Keminmaa, flyygeli ja kulttuuripolitiikka

Torstai-iltapäivänä YLE uutisoi Keminmaan myyvän konserttiflyygelinsä. Aloitteen tekijöinä Perussuomalaiset ja perusteluina ”säästöt”:

Soittimen myymisestä aloitteen tehneen perussuomalaisten valtuustoryhmän tietojen mukaan flyygelin ylläpidosta aiheutuu noin 200 euron vuotuiset vakuutuskustannukset ja ryhmä huomauttaa flyygelin vaativan myös vuosittaista viritystä.

Olin mykistynyt uutisesta. Perustelu vaikutti niin absurdilta ja epätodelliselta että koko asiaa oli vaikea uskoa todeksi. 200 euron säästöt! Suomalainen kunnallispolitiikka jaksaa yllättää!

Asiallinen konserttiflyygeli maksaa noin satatuhatta euroa. Muutama satanen tai tonni vuodessa on pieni raha siitä että arvosoitin pysyy kunnossa ja konserttien järjestäminen on ylipäätään mahdollista. Ja kun se on kerran hankittu, on pois myyminen vaan yksinkertaisesti vähän tyhmää.

Kuva: Wikimedia Commons, kuvaaja: Alan Levine, cc-lisenssi

Kuva: Wikimedia Commons, kuvaaja: Alan Levine, cc-lisenssi


Olin sen verran järkyttynyt että päätin soittaa suoraan sylttytehtaalle – Keminmaan sivistyslautakunnan jäsenille.

Ensimmäisenä sain luurin päähän sivistyslautakunnan perussuomalaisen varapuheenjohtajan Arto Hakalan. Kysyin miksi ovat flyygelin myyntiä ehdottaneet ja Arto vastasi:

”Meidän mielestä se flyygeli ei siellä varastossa sivistä kettään.”

”Sen jälkeen kun Otto Vallenius -laulukurssien järjestäminen lopetettiin ei sille ole ennää ollut käyttöä kuin kerran tai kaksi vuodessa koulun juhlissa.”

”Siinä meijän aloitteessa oli että käytetään sivistystoimeen ne rahat jotka siitä saadaan.”

Sain yhteyden myös lautakunnan puheenjohtaja Jouni Hastiin. Hänellä tuntui olevan laajempaa ymmärrystä kulttuuripalveluista ja koko YLE:n uutinen flyygelin myynnistä joutui uuteen valoon.

Jounin mukaan tällä viikolla päätettiin vain laittaa flyygeli tarjolle, jotta nähdään paljonko siitä saataisiin. Ja päätökseen lisättiin ehdollinen lause: ”sivistyslautakunta pidättää oikeuden hylätä tai hyväksyä tarjous”. Eli lopullisesta myynnistä päätetään erikseen – eikä instrumenttia olla muutamalla eurolla myymässä, jos ylipäätään myydään. Jouni totesi vielä erikseen että ”ei tällä kunnan taloutta pelasteta”.

Mukavaa että tilanne ei ollut aivan niin pimeä kuin mitä uutisen lukemalla sai ymmärtää.

Puheluiden jälkeen jäin pureksimaan kuulemaani. Arton vastauksessa kun on vissi pointti. Ihan takuulla se flyygeli ei siellä varastossa sivistä ketään. Ja lisäsatsaus sivistykseen olisi varmasti hyvästä. Tästä päästäänkin todella mielenkiintoisen kysymyksen äärelle:

Miksi flyygeliä ei käytetä?

Perussyy löytyy suomalaisesta kulttuuripolitiikasta. Musiikin valtiollinen tukijärjestelmä on luotu ylläpitämään orkestereita. Orkestereita, jotka soittavat kiltisti kotisalissaan konsertteja samalla kokoonpanolla vuodesta ja kuukaudesta toiseen. Keminmaalla tämä valtion vahvasti tukema kulttuuri näkyy Länsi-Pohjan jousikvartetin muodossa, joka näköjään soittaa tänä syksynä kokonaiset kolme konserttia Keminmaalla. Flyygeliä ei jousikvartetti tarvitse.

Klassinen orkesterimusiikki voikin Suomessa hyvin. Yhteensä valtionosuusjärjestelmän 1037:sta henkilötyövuodesta 986 eli 95% on jyvitetty ns. ”klassista musiikkia” esittäville orkestereille.

Eikä tässä sinällään ole mitään pahaa tai väärin, kyllä laadukas klassinen musiikki tukensa ansaitsee. Keminmaan esimerkki kuitenkin nostaa kirkkaasti esiin sen mitä kaikkea jää tukematta – jo klassisen musiikin genressäkin.

Missä on kamarimusiikki? Miksi tuemme miljoonilla suurten kaupunkien sinfoniaorkestereita mutta kamarimusiikkiin Keminmaalla meillä ei ole edes tukijärjestelmää? Ja miksei Keminmaalla soi myös jazz, kansanmusiikki tai rytmimusiikki? Miksi nykyinen kulttuurin tukijärjestelmämme ylipäätään sulkee suuren osan maata tarjonnan ulkopuolelle?

Milla Viljamaa keskittyy, ranskalaiset ihmettelevät kuulemaansa.

Milla Viljamaa keskittyy, ranskalaiset ihmettelevät kuulemaansa.

Ratkaisu ovat kiertävät sisällöt, kulttuurin kiertuetoiminta. Mallit toiminnalle ovat olemassa, tarvitaan vain rohkeutta nostaa niiden rahoitus tasolle, jossa toiminta saadaan jalkautettua joka puolelle maata.

Tarvittavat summat eivät ole kummoisia. Koulun konserttikeskus järjestää vuosittain noin 1200 konsertia suoran tuen ollessa 700 000 euron ja kokonaisliikevaihdon noin miljoonan luokkaa. Myös Jazz- ja kansanmusiikkiliiton kiertuetoiminta sekä ns. VAKA-hankkeen esittämät mallit toimivat. Ja löytyy VOS-laitoksen sisältäkin erilaisia toimintatapoja, jotka mahdollistaisivat nykyistä kattavamman ja monipuolisemman tarjonnan.

Muutaman miljoonan euron satsauksella, eli noin 10% orkestereiden tuesta, koko maan kulttuuritarjonta näyttäisi kovin erilaiselta. Ja tarkoitan koko maata. Jokaista yli 300 kuntaa. Jo muutaman kymmenen tuhannen euron tuella valtiolta ja kunnalta Keminmaassa voitaisiin järjestää kuukausittain korkeatasoisia konsertteja, joissa flyygeli saisi arvoistaan kyytiä ja kuntalaiset kulttuuria.

Flyygelin hankinta on vasta puolet kokonaisuudesta, tarvitaan myös soittajia. Keminmaa, teillä on autotallissanne iso Mersu tankki tyhjänä. Ilman bensaa siitä ei ole iloa kellekään. Ostetaan löpöä ja lähdetään kruisailemaan! Soittimet on tehty soitettaviksi.

Kaupunginhallitus 24.11.2014

Tällä viikolla kaupunginhallituksessa 2014 talousarvion määrärahasiirtoja ja ylityksiä ja isona kaava-asiana Veturitien toteuttaminen. Lisäksi myydään tontteja, puolletaan lupia ruoppaamiselle ja laitetaan liikennesuunnittelupäällikön virka hakuun.

Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 10.12.2014, Eräiden vuoden 2014 talousarvioon merkittyjen määrärahojen ylittäminen ja siirtäminen

ok. Käyttötaloudessa on syntynyt 52,9 miljoonaa euroa ylityksiä talousarvioon verrattuna. Suurimmat ylitykset tuttuun tapaan sotessa (24m€), toimeentulotuessa (8,2m€) ja HUSsissa (12,6m€). Perusteluina sotessa työmarkkinatuen, vammaispalvelujen, terveysasemien, päivystyksen sekä psykiatria- ja päihdepalvelujen ylitykset, toimeentulotukimenoissa 6,5% kasvu toimeentulotuen tarvitsijoissa ja HUSsissa lisäkustannukset tulevat ”operatiiviselta toimialalta sekä naisten ja lastentautien tulosyksiköstä”.

Ympäristökeskuksen menot ovat ylittyneet 280 000 euroa Luontokeskus Haltian ylläpitömaksun vuoksi. Kaupunginkirjaston 1,8 miljoonan ylitys puolestaan selittyy ulkopuolisella rahoituksella.

Opetusvirasto puolestan on saanut harkinnanvaraisia valtionavustuksia 6,2 miljoonaa euroa. Uusi oppilashuoltolaki aiheuttaa lisäkustannuksia 0,7m€ ja lukiokoulutukseen valmistava koulutus 0,1m€. Yhteensä ylitystarve siis 7 miljoonaa euroa.

Määrärahasiirtoja ehdotetaan työsuhdematkalippuihin, joiden käyttäjien määrä on lisääntynyt arvioitua enemmän. (Hyvä! Määräraha 2014 yhteensä 2,7m€.)

Lisäksi Kiinteistövirasto järjestelee investointirahojaan 1,9m€ ja Kaupunginkansliasta siirretään Opetusvirastolle 0,4m€ tietotekniikkahankkeisiin.

2 V 10.12.2014, Selvitys vuoden 2013 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä

ok. Mitä arviontikertomuksen johdosta on tehty selviää täältä.

3 V 10.12.2014, Takauksen myöntäminen Jätkäsaaren jätteen putkikeräys Oy:lle

ok. Jätkäsaaren rakentaminen on edennyt alkuperäistä suunnitelmaa hitaammin, minkä vuoksi vuosien 2011–14 välillä osakemerkintämaksuja on jäänyt saamatta noin 9 miljoonaa euroa. Tämän vuoksi putkikeräys oy:lle annetaan takaus vielä 8 miljoonan euron lainaa varten, jotta järjestelmän lähivuosien hankinnat voidaan tehdä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 10.12.2014, Keski-Pasilan Veturitien eteläosan asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12230, Veturitien eteläosa)
2 V 10.12.2014, Veturitien liikennesuunnitelma ja hankkeen toteutus

ok. Käsittelyssä oleva asemakaava koskee ainoastaan katu- ja rautatie-alueita Pasilan asemalta etelään. Käytännössä kaava etenenee tällaisenaan. Alueen suunnittelu on jo niin pitkällä että kokonaisuutta ei voida suuresti muuttaa. www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-11-24_Khs_42_El_CC64B758-FADC-4E22-96E8-45F74A7B3887_Liite_pdfKaavassa on mahdollisuus toteuttaa tunnelit vaiheittain niin että ensin rakennetaan tunneli alittamaan vain Teollisuuskadun kiertoliittymä. Tämä on tarkoitus toteuttaa 2015-2019.

”Edellä mainituista Veturitien lyhyt tunneli ja kevyt varautuminen pitkään tunneliin on mahdollista toteuttaa valtuuston syksyllä 2014 toteutuskaudelle 2015-2019 hyväksymän investointiraamin sisällä. Veturitien pitkän tunnelin rakentaminen kerralla sekä raskas varautuminen pitkän tunnelin toteuttamiseen taas johtaisivat investointiraamin ylitykseen.”

Liite_pdf
Itse en suunnitellun kaltaisesta ”tunneloidusta kaupunkimoottoritiestä” ratkaisuna pidä. Jo tunnelien suuaukot luovat niin kaameaa kaupunkia, jatkuvista huoltokustannuksista puhumattakaan – nykyaikaisen tunnelin kulut kun eivät rajoitu vain investointiin, vaan ilmanvaihto, valvonta jne. järjestelmät vaativat jatkuvaa satsausta. Kannattaa huomata että vaikka tunneli vie autot 264 matkalta maan alle, jää pinnalle kaukaloita noin 200 metrin verran. Ja tietenkin tunnelirakentaminen on ihan poskettoman kallista perinteisen kadun rakentamiseen verrattuna.

Tältä kaukalo näyttää Bristolin keskustassa:bristol_tunneliUuden yleiskaavaluonnoksen visio kaupungista on erilainen kuin tämän kaavan. Jotenkin tuntuu siltä että Veturitien suunnittelu tehtiin 1900-luvun lopulla hallinneen kaupunkisuunnitteluideologian mukaisesti – yksityisautoilun sujuvuus on etusijalla kävelykaupungin sijaan.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Vuoden 2015 talousarvion noudattamisohjeet

ok. Ze rules must be obeyed at all timez!

4 Kantti ry:lle myönnetyn lainan siirtäminen Käpyrinne ry:lle

ok. Kaupunki on myöntänyt vuonna 1999 noin puolen miljoonan euron lainan Kantti ry:lle vanhusten palvelutalon rakentamista varten. Lainapääomaa on jäljellä 176 887 euroa. Nyt Kantti ja Käpyrinne ry yhdistyvät ja laina siirretään uudelle vakavaraisemmalle yhdistykselle.

5 Määrärahan myöntäminen kiinteistövirastolle eri alueiden esirakentamiseen ja alueiden käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin

ok. Yhteensä noin miljoona euroa Raide-Jokerin pohjatutkimuksiin, päiväkotitontin täyttötöihin, Suursuon ostoskeskuksen purkamiseen ja esirakentamiseen Jätkäsaaressa ja Suvilahdessa.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Liikennelaitoksen hallinto- ja talousyksikön asiamiehen viran nimikkeen muuttaminen hallintopäälliköksi

ok. Onnimannista matikka, Hallinto- ja talousyksikön asiamiehestä hallintopäällikkö.

2 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle liikuntaviraston hakemuksesta ruopata venesatamia
3 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Sataman hakemuksesta läjittää ruoppausmassoja Lokkiluodon meriläjitysalueelle
4 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Sataman hakemuksesta läjittää ruoppausmassoja Koirasaarenluotojen meriläjitysalueelle

ok. Puollamme liikuntaviraston ruoppaushanketta. ”Hanke parantaa nykytilanteeseen verrattuna vesiliikenteen turvallisuutta venesatamien alueilla, joilla on tapahtunut liettymisestä johtuvaa madaltumista. ”

Lisäksi puollamme ympäristölautakunnan lausunnon mukaisesti Helsingin Sataman meriläjityksiä.

5 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle HSY:n hakemuksesta Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkastamisesta

ok.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Asuinkerrostalotontin myynti SATOKoti Oy:lle (Katajanokka, tontti 80013/2)
2 Erityisasumisen tontin myynti Ruissalo Säätiölle Kiinteistö Oy Helsingin Dosentinlinnan lukuun (Munkkiniemi, tonttijaon mukainen tontti 30098/8)
3 Asuntokerrostalotontin myynti Asunto Oy Helsingin Gunillalle (Laajasalo, Kruunuvuorenranta, Gunillankallio, tontti 49048/1)

ok.

1. Myydään Katajanokalla tontti 4,9 miljoonan euron kauppahintaan, joka vastaa rakennusoikeuden yksikköhintaa 1240,5€/kem². 15 vuoden ajan pidettävä vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokäytössä-

2. Myydään vanhusten palvelutalon laajennuksen tontti 4,1 miljoonalla eurolla, joka vastaa rakennusoikeuden yksikköhintaa 854 – 855 euroa/kem².

3. Myydään tontti 2,3 miljoonan euron kauppahinnasta, joka vastaa rakennusoikeuden yksikköhintaa 700 euroa/k-m². Asunnot on pidettävä vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokäytössä vähintään 10 vuoden ajan.

4 Alueen varaaminen Roihuvuoresta Itä-Helsingin lasi Oy:lle tuotanto-, myymälä- ja toimistotilahanketta varten (Herttoniemi, Roihuvuori)

ok. Itä-Helsingin lasi Oy haluaa rakentaa tuotanto-, myymälä- ja toimistotiloja Roihuvuoreen. Varataan tontti suunnittelua varten.

Mielenkiintoista vertailla eri alojen vaatimaa tilaa. Suunniteltu tonttiteho noin 0,5 ja neliöitä per työntekijä noin 150-220. Tietotyöläisiä tuolle tontille menisi moninkertainen määrä.

5 Eron myöntäminen kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelupäällikölle
6 Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelupäällikön viran auki julistaminen

ok. Ville Lehmuskoski siirtyi HKL:n toimitusjohtajaksi ja nyt julistetaan liikennesuunnittelupäällikön virka hakuun. Ymmärtääkseni prosessi on tarkoitus hoitaa aika vauhdilla. Erittäin merkittävä pesti. Toivottavasti saamme korkealaatuisia hakijoita.

Joskus olen mietiskellyt näiden asiantuntijatehtävien kohdalla että miksi rajaamme rekrypohjan vain Suomeen? Eikö liikennesuunnittelupäällikkö voisi johtaa englanniksi? Liikennesuunnittelun kysymykset ja haasteet kaupunkialueilla kun eivät ole uniikkeja vain Suomelle vaan kehityssuunnat ovat usein vähintäänkin yleiseurooppalaista. Rajaisiko mikään Helsingin kokoinen yksityisen puolen organisaatio asiantuntijapäällikkörekryään vain Suomen rajojen sisään?

SIVISTYSTOIMI

1 Helsingin kaupungin ja valtionvarainministeriön välisen nuorten yhteiskuntatakuun kuntakokeilun hyväksyminen

ok. Valtiovarainministeriö on hyväksynyt Helsingin mukaan nuorisotakuukokeiluun. Kokeilussa mukana oleminen mahdollistaa EU-tuen hakemisen.

Kaupunginhallitus 17.11.2014

Ensi maanantaina lukuisia asioita pöydältä ja monta uutta, mm. apulaiskaupunginjohtajan valinta on etenemässä kohti valtuustoa. Itselleni ehkä mielenkiintoisin on Kulttuuritoimen selvitysryhmän raportti siitä, miten kulttuurialan hallintoa ehkä pitäisi jumpata uuteen uskoon. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

3 Oikaisuvaatimusasia: Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi

ok. Malmin lentäjät ovat tehneet neljä oikaisuvaatimusta Valtion ja Helsingin seudun suurten kuntien infrasopimuksesta, jonka nojalla valtio siirtää toimintonsa pois Malmin kentältä ja se vapautuu asuntotuotannolle jo lähivuosina. Päätämme hylätä oikaisuvaatimukset.

1 V 26.11.2014, Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan virkaan ottaminen

ok. Syksyn ehkä mielenkiintoisin henkilövalinta etenee – kaupunkisuunnittelusta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan valinta tehtäneen 26.11. valtuustossa. Ehdokkaiksi ovat tähän mennessä ilmoittautuneet sosialidemokraattien Hannu Penttilä, joka on hoitanut tointa viimeiset seitsemän vuotta ja meidän ehdokkaamme Anni Sinnemäki.
Anni-Sinnemaki-033-682x1024Me Helsingin Vihreät olemme johdonmukaisesti ajaneet koko 2000-luvun ajan Helsinkiin toimintatapaa, jossa kunnallisvaalien tulos näkyisi myös kaupungin johdossa. Puhumme mieluusti ”pormestarimallista”, joka on käytössä mm. Tampereella. Tähän suuntaan ollaankin erittäin todennäköisesti menossa, sillä sosiaalidemokraatteja lukuunottamatta kaikki valtuustoryhmät pitivät hyvänä ajatusta, että nyt valittavan apulaiskaupunginjohtajan pesti rajataan seuraavan valtuustokauden alkuun, jolloin uusi järjestelmä voisi aloittaa.

Meitä Vihreitä nykyinen tilanne, jossa kaupungissamme on kaksi Kokoomuksen johtajaa (kaupunginjohtaja Pajunen, Sote Sutinen) ja kaksi sosialidemokraattien apulaiskaupunginjohtajaa (Kaj Penttilä, Stj Viljanen), on kismittänyt paljon, sillä olemme olleet vuosina 2000-2004 ja 2009- sosialidemokraatteja suurempi ryhmä valtuustossa. Olisi itsestäänselvästi demokraattisempaa että meillä olisi kaksi apulaiskaupunginjohtajaa nykyisen yhden sijaan. On myös selvää, että jos häviämme vaalit 2017 demareille, tilanne kääntyisi taas päinvastaiseksi. Valinnan tulisi tapahtua avoimesti vaaleissa, ei kabineteissa kähmien.

Tällä hetkellä kaupunginhallituksen ”johtamisen jaosto” käy läpi vaihtoehtoja siitä, kuinka koko Helsingin hallinto 2017 järjestettäisiin. Uudistuksen ei pidä rajautua vain ylimmän johdon valintatapaan, vaan olla koko hallintotapaa uudistava. Lopputuloksena toivottavasti tehokkaampi, demokraattisempi ja sujuvampi kaupunki.

2 V 26.11.2014, Luottamushenkilöiden palkkiosäännön muuttaminen

ok. Kaupunginhallituksen jaostojen puheenjohtajille ei ole ollut aiemmin määritelty vuosipalkkiota. Tämä johtui pitkälti siitä että aiemmin tärkeimmän, eli konsernijaoston puheenjohtaja, toimi samalla kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Nyt näille pj-pesteille ehdotetaan omaa vuosikorvausta, noin 7000 euroa.

3 V 26.11.2014, Innovaatiorahaston sääntöjen muutos

OK! Mahtavaa Erkki! Toisinaan aloitteista seuraakin jotain! Toveri Perälä teki viime vuonna aloitteen kaupunkimme ”innovaatiorahaston sääntöjen tarkistamisesta” siten että säännöt sallisivat myös sosiaalisten innovaatioiden, joilla ei ole suoraa elinkeinovaatimusta, tukemisen. Viime keväänä vastaus aloitteeseen oli nihkeähkö, joten palautimme sen kaupunginhallituksessa vasemmistoliiton, rkp:n ja osan demareita tuella. Nyt sääntöjä on sitten valmisteltu ja saamme viedä valtuustoon esityksen, jonka sisältö kuuluu seuraavasti:

”Kaupunginvaltuusto päättää muuttaa innovaatiorahaston sääntöjen 3 §n seuraavaan muotoon: ”Rahaston varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien tulevaisuuden elinkeinoperustaa ja osaamisperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.”

Hyvä Erkki!

ALOITTEET

Sitten aloitteisiin, jotka jätettiin viime viikolla pöydälle. Ne löytyvät tästä taulukosta.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 26.11.2014 Satama-alueiden vuokrausperusteet (Katajanokka, Eteläsatama, Länsisatama, Hernesaari ym.)

ok. Kilpailuneutraliteettilainsäädännön vaatimusten mukaisesti Helsinki yhtiöittää Satamansa. Tästä seuraa se että liikelaitoksena toimivan Sataman käyttämät alueet täytyy vuokrata Satama Oy:lle.

Vuokrasopimuksiin sisältyy alueita, joiden osalta vuokrasopimukset voidaan irtisanoa sitä mukaa kun niille osoitetaan kaavoituksella jotain muuta käyttöä. Näitä on mm. Guggenheimille varattu tontti Etelä-Satamassa. Lisäksi vuokrataan vesialueita – tämä tarkoittaa siis laivareittejä.

2 V 26.11.2014, Jätkäsaaren Saukonlaiturin länsiosan asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12270, Saukonlaituri länsi)

ok. Jätkäsaaren kaavoitus etenee. Nyt Saukonlaiturin länsiosan kaava. Itäosan valtuusto hyväksyi 2013.

Talous- ja suunnittelukeskus ja Kiinteistövirasto ovat, varsin perustellusti, huomauttaneet kaavassa olevan kanavan toteuttamiskustannuksista. Kanavan toteuttamiskustannukset eivät mahdu investointikaton puitteisiin ja vähentävät kaupungin saamia tuloja. Tuo kanava tulee maksamaan kymmeniä miljoonia euroja. Itsekin kyllä kyseenalaistan kanavan tarpeellisuuden kun vieressä on muutamien kymmenien metrien pääss merta, joka lienee varsin riittoisa ”vesielementti” asuinalueelle.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-11-10_Khs_40_El_21906ABD-1CA6-42C9-90B5-CB06AE6E37AC_Liite_pdfEsittelijä perustelee ratkaisua sillä että

”Kanavattomalla ratkaisulla poikettaisiin kuitenkin merkittävästi niistä keskeisistä periaatteista, jotka on hyväksytty Jätkäsaaren osayleiskaavassa, minkä vuoksi tarkistettuunkin asemakaavaehdotukseen on edelleen sisällytetty
kanava siten sijainniltaan muutettuna, että perustamisolosuhteiltaan heikoimmat ja eniten kustannuksia aiheuttavat alueet on väistetty.”

Eli kustannuksia on ilmeisesti saatu hieman alaspäin. Pohjaongelma on se että kaavoittajalla ei ole kosketusta tulopuoleen, vaan osayleiskaavaa on voitu laatia ikäänkuin itsenäisenä taideteoksena – on suunniteltu ”korkeatasoista kaupunkikuvaa”, jonka toteuttaminen on sitten kallista. Ihan näin tämän ei tulevaisuudessa toivoisi menevän. Uudisrakentamisen ja kaavoittamisen tulisi olla kaupungille kannattavaa toimintaa.

3 V 26.11.2014, Kalasataman keskuksen toteutussopimuksen muuttaminen (Sörnäinen, Kalasatama, korttelit nrot 10620 – 16023)

ok. Tämä on iso ja monimutkainen keissi, mutta hyvä että on saatu jumpattua ratkaisu, jolla toteuttaminen lähtee käyntiin. Tämä projekti on keskeinen koko alueen rakentamisella, sillä keskukseen limittyy niin monta eri tekijää jäteasemasta lähtien.

Pääpiirteissään kyse on siitä että kun SRV lähti vuonna 2011 solmitun sopimuksen mukaisesti suunnittelemaan Kalasataman keskuksen toteuttamista, kävi jatkosuunnittelun aikana selväksi että alkuperäinen suunnitelma ei ollut toteuttamiskelpoinen sellaisenaan. Nyt sopimusta rukataan muotoon, joka mahdollistaa hankkeen toteutumisen.
Liite-7_pdf__page_11_of_11_Isoimmat muutokset ovat sosiaali- ja terveysaseman siirtäminen erilliseen rakennukseen keskuksen ulkopuolelle. Tästä seuraa sitten puolestaan se että liikekeskus laajenee entisestään terveysasemalta vapautuneisiin tiloihin. Lisäksi tonttikaupoista kaupungille tulevien tulojen ajoitusta vaiheistetaan – 142 miljoonaa euroa on kieltämättä sen kokoinen potti että on ymmärrettävää että sen maksaminen ei onnistu kerralla.

Esittelijän mukaan ”SRV:n esittämä suunnitelmamuutos on keskuksen toteutuksen kannalta tarkoituksenmukainen ja myös kaupungin kannalta sekä toiminnallisesti että muutoin perusteltu.”

Itse olen laajemmassa mittakaavassa sitä mieltä että kaupunkikehittämisemme on liian ”ostoskeskusvetoista”. Riittääkö Kalasataman keskukselle, Kampin keskukselle ja Pasilalle todellakin asiakkaita? Ja jos riittää, niin riittääkö pienemmille liikkeille ja Hakaniemelle. Kyllä sillä roinan hankkimisellakin on rajansa. Mutta on hyvä että Kalasatamassa päästään nyt vihdoin rakentamaan. Ja kyllä mä diggaan siitä että sinne syntyy kunnon torneja!

4 V 26.11.2014, Jätkäsaaren tornihotellin ja kongressikeskuksen tontin vuokrausperusteet sekä tontilla sijaitsevan makasiinirakennuksen L2 luovuttaminen (Länsisatama, Jätkäsaari, tontti 20803/4, Tyynenmerenkatu 2 – 4)

ok. Viime vuonna tunteita herättäneessä Jätkäsaaren tornihotellikysymyksessä ollaan viimein pääsemässä rakennuslupavaiheeseen aiemmin hyväksytyn asemakaavan mukaisesti, jossa Jätkäsaareen rakennetaan yhden 33-kerroksisen maamerkin sijaan kaksi matalampaa 16-kerroksista tornia. Nyt päätetään tontin vuokraamisesta.
Untitled__Liite_copy___page_2_of_3_Samalla toinen rannan vanhoista sr-1 -suojelluista makasiinirakennuksista (L2) luovutetaan vastikkeetta vuokraajalle. Tätä perustellaan sillä että ”Haahtela-rakennuttaminen Oy:n 9.9.2014 laatiman arviolausunnon mukaan hankkeen nykyisten suunnitelmien mukaisen kongressirakennuksen toteuttaminen makasiinirakennukseen maksaa lähes yhtä paljon kuin vastaavan uudisrakennuksen rakentaminen eikä rakennuksen rungon käyttämisestä kongressikeskuksen rakentamisessa juuri saada hyötyä.” Rakennuksesta on jo löydetty sekä mikrobikasvustoja että asbestia. Tällä järjestelyllä kaupunki saa säilytettyä sr1-suojellun Lars Sonckin suunnitteleman makasiinin kaupunkikuvassa. Ja toinen makasiini on vielä riemunamme…

Investoinnin kokonaissumma on noin 90 miljoonaa euroa ja kongressihotelliin syntynee noin 100 työpaikkaa. Tätä voi verrata paperitehtaaseen. Hieno homma!

5 V 26.11.2014, Finavia Oyj:n ja Senaatti-kiinteistöjen Malmin lentoasemalla omistamien kiinteistöjen ja rakennusten osto sekä käyttöoikeussopimusten päättäminen

ok! Malmin kenttä siirtyy jälleen Helsingin hallintaan noin 80 vuoden tauon jälkeen ja nyt ostamme Finavialta ja rajavartiolaitokselta kentän rakennukset yhteensä 11,81 miljoonalla eurolla.
Bing_Maps

6 V 26.11.2014, Jätkäsaaren Bunkkerin toteutuskilpailun järjestäminen

ok. Toteutuskilpailu on jäänyt jo kahdesti pöydälle pitkälti Verkkokaupan yhteydenottojen vuoksi. Pidämme toteutuskilpailua nykyisessä muodossaan kaupungin kokonaisedun kannalta perusteltuna.

Bunkkeri-rakennuksesta järjestetään toteutuskilpailu, jonka tavoitteena on löytää Jätkäsaaren maamerkkirakennukselle uusi omistaja, joka samalla toteuttaisi Jätkäsaareen uimahallin ja koulun liikuntatilat 31.5.2019 mennessä. Kaupunki puolestaan sitoutuu vuokraamaan tilat vähintään 20 vuodeksi. Asemakaavoitusta on tarkoitus viedä nopeasti läpi toteutuskilpailun rinnalla.

Osaltaanhan tässäkin on kyse investointikaton kiertämisestä – kun kaupunki ei itse toteuta vaan tulee vuokralaiseksi, ei hanke rasita investointikattoa. Mutta toisaalta idea yhdistää jopa 20 000kem2 asuntorakentamista Bunkkeriin on mainio ja onnistuu varmaankin parhaiten juuri toteuttamiskilpailun kautta. Jossain havainnekuvissa muistelen nähneeni hienoa ideointia katolle rakentuvista uudisrakenteista.

KAUPUNGINJOHTAJA

4 Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös Helsingin kaupunginhallituksen eräisiin päätöksiin liitetyistä muutoksenhakuohjeista

Apulaisoikeusasemies on huomauttanut Helsinkiä kaupunginjohtajien palkkaukseen liittyvässä päätöksessä olleesta virheellisestä muutoksenhakuohjeesta. Helsinki oli ilmoittanut että päätöksessä oli muutoksenhakukielto, vaikka näin ei ollut asian laita.

Merkitsemme huomautuksen tiedoksi.

5 Green Net Finland ry:lle myönnetyn lainan lyhennysohjelman muuttaminen

Green Net Finland ry on yhdistys, joka toimii ”ympäristöteknologian osaamiskeskuksena” Uudellamaalla. Jäseninä häärivät alueen kunnat ja kuntayhtymät. Rahoitusta haetaan EU:lta ja kansallisilta rahoittajilta.

Lainaa on maksamatta 48 750 euroa, ja sille annetaan maksuajaksi loka-joulukuun 2014 sijaan 31.8.2015. Viivästystä perustellaan rahoittajien pitkillä maksuajoilla, mm. ”Etelä-Suomen EAKR”, eli Etelä-Suomen EU-yksikkö, kuhnii maksuissa 220 vuorokautta.

6 Määrärahan myöntäminen kiinteistöviraston tilakeskukselle päiväkotiosakkeiden ostoa varten

ok. 2,3 miljoonaa euroa kahden päiväkotiprojektin toteuttamiseen.

– Noin 640 000 Päiväkoti Lunniin Lauttasaareen. Kokonaiskustannukset ovat noin kaksi miljoonaa euroa.
– Noin 1,6 miljoonaa euroa Päiväkoti Jaalaan Jätkäsaaressa. Kokonaiskustannukset ovat noin 2,8 miljoonaa euroa.

Perustamiskustannukset n. 40 000 – 50 000 euroa per päiväkotipaikka.

7 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Vuosaaren kaatopaikan kunnostustöihin ja Myllypuron entisen kaatopaikan maisemointitöihin

ok. 520 000 euroa Vuosaaren kaatopaikan alustaviin kunnostustöihin ja 100 000 euroa Myllypuron entisen kaatopaikan kohdalla sijaitsevan Alakivenpuiston maisemointitöihin.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukun osakkeiden lunastustarjous

ok. Helsingillä olisi halutessaan etuoikeus lunastaa kiinteistö kaupan yhteydessä. Emme halua.

2 Selvitys valtuutettu Petra Malinin aloitteeseen ylijääneen kouluruoan kokeiluluonteisen myymisestä tai jakamisesta

Ok! Petra Malin ehdotti valtuustoaloitteessaan että ylijäänyttä kouluruokaa myytäisiin ja. Nyt tätä sitten kokeillaan Herttoniemessä, jossa Herttoniemenrannan peruskoulun ylijäänyt ruoka toimitetaan Herttoniemenrannan asukastalo Ankkuriin. Mainiota.

Vähän vaikea on minun ymmärtää miksi Vasemmistoliitto tämän pyysi pöydälle – tämähän on suorastaan erinomainen tulos aloitteelle. Kokeilu pyörii jo!

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Pysäköintitontin ja maanalaisen tilan varaaminen YIT Rakennus Oy:lle toimitilahankkeen ja pysäköintilaitoksen suunnittelua ja sen toteutusedellytysten selvittämistä varten (tontti 8189/4 ja maanalaisen pysäköintilaitoksen alue)

Suunnitteilla pysäköintilaitos 500 autolle. Melkoinen iisakin kirkko – maanalaiset alueet ovat olleet varattuna hankkeeseen jo vuodesta 2002. Nyt sisään- ja ulosajoaukkojen paikaksi on löydetty nykyisin paikoitusalueena toimiva tontti, johon YIT haluaisi ramppien lisäksi rakentaa myös toimitilarakennuksen. Tälle varataan nyt tontti jotta asiaa voidaan suunnitella.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-11-10_Khs_40_El_7671A110-F4F6-40AD-80E7-ECC6DC6AAD07_Liite_pdf

SIVISTYSTOIMI

1 Kulttuuritoimen selvitysryhmän raportti 31.3.2014

Iso asia. Strategian kirjauksen mukaisesti on nyt sitten selvitetty kulttuurialan organisaatiomallimme kokonaisuutta. Esittelijän mukaan:

”Esittelijä katsoo, että kulttuuritoimijoiden moninaisuus, niiden toimintojen erilaiset ydinsisällöt ja rytmit puoltavat sitä, että myös päätöksentekorakenne on hajautettu. Malli, jossa olisi yksi kokoava lautakunta, ja sen alla erilaisia jaostoja, ei olisi parannus nykytilaan verrattuna, vaan toisi järjestelmään pikemminkin kankeutta ja moniportaisuutta. Näin ollen esittelijä katsoo myös, että kaupunginmuseon ja taidemuseon johtokuntien yhdistämisestä saatavat hyödyt eivät ole niin merkittäviä, että johtokuntien yhdistämiseen tulisi ryhtyä.”

Toisaalta kaupunginmuseon johtokunta ehdotti että museoiden johtokunnat yhdistyisivät ja kulttuuri- ja kirjastolautakunta puolestaan lausui seuraavasti:

”Helsingin kulttuuritoiminnan kokonaisnäkemyksen vahvistamiseksi on tarpeen käynnistää organisaatiouudistus yhden lautakunnan mallin pohjalta. Tällöin kulttuurilautakunnan alaisuudessa olisivat kulttuurikeskus, kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, taidemuseo, kaupunginorkesteri ja mahdollisesti myös kaupunginteatteri. Nuorisotoimi säilyy oman lautakuntansa alaisuudessa.

Oma ajatteluni kallistuu lähemmäksi kulttuurilautakunnan tai kaupunginmuseon johtokunnan näkemystä kuin esittelijän. Jää pöydälle jotta ehditään pureskella huolella.

2 Maa-alueen vuokraaminen Iso-Sarvaston venesatamasta Kiinteistö Oy Köysi ja Potkurille
3 Maa-alueen vuokraaminen Iso-Sarvaston venesatamasta Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Tapani Pietarilalle
4 Maa-alueen vuokraaminen Iso-Sarvaston venesatamasta Vmax Oy:lle

ok. Laajasalossa Iso-Sarvaston venesatama-alueella vuokrataan tontit alueella jo toimiville yrityksille. Nykyiset vuokrasopimukset päättyvät vuoden vaihteessa.

5 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäverkkoa koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

ok. Kuten niin monessa muussakin hallituksen esityksessä, Helsinki kiinnittää huomiota siihen että arvioiden mukaan muutos tarkoittaisi noin 4 miljoonan euron leikkausta Helsingin valtionosuuksiin. Tätä ei kuitenkaan kompensoida normien purkamisella.

Ongelmia löydetään myös mm. siitä mihin tietoon rahoituspäätökset perustuvat. Yleisesti kuitenkin ”Helsingin kaupunki pitää erinomaisena hallituksen esitysluonnoksen tavoitetta lisätä toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ennakoitavuutta, läpinäkyvyyttä ja selkeyttä.” Lausunto eteni opetuslautakunnasta yksimielisesti.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hoitoon pääsyn toteutumisesta terveyskeskuksessa

Hoitotakuun toteutumisen seurantaa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto vaati kaupungilta selvitystä miksi 56 ihmistä on joutunut odottamaan hoitoonpääsyä terveyskeskuksessa yli kolme kuukautta.

Helsinki vastaa tähän että kyse on tilastointivirheestä.

Terveysasemien osalta kolmen yli kolme kuukautta odottaneeksi todetun potilaan merkinnät johtuvat hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä tehdyistä tilastointivirheistä. Tällöin potilas on virheellisesti merkitty hoitotakuun piiriin kuuluvaksi, tai kyse on tilanteesta, jossa potilas ei vastaanota hänelle tarjottua aikaa, vaan valitsee itse jonotuksen haluamalleen lääkärille, vaikka se ylittäisi kolmen kuukauden ajan. Ylilääkäreille tehdyn kyselyn mukaan terveysasemilla ei ole vuoden 2014 aikana ollut yhtään yli kolme kuukautta hoitoa odottavaa potilasta.

2 Valtuutettu Mari Holopaisen toivomusponsi päiväkotien tilanormin muutoksen arvioinnista ja seurannasta

Palautimme Marin vuoden 2014 talousarvioon liittyvän ponnen valmisteluun 23.6. kaupunginhallituksen kokouksessa. Mari toivoi ponnessaan että kun varhaiskasvatusviraston tilojen, eli suomeksi päiväkotien, tilankäyttöä tehostetaan, samalla seurataan ettei tiivistäminen heikennä lasten terveyttä ja hyvinvointia. Suorastaan kaupunkijärjellä ymmärrettävä tavoite – olisi varmaan kaikkien kannalta toivottavaa että lapset olisivat terveinä päiväkodeissa, eivätkä sairaina kodeissa, jolloin vanhempien työnteko muuttuu aika hankalaksi. Päiväkodin idea näin yhteiskunnan näkökulmasta kuitenkin on mahdollistaa vanhempien työnteko.

Varhaiskasvatuslautakunta lisäsi lausuntoa antaessaan seuraavan kappaleen:

Varhaiskasvatuslautakunnan mielestä vuoden 2014 aikana toteutetun tilatarkastelun jälkeen nykyisten tilojen käyttö on tehostettu äärimmilleen. Tilapaikkojen lisääminen nykyisissä toimitiloissa olisi palvelun laatua sekä lasten ja henkilöstön hyvinvointia heikentävä toimenpide. Lautakunnan tavoitteena on, että lisääntyvän lapsimäärän päivähoitoratkaisuiksi suunnitellaan riittävä määrä uusia toimitiloja.

Eli varhaiskasvatuslautakunta on vahvasti sitä mieltä että tilankäyttöä tehostamalla ei lisää säästöjä varhaiskasvatuksesta enää voi saada. Tämä olisi hyvä kaupunginhallituksenkin todeta.

Kaupunginhallitus 10.11.2014

(Eilisen kaupunginhallituksen asiat blogissa vasta tänään koska jostain syystä serveri oli eilen kaatunut enkä päässyt sivuille.)

Huhhuh miten pitkä lista! 33 aloitetta ja monta muuta asiaa, mm. Kalasataman keskuksen toteuttamissuunnitelman muuttaminen ja Malmin lentokentän rakennusten osto. Jätkäsaaressa kaavoitetaan Saukonlaiturin länsiosaa, vuokrataan tontti kongressi/tornihotellia varten ja käynnistetään Bunkkerin toteuttamiskilpailu. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

Ensin aloitteet, joita on 33 kappaletta. Ne löytyvät taulukkomuodossa täältä.

34 V 26.11.2014, Innovaatiorahaston sääntöjen muutos

OK! Mahtavaa Erkki! Toisinaan aloitteista seuraakin jotain! Toveri Perälä teki viime vuonna aloitteen kaupunkimme ”innovaatiorahaston sääntöjen tarkistamisesta” siten että säännöt sallisivat myös sosiaalisten innovaatioiden, joilla ei ole suoraa elinkeinovaatimusta, tukemisen. Viime keväänä vastaus aloitteeseen oli nihkeähkö, joten palautimme sen kaupunginhallituksessa vasemmistoliiton, rkp:n ja osan demareita tuella. Nyt sääntöjä on sitten valmisteltu ja saamme viedä valtuustoon esityksen, jonka sisältö kuuluu seuraavasti:

Kaupunginvaltuusto päättää muuttaa innovaatiorahaston sääntöjen 3 §n seuraavaan muotoon: ”Rahaston varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien tulevaisuuden elinkeinoperustaa ja osaamisperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.”

Hyvä Erkki!

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 26.11.2014, Jätkäsaaren Saukonlaiturin länsiosan asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12270, Saukonlaituri länsi)

ok. Jätkäsaaren kaavoitus etenee. Nyt Saukonlaiturin länsiosan kaava. Itäosan valtuusto hyväksyi 2013.

Talous- ja suunnittelukeskus ja Kiinteistövirasto ovat, varsin perustellusti, huomauttaneet kaavassa olevan kanavan toteuttamiskustannuksista. Kanavan toteuttamiskustannukset eivät mahdu investointikaton puitteisiin ja vähentävät kaupungin saamia tuloja. Tuo kanava tulee maksamaan kymmeniä miljoonia euroja. Itsekin kyllä kyseenalaistan kanavan tarpeellisuuden kun vieressä on muutamien kymmenien metrien pääss merta, joka lienee varsin riittoisa ”vesielementti” asuinalueelle.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-11-10_Khs_40_El_21906ABD-1CA6-42C9-90B5-CB06AE6E37AC_Liite_pdfEsittelijä perustelee ratkaisua sillä että

”Kanavattomalla ratkaisulla poikettaisiin kuitenkin merkittävästi niistä keskeisistä periaatteista, jotka on hyväksytty Jätkäsaaren osayleiskaavassa, minkä vuoksi tarkistettuunkin asemakaavaehdotukseen on edelleen sisällytetty
kanava siten sijainniltaan muutettuna, että perustamisolosuhteiltaan heikoimmat ja eniten kustannuksia aiheuttavat alueet on väistetty.”

Eli kustannuksia on ilmeisesti saatu hieman alaspäin. Pohjaongelma on se että kaavoittajalla ei ole kosketusta tulopuoleen, vaan osayleiskaavaa on voitu laatia ikäänkuin itsenäisenä taideteoksena – on suunniteltu ”korkeatasoista kaupunkikuvaa”, jonka toteuttaminen on sitten kallista. Ihan näin tämän ei tulevaisuudessa toivoisi menevän. Uudisrakentamisen ja kaavoittamisen tulisi olla kaupungille kannattavaa toimintaa.

2 V 26.11.2014, Arabian kauppakeskuksen tontin myynti (Toukola, tontti 23677/9, Hämeentie 109-111)

ok. Arabian kauppakeskuksen tontti myydään kauppakeskuksen omistavalle Citycon oy:lle 10,6 miljoonan euron hintaan, joka vastaa noin 560 euron kerrosneliömetrihintaa.

3 V 26.11.2014, Kalasataman keskuksen toteutussopimuksen muuttaminen (Sörnäinen, Kalasatama, korttelit nrot 10620 – 16023)

ok. Tämä on iso ja monimutkainen keissi, mutta hyvä että on saatu jumpattua ratkaisu, jolla toteuttaminen lähtee käyntiin. Tämä projekti on keskeinen koko alueen rakentamisella, sillä keskukseen limittyy niin monta eri tekijää jäteasemasta lähtien.

Pääpiirteissään kyse on siitä että kun SRV lähti vuonna 2011 solmitun sopimuksen mukaisesti suunnittelemaan Kalasataman keskuksen toteuttamista, kävi jatkosuunnittelun aikana selväksi että alkuperäinen suunnitelma ei ollut toteuttamiskelpoinen sellaisenaan. Nyt sopimusta rukataan muotoon, joka mahdollistaa hankkeen toteutumisen.
Liite-7_pdf__page_11_of_11_Isoimmat muutokset ovat sosiaali- ja terveysaseman siirtäminen erilliseen rakennukseen keskuksen ulkopuolelle. Tästä seuraa sitten puolestaan se että liikekeskus laajenee entisestään terveysasemalta vapautuneisiin tiloihin. Lisäksi tonttikaupoista kaupungille tulevien tulojen ajoitusta vaiheistetaan – 142 miljoonaa euroa on kieltämättä sen kokoinen potti että on ymmärrettävää että sen maksaminen ei onnistu kerralla.

Esittelijän mukaan ”SRV:n esittämä suunnitelmamuutos on keskuksen toteutuksen kannalta tarkoituksenmukainen ja myös kaupungin kannalta sekä toiminnallisesti että muutoin perusteltu.”

Itse olen laajemmassa mittakaavassa sitä mieltä että kaupunkikehittämisemme on liian ”ostoskeskusvetoista”. Riittääkö Kalasataman keskukselle, Kampin keskukselle ja Pasilalle todellakin asiakkaita? Ja jos riittää, niin riittääkö pienemmille liikkeille ja Hakaniemelle. Kyllä sillä roinan hankkimisellakin on rajansa. Mutta on hyvä että Kalasatamassa päästään nyt vihdoin rakentamaan. Ja kyllä mä diggaan siitä että sinne syntyy kunnon torneja!

4 V 26.11.2014, Kalasataman jätteen putkikeräys Oy:lle vuokrattavan maanalaisen määräalan vuokrausperusteet

ok. Vuokrataan maanalaista tilaa Kalasataman jätejärjestelmää varten.

5 V 26.11.2014, Jätkäsaaren tornihotellin ja kongressikeskuksen tontinvuokrausperusteet sekä tontilla sijaitsevan makasiinirakennuksen L2 luovuttaminen (Länsisatama, Jätkäsaari, tontti 20803/4, Tyynenmerenkatu 2 – 4)

ok. Viime vuonna tunteita herättäneessä Jätkäsaaren tornihotellikysymyksessä ollaan viimein pääsemässä rakennuslupavaiheeseen aiemmin hyväksytyn asemakaavan mukaisesti, jossa Jätkäsaareen rakennetaan yhden 33-kerroksisen maamerkin sijaan kaksi matalampaa 16-kerroksista tornia. Nyt päätetään tontin vuokraamisesta.
Untitled__Liite_copy___page_2_of_3_Samalla toinen rannan vanhoista sr-1 -suojelluista makasiinirakennuksista (L2) luovutetaan vastikkeetta vuokraajalle. Tätä perustellaan sillä että ”Haahtela-rakennuttaminen Oy:n 9.9.2014 laatiman arviolausunnon mukaan hankkeen nykyisten suunnitelmien mukaisen kongressirakennuksen toteuttaminen makasiinirakennukseen maksaa lähes yhtä paljon kuin vastaavan uudisrakennuksen rakentaminen eikä rakennuksen rungon käyttämisestä kongressikeskuksen rakentamisessa juuri saada hyötyä.” Rakennuksesta on jo löydetty sekä mikrobikasvustoja että asbestia. Tällä järjestelyllä kaupunki saa säilytettyä sr1-suojellun Lars Sonckin suunnitteleman makasiinin kaupunkikuvassa. Ja toinen makasiini on vielä riemunamme…

Investoinnin kokonaissumma on noin 90 miljoonaa euroa ja kongressihotelliin syntynee noin 100 työpaikkaa. Tätä voi verrata paperitehtaaseen. Hieno homma!

6 V 26.11.2014, Finavia Oyj:n ja Senaatti-kiinteistöjen Malmin lentoasemalla omistamien kiinteistöjen ja rakennusten osto sekä käyttöoikeussopimusten päättäminen

ok! Malmin kenttä siirtyy jälleen Helsingin hallintaan noin 80 vuoden tauon jälkeen ja nyt ostamme Finavialta ja rajavartiolaitokselta kentän rakennukset yhteensä 11,81 miljoonalla eurolla.
Bing_Maps
7 V 26.11.2014, Jätkäsaaren Bunkkerin toteutuskilpailun järjestäminen

ok. Toteutuskilpailu jäi viime viikolla pöydälle Verkkokaupan yhteydenottojen vuoksi. Pidämme toteutuskilpailua nykyisessä muodossaan kaupungin kokonaisedun kannalta perusteltuna.

Bunkkeri-rakennuksesta järjestetään toteutuskilpailu, jonka tavoitteena on löytää Jätkäsaaren maamerkkirakennukselle uusi omistaja, joka samalla toteuttaisi Jätkäsaareen uimahallin ja koulun liikuntatilat 31.5.2019 mennessä. Kaupunki puolestaan sitoutuu vuokraamaan tilat vähintään 20 vuodeksi. Asemakaavoitusta on tarkoitus viedä nopeasti läpi toteutuskilpailun rinnalla.

Osaltaanhan tässäkin on kyse investointikaton kiertämisestä – kun kaupunki ei itse toteuta vaan tulee vuokralaiseksi, ei hanke rasita investointikattoa. Mutta toisaalta idea yhdistää jopa 20 000kem2 asuntorakentamista Bunkkeriin on mainio ja onnistuu varmaankin parhaiten juuri toteuttamiskilpailun kautta. Jossain havainnekuvissa muistelen nähneeni hienoa ideointia katolle rakentuvista uudisrakenteista.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Lausunto sisäministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sisäasioiden rahastoista

ok. ”Kaupunginhallitus pitää hyvänä, että asetusluonnoksessa on otettu huomioon useita Helsingin 19.5.2014 antamassa lausunnossa nostettuja seikkoja.”

4 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Honkasuon ja Kuninkaantammen alueen esirakentamista varten

ok. 3,25 miljoonalla eurolla esirakennetaan uusia asuinalueita. Yhteensä näiden kahden alueen esirakentamiseen tarvitaan noin 16 miljoonaa euroa 2014-2021.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Selvitys valtuutettu Petra Malinin aloitteeseen ylijääneen kouluruoan kokeiluluonteisen myymisestä tai jakamisesta

Ok! Petra Malin ehdotti valtuustoaloitteessaan että ylijäänyttä kouluruokaa myytäisiin ja. Nyt tätä sitten kokeillaan Herttoniemessä, jossa Herttoniemenrannan peruskoulun ylijäänyt ruoka toimitetaan Herttoniemenrannan asukastalo Ankkuriin. Mainiota.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Munksnäs lågstadieskolan perusparannuksen hankesuunnitelma

ok. Munksnäs lågstadieskolan perusparannetaan 5,3 miljoonalla eurolla.

2 Kahden tontin varaaminen Kaartinkaupungista toimitilahanketta varten (Kaartinkaupunki, tontit 3048/2 ja 7, Pohjoinen Makasiinikatu 9, Kasarmikatu 21)

ok. Nykyinen rakennusviraston rakennus puretaan jahka Rakennusvirasto siirtyy teknisen alan virastojen yhteiseen toimitilaan. Tilalle Ahlström Capital Oy ja HGR Property Partners rakentavat toimitilarakennuksen, johon siirtyvät mm. asianajotoimisto Roschierin toiminnot.https___hepa_hel_fi_uniquesigbec523b5fef07ec2fdb3511da478622f_uniquesig0_Meeting_Liite_d50fdf84-32a6-4fd7-b232-6dbe570fe810Hupaisa sivuhuomio että päätösesityksen liitteenä olevat kaavakartat ovat vuosilta 1836 ja 1958… Perspektiiviä!

3 Pysäköintitontin ja maanalaisen tilan varaaminen YIT Rakennus Oy:lle toimitilahankkeen ja pysäköintilaitoksen suunnittelua ja sen toteutusedellytysten selvittämistä varten (tontti 8189/4 ja maanalaisen pysäköintilaitoksen alue)

Suunnitteilla pysäköintilaitos 500 autolle. Melkoinen iisakin kirkko – maanalaiset alueet ovat olleet varattuna hankkeeseen jo vuodesta 2002. Nyt sisään- ja ulosajoaukkojen paikaksi on löydetty nykyisin paikoitusalueena toimiva tontti, johon YIT haluaisi ramppien lisäksi rakentaa myös toimitilarakennuksen. Tälle varataan nyt tontti jotta asiaa voidaan suunnitella.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-11-10_Khs_40_El_7671A110-F4F6-40AD-80E7-ECC6DC6AAD07_Liite_pdf
4 Kallion Linnunlaulun alueen rakennuskiellon pidentäminen (nro 12307)

ok. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi rakennuskieltoa pidennetään kahdella vuodella.

5 Lauttasaaren korttelin 31099 tontin 3 rakennuskiellon pidentäminen (nro 12306)

ok. Omakotitalo Lauttasaaressa. ”Rakennuskielto on tarpeellinen, jotta kaavoitusprosessin aikana voitaisiin turvata suojeluarvojen säilyminen mm. rakennuksia peruskorjattaessa.”

6 Rakennusvalvontataksan tarkistaminen 1.1.2015 alkaen

ok. Rakennusvalvontavirasto muuttu ns. nettobudjetoiduksi yksiköksi ensi vuonna ja tavoitetteeksi on asetettu 100 %:n suuruinen kate. Ts. rakentajat maksavat täyden hinnan saamistaan palveluista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimääräinen kateprosentti on ollut 83%.

SIVISTYSTOIMI

1 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle toisen asteen koulutuksen rahoitusta koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

ok. Kuten niin monessa muussakin hallituksen esityksessä, Helsinki kiinnittää huomiota siihen että arvioiden mukaan muutos tarkoittaisi noin 4 miljoonan euron leikkausta Helsingin valtionosuuksiin. Tätä ei kuitenkaan kompensoida normien purkamisella.

Ongelmia löydetään myös mm. siitä mihin tietoon rahoituspäätökset perustuvat. Yleisesti kuitenkin ”Helsingin kaupunki pitää erinomaisena hallituksen esitysluonnoksen tavoitetta lisätä toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ennakoitavuutta, läpinäkyvyyttä ja selkeyttä.” Lausunto eteni opetuslautakunnasta yksimielisesti.

2 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäverkkoa koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

ok. Kuten edellisessäkin lausunnossa, Helsinki kiinnittää huomiota siihen että arvioiden mukaan muutos tarkoittaisi noin 1,8 miljoonan euron leikkausta Helsingin valtionosuuksiin, jota ei – huomaatteko kuvion – kompensoida normien tai tehtävien purkamisella. Lisäksi ”Kuntalaista kohden kansalaisopistojen valtionosuutta tulee pääkaupunkiseudun alueelle noin 12 % koko maan valtionosuuden perustana olevista opetustunneista, vaikka väestön osuus on 20 %.”

Helsinki pitää esityksen ”tavoitteita toisen asteen ja vapaan sivistystyön koulutuksen järjestäjäverkon tiivistämisestä ja entistä vahvemmista koulutuksen järjestäjistä hyvinä ja tarkoituksenmukaisina.

Lausunto eteni opetuslautakunnasta yksimielisesti ja aikataulun vuoksi lausunto tulisi antaa tässä kaupunginhallituksen kokouksessa.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Valtuutettu Mari Holopaisen toivomusponsi päiväkotien tilanormin muutoksen arvioinnista ja seurannasta

Palautimme Marin vuoden 2014 talousarvioon liittyvän ponnen valmisteluun 23.6. kaupunginhallituksen kokouksessa. Mari toivoi ponnessaan että kun varhaiskasvatusviraston tilojen, eli suomeksi päiväkotien, tilankäyttöä tehostetaan, samalla seurataan ettei tiivistäminen heikennä lasten terveyttä ja hyvinvointia. Suorastaan kaupunkijärjellä ymmärrettävä tavoite – olisi varmaan kaikkien kannalta toivottavaa että lapset olisivat terveinä päiväkodeissa, eivätkä sairaina kodeissa, jolloin vanhempien työnteko muuttuu aika hankalaksi. Päiväkodin idea näin yhteiskunnan näkökulmasta kuitenkin on mahdollistaa vanhempien työnteko.

Vuoden 2014 talousarviossa varhaiskasvatusviraston tilankäyttöä kiristävä kirjaus oli seuraava:

Tarkastetaan varhaiskasvatuksen tilavaatimusta 9 neliöstä 8 neliöön uusissa tiloissa ja olemassa olevissa tiloissa, joissa se on toiminnallisesti mahdollista.

Nyt sitten on saatu uusi vastaus. Vieläkään mitään yksittäisiä mittareita tai vastausta ei oikein anneta. Tätä selitetään seuraavasti:

”Tiloihin liittyen ei ole olemassa yksittäisiä mittareita. Keskeisiä tekijöitä tilojen seurannassa ovat tilan kunto, ylläpito ja hyvä toiminnallinen suunnittelu. Neliöiden seurannan näkökulmasta kaikille päiväkotitiloille on määritelty tilapaikat, joiden määrittelyssä on otettu huomioon viranomaistahojen tiedossa olevat tilaan liittyvät rajoitukset.”

Lisäksi kerrotaan mitään lähitulevaisuudessa aiotaan tehdä:

Varhaiskasvatusvirasto ja tilakeskus ovat lisäksi sopineet, että tilaselvitystä jatketaan tarkistamalla kaikki tilat STM:n suosituksen ja Rakennustieto Oy:n lasten toimintatilan laskutavalla. Tämä työ käynnistyy Tilakeskuksen pilotilla kymmenen eri aikoina valmistuneen päiväkodin tarkastelusta siten, että tuotetaan laajuustiedot sisätilojen ja piha-alueiden osalta. Tilat selvitetään tilaryhmittäin niin, että huoneistoalan lisäksi saadaan tieto lasten käytössä olevasta huoneistoalasta. Lisäksi selvitetään wc/pesutilayksiköiden määrä ja käytössä olevien pesualtaiden sekä wc-istuinten määrä ja ilmanvaihto. Pilotin tarkoituksena on selvittää, kuinka mittavasta selvitystyöstä on kyse. Päiväkotitoimintaa on yli 300 eri-ikäisessä kiinteistössä, tilat ovat osin kaupungin omia ja osin ulkopuolisilta vuokrattuja, joten tietojenkeruu vaaditulla tarkkuustasolla on haasteellista. Pilotti tehdään vuoden 2014 loppuun mennessä ja tulokset raportoidaan varhaiskasvatuslautakunnalle.

Varhaiskasvatuslautakunta lisäsi lausuntoa antaessaan seuraavan kappaleen:

Varhaiskasvatuslautakunnan mielestä vuoden 2014 aikana toteutetun tilatarkastelun jälkeen nykyisten tilojen käyttö on tehostettu äärimmilleen. Tilapaikkojen lisääminen nykyisissä toimitiloissa olisi palvelun laatua sekä lasten ja henkilöstön hyvinvointia heikentävä toimenpide. Lautakunnan tavoitteena on, että lisääntyvän lapsimäärän päivähoitoratkaisuiksi suunnitellaan riittävä määrä uusia toimitiloja.

Eli varhaiskasvatuslautakunta on vahvasti sitä mieltä että tilankäyttöä tehostamalla ei lisää säästöjä varhaiskasvatuksesta enää voi saada.

Ensi keskiviikkona hyväksyttävässä vuoden 2015 talousarviossa vastaavaa kiristävää tarkkaa kirjausta ei enää löydy, mutta varhaiskasvatusviraston sitovana tavoitteena on, että tilamäärä per lapsi ei kasva.

Kaupunginhallitus 3.11.2014

Kaksi isoa isoa asiaa: strategiaohjelman seuranta ja Yleiskaavan ja Östersundomin osayleiskaavan valmistelutilanne. Nämä molemmat ”merkitään tiedoksi”. Päätösasioissa mm. Jätkäsaaren Bunkkerin toteutuskilpailu, tonttivuokrausta ja kaupunkitutkimusta. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 26.11.2014, Jätkäsaaren Bunkkerin toteutuskilpailun järjestäminen

ok. Jätkäsaaressa sijaitseva jyhkeä alunperin varastona toiminut ”bunkkeri”-rakennus on ollut haastava tapaus. Jossain vaiheessa suunnitelmissa oli sijoittaa tönöön mm. koulua, kirjastoa sekä liikuntatiloja, mutta suunnitelmat ovat eläneet ja jäljelle on jäänyt lähinnä tarve järjestää Jätkäsaaren tulevan koulun liikuntatilat bunkkeriin.

Nyt Bunkkeri-rakennuksesta järjestetään toteutuskilpailu, jonka tavoitteena on löytää Jätkäsaaren maamerkkirakennukselle uusi omistaja, joka samalla toteuttaisi Jätkäsaareen uimahallin ja koulun liikuntatilat 31.5.2019 mennessä. Kaupunki puolestaan sitoutuu vuokraamaan tilat vähintään 20 vuodeksi. Asemakaavoitusta on tarkoitus viedä nopeasti läpi toteutuskilpailun rinnalla.

Fonecta_fi_-_Suomen_kartta__karttahaku__karttapalvelu__reittikartta__reittihakuOsaltaanhan tässäkin on kyse investointikaton kiertämisestä – kun kaupunki ei itse toteuta vaan tulee vuokralaiseksi, ei hanke rasita investointikattoa. Mutta toisaalta idea yhdistää jopa 20 000kem2 asuntorakentamista Bunkkeriin on mainio ja onnistuu varmaankin parhaiten juuri toteuttamiskilpailun kautta. Jossain havainnekuvissa muistelen nähneeni hienoa ideointia katolle rakentuvista uudisrakenteista.

2 V 12.11.2014, Meilahden kahden opetustoimintaa palvelevan korttelialueen tonttien vuokrausperusteet (tontit 15520/8 ja 14, Töölöntullinkatu 4 ja 6)

ok. Uusitaan vuoden vaihteessa päättyvä vuokrasopimus aina vuoteen 2065 saakka. Samalla hyvä esimerkki siitä miten vanhat vuokrasopimukset ovat Helsingissä jääneet jälkeen. Tänä vuonna tontista maksetaan vuokraa noin 41 500 euroa ja ensi vuonna uuden vuokrasopimuksen tullessa voimaan 143 000 euroa. Hinta perustuu tasoon 400€/m2 rakennusoikeutta ja vastaa Helsingin yliopiston Meilahden kiinteistöjen tonttivuokratasoa.

3 V 12.11.2014 Käpylästä Kiinteistö Oy Mäkelänkatu 91:lle vuokratun tontin vuokrausperusteet (Tontti 25847/2)

ok. Mäkelänkadun ja Koskelantien risteyksessä sijaitsevan entisen Amerin pääkonttorin omistaja suunnittelee uudistuksia, joita varten vuokrataan tontti vuoteen 2065 saakka.

4 V 12.11.2014, Suutarilan asuntotonttien ja autopaikkatontin vuokrausperusteet (tontit 40120/3, 40122/2 ja 4, 40123/4 ja 40136/2)
5 V 12.11.2014 Linnanpellon, Kontulan ja Mustanpuronpuiston asuntotonttien ja yhteiskäyttötontin vuokrausperusteet (Tontit 47233/11, 47290/4, 47291/3, 47291/4, 47293/10, 47295/3 ja 47298/1)

ok. Rutiininomaisia tonttivuokrapäätöksiä.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi koskien Kruunuvuorensilloista tehtävää sitovaa siltapäätöstä vuoden 2014 aikana

ok. Tuomas kantoi ponnessaan huolta siitä että kaupunki tulee saada käärittyä täysmääräisesti itselleen Kruunusilloista syntyvä kaavoitushyöty. Kovasti vakuutellaan että Kiinteistötoimi ottaa tämän huomioon ja mm. tontteja ryhdytään luovuttamaan myymällä vasta toteutuspäätöksen jälkeen. Yllättävän pieneksi rakennusoikeuden yksikköhinnan arvonnousu on mielestäni kuitenkin määritelty, noin 10 prosenttiin. Voisi kuvitella eron olevan helposti suurempikin.

4 Iltakouluasia: Strategiaohjelma 2013-2016 seuranta

Iso iso asia eli strategiaohjelman toteutuminen. Päätösesitys on vain ”merkintä tiedoksi”, mutta tähän tullaan palaamaan vielä monasti kun tammikuussa valtuusto kokoontuu tarkastelemaan puolivälin seminaariin saavutuksiaan.

Seurattavia mittareita voi ihmetellä tästä taulukosta.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lisäys Länsimetro Oy:n osakassopimukseen

ok. Länsimetro Oy hoitaa metroa Ruoholahdesta Matinkylään. Helsinki omistaa yhtiöstä 28% ja Espoo 72%. Nyt kun metroa kaivetaan länteen lisää, tehdään uusi osakassopimus, jonka mukaisesti Helsingin omistusosuus laskee 15 prosenttiin.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Asunto Oy Pietarinkatu 6 autopaikkojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden myyminen

ok. Kaupunki on omistanut jostain syystä Pietarinkadulla asuintalon kellarista 176 autopaikkaa. Nyt ne myydään 6,7 miljoonan euron velattomaan kauppahintaan. Yhden autopaikan markkinahinnaksi muodostuu sijainnista riippuen 35 080 – 45 192 euroa.

2 Lauttasaaren huoltoasematontin varaaminen YIT Rakennus Oy:lle kumppanuuskaavoitusta ja asuntohankkeen suunnittelua varten (Lauttasaari, tontti 31039/1)

ok. Varataan tontti YIT:lle, joka haluaisi rakentaa asuntoja entiselle huoltoasematontille Lauttasaareen. Arviolta 30-38 asuntoa mahtuisi. Tontti haastava Länsimetron läheisyyden vuoksi.

3 Kiinteistöviraston eräitä virkoja ja virkanimikkeitä koskevat muutokset

ok. ”Osa kiinteistöviraston tehtävänimikkeiden nykyaikaistamista”. Viranhaltijat ovat antaneet suostumuksensa virkojen nimikkeiden muuttamiseen ja muutoksiin on saatu kaupunginkanslian puoltavat lausunnot.

4 Iltakouluasia: Helsingin uuden yleiskaavan ja Östersundomin yhteisen yleiskaavan valmistelun tilannekatsaus

Toinen iso iso asia. Tämäkin tiedoksi.

SIVISTYSTOIMI

2 Yhteistyösopimus kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka – tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 – 2018

ok. Erittäin laajapohjainen kaupunkitutkimus- ja yhteistyöohjelma. Mukana sekä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Lahden kaupungit, valtionvarain- ja ympäristöministeriöt, Helsingin yliopisto että 9 pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulua. Helsingin vuotuinen rahoitusosuus 168 000 euroa.

Vuosina 2010-2014 ohjelmassa saatiin aikaan mm:

Ohjelman rahoittamissa akateemisissa perustutkimushankkeissa on vuodesta 2010 lähtien syntynyt yli kolmekymmentä vertaisarvioitua kotimaisissa ja kansainvälissä alan lehdissä tai kirjoissa julkaistua tie- teellistä artikkelia, lähes sama määrä Pro Gradu-tutkielmia tai muita vastaavia opinnäytetöitä ja lukuisia konferenssipapereita sekä yleista- juisia artikkeleita. Osa rahoitetuista hankkeista on ollut osa laajempia, usein monivuotisia ja usein myös muista lähteistä rahoitettuja hankeko- konaisuuksia. Hankkeissa on työskennellyt väitöskirjatutkimustensa parissa jatko-opiskelijoita ja hankkeiden myötä on toteutettu ulkomaan- vierailuja sekä lukuisia tutkijaseminaareja ja vastaavia tilaisuuksia.

Hienoa että Helsinki on mukana edistämässä tällaista tutkimusta. Ainoa kysymys joka minulle tästä herää on oikeastaan missä laajudessa tutkimustietoa on suunniteltu julkaistavan, silloin kun mahdollista, myös avoimena datana.

Tsekatkaapa muuten ”Työkaluja metropolialueen kehittämiseen” -julkaisusta ”Strateginen johtaminen kuntaorganisaatiossa: kompromissien ja valintojen yhdistämisen vaikeus” -artikkeli…

3 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle vapaan sivistystyön rahoitusta koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

ok. Lausunto suhtautuu positiivisesti esitysluonnoksen tavoitteeseen oppilaitosten yhdenvertaisesta kohtelusta. Tämän uskotaan parantavan selkeyttä ja ennakoitavuutta.

Lausunnon kritiikki liittyy, ei kovin yllättäen, rahoitukseen. Valtionosuuksia ollaan leikkaamassa mutta, ei kovin yllättäen, rakenteellisia säästöjä ei ole luvassa. Lausunto toteaa myös että pääkaupunkiseudun valtionosuudet (12 % koko Suomen määrästä) eivät vastaa väestömäärän osuutta (20 %).

4 Helsingin Musiikkitalo Oy:n toimintamallin ja osakassopimuksen uudistaminen

ok. Musiikkitalon toimintamallia muutetaan siten että palveluyhtiölle jää katetta, jolla se voi vastata tavanomaisista korjauksista ja hankinnoista. Ylipäätään vaikuttaa yksinkertaisemmalta ja selkeämmältä. Hyvä.

5 Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n osakassopimuksen muuttaminen

ok. Muutosten taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön pyyntö ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille toimittaa uudistuvan ammattikorkeakoululain mukaiset yhtiöjärjestykset ja osakassopimukset ministeriöön. Kun muutokset on tehty lain edellyttämällä tavalla, ammattikorkeakouluja ylläpitävien yhtiöiden toimiluvat uusitaan valtioneuvoston päätöksellä niin, että ne tulevat voimaan 1.1.2015.

Hupaisaa sinällään että Helsingin hallinnon mielestä näemmä mm. ehdotetut muutokset osakassopimukseen on salassapidettävää, joten liitettä ei ole verkossa. Googlasin löytyykö alkuperäistä sopimusta verkosta, niin löysin Helsingin salassapitämän dokumentin avoimesti Kauniaisen kotisivuilta. Radikaalisti avoin Kauniainen!

6 Sopimus Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n tilojen vuokrauksessa noudatettavista yleisistä periaatteista

ok. ”Tilojen vuokrauksessa noudatettavia yleisiä periaatteita koskevalla sopimuksella Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n omistajat sopivat yhtiölle vuokrattavien tilastrategian mukaisten koulutus- ja muiden tilojen vuokrauksessa noudatettavista yleisistä periaatteista. Sopimus on tarpeen, koska tilastrategiaan sisältyvät hankkeet ovat yhtiön ja sen omistajien kannalta taloudellisesti merkittäviä ja periaatteellisesti laajakantoisia.”

Metropolian tilastrategian kaupunginhallitus on puolestaan hyväksynyt jo kesäkuussa 2012.