Kaupunginhallitus 17.11.2014

Ensi maanantaina lukuisia asioita pöydältä ja monta uutta, mm. apulaiskaupunginjohtajan valinta on etenemässä kohti valtuustoa. Itselleni ehkä mielenkiintoisin on Kulttuuritoimen selvitysryhmän raportti siitä, miten kulttuurialan hallintoa ehkä pitäisi jumpata uuteen uskoon. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

3 Oikaisuvaatimusasia: Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi

ok. Malmin lentäjät ovat tehneet neljä oikaisuvaatimusta Valtion ja Helsingin seudun suurten kuntien infrasopimuksesta, jonka nojalla valtio siirtää toimintonsa pois Malmin kentältä ja se vapautuu asuntotuotannolle jo lähivuosina. Päätämme hylätä oikaisuvaatimukset.

1 V 26.11.2014, Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan virkaan ottaminen

ok. Syksyn ehkä mielenkiintoisin henkilövalinta etenee – kaupunkisuunnittelusta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan valinta tehtäneen 26.11. valtuustossa. Ehdokkaiksi ovat tähän mennessä ilmoittautuneet sosialidemokraattien Hannu Penttilä, joka on hoitanut tointa viimeiset seitsemän vuotta ja meidän ehdokkaamme Anni Sinnemäki.
Anni-Sinnemaki-033-682x1024Me Helsingin Vihreät olemme johdonmukaisesti ajaneet koko 2000-luvun ajan Helsinkiin toimintatapaa, jossa kunnallisvaalien tulos näkyisi myös kaupungin johdossa. Puhumme mieluusti ”pormestarimallista”, joka on käytössä mm. Tampereella. Tähän suuntaan ollaankin erittäin todennäköisesti menossa, sillä sosiaalidemokraatteja lukuunottamatta kaikki valtuustoryhmät pitivät hyvänä ajatusta, että nyt valittavan apulaiskaupunginjohtajan pesti rajataan seuraavan valtuustokauden alkuun, jolloin uusi järjestelmä voisi aloittaa.

Meitä Vihreitä nykyinen tilanne, jossa kaupungissamme on kaksi Kokoomuksen johtajaa (kaupunginjohtaja Pajunen, Sote Sutinen) ja kaksi sosialidemokraattien apulaiskaupunginjohtajaa (Kaj Penttilä, Stj Viljanen), on kismittänyt paljon, sillä olemme olleet vuosina 2000-2004 ja 2009- sosialidemokraatteja suurempi ryhmä valtuustossa. Olisi itsestäänselvästi demokraattisempaa että meillä olisi kaksi apulaiskaupunginjohtajaa nykyisen yhden sijaan. On myös selvää, että jos häviämme vaalit 2017 demareille, tilanne kääntyisi taas päinvastaiseksi. Valinnan tulisi tapahtua avoimesti vaaleissa, ei kabineteissa kähmien.

Tällä hetkellä kaupunginhallituksen ”johtamisen jaosto” käy läpi vaihtoehtoja siitä, kuinka koko Helsingin hallinto 2017 järjestettäisiin. Uudistuksen ei pidä rajautua vain ylimmän johdon valintatapaan, vaan olla koko hallintotapaa uudistava. Lopputuloksena toivottavasti tehokkaampi, demokraattisempi ja sujuvampi kaupunki.

2 V 26.11.2014, Luottamushenkilöiden palkkiosäännön muuttaminen

ok. Kaupunginhallituksen jaostojen puheenjohtajille ei ole ollut aiemmin määritelty vuosipalkkiota. Tämä johtui pitkälti siitä että aiemmin tärkeimmän, eli konsernijaoston puheenjohtaja, toimi samalla kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Nyt näille pj-pesteille ehdotetaan omaa vuosikorvausta, noin 7000 euroa.

3 V 26.11.2014, Innovaatiorahaston sääntöjen muutos

OK! Mahtavaa Erkki! Toisinaan aloitteista seuraakin jotain! Toveri Perälä teki viime vuonna aloitteen kaupunkimme ”innovaatiorahaston sääntöjen tarkistamisesta” siten että säännöt sallisivat myös sosiaalisten innovaatioiden, joilla ei ole suoraa elinkeinovaatimusta, tukemisen. Viime keväänä vastaus aloitteeseen oli nihkeähkö, joten palautimme sen kaupunginhallituksessa vasemmistoliiton, rkp:n ja osan demareita tuella. Nyt sääntöjä on sitten valmisteltu ja saamme viedä valtuustoon esityksen, jonka sisältö kuuluu seuraavasti:

”Kaupunginvaltuusto päättää muuttaa innovaatiorahaston sääntöjen 3 §n seuraavaan muotoon: ”Rahaston varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien tulevaisuuden elinkeinoperustaa ja osaamisperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.”

Hyvä Erkki!

ALOITTEET

Sitten aloitteisiin, jotka jätettiin viime viikolla pöydälle. Ne löytyvät tästä taulukosta.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 26.11.2014 Satama-alueiden vuokrausperusteet (Katajanokka, Eteläsatama, Länsisatama, Hernesaari ym.)

ok. Kilpailuneutraliteettilainsäädännön vaatimusten mukaisesti Helsinki yhtiöittää Satamansa. Tästä seuraa se että liikelaitoksena toimivan Sataman käyttämät alueet täytyy vuokrata Satama Oy:lle.

Vuokrasopimuksiin sisältyy alueita, joiden osalta vuokrasopimukset voidaan irtisanoa sitä mukaa kun niille osoitetaan kaavoituksella jotain muuta käyttöä. Näitä on mm. Guggenheimille varattu tontti Etelä-Satamassa. Lisäksi vuokrataan vesialueita – tämä tarkoittaa siis laivareittejä.

2 V 26.11.2014, Jätkäsaaren Saukonlaiturin länsiosan asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12270, Saukonlaituri länsi)

ok. Jätkäsaaren kaavoitus etenee. Nyt Saukonlaiturin länsiosan kaava. Itäosan valtuusto hyväksyi 2013.

Talous- ja suunnittelukeskus ja Kiinteistövirasto ovat, varsin perustellusti, huomauttaneet kaavassa olevan kanavan toteuttamiskustannuksista. Kanavan toteuttamiskustannukset eivät mahdu investointikaton puitteisiin ja vähentävät kaupungin saamia tuloja. Tuo kanava tulee maksamaan kymmeniä miljoonia euroja. Itsekin kyllä kyseenalaistan kanavan tarpeellisuuden kun vieressä on muutamien kymmenien metrien pääss merta, joka lienee varsin riittoisa ”vesielementti” asuinalueelle.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-11-10_Khs_40_El_21906ABD-1CA6-42C9-90B5-CB06AE6E37AC_Liite_pdfEsittelijä perustelee ratkaisua sillä että

”Kanavattomalla ratkaisulla poikettaisiin kuitenkin merkittävästi niistä keskeisistä periaatteista, jotka on hyväksytty Jätkäsaaren osayleiskaavassa, minkä vuoksi tarkistettuunkin asemakaavaehdotukseen on edelleen sisällytetty
kanava siten sijainniltaan muutettuna, että perustamisolosuhteiltaan heikoimmat ja eniten kustannuksia aiheuttavat alueet on väistetty.”

Eli kustannuksia on ilmeisesti saatu hieman alaspäin. Pohjaongelma on se että kaavoittajalla ei ole kosketusta tulopuoleen, vaan osayleiskaavaa on voitu laatia ikäänkuin itsenäisenä taideteoksena – on suunniteltu ”korkeatasoista kaupunkikuvaa”, jonka toteuttaminen on sitten kallista. Ihan näin tämän ei tulevaisuudessa toivoisi menevän. Uudisrakentamisen ja kaavoittamisen tulisi olla kaupungille kannattavaa toimintaa.

3 V 26.11.2014, Kalasataman keskuksen toteutussopimuksen muuttaminen (Sörnäinen, Kalasatama, korttelit nrot 10620 – 16023)

ok. Tämä on iso ja monimutkainen keissi, mutta hyvä että on saatu jumpattua ratkaisu, jolla toteuttaminen lähtee käyntiin. Tämä projekti on keskeinen koko alueen rakentamisella, sillä keskukseen limittyy niin monta eri tekijää jäteasemasta lähtien.

Pääpiirteissään kyse on siitä että kun SRV lähti vuonna 2011 solmitun sopimuksen mukaisesti suunnittelemaan Kalasataman keskuksen toteuttamista, kävi jatkosuunnittelun aikana selväksi että alkuperäinen suunnitelma ei ollut toteuttamiskelpoinen sellaisenaan. Nyt sopimusta rukataan muotoon, joka mahdollistaa hankkeen toteutumisen.
Liite-7_pdf__page_11_of_11_Isoimmat muutokset ovat sosiaali- ja terveysaseman siirtäminen erilliseen rakennukseen keskuksen ulkopuolelle. Tästä seuraa sitten puolestaan se että liikekeskus laajenee entisestään terveysasemalta vapautuneisiin tiloihin. Lisäksi tonttikaupoista kaupungille tulevien tulojen ajoitusta vaiheistetaan – 142 miljoonaa euroa on kieltämättä sen kokoinen potti että on ymmärrettävää että sen maksaminen ei onnistu kerralla.

Esittelijän mukaan ”SRV:n esittämä suunnitelmamuutos on keskuksen toteutuksen kannalta tarkoituksenmukainen ja myös kaupungin kannalta sekä toiminnallisesti että muutoin perusteltu.”

Itse olen laajemmassa mittakaavassa sitä mieltä että kaupunkikehittämisemme on liian ”ostoskeskusvetoista”. Riittääkö Kalasataman keskukselle, Kampin keskukselle ja Pasilalle todellakin asiakkaita? Ja jos riittää, niin riittääkö pienemmille liikkeille ja Hakaniemelle. Kyllä sillä roinan hankkimisellakin on rajansa. Mutta on hyvä että Kalasatamassa päästään nyt vihdoin rakentamaan. Ja kyllä mä diggaan siitä että sinne syntyy kunnon torneja!

4 V 26.11.2014, Jätkäsaaren tornihotellin ja kongressikeskuksen tontin vuokrausperusteet sekä tontilla sijaitsevan makasiinirakennuksen L2 luovuttaminen (Länsisatama, Jätkäsaari, tontti 20803/4, Tyynenmerenkatu 2 – 4)

ok. Viime vuonna tunteita herättäneessä Jätkäsaaren tornihotellikysymyksessä ollaan viimein pääsemässä rakennuslupavaiheeseen aiemmin hyväksytyn asemakaavan mukaisesti, jossa Jätkäsaareen rakennetaan yhden 33-kerroksisen maamerkin sijaan kaksi matalampaa 16-kerroksista tornia. Nyt päätetään tontin vuokraamisesta.
Untitled__Liite_copy___page_2_of_3_Samalla toinen rannan vanhoista sr-1 -suojelluista makasiinirakennuksista (L2) luovutetaan vastikkeetta vuokraajalle. Tätä perustellaan sillä että ”Haahtela-rakennuttaminen Oy:n 9.9.2014 laatiman arviolausunnon mukaan hankkeen nykyisten suunnitelmien mukaisen kongressirakennuksen toteuttaminen makasiinirakennukseen maksaa lähes yhtä paljon kuin vastaavan uudisrakennuksen rakentaminen eikä rakennuksen rungon käyttämisestä kongressikeskuksen rakentamisessa juuri saada hyötyä.” Rakennuksesta on jo löydetty sekä mikrobikasvustoja että asbestia. Tällä järjestelyllä kaupunki saa säilytettyä sr1-suojellun Lars Sonckin suunnitteleman makasiinin kaupunkikuvassa. Ja toinen makasiini on vielä riemunamme…

Investoinnin kokonaissumma on noin 90 miljoonaa euroa ja kongressihotelliin syntynee noin 100 työpaikkaa. Tätä voi verrata paperitehtaaseen. Hieno homma!

5 V 26.11.2014, Finavia Oyj:n ja Senaatti-kiinteistöjen Malmin lentoasemalla omistamien kiinteistöjen ja rakennusten osto sekä käyttöoikeussopimusten päättäminen

ok! Malmin kenttä siirtyy jälleen Helsingin hallintaan noin 80 vuoden tauon jälkeen ja nyt ostamme Finavialta ja rajavartiolaitokselta kentän rakennukset yhteensä 11,81 miljoonalla eurolla.
Bing_Maps

6 V 26.11.2014, Jätkäsaaren Bunkkerin toteutuskilpailun järjestäminen

ok. Toteutuskilpailu on jäänyt jo kahdesti pöydälle pitkälti Verkkokaupan yhteydenottojen vuoksi. Pidämme toteutuskilpailua nykyisessä muodossaan kaupungin kokonaisedun kannalta perusteltuna.

Bunkkeri-rakennuksesta järjestetään toteutuskilpailu, jonka tavoitteena on löytää Jätkäsaaren maamerkkirakennukselle uusi omistaja, joka samalla toteuttaisi Jätkäsaareen uimahallin ja koulun liikuntatilat 31.5.2019 mennessä. Kaupunki puolestaan sitoutuu vuokraamaan tilat vähintään 20 vuodeksi. Asemakaavoitusta on tarkoitus viedä nopeasti läpi toteutuskilpailun rinnalla.

Osaltaanhan tässäkin on kyse investointikaton kiertämisestä – kun kaupunki ei itse toteuta vaan tulee vuokralaiseksi, ei hanke rasita investointikattoa. Mutta toisaalta idea yhdistää jopa 20 000kem2 asuntorakentamista Bunkkeriin on mainio ja onnistuu varmaankin parhaiten juuri toteuttamiskilpailun kautta. Jossain havainnekuvissa muistelen nähneeni hienoa ideointia katolle rakentuvista uudisrakenteista.

KAUPUNGINJOHTAJA

4 Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös Helsingin kaupunginhallituksen eräisiin päätöksiin liitetyistä muutoksenhakuohjeista

Apulaisoikeusasemies on huomauttanut Helsinkiä kaupunginjohtajien palkkaukseen liittyvässä päätöksessä olleesta virheellisestä muutoksenhakuohjeesta. Helsinki oli ilmoittanut että päätöksessä oli muutoksenhakukielto, vaikka näin ei ollut asian laita.

Merkitsemme huomautuksen tiedoksi.

5 Green Net Finland ry:lle myönnetyn lainan lyhennysohjelman muuttaminen

Green Net Finland ry on yhdistys, joka toimii ”ympäristöteknologian osaamiskeskuksena” Uudellamaalla. Jäseninä häärivät alueen kunnat ja kuntayhtymät. Rahoitusta haetaan EU:lta ja kansallisilta rahoittajilta.

Lainaa on maksamatta 48 750 euroa, ja sille annetaan maksuajaksi loka-joulukuun 2014 sijaan 31.8.2015. Viivästystä perustellaan rahoittajien pitkillä maksuajoilla, mm. ”Etelä-Suomen EAKR”, eli Etelä-Suomen EU-yksikkö, kuhnii maksuissa 220 vuorokautta.

6 Määrärahan myöntäminen kiinteistöviraston tilakeskukselle päiväkotiosakkeiden ostoa varten

ok. 2,3 miljoonaa euroa kahden päiväkotiprojektin toteuttamiseen.

– Noin 640 000 Päiväkoti Lunniin Lauttasaareen. Kokonaiskustannukset ovat noin kaksi miljoonaa euroa.
– Noin 1,6 miljoonaa euroa Päiväkoti Jaalaan Jätkäsaaressa. Kokonaiskustannukset ovat noin 2,8 miljoonaa euroa.

Perustamiskustannukset n. 40 000 – 50 000 euroa per päiväkotipaikka.

7 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Vuosaaren kaatopaikan kunnostustöihin ja Myllypuron entisen kaatopaikan maisemointitöihin

ok. 520 000 euroa Vuosaaren kaatopaikan alustaviin kunnostustöihin ja 100 000 euroa Myllypuron entisen kaatopaikan kohdalla sijaitsevan Alakivenpuiston maisemointitöihin.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukun osakkeiden lunastustarjous

ok. Helsingillä olisi halutessaan etuoikeus lunastaa kiinteistö kaupan yhteydessä. Emme halua.

2 Selvitys valtuutettu Petra Malinin aloitteeseen ylijääneen kouluruoan kokeiluluonteisen myymisestä tai jakamisesta

Ok! Petra Malin ehdotti valtuustoaloitteessaan että ylijäänyttä kouluruokaa myytäisiin ja. Nyt tätä sitten kokeillaan Herttoniemessä, jossa Herttoniemenrannan peruskoulun ylijäänyt ruoka toimitetaan Herttoniemenrannan asukastalo Ankkuriin. Mainiota.

Vähän vaikea on minun ymmärtää miksi Vasemmistoliitto tämän pyysi pöydälle – tämähän on suorastaan erinomainen tulos aloitteelle. Kokeilu pyörii jo!

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Pysäköintitontin ja maanalaisen tilan varaaminen YIT Rakennus Oy:lle toimitilahankkeen ja pysäköintilaitoksen suunnittelua ja sen toteutusedellytysten selvittämistä varten (tontti 8189/4 ja maanalaisen pysäköintilaitoksen alue)

Suunnitteilla pysäköintilaitos 500 autolle. Melkoinen iisakin kirkko – maanalaiset alueet ovat olleet varattuna hankkeeseen jo vuodesta 2002. Nyt sisään- ja ulosajoaukkojen paikaksi on löydetty nykyisin paikoitusalueena toimiva tontti, johon YIT haluaisi ramppien lisäksi rakentaa myös toimitilarakennuksen. Tälle varataan nyt tontti jotta asiaa voidaan suunnitella.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-11-10_Khs_40_El_7671A110-F4F6-40AD-80E7-ECC6DC6AAD07_Liite_pdf

SIVISTYSTOIMI

1 Kulttuuritoimen selvitysryhmän raportti 31.3.2014

Iso asia. Strategian kirjauksen mukaisesti on nyt sitten selvitetty kulttuurialan organisaatiomallimme kokonaisuutta. Esittelijän mukaan:

”Esittelijä katsoo, että kulttuuritoimijoiden moninaisuus, niiden toimintojen erilaiset ydinsisällöt ja rytmit puoltavat sitä, että myös päätöksentekorakenne on hajautettu. Malli, jossa olisi yksi kokoava lautakunta, ja sen alla erilaisia jaostoja, ei olisi parannus nykytilaan verrattuna, vaan toisi järjestelmään pikemminkin kankeutta ja moniportaisuutta. Näin ollen esittelijä katsoo myös, että kaupunginmuseon ja taidemuseon johtokuntien yhdistämisestä saatavat hyödyt eivät ole niin merkittäviä, että johtokuntien yhdistämiseen tulisi ryhtyä.”

Toisaalta kaupunginmuseon johtokunta ehdotti että museoiden johtokunnat yhdistyisivät ja kulttuuri- ja kirjastolautakunta puolestaan lausui seuraavasti:

”Helsingin kulttuuritoiminnan kokonaisnäkemyksen vahvistamiseksi on tarpeen käynnistää organisaatiouudistus yhden lautakunnan mallin pohjalta. Tällöin kulttuurilautakunnan alaisuudessa olisivat kulttuurikeskus, kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, taidemuseo, kaupunginorkesteri ja mahdollisesti myös kaupunginteatteri. Nuorisotoimi säilyy oman lautakuntansa alaisuudessa.

Oma ajatteluni kallistuu lähemmäksi kulttuurilautakunnan tai kaupunginmuseon johtokunnan näkemystä kuin esittelijän. Jää pöydälle jotta ehditään pureskella huolella.

2 Maa-alueen vuokraaminen Iso-Sarvaston venesatamasta Kiinteistö Oy Köysi ja Potkurille
3 Maa-alueen vuokraaminen Iso-Sarvaston venesatamasta Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Tapani Pietarilalle
4 Maa-alueen vuokraaminen Iso-Sarvaston venesatamasta Vmax Oy:lle

ok. Laajasalossa Iso-Sarvaston venesatama-alueella vuokrataan tontit alueella jo toimiville yrityksille. Nykyiset vuokrasopimukset päättyvät vuoden vaihteessa.

5 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäverkkoa koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

ok. Kuten niin monessa muussakin hallituksen esityksessä, Helsinki kiinnittää huomiota siihen että arvioiden mukaan muutos tarkoittaisi noin 4 miljoonan euron leikkausta Helsingin valtionosuuksiin. Tätä ei kuitenkaan kompensoida normien purkamisella.

Ongelmia löydetään myös mm. siitä mihin tietoon rahoituspäätökset perustuvat. Yleisesti kuitenkin ”Helsingin kaupunki pitää erinomaisena hallituksen esitysluonnoksen tavoitetta lisätä toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ennakoitavuutta, läpinäkyvyyttä ja selkeyttä.” Lausunto eteni opetuslautakunnasta yksimielisesti.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hoitoon pääsyn toteutumisesta terveyskeskuksessa

Hoitotakuun toteutumisen seurantaa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto vaati kaupungilta selvitystä miksi 56 ihmistä on joutunut odottamaan hoitoonpääsyä terveyskeskuksessa yli kolme kuukautta.

Helsinki vastaa tähän että kyse on tilastointivirheestä.

Terveysasemien osalta kolmen yli kolme kuukautta odottaneeksi todetun potilaan merkinnät johtuvat hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä tehdyistä tilastointivirheistä. Tällöin potilas on virheellisesti merkitty hoitotakuun piiriin kuuluvaksi, tai kyse on tilanteesta, jossa potilas ei vastaanota hänelle tarjottua aikaa, vaan valitsee itse jonotuksen haluamalleen lääkärille, vaikka se ylittäisi kolmen kuukauden ajan. Ylilääkäreille tehdyn kyselyn mukaan terveysasemilla ei ole vuoden 2014 aikana ollut yhtään yli kolme kuukautta hoitoa odottavaa potilasta.

2 Valtuutettu Mari Holopaisen toivomusponsi päiväkotien tilanormin muutoksen arvioinnista ja seurannasta

Palautimme Marin vuoden 2014 talousarvioon liittyvän ponnen valmisteluun 23.6. kaupunginhallituksen kokouksessa. Mari toivoi ponnessaan että kun varhaiskasvatusviraston tilojen, eli suomeksi päiväkotien, tilankäyttöä tehostetaan, samalla seurataan ettei tiivistäminen heikennä lasten terveyttä ja hyvinvointia. Suorastaan kaupunkijärjellä ymmärrettävä tavoite – olisi varmaan kaikkien kannalta toivottavaa että lapset olisivat terveinä päiväkodeissa, eivätkä sairaina kodeissa, jolloin vanhempien työnteko muuttuu aika hankalaksi. Päiväkodin idea näin yhteiskunnan näkökulmasta kuitenkin on mahdollistaa vanhempien työnteko.

Varhaiskasvatuslautakunta lisäsi lausuntoa antaessaan seuraavan kappaleen:

Varhaiskasvatuslautakunnan mielestä vuoden 2014 aikana toteutetun tilatarkastelun jälkeen nykyisten tilojen käyttö on tehostettu äärimmilleen. Tilapaikkojen lisääminen nykyisissä toimitiloissa olisi palvelun laatua sekä lasten ja henkilöstön hyvinvointia heikentävä toimenpide. Lautakunnan tavoitteena on, että lisääntyvän lapsimäärän päivähoitoratkaisuiksi suunnitellaan riittävä määrä uusia toimitiloja.

Eli varhaiskasvatuslautakunta on vahvasti sitä mieltä että tilankäyttöä tehostamalla ei lisää säästöjä varhaiskasvatuksesta enää voi saada. Tämä olisi hyvä kaupunginhallituksenkin todeta.

Kaupunginhallitus 10.11.2014

(Eilisen kaupunginhallituksen asiat blogissa vasta tänään koska jostain syystä serveri oli eilen kaatunut enkä päässyt sivuille.)

Huhhuh miten pitkä lista! 33 aloitetta ja monta muuta asiaa, mm. Kalasataman keskuksen toteuttamissuunnitelman muuttaminen ja Malmin lentokentän rakennusten osto. Jätkäsaaressa kaavoitetaan Saukonlaiturin länsiosaa, vuokrataan tontti kongressi/tornihotellia varten ja käynnistetään Bunkkerin toteuttamiskilpailu. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

Ensin aloitteet, joita on 33 kappaletta. Ne löytyvät taulukkomuodossa täältä.

34 V 26.11.2014, Innovaatiorahaston sääntöjen muutos

OK! Mahtavaa Erkki! Toisinaan aloitteista seuraakin jotain! Toveri Perälä teki viime vuonna aloitteen kaupunkimme ”innovaatiorahaston sääntöjen tarkistamisesta” siten että säännöt sallisivat myös sosiaalisten innovaatioiden, joilla ei ole suoraa elinkeinovaatimusta, tukemisen. Viime keväänä vastaus aloitteeseen oli nihkeähkö, joten palautimme sen kaupunginhallituksessa vasemmistoliiton, rkp:n ja osan demareita tuella. Nyt sääntöjä on sitten valmisteltu ja saamme viedä valtuustoon esityksen, jonka sisältö kuuluu seuraavasti:

Kaupunginvaltuusto päättää muuttaa innovaatiorahaston sääntöjen 3 §n seuraavaan muotoon: ”Rahaston varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien tulevaisuuden elinkeinoperustaa ja osaamisperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.”

Hyvä Erkki!

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 26.11.2014, Jätkäsaaren Saukonlaiturin länsiosan asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12270, Saukonlaituri länsi)

ok. Jätkäsaaren kaavoitus etenee. Nyt Saukonlaiturin länsiosan kaava. Itäosan valtuusto hyväksyi 2013.

Talous- ja suunnittelukeskus ja Kiinteistövirasto ovat, varsin perustellusti, huomauttaneet kaavassa olevan kanavan toteuttamiskustannuksista. Kanavan toteuttamiskustannukset eivät mahdu investointikaton puitteisiin ja vähentävät kaupungin saamia tuloja. Tuo kanava tulee maksamaan kymmeniä miljoonia euroja. Itsekin kyllä kyseenalaistan kanavan tarpeellisuuden kun vieressä on muutamien kymmenien metrien pääss merta, joka lienee varsin riittoisa ”vesielementti” asuinalueelle.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-11-10_Khs_40_El_21906ABD-1CA6-42C9-90B5-CB06AE6E37AC_Liite_pdfEsittelijä perustelee ratkaisua sillä että

”Kanavattomalla ratkaisulla poikettaisiin kuitenkin merkittävästi niistä keskeisistä periaatteista, jotka on hyväksytty Jätkäsaaren osayleiskaavassa, minkä vuoksi tarkistettuunkin asemakaavaehdotukseen on edelleen sisällytetty
kanava siten sijainniltaan muutettuna, että perustamisolosuhteiltaan heikoimmat ja eniten kustannuksia aiheuttavat alueet on väistetty.”

Eli kustannuksia on ilmeisesti saatu hieman alaspäin. Pohjaongelma on se että kaavoittajalla ei ole kosketusta tulopuoleen, vaan osayleiskaavaa on voitu laatia ikäänkuin itsenäisenä taideteoksena – on suunniteltu ”korkeatasoista kaupunkikuvaa”, jonka toteuttaminen on sitten kallista. Ihan näin tämän ei tulevaisuudessa toivoisi menevän. Uudisrakentamisen ja kaavoittamisen tulisi olla kaupungille kannattavaa toimintaa.

2 V 26.11.2014, Arabian kauppakeskuksen tontin myynti (Toukola, tontti 23677/9, Hämeentie 109-111)

ok. Arabian kauppakeskuksen tontti myydään kauppakeskuksen omistavalle Citycon oy:lle 10,6 miljoonan euron hintaan, joka vastaa noin 560 euron kerrosneliömetrihintaa.

3 V 26.11.2014, Kalasataman keskuksen toteutussopimuksen muuttaminen (Sörnäinen, Kalasatama, korttelit nrot 10620 – 16023)

ok. Tämä on iso ja monimutkainen keissi, mutta hyvä että on saatu jumpattua ratkaisu, jolla toteuttaminen lähtee käyntiin. Tämä projekti on keskeinen koko alueen rakentamisella, sillä keskukseen limittyy niin monta eri tekijää jäteasemasta lähtien.

Pääpiirteissään kyse on siitä että kun SRV lähti vuonna 2011 solmitun sopimuksen mukaisesti suunnittelemaan Kalasataman keskuksen toteuttamista, kävi jatkosuunnittelun aikana selväksi että alkuperäinen suunnitelma ei ollut toteuttamiskelpoinen sellaisenaan. Nyt sopimusta rukataan muotoon, joka mahdollistaa hankkeen toteutumisen.
Liite-7_pdf__page_11_of_11_Isoimmat muutokset ovat sosiaali- ja terveysaseman siirtäminen erilliseen rakennukseen keskuksen ulkopuolelle. Tästä seuraa sitten puolestaan se että liikekeskus laajenee entisestään terveysasemalta vapautuneisiin tiloihin. Lisäksi tonttikaupoista kaupungille tulevien tulojen ajoitusta vaiheistetaan – 142 miljoonaa euroa on kieltämättä sen kokoinen potti että on ymmärrettävää että sen maksaminen ei onnistu kerralla.

Esittelijän mukaan ”SRV:n esittämä suunnitelmamuutos on keskuksen toteutuksen kannalta tarkoituksenmukainen ja myös kaupungin kannalta sekä toiminnallisesti että muutoin perusteltu.”

Itse olen laajemmassa mittakaavassa sitä mieltä että kaupunkikehittämisemme on liian ”ostoskeskusvetoista”. Riittääkö Kalasataman keskukselle, Kampin keskukselle ja Pasilalle todellakin asiakkaita? Ja jos riittää, niin riittääkö pienemmille liikkeille ja Hakaniemelle. Kyllä sillä roinan hankkimisellakin on rajansa. Mutta on hyvä että Kalasatamassa päästään nyt vihdoin rakentamaan. Ja kyllä mä diggaan siitä että sinne syntyy kunnon torneja!

4 V 26.11.2014, Kalasataman jätteen putkikeräys Oy:lle vuokrattavan maanalaisen määräalan vuokrausperusteet

ok. Vuokrataan maanalaista tilaa Kalasataman jätejärjestelmää varten.

5 V 26.11.2014, Jätkäsaaren tornihotellin ja kongressikeskuksen tontinvuokrausperusteet sekä tontilla sijaitsevan makasiinirakennuksen L2 luovuttaminen (Länsisatama, Jätkäsaari, tontti 20803/4, Tyynenmerenkatu 2 – 4)

ok. Viime vuonna tunteita herättäneessä Jätkäsaaren tornihotellikysymyksessä ollaan viimein pääsemässä rakennuslupavaiheeseen aiemmin hyväksytyn asemakaavan mukaisesti, jossa Jätkäsaareen rakennetaan yhden 33-kerroksisen maamerkin sijaan kaksi matalampaa 16-kerroksista tornia. Nyt päätetään tontin vuokraamisesta.
Untitled__Liite_copy___page_2_of_3_Samalla toinen rannan vanhoista sr-1 -suojelluista makasiinirakennuksista (L2) luovutetaan vastikkeetta vuokraajalle. Tätä perustellaan sillä että ”Haahtela-rakennuttaminen Oy:n 9.9.2014 laatiman arviolausunnon mukaan hankkeen nykyisten suunnitelmien mukaisen kongressirakennuksen toteuttaminen makasiinirakennukseen maksaa lähes yhtä paljon kuin vastaavan uudisrakennuksen rakentaminen eikä rakennuksen rungon käyttämisestä kongressikeskuksen rakentamisessa juuri saada hyötyä.” Rakennuksesta on jo löydetty sekä mikrobikasvustoja että asbestia. Tällä järjestelyllä kaupunki saa säilytettyä sr1-suojellun Lars Sonckin suunnitteleman makasiinin kaupunkikuvassa. Ja toinen makasiini on vielä riemunamme…

Investoinnin kokonaissumma on noin 90 miljoonaa euroa ja kongressihotelliin syntynee noin 100 työpaikkaa. Tätä voi verrata paperitehtaaseen. Hieno homma!

6 V 26.11.2014, Finavia Oyj:n ja Senaatti-kiinteistöjen Malmin lentoasemalla omistamien kiinteistöjen ja rakennusten osto sekä käyttöoikeussopimusten päättäminen

ok! Malmin kenttä siirtyy jälleen Helsingin hallintaan noin 80 vuoden tauon jälkeen ja nyt ostamme Finavialta ja rajavartiolaitokselta kentän rakennukset yhteensä 11,81 miljoonalla eurolla.
Bing_Maps
7 V 26.11.2014, Jätkäsaaren Bunkkerin toteutuskilpailun järjestäminen

ok. Toteutuskilpailu jäi viime viikolla pöydälle Verkkokaupan yhteydenottojen vuoksi. Pidämme toteutuskilpailua nykyisessä muodossaan kaupungin kokonaisedun kannalta perusteltuna.

Bunkkeri-rakennuksesta järjestetään toteutuskilpailu, jonka tavoitteena on löytää Jätkäsaaren maamerkkirakennukselle uusi omistaja, joka samalla toteuttaisi Jätkäsaareen uimahallin ja koulun liikuntatilat 31.5.2019 mennessä. Kaupunki puolestaan sitoutuu vuokraamaan tilat vähintään 20 vuodeksi. Asemakaavoitusta on tarkoitus viedä nopeasti läpi toteutuskilpailun rinnalla.

Osaltaanhan tässäkin on kyse investointikaton kiertämisestä – kun kaupunki ei itse toteuta vaan tulee vuokralaiseksi, ei hanke rasita investointikattoa. Mutta toisaalta idea yhdistää jopa 20 000kem2 asuntorakentamista Bunkkeriin on mainio ja onnistuu varmaankin parhaiten juuri toteuttamiskilpailun kautta. Jossain havainnekuvissa muistelen nähneeni hienoa ideointia katolle rakentuvista uudisrakenteista.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Lausunto sisäministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sisäasioiden rahastoista

ok. ”Kaupunginhallitus pitää hyvänä, että asetusluonnoksessa on otettu huomioon useita Helsingin 19.5.2014 antamassa lausunnossa nostettuja seikkoja.”

4 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Honkasuon ja Kuninkaantammen alueen esirakentamista varten

ok. 3,25 miljoonalla eurolla esirakennetaan uusia asuinalueita. Yhteensä näiden kahden alueen esirakentamiseen tarvitaan noin 16 miljoonaa euroa 2014-2021.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Selvitys valtuutettu Petra Malinin aloitteeseen ylijääneen kouluruoan kokeiluluonteisen myymisestä tai jakamisesta

Ok! Petra Malin ehdotti valtuustoaloitteessaan että ylijäänyttä kouluruokaa myytäisiin ja. Nyt tätä sitten kokeillaan Herttoniemessä, jossa Herttoniemenrannan peruskoulun ylijäänyt ruoka toimitetaan Herttoniemenrannan asukastalo Ankkuriin. Mainiota.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Munksnäs lågstadieskolan perusparannuksen hankesuunnitelma

ok. Munksnäs lågstadieskolan perusparannetaan 5,3 miljoonalla eurolla.

2 Kahden tontin varaaminen Kaartinkaupungista toimitilahanketta varten (Kaartinkaupunki, tontit 3048/2 ja 7, Pohjoinen Makasiinikatu 9, Kasarmikatu 21)

ok. Nykyinen rakennusviraston rakennus puretaan jahka Rakennusvirasto siirtyy teknisen alan virastojen yhteiseen toimitilaan. Tilalle Ahlström Capital Oy ja HGR Property Partners rakentavat toimitilarakennuksen, johon siirtyvät mm. asianajotoimisto Roschierin toiminnot.https___hepa_hel_fi_uniquesigbec523b5fef07ec2fdb3511da478622f_uniquesig0_Meeting_Liite_d50fdf84-32a6-4fd7-b232-6dbe570fe810Hupaisa sivuhuomio että päätösesityksen liitteenä olevat kaavakartat ovat vuosilta 1836 ja 1958… Perspektiiviä!

3 Pysäköintitontin ja maanalaisen tilan varaaminen YIT Rakennus Oy:lle toimitilahankkeen ja pysäköintilaitoksen suunnittelua ja sen toteutusedellytysten selvittämistä varten (tontti 8189/4 ja maanalaisen pysäköintilaitoksen alue)

Suunnitteilla pysäköintilaitos 500 autolle. Melkoinen iisakin kirkko – maanalaiset alueet ovat olleet varattuna hankkeeseen jo vuodesta 2002. Nyt sisään- ja ulosajoaukkojen paikaksi on löydetty nykyisin paikoitusalueena toimiva tontti, johon YIT haluaisi ramppien lisäksi rakentaa myös toimitilarakennuksen. Tälle varataan nyt tontti jotta asiaa voidaan suunnitella.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-11-10_Khs_40_El_7671A110-F4F6-40AD-80E7-ECC6DC6AAD07_Liite_pdf
4 Kallion Linnunlaulun alueen rakennuskiellon pidentäminen (nro 12307)

ok. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi rakennuskieltoa pidennetään kahdella vuodella.

5 Lauttasaaren korttelin 31099 tontin 3 rakennuskiellon pidentäminen (nro 12306)

ok. Omakotitalo Lauttasaaressa. ”Rakennuskielto on tarpeellinen, jotta kaavoitusprosessin aikana voitaisiin turvata suojeluarvojen säilyminen mm. rakennuksia peruskorjattaessa.”

6 Rakennusvalvontataksan tarkistaminen 1.1.2015 alkaen

ok. Rakennusvalvontavirasto muuttu ns. nettobudjetoiduksi yksiköksi ensi vuonna ja tavoitetteeksi on asetettu 100 %:n suuruinen kate. Ts. rakentajat maksavat täyden hinnan saamistaan palveluista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimääräinen kateprosentti on ollut 83%.

SIVISTYSTOIMI

1 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle toisen asteen koulutuksen rahoitusta koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

ok. Kuten niin monessa muussakin hallituksen esityksessä, Helsinki kiinnittää huomiota siihen että arvioiden mukaan muutos tarkoittaisi noin 4 miljoonan euron leikkausta Helsingin valtionosuuksiin. Tätä ei kuitenkaan kompensoida normien purkamisella.

Ongelmia löydetään myös mm. siitä mihin tietoon rahoituspäätökset perustuvat. Yleisesti kuitenkin ”Helsingin kaupunki pitää erinomaisena hallituksen esitysluonnoksen tavoitetta lisätä toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ennakoitavuutta, läpinäkyvyyttä ja selkeyttä.” Lausunto eteni opetuslautakunnasta yksimielisesti.

2 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäverkkoa koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

ok. Kuten edellisessäkin lausunnossa, Helsinki kiinnittää huomiota siihen että arvioiden mukaan muutos tarkoittaisi noin 1,8 miljoonan euron leikkausta Helsingin valtionosuuksiin, jota ei – huomaatteko kuvion – kompensoida normien tai tehtävien purkamisella. Lisäksi ”Kuntalaista kohden kansalaisopistojen valtionosuutta tulee pääkaupunkiseudun alueelle noin 12 % koko maan valtionosuuden perustana olevista opetustunneista, vaikka väestön osuus on 20 %.”

Helsinki pitää esityksen ”tavoitteita toisen asteen ja vapaan sivistystyön koulutuksen järjestäjäverkon tiivistämisestä ja entistä vahvemmista koulutuksen järjestäjistä hyvinä ja tarkoituksenmukaisina.

Lausunto eteni opetuslautakunnasta yksimielisesti ja aikataulun vuoksi lausunto tulisi antaa tässä kaupunginhallituksen kokouksessa.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Valtuutettu Mari Holopaisen toivomusponsi päiväkotien tilanormin muutoksen arvioinnista ja seurannasta

Palautimme Marin vuoden 2014 talousarvioon liittyvän ponnen valmisteluun 23.6. kaupunginhallituksen kokouksessa. Mari toivoi ponnessaan että kun varhaiskasvatusviraston tilojen, eli suomeksi päiväkotien, tilankäyttöä tehostetaan, samalla seurataan ettei tiivistäminen heikennä lasten terveyttä ja hyvinvointia. Suorastaan kaupunkijärjellä ymmärrettävä tavoite – olisi varmaan kaikkien kannalta toivottavaa että lapset olisivat terveinä päiväkodeissa, eivätkä sairaina kodeissa, jolloin vanhempien työnteko muuttuu aika hankalaksi. Päiväkodin idea näin yhteiskunnan näkökulmasta kuitenkin on mahdollistaa vanhempien työnteko.

Vuoden 2014 talousarviossa varhaiskasvatusviraston tilankäyttöä kiristävä kirjaus oli seuraava:

Tarkastetaan varhaiskasvatuksen tilavaatimusta 9 neliöstä 8 neliöön uusissa tiloissa ja olemassa olevissa tiloissa, joissa se on toiminnallisesti mahdollista.

Nyt sitten on saatu uusi vastaus. Vieläkään mitään yksittäisiä mittareita tai vastausta ei oikein anneta. Tätä selitetään seuraavasti:

”Tiloihin liittyen ei ole olemassa yksittäisiä mittareita. Keskeisiä tekijöitä tilojen seurannassa ovat tilan kunto, ylläpito ja hyvä toiminnallinen suunnittelu. Neliöiden seurannan näkökulmasta kaikille päiväkotitiloille on määritelty tilapaikat, joiden määrittelyssä on otettu huomioon viranomaistahojen tiedossa olevat tilaan liittyvät rajoitukset.”

Lisäksi kerrotaan mitään lähitulevaisuudessa aiotaan tehdä:

Varhaiskasvatusvirasto ja tilakeskus ovat lisäksi sopineet, että tilaselvitystä jatketaan tarkistamalla kaikki tilat STM:n suosituksen ja Rakennustieto Oy:n lasten toimintatilan laskutavalla. Tämä työ käynnistyy Tilakeskuksen pilotilla kymmenen eri aikoina valmistuneen päiväkodin tarkastelusta siten, että tuotetaan laajuustiedot sisätilojen ja piha-alueiden osalta. Tilat selvitetään tilaryhmittäin niin, että huoneistoalan lisäksi saadaan tieto lasten käytössä olevasta huoneistoalasta. Lisäksi selvitetään wc/pesutilayksiköiden määrä ja käytössä olevien pesualtaiden sekä wc-istuinten määrä ja ilmanvaihto. Pilotin tarkoituksena on selvittää, kuinka mittavasta selvitystyöstä on kyse. Päiväkotitoimintaa on yli 300 eri-ikäisessä kiinteistössä, tilat ovat osin kaupungin omia ja osin ulkopuolisilta vuokrattuja, joten tietojenkeruu vaaditulla tarkkuustasolla on haasteellista. Pilotti tehdään vuoden 2014 loppuun mennessä ja tulokset raportoidaan varhaiskasvatuslautakunnalle.

Varhaiskasvatuslautakunta lisäsi lausuntoa antaessaan seuraavan kappaleen:

Varhaiskasvatuslautakunnan mielestä vuoden 2014 aikana toteutetun tilatarkastelun jälkeen nykyisten tilojen käyttö on tehostettu äärimmilleen. Tilapaikkojen lisääminen nykyisissä toimitiloissa olisi palvelun laatua sekä lasten ja henkilöstön hyvinvointia heikentävä toimenpide. Lautakunnan tavoitteena on, että lisääntyvän lapsimäärän päivähoitoratkaisuiksi suunnitellaan riittävä määrä uusia toimitiloja.

Eli varhaiskasvatuslautakunta on vahvasti sitä mieltä että tilankäyttöä tehostamalla ei lisää säästöjä varhaiskasvatuksesta enää voi saada.

Ensi keskiviikkona hyväksyttävässä vuoden 2015 talousarviossa vastaavaa kiristävää tarkkaa kirjausta ei enää löydy, mutta varhaiskasvatusviraston sitovana tavoitteena on, että tilamäärä per lapsi ei kasva.

Kaupunginhallitus 3.11.2014

Kaksi isoa isoa asiaa: strategiaohjelman seuranta ja Yleiskaavan ja Östersundomin osayleiskaavan valmistelutilanne. Nämä molemmat ”merkitään tiedoksi”. Päätösasioissa mm. Jätkäsaaren Bunkkerin toteutuskilpailu, tonttivuokrausta ja kaupunkitutkimusta. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 26.11.2014, Jätkäsaaren Bunkkerin toteutuskilpailun järjestäminen

ok. Jätkäsaaressa sijaitseva jyhkeä alunperin varastona toiminut ”bunkkeri”-rakennus on ollut haastava tapaus. Jossain vaiheessa suunnitelmissa oli sijoittaa tönöön mm. koulua, kirjastoa sekä liikuntatiloja, mutta suunnitelmat ovat eläneet ja jäljelle on jäänyt lähinnä tarve järjestää Jätkäsaaren tulevan koulun liikuntatilat bunkkeriin.

Nyt Bunkkeri-rakennuksesta järjestetään toteutuskilpailu, jonka tavoitteena on löytää Jätkäsaaren maamerkkirakennukselle uusi omistaja, joka samalla toteuttaisi Jätkäsaareen uimahallin ja koulun liikuntatilat 31.5.2019 mennessä. Kaupunki puolestaan sitoutuu vuokraamaan tilat vähintään 20 vuodeksi. Asemakaavoitusta on tarkoitus viedä nopeasti läpi toteutuskilpailun rinnalla.

Fonecta_fi_-_Suomen_kartta__karttahaku__karttapalvelu__reittikartta__reittihakuOsaltaanhan tässäkin on kyse investointikaton kiertämisestä – kun kaupunki ei itse toteuta vaan tulee vuokralaiseksi, ei hanke rasita investointikattoa. Mutta toisaalta idea yhdistää jopa 20 000kem2 asuntorakentamista Bunkkeriin on mainio ja onnistuu varmaankin parhaiten juuri toteuttamiskilpailun kautta. Jossain havainnekuvissa muistelen nähneeni hienoa ideointia katolle rakentuvista uudisrakenteista.

2 V 12.11.2014, Meilahden kahden opetustoimintaa palvelevan korttelialueen tonttien vuokrausperusteet (tontit 15520/8 ja 14, Töölöntullinkatu 4 ja 6)

ok. Uusitaan vuoden vaihteessa päättyvä vuokrasopimus aina vuoteen 2065 saakka. Samalla hyvä esimerkki siitä miten vanhat vuokrasopimukset ovat Helsingissä jääneet jälkeen. Tänä vuonna tontista maksetaan vuokraa noin 41 500 euroa ja ensi vuonna uuden vuokrasopimuksen tullessa voimaan 143 000 euroa. Hinta perustuu tasoon 400€/m2 rakennusoikeutta ja vastaa Helsingin yliopiston Meilahden kiinteistöjen tonttivuokratasoa.

3 V 12.11.2014 Käpylästä Kiinteistö Oy Mäkelänkatu 91:lle vuokratun tontin vuokrausperusteet (Tontti 25847/2)

ok. Mäkelänkadun ja Koskelantien risteyksessä sijaitsevan entisen Amerin pääkonttorin omistaja suunnittelee uudistuksia, joita varten vuokrataan tontti vuoteen 2065 saakka.

4 V 12.11.2014, Suutarilan asuntotonttien ja autopaikkatontin vuokrausperusteet (tontit 40120/3, 40122/2 ja 4, 40123/4 ja 40136/2)
5 V 12.11.2014 Linnanpellon, Kontulan ja Mustanpuronpuiston asuntotonttien ja yhteiskäyttötontin vuokrausperusteet (Tontit 47233/11, 47290/4, 47291/3, 47291/4, 47293/10, 47295/3 ja 47298/1)

ok. Rutiininomaisia tonttivuokrapäätöksiä.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi koskien Kruunuvuorensilloista tehtävää sitovaa siltapäätöstä vuoden 2014 aikana

ok. Tuomas kantoi ponnessaan huolta siitä että kaupunki tulee saada käärittyä täysmääräisesti itselleen Kruunusilloista syntyvä kaavoitushyöty. Kovasti vakuutellaan että Kiinteistötoimi ottaa tämän huomioon ja mm. tontteja ryhdytään luovuttamaan myymällä vasta toteutuspäätöksen jälkeen. Yllättävän pieneksi rakennusoikeuden yksikköhinnan arvonnousu on mielestäni kuitenkin määritelty, noin 10 prosenttiin. Voisi kuvitella eron olevan helposti suurempikin.

4 Iltakouluasia: Strategiaohjelma 2013-2016 seuranta

Iso iso asia eli strategiaohjelman toteutuminen. Päätösesitys on vain ”merkintä tiedoksi”, mutta tähän tullaan palaamaan vielä monasti kun tammikuussa valtuusto kokoontuu tarkastelemaan puolivälin seminaariin saavutuksiaan.

Seurattavia mittareita voi ihmetellä tästä taulukosta.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lisäys Länsimetro Oy:n osakassopimukseen

ok. Länsimetro Oy hoitaa metroa Ruoholahdesta Matinkylään. Helsinki omistaa yhtiöstä 28% ja Espoo 72%. Nyt kun metroa kaivetaan länteen lisää, tehdään uusi osakassopimus, jonka mukaisesti Helsingin omistusosuus laskee 15 prosenttiin.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Asunto Oy Pietarinkatu 6 autopaikkojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden myyminen

ok. Kaupunki on omistanut jostain syystä Pietarinkadulla asuintalon kellarista 176 autopaikkaa. Nyt ne myydään 6,7 miljoonan euron velattomaan kauppahintaan. Yhden autopaikan markkinahinnaksi muodostuu sijainnista riippuen 35 080 – 45 192 euroa.

2 Lauttasaaren huoltoasematontin varaaminen YIT Rakennus Oy:lle kumppanuuskaavoitusta ja asuntohankkeen suunnittelua varten (Lauttasaari, tontti 31039/1)

ok. Varataan tontti YIT:lle, joka haluaisi rakentaa asuntoja entiselle huoltoasematontille Lauttasaareen. Arviolta 30-38 asuntoa mahtuisi. Tontti haastava Länsimetron läheisyyden vuoksi.

3 Kiinteistöviraston eräitä virkoja ja virkanimikkeitä koskevat muutokset

ok. ”Osa kiinteistöviraston tehtävänimikkeiden nykyaikaistamista”. Viranhaltijat ovat antaneet suostumuksensa virkojen nimikkeiden muuttamiseen ja muutoksiin on saatu kaupunginkanslian puoltavat lausunnot.

4 Iltakouluasia: Helsingin uuden yleiskaavan ja Östersundomin yhteisen yleiskaavan valmistelun tilannekatsaus

Toinen iso iso asia. Tämäkin tiedoksi.

SIVISTYSTOIMI

2 Yhteistyösopimus kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka – tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 – 2018

ok. Erittäin laajapohjainen kaupunkitutkimus- ja yhteistyöohjelma. Mukana sekä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Lahden kaupungit, valtionvarain- ja ympäristöministeriöt, Helsingin yliopisto että 9 pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulua. Helsingin vuotuinen rahoitusosuus 168 000 euroa.

Vuosina 2010-2014 ohjelmassa saatiin aikaan mm:

Ohjelman rahoittamissa akateemisissa perustutkimushankkeissa on vuodesta 2010 lähtien syntynyt yli kolmekymmentä vertaisarvioitua kotimaisissa ja kansainvälissä alan lehdissä tai kirjoissa julkaistua tie- teellistä artikkelia, lähes sama määrä Pro Gradu-tutkielmia tai muita vastaavia opinnäytetöitä ja lukuisia konferenssipapereita sekä yleista- juisia artikkeleita. Osa rahoitetuista hankkeista on ollut osa laajempia, usein monivuotisia ja usein myös muista lähteistä rahoitettuja hankeko- konaisuuksia. Hankkeissa on työskennellyt väitöskirjatutkimustensa parissa jatko-opiskelijoita ja hankkeiden myötä on toteutettu ulkomaan- vierailuja sekä lukuisia tutkijaseminaareja ja vastaavia tilaisuuksia.

Hienoa että Helsinki on mukana edistämässä tällaista tutkimusta. Ainoa kysymys joka minulle tästä herää on oikeastaan missä laajudessa tutkimustietoa on suunniteltu julkaistavan, silloin kun mahdollista, myös avoimena datana.

Tsekatkaapa muuten ”Työkaluja metropolialueen kehittämiseen” -julkaisusta ”Strateginen johtaminen kuntaorganisaatiossa: kompromissien ja valintojen yhdistämisen vaikeus” -artikkeli…

3 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle vapaan sivistystyön rahoitusta koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

ok. Lausunto suhtautuu positiivisesti esitysluonnoksen tavoitteeseen oppilaitosten yhdenvertaisesta kohtelusta. Tämän uskotaan parantavan selkeyttä ja ennakoitavuutta.

Lausunnon kritiikki liittyy, ei kovin yllättäen, rahoitukseen. Valtionosuuksia ollaan leikkaamassa mutta, ei kovin yllättäen, rakenteellisia säästöjä ei ole luvassa. Lausunto toteaa myös että pääkaupunkiseudun valtionosuudet (12 % koko Suomen määrästä) eivät vastaa väestömäärän osuutta (20 %).

4 Helsingin Musiikkitalo Oy:n toimintamallin ja osakassopimuksen uudistaminen

ok. Musiikkitalon toimintamallia muutetaan siten että palveluyhtiölle jää katetta, jolla se voi vastata tavanomaisista korjauksista ja hankinnoista. Ylipäätään vaikuttaa yksinkertaisemmalta ja selkeämmältä. Hyvä.

5 Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n osakassopimuksen muuttaminen

ok. Muutosten taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön pyyntö ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille toimittaa uudistuvan ammattikorkeakoululain mukaiset yhtiöjärjestykset ja osakassopimukset ministeriöön. Kun muutokset on tehty lain edellyttämällä tavalla, ammattikorkeakouluja ylläpitävien yhtiöiden toimiluvat uusitaan valtioneuvoston päätöksellä niin, että ne tulevat voimaan 1.1.2015.

Hupaisaa sinällään että Helsingin hallinnon mielestä näemmä mm. ehdotetut muutokset osakassopimukseen on salassapidettävää, joten liitettä ei ole verkossa. Googlasin löytyykö alkuperäistä sopimusta verkosta, niin löysin Helsingin salassapitämän dokumentin avoimesti Kauniaisen kotisivuilta. Radikaalisti avoin Kauniainen!

6 Sopimus Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n tilojen vuokrauksessa noudatettavista yleisistä periaatteista

ok. ”Tilojen vuokrauksessa noudatettavia yleisiä periaatteita koskevalla sopimuksella Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n omistajat sopivat yhtiölle vuokrattavien tilastrategian mukaisten koulutus- ja muiden tilojen vuokrauksessa noudatettavista yleisistä periaatteista. Sopimus on tarpeen, koska tilastrategiaan sisältyvät hankkeet ovat yhtiön ja sen omistajien kannalta taloudellisesti merkittäviä ja periaatteellisesti laajakantoisia.”

Metropolian tilastrategian kaupunginhallitus on puolestaan hyväksynyt jo kesäkuussa 2012.

Kaupunginhallitus 27.10.2014

Maanantain kokouksen suuri asia on vuoden 2015 talousarvioesityksen hyväksyminen kohti valtuuston käsittelyä. Neuvottelujen tulos valkenee maanantaihin mennessä. Mielenkiintoinen on myös kaupunginmuseon ja kaupungin taidemuseon yhteinen kokoelmakeskushanke.

Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1V 12.11.2014, Vuoden 2015 tuloveroprosentin määrääminen
2V 12.11.2014, Vuoden 2015 kiinteistöveroprosenttien määrääminen
3V 5.11.2014, Talousarvio vuodeksi 2015 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2015-2017

Ensi vuoden talousarvion pitäisi olla maanantaina valmis. Neuvottelut jatkuvat jälleen viikonloppuna, joten eipä niistä sen enempää tänne blogille. Maanantai-aamuna nähdään tuleeko kaupungintalon piipusta valkoista vai mustaa savua. Kaupunginjohtajan esityksen materiaaleihin voi tutustua täällä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 12.11.2014, Meilahden sairaala-alueen asemakaavan muuttaminen (nro 12257, Meilahden sairaala-alue)

Erinomaista. Meilahden sairaalakampusalueen kaavaa päivitetään mahdollistamaan Lastensairaalan ja Trauma- ja syöpäsairaalan rakentaminen.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-10-27_Khs_38_El_2DC3EC36-BB1D-4112-B5C5-816B78940AF0_Liite_pdf
2 V 12.11.2014, Kaupunginhallituksen 20.10.2014, 1051 § päätöksen täydentäminen: Mellunkylän Vaarnatien alueen asemakaavan muuttaminen (nro 12206, Vaarnatien uusi pientaloalue)
3 V 12.11.2014, Kaupunginhallituksen 20.10.2014, 1052 § päätöksen täydentäminen: Mellunkylän Naulakallion alueen asemakaavan muuttaminen (nro 12207, Naulakalliontien uusi pientaloalue)

Kaskas. Viime viikon päätökseen oli jäänyt virheellinen huoneistotyyppijakaumaa koskeva kaavamääräys, joka ei vastaa nykyisen AM-ohjelman huoneistotyyppijakauman linjausta. Tämä korjataan ja kaavat vähän myöhemmin valtuustoon.

4 V 5.11.2014, Koulurakennuksen vuokraaminen Kiinteistö Oy Mäkelän Koululta Stadin ammattiopiston käyttöön (Vallila, Hattulantie 2)

ok. Tiloja noin 680-750 opiskelijalle Vallilassa. Toteutetaan vuokrahankkeena, jossa myös osto-optio. 16 vuoden vuokrasopimuksen pääomitettu yhteenlaskettu vuokra on 18,92 miljoonaa euroa, jos muutostöiden kustannukset jäävät 5 miljoonaan euroon. Ostohinnan arvio on 15,3m€.

5 V 5.11.2014, Sanomataloa palvelevan maanalaisen alueen vuokrausperusteet (Töölönlahdenkatu)

ok. Sanomatalo haluaa vuokrasopimuksen maanalaisten tilojensa tontista 60 vuodeksi 30 vuoden sijaan. 30 vuodeksi kohde jo vuokrattu kiinteistölautakunnan toimesta.

KAUPUNGINJOHTAJA

4 Kaupungin eroaminen Metrex -järjestöstä

ok. Helsinki on kuulunut Euroopan metropoliverkostoon sekä suorana jäsenenä että HSY:n ja Uudenmaan liiton kautta. Nyt luovumme omasta jäsenyydestämme. Rahallisesti jäsenyys vain 9000€.

5 Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi valtuustoaloitteiden nimien keräämisen järjestämisestä osana Ahjo-järjestelmää

ok. Tuomas toivoi ponnessaan että valtuustoaloitteisiin voisi kerätä nimet sähköisesti Ahjossa. Vastauksessa todetaan että kehitystä ollaan viemässä juuri tähän suuntaan, ei vaan olla ehditty vielä. Hyvä. Sähköisellä allekirjoituksella valtuutetut eivät voi enää vältellä vastuutaan allekirjoittamalla vain epäselvän tuhrun!

6 Valtuutettu Seppo Kanervan aloite sotainvalidien lounassetelin arvon tarkistamisesta

ok. Sosiaali- ja terveyslautakunta on antanut aloitteesta ja todennut, että sotainvalidien lounassetelin arvo on perusteltua nostaa 9,70 euroon vuoden 2015 alusta lukien, kuten Seppo esitti. Nostolla ei ole Helsingille nettokustannuksia koska valtiokonttori korvaa kulut.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi kilpailutyön arkkitehtuurisen tason säilyttämisestä jatkosuunnittelussa

ok. Kovasti ollaan sitä mieltä että arkkitehtonisesta tasosta pidetään kiinni mm. ”sopimusehdoin ja niihin perustuvin suunnittelu- ja toteutusorganisaatiota koskevin järjestelyin ja menettelyin”. Luottamushenkilö ei voi kuin luottaa.

2 Varastotilan vuokraaminen Suomen Pankilta kaupunginmuseon ja taidemuseon tarpeisiin (Turvalaaksontie 1, Vantaa)

ok! Todella erinomainen kahden museon yhteishanke. Taidemuseon ja kaupunginmuseon ”kokoelmakeskustilat”, eli suomeksi varastot, sijaitsevat eri puolilla Helsinkiä vuokratiloissa. Myös tilojen laatu on kyseenalainen, arvokkaita esineitä kun säilytellään. Esittelijän mukaan taidemuseon säilytyksen laatu on aiheuttanut teoksille vaurioita.

Kaupunginmuseolla on muuten käsittääkseni suurinpiirtein saman kokoinen taidekokoelmakin kuin taidemuseolla. Kokonaisuudessaan kaupunginmuseon kokoelmissa on 1,1 miljoonaa museoesinettä saviruukun palasista öljymaalauksiin.

Nykyisin varastoneliöitä on 8787m2 ja tulevissa Suomen Pankilta vuokrattavissa tiloissa tilaa on 7665m2. Nykyisten tilojen kokonaisvuokra on 79 150 € /kk (alv 0%). Uusien tilojen vuokra olisi 78 336,30 euroa/kk (10,22 euroa/m²/kk), eli hieman edullisempi jopa. Mutta hintaa lisää noin 11 000 eurolla per kk uuteen tilaan tarvittavien hyllyjen investointi, jota maksettaisiin 3% korolla 15 vuotta.

Esitys on monella tapaa valtuustostrategian mukainen ja kannatettava. Taide- ja kulttuurihistoriallisesta omaisuudestamme tulee pitää huolta.

Kaupunginhallitus 20.10.2014

Huomisessa kaupunginhallituksessa lisää rakentamista Mellunkylään, talvikunnossapidon tilannekatsaus ja nippu lausuntoja HSY:lle. Ryhmät valmistautuvat talousarvioneuvotteluihin, joten kunnan poliitikkojen huomio muualla.

Koko lista liitteineen löytyy täältä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 12.11.2014, Mellunkylän Vaarnatien alueen asemakaavan muuttaminen (nro 12206, Vaarnatien uusi pientaloalue)
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-10-20_Khs_37_El_6740A26A-FBCB-403F-8094-DE7038D2D43E_Liite_pdf
ok. Kaavamuutos mahdollistaa pientaloja ja enintään nelikerroksisia kerrostaloja sisältävän asuinalueen rakentamisen Itäväylän ja Länsimäentien risteyksen pohjoispuolelle. Uutta kerrosalaa muodostuu yhteensä 27 390 k-m2 ja arvioitu asukasmäärä on noin 650.

2 V 12.11.2014, Mellunkylän Naulakalliontien alueen asemakaavan muuttaminen (nro 12207, Naulakalliontien uusi pientaloalue)

ok. Asemakaavan muutos mahdollistaa pientaloja ja enintään nelikerroksisia kerrostaloja sisältävän asuinalueen rakentamisen Länsimäentien itäpuolelle ulottuen Huhtakivenkujan luoteispuolelle. Uutta rakennusoikeutta on osoitettu 20 417 k-m2 ja arvioitu asukasmäärä on noin 510. Asemakaavan toteuttamisesta kaupungille aiheutvat kustannukset 6,58 miljoonaa euroa. Tehokkuus lähiömäistä.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Palmia-liikelaitoksen toiminta- ja hallintomallien järjestämispäätöksen täytäntöönpano
4 Kaupunginvaltuuston 8.10.2014 tekemien päätösten täytäntöönpano

ok. Valtuuston päättämä Palmian yhtiöittäminen pannaan toimeen.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Talvikunnossapidon kehittämisen tilannekatsaus

Ei varmaan tule kellekään yllätyksenä että talvi on Helsingille ns. haasteellinen ajanjakso. Kapeilla kaduilla paljon lunta ja kuntalaisten (ihan perusteltukin) oletus on se että liikenteen pitäisi sujua yhtä jouhevasti on sitten kesähelle tai lumimyrsky.

Lumen osalta homma olisi varmasti helppo, jos lumen määrä ja tulopäivä tiedettäisiin vaikka pari kuukautta ennakkoon. Kuten kuvasta näkyy, tässäkin on melkoista vaihtelua vuodesta toiseen.
1925263_744813442210224_1428154050_n_jpg_960×601_pixels
Meille esitellään toimenpiteitä, joilla lumitöiden hallintaa on Helsingissä parannettu vuodesta 2011 lähtien. Kysymyksiä löytynee. Esitys on ”merkitään tiedoksi”, mutta kaupunginhallitus voi tarvittaessa päättää myös toimenpiteistä.

2 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Puolustusvoimien hakemuksesta (Santahaminan raskasaseammunnat)
3 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Puolustusvoimien hakemuksesta (Santahaminan pistooli- ym. ampumarata)

ok. Muutama viikko sitten Kokoomus ja Kokoomuksen työväenmetsästysseuraosasto päättivät palauttaa Santahaminan ympäristöluvat uudelleen valmisteltavaksi siten että lausuntomme puoltavat lupien myöntämistä ”voimaan toistaiseksi ja lausunnossa otetaan huomioon myös puolustusvoimien jo tehdyt toimenpiteet ympäristökysymyksien ratkaisemiseksi”. Nyt sitten lausumme tällä saatteella.

4 Lausunto Uudenmaan ELY -keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2015 – 2018

Uudellamaalla asuu 36% valtakunnan väestöstä, mutta valtion perusväylänpidon rahoituksesta saamme vain 18% ja joukkoliikenteen rahoituksesta 23%. Vilkasliikenteisistä väylistä Uudellamalla sijaitsee 59% ja väestönkasvusta 1980-2013 76% suuntautui tänne.

Eihän tätä positiiviseksi käyräksi voi kutsua.

Eihän tätä positiiviseksi käyräksi voi kutsua.

Kaupunkisuunnittelulautakunta lausui omassa yksimielisessä lausunnossaan suunnitelmasta mm. seuraavasti:

Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa ohjelmoidut Helsingin alueelle sijoittuvat investointihankkeet ovat kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä tarpeellisia ja kiireellisiä. Lähitulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin enemmän rahoitusta erityisesti joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävien sekä kestävän yhdyskuntarakenteen mahdollistavien hankkeiden toteuttamiseen.

Kaupunginhallituksen lausunnosta joukkoliikenteen, kävelyä ja pyöräilyä jne. edistävien hankkeiden osuus on jätetty pois. Kyllähän se olisi siellä hyvä olla.

(Täältä muuten liite sähköisesti toimivana pdf:fänä eikä herrantähären skannattuna kuten esityslistan liitteissä, joku roti.)

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Asuntotontin myyminen Asunto Oy Helsingin Salomelle (Laajasalo, Kruunuvuorenranta, Borgströminmäki, tontti 49096/4)

ok. Noin 5000 neliömetrin tontti myydään 3,7 miljoonalla eurolla. Tontille on tarkoitus toteuttaa vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Hinta perustuu Newsec Valuation Oy:n laatimaan arvioon alueen kerrostalojen rakennusoikeuden arvosta, jonka mukaa se vaihtelee välillä 650 – 750 e/k-m2. Tässä kohteessa tontin hinta on laskettu 700 € / k-m2 kaavalla.

2 Helsingin kuvataidelukion perusparannuksen hankesuunnitelma

ok. Kalliossa sijaitseva Helsingin kuvataidelukio perusparannetaan 7,5 miljoonalla eurolla.

3 Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle jätteen käsittelypalveluita tuottavan yhtiön perustamisesta

ok. Tämä on vaikutuksiltaan pieni mutta periaatteellisesti ihan mielenkiintoinen kysymys.

HSY:n hallitus on kesäkuussa päättänyt ”kehottaa toimitusjohtajaa käynnistämään jätehuollon markkinaehtoisten toimintojen yhtiön perustamistoimenpiteet siten, että pilaantuneen maan sekä rakennus- ja purkujätteen vastaanotto- ja käsittelypalvelu on yhtiöitettävissä 31.12.2014 mennessä”.

Eli siis mitä?

Helsingin alueen vesihuoltoa ja jätteitä hoitavalla kuntayhtymällä HSY:llä on ollut myös pienimuotoisesti pilaantuneen maan sekä rakennus- ja purkujättteen vastaanottoa ja käsittelyä Ämmässuolla. Osuus liikevaihdosta pientä. Nyt sama kilpailuneutraliteettilaki, joka osin pakotti yhtiöittämään osan Palmiaa vaatisi yhtiöittämään tämän toiminnan, jos sitä halutaan hoitaa.

Toiminnasta tehty selvitys kertoo kuitenkin että alalla on seudulla hyvät ja toimivat markkinat – rakennus- ja purkujätteitä vastaanottavia yrityksiä on Etelä-Suomen alueella ainakin 18 kpl.

Tämän vuoksi tällä kertaa ehdotetaankin että yhtiötä ei perusteta, vaan toiminnasta luovutaan. Konsernijaostossa esitys yksimielinen.

4 Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle jätteen energiahyötykäyttöpalveluita tarjoavan yhtiön perustamisesta

ok. Vantaan energian uusi uljas jätevoimala käynnistyi tänä vuonna. Voimalan omistaa Vantaan Energia (, jonka puolestaan omistavat kunnat), mutta sinne jätteiden toimittamisesta vastaavat HSY ja Rosk’n Roll Oy, joka on Uudenmaan kuntien vastaava puulaaki. Nämä kaksi orgaania siis ”omistavat” voimalan polttokapasiteetin.

Polttokapasiteettia jää jonkin verran yli ja nyt HSY Ja Rosk’n Roll esittävät että perustetaan yhtiö, joka myy tätä ylikapasiteettia – eli että saadaan voimalasta täydet tehot irti. Tarpeen ylikapasiteetin myynnille arvioidaan poistuvan 2024 mennessä. Oletuksena ilmeisesti jätteiden määrän kasvu pääkaupunkiseudulla.

…Tässä vaiheessa varmaankin turha miettiä oletuksen realistisuutta.

5 Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle konserniohjeluonnoksesta

ok. Kuntalaki (toivottavasti) uudistuu (edes jossain muodossa) ensi vuoden alkupuolella. Tulevan kuntalain mukaan kuntien ja kuntayhtymien on laadittava ”konserniohje”. Nyt lausutaan siitä että mielestämme ”on perusteltua valmistella HSY:n konserniohje yhtymäkokouksen päätettäväksi kuntalain uudistuksen voimaantulon jälkeen”.

SIVISTYSTOIMI

1 Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätöksestä hylätä Yhtenäiskoulun ja Käpylän peruskoulun hallinnollinen yhdistäminen

ok. Päätämme jättää tutkimatta oikaisuvaatimuksen. ”Kaupunginhallituksen päätös koskee vain valmistelua eikä siten ole oikaisuvaatimuskelpoinen”

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston valvontapäätös hoitoon pääsystä Helsingin kaupungin perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidossa

ok. Tiedoksi. ”Valvontapäätöksen mukaan aluehallintovirasto ei ole saatujen selvitysten perusteella voinut todeta hoitoon pääsyssä Helsingin kaupungin perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidossa sellaisia seikkoja, jotka antaisivat aihetta aluehallintoviraston toimenpiteisiin.”