Kaupunginhallitus 16.1.2017

Jos viime viikon lista oli ylitsepursuavainen, on tällä viikolla kaupunginhallituksessa vähemmän asioita kuin aikoihin. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

KAUPUNGINJOHTAJA

4 Helsingin kaupungin linjaus kansainvälistä suojelua saavien vastaanoton täsmentämiseksi

Syksyllä linjasimme ilman huoltajaa saapuneiden turvapaikanhakijoiden kuntapaikkakiintiöistä. Nyt linjaamme täysi-ikäisistä. Syytä olisi ehkä linjata myös lapsiperheista – voisi olla perusteltua asuttaa Helsinkiin ne lapsiperheet, jotka ovat jo tänne kotiutuneet tp-prosessin aikana. Määrät ovat kohtuullisia.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Maankäyttösopimus Fastighetsaktiebolaget Siriuksen kanssa poikkeamispäätökseen liittyen

Tässä onkin mielenkiintoinen tapaus. Tai no, tapaus itsessään on täysin tavanomainen: Kaartinkaupungissa talonomistaja haluaa muuttaa 80-luvulla toimistoiksi muutetun talon takaisin asunnoiksi. Sopii museoviranomaisille ja kaupungille. So far so good.

Tämän vuoksi on käyty tavanomaiset maankäyttösopimusneuvottelut, jonka tuloksena talon omistaja maksaisi Helsingille korvauksena ”135 000 euroa osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin”. So far so good.

Mutta sitten:

”Korkeimman hallinto-oikeuden 10.6.2016 tekemän ratkaisun (KHO 2016:89) mukaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen maankäyttösopimusmenettely ei koske poikkeamislupia. Kaupunginhallituksen maankäyttösopimuksia koskevassa päätöksessä 9.6.2014 (685 §) poikkeamispäätös taas rinnastetaan kaavamuutokseen arvonnousun kannalta.

Tämän yksittäisen tapauksen kohdalla päätös ei ole kovin merkittävä, mutta ennakkotapauksena on, jos maankäyttösopimusmenettelyt poistuvat poikkeuslupien osalta. Silloin kokonaisuutena puhutaan jo todella isoista summista. Tästä pitää kysyä ja tarpeen vaatiessa linjata yleisemmin, ehkä potkia lainsäätäjiä asian tiimoilta.

2 Sopimus ja esisopimus GoK Oy:n ja Spoki Oy:n kanssa Kuninkaantammenkallion alueen asemakaavan muutosehdotuksen johdosta

ok. Asemakaavan muutosehdotus maanomistajan aloitteesta liikkeelle ja Helsingille korvausta ”yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin yhteensä noin 3,8 miljoonaa euroa”. Asuntoja syntyy noin 900 uudelle helsinkiläiselle.

Kaupunginhallitus 9.1.2016

Vuoden ensimmäinen kaupunginhallitus ja listalla on monta isoa asiaa! Ei mitään pehmeää laskua tähän vuoteen. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

4 V 18.1.2017, Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen rahoitusosuuden korottaminen

Pitkinhampain: ok. Tässä ovat päättäjät ikävästi puun ja kuoren välissä.

Perusongelma on se että koko hanketta lähdettiin vetämään liian kunnianhimoisen suunnitelman kautta, jossa katsomoa kannattelevien rakenteiden määrää minimoitiin, jotta Palloliitto voisi unelmoida UEFA-matseista Suomessa. Siihen kun vaaditaan 30 000 näköalaltaan esteetöntä paikkaa. Tämä perusvalinta nostaa lähtökohtaisesti rakenteiden monimutkaisuutta ja kustannuksia. Todella turhaan heitettävää veronmaksajien rahaa.

Komiahan siitä varmasti tulee.

Komiahan siitä varmasti tulee.


Vastaavana ministerinä noihin aikoihin taisi olla muuan helsinkiläinen valtuutettu. Kyseessä on Palloliiton fantasia, jonka ministeriö osti ja siitä nyt sitten maksetaan. Alkuperäisessä suunnitelmassa katsomorakenteita kannattelevia pilareita oli enemmän ja toteutus halvempaa.

Säästöjä voitaisiin löytää jättämällä kaarteet kattamatta. Mutta samalla sitten taas niiden elinkaari lyhenisi ja ne pitäisi remontoida uudelleen varsin pian. Listan mukaan elinkaari olisi vain 5-10 vuotta.

Lisäksi nyt jos suunnitelmasta päätettäisiin luopua ja palattaisiin piirustuspöydälle, koko hanke viivästyisi vuosikausia ja eräs Helsingin keskeisistä tapahtumapaikoista olisi työmaana tolkuttoman pitkään.

Eli lisää rahaa vaan. Päätöksen ehtona että valtio antaa saman. Ja antaahan se. Kun pitäähän Palloliiton saada haaveilla. Todella risoo.

5 V 18.1.2017, Päätoimisten luottamushenkilöiden palkan ja työajan määrittäminen

ok. Näin tavanomaisen näköisen otsikon taakse piiloutuu tulevan pormestarin ja apulaispormestarien palkkaus.

” Pormestarin kokonaispalkka on 14 000 euroa kuukaudessa, sisältäen autoedun.

Kaupunkiympäristön, kasvatuksen ja koulutuksen, kulttuurin ja vapaa-ajan sekä sosiaali- ja terveystoimialan apulaispormestarin kokonaispalkka on 10 000 euroa kuukaudessa, sisältäen autoedun.”

Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset löysivät toisensa tämän asian tiimoilta johtamisen jaostossa, epäilemättä tämä mielenkiintoinen allianssi tekee tänäänkin vastaesityksen. Kaikki maailman populistit, yhtykää!

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 18.1.2017, Vuosaaren Lokkisaarenpuiston asemakaavan muuttaminen (nro 12279)
2 V 18.1.2017, Vuosaaren Punakiventie 1 – 11:n asemakaavan muuttaminen (nro 12280)

ok. Puisto ja lisärakentamisella asuntoja noin 200 uudelle asukkaalle Vuosaareen!

3 V 18.1.2017, Raide-Jokerin tekninen asemakaava ja asemakaavan muutokset (nro 12400)

ok. Raide-Jokerin rakentaminen etenee ja nyt päätetään teknisestä asemakaavasta. Mistä? ”Teknisten asemakaavojen ja asemakaavamuutosten tavoitteena on muodostaa tilavaraus pikaraitiotienä liikennöitävän joukkoliikenneyhteyden toteutumiselle ja mahdollistaa sen toiminta.”

Raidejokeri ja kaavoitettavat kohteet

Raidejokeri ja kaavoitettavat kohteet


4 V 18.1.2017, Rakennuksen vuokraaminen opetus- ja varhaiskasvatusviraston käyttöön Kiinteistö Oy Vattuniemenkuja Neljältä (Lauttasaari)

ok! Lauttasaaren koulutilanteeseen on tulossa helpotusta 2019 kouluvuoden alusta lähtien. Vuokrahanke, joka lasketaan kokonaisuutena edullisemmaksi kuin oma uudishanke ja käynnistämisen aikataulu myös varmempi. Hyvä.

5 V 18.1.2017, Keski-Pasilan tornialueen arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailun järjestäminen; alueen varaaminen ja kilpailun lähtökohtien hyväksyminen

Keski-Pasilan tornialuetta ponnistetaan käyntiin uudella arkkitehtuurikilpailulla. Positiivisena huomiona kilpailuehdoissa kiinnitetään paljon huomiota alueen kävely- ja kaduntason ympäristöön. Eli toivon mukaan lopputuloksena ei vain yksittäisiä torneja aavikolla.
www_hel_fi_static_public_hela_kaupunginhallitus_suomi_esitys_2017_kanslia_2017-01-09_khs_1_el_afc3a4f8-19f2-c994-b131-580a59a00000_liite_pdf

Läpinäkyviä torneja! :D

Läpinäkyviä torneja! :D


KAUPUNGINJOHTAJA

4 Helsingin kaupungin linjaus kansainvälistä suojelua saavien vastaanoton täsmentämiseksi

Syksyllä linjasimme ilman huoltajaa saapuneiden turvapaikanhakijoiden kuntapaikkakiintiöistä. Nyt linjaamme täysi-ikäisistä. Voi olla että tulemme kiinnittämään erityistä huomiota myös lapsiperheiden asemaan.

SIVISTYSTOIMI

1 Työllisyydenhoidon Helsinki-lisän raportointi ja arviointi sekä myöntämisehtojen päivittäminen

ok. Helsinki-lisää, jota maksetaan työnantajille, jotka työllistävät vaikeasti työllistyviä, kehitetään. Muutokset vaikuttavat perustelluilta. Toimenpiteitä ovat mm. työttömyyden keston alarajan laskeminen – jolloin helpommin työllistyvätkin saisivat tukea ja tuen kohdistaminen myös kuntien velvoitetyöllistettäville.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

4 Valtuutettu Jessica Karhun aloite homekoiran käytöstä kosteusvaurioisten koulujen korjauksissa

ok. Vastauksessa kerrotaan kiinteistöviraston kokeilleen homekoiria, mutta että ne eivät ole yksiselitteinen vastaus kaikkien sisäilmaongelmien havaitsemiseen. Jo kiinteistöjen koko tuo rajoituksia.

7 Vanhankaupunginkosken länsihaaran padon purkamisen vaihtoehtotarkastelun tulokset

Vanhankaupunginkosken padon vaihtoehtoja on selvitetty lisää. Listalta löytyy sekä selvitys mm. rakennushistoriallisen suojelun juridisesta asemasta (voitaisiinko pato purkaa päätöksenä miten helposti tai ylipäätään tuleeko mm. rakennussuojelu väliin) ja lisäksi teknisten vaihtoehtojen esittelyä.
vanhakaupunginkoski
Tekniset vaihtoehdot pähkinänkuoressa:

VE0: Padon säilyttäminen ja kunnostus

VE Nyky+: Padon säilyttäminen ja kunnostus sekä kosken itähaaran kunnostus

VE1: Padon osittain purkaminen ja kosken osittainen ennallistaminen sekä itähaaran kunnostus

VE2: Padon purkaminen kokonaan ja kosken ennallistaminen sekä itähaaran kunnostus

Näistä ymmärrettävästi Nyky+ -vaihtoehto on edullisempi. Se on myös juridisen selvityksen mukaan se, joka todennäköisimmin onnistuu. Se ei tietenkään vastaavasti palauta koskea 1800-luvun asuun eikä mahdollista kaikkien kalojen nousua jokeen. Ehkä kannattaisi tehdä nämä toimenpiteet ja katsoa tilannetta muutaman vuoden kuluttua uudelleen? Mitkä olivat vaikutukset?

8 Ryhmärakennuttamishankkeiden takaamiseen liittyvä selvitys

Pähkinänkuoressa esittelijän vastaus on: computer says no. Kaupunki ei halua ottaa kannettavakseen edes teoreettista vastuuta ryhmärakentamisen riskeistä. Valitettavasti ryhmärakentamisen esteet säilyvät silloin ennallaan.

Suurin yksittäinen este ryhmärakennuttamisen edistymiselle on rahoitus. Rakennuttajaporukat, toisin kuin isot rakennusyhtiöt, eivät saa takausta lainalleen. Pankit antavat lainan valmistuvaa taloa vastaan vasta kun talo alkaa olla jo valmis. Olisi siis tarpeen keksiä ”silta-rahoitus”, joka paikkaisi tämän muutaman vuoden aukon hankkeissa. Olemme esittäneet että kaupunki takaisi kriteerit täyttävien hankkeiden lainat tämän vaiheen yli. Näin tulemme tänäänkin ehdottamaan.

Kaupunginhallitus 12.12.2016

Kuntapolitiikan supersyksyn jäljiltä ”normaali esityslista” näyttää tyhjältä. Nyt ”vain” vähän kaavoja, lausuntoja ja Helsingin viherkattolinjaukset. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 18.1.2017, Huopalahden asema-alueen ja ympäristön asemakaavan muuttaminen (nro 12392)

Huopalahden asemanseudun rakennuksia suojellaan ja niihin mahdollistuu jonkin verran asumista.

”Kaavaratkaisun toteutuessa Huopalahden vanha asemanseutu tulee jälleen aktiiviseen käyttöön: rakennukset ja historiallinen asemapuisto kunnostetaan ja alueen hoitovastuut täsmentyvät. Asemapuiston läpi tulee kulkemaan julkinen kevyen liikenteen reitti, johon liittyvälle aukiolle voidaan sijoittaa polkupyörien liityntäpysäköintiä. Vanhaan asemarakennukseen voidaan sijoittaa juhlatila, jossa voidaan omistajan aloitteesta järjestää myös yleisölle avoimia tilaisuuksia. ”

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Yleiset ennakkoäänestyspaikat Helsingissä vuoden 2017 kuntavaaleissa
4 Vaalipäivän äänestyspaikat Helsingissä vuoden 2017 kuntavaaleissa

ok. Kuntavaaleissa 23 kaupungin omaa yleistä ennakkoäänestyspaikkaa ja 12 Postin ylläpitämää paikkaa. Varsinaisena vaalipäivänä puolestaan 166 äänestysaluetta.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunnon antaminen valitukseen Kruunusillat-hankkeen hankesuunnitelman hyväksymistä koskevasta kaupunginvaltuuston päätöksestä 31.8.2016 § 210

ok. Brändö Seglare r.f., Kulosaarelaiset – Brändöborna r.y. ja Marjaniemi-Seura r.y. ovat 3.10.2016 valittaneet Kruunusillat –hankkeen hankesuunnitelman hyväksymisestä Helsingin hallinto-oikeudelle. Helsinki toteaa että ”valituksessa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella päätös tulisi kumota. Päätös ei ole syntynyt kuntalain 90 §:n tarkoittamalla tavalla virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös muutenkaan ole lainvastainen.”

2 Tavoitteet ja toimenpiteet viherkattojen rakentamisen edistämiseksi Helsingissä

Pitkään odotetut kaupungin viherkattolinjaukset. Prosessi lähti käyntiin vuonna 2012 valtuutettujen Kari, Sinnemäki ja Puoskari aloitteesta. Virkamiesryhmä jumppasi linjauksia pitkään, sen jälkeen niitä pyöritteli yleisten töiden lautakunta ja sitten vielä saatiin lausuntoja jokaiselta mahdolliselta taholta. Valitettavan vesitetty versio alkuperäisestä työryhmän esityksestä. Tässä ei ole mitään velvoittavuutta ja jos haluamme viherkattojen hyödyt hulevesien hallinnassa ja ilmanlaatuun, niin velvoittavuutta on oltava. Edes esitetty 20% kaltevuuskulma-raja ei ollut kovin kunnianhimoinen – muistelen että Kööpenhaminassa linjaus tiukemmin velvoittavana ja 30%.

Virkamiesryhmän työn tulokseen voi tutustua täällä.

SIVISTYSTOIMI

1 Lausunnon antaminen opetus- ja kulttuuriministeriölle hallituksen esityksestä laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Suurena tarkoituksena on toteuttaa ”toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi”. Opetusvirasto toteaa tähän tiivistetysti:”

Opetusvirasto katsoo kuitenkin, että esityksessä tulisi selkeämmin kuvata lainsäädäntöhankkeen tosiasialliset tavoitteet ja se, miten ne esityksen mukaisilla muutoksilla saavutetaan. Esityksessä ei esimerkiksi selkeästi kuvata esitettyjen muutosten vaikutusta Suomen nykyiseen koulutusjärjestelmään, vaikka kyseessä on mittava koulutusjärjestelmää koskeva säädösvalmistelu. Uudistus ei saa pitkälläkään aikavälillä heikentää perusopetuksen päättävän ikäluokan kouluttautumismahdollisuuksia. Lisäksi lakiesityksen perusteluista syntyy vaikutelma, että tällä esityksellä esivalmistellaan ammatillisen koulutuksen siirtämistä valtion ohjauksessa oleviin ammatillisen koulutuksen osakeyhtiöihin. Ammatillisen koulutuksen järjestäminen tulisi kuitenkin säilyttää kuntien vastuulla ehdotetun yhtiöittämisen sijaan. Ammatillisen koulutuksen ohjaus-, säätely- ja rahoitusjärjestelmän tulee tukea kuntien omistajaohjausta.”

Ja koko lausunnossa laajemmin.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Sofianlehdon A-talon toiminnallisen muutoksen hankesuunnitelma

ok. 7 miljoonaa euroa. Sofianlehdon A-talon hanke keskittää ja kehittää vaikeasti kehitysvammaisten lasten ja nuorten palvelut keskeiselle ja saavutettavalle sijainnille Helsingin kaupungin palvelutilaverkossa, ja mahdollistaa kehitysvammaisten henkilöiden laitoshoidon alasajon vuoden 2020 loppuun mennessä.

Kaupunginhallitus 7.12.2016

Tällä viikolla paljon koteja Kalasatamaan ja kaupungin viherkattolinjaukset. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

KAUPUNGINJOHTAJA

2 V 14.12.2016, Helsingin liikuntahallit Oy:n lainahakemus

ok. Harjoitusjäähalli Kaarelaan. 2,5 miljoonan euron laina.

3 V 14.12.2016, Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtajan virkaan ottaminen
4 V 14.12.2016, Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtajan virkaan ottaminen
5 V 14.12.2016, Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtajan virkaan ottaminen
6 V 14.12.2016, Kaupunkiympäristön toimialajohtajan virkaan ottaminen

Isot nimitykset. Hallintouudistuksen yhteydessä muodostettavien toimialajohtajien valinta. Kaikki nimet kaupungin sisältä. Kasvatuksen ja koulutuksen johtajaksi opetusviraston johtaja Liisa Pohjolainen, Soteen soteviraston vt. johtaja Juha Jolkkonen, Kulttuuriin ja vapaa-aikaan nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio ja kaupunkiympäristöön kaupunkisuunnittelupäällikkö Mikko Aho.

Kokonaiskuukausipalkaksi ehdotetaan 12 000 euroa (opetus, sote, kaupunkiympäristö) ja 10 000 euroa (kulttuuri ja vapaa-aika)

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 14.12.2016, Kalasataman Verkkosaaren pohjoisosan asemakaavan muuttaminen (nro 12375)

ok! ”Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden asuinalueen rakentamisen merelliseen ympäristöön noin 3 600 asukkaalle.”
cursor_and_www_hel_fi_static_public_hela_kaupunginhallitus_suomi_esitys_2016_kanslia_2016-12-07_khs_43_el_64970e7e-f24f-c9f9-84fe-5895fa100000_liite_pdf
Suomalaisen kunnan mediaanikoko on noin 6000 asukasta.

2 V 14.12.2016, Länsisataman Saukonlaiturin kortteleiden 20067 ja 20069 luovuttaminen ja toteutus- ja luovutussopimusten hyväksyminen (Länsisatama, Jätkäsaari, tontit 20067/1 – 3 ja 20069/1 – 3)

ok. Mielenkiintoinen tonttikauppa. Kilpailun kautta:

”AK-tonttien 20067/2 ja 3 sekä 20069/1 ja 3 kauppahinta määräytyy tonteille rakennettavien asuinrakennusten ym. velattoman kokonaismyyntihinnan sekä rakennuttajan ostotarjouksessa ilmoitetun prosenttiosuuden perusteella siten, että tontin kauppahinta on tontille rakennettavien asuinrakennusten ym. velaton kokonaismyyntihinta kerrottuna ostotarjouksen mukaisella prosenttiluvulla. AK-tonttien 20067/2 ja 3 osalta sovellettava prosenttiosuus olisi siis 31,577 % ja AK-tonttien 20069/1 ja 3 osalta 21,235 %.”

Tästä sitten seuraa tonttien 20067/2 ja 3 osalta arviolta 1 600 – 1 900 euroa/k-m² ja tonttien 20069/1 ja 3 osalta 1 200 – 1 500 euroa/k-m2. Yhteensä 31,8 – 38,7 milj. euroa.

Kiinteistöviraston tonttiosasto on tehnyt hyvää duunia.

3 V 14.12.2016, Koskelan sairaalan ja pesuloiden alueen asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12389)

Toista kertaa pöydällä. Kaupunkisuunnittelulautakunta poisti kokouksessaan kaavasta merkinnän ”AKS-KORTTELIALUEILLA määräyksen ”Rakennusten tulee olla julkisivultaan ja rakenteeltaan pääosin puuta.”” Nyt on saatu selvitys ja selvityksen selvitys.

”Puu- ja betonirakentamisen kustannuserot ovat tuoreimpien tietojen perusteella hyvinkin pieniä. Puurakentaminen on oikeanlaisella suunnittelulla ja rakennusmääräysten ymmärtämisellä vain 2 tai 3 %:ia kalliimpaa kuin betonirakentaminen. Kustannusero muodostuu kolmesta tekijästä: suunnittelu, sprinklaus ja sääsuojaus, joista jokainen lisää puukerrostalon rakennuskustannuksia noin sadalla eurolla asuinneliötä kohden. Koskelan monipuolisen palvelukeskuksen osalta sprinklaus on rakennusmateriaalista huolimatta välttämätöntä.”

Tässä jos missä kannattaisi tehdä puurakenteista.

6 Eräiden hankkeiden rahoitus innovaatiorahaston varoilla vuonna 2017

ok. Ehdotuksen mukaan jaamme aiemmin päätetyille jatkuville hankkeille 867 000 euroa, 914 500 euroa käytettäväksi vuonna 2017 uusille hankkeille ja lisäksi vielä noin 330 000 euroa hankkeille, jotka ovat viivästyneet ja määrärahat myönnetty vuodelle 2016.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Tavoitteet ja toimenpiteet viherkattojen rakentamisen edistämiseksi Helsingissä

Pitkään odotetut kaupungin viherkattolinjaukset. Prosessi lähti käyntiin vuonna 2012 valtuutettujen Kari, Sinnemäki ja Puoskari aloitteesta. Virkamiesryhmä jumppasi linjauksia pitkään, sen jälkeen niitä pyöritteli yleisten töiden lautakunta ja sitten vielä saatiin lausuntoja jokaiselta mahdolliselta taholta. Valitettavan vesitetty versio alkuperäisestä työryhmän esityksestä. Tässä ei ole mitään velvoittavuutta ja jos haluamme viherkattojen hyödyt hulevesien hallinnassa ja ilmanlaatuun, niin velvoittavuutta on oltava. Edes esitetty 20% kaltevuuskulma-raja ei ollut kovin kunnianhimoinen – muistelen että Kööpenhaminassa linjaus tiukemmin velvoittavana ja 30%.

Virkamiesryhmän työn tulokseen voi tutustua täällä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Hotellitontin varaaminen SSA Kodit Oy:lle (Ruskeasuo, tontti 16748/5)

ok. SSA suunnittelee 500 huoneen hotellia Ruskeasuolle Manskun loppupäähän.

Sähköautot vai biodiesel

Suomi, tai no ainakin Suomen hallitus, julkaisi viime viikolla ilmasto- ja energiastrategian, jonka mukaan 2030 Suomen teillä olisi noin 250 000 sähköautoa ja vähintään 50 000 (bio)kaasuautoa. Kovin radikaaliksi tätä näkemystä ei voi väittää, maassamme kun huristelee tätä nykyä noin 2,6 miljoonaa henkilöautoa, 300 000 pakua ja 100 000 rekkaa. Eli hallituksemme strategian mukaan vuonna 2030 vain noin 10% ajoneuvoista liikkuisi enemmän tai vähemmän kestävästi.

Näkemyksestä puuttuu paitsi kunnianhimo, myös ymmärrys siitä miten nopeasti sähköautoilu voi yleistyä.

Suosittelen katsomaan tämän Tony Seban presentaation. Linkkaan suoraan kohtaan, jossa puhutaan sähköautoista. Käyn läpi ydinkohdat tässä blogissa.

Miten nopeasti muutos voi tapahtua? Seuraava Tony Seban kuvapari kertoo esimerkin sadan vuoden takaa:
cursor_and_del_1_pdfcursor_and_del_1_pdf
Meillä on aikaa vuoteen 2030 suurin piirtein saman verran. Onko samanlainen muutos mahdollinen vai vain viherhaihattelua?

Sähköautojen kallein osa on akusto. Litium-ioni-akustojen hinta on laskenut viimeiset 15 vuotta noin 14% per vuosi. Vuoden 2010 jälkeen jopa n. 16% vuosi. Tästä laskusta seuraa seuraava käyrä:
cursor_and_del_1_pdf
Tähti vuoden 2020 kohdalla tarkoittaa vuotta, jolloin 320 kilometrin toimintasäteellä varustetun sähköauton akuston hinta on tasolla, jolla uuden sähköauton hinta on sama kuin Yhdysvalloissa myytävän keskihintaisen polttomoottoriauton (33 000$).

Vuoden 2022 kohdalla oleva tähti puolestaan on ”low-end” eli halvahkon auton hintataso (22 000$). Eli vain muutaman vuoden kuluttua sähköauto ei ole enää markkinaehtoisestikaan kalliimpi kuin polttomoottoriauto.

Entäs sitten? Ei jengi halua sähköautoja? Ai ei vai?

Tavallisessa polttomoottoriautossa on noin 2000 liikkuvaa osaa. Teslassa 20. Kumman arvelette olevan halvempi ylläpitää ja kestävämpi? Entäs ajokokemus? Tesla tarjoaa jo nyt suorituskyvyltään monta kertaluokkaa kalliimpien polttomoottoriautojen kiihtyvyyden ja väännön. Ja sähköauton sähkö maksaa bensaan verrattuna pähkinöitä.
cursor_and_del_1_pdfJa kuvitteleeko joku suurten autovalmistajien tässä markkinatilanteessa vielä kymmenen vuoden kuluttua valmistavan polttomoottoriautoja lähinnä Suomen markkinoille? Ja vielä, kuvitteleeko joku vain Suomen markkinoille rakennettavien Flexifuel-autojen olevan halvempia kuin kaikkialle muualle maailmaan valmistettavien sähköautojen?

Onkin varsin todennäköistä että hallituksen biopolttoainekiimassaan valitsema visio on aivan liian varovainen. Pitäisi valmistautua koko henkilöautoliikenteen sähköistämiseen. Tavoitteen tulisi olla vähintäänkin se että 2030 teillämme ei uusia polttomoottoriautoja ole enää lainkaan.

Ja kaupunkitasolla meidän tulisi valmistautua siihen että latauspaikkojen tarve kasvaa lähivuosina räjähdysmäisesti. Jokaisella Helsingin noin 20 000 kadunvarsipaikalla pitäisi mahdollistaa lataaminen. Olenkin antanut kertoa itselleni että kaupunki on tähän valmistautumassa, tosin mittakaavaa Helsinkikään ei välttämättä vielä hahmota.

Biopolttoaineet, ainakin jätteistä tuotettavat, voivat olla osa raskaan liikenteen ja lentoliikenteen tulevaisuutta. Henkilöautoista polttomoottorit katoavat muutamassa vuodessa ja siinä voittavat sekä autoilija että ympäristö. Vaikka kuinka uskoisi biotalouteen, kannattaa katsoa mitä maailmalla tapahtuu. Suomi ei ole mikään yksinäinen saareke, jossa voidaan tehdä aivan omalakisia päätöksiä. Markkinatalous ratkoo ison osan autoilun ilmasto-ongelmista aivan lähivuosina.

Ja 2030 autot ovat automaattisia, joka muuttaa autoilun luonnetta vielä enemmän. Mutta siitä joskus toiste.