23
/
Aug
/
14
 11:08

Kaupunginhallitus 25.8.2014

Tällä kertaa kaupunginhallituksessa hiukan lyhyempi lista. Kiinnostavin asia lienee valtuustoon etenevä Kalasataman terveysaseman kaava. Lapio maahan. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 10.9.2014, Sörnäisten asemakaavan muuttaminen (nro 12231, Kalasataman sosiaali- ja terveysasema)

ok! Tämän syksyn suuria poliittisia kiistoja tulee budjettiraamin ja koulujen lisäksi olemaan myös terveysasemaverkon uudistaminen. Eräs valmistelun keskeisistä asioista on ollut Kalasataman tuleva uusi suuri terveysasema. Nyt sille on saadaan kaava.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-08-25_Khs_29_El_B5DD4FC8-3515-409B-B8FC-1489B91F4532_Liite_pdf
Kalasatamaan on tarkoitus rakentaa erinomaiselle sijainnille metroaseman ja ratikkareittien varteen 6-kerroksinen sosiaali- ja terveysasema, josta saisi keskitetysti laadukkaita palveluita. Asemakaavan muutoksesta ei ole keväällä näemmä jätetty muistutuksia joten ehkäpä tästä ei valiteta ja rakentamaan päästäisiin mahdollisimman nopeasti. Toivossa on hyvä elää jne.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-08-25_Khs_29_El_B5DD4FC8-3515-409B-B8FC-1489B91F4532_Liite_pdf
2 V 10.9.2014, Ruskeasuon ja Laakson asemakaavan muuttaminen (nro 12237, Tilkanvierron senioritalo)

ok. Uusi senioritalo Mannerheimintien varteen kolmiomaiselle tontille Ruskeasuolla. Olen pitänyt tästä kaavasta. Mukavaa että vilkkaan tien varteenkin voidaan rakentaa asumista. Talo istuu mukavan näköisesti Manskulle.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-08-25_Khs_29_El_AEBB6005-D6AA-4457-AD9A-1C21201F6F9C_Liite_pdf
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-08-25_Khs_29_El_AEBB6005-D6AA-4457-AD9A-1C21201F6F9C_Liite_pdf
Uuden senioritalon eli kaavan AK-merkinnän tonttiteho napakat 3,46. :) Enemmän tällaista.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Lausunto sisäministeriölle raportista “Päätöksiä turvallisuudesta. Turvallisuus osaksi kunnan sähköistä hyvinvointikertomusta”

ok. Ihan ensimmäinen kysymys mielessäni oli että mikä ihmeen “sähköinen hyvinvointikertomus”. Esittelystä kävi ilmi että “sähköinen hyvinvointikertomus” on Kuntaliiton “ylläpitämä työväline”, jota kunnat voivat halutessaan käyttää. Helsinki ei tätä käytä, vaan julkaisee sen sijaan valtuustokausittain ”Helsingin tila ja kehitys” -raportin, joka on samalla Helsingin hyvinvointikertomus. Terveydenhuoltolaki vaatii hyvinvointikertomuksen valmistelun kerran valtuustokaudessa.

Lausuntoluonnos pitää hyvänä raportin ajatusta turvallisuuden ottamista osaksi sähköistä hyvinvointikertomusta. Samalla todetaan että Helsinki jatkaa oman monialaisen turvallisuutensa seurantaa omalla raportillaan.

4 Liikuntalautakunnan virkamatka Berliiniin, Saksaan 15. – 17.10.2014

ok. Matkan tarkoituksena on “tutustua Berliinin kaupungin liikuntakulttuuriin ja -palveluihin”. Hyvin järjestetyt matkat ovat hyödyllisiä.

5 Kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilötapaaminen Turussa 16.-17.9.2014

ok. Kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöt tapaavat säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa seminaariin, jossa vaihdetaan ajatuksia ja kuullaan ajankohtaisia esityksiä kuntakentän kuumista aiheista. Osallistuin viime vuonna Helsingissä järjestettyyn tapaamiseen ja anti oli mielestäni aidosti hyödyllistä.

6 Lausunto oikeusministeriölle nettiäänestystyöryhmän väliraportista

ok. Lausunto jäi viime viikolla pyynnöstäni pöydälle jotta voidaan selvittää voisiko tietotekniikkajaostomme lausua asiasta.

Oikeusministeriön työryhmä on selvittänyt “nettiäänestyksen” käyttöönottoa kunnallisissa neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä. Lausunto suhtautuu ajatukseen myönteisesti.

Työryhmän väliraportissa mielenkiintoista tietoa mm. nettiäänestyskokeiluista muualla maailmassa.

7 Vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman 2015-2017 valmistelutilanne

Valmistelutilanne merkitään tiedoksi. Kuntatalouden tilanne ei näytä ruusuiselta lähitulevaisuudessa – kuntapoliitikoksi ryhtyessä kannattaa miettiä onko masokistisia taipumuksia, jos löytyy, niin tervetuloa joukkoon! Kivaa ei tule olemaan.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi vuokra-asuntojen rakentamislainojen lyhyestä korkotuesta

Esitysluonnos suhtautuu ajatukseen uudesta “lyhyestä korkotuesta” positiivisesti – se toisi markkoinoille uuden rahoitus- ja hallintamuotomallin ja mahdollistaisi monipuolisempaa vuokra-asuntotuotantoa ja ehkä jopa lisäisi niiden rakentamishalukkuutta. Rivien välistä on luettavissa epäilyjä mallin toimivuudesta Helsingissä. Riittääkö alhaisehko tuki houkuttelemaan rakennuttajia?

Esittelijä myös pohtii tämän uuden mallin asemaa Helsingin rakentamisessa:

“AM-ohjelman tavoitteiden ja tontinluovutuksen kannalta tulee päättää, kuuluuko kyseinen tuotantomalli välimuodon tuotantoon vai ARA-asuntojen osuuteen. Koska esitysluonnoksen mukainen malli poikkeaa selvästi perinteisestä ARA-tuotannosta, perusteltuna voisi pitää sitä, että mallin mukaisesti toteutetut asunnot luettaisiin välimuodon tuotantoon, vaikkakin lähelle markkinavuokria nouseva vuokrataso lähentääkin näitä kohteita vapaiden markkinoiden kohteisiin myös tontinluovutusperiaatteiden osalta.”

Helsinki rakentaa 20% valtion tukemia vuokra-asuntoja, 40% ns. välimallin tuotantoa kuten Hitasia ja 40% on vapaarahoitteisia asuntoja. Ei ole merkityksetöntä mihin “koriin” uusi malli lasketaan. Samalla Helsingin pitää miettiä tonttien hinnoittelua tälle tukimuodlle.

2 Asuntotonttien varaustilanne ja tonttien varaaminen asuntohankkeita varten

ok! Hieno homma – tontinvarausesitys käsittää tontteja yhteensä noin 5 500 asunnon rakentamista varten eli noin 12 000 asukkaalle. Asuntomäärin laskettuna kaikista varausesityksen tonteista noin 25 % esitetään varattaviksi valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, noin 40 % välimuodon asuntotuotantoon ja noin 35 % sääntelemättömään asuntotuotantoon.

Tulemme esittämään esitykseen lisättäväksi mainintaan opiskelija-asuntojen rakentamisesta:

F Kaupunginhallitus katsoo, että jatkossa on kiinnitettävä lisähuomiota tonttien varaamiseen opiskelija- ja nuorisoasunnoille, joiden osuus kokonaistonttivarannossa on vaarassa jäädä tarpeesta jälkeen.

Luonteeltaan tällainen muutos on lähinnä “toivomusponsi”, jolla ei ole suoraa ohjaavaa vaikutusta. Toivottavasti herättelee kiinteistövirastoa toimeen. Muutos vastaa kiinteistölautakunnassa esittelijän nimiinsä ottamaa muutosta.


17
/
Aug
/
14
 02:08

Kaupunginhallitus 18.8.2014

Syyskauden toinen kaupunginhallitus. Mukana koko nippu lausuntoja lakiluonnoksista, ensi vuoden talousarviovalmistelun madonluvut ja tontinvarauksia 5500 asunnolle! Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 27.8.2014, Muutoksia kaupunginvaltuuston kokoonpanossa
2 V 27.8.2014, Kaupunginhallituksen jäsenen valinta
3 V 27.8.2014, Kiinteistölautakunnan jäsenen valinta
4 V 27.8.2014, Kaupunginmuseon johtokunnan varajäsenen valinta
5 V 27.8.2014, Teknisen palvelun lautakunnan jäsenen, varapuheenjohtajan ja varajäsenen valinta
6 V 27.8.2014, Yleisten töiden lautakunnan jäsenen valinta

Tarja Tenkula muutti Seinäjoelle työn – ehkä jopa eduskuntatyön – perässä, joten Jape Lovén nousee valtuustoon ja demarit valitsevat uuden jäsenen kaupunginhallitukseen.

Yleisten töiden lautakuntaan sosialidemokraatit valitsevat uuden jäsenen heinäkuussa pitkäaikaiseen sairauteen kuolleen Tuula Hännisen tilalle. Ehdin tutustua Tuulaan kuluneen puolentoista vuoden aikana. Hän oli erittäin perehtyvä ja pätevä lautakuntalainen, jolla oli kokemusta ja tietoa Helsingin kuntapolitiikasta pidemmältä ajalta kuin mitä minä olen tällä planeetalla rääkynyt. Osanottoni läheisille ja Helsingin Sosialidemokraateille.

7 V 27.8.2014, Virkavapaan myöntäminen sosiaali- ja terveystointa johtavalle apulaiskaupunginjohtajalle ja sijaisen ottaminen

ok. Valtuusto valitsee sijaisen ministeriksi siirtyneelle Laura Rädylle. Kokoomuksen Lasse Männistö on ilmaissut kiinnostuksensa pestistä.

SIVISTYSTOIMI

1 V 27.8.2014, Opetustoimen johtosäännön muuttaminen

ok. Opetustoimen uutta johtosääntöä on valmisteltu viime syksystä ja esitys johtosäännöksi hyväksyttiin opetuslautakunnassa jo tammikuussa. Keskeinen muutos koskee johtosäännön pykäliä, joissa määrätään osaston päällikön ja rehtorien tehtävät.

Kaupunginhallituksen esitys eroaa opetuslautakunnan äänestämästä versiosta sanamuodossa, mutta ei ajatuksessa. Muutokset liittyvät 20 pykälään, joka koskee “henkilöstön ottamista”.

Viraston alkuperäinen esitys oli

“Rehtorin ottaa toistaiseksi linjanjohtaja ja määräajaksi linjanjohtaja tai hänen määräämänsä.”

opetuslautakunta päätti yksimielisesti muuttaa sen muotoon:

“Rehtorin ottaa toistaiseksi opetuslautakunta ja määräajaksi linjanjohtaja tai hänen määräämänsä.”

Nyt kaupunginhallituksen esityksessä kohta on muodossa:

“Peruskoulun ja lukion rehtorin ottaa lautakunnan jaosto johtokunnan annettua hakijoista lausuntonsa. Kahden tai useamman koulun ja lukion yhteisen rehtorin ottaa lautakunnan jaosto johtokuntien annettua hakijoista lausuntonsa. Stadin ammattiopiston ja Stadin aikuisopiston rehtorin ottaa lautakunnan jaosto. Määräajaksi rehtorin ottaa linjanjohtaja tai hänen määräämänsä.”

, jossa on otettu huomioon lautakunnan muutoksen ajatus, mutta muokattu se täsmällisempään asuun ja päätöselimenä lautakunnan jaosto eikä koko lautakunta.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Kaupunginhallituksen lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle kotipalvelun ja kotisairaanhoidon sekä palvelu- ja tukiasumisen asiakasmaksuja koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi

ok. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia ollaan muuttamassa. Tavoitteena on että määräytymisperusteet olisivat samankaltaisia kaikkialla maassa. Lisäksi säädetään “vähimmäiskäyttövarasta” palveluasumisessa.

Esittelijän mukaan lakiluonnos toteuttaa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaista tavoitetta vähentää laitoshoitoa ja lisäisi kotipalvelun sekä palvelu- ja tukiasumisen asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Kustannuspuolella ehdotus aiheuttaisi noin miljoonan euron vähennyksen Helsingin kaupungin asiakasmaksukertymässä. Toisaalta hallinnollisen työn ja oikaisumenettelyjen vähentyessä voitaisiin saada säästöjä.

4 Lausunto oikeusministeriölle Vaalien ajankohdat ja kansalaisten osallistumisoikeudet -mietinnöstä

ok. Kuntalain luonnoksessa ehdotetaan kuntavaalipäivän siirtämistä lokakuulta huhtikuulle. Esittelijän mukaan “Helsingin kaupunki pitää työryhmän linjauksia kunnallisvaalien ajankohdan siirtämisestä ja neuvoa-antavien kansanäänestysten järjestämisestä kunnallisvaalien yhteydessä kannatettavina.”

5 Lausunto oikeusministeriölle nettiäänestystyöryhmän väliraportista

ok. Oikeusministeriön työryhmä on selvittänyt “nettiäänestyksen” käyttöönottoa kunnallisissa neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä. Lausunto suhtautuu ajatukseen myönteisesti.

Työryhmän väliraportissa mielenkiintoista tietoa mm. nettiäänestyskokeiluista muualla maailmassa.

Minkä takia tietotekniikkajaosto ei osallistunut lausunnon valmisteluun?

6 Vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman 2015-2017 valmistelutilanne

Madonlukuja tarjolla. Suomen ja Helsingin taloudellinen tilanne ei näytä ruusuiselta.

Yleinen taloustilanne sekä maailmalla että Euroopassa on edelleen ongelmallinen. Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 2012 toisesta neljänneksestä lähtien. On hyvin epätodennäköistä, että kasvu käynnistyisi kuluvan vuoden aikana ja yltäisi arvioituun 0,2 prosenttiin.

Energian liiketuloksen tulovirrat kaupungille vähenevät vuosien 2013–2014 noin 220 milj. euron vuosittaiselta tasolta noin 80–90 milj. euron vuosittaiselle tasolle. Tämä tarkoittaa että, taloustavoitteisiin pääsemiseksi kaupungin taloudenpitoa joudutaan vuonna 2015 kiristämään merkittävästi.

Talousarvion 2015 valmisteluun vaikuttaa maan hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteet. Toistaiseksi toimeenpanopäätöksiä kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta ei ole saatu aikaiseksi. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset on sitä vastoin sisällytetty VM:n budjettiehdotukseen.

Mikäli ennusteen mukainen toimintamenokasvu toteutuu, vaarantuu strategiaohjelman mukainen talouden tasapainottamisen ja tuottavuuden parantamisen tavoite. Strategiaohjelman tavoitteen (”kaupungin käyttömenojen reaalikasvu on asukasmäärän kasvu -1% tuottavuustavoite”) mukaan kaupungin menokasvu saisi tuoreimmalla kustannustason muutoksella olla vuonna 2014 vain 1,3 %. Tämä edellyttäisi noin 70 milj. euron menosopeutusta. Muuttuneessa tilanteessa talousarvionkin mukainen menokasvu 2,2 % (verrattuna 2013 tilinpäätökseen) ylittää strategiassa menojen kasvulle asetetun tavoitteen ja edellyttäisi talousarvion tarkistamista alaspäin 30 milj. eurolla.

7 Lainan myöntäminen Helsingin Uusi yhteiskoulu Oy:lle

ok. 2,35 miljoonaa euroa Pihlajamäessä sijaitsevan Uuden yhteiskoulun perusparannukseen. Sopimuskoulujen “koululainoja” ei lyhennetä ja lainojen vakuutena on kiinteistö. Aiemmasta käytännöstä poiketen lainoissa on nykyisin korko.
Helsingin_Uusi_yhteiskoulu_Osakeyhtiö_-_Google_Maps

8 Lausunto valtiovarainministeriölle uutta kuntalakia koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

ok. Uusi kuntalaki on lausuntokierroksella. Lausuntoluonnos kohtuullisen kriittinen, erityisesti liittyen sote-lain keskeneräisyyteen, joka ymmärrettävästi vaikuttaa paljonkin kuntien ja kuntayhtymien toimintaan.

Näkyvimpiä ehdotettuja muutoksia on kuntavaalien ajankohdan siirtäminen huhtikuuhun ja valtuustokauden aloitus kesäkuun alusta, jota luonnos pitää perusteltuna.

Kansalaisaloitteisiin Helsingin lausuntoluonnos suhtautuu aika nihkeästi. Lakiesitys antaa mahdollisuuden tehdä aloitteita “myös asioissa, joissa kunnan osallistuminen perustuu vain omistukseen (vähäiseenkin), sopimukseen tai rahoitukseen”. Juuri näin tulee ollakin – mikseivät kuntalaiset saisi keskusteluttaa esim. kunnan voimalaomistuksia aloitteiden kautta?

Helsingin lausunto puolustaa ns. otto-oikeuden mahdollistamista myös muille toimielimille kuin kunnanhallitukselle.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Hallintopäällikön viran täyttäminen ympäristökeskuksessa

ok. Kaupunginhallitus päättää ottaa ympäristökeskuksen hallinto- ja tukipalvelut -osaston hallintopäällikön virkaan oikeustieteen kandidaatti Susanna Sarvanto-Hohtarin 1.10.2014 alkaen 5400 euron kokonaispalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin. Sarvanto-Hohtarilla on lisäksi ylempi korkeakoulututkinto liiketaloudesta ja hallinnosta sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja asetuksen mukainen opettajakoulutus. Lisä- ja täydennyskoulutuksena hänellä on Helsingin kaupungin keskijohdon valmennusohjelma (7,5 kk) sekä Naisjuristit ry:n johtajakoulutusohjelma (9 kk).

2 Katu- ja puisto-osaston osastopäällikön viran täyttäminen

ok. Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston osastopäällikö on umpibyrokraattisesta tittelistään erittäin konkreettinen ja tärkeä paikka. Käytännössä KPO:n päällikkö voi erittäin merkittävästi esim. edistää tai jarruttaa mm. pyöräilyn tai talvikunnossapidon tilaa kaupungissamme.

Pekka Saurin esitys kaupunginhallitukselle eroaa yleisten töiden lautakunnan esityksestä. Perustelut ovat selvät, vaikka molemmat hakijat ovat päteviä.

Esittelijä toteaa, että hakijalla 2 on hyvä kokemus ja asiantuntemus erilaisista haasteellisista hallinnon tehtävistä sekä monipuolinen kokemus asiantuntijaorganisaatioiden esimiestehtävistä. Hän on työskennellyt yli kymmenen vuotta vaativissa johtamistehtävissä. Lisäksi hänellä on toimialan tuntemusta. Hän on tehtävissään osoittanut kehittymishakuisuutta sekä yhteistyökykyä ja omaa esittelijän arvion mukaan parhaat edellytykset menestyksellisesti hoitaa katu- ja puisto-osaston osastopäällikön virkaa. Hakuasiakirjojen ja haastattelujen perusteella hakija 2 on virkaan parhaiten soveltuva.

Hakija1:llä on kokemusta ja asiantuntemusta katu- ja puisto-osaston toimialaan liittyvistä tehtävistä sekä hallinto- ja johtamistehtävistä, mutta hänen johtamiskokemuksensa ja kokemuksensa alalta on lyhytaikaisempaa kuin hakijalla 2.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Asuntotonttien varaustilanne ja tonttien varaaminen asuntohankkeita varten

ok! Hieno homma – tontinvarausesitys käsittää tontteja yhteensä noin 5 500 asunnon rakentamista varten eli noin 12 000 asukkaalle. Asuntomäärin laskettuna kaikista varausesityksen tonteista noin 25 % esitetään varattaviksi valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, noin 40 % välimuodon asuntotuotantoon ja noin 35 % sääntelemättömään asuntotuotantoon.

Ainoa asia, joka esityksessä mietityttää on se että kaikkia muita tonttityyppejä on tämän jakokierroksen jälkeen tonttivarannossa noin viiden vuoden tavoitteen verran, mutta opiskelija- ja nuorisoasuntotontteja on vain noin kahden vuoden rakennustarpeisiin.

Tällä tontinvarausvauhdilla rakentamiseen tulee helposti katkoksia eikä nuoriso- ja opiskelija-asuntoja luultavasti voida rakentaa aivan 300 asunnon vuositavoitteen mukaista vauhtia. Olen antanut itseni ymmärtää että HOAS ja nuorisoasuntosäätiöt olisivat innokkaita nopeampaan rakentamistahtiin, jos tontteja olisi saatavilla.

Kiinteistölautakunnan päätöksessä olikin kaupunginhallituksen esityksen kohtien lisäksi tärkeä toive:

H Kiinteistölautakunta katsoo, että jatkossa on kiinnitettävä lisähuomiota tonttien varaamiseen opiskelija- ja nuorisoasunnoille, joiden osuus kokonaistonttivarannossa on vaarassa jäädä tarpeesta jälkeen.

Näkisin mielelläni jotain vastaavaa myös kaupunginhallituksen päätösesityksessä.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Lausunto opiskeluterveydenhuollon kehittämistyöryhmän toimenpide-ehdotuksista

ok.

Kaupunginhallitus toteaa, että ehdotusten kokonaisuuden ja kaikkien yksityiskohtien täytyy toteuttaa kuntapalveluille asetettuja yleisiä tavoitteita ja erityisesti kaikki lisäresurssitarpeet on perusteltava huolellisesti. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa työryhmän ehdotusten toteutuminen tarkoittaisi käytännössä opiskelijoiden kattavien ja henkilöstömitoituksilla normitettujen palvelujen, ilman vaikuttavuusnäyttöä tehtävien kohdentamattomien tarkastusten sekä opiskelijoille eriytettyjen erityispalvelujen priorisointia kuntapalveluissa. Ehdotukset eivät tältä osin toteuta hallituksen rakennepoliittisen ohjelman eivätkä Helsingin kaupungin strategiaohjelman linjauksia.

2 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain ja ulkomaalaislain 52 b ja 52 c §:n muutoksesta

ok. Esityksen tarkoituksena on parantaa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää. Keskeisimmät muutokset liittyvät ihmiskaupan uhrien auttamisen aloittamisen ja päättymisen määrittelyyn sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamiseen. Esittelyn mukaan kyse on voimassa olevan käytännön nostamisesta lain tasolle.

“Kaupunginhallitus toteaa, että lainsäädännön uudistamisen jatkaminen on tärkeää, jotta ihmiskaupan uhrien auttamisesta muodostuu läpinäkyvämpi kokonaisuus, jossa uhreja suojellaan ja uhrien ihmisoikeudet ja yhdenvertainen kohtelu turvataan.”

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

3 Kårkulla samkommun -kuntayhtymän taloussuunnitelma vuosille 2015-2017

ok. Kårkulla samkommun -kuntayhtymä tuottaa suurimman osan Helsingin kehitysvammahuollon ruotsinkielisille asiakkaille järjestetyistä palveluista. Laskelman mukaan Helsingin maksuosuus nousisi 0,63 % vuonna 2015, joka on enemmän kuin mihin talousarvioehdotuksen laatimisessa pyritään.

4 Sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön viran julistaminen haettavaksi

Sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikkö on yksi koko maan isoimmista paikoista. Alaisia on noin 20 000. Matti Toivola jää eläkkeelle lokakuun alussa ja virka laitetaan hakuun. Kaupungin johtamisjärjestelmää ollaan uusimassa, joten esityksestä poiketen määräaikaisuus voisi olla tällä kertaa perusteltua.

SIVISTYSTOIMI

1 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

Esitysluonnoksen keskeinen muutos koskee yksityisten ja valtion oppilaitosten perusopetuksessa olevien oppilaiden psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtämistä kunnan järjestämisvastuulle. Kaupungin lausunto toteaa:

Järjestämisvastuun kokoaminen yhdelle toimijalle mahdollistaa psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisella tavalla ja järkevänä kokonaisuutena.

Mikäli Helsingin kaupunki järjestää ko. palvelut itse, perus- ja toisen asteen psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisvastuun siirtäminen kunnille aiheuttaa sille kokonaisuudessaan noin 3,6 miljoonan euron vuosittaisen lisäkustannuksen. Erityisesti tässä taloudellisessa tilanteessa valtion ei tulisi säätää kunnille uusia velvoitteita. Tavoitteena sen sijaan on kuntien velvoitteiden karsiminen.


10
/
Aug
/
14
 02:08

Kaupunginhallitus 11.8.2014

Lomat on lusittu ja huomenna palataan sorvin ääreen! Mielenkiintoinen syksy tulossa, aloitamme kauden heti apulaiskaupunginjohtajan valitsemisella! Koko lista liitteineen löytyy täältä.

V 27.8.2014, Muutoksia kaupunginvaltuuston kokoonpanossa
2 V 27.8.2014, Varhaiskasvatuslautakunnan varajäsenen valinta

ok. Nils Torvaldsin ja Heidi Hautalan tultua valituiksi Euroopan Parlamentin jäseniksi pyytävät eroa kaupunginvaltuustosta. Nils oli varavaltuutettu. Heidin poistuminen nostaa Tuomas Rantasen varsinaiseksi valtuutetuksi ryhmässämme. Onnea Tuomas! (Ja Johanna Nuorteva nousee varavaltuutetuksi.)

Kokoomus valitsee varhaiskasvatuslautakuntaan uuden varajäsenen.

3 V 27.8.2014, Virkavapaan myöntäminen sosiaali- ja terveystointa johtavalle apulaiskaupunginjohtajalle ja sijaisen ottaminen

Kesällä sotesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty siirtyi ministerin pallille. Nyt hänelle valitaan teknisesti ottaen “sijainen” 31.5.2015 saakka. Pestiin on hakenut Kokoomuksen ryhmäjohtaja Lasse Männistö.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 27.8.2014, Sörnäisten satama-, vesi- ja katualueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12200, Sompasaari)

ok. Hyvännäköistä massoittelua ja umpikortteileita! Kaupungille aiheutuu asemakaavan toteuttamisesta yhteensä noin 47 milj. euron kustannukset, mutta vastaavasti tuotoksi arvioidaan 109 miljoonaa euroa. Juuri tällaisia kohteita tarkoitin taannoisessa investointikatto-blogissani.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-08-11_Khs_27_El_2D07A3E7-D990-4F08-971E-94380BA2C421_Liite_pdf
2 V 27.8.2014, Sörnäisten korttelin 571 osan sekä katu- ja satama-alueen asemakaavan muuttaminen (nro 12210, Capellan puistotien korttelit)

ok. Ja sitten kortteleita toiselle puolelle Kalasataman keskusta.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-08-11_Khs_27_El_DEF9FDCF-A954-4AE7-92AE-0A0637F144F1_Liite_pdf

3 V 27.8.2014, Käpylän tontin 821/2 asemakaavan muuttaminen (nro 12251, Mäkelänkatu 95)

ok! Tämä on upea esimerkki siitä miten tyylikkäästi vanhaan rakennuskantaan istuvaa täydennysrakentamista voidaan tehdä – ja nykyisin Helsingissä osataan! Hyvähyvähyvä! Tämä kannattaa herttoniemeläisten tsekata! Mainio kohde Käpylässä Mäkelänkadun varrella.

Löydätkö kuvasta täydennyskohteen?

Löydätkö kuvasta täydennyskohteen?

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Lainan myöntäminen Helsingin Uusi yhteiskoulu Oy:lle

ok. 2,35 miljoonaa euroa Pihlajamäessä sijaitsevan Uuden yhteiskoulun perusparannukseen. Sopimuskoulujen “koululainoja” ei lyhennetä ja lainojen vakuutena on kiinteistö.
Helsingin_Uusi_yhteiskoulu_Osakeyhtiö_-_Google_Maps
4 Helsingin liittyminen World Tourism Cities Federation -järjestöön

ok. Suhtaudun kohtuullisen epäilevästi näihin keskustelukerhoihin – Helsinkikin kuuluu niin moniin verkostoihin sekä suoraan että Uudenmaan kautta, että järjestöjen vaikuttavuus on välillä aika kyseenalainen.

WTCF:llä ei kuitenkaan ole jäsen- tai liittymismaksua ja kaupunginkanslia arvioi että jäsenyydellä voidaan lisätä Helsingin houkuttelevuutta Kiinassa ja verkottua paikallisten matkailualan organisaatioiden kanssa. Joka lienee ihan hyödyllistä. Tuloksia arvioidaan kolmen vuoden kuluttua liittymisestä.

Jäsenyyksien kokonaismäärä pysyy samana kun “Kaupunginkanslia on samalla päättänyt luopua jäsenyydestä Baltic Sea Tourism Commission -järjestössä.”.

5 Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu -liikelaitoksen johtokunnan jäsenen valinta

ok. HKL:n toimitusjohtajan eläköityminen aiheuttaa muutoksia johtokunnissa. Taloushallintopalvelun johtokunnan jäsenet valitaan kaupunginhallinnon omista henkilöistä.

6 Kaupunginhallituksen edustajan valinta Palmia -liikelaitoksen johtokuntaan ja varaedustajan valinta varhaiskasvatuslautakuntaan

ok. Lasse valmistautuu siirtymään apulaiskaupunginjohtajaksi ja jättää kaupungunhallituksen seurantavastuita.

7 Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnan virkamatka Berliiniin, Saksaan 22. – 23.9.2014

ok. Helenin johtokunta matkustaa Saksaan. “Matkan tarkoituksena on tutustua Saksan energiapolitiikkaan ja sen tulevaisuudennäkymiin, biomassan ja kivihiilen seospolttoon sekä kaasuturbiinien valmistukseen.”

8 Lausunto valtiovarainministeriölle uutta kuntalakia koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

ok. Uusi kuntalaki on lausuntokierroksella. Lausuntoluonnos kohtuullisen kriittinen, erityisesti liittyen sote-lain keskeneräisyyteen, joka ymmärrettävästi vaikuttaa paljonkin kuntien ja kuntayhtymien toimintaan.

Näkyvimpiä ehdotettuja muutoksia on kuntavaalien ajankohdan siirtäminen huhtikuuhun ja valtuustokauden aloitus kesäkuun alusta, jota luonnos pitää perusteltuna.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna 2013

ok. Raportti tiedoksi. Ydinkohtia:

- Helsingin kaupungin energiankulutus oli vuonna 2013 noin 1667 GWh, mikä oli noin 3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.
- Kiinteistöjen lämmönkulutus pinta-alaa kohden on vähentynyt vuodesta 1990 noin 21 %. Sähkönkulutus pinta-alaa kohden on vähentynyt kuudessa vuodessa noin 10 %.
- Energiankäytöstä aiheutuneet kustannukset olivat noin 127 milj. euroa.
- “voidaan arvioida, että kokonaistavoitteen mukainen energiansäästö tullaan saavuttamaan määräajassa” (2016)
- Asuinrakennusten peruskorjaushankkeissa energiatehokkuus parani keskimäärin 22 %
- Helsingin kaupungin ulkovalaisimia uusittiin energiatehokkaammiksi vuonna 2013 noin 9000 kpl ja kaikkiaan oli uusittu yhteensä 35 000 valaisinta
- HSY:n ennakkotietojen mukaan Helsingin kaupunkialueella kasvihuonekaa- supäästöt olivat 2013 yhteensä noin 2,8 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia, mikä on 4 % vähemmän kuin vuonna 2012. Vuoteen 1990 verrattuna päästöt olivat noin 21 % pienemmät. Asukasta kohden tarkasteltuna päästöt ovat vähentyneet vuodesta 1990 noin 37 %.

2 Joukkoliikenteen infrakulujen kohdistamista koskevan sopimuksen hyväksyminen

ok. Joukkoliikenneinfrakulut kohdistetaan uuden joukkoliikenneinfran osalta jäsenkaupungeille liikennemuodoittain, nousuittain ja kunnittain.

3 Viran nimikkeen muuttaminen ympäristökeskuksessa

ok. Ympäristökeskuksen organisaatiota muutettiin 1.1.2014 ja nyt nykyisen johtavan ympäristötarkastajan eläköityessä tehtävät muuttuvat siten että vakanssi muutetaan ympäristötarkastajaksi.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Kauppakeskushanketta varten Laajasalon keskustasta varatun alueen varauksen uusiminen ja muuttaminen, varauksensaajina Helsingin Osuuskauppa Elanto, Kesko Oyj ja NCC Property Development Oyj (tontit 49034/3 ja 4)

ok. Joskus valituskierroksista on hyötyäkin! Kaupunginvaltuuston 12.12.2012 hyväksymästä Laajasalon kauppakeskuksen kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen ja nyt vielä uudestaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Sillä välin uusi yleiskaavasuunnittelu on edennyt ja nyt kun tontti joudutaan varaamaan uudestaan, voidaan varausehtoja muuttaa.

“Edellisessä varauksessa todettiin, että suunnittelun yhteydessä on selvitettävä myös asuintilojen toteuttaminen hankkeen yhteyteen. Varausehtoa on muutettu siten, että nyt tutkitaan asuinrakennusten sijoittamista. Tämä liittyy Laajasalon kaupunkibulevardin suunnitelmaan ja kaupunginosakeskusten maankäytön tiivistämiseen.”

Hyvä. Kaupunkibulevardeja ja tiiviimpää rakentamista!

2 Eräiden Kruununhaan ja Kaivopuiston tonttien rakennuskiellon pidentäminen (nro 12287)

ok. Rakennuskiellolla suojataan Helsingin puutalohistorian jäänteitä kunnes suojelun mahdollistavat kaavat valmistuvat. Krunikassa sisäpihalla sijaitseva rakennus ja Kaivopuistossa Mannerheim-museo.
Google_Maps
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön viran julistaminen haettavaksi

ok. Sosiaali- ja terveysvirastoon haetaan uutta virastopäällikköä. Matti Toivola jää eläkkeelle 1.10..

SIVISTYSTOIMI

1 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle oppivelvollisuusiän nostamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

Sosialidemokraattien lempilapsi lausunnolla. Vihreä eduskuntaryhmä on esittänyt perusteltua kritiikkiä ajatukseen.

Esityksen valmistelussa on ilmennyt, että oppivelvollisuusiän nostaminen vuodella koko ikäluokkaa koskien velvoittaa koulutuksen järjestäjiä tarjoamaan opiskelijoille maksuttomat oppimateriaalit, työvälineet ja koulukuljetukset vuoden nykyistä pidempään. Hallituksen tarkoituksena oli kuitenkin auttaa nimenomaan syrjäytyviä nuoria ja koulupudokkaita.

OKM:n lakiesityksessä esitetään laskelmia siitä, miten 15 miljoonaa riittää lakiesityksen toteuttamiseen. Lakiesityksen taloudellisten vaikutusten arvioinnissa lähdetään siitä, että nämä 15 miljoonaa euroa käytetään suurimmalta osiltaan maksuttomiin oppimateriaaleihin ja koulukuljetuksiin, kun taas
syrjäytymisvaarassa olevien ohjaukseen on lakiesityksessä arvioitu vain pieni osa tästä summasta. On myös hyvin epävarmaa, miten siirtyminen sähköisiin oppimateriaaleihin olisi mahdollista lain voimaantulon puitteissa ja kuinka paljon tällä voidaan saada säästöjä.

Lakiesitykseen sisältyvä taloudellisten vaikutusten arviointi osoittaa osaltaan, että lakiesityksessä korostuu koko ikäluokkaa koskevat toimenpiteet eikä siinä keskitytä tarpeeksi yksilöllisen, kohdennetun tuen tarjoamiseen apua eniten tarvitseville nuorille.

Kuntaliitto on omissa laskelmissaan päätynyt siihen, että lakiesityksen kustannukset ovat jopa 55 miljoonaa euroa. Myös OAJ:n mukaan lakiesitys on räikeästi alibudjetoitu.

Vihreä eduskuntaryhmä katsookin, että lakiesityksen taloudellisia vaikutuksia tulisi tarkastella vielä uudelleen. Esityksen sisältöä pitää olla valmis muuttamaan niin, että määrärahat kohdistuvat varmasti eniten tukea tarvitseville koululaisille ja nuorille. Etenkin taloudelisesti vaikeina aikoina on autettava heikoimpia ensin.

Helsingin lausuntoluonnoksessakin esitetään kritiikkiä kustannusvaikutuksista ja epäselvistä vastuun ja valvonnan ratkaisuista.


06
/
Aug
/
14
 09:08

Yle ja katalogimusiikki

Keväällä Elvis ry:n toiminnanjohtaja Aku Toivonen sohaisi ampaispesää arvostellessaan Yleisradiota “Epidemic Sound” -musiikkikatalogin käytöstä.

Mikä ihmeen musiikkikatalogi ja kukamitähäh “Epidemic Sound”?

Katalogimusiikki tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan palvelua, jossa on suuri määrä erilaista musiikkia, jonka käyttöoikeudet on jo maksettu. Usein musiikki on vielä “luokiteltu” kätevästi esim. tunnelmien tai tempojen mukaan. Eli voit hakea katalogistasi vaikkapa “jännittävää” tai “juhlavaa” musiikkia ja lisätä sen tv- tai radio-ohjelmasi taustalle. Laskutus voi olla esim. kuukausittainen ja mitään ylimääräisiä kuluja tai raportointeja ei tarvita. Äärimmäisen helppoa ja kätevää.www_epidemicsound_com_wp-content_themes_SCRN_images_ES_Logo_CMYK_pdfAlunperin nimellä “Suomen Elokuvasäveltäjät ry” perustettu Elvis on kuitenkin ymmärrettävästi näreissään. Katalogimusiikin käyttö syrjäyttää suomalaisten musiikintekijöiden työtilaisuuksia Yle:n kanavilla.

Yle:n julkaisujohtaja Ismo Silvo vastasi kritiikkiin mm. seuraavasti:

Viime vuosina Ylen panostus kotimaiseen kulttuuriin on kasvanut sekä absoluuttisena summana että suhteellisena osuutena Ylen kuluista.

Ja sitten musiikkipanostuksista. Nekin ovat kasvaneet. Vuodesta 2011 kuluvan vuoden 2014 sopimukseen verraten oikeusmaksut musiikin tekijöille ovat kasvaneet 2,1 M€. Kasvua maksuihin on kolmessa vuodessa tullut liki viidennes!

Katalogimusiikki on yksi nykymaailman keino musiikin käyttöön silloin, kun musiikki ei ole tv-ohjelmassa sisällöllisesti tai ilmaisullisesti merkittävässä roolissa, kuten useissa asia- ja ajankohtaisohjelmissa. Katalogimusiikilla ei tavoitella autenttisen musiikin syrjäyttämistä ohjelmissa, jossa musiikki on olennainen sisällön osa.

Yle:n maksamat tekijänoikeuskorvaukset ovat nousseet kun ovat soittaneet enemmän musiikkia. Tämän äkkiseltään ajattelisi olevan täysin normaalia eikä kovinkaan hyvä argumentti kotimaiseen ohjelmatuotantoon liittyvässä keskustelussa. Perunoita ostetaan kaupasta kiloittain, musiikkia soitetaan radiossa minuuteittain.

Paljon parempi argumentti on se että katalogimusiikkia käytetään vain “merkityksettömissä” rooleissa. Tämän voin itsekin musiikintekijänä ymmärtää. Helpottaa takuulla esim. ajankohtaisohjelmien inserttien tekemistä.

Nyt sitten täytyy enää määritellä mitä tarkoittaa “merkittävä”. Ilmeisesti Yle Draaman viime keväänä tuottamassa “Toisen kanssa” -sarjassa ei ollut lainkaan musiikkia, joka oli “merkityksellisessä” roolissa. Säveltäjää ei kreditoitu. Edes sarjan tunnusmusiikki ei ollut erikseen sarjaa varten sävelletty vaan suoraan katalogista napattu.

Geneerisen toimivaa taustamusaa. Ei siinä mitään. Mielestäni on kuitenkin järkyttävää että Yle ei käytä draamatuotannossaan kotimaisia musiikintekijöitä. Kukaan ei voine väittää etteikö musiikilla olisi tv-tuotannossa merkityksellinen rooli. Usein jopa sarjalle identiteetin luova.

Nyt ei saa ymmärtää väärin. En vastusta katalogimusiikkia sinänsä. Mm. MTV3 käyttää Epidemic Soundia ja minulla ei ole yhtään mitään sitä vastaan. Se on markkinataloutta. Tehokasta ja näppärää. Tekijöille maksetaan ja sopimukset on tehty ihan jetsulleen. Kenelläkään ei pitäisi olla nokan koputtamista.

Mutta Yle ei toimi eikä sen pidäkään toimia markkinatalouden ehdoilla. Sen ei ole tarkoituskaan olla vain tehokas ja näppärä. Yleisradiolain seitsemännen pykälän toisen kohdan mukaisesti julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti:

2) tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä.

Tämän tavoitteen toteuttamiseksi Yleisradiota rahoitetaan yli 500 miljoonan euron vuotuisella Yle-verolla. Tämä rahoitusmekanismi ja julkisen palvelun velvoite tuo Yleisradiolle muitakin vastuita kuin vain sirkushuvien järjestämisen.

Eräs niistä on suomalaisen audiovisuaalisen osaamisen ylläpito ja kehittäminen. Kuvitellaanpa että kymmenen vuoden aikana ei tilattaisi lainkaan musiikkia tv-draamoihin ja sitten haluttaisiinkin tehdä “laatusarja”, johon toivottaisiin myös “merkittävää” musiikkia. Mistä löydettäisiin tekijät? Mistä löydettäisiin se koko monipolvinen osaamisen ketju, joka johtaa laadukkaaseen tuotantoon? Kuvitteleeko joku YLEllä että Borgenin tasoiset tv-sarjat syntyvät tyhjästä? Mitä olisi Silta ollut ilman omaa persoonallista ja vahvasti identifioivaa ääniraitaansa?

Yleisradion pitää ymmärtää että se ei ole vain yksi yhtiö muiden joukossa. Sen on toimittava toisin kuin markkinaehtoisten puulaakien. Katalogimusiikin käyttöä tulee harkita uudelleen ja luoda nykyistä tiukemmat linjaukset. Stan Leeta siteeratakseni: “With great power comes great responsibility”.


30
/
Jul
/
14
 11:07

I <3 investointikatto (osa 2)

Onko eilen kovasti kehumani investointikatto täydellinen? No ei ole. Purnasin jo keväällä budjettiraamin lähetekeskustelussa pitämässäni ryhmäpuheessa seuraavasti:

Valtuustostrategiassa määrittelemällämme 435 miljoonan euron vuotuisella investointikatolla on hyvä tavoite: hillitä kaupungin investointeja. Investoinnit eivät kuitenkaan ole veljeksiä: on aivan eri asia satsata rahaa hankkeeseen, jolla on myös selviä tuottoja, kuin hankkeeseen, joka ei suoraan tuota mitään kaupungin kassaan. Nykyinen bruttomääräisesti määritelty investointikattomme kuitenkin toimii niin, että jos vaikkapa Lasse lupaisi minulle 100 miljoonaa euroa, jos annan hänelle 50 miljoonaa, en voisi tätä selvästi kannattavaa sijoitusta tehdä, koska investointikatto. Meidän olisi kyettävä, mieluusti jo tällä valtuustokaudella, miettimään fiksumpia keinoja investointien hillitsemiseksi. Ainakin isompia hankkeita olisi kyettävä nettobudjetoimaan.

kiskotyöKannattavan hankkeen tunnistaminen ei kuitenkaan ole aina helppoa, ainakaan poliittisesti. Minun mielestäni pyöräkaistat ovat loistava investointi ja kaupunkisuunnitteluvirastonkin mukaan niihin satsattu euro tuo kahdeksan takaisin kansantalouteen. Toisaalta moni kokoomuslainen pitää lähemmäs miljardin euron keskustatunnelia kannattavana ja Guggenheimiakin on perusteltu nimenomaan kannattavana!

Ode jakoi blogillaan toukokuussa julkiset investoinnit kolmeen eri ryhmään:

Viraston toimintaa kuristaa investointikatto, jonka alkuperäinen tavoite on ihan hyvä, mutta joka toimii aivan väärin niputtaessaan kovin erilaisia investointeja yhteen. Investointeja on sellaisia, jotka:

A) Tuottavat kaupunkilaisille hyviä asioita, mutta eivät maksa itseään mitenkään takaisin. Vaikkapa järkevämpi risteysjärjestely.
B) Tuottavat kaupunkilaisille hyviä asioita ja aiheuttavat samalla käyttömenoja. Vaikkapa uusi sivukirjasto.
C) Investointeja, jotka maksavat itsensä välittömästi takaisin kokonaan tai jopa enemmän. Esimerkiksi tontin saattaminen rakennuskelpoiseksi.

Ryhmään C kuuluvat investoinnit olisivat selvästi kannattavia poliittisista erimielisyyksistä riippumatta. Osmo tekikin ajatuksen pohjalta aloitteen kesäkuun valtuustossa.

Pähkinänkuoressa Soininvaara ehdottaa että maankäyttöön liittyvistä investoinneista (kuten esim. alueiden esirakentaminen) laskettaisiin investointikaton piiriin vain hankkeesta saatavat tulot ylittävä osuus.

Ehdotuksessa on useita erinomaisia puolia. Ensinnäkin maankäyttöön liittyvät investoinnit ovat poliittisesti kiistattomimpia. Kaikki valtuustoryhmät, jopa valtuuston yksinäinen kommunisti, ovat herttaisen yksimielisiä siitä että Helsingin tulisi rakentaa lisää ja mieluusti nykyistä nopeammin. Tätä ei tule investointikatoilla keinotekoisesti hidastaa. Laahaava kaavoitus ja rakentaminen sekä nostaa asuntojen hintoja että hajauttaa asutusta pitkin poikin Uuttamaata. Tämä ei ole Helsingin etu eikä pitkällä tähtäimellä myöskään koko Helsingin seudun etu.

Toinen hyvä puoli ehdotuksessa on se että kustannustietoisuus kaavasta säilyisi yhä. Itse itsensä kustantavat kaavat toteutuisivat 100% varmasti, mutta turhat betonikannet ja monitasoliittymät karsiutuisivat pois. Mitä realistisempi ja kannattavampi kaava, sitä nopeammin se etenisi piirustuspöydältä taloksi. Lapio maahan!

Juuri tähän suuntaan tulisi investointikattoa rukata vaikka valtuustostrategiamme onkin vasta vähän yli vuoden ikäinen. Investointikatto on kuitenkin vain työkalu, ei päämäärä itsessään. Meidän pitäisi pystyä korjaamaan työkalujamme paremmin toimiviksi. Ja Helsingin on uskallettava kasvaa ja rakentaa.


29
/
Jul
/
14
 04:07

I <3 investointikatto (osa 1)

Viime viikolla Helsingin Sanomat kertoi että “Helsingin uudet alueet uhkaavat kariutua” koska ne eivät mahdu kaupungin investointikattoon. Ja jutussa poliitikot vasemmalta oikealle voivottelivat tilannetta. Jestas sentään, itsehän me se investointikaton vain 15 kuukautta sitten sovimme. Näinkö heikko lähimuisti on Helsingin päättäjillä?

Mistä on kyse? Ja miksi investointikatto on mielestäni yhä hyvä idea? Ja mikä se ylipäätään on?

Kaikki valtuustoryhmät valtuuston yksinäistä kommunistia lukuunottamatta neuvottelivat ja sopivat viime vuonna valtuustostrategiasta. Se on hiukan “hallitusohjelman” kaltainen päätöksentekoa ohjaava sopimus – vähemmän sitova tosin, sillä mukana olivat niin Sosialidemokraatit, RKP, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset, Vihreät kuin Kokoomuskin. Strategian keskeisimpiä yhdessä neuvoteltuja linjauksia oli se että kaupungin menokasvua ja investointeja pyritään hillitsemään. Investointikatto on yksinkertaisesti poliittinen sopimus siitä että investointien taso pyritään vähentämään noin 435 miljoonaan euroon vuosittain, tietenkin inflaatiokorjaten. Viime vuosina investointeja on tehty noin 500 miljoonaa euroa vuodessa.

Näiden linjausten lisäksi päätettiin suunnitella hankkeita ensimmäistä kertaa kymmenen vuoden jänteellä. Näin jälkikäteen ajateltuta tuntuu aivan käsittämättömältä että kaupunkimme investointeja on käsitelty aiemmin poliittisesti vain muutama vuosi eteenpäin!

Tästä päästäänkin investointikaton ja 10 vuoden investointisuunnitelman ehkäpä tärkeimpään muutokseen: se pakotti meidät päättäjät tekemään valintoja. Nyt oli pakko asettaa hankkeita tärkeysjärjestykseen. Ei voitu vain valmistella kaikkea kivaa ja toivoa sen toteutuvan. Oli pakko priorisoida. Kaikkea ei tulla toteuttamaan. Ja kustannustehokkaiden suunnitelmien toteutuminen on todennäköisempää.

Konkretiaksi investointikatto muuttui viime syksyn budjettineuvotteluissa. Lopputulokseen voi vihreä olla vain tyytyväinen. Pähkinänkuoressa: kouluja korjataan enemmän kuin koskaan aikaisemmin, päiväkoteja rakennetaan, joukkoliikenteen rahoitusta nostettiin, kaikki isot tie- ja tunnelihankkeet siirtyivät 2020-luvulle ja pyöräilyyn satsataan vihdoin kunnolla. Myös uusien alueiden rakentamiseen laitetaan rahaa. Otson blogilla oli hyvä kuva muutoksista:
hesari-tunneliverkko-siirtyy
Tänä keväänä investointikatto on tarkoittanut mm. sitä että emme rakentaneet Töölönlahdelle 66 miljoonan euron puistoa – oikeastaan emme edes harkinneet sitä, vaan puisto pystytetään kuudella miljoonalla eurolla. Kaupunginhallitus ja investointikatto säästivät 60 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja. Ei kehno saavutus, sanoisin.

Investointikatto myös lisäsi päätöksenteon demokraattisuutta siirtämällä valtaa virkamiesvalmistelusta poliittisille päättäjille. Ymmärrän kyllä miksi tämä sapettaa Helsingin Sosialidemokraatteja.

Poliittisella puolella todellisuuden muutos on jo ymmärretty ja pääosin hyväksytty, mutta suunnittelupuolen asennemuutosta odotellaan yhä. Onko mitään järkeä käyttää aikaa, rahaa ja vaivaa sellaisten suunnitelmien valmisteluun, joiden toteuttamiseen ei ole milllään järjellisellä aikajänteellä varaa?

Uusien asuinalueiden, puistojen, liikenneväylien rakentaminen on tietenkin tarpeen. Helsingissä on kuitenkin valitettavan usein käynyt niin, että uudisalueisiin kytketään hankkeita jotka eivät ole niiden rakentamisen kannalta tarpeellisia tai ovat niin kalliita, ettei niitä käytännössä pystytä toteuttumaan. Esimerkiksi Arabiassa ei ole edellenkään uimalaa, koska suunnitelma rekan kestävine lauttalaitureineen on liian kallis, Koivusaaren rakentaminen puolestaan on seissyt ylikalliin moottoritieliittymän ja betonikannen vuoksi.

Toisenlainen suunnittelu on täysin mahdollista. Sen osoitti 60 miljoonaa euroa edullisempi puistosuunnitelma. Myös Koivusaaresta (200 miljoonaa), Jätkäsaaren terminaalista (130 miljoonaa) ja monesta muustakin kohteesta on varmasti mahdollista suunnitella hyviä kustannuksin, jotka mahtuvat nykyiseenkin investointikattoon. Investointikaton pitäisi ohjata suunnittelemaan taloudellisesti realistisempia hankkeita, joiden toteutuminen on vastaavasti todennäköisempää.

Onko nykyinen investointikatto täydellinen ratkaisu? Ei. Onko se parempi kuin aiempi käytäntö? Ehdottomasti. Investointikatto ja 10 vuoden investointisuunnitelma ovat hyviä työkaluja, joilla investointien kustannusvaikutukset tuodaan mukaan poliittiseen päätöksentekoon pitkäjänteisemmin. Samalla toivottavasti myös suunnittelu muuttuu kustannustietoisempaan suuntaan. Vaikea tätä on huonona kehityksenä pitää.


26
/
Jul
/
14
 12:07

Päivän pähkinä: Remontti Oy

Meillä Suomessa on jaettu päätäntävaltaa ja vastuuta kuntien ja valtion kesken. Hyvänä esimerkkinä opetustoimi: kunnat vastaavat perusopetuksesta.

Homma on periaatteessa simppeli: valtio määrittelee opetussuunnitelmat ja kunta toteuttaa perusopetuksen kuten parhaaksi näkee. Verorahoilla koko lysti kuitenkin kustannetaan. Kunta rakentaa tai rakennuttaa koulut ja palkkaa opettajat.

Mutta aivan näin yksinkertaista tämä ei tietenkään ole. Rahoituskin tulee monesta eri suunnasta: kunnan omat verotulot ja valtion rahoitus, ns. “valtionosuudet”. Lisäksi valtio on antanut erikseen tukia “homekoulujen korjaamiseen” ja osa rahoituksesta on sidottu mm. ryhmäkokoihin.

Erityisesti valtion “homekouluraha” on ollut turmiollista: remontteihin ei ole ryhdytty kuntien omin voimin kun on toivottu lisärahoitusta valtiolta. On luotu hienommin sanottuna “virheellinen insentiivi” eli “virheellinen kannuste”.remonttiKuvitellaanpa että jokin kunta olisi hoitanut asiat kertakaikkisen mainiosti: ei olisi säästelty koulujen rakentamisessa, huollossa ja kunnossapidossa. Yksikään koulurakennus ei tässä Shangri-Lassa tarvitsisi “homekouluremonttia”. Olisi toimittu kuin se kuuluisa “luokan paras oppilas”. Olisiko oikeudenmukaista että tämä kunta ei saisi lainkaan lisärahoitusta koulujensa ylläpitoon, mutta naapurikunta jossa on eletty täysin vailla huolta huomisesta lisärahoitusta saisi? No ei olisi.

Jos jaetaan valtaa, jaetaan myös vastuuta. Valtaa on jaettu kunnille ja niiden pitää vastuunsa myös kantaa. Mitä selkeämmät ja suoremmat vastuun ja vallan ketjut ovat, sen parempi. Olisi parempi että koko homekoulujen korjausrahasta luovuttaisiin ja se siirrettäisiin opetuksen perusrahoitukseen.

Valitettavasti näin yksinkertaista tämä ei ole. Suurelta osin sen takia että myös eduskunnassa halutaan olla lasten puolella. Ja kukapa olisi enemmän lasten puolella kuin poliitikko, joka haluaa remontoida homekouluja. Näinpä sitten Arkadianmäelläkin halutaan laittaa kauha jo valmiiksi monimutkaiseen soppaan. Ratkaisukin on näköjään keksitty: Remontti Oy. Jaa että mikä?

Jos olen ymmärtänyt oikein niin kyseessä ei ole oikeastaan “osakeyhtiö” perinteisessä mielessä, vaan valtion budjettikehysten ulkopuolinen rahasto, jolla rahoitettaisiin mm. homekoulujen korjaamista ja muita infrastruktuurihankkeita.

Mihin tällaista rahastoa tarvitaan? Aikooko Remontti oy antaa lainarahaa halvemmalla kuin markkinat? Miksi mm. eläkerahastot siihen sitten osallistuisivat? Eikö kaikki raha loppujen lopuksi tule verotuksen kautta? No niinpä. Remontti Oy onkin lähinnä kirjanpidollinen “kikka kolmonen”, jolla välttämättömät korjausmenot saadaan pois näkyvistä ja poliittisesti sovittujen menosääntöjen piiristä. Valtiohan ei ota velkaa, jos Valtion 100% omistama Remontti Oy ottaa velkaa. Just.

Ajatus on kaunis: homekoulut kuntoon. Menettely vaan väärä. Se on jo perusteiltaan virheellinen koska siinä rikotaan vallan ja vastuun johdonmukaisuus. Kunnat järjestävät kouluverkon, kunnat pääosin omistavat koulurakennukset, joten pitäisi olla täysin selvää että kuntien pitää kantaa vastuu myös koulurakennusten kunnosta. Näin on hyvä kunta toiminut jo nyt! Kirjanpidollinen kikkailu ei muuta tosiasioita. Tästähän me Kreikkaa moitimme ja nyt menemme täysin samaan suuntaan.

Mitä sitten pitäisi tehdä jos homekoulut halutaan kuntoon?

Pitäisi tunnustaa että valtionosuuksien lasku on iskenyt liikaa kuntatalouksiin eikä säästöjä voi valtio tehdä vain siirtämällä niitä kuntien kontolle. Tai ainakaan kuvitella että silloin ei puututtaisi hyvinvointivaltion peruspalveluihin. Jos Arkadianmäellä halutaan ajatella lapsia, se tulisi tehdä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti nostamalla perusopetuksen valtionosuuksia.

Ylipäätään valtiollisen rahoituksen pitäisi olla ennakoitavaa ja pitkälinjaista eikä vuosi toiselta eri suuntiin tempoilevaa. Tällöin kunnat voisivat tehdä päätökset järkevästi ja ennakoiden – kunta, jossa koulut ovat huonossa kunnossa remontoisi ja kunta, jossa ei ole homekouluja, voisi satsata opetukseen. Ja koulujen omistajan kannattaisi rakennuttaa laadukkaasti, pitää huolta kunnossapidosta ja remontoida ajoissa.

Eduskunnassa pitäisi myös ymmärtää milloin kannattaa pitää näppinsä erossa kuntatason päätöksenteosta: vallanjaolle on perustelunsa. Ja jos kunnat eivät eduskunnan mielestä selviydy opetustoimen tehtävistä, niin sitten tulee puuttua tehtävien jakoon – siihen eduskunnan valta on juuri tarkoitettu.

Remontti Oy:tä ei pitäisi perustaa. Se on populistinen poliittis-kirjanpidollinen temppu, jollaisia ei tarvita enää ainuttakaan lisää. Yhteinen julkinen velka on yhteistä julkista velkaa kutsumme me sitä meloniksi tai appelsiiniksi.

Ceterum censeo, homekoulut on korjattava.


18
/
Jul
/
14
 05:07

Autoilun tulevaisuudesta

Googlen itseohjautuviin autoihin on helppo suhtautua vähätellen niin tieteiskirjallisuudelta ne yhä vaikuttavat. Ehkä sitten joskus “tulevaisuudessa”. Miksei saman tien lentäviä autoja? Where’s my jetpack?
rsz-Googles-driverless-car-Sebastian-Thrun-Ted-Talk-537x244
Vallankumoukset näyttävät usein nopeilta loikilta, giljotiini napsahtaa ja maailma muuttuu. Useimmiten kehitys kuitenkin etenee pienin askelin ja se suuri läpimurto osataan paikallistaa vasta historiaa kirjoitettaessa. Näin myös liikenteessä, jossa täysi automaattiohjaus ei ehkä ole edes suurin juttu.

Markkinoilla teknologia kehittyy vastaamaan tarpeita. Helsingin bussiliikenteen kustannuksista kuljettajien palkkojen osuus on noin 60 prosenttia. Tilanne on vastaava myös tavaraliikenteessä, joten taloudellinen kannuste kehittää automaattiajoa on valtaisa.

Rekkajuna.

Ruotsalainen rekkajuna.

Ensimmäinen askel on jo valmiina. Mm. Scania ja Volvo testaavat “rekkajunia”, joissa vain ensimmäisessä nupissa tarvitaan kuljettajaa. Ja kun autot ajavat lähekkäin toisiaan, myös ilmanvastus vähenee ja sitä myöten sekä polttoainekustannukset että ilmastopäästöt.

Scanian mukaan jo lokakuussa 2013 rekkajunat olivat ajaneet 3,8 miljoonaa kilometriä Södertäljen ja Helsinginborgin välillä. Volvo puolestaan testasi vastaavaa teknologiaa Espanjassa 2012:

Tästä ei ole enää pitkä matka siihen että jonon ensimmäinenkin rekka voi ajaa ilman kuljettajaa. Mercedes Benz toi tänä vuonna markkinoille huippumalleihinsa “intelligent Driven”, jonka avulla auto mm. “puoliautomaattisesti” pitää auton kaistallaan liikenteessä ja tarvittaessa estää sivutörmäykset. Täys- ja puoliautomaattiohjauksen ensimmäisen sukupolven luonteva toimintaympäristö onkin moottoritie: helposti ennakoitavissa oleva ja suljettu liikenneympäristö.

Kontrolloidun motarin vastakohta on kaoottinen kaupunkiliikenne, joka saatetaan valloittaa nopeammin kuin olisin itse vielä muutama vuosi sitten uskaltanut arvella. Eikä Google ole ainoa yrittäjä. Hyvänä esimerkkinä Volvo, joka on jo aloittanut testit Göteborgissa muun liikenteen seassa sadalla henkilöautolla.
5
Automaattiset autot ja sensoreiden kehitys ovat kuitenkin vain osa palapeliä. Myös mobiiliteknologia ja “jakamistalous” muuttavat koko yksityisautoilun käsitettä. Entä jos autoa ei tarvitsisikaan enää omistaa?

Ajatushan ei ole uusi. Helsingissäkin on jo pitkään toiminut yhteiskäyttöautopalvelu CityCarClub. Uutta ovat palvelun käytettävyyden paraneminen mobiilisovellusten avulla, autovalmistajien mm. BMW:n (DriveNow) ja Mercedes Benzin (Car2Go) vahvat satsaukset ja erityisesti automatkojen yhdistäminen osaksi muuta matkaketjua.

Pariisin "Autolibre"-järjestelmän palautuspisteet.

Pariisin “Autolibre”-järjestelmän palautuspisteet.

Henkilöauto on vain yksi kulkuväline muiden joukossa. Vaihtoehdoista valitaan se joka kulloinkin parhaiten sopii. Yhdellä matkalla voidaan yhdistellä useaa eri liikkumismuotoa ja auton käyttö maksetaan samalla matkakortilla tai mobiilisovelluksella kuin ratikkakin. Miksi ostaa omaksi, jos käytettävissä on auto aina tarvittaessa? Henkilöautoon sijoitettu pääoma kun on suurelta osin hukkaan heitettyä – arvo alenee sillä sekunnilla kun ajat ulos liikkeestä.

Uberin kaltaiset palvelut puolestaan tekevät jokaisesta autosta taksin.

Yksityisauto muuttuu omistusesineestä palveluksi. Tämän ovat autovalmistajatkin jo oivaltaneet.

Mersun "Car2Go"-palvelun "Premium"-version laadussa ei ole valittamista.

Mersun “Car2Go”-palvelun “Premium”-versio kelvannee krantummallekin autoilijalle.

Myös Helsinki ja HSL ovat ajan hermolla. Viime viikolla Guardian noteerasi Helsingin Kutsuplus-hankkeen: “Helsinki’s ambitious plan to make car ownership pointless in 10 years”.

Aivan tämä ei Kutsuplussan tavoitteena toki ole, mutta onhan se mukava lukea kotikaupunkia kehuvia juttuja maailman lehdistöstä. Todellisuus vaan on karumpi – Helsinki ei ole rahoittamassa Kutsuplussaa niin että Guardianin jutussa mainitut tavoitteet toteutuisivat. Säästöliekillä mennään – rohkeutta puuttuu.
Kutsuplus_-_Koti
Meille päättäjille tilanne onkin haastava. Millä aikataululla muutokset tapahtuvat? Miten niihin pitää varautua? Nojataanko rohkeasti eteenpäin vai katsellaanko mitä tuleman pitää? Kenen eduista pidetään kiinni? Mistä löydetään rahoitus muutenkin tiukkoina aikoina?

Intressiryhmiä on lukuisia. Taksiliitto vastustanee Uberia ja Kutsuplussan laajentamista, Autoalan keskusliitto automaattirekkoja ja autokauppiaat yhteiskäytön yleistymistä – korvaahan yksi yhteiskäyttöauto noin kahdeksan ajoneuvoa. Miten käy Neste Oilin bisneksen henkilöautot liikkuvatkin vedyllä tai sähköllä? Eikö YIT saakaan enää rakentaa monitasoliittymiä?

Vain yksi asia on varma: teknologinen kehitys on vääjäämätöntä ja perää pitämällä jäämme, no, peränpitäjäksi. Samalla kun ruotsalaiset päristelevät horisonttiin automaattisähköautoillaan, jotka suunnitellaan, rakennetaan ja testataan Ruotsissa.

Suomen ja erityisesti Helsingin kannattaisi rohkeasti edistää älyliikenteen kehittämistä ja koko liikenteen rakennemuutosta. Niin Kutsuplussaa, Uberia kuin sähkö-, yhteiskäyttö- ja robottiautojakin. Jäimme jo junasta uusiutuvan energian työpaikoissa. Onko meillä varaa olla satsaamatta tulevaisuuteen?

Olikin ilo toukokuussa lukea Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote, jossa kerrotaan robottiautokokeilut mahdollistavasta muutoksesta, joka astuisi voimaan jo vuoden 2015 alusta. Siihen on aikaa enää alle puoli vuotta, tulevaisuuteen. Tervetuloa. Jetpackit voi jättää narikkaan.


12
/
Jul
/
14
 11:07

Anniskelualueista

Avasin festarikesän Sonispheressä toukokuun lopussa. Hienoja bändejä ja upeaa musaa, mutta ilmojen herra jätti vähän toivomisen varaa – vettä tuli vaakasuoraan ja tuuli mereltä tuntui vain yltyvän. Sadetakki, kurahousut ja pipo eivät olleet liioittelua.

WELKAM TU FINLAND! NAU IS SAMÖ! NAU VI FESTIVAL!

Ihmetystä aiheutti jälleen kerran myös anniskelu. Kalja-alue oli sijoitettu noin 150 metrin päähän lavasta.
sonisphere
Siellä sitä sitten tihrustettiin kaukana siintävää Slayeria ja juotiin kädenlämpöistä kaljaa huomattavasti viileämmässä kevätsäässä. Välillä kävi mielessä tykkäänkö minä todellakin näin paljon hevistä. Tai kaljasta.

Viime kesänä käväisin Saksan suurimmilla kansanmusiikkifestareilla Rudolstadtissa. Sielläkin oli yleisöä ja anniskelua. Anniskelualueet vaan puuttuivat. Toisin sanoen koko festivaalialue, saksalainen pikkukaupunki, oli yhtä “anniskelualuetta”. Saksalaisella festivaalilla oli ihan normaalia ostaa kojusta olutta tai vaikkapa pullo paikallista valkoviiniä. Yleisössä oli väkeä vauvasta vaariin. Sehr gut.
rudolstadt_weingut
Kävin tällä viikolla Suomen suurimmilla kansanmusiikkijuhlilla Kaustisella. Olutteltan anniskelulupahakemus oli kuulemma tullut keväällä bumerangina takaisin kun “katsomoon ei saa anniskella”. Ongelma ratkaistiin luovasti laittamalla lavan ja yleisön väliin aita. Näin sitten on erikseen katsomo, jossa ei juoda olutta ja erikseen se alue, jossa noin 90% yleisöstä istuu ja nauttii virvokkeita. Sitä aluetta jossa suurin osa yleisöstä on ei Suomessa saa siis kutsua katsomoksi.
kaustinen_anniskelu
Alkoholilain §21:

“Anniskelualueeksi ei saa hyväksyä urheilu-, liikunta-, musiikki- tai muun niihin verrattavan tapahtuman yleistä katsomotilaa.”

Kyllä. Ihan oikeasti siellä laissa sanotaan noin.

Otetaanpa tässä välissä pieni syrjähyppy liikennesuunnittelun puolelle. Viimeisen parinkymmenen vuoden suurimpia oivalluksia katutilan suunnittelussa on ollut “shared space” eli “jaettu tila”. Pähkinänkuoressa se tarkoittaa suurinpiirtein sitä että katutila suunnitellaan niin että autoilijankin on “neuvoteltava” liikennetilanteessa muiden tiellä liikkuvien kanssa. Ei saa vaan kaahata sivuille vilkuilematta. Turvallisuus parantuu vaikka liikennemerkit vähenevät.

Kyökkipsykologiaa. Liikenneympäristö suunnitellaan sellaiseksi että ihmiset käyttäytyvät ihmisiksi vaikka ovatkin ratin takana. Loppujen lopuksi ihan loogista.

Sitten takaisin anniskeluun ja Suomeen. Entä jos ympäristö vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen myös yleisötapahtumissa? Entä jos suunniteltaisiin festivaali sellaiseksi että ihmiset käyttäytyisivät ihmisiksi vaikka ovatkin tuopin ääressä?

Oikeastaan ei tarvitse paljon edes suunnitella. Riittää että poistetaan aidat anniskelualueiden ympäriltä ja annetaan kansan vaeltaa tuoppiensa kanssa. Näin muualla maailmassa, jopa Ruotsissa, on jo nyt.

Kun ihmisille annetaan vastuuta, he käyttäytyvät vastuullisemmin. Ja jos eivät siihen kykene, niin sitten luvat pois järjestäjiltä. Sanokaa minun sanoneen, tavoille opittaneen nopeasti. Ja miksei opittaisi, onhan meillä Suomessakin osattu toimia vastuullisesti jo vuosikymmeniä mm. Pori Jazzissa, jonka piknikkien kohtaloa on tänä kesänä ollut surullista seurata.
alkoholilaki
Vuonna 1995, tai oikeastaan jo vuonna 1932 säädettyä alkoholilakia oli tulkittu eri puolilla Suomea joustavasti vähän eri tavoin. Käytännössä Jazzeilla poliisiviranomainen ei ollut puuttunut omiin piknik-pulloihin kun järjestyshäiriöitä ei syntynyt. Parempaakin tekemistä heillä lienee, jopa Porissa. Tänä keväänä Valvira ojensi poliisia tiukentamaan otettaan. Ja poliisilla ei tietenkään ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin toimia ohjeistuksen mukaisesti.

Onko tässä yhtään mitään järkeä? Näinkö Suomeen luodaan vastuullinen alkoholikulttuuri? Näinkö syntyy se kauan kuulutettu “keski-eurooppalainen juomatapa”? Ketä piknikkien jatkuminen olisi haitannut?

Alkoholilla on kiistämättömiä kansanterveydellisiä vaikutuksia ja on varmasti hyvä että sen saatavuutta jollain tavalla säännellään. Mutta toisaalta se on myös osa kulttuuriamme ja luontevaa kanssakäymistä. Sääntelyllä ja laeilla tulisi tukea vastuullista käyttäytymistä ja puuttua ongelmiin. Lainsäädäntömme tuntuu kuitenkin näkevän vain valtavan viinapeikon, joka kurkistaa joka kiven alta.

Suomessakin olisi aika siirtyä vain haittoihin keskittyvästä terveyspainotteisesta alkoholipolitiikasta kohti alkoholikulttuuripolitiikkaa, jossa otettaisiin alkoholiin kokonaisvaltaisempi näkemys. Ja ehkä vielä jonain päivänä saamme vaeltaa tuopit kädessä lähemmäksi bändejä. Vettä taivaalta tulee varmasti silloinkin. Sellainen se vaan on, Suomen kesä.


11
/
Jul
/
14
 01:07

Vihreiden on otettava tiede tosissaan

Me Vihreät kannamme muita puolueita enemmän vastuuta koko ihmiskunnan tulevaisuudesta. Ilmastonmuutos ja muut meidän ihmisten toiminnasta johtuvat ympäristötuhot vaativat eturyhmäpolitiikkaa niiden puolesta joilla ei omaa ääntä ole – syntymättömillä sukupolvilla ja luonnolla. Koko planeetalla.
pilvet
Aatteellinen peruslähtökohtamme onkin syvästi juurrutettu tieteelliseen tietoon. Arkikokemuksella emme voi havaita, selittää ja torjua ilmastonmuutosta tai muita ympäristöuhkia. Kyllähän naapurin Seppokin tietää ihan arkijärjellä että meriin ja ilmakehään mahtuu!

Vaan kun ei tiedä. Eikä mahdu. Vain havainnoimalla koko planeettaa ja yhdistämällä kymmenien vuosien tutkimuksen tulokset useilta eri tieteenaloilta saadaan aikaan alati tarkentuva kokonaiskuva maapallomme tilasta.

Me vihreät siteeraamme mieluusti tutkimusta, jonka mukaan 97% ilmastotutkimuksesta puoltaa kantaamme ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Hyvä. Juuri näin. Tutkittua tieteellistä tietoa käytetään poliittisen ohjelmatyön pohjana ja toimenpide-ehdotuksissamme se konkretisoituu toimenpiteiksi, kuten päästövähennyksiksi.

Vihreä tiedemyönteisyys ei valitettavasti ulotu edes kaikille luonnontieteen osa-alueille. Vastustamme geenimanipulointia, vaikka tutkimusnäyttö metodin turvallisuudesta on vakuuttavaa. Myös ydinvoima on teknisestä näkökulmasta turvallista ja Suomen maaperän geologia tunnetaan loppusijoitusta ajatellen.

Tämä ei ole älyllisesti kestävää. Vedämme itse maton ilmastonmuutoksen torjunnan alta, jos ohitamme tieteen muissa kysymyksissä.
perhonen
Tarkoittaako tämä nyt sitten sitä että mielestäni vihreiden tulisi mielestäni hyväksyä kyseenalaistamatta geenimuuntelu ja ydinvoima? Ei. Sitä en tarkoita.

Esim. Fennovoiman voimalahanketta vastaan on muitakin perusteluja kuin tekninen – jo voimaloiden heikko taloudellinen kannattavuus, hajautetumman energiantuotannon edut ja geopoliittinen tilanne ovat päteviä vasta-argumentteja. Eivätkä uraanin alkutuotannon ongelmat poistu mihinkään.

Samoin mm. Monsanton markkina-asemaan ja kasvien patentteihin liittyvät ongelmat eivät suoraan liity geenimanipulointiin. Voimme kritisoida suurta agrobisnestä tehokkaammin paremmilla argumenteilla.

Tieteen hyväksyminen politiikkamme kulmakiveksi pitäisi tarkoittaa sitä että kykenemme tulevaisuudessa suhtautumaan neutraalimmin teknologiaan ja siihen mitä kehitys eteemme tuo.

Näköpiirissä on harkintaa vaativia linjanvetoja.

Wired kertoi keväällä Monsanton löytäneen tavan kiertää “GMO-leiman”. Uudet “superkasvit” on jalostettu perinteisin menetelmin, mutta jalostusprosessi on geeniteknologisen tiedon ansiosta päämäärätietoisempaa ja nopeampaa kuin koskaan aiemmin. Päästään samoihin lopputuloksiin kuin gmo-menetelmillä, mutta ilman geenimanipulointia markkinoille päätyvässä lajikkeessa.

MIT-taustainen startup “Transatomic Power” puolestaan lupailee keksineensä päivitetyn version “sulasuolareaktorista”, joka voisi käyttää polttoaineenaan nykyistä ydinjätettä. Toimiessaan reaktorityyppi ratkoisi siis sekä ilmastokriisin että ydinjäteongelman. Tutkijoiden mukaan nykyisellä ydinjätteellä voitaisiin tuottaa kaikki ihmiskunnan vaatima sähköenergia 72 vuotta. Ilman että ainuttakaan uutta kaivosta tarvittaisiin. Ilman co2-päästöjä. Korkea-aktiivisen jätteen määrän vähentyessä jopa 96%. Voidaanko tällainen mahdollisuus ratkoa sekä ydinjäte- että energiaongelmat ohittaa?

Miten suomalainen vihreä liike vastaa näihin avauksiin? Otammeko dogmaattisen kannan kuten euroopan vihreät, jotka vastustavat jopa fuusiovoiman perustutkimusta? Vai uskallammeko tarkastella uusien teknologioiden hyötyjä ja haittoja puhtaalta pöydältä tuoreimpaan tieteellisen tietoon nojaten? Ja jos ohitamme tieteellisen tiedon, miten voimme vaatia perussuomalaisilta tekoja ilmastonmuutoksen torjunnassa?

Me vihreät tarvitsemme johdonmukaisen suhtautumisen tutkittuun tietoon. Vaikka se ei aina tuekaan ennakkoluulojamme tai vanhoja linjauksiamme. Ilman kehittyvää tieteellistä tietoa ja siihen pohjaavaa päätöksentekoa ihmiskunta ei haasteistaan selviä.





Kuka?

Hannu Oskala:
Helsingin kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu, maakuntavaltuuston jäsen
musiikkialan moniottelija (MuM),
cityvihreä betoninhalailija.

Aiemmat kirjoitukset