Kaupunginhallitus 27.4.2015

Kaupunginhallituksessa tänään koulujen hallinnollisia yhdistämisiä (jäävät pöydälle), 400-vuotiskotisäätiön lakkauttaminen ja Saton juhlahanke. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

SIVISTYSTOIMI

1 V 5.5.2015, Tapanilan ala-asteen koulun ja Hiidenkiven peruskoulun hallinnollinen yhdistäminen
2 V 5.5.2015, Töyrynummen ala-asteen koulun ja Suutarilan yläasteen koulun hallinnollinen yhdistäminen

Kaksi koulujen hallinnollista yhdistämistä etenee kohti valtuustoa, tänään ne jäävät pöydälle. Opetuslautakunta oli yksimielinen Suutarilan ja Töyrynummen osalta, mutta Tapanilassa äänestystulos oli 7-4.

Tapanilassa yhdistettävien koulujen etäisyys noin 400 metriä ja Suutarilassa 500 metriä. Tapanilassa molemmat koulupisteet säilyvät – Tapanilan ala-asteen koulurakennuksen osalta tämän varmistaa valtiolta saatu remonttituki, jonka vuoksi rakennuksesta ei voida luopua. Töyrynummen ala-asteen rakennuksesta on tarkoitus luopua noin kolmanneksesta. Tilasäästö kieltämättä osin laskennallinen, mutta todellinen opetusviraston raamissa.

Perustelut muutokselle ovat pätevät ja hyvät. Muutokset ovat kaupunginhallituksen hyväksymien palveluverkon kehittämisen tavoitteiden mukaisia. Tavoitteena on että perusopetus pyritään kokoamaan yhtenäisiin, vähintään kaksisarjaisiin peruskouluihin, joissa on kaikki vuosiluokat. Tämä on sekä hallinnollisesti että pedagogisesti perusteltua.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 5.5.2015, Helsingin uuden yleiskaavan lähetekeskustelu

ok. Valtuusto keskustelee vapun jälkeen yleiskaavasta! Mainiota!

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Lausunto Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiön lakkauttamisesta ja säätiön toiminnan siirtämisestä osaksi Helsingin kaupungin toimintaa

ok. Kaupunginvaltuusto on perustanut juhlakokouksessaan vuonna 1950 säätiön, jonka tehtävänä on ollut parantaa vähävaraisten vanhusten asunto-oloja. Vuokrataloja on tätä nykyä seitsemän. Säätiö on ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin ko. talojen tulevien peruskorjauskustannusten vuoksi. Näihin ei ole varauduttu vuokrissa kun sosiaalisista syistä on peritty alhaista vuokraa.

Säätiö hakee PRH:lta suostumusta toiminnan lakkauttamiseen ja me puollamme. Talojen tuleva asema määritellään myöhemmin tänä vuonna.

”Haettavan järjestelyn ensisijaisena tavoitteena ja lähtökohtana on kaikissa tapauksissa nykyisten asukkaiden asumisen sekä henkilökunnan työsuhteiden turvaaminen.”

4 Taidemuseon johtokunnan virkamatka Manchesteriin, Iso-Britanniaan 28.9. – 1.10.2015

ok.

SIVISTYSTOIMI

1 Lausunto eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle oppivelvollisuusiän ylittäneen oppilaan opetuksen järjestämistä koskevasta kantelusta

ok. Vastaamme kanteluun että kaupunki kykeni reagoimaan ja tarvittava muutos on tehty. Helsingin tietojen mukaan perhe on tyytyväinen lopputulokseen.

2 Kaupungin liittyminen perustettavaan Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto ry:hyn

ok. Suomalaiset lasten kulttuurikeskukset verkottuvat.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Valtuutettu Päivi Storgårdin toivomusponsi ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön kehittämisestä Imatran mallin mukaisesti

ok. Päivi haluaisi lastensuojelutyötä kehitettävän ns. Imatran mallin mukaisesti. Ajatus sinällään hyvä – mallista on kuultu vain hyvää. Esittelijä viittaa kehitettävänä olevaan perhekeskus-toimintamalliin. Olen antanut itseni ymmärtää että se on ”Imatran malli potenssiin kaksi”. Eli tähän suuntaan ollaan menossa, sitä ei vaan kutsuta Imatran malliksi, eikä se ole täsmälleen samanlainen koska kaupunkimme ja siten myös tarpeet eroavat niin paljon.

2 Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman seuranta

ok. Raportissa käppyrät näyttävät paranevan, mutta mikä lie toimenpiteiden yhteys juomisen vähenemiseen…

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Rakennuskiellon määrääminen Lauttasaaren tonteille 31052/13 ja 14 (piirustus nro 12343)

ok. Kulttuurirahaston omistama ateljeerakennus on sr-1 suojeltu. Rakennuksen kunto on niin huono että korjaaminen maksaisi uudisrakennuksen verran, purkamiselle on haettu poikkeamista.

Rakennuskielto on tarpeellinen, jotta rakentamisen määrä ja sijainti voidaan arvioida ympäristön lähtökohdat paremmin huomioon ottaen

2 Tontin varaaminen Sato Oyj:lle kansainvälisen arkkitehtuurikutsukilpailun järjestämistä ja asuntohankkeiden suunnittelua varten (Länsisatama, Jätkäsaari, tontti 20828/1)

Sato järjestää kansainvälisen arkkitehtuurikutsukilpailun yhtiön 75-vuotisjuhlan kunniaksi. Tarkoituksena on rakentaa Jätkäsaareen ”korkeatasoinen maamerkkirakennus”, jossa 125 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa ja 40 Hitas-omistusasuntoa. Hienoa, kunnianhimoista arkkitehtuuria kaivataan!

Tontti on tarkoituksena myydä ”käypään arvoon”. Vuokra-asuntokäytössä asunnot on pidettävä vähintään 10 vuotta.

Malmi hallitusneuvotteluihin?

Keskusta on YLEn mukaan nostamassa Malmin lentokenttää hallitusneuvottelukysymykseksi. Jahas. Sipilän strateginen hallitusohjelma vaikuttaa hetki hetkeltä strategisemmalta. ”Meillä olis tää kestävyysvajeen paikkaaminen, miljardien leikkaukset, työllisyys ja sitten tämä pienkoneiden lentokenttä.”

Asiahan ei minulle varsinaisesti kuulu, mutta enpä malta olla kommentoimatta. Eiku hei, kuuluhan tämä.

Ensinnäkin Valtio (Suomi, Finland) ja pääkaupunkiseudun kunnat solmivat viime syksynä sopimuksen asuntorakentamista vauhdittamaan ja suurten infrahankkeiden edistämiseksi. Siellä sanotaan Malmista seuraavasti:

”7. Valtio lopettaa toimintansa Malmin lentokentällä tavoitteena vuoden 2016, mutta viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä, jolloin alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön.”

Sopimuksen voimassaolosta puolestaan todetaan että se on voimassa vuoden 2019 loppuun saakka.

Tästä päästäänkin ensimmäiseen jännään kysymykseen: 

Miten Valtio aikoo kunnioittaa tekemiään sopimuksia? Jos tämän yli kävellään noin vain, mitä muita valtion maankäyttöön liittyviä sopimuksia heitetään roskikseen neljän vuoden välein?

Jännä jatkokysymys on se että miten velvoittava tämä sopimus on? Voiko Helsinki haastaa Valtion oikeuteen sopimusrikkomuksesta? Ja jos ei voi, onko jotain muita Helsingin ja Valtion välisiä sopimuksia, joita Helsinki puolestaan voi ryhtyä lähinnä fiilispohjalta tulkitsemaan ihan miten lystää? En toivoisi Valtion luotettavuutta sopimuskumppanina riskeerattavan tällaisen tapauksen takia.

Jos ei tuleva PersKepu-hallitus muuten jo lupaillut nousua popcornin valmistajien osakkeisiin, niin viimeistään tämä sen takaa.

Toinen, vielä hauskempi kulma Malmin keissiin on se, että kentän kiinteistöt myytiin jo. Helsinki osti ne joulukuussa 11,81 miljoonan euron hintaan.
Bing_Maps
Toistan, Helsinki omistaa jo kentän rakennukset. Itseasiassa Helsinki omistaa myös kentän maan – se on vain ollut 1930-luvulta lähtien väliaikaisesti luovutettuna lentokenttäkäyttöön.

Eli, siitä vaan, lennelkää minun puolestani sydämenne kyllyydestä. Rakennusten takaisinostohinta on sitten vaikkapa noin kolmen miljardin luokkaa. Myönnän että hinnan 254-kertaistuminen vain muutamassa kuukaudessa voi vaikuttaa kohtuuttomalta, mutta toisaalta se kuvastaa varsin hyvin niitä todellisia tappioita, jotka Helsinki saa kantaakseen, jos kenttää ei voida ottaa asuntokäyttöön.

Ei muuta kuin terkkuja ja onnea hallitusneuvotteluihin! Tsemppihali! Suomi kuntoon!

Huoltosuhde ja hyvinvointivaltion tulevaisuus

2030 tuntuu vielä kaukaiselta. Silloin varmaan autot lentävät ja lomalla käydään kuussa.
9160_jpg_283×300_pixelsSiihen on kuitenkin aikaa vain saman verran kuin mitä nyt on kulunut vuosituhannen vaihteesta. Ja sehän oli aivan eilen! Jestas sentään, Hatten är din -biisikin on jo 15 vuotta vanha! Näinkö se keski-ikä hyökkää pyytämättä ja yllätyksenä?

Yritän aina aika-ajoin muistuttaa itseäni tästä kuvaajasta:

vaestollinen_huoltosuhdeTilasto kuvaa Suomen väestöllistä huoltosuhdetta, eli alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrää verrattuna työikäiseen väestöön. Mittari ei ole täydellinen – harva aloittaa nykyisin enää työnteon 16-vuotiaana tai jatkaa 65-vuotiaaksi. Suunta on kuitenkin selvä: meillä on yhä enemmän väestöä, jotka aiheuttavat kustannuspaineita julkiselle sektorille – erityisesti terveydenhuoltoon – ja yhä vähemmän veronmaksajia. Suomelle on mahdotonta ennustaa nopeaa talouskasvua tällaisella väestöprofiililla.

Huoltosuhteen lopputaso ei välttämättä ole ongelma. Vaikeus on muutos ja sen nopeus. Nykyinen järjestelmämme on rakennettu 80-luvun hyvälle väestölliselle huoltosuhteelle ja vielä paremmalle taloudelliselle huoltosuhteelle.

On toiveajattelua kuvitella että voisimme jatkaa nykyisillä rakenteilla ongelmitta. THL:n tekemien teknisten laskelmien mukaan terveyden- ja vanhustenhuollon menot tulevat kasvamaan pelkästään väestön ikärakenteen muutoksen johdosta arviolta 4,5 mrd euroa (+36 %) vuoteen 2030 mennessä ja 7,4 mrd euroa (+59 %) vuoteen 2040 mennessä nykyisestä, jos palvelujen saatavuus, laatu ja määrä pysyvät nykytasolla.
web_eduskunta_fi_dman_Document_phx_documentId_su08615153557704_cmd_download2030 tulee yllättävän pian. Jotta järjestelmämme kykenee ottamaan tämän valtaisan +36% lisälastin kantaakseen, olisi palikoiden oltava järjestyksessä jo paljon ennen sitä. Mieluiten eilen.

Tätä kokonaisuutta ei pienillä kosmeettisilla korjauksilla paikata. Tarvitaan yhtäaikaisesti lisää työntekijöitä, uusia tehokkaampia tapoja tehdä työtä, kattava ja kokonaisuutta täydentävä veroreformi – ei mitään pisteveropelleilyä – sekä muutoksia miten ja mitä palveluita ylipäätään tuotetaan. Ja soteuudistus on pakko saada maaliin mahdollisimman pian.

Tulevia muutoksia päätettäessä päätöksenteon motiivit ja moraali kirkastuvat. Onko poliitikko vain oman ryhmänsä etujen ajaja vai ajatteleeko hän kokonaisuutta? Onko meillä selkärankaa tehdä päätöksiä, jotka lyhyellä tähtäimellä toimivat omien intressiemme vastaisesti, mutta tuottavat pidemmällä tähtäimellä ehjemmän paketin? Onko rohkeutta rakenteellisiin uudistuksiin rampauttavan juustohöylän sijaan?

Minä haluan ajatella kokonaisuutta. Haluan puolustaa oikeudenmukaista ja tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa kaikista pidetään huolta. Ja jos erityistä tukea annetaan, se kohdennetaan niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, ei niille jotka osaavat lobata kaikkein kovimmin. Muutoksia ja päätöksiä pitää olla rohkeutta tehdä. Minulla on.

Luovaa elvytystä

Nopea ajatusleikki. Miettikää elvytystä. Mikä on ensimmäinen kuva, joka tulee mieleenne? Ainakin minä ajattelin rakennusmiesten – kyllä, nimenomaan rakennusmiesten – kypäriä. Perinteisesti elvyttävä politiikka onkin tarkoittanut rakentamista: maanteitä, kiskoja ja julkisia rakennuksia. Kunnollista, miehekästä työtä. Lapiot maahan.

Ja oikeaan suuntaan mielikuva osuukin. Nyt kun valtio saa jopa negatiivisella korolla lainaa, on hyvä aika toteuttaa tarpeellisia infrahankkeita.

Elvytys jää kuitenkin puolitiehen, jos ajattelumme kulkee vain samoja latuja kuin 80-luvullakin. Suomi ei voi vain rakentaa ja kaataa metsää. Voisiko myös kulttuurilla elvyttää?

Kuva: Anssi Koskinen / Flickr cc-lisenssi

Kuva: Anssi Koskinen / Flickr cc-lisenssi

Suomalainen kulttuuripolitiikka on perinteisesti pyrkinyt nimenomaan eroon suhdannevaihteluista – on pyritty siihen että valtion tuki tippuu tilille riippumatta ympäröivän maailman murheista. Tähänkin on perusteensa, ei sinfoniaorkesteria voi palkata vain lamavuosiksi.

Mutta on myös paljon kulttuuria ja luovia aloja, joita voisi hyvinkin tukea suhdannetta vastaan ja saada nopeasti tuloksia aikaan. Yksi hyvä esimerkki on elokuvateollisuus.

Elokuvasäätiö jakaa vuosittain noin 20 miljoonaa euroa kotimaisen elokuva- ja tv-tuotannon tukemiseen, kokonaisuudessaan tukia myönnetään noin 25 miljoonaa euroa vuodessa.

Entä jos tukisimme elokuvatuotantoja vaikkapa 40 miljoonalla eurolla 20 miljoonan sijaan, mutta vain määräaikaisesti? Tekisimme suhdannepolitiikkaa kulttuurilla. Elokuvatuotantojen määrä nousisi ja erityisesti luovien alojen työllisyys paranisi, elokuvan tekeminen kun työllistää tekijöitä monilta aloilta muusikoista cateringiin. Elvytyspiikki jättäisi jälkeensä myös osaamista ja rakenteita, jotka mahdollistaisivat myös markkinaehtoisen tuotannon laadun ja määrän kehittymisen tulevina vuosina. Elokuva-ala on myös erittäin suhdanneriippuvainen – monet tekijät työllistävät itsensä paitsi elokuvilla, myös mm. mainoksilla. Elvytys auttaisi alan toimijoita yli synkimmän taantuman.

Ylipäätään luovan alan elinkeinojen edistämiseen tarvittaisiin uusia keinoja. Suomen pitää olla kilpailukykyinen sijoittumisvaihtoehto kansainvälisesti myös luovilla aloilla. Ei vain telakoille, sellutehtaille ja teknologiafirmoille.

Elokuvateollisuus on vain yksi esimerkki. Tärkeintä olisi päästä eroon ajattelutavasta, jossa elvyttäminen koskee vain kypäräpäisiä miehiä raksalla. Suomi on toivottavasti nousemassa sellunkeittäjästä osaamista vieväksi maaksi. Vientiämme ei voi enää mitata vain Helsingin Sataman kontteja laskemalla. Eikä taloutta elvyttää vain rakentamalla.

Jonnet ei äänestä

Törmäsin kadulla jälleen nuoreen mieheen, joka ei aikonut äänestää.

”Ei sillä mun äänellä ole mitään merkitystä.”, ”En mä ole poliittinen.”, ”En mä tiedä mitään puolueista.”

Älä mussuta paskaa. Äänestä. Selitän, miksi.

Politiikassa on usein kysymys paitsi puolueista, myös päättäjien sukupolvesta. Paraatiesimerkkinä tasa-arvoinen avioliittolaki. Kun nyt jo hyväksyttyä lakia väännettiin lakivaliokunnassa, sitä kannattivat kaikki vuoden 1967 jälkeen syntyneet. Sitä ennen syntyneet vastustivat. Puolueesta riippumatta.

Kuva: HS

Kuva: HS


Eduskunnassa ovat yliedustettuina vanhemmat sukupolvet ja selvän aliedustettuina nuoremmat ikäluokat. Tällä hetkellä nuorin kansanedustaja on 29-vuotias Olli Immonen.
Untitled
Mistä tämä johtuu? No tämä johtuu melko suoraan siitä että nuoret eivät äänestä. Kattokaa jonnet ite. Vuoden 2012 kuntavaaleissa 34% 19-24 vuotiaista miehistä äänesti, yli 70-vuotiaista äänesti 72%.
äänestysaktiivisuus
Miettikää omalle kohalle. Jos haluatte lisää Kekkosslovakiaa, jääkää kotiin. Kyllä se Väyrysen Paavo mieluusti hoitaa hommat vielä 2020-luvullakin. Hyssälän Liisakin lausui tänään Iltalehdessä:
”Vanhempi kenttäväki puhuu liikuttuneesti (Kalevi) Sorsan – (Johannes) Virolaisen välisestä luottamuksesta ja yhteistyöakselista. Tätä haikaillaan ja muistetaan kovat punamullan aikaansaannokset historian saatossa.”

Virolaisen ja Sorsan yhteistyö päättyi Sorsan toisen hallituksen myötä vuonna 1979, 35 vuotta sitten. Tältä pohjalta 2020-luvun haasteisiin?

Olen istunut nyt useammassa tentissä ikäisteni ehdokkaiden kanssa. Puoluekantaan katsomatta kaikki ymmärtävät mm. ilmastonmuutoksen torjumisen tärkeyden. Ja kaikille puoluekantaan katsomatta on ihan sama mitä ihmiset puuhaavat petikammareissaan.

Jos haluatte tämän vuosituhannen politiikkaa, äänestäkää. Mulle on melkein sama mitä puoluetta, lähes kaikista löytyy järkeviä ehdokkaita, kunhan äänestätte. Teillä on valta. Muuttakaa tämä maa. Nyt.