärsi poistua politiikasta viestintätoimistoon, minnepä muuallekaan.

Huvittavintahan kontrollihalussa on se että viestintä kuitenkin Osmo A. Wiion kuuluisien lakien mukaan yleensä epäonnistuu – paitsi sattumalta. Hyvä esimerkki oma seinäni parin viikon takaa. Ajattelin kiittää julkisesti Stockmannia hyvästä asiakaspalvelusta ja heitin kakkukuvan saatteen kera naamakirjaan.

elsan_nimenantojuhlat 24b
Parissa vuorokaudessa kuvasta tykkäsi 37 000 ihmistä ja se sai yli 3000 jakoa. Kreisiä. Tässä sitä on yritetty vuosikausia kirjoittaa blogeja ja tehdä musiikkia, josta ihmiset kiinnostuisivat. Ja lopulta ylitän useiden tiedotusvälineiden julkaisukynnyksen, kyllä, kakuilla.

Ehkäpä minun kannattaakin lähteä vaaleihin talouspoliittisten teemojen sijaan leivonnaiset edellä?

Kakku-Hannu78: Miehesi eduskunnan kahvilassa – siellä missä ne todelliset keskustelut käydään!