Kaupunginhallitus 2.3.2015

Ensi maanantaina kaupunginhallituksen käsittelyssä raami, joka jää pöydälle kunnes ryhmät ehtivät pitämään neuvottelut. Lisäksi nuorten osallistumista, pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä, tonttivuokrien nostoa ja kirsikkana kakussa HLJ-iltakoulu – mitäs nyt kun Pisara kaatui?

1 V 25.3.2015, Nuorten aloitteiden käsittely Helsingin kaupungissa

ok. Ruuti-järjestelmää ja nuorten osallistumista ja vaikuttamista ajetaan osaksi virastojen vakiintunutta toimintaa. Mainiota.

Nuorten aloite

Kaupunginhallituksen tulee esittää valtuuston tietoon kerran vuodessa viimeistään sen huhtikuussa pidettävässä kokouksessa kaupungin toimivaltaan kuuluvissa asioissa 13-17 -vuotiaiden nuorten aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet sekä Ruuti nuorten osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmän ydinryhmän lausunto asiassa.

Käsiteltäessä nuorten aloitteita sallitaan keskustelu. Päätöksentekoa yksittäisten nuorten aloitteiden osalta ei toivomusponsia lukuun ottamatta sallita.

3 V 11.3.2015, Erityinen kuntajakoselvitys ja kuntarakennelain mukainen yhdistymissopimus

ok! Metropolihallinto on kuollut, kauan eläköön kuntajakoselvitys!

”Kuntajakoa muutetaan niin, että Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Kauniaisten kaupunki, Vantaan kaupunki ja Sipoon kunta lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, jonka nimi on Helsinki. Kuntajakoselvittäjät esittävät myös lähidemokratiamallia, jossa olisi 15-20 aluelautakuntaa tai -valtuustoa. Näissä voisi olla esim. 19 jäsentä kussakin, joten yhteensä näissä olisi noin 285-380 lähivaltuutettua.

No tätähän eivät Espoo, Vantaa, Sipoo eikä etenkään Kauniainen tule hyväksymään, mutta ajatus on kaunis!
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2015_Kanslia_2015-02-23_Khs_8_El_3C15469B-C5EA-448F-AADE-6EEE51B779F3_Liite_pdf
Tässä vaiheessa näitä pääkaupunkiseudun hallintojumppia kysymys alkaa olla enemmänkin semantiikasta kuin käytännöstä. Kaikki tietävät että nykyinen järjestelmä ei ole optimaalista lähelläkään. Kovin montaa täysin turhaa selvittäjäkierrosta ei kyllä enää kehtaa edes teettää.

4 V 11.3.2015, Kj / Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite Veolia-konserniin kuuluvien yhtiöiden sopimuksista

ok. Helsinki ei voi yksin sulkea ketään ulos HSL:n, joka on kuntayhtymä, kilpailutuksista. HSL puolestaan ei voi sulkea hankintalain perusteella ulos kilpailuista Veolia-konsernin suomalaisia yhtiöitä.

Aloitteen takana olivat Veolian bisnekset Israelissa ja erityisesti miehitetyillä alueilla. Veolia aikoo myydä vesi-, jäte- ja energiahuoltoon liittyvät toimintansa Israelissa. Osasyy tähän varmasti kansainvälinen painostus, jota omalta osaltaan tämäkin aloite oli. Voi siis ajatella että aloite toimi vaikka sillä ei siihen kirjattua tavoitetta saavutettukaan.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 11.3.2015 Svenska normallyceumin perusparannuksen hankesuunnitelman mukaisen hankehinnan korottaminen

ok. Kaupunginhallitus on aikanaan vuonna 2010 hyväksynyt hankesuunnitelman, jonka 2015 indeksikorjattu kustannus olisi ollut 10,5 miljoonaa euroa. Tätä ei kuitenkaan 2011 kaupungin taloustilanteesta johtuen toteutettu.
Svenska_Normallyceum_Helsingfors_-_Svenska_normallyceum_–_Wikipedia
Svenska Normallyceum perustettin 1864 J.V. Snellmanin aloitteesta. Sillä on ymmärrettävästi suojelullisia arvoja, jotka osaltaan nostavat kustannuksia. Nyt sitten hyväksytään korkeintaan 14,9 miljoonaa euron kustannukset eli noin 2950€/htm2.

2 V 25.3.2015, Vuokrausperusteet asuntotonteille, joiden maanvuokrasopimukset päättyvät vuonna 2015
3 V 25.3.2015, Uudelleen vuokrattavien tai vuokrattujen asuntotonttien myynti vuokralaisille

ok. Tämä asia tulee varmasti herättämään keskustelua valtuustossakin. Kyseessä siis tonttivuokrien korotukset alueilla, joissa sopimukset ovat vuosikymmenien takaa ja vuokratasot nykyisin niin alhaisia että monella tontilla vuokra alittaa esimerkiksi kiinteistöveron tason, joka tuloutuisi kaupungille, jos kyseessä olisi omistustontti.

Olen asiassa itse jäävi sillä päätöksen kohteena myös oman taloyhtiöni tontti Siilitiellä. Vaikka tonttivuokrien korotukset osuvat tiukasti omaan kukkarooni – lisäkustannus toista sataa euroa kuussa – kannatan esitystä jyrkästi. Tässä kyseessä sama toimintaperiaate kuin 2010 ja vähitellen koko kaupungin vuokratonttikantaa tullaan kohtelemaan samankaltaisilla ehdoilla ja tasapuolisesti.

Valmistelu on ollut huolellista ja asiasta on tiedotettu hyvissä ajoin kaikkia osapuolia.

Kiinteistöviraston perustelumuistio selvittää asian hyvin.

Samassa yhteydessä taloyhtiöille mahdollistetaan vuokratontin osto. Pitkällä tähtäimellä tämä tietenkin tulisi yhtöille edullisemmaksi, mutta myyntihinnat ovat sen verran kovat että veikkaan ettei suurta ryntäystä synny. Harva meistä laskee etuaan 50 vuoden päähän…

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Helsinki-mitalin valmistaminen vuonna 2015

Helsinki-mitali

Helsinki-mitali


Vanha ystäväni Helsinki-mitali. Niitä tilataan 594 932,16 eurolla (sis.alv 24%). Yhteensä 490 pränikkää. Mitalin saa joko 30 vuoden palveluksesta Helsingin kaupungilla, 20 vuotta luottamushenkilönä toimimisesta tai erikseen ”ansioitumisesta”.

4 Vuoden 2016 talousarvioehdotuksen raami ja talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2016–2018 laatimisohjeet

Kevään isoin asia. Perinteisten menojen mukaisesti raami jää pöydälle kunnes ryhmät ehtivät neuvotella yhdessä ratkaisun. Esittelijän mukaan:

Strategiaohjelman tavoitteen mukainen emokaupungin käyttömenojen (bruttobudjetoidut talousarviokohdat) kokonaistaso vuonna 2016 on tuoreimmilla kustannustason nousun ja väestönkasvun ennusteilla 2,09 % vuoden 2015 vastaavia menoja suurempi.

Talousarvion 2015 ja raamin 2016 välinen menokasvu on 1,95 %.

Useimpien bruttobudjetoitujen talousarviokohtien toimintamenot ovat raamissa talousarvion 2015 mukaisia. Hallintokuntien toimintamenojen kasvua tulee kuitenkin tarkastella kokonaisuutena vuosien 2014, 2015 ja 2016 osalta. Raamin liikkumavara on pääosin kohdennettu niihin peruspalvelutoimintoihin, joihin väestönkasvu vaikuttaa suorimmin (sosiaali- ja terveystoimi, varhaiskasvatustoimi ja opetustoimi).

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Pietilän läntisen sillan uusimisesta ja valmisteluluvasta

ok.

SIVISTYSTOIMI

1 Valtuutettu Johanna Sydänmaan toivomusponsi Alppilan ja Vuosaaren lukioiden omista rakennuksista

ok. Todetaan että Alppilan lukiolle oma rakennus muutosten vuoksi tulee ja Vuosaaressa mahdollisuuksia tutkitaan.

2 Valtuutettu Leo Straniuksen toivomusponsi Yhtenäiskoulun lukion oppilaiden yhtenäisen koulupolun turvaamisesta

ok. Opiskelijoille on järjestetty ohjausta.

3 Heteniityn pallokentän vuokraaminen Vuosaaren Jalkapallonurmi Oy:lle

ok. Kaupunginhallitus päättää tästä sen vuoksi että Opetus- ja kulttuuriministeriö edellytyksenä liikuntapaikkarakentamistukea varten on joko maan omistaminen tai vähintään 15 vuoden maanvuokrasopimus. Liikuntalautakunnalla on johtosäännön mukaan oikeus solmia vain 10 vuoden sopimuksia. Itse päätös liikuntalautakunnan esityksen mukaisesti.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Valtuutettu Helena Kantolan toivomusponsi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle laadittujen laatukriteerit -työvälineen käyttömahdollisuuksista päivähoitopaikkojen tilamitoituksessa

ok. Perusopetukselle on laadittu valtakunnalliset laatukriteerit, varhaiskasvatukselle ei. Varhaiskasvatusvirasto kertoo kehittävänsä tilojen käyttöä jatkuvasti. Suunnittelua ohjaavat valtakunnallinen Rakennustieto Oy:n päiväkotitilojen suunnitteluohje ja kaupungin omat ohjeet ja valmisteilla oleva konseptikäsikirja, joissa on määritelty tilamitoituksia.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyistä valituksista Mellunkylän Vaarnatien alueen asemakaava-asiassa (nro 12206)

ok. Kaupunginhallitus pyytää valitusten hylkäämistä perusteettomina ja niiden jättämistä tutkimatta päätöksen tarkoituksenmukaisuuteen kohdistuvilta osin.

2 Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyistä valituksista Gunillantien-Svanströminkujan alueen asemakaava-asiassa (nro 12228)

ok. Kaupunginhallitus toteaa että valitus tulee hylätä perusteettomana ja jättää tutkimatta päätöksen tarkoituksenmukaisuuteen kohdistuvilta osin.

3 Maankäyttösopimus Kiinteistö Oy Helsingin Punanotkonkatu 2:n kanssa (Ullanlinna, tontti 7104/14)

ok. Kaartin poliisitalon tilalle asuintalo. Tontin arvon nousee kaavapäätöksen vuoksi merkittävästi, joten tontinomistaja suorittaa 2,5 miljoonan euron korvauksen ”osuutenaan yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin”.

4 Iltakouluasia: Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015 tilannekatsaus

Pisara kaatui. Mitäs nyt sitten tehdään?

re: Mällinen (Kulttuuripuolueet kadoksissa)

Ylen kulttuuritoimituksen päällikkö Janne Mällinen kirjoitti pari viikkoa sitten kolumnin otsikolla ”Kulttuuripuolueet kadoksissa”. Janne ei huomioineen ollut väärässä. Vähissä ovat kulttuuripoliittiset avaukset suurten puolueiden ohjelmista eivätkä ne ole keskeisiä myöskään Vihreiden ohjelmassa.

Syytkin ovat kovin yksinkertaiset: voitettavaa on vähän – hävittävää on paljon, hyviä uutisia on vähän – huonoja paljon. Avaan hiukan.
2421092548_f5eb0da2da_b_jpg
Vaikka kuinka puhuttaisiin yleviä kulttuurin merkityksestä, loppujen lopuksi kulttuuripolitiikassa kyse on rahan jakamisesta. Mitä taidetta tuetaan ja miten. Ja millaisilla summilla.

Suomen lähivuosien taloudelliset näkymät eivät ole ruusuiset. Vaikka talous lähtisi voimakkaaseenkin nousuun, suurta ”jakovaraa” ei ole, siitä on pitkittynyt taantuma pitänyt huolen. Kun vanhusväestön määrä kasvaa sitä vauhtia kun se meillä Suomessa kasvaa, käytännössä kaikki ”jakovara” mennee sosiaali- ja terveyspuolen nouseviin kustannuksiin aina 2030-luvulle saakka.

Kulttuuri- ja taidelaitosten valtionosuudet on jo ”jäädytetty” 2017 saakka, joten niistä reaalisesti leikataan jo tulevallakin hallituskaudella. Pahoin pelkään että niitä tullaan tämän jäädytyksen lisäksi leikkaamaan vielä ihan oikeasti.

Ja jos rahaa ei ole tulossa lisää, tarkottavat positiivisetkin uudistuksetkin muutoksia nykytilaan. Eli leikkauksia jollekulle. Fiksu poliitikko ja poliittinen liike ei siksi sanokaan yhtään mitään kulttuuripolitiikasta. On helpompaa nyökytellä ymmärtävästi ja lasketella latteuksia. Nollasummapelin logiikka.

Ja tästä päästäänkin sitten siihen miksi kulttuuripolitiikassa ei ole voitettavaa.

Me taiteilijat nimittäin olemme erinomaisen hyviä pitämään ääntä asiastamme. Huuto on pikkuasioistakin aivan hirveä – on valtakunnan uutinen jos Keminmaalla aiotaan ehkä myydä flyygeli. Kuvitelkaa mikä huuto syntyisi jos vaikkapa orkestereiden rahoituksesta 10% siirrettäisiin rytmimusiikin kiertuetoimintaan? Tai kaupunginteatterien tuesta 5% sidottaisiin sosiaalisiin hankkeisiin? Ja silloinkin kyse olisi vain muutamasta miljoonasta eurosta, käytännössä pyöristysvirheen pyöristysvirheestä valtion yli viidenkymmenen miljardin euron budjetissa. Eikä noissa esimerkeissäni olisi kyse edes leikkauksesta kulttuurista, vaan rahan käyttämisestä toisin – ehkä jopa nykyistä paremmin.

Kultttuurin kohdalla onkin aina kyse skandaalista tai katastrofista. Osaamme draaman! Ei mikään poliittinen puolue ehdoin tahdoin kaipaa tällaista julkisuutta. Etenkään jos toisessa vaakakupissa on vain muutama hassu miljoona säästöä.

Paitsi jos kulttuuriväen viha hyödyttää omaa agendaa. Ja siitähän Perussuomalaisten 2011 vaaliohjelman ”kulttuuriosuudessa” oli kyse. Tiedettiin kulttuuriväen pillastuvan – kuten teimmekin, minä muiden mukana. Ja tämä hyödytti vain ja ainoastaan Perussuomalaisia. Kulttuuriväki oli mukana rakentamassa jytkyä.

Miten meni, noin niinku omasta mielestä?

Tämän vuoksi toivon syvästi että kulttuurin piirissä uskallettaisiin puhua avoimesti myös rakenteista ja muutoksesta. Koska jos kaikki muutos on vain uhkaa ja ainoa viesti on ”lisää rahaa”, on todennäköisin suunta vähittäisten leikkauksien jatkuminen. Ja jos rakenteita ei muuteta resurssien huvetessa, on lopputuloksena yhä pahemmin nilkuttava järjestelmä. Tehokkuus laskee enemmän kuin säästöjä saadaan.

Siksi rakkaat kulttuurin ystävät, keskustellaan taiteen merkityksen sijaan mieluummin konkretiasta. Rahasta ja sen jakamisesta. Siitä politiikassa on ytimeltään kyse. Ja siksi mielestäni kulttuurin rahoituksen pitäisi mahdollistaa hallittu rakennemuutos. Jotta kulttuurin rakenteet tukisivat eloisaa ja monipuolista kulttuurikenttää kautta maan tulevaisuudessakin.

Kulttuuripolitiikka pysyvyydestä muutokseen

Taiteen ytimessä on luovuus ja luovuuteen kuuluu jatkuva muutos. Valtiollisesta taiteen tukijärjestelmästä muutosvoima puuttuu tyystin. Sattumaa se ei ole. Kun järjestelmä luotiin 60-80 -luvuilla, maailma ja kulttuurin tarjonta näyttivät kovin erilaisilta. Muutos oli uhka ja valtion tuen piti tarjota turvaa ja pysyvyyttä. Tässä onnistuttiin liiankin hyvin.

Vaikka laitosteatterien ja kaupunginorkesterien verkko tuottaakin korkealaatuisia kulttuurielämyksiä, pitää seuraavan hallituksen ottaa ohjelmaansa kulttuuripolitiikan uudistaminen. Tuettu kulttuuri ei voi olla suljettu kerho, jonka piiriin ei uusilla tekijöillä ole asiaa. On tarkasteltava millaista taidetta järjestelmä jättää tyystin tukematta ja ovatko sen prioriteetit enää ajan tasalla.

Vain leipää ja sirkushuveja?

Vain leipää ja sirkushuveja?

Mielestäni tuen ulkopuolelle jää nykyisin liikaa laadukasta taidetta ja jopa kokonaisia taiteenlajeja. Hyvä esimerkki tästä on musiikin valtionosuusjärjestelmä, jonka piirissä toimii 28 orkesteria. Tuesta 95% on klassisen musiikin orkestereille. Historiallinen tausta tälle on se että mm. jazz, kansanmusiiki ja rytmimusiikki ovat vakiintuneet taiteenlajeina vasta 80-luvun jälkeen. Eikä järjestelmä kohtele edes ns. taidemusiikkia tasapuolisesti. Laki mm. poissulkee kuorot ja lauluyhtyeet kokonaan.

Vaikka Sibelius-Akatemiasta kansanmusiikin maistereita on valmistunut jo toista sataa, taiteen tukijärjestelmä ei ole reagoinut muutokseen mitenkään. Valtion tukea saa yhä vain Tallari, neljä muusikkoa Kaustisella – kuten jo ammoin 80-luvulla. Tilanne on samanlainen myös jazzin ja rytmimusiikin kentällä. Suurelle osalle nuoremmista suomalaisista musiikintekijöistä onkin yleisempää konsertoida muualla Euroopassa kuin Suomessa.

Teatterin puolella tilanne on aivan yhtä luutunut. Helsingissä on helpompaa periä teatteri edelliseltä sukupolvelta kuin perustaa itse teatteriryhmä ja päästä valtion tuen piiriin edes vuosikymmenten kovalla työllä.

Kun Vanhasen toinen hallitus nosti kulttuurin rahoitusta merkittävästi, toteutettiin korotus nimenomaan olemassaolevan valtionosuusjärjestelmän puitteissa – eli lisärahoituksesta pääsivät osallisiksi täsmälleen samat tahot, jotka olivat tukea aiemminkin saaneet.

Pelkkä rahan lisääminen ei siis auta, on muutettava rakenteita. Tukea pitäisi tarkastella säännöllisin väliajoin, esim. kerran neljässä vuodessa, jolloin käytäisiin läpi kaikki tuen saajat sekä politiikan tavoitteiden että laitosten toiminnan näkökulmasta. Laadukkaat ryhmät pärjäisivät tässä tarkastelussa jatkossakin taiteenlajista riippumatta. Malli kuitenkin mahdollistaisi muutoksen. Myös kiertueita kannattaisi tukea selvästi nykyistä laajemmin – kulttuuria pitäisi olla tarjolla suurten aluekeskusten ulkopuolellakin.

Kulttuurin tuessa tulee mahdollistaa muutos. Jämähtäneestä järjestelmästä kärsii pidemmän päälle koko uskomattoman laadukas ja monipuolinen suomalainen kulttuurielämä. Onko puolueilla rohkeutta tehdä kulttuuripolitiikkaa muutenkin kuin korulauseiden tasolla?

Kaupunginhallitus 23.2.2015

Huomenna kaupunginhallituksessa kuntajakoselvitys, toteutumattomia tavoitteita ja tonttivuokria. Koko lista liitteineen löytyy .

1 V 11.3.2015, Vuoden 2014 talousarvion toteutumattomat sitovat toiminnalliset tavoitteet

ok. Suurin osa toteutumattomista tavoitteista kuitenkin lähellä tavoitetta.

2 V 11.3.2015, Erityinen kuntajakoselvitys ja kuntarakennelain mukainen yhdistymissopimus

ok! Metropolihallinto on kuollut, kauan eläköön kuntajakoselvitys!

”Kuntajakoa muutetaan niin, että Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Kauniaisten kaupunki, Vantaan kaupunki ja Sipoon kunta lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, jonka nimi on Helsinki.

Kuntajakoselvittäjät esittävät myös lähidemokratiamallia, jossa olisi 15-20 aluelautakuntaa tai -valtuustoa. Näissä voisi olla esim. 19 jäsentä kussakin, joten yhteensä näissä olisi noin 285-380 lähivaltuutettua.

No tätähän eivät Espoo, Vantaa, Sipoo eikä etenkään Kauniainen tule hyväksymään, mutta ajatus on kaunis!
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2015_Kanslia_2015-02-23_Khs_8_El_3C15469B-C5EA-448F-AADE-6EEE51B779F3_Liite_pdf
Tässä vaiheessa näitä pääkaupunkiseudun hallintojumppia kysymys alkaa olla enemmänkin semantiikasta kuin käytännöstä. Kaikki tietävät että nykyinen järjestelmä ei ole optimaalista lähelläkään. Kovin montaa täysin turhaa selvittäjäkierrosta ei kyllä enää kehtaa edes teettää.

3 V 11.3.2015, Vuoden 2014 talousarviossa tytäryhteisöille asetetut sitovat tavoitteet

ok. Kiinteistö Oy Kaapelitalon ylläpitokustannukset nousivat 3,7 % vaaditun 1,6% sijaaan, mikä yhtiön ilmoituksen mukaan johtuu pääosin tonttivuokran- ja kiinteistöveronkorotuksista.

4 V 11.3.2015, Kj / Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite Veolia-konserniin kuuluvien yhtiöiden sopimuksista

ok. Helsinki ei voi yksin sulkea ketään ulos HSL:n, joka on kuntayhtymä, kilpailutuksista. HSL puolestaan ei voi sulkea hankintalain perusteella ulos kilpailuista Veolia-konsernin suomalaisia yhtiöitä.

Aloitteen takana olivat Veolian bisnekset Israelissa ja erityisesti miehitetyillä alueilla. Veolia aikoo myydä vesi-, jäte- ja energiahuoltoon liittyvät toimintansa Israelissa. Osasyy tähän varmasti kansainvälinen painostus, jota omalta osaltaan tämäkin aloite oli. Voi siis ajatella että aloite toimi vaikka sillä ei siihen kirjattua tavoitetta saavutettukaan.

SIVISTYSTOIMI

1 V 11.3.2015, Käräjäoikeuden lautamiesten valinta

ok.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 11.3.2015, Vuokrausperusteet asuntotonteille, joiden maanvuokrasopimukset päättyvät vuonna 2015
2 V 11.3.2015, Uudelleen vuokrattavien tai vuokrattujen asuntotonttien myynti vuokralaisille

ok. Tämä asia tulee varmasti herättämään keskustelua valtuustossakin. Kyseessä siis tonttivuokrien korotukset alueilla, joissa sopimukset ovat vuosikymmenien takaa ja vuokratasot nykyisin niin alhaisia että monella tontilla vuokra alittaa esimerkiksi kiinteistöveron tason, joka tuloutuisi kaupungille, jos kyseessä olisi omistustontti.

Olen asiassa itse jäävi sillä päätöksen kohteena myös oman taloyhtiöni tontti Siilitiellä. Vaikka tonttivuokrien korotukset osuvat tiukasti omaan kukkarooni – lisäkustannus toista sataa euroa kuussa – kannatan esitystä jyrkästi. Tässä kyseessä sama toimintaperiaate kuin 2010 ja vähitellen koko kaupungin vuokratonttikantaa tullaan kohtelemaan samankaltaisilla ehdoilla ja tasapuolisesti.

Valmistelu on ollut huolellista ja asiasta on tiedotettu hyvissä ajoin kaikkia osapuolia.

Kiinteistöviraston perustelumuistio selvittää asian hyvin.

Samassa yhteydessä taloyhtiöille mahdollistetaan vuokratontin osto. Pitkällä tähtäimellä tämä tietenkin tulisi yhtöille edullisemmaksi, mutta myyntihinnat ovat sen verran kovat että veikkaan ettei suurta ryntäystä synny. Harva meistä laskee etuaan 50 vuoden päähän…

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Nuorten palkkaaminen kaupunkiympäristön puhtaanapitoon liittyviin tehtäviin, hankkeeseen myönnetyn määrärahan käyttö

ok! 310 nuorta Siisti kesä -palkataan 3 viikosta pariin kuukauteen kestäviin kesätyöjaksoihin siivoamaan puistoja, aukioita ja kadunvarsia.

4 Vuonna 2014 käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella vuoden 2015 talousarvioon myönnettävien ylitysoikeuksien täytäntöönpano

ok. ”Ylitysoikeudet kirjataan talousarvioon enintään sen suuruisena kuin määrärahaa on jäänyt ko. kohdalta käyttämättä vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan.”

SIVISTYSTOIMI

1 Työllistämistoimikunnan asettaminen kaupunginhallituksen toimikaudeksi

ok.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Vammaisneuvoston asettaminen kaupunginhallituksen vuonna 2015 alkavaksi toimikaudeksi
2 Vanhusneuvoston asettaminen kaupunginhallituksen vuonna 2015 alkavaksi toimikaudeksi

ok.

3 Kaupunginhallituksen käsiteltäväksi otettu asia: Tarkennukset sosiaali- ja terveyslautakunnan käyttösuunnitelmaan 2015 tekemistä vammaistyötä koskevista muutoksista

Apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen haluaa palauttaa käyttösuunnitelman vammaistyötä koskevat päätökset takaisin sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Perusteluna on että sosiaali- ja terveyslautakunta on ylittänyt johtosäännön ja tasavertaisuuteen vedoten päätösteksti jopa laiton.

Lautakunnan tahtotila oli käyttösuunnitelmaa sorvattaessa selvä. Vammaispalveluja ei haluttu heikentää. Siitä, miten tämä parhaiten kannattaa muotoilla voidaan vääntää kättä, mutta sisällön pitäisi olla selvä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Maankäyttösopimus Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa (AK nro 12309)
2 Maankäyttösopimus Kiinteistö Oy Lauttasaarenmäki 4:n kanssa (AK nro 12278)

ok. Sibiksen T-talo Töölönkadulla muuttuu asuintaloksi. Tontin arvonnousun vuoksi omistaja maksaa kaupungille 1,67 miljoonaa euroa. Lauttasaaressa asemakaavan muutos mahdollistaa niinikään asuinrakentamista ja korvaus kaupungille 550 000 euroa.

Suomalaiset sadofiskalistit ja 50 shades of valtionvelka

Helsingin Sanomat kysyi heti vaalikoneensa ensimmäisessä kohdassa vaikeita.

Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Minun oli pakko vastata tähän ”En osaa sanoa”. Kysymyksen lähtökohta on virheellinen. Siinä oletetaan että Suomen velkaantumisen kääntäminen laskuun tarkoittaisi välttämättä leikkauksia palveluihin ja etuuksiin. HS:n kysymyksenasettelu edustaakin Suomessa valitettavan suosittua sadofiskalismia, jossa tärkeämpää tuntuu olevan se että jotakuta sattuu kuin se että saataisiin jotain fiksua aikaan.

Valtion velkaa mitataan suhteessa bruttokansantuotteeseen. Jos bruttokansantuote kasvaa nopeammin kuin velka, kääntyy velkasuhde laskuun, vaikka velka kasvaisikin. Valtionvelan määrä ei ole moraalinen kysymys vaan käytännöllinen. Ketään ei ole pakko sattua. Palveluja ei ole pakko leikata.

Hyvä esimerkki on… …Suomi. Vuonna 1995 valtionvelkaa oli 62,6%, euromääräisesti 60,1€ miljardia. Vuonna 2005 valtion velkaa oli yhä 60 miljardia, mutta se oli enää vain 38,1% BKT:sta. BKT kasvoi tuolla välillä 96,1 miljardista 157 miljardiin. Suomi käänsi “velkaantumiskehityksen” laskuun talouskasvulla. Palveluja ei leikattu.

suoluk_valt2_muokattuTV

Velkasuhde (vihreä viiva) laskee voimakkaasti vaikka valtion velka pysyy ennallaan (sininen viiva) koska BKT kasvaa (keltainen viiva)


Kysynnän puutteesta johtuvassa taantumassa leikkauksiin ei kannata ryhtyä – kierre vaan pahenee, vaan pyrkiä talouskasvua edesauttaviin päätöksiin. Tällaisia ovat perinteisesti investoinnit. Suomen valtion 10 vuoden viitelainojen korot ovat tällä hetkellä negatiivisia. Meille siis maksetaan siitä että otamme rahaa vastaan. Toistan: korot ovat negatiiviset. Nyt jos koskaan kannattaisikin laittaa lapio maahan, jos fiksuja hankkeita vaan löytyy – tyhmiä ei tietenkään kannata toteuttaa nytkään.

Siinä on paikka, mikset jo kaiva!

Mutta myös muutoksia on tehtävä. Ilman uudistuksia monet palvelumme etenkin kuntasektorilla ajautuvat vaikeuksiin lähes vääjäämättä. Jos julkinen sektori toimisi tehokkaammin, rahaa jäisi jäljelle paitsi välttämättömien palveluiden säilyttämiseen myös laadun parantamiseen. Uudistaminen ei tarkoita palveluiden heikentämistä. Kaipaako joku todella 80-luvun palveluja virastoaikaan kolmena kappaleena?

Kannattaa kuitenkin muistaa että mikä tahansa julkisen talouden menokasvu ei ole elvytystä. Lentoradan rakentaminen olisi investointi, mutta kannattamattoman lentokentän ylläpito verovaroin on vain haaskausta taloustilanteesta riippumatta. Tämä usein unohtuu etenkin vasemmistotaustaisilta poliitikoilta, jotka laskusuhdanteessa vannovat keynesilaisen talouspolitiikan nimiin. Nousukauden keynesiläisiä on selvästi harvemmassa. Se siitä suhdannepolitiikasta. Ja realismista.

Epämiellyttävä totuus on se että Suomen talouskasvu ei välttämättä lähde pitkälläkään aikavälillä enää 90-luvun lopun kaltaiseen nousuun. Ei tule sitä uutta Nokiaa. Tähän samaan saumaan iskee vielä aina 2030-luvulle saakka heikentyvä huoltosuhteemme: työikäisten määrä vähenee ja eläkeläisten kasvaa. Talouskasvumme rakennuspalikat heikkenevät. Tämä on se kuuluisa kestävyysvaje. Pidemmällä tähtäimellä tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

Jos joudumme todellisten leikkausten eteen, tulee nekin toteuttaa rakenneuudistusten kautta ja kehittämällä kasvun rakennuspalikoita. Lisätään työvoimaa, helpotetaan työllistämistä, selkeytetään sosiaaliturvaa, verotetaan päästöjä työn sijaan. Perustuloon olisi pitänyt siirtyä jo vuosia sitten. Erilaisiin olosuhteisiin rakennettujen olemassa olevien järjestelmien leikkaukset tuottavat usein vain tehottomuutta – fiksumpaa on ostaa pienempi uusi auto kuin yrittää kihnuttaa eteenpäin koslalla, jossa on enää vain kolme ehjää rengasta jäljellä.

Rakenteiden muuttaminen ei ole helppoa. Sen on kuntapolitiikka minulle karusti opettanut. Strategiset päämäärät hautautuvat yksittäisten päätösten vyöryn alle eikä laajempaa kokonaisuutta ole helppo hahmottaa.

Maamme hyvinvointijärjestelmään on sisäänrakennettu niin monen eri intressiryhmän piste-etuja, että kokonaisuuden etua ei valvo enää kukaan, mutta lähes jokaisen kannattaa jarruttaa jotain muutosta. Lopputuloksena päätöksenteko halvaantuu. Stubbin hallituksen kyvyttömyys tehdä yhtään mitään on tästä paraatiesimerkki.

Toivottavasti meillä on rohkeutta muuttua ennen kuin on pakko muuttua. Selkä seinää vasten kukaan ei tee harkituimpia päätöksiä. Se on kuitenkin varmaa että kuritusfantasiat kannattaa tyydyttää kioskikirjallisuudella talouspolitiikan sijaan.