Mitä Välimerellä pitäisi tehdä?

Jälleen kerran törmäsin suomalaiseen poliitikkoon, joka syytti ”kaiken maailman kansalaisjärjestöjä” ihmissalakuljetusbisneksen suosimisesta kun Välimerellä kehdataan pelastaa ihmisiä uppoavista paateista.

Jahas. En oikein usko että kukaan toivoo ihmissalakuljetusta. Mutta todellisuus on se että Euroopan etelärajalla kuolee viiden Estonian verran ihmisiä joka vuosi. Eikä määrä ole laskemassa.

Mitä Välimerellä sitten mielestäni pitäisi tehdä?

Lähdetään ensin liikkeelle siitä, mikä ei toimi.

Australia käyttä miljardeja euroja vuosittain merioperatioon, jolla he ovat saaneet laittoman siirtolaisuuden Aasiasta ”kuriin”. Operaatio maksaa miljardeja joka vuosi ja kiinni otettujen siirtolaisten sijoittaminen leireille on sekä tolkuttoman kallista per pakolainen että ihmisoikeuksien näkökulmasta erittäin kyseenalaista.

Yksinkertaisin selitys sille miksei sama ratkaisu toimi Euroopassa on maantiede. Välimerellä olisi valvottavaa moninkertaisesti Australiaan verrattuna, jossa potentiaalisia reittejä on vähemmän. Niinpä operaation kustannuskin olisi varovaisestikin arvioituna moninkertainen. Montako kymmentä miljardia me haluamme satsata joka vuosi merivalvontaan? Olisiko sille rahalle parempaakin käyttöä?

Pelkällä teknisellä tai sotilaallisella valvonnalla Välimeren kysymystä ei voida ratkaista. Ei ainakaan kustannuksella, joka olisi millään tapaa mielekäs.

Pohjimmilltaan salakuljetus johtuu tietenkin kysynnästä, johon ei ole olemassa laillista ratkaisua.

Ja aivan kuten kieltolaki ei lopettanut viinan juontia Suomesta, ei pelkkä laki pidättele ihmisiä, jotka haluavat paremman elämän perässä Eurooppaan. Eikä poliisi kyennyt pysäyttämään trokareita. Miten Algot Niskan bisnekset sitten lopetettiin?

Algot kun bisnekset vielä luisti

Algot kun bisnekset vielä luisti


Laillistamalla. Luomalla luvallisia tapoja myydä ja ostaa alkoholia.

Euroopan siirtolaiskysymykseen ei ole muuta taloudellisesti ja moraalisesti kestävää ratkaisua kuin laillistaminen.

Tarkoitanko siis sitä että kaikki rajat auki ja niin paljon väkeä Eurooppaan kuin vain lentokoneisiin mahtuu?

En.

Tarkoitanko sitä että kuka tahansa Suomeen pääsee, saa rahaa sossusta ja asunnon?

En.

Suljetun linnake-Euroopan ja täysin avoimen Euroopan välillä on paljon vaihtoehtoja ja säätövaraa. Tietenkin tilanteen pitää olla hallittavissa ja kestävä niin humanitäärisesti, poliittisesti kuin taloudellisestikin. Tietenkin.

Mutta sitten se siirtolaisuus, miten siihen tulisi suhtautua?

Ensinnäkin liikkuvuus planeetallamme ei tule vähenemään. On täysin selvää että yhä keskiluokkaisemmat ja koulutetummat aasialaiset ja afrikkalaiset haluavat matkustaa kuten mekin matkustamme. Tekemään töitä, opiskelemaan tai ihan vaan lomalle. Aivan kuten mekin olemme tottuneet tekemään. Ja tämä hyödyttää meitä kaikkia.

Siksipä:

Meidän tulee tarjota mekanismi, jonka kautta Eurooppaan pääsee määräaikaisesti kuka tahansa, jolla on varaa matkalippuun.

Tämä mekanismi lopettaa nykymuotoisen salakuljetuksen ensimmäisenä päivänään.

Miten tämä voisi toimia?

Voisimme esimerkiksi tarjota kenelle tahansa halukkaalle kuukauden oleskelu- ja työviisumin. Tämän viisumin saadakseen tulee ostaa lento- tai laivayhtiöltään myös paluulippu. Jos ei palaa takaisin ja jää kiinni, on seurauksena karkoitus ilman paluuoikeutta vaikkapa viiteen vuoteen. Samaten täytyy Eurooppaan päästäkseen laittaa Euroopan määrittelemälle tilille ”takuusumma”, jonka saa takaisin palatessaan. Jos ei palaa, summa siirtyy suoraan Euroopalle.

Jos osoittaa tämän kuukauden sisällä saaneensa työpaikan ja pystyvänsä näin ollen elättämään itsensä, voi saada jatkokuukauden. Ja jos on kyennyt todistettavasti työllistämään ja elättämään itsensä vaikkapa vuoden ajan, voi saada pysyvämmän oleskeluluvan.

Keskeinen perustelu tälle vapaan liikkumisen mallille paluuoikeudella on se että suuria syitä tulla Eurooppaan ovat myös tahallinen ja tahaton väärä tieto. Eurooppa ei ole mikään Shangri-La. Etenkään paperittomalle siirtolaiselle. Ei täällä saa ilmaista rahaa, eikä taivaalta sada nannaa. Laittomat siirtolaiset tekevät lainsuojattomina usein orjatyötä, asuvat vailla perusoikeuksia ja peruspalveluita siltojen alla poliisia pakoillen. Eikä tilanne olisi ratkaisevasti parempi laillisestikaan maahan tulleelle.

Laittomien siirtolaisten eräs hiukan paradoksaalinen perusongelma onkin se ettei paluulippua ole vaikka haluaisikin, koska palaaminen olisi aivan yhtä vaikeaa kuin tänne pääsy aikanaan. Tämä itseasiassa oli aikanaan eräs Yhdysvaltain koventuneen rajapolitiikan tahattomista seurauksista – kun raja oli avoin, työläiset liikkuivat rajan yli molempiin suuntiin mm. satokausien mukaan. Kun raja laitettiin kiinni, rationaalinen ihminen jäi rajan taake. Ja rakensi sinne elämänsä.

Samasta peruskuviosta voidaan rakentaa monia eri variantteja. On esimerkiksi aika selvää ettei pohjoismaiden työmarkkinoilla ole työpaikkoja kouluttamattomalle ja kielitaidottomalle työvoimalle. (Ja hyvä niin.)

Siksi voisi olla järkevää luoda mekanismi, jossa tarjoaisimme edellä kuvaamaani vaihtoehtoa helpommat maahantuloehdot, jos tulija läpäisee lähtömaassaan kielitaitokokeen ja hänellä on yliopistotutkinto. Tämä olisi lähellä melko lähellä Kanadan pistejärjestelmää. Järjestelmän ilmiselvä heikkous on sen itsekkyys – Eurooppa kuorisi kermat kehittyvien maiden väestöstä. Mutta pidemmällä tähtäimellä liikkuvuus olisi varmasti kahdensuuntaista ja hyödyttäisi kaikkia.

Entäs sitten turvapaikanhakijat?

Se on täysin toinen kysymys. Nykyisin turvapaikanhakua käytetään runsaasti väärin – koska laillista tietä ei efektiivisesti ole. Turvapaikan hakemiseen täytyy säilyä oikeus.

Ja kuten Suomen ja koko Euroopan esimerkistä näemme, pelkkä mahdollisuus hakea turvapaikkaa ei takaa pysyvää oleskelulupaa. Eikä sen tule sitä taatakaan. Sen tehtävä on toinen.

Esittämäni mahdollisuus lailliseen polkuun Eurooppaan muuttaisi turvapaikkajärjestelmän lähemmäksi sitä mihin se alunperin tarkoitettiin. Se myös täysin varmasti vähentäisi turvapaikkahaun väärinkäyttöä.

Siirtolaisuus on kokonaisuus

Pelkkä maahantulon parempi järjestely ei riitä. Euroopan on kyettävä käyttämään samanaikaisesti useita maatalous-, ulko- ja kehypolitiikan keinoja.

Syitä tulla Eurooppaan voidaan vähentää mm.:
• investoimalla koulutukseen Afrikassa, erityisesti naisten koulutukseen
• purkamalla kaupan esteitä. Miksi laiton maahanmuuttaja poimii tomaatin Espanjassa sen sijaan että meille tuotaisiin kasvihuonetomaatteja suoraan Marokosta?
• purkamalla eurooppalaisen maatalouden tukijärjestelmää. Miten afrikkalainen maatalous voi kilpailla eurooppalaisen vahvasti subventoidun maatalouden kanssa?

Ja erityisesti, 80% Eurooppaan pyrkivistä siirtolaisista tulee tänne sodan, nälänhädän tai vainon vuoksi. Meidän tulee käyttää nykyistä selvästi enemmän rahaa diplomatiaan, kriisiapuun ja kriisien ennaltaehkäisyyn, kehitysyhteistyöhön. Rauhallinen kehittyvä Afrikka vähentää siirtolaisuutta enemmän kuin partioveneet kovat piipussa.

Ja näiden lisäksi me tarvitsemme, niin, jossain määrin myös niitä partioveneitä kovat piipussa. Mutta vasta kun ongelma on määrällisesti sellaisella tasolla että sitä voidaan käsitellä normaalina poliisiasiana. Ja tällöin voidaan keskittyä ihmiskauppaan paremman elämän etsijöiden sijaan.

Lopuksi

Kirjoitelmani ei ole sataprosenttisen valmis eikä varma. Se on ääneenajattelua. Keskeneräistä sellaista, jotta keskustelu voisi sitä jalostaa. Osoittaa sen heikkouksia ja toivottavasti myös vahvistaa sen vahvuuksia.

Mutta onko se haihattelua? Ehkä. Mutta ainakin se on moraalisesti ja inhimillisesti kestävämmällä pohjalla kuin vaihtoehtonsa: status quo tai rajat kiinni.

Rajoja ei tällaisella pallolla saada kiinni vain pyssyillä ja piikkilangalla. Ei vaikka kuinka haluttaisiin. Muureilla on ikävä taipumus murtua, ja silloin tilanne on vielä vaikeammin hallittavissa.

Nykytilan hiljainen hyväksyminen tarkoittaa sitä että me hyväksymme ne yli viisi Estoniaa joka vuosi etelärajallamme. Minä en halua selittää sitä lapsenlapsilleni.

Kaupunginhallitus 29.5.2017

Viimeinen kaupunginhallitus! Huhhahhei! Tämä kaupunginhallitus kokousti noin kaksisataa kertaa. Melkoista. Tällä kertaa mm. Fallkullan kiilan kaava, Jätkäsaaren hotellin tontin myynti, Posivireen alasajo ja Elielinaukiolle ideasuunnitelma.

Koko lista liitteineen löytyy täältä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 7.6.2017, Jätkäsaaren tornihotellin ja kongressikeskuksen tontin myyminen Jätkäsaari Invest Ab:lle (20803/4)

ok.

”Tontin myyntiä voidaan pitää kaupungin kannalta perusteltuna myös ottaen huomioon maanvuokran kassavirran nykyarvon suhde esitettyyn kauppahintaan sekä tontista jatkossa myynnin jälkeen saatava kiinteistöverotulo (noin 0,1 milj. euroa/v). Tontin maanvuokran kassavirran nykyarvo 50 vuoden ajalta laskettuna (2 %:n inflaatio-olettama ja 7 %:n diskonttauskorko) on noin 7,9 milj. euroa, kun esitetty kauppahinta on tätä korkeampi eli noin 10,7 milj. euroa. Tämän lisäksi kaupunki saisi edellä mainitulla tavalla tontista kiinteistöveroa noin 0,1 milj. euroa vuodessa. Kiinteistöveron kassavirran 50 vuoden ajalta laskettu nykyarvo (2 %:n inflaatio-olettama ja 7 %:n diskonttauskorko) on noin 2 milj. euroa. Tällöin tontin myynnin nykyarvoksi saadaan yhteensä noin 12,7 milj. euroa (kauppahinta lisättynä kiinteistöveron kassavirran nykyarvolla).”

Vasemmistoliiton edustaja teki kiinteistölautakunnassa vastaesityksen, joka ei saanut tukea keneltäkään.

2 V 7.6.2017, Fallkullan kiilan asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12380)

ok! Täydennysrakennetaan asunnot noin 1250 uudelle helsinkiläliselle Tapanilan aseman läheisyyteen. Selostuksessa painotetaan useampaan kertaan miten tämän alueen kehittäminen on yhteydessä Malmin lentokenttäalueen muuttumiseen. Paitsi että hulevedet ja palveluverkostoa voidaan tehdä yhteisesti, myös lentomelun poistuminen helpottaa.
Cursor_and_https___www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-05-29_Khs_21_El_284C75AC-A980-C91F-8D05-5AD1C6700000_Liite_pdf
KAUPUNGINJOHTAJA

3 Kiinteistö Oy Kaapelitalon pääomittaminen Tanssin talo -hankkeeseen liittyen vuonna 2017

OK! Onpas ihanaa olla päättämässä vielä Tanssin talon pääomittamisesta kaupunginhallituksessa. Hankesuunnitelma on valmistunut Kaapeli Oy:n rahoilla, ja nyt sitten uuteen suunnitteluvaiheeseen tarvitaan muutkin hankkeen rahoittajat mukaan.

Mahtavaa.

5 Kaupunginhallituksen myöntämät asukasosallisuusavustukset vuonna 2017

ok. Mellarin tilannetta ratkotaan:”

Kaupunginhallitus päättää myöntää vuodelle 2017 asukasosallisuuden avustuksena Mellunmäki-Seura ry:lle 8 400 euroa väliaikaisen asukastilan vuokraan talousarvion kohdalta 1 39 05. Avustuksen maksamisen edellytyksenä on, että Mellunmäki seuralla on voimassa oleva vuokrasopimus.”

7 Kaupunginhallituksen käsiteltäväksi 11.5.2017 otettu asia: Rakennusvirasto Helsingin kaupungin ympäristösuunnittelun puitesopimus

Tähän ei liene muuta mahdollisuutta kuin antaa mennä läpi. Tarina pähkinänkuoressa: yleisten töiden lautakunnan jäsenemme, erityisesti Pörrö Sahlberg, ovat tehneet hienoa työtä peratessaan sitä tapaa, jolla Rakennusvirasto kilpailuttaa puitesopimuksensa.

Pörrö on myös johdonmukaisesti tehnyt aina tilannetta korjaavia vastaehdotuksia. Näin myös ympäristösuunnittelun puitesopimus -kilpailutuksen alussa käynnistyessä viime marraskuussa. Tuolloin lautakunta hyväksyi kilpailutuksen periaatteet.

Nyt keväällä kilpailutuksen lopputulosta käsiteltäessä, Pörrön hylkäysesitys meni varsin erikoisella kombolla hivenen yllättäen läpi. Kahden äänestäessä esityksen puolesta, kolmen vastaan, kolmen tyhjää ja yhden ollessa poissa.

Ongelma on se että nyt käsittelyssä oleva kilpailutuksen lopputulos on hankintalain mukainen ja hankintalain mukaisia hankinnan keskeyttämisen perusteita ei ole. Tästä seuraisi pahimmassa tapauksessa henkilökohtainen korvausvastuu lautakunnan jäsenille tai ainakin kaupungille.

Eli päätös on nyt vaan tehtävä, vaikka se on osin ongelmallinen sisältäen kilpailutustapoja, jotka mahdollistavat mm. urakoiden ”hoitamisen” eri tasoisilla työntekijöillä kuin alunperin on ilmoitettu, sekä kilpailutusjärjestyksen ohittamisen niin haluttaessa.

Näihin kysymyksiin olisi pitänyt saada parempi ratkaisu kilpailutukseen ryhdyttäessä viime marraskuussa. Nyt lopputulos on hyväksyttävä.

SIVISTYSTOIMI

1 Pilvi Torstin toivomusponsi työllistämispykälän käyttöönotosta Helsingin kaupungin hankinnoissa

ok. Pilvin ponteen vastataan merkittävän myöhään että työllistämispykälän käyttö kaupungin hankinnoissa on ”jatkuvasti edennyt” ja että ”Työllistämisehtoa on huhtikuuhun 2017 mennessä käytetty yhteensä kahdeksassa Helsingin kaupungin omassa hankinnassa. Kyseisten hankintojen avulla on luotu yhteensä 45–60 määräaikaista työ- tai oppisopimuspaikkaa yksityiselle sektorille Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon kohderyhmille. ”. Hyvä.

5 Elielinaukion ympäristön varaaminen ideasuunnittelua varten hakijoina olevalle yritysryhmälle (Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, OP-Vuokratuotto esr, Vr-Yhtymä Oy, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK ja Evata Partners O) (Kluuvi)
Cursor_and_https___www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-05-29_Khs_21_El_5A0B4638-E8B3-C8D1-89CB-5C2C55400000_Liite_pdf
Mielenkiintoista! OP, Ilmarinen, SOK ja VR haluavat varata Elielinaukion aluetta ”ideasuunnittelua varten”. Taustalla on ajatus siitä että ainakin osa (tai kaikki?) busseista voitaisiin siirtää Elieliltä Kamppiin Länsimetron vapauttaessa sieltä tilaa bussikannelta. Ja ideoijien mukaan ”Kaupunginkirjaston valmistuessa, ilman Elielinaukion rajua tiivistämistä, on ydinkeskustaan syntymässä laaja, epämääräinen ja tuulinen, suorastaan lähiömäinen hajallaan olevien rakennusten kokoelma.”. Enpä ole vahvasti eri mieltä. Paraatiaukioita meillä riittää.

6 Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi koskien kaupungin asuntopolitiikan poliittista ohjausta

Olipas kehno vastaus Tuomaksen ponteen. Siinä lähinnä todetaan että näin nämä hommat nyt hoidetaan, kun Tuomaksen kysymys oli nimenomaan että ”osana kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamista selvitetään, miten kaupungin asuntopolitiikan poliittinen ohjaus olisi tarkoituksenmukaisinta järjestää ja miten Hekan valvonta nivoutuu tähän.”. Ja tähän vastauksessa ei kyllä puututtu mitenkään. Ei annettu vaihtoehtoja eikä perusteluja sille, miksi juuri nykyinen – varsin epäpoliittinen virkamiesvalmistelumalli – olisi kaikkein paras mahdollinen. Asuntopolitiikka on kuitenkin kasvavassa kaupungissa yksi keskeisistä politiikan osa-alueista, johon liittyy paitsi poliittisia intohimoja, myös isoja linjaeroja. Rantasen ponsi ansaitsisi paremman vastauksen.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Posivire Oy:n avoimet kysymykset, tulevaisuus ja toimenpiteet

ok. Lopetamme Posiviren toiminnan. ”Yhtiön alkuperäinen toiminta-ajatus ja liiketoimintaidea eivät ole enää sote- ja maakuntauudistuksen ja työllisyydenhoidon uudistuksen myötä ajankohtaisia eikä yritys ole kyennyt uudistamaan liiketoimintaideaansa. Työryhmän näkemyksen mukaan PosiViren toiminnan hallittu alasajo on eri vaihtoehdoista nykytilanteessa tarkoituksenmukaisin.”

Kaupunginhallitus 15.5.2017

Kaupunginhallituksessa tällä viikolla mm. täydennysrakentamista Kontulaan ja Pirkkolaan, vuoden 2016 henkilöstöraportti ja ”Helsingin kaupungin linjaus kansainvälistä suojelua saavien vastaanoton täsmentämiseksi ja lapsiperheiden kuntapaikkakiintiöksi”. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 7.6.2017, Vihreiden valtuustoryhmän ryhmäaloite alueiden eriarvoisuuden torjumisesta

Perinpohjainen vastaus kertaalleen valtuustossa palautettuun ryhmäaloitteeseemme.

Hyvää kehitystä, tiedämme siis että toimenpiteillä voi vaikuttaa tilanteeseen. Nyt sitten seuraavaan strategiaan enemmän tätä ja isommat lusikat.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 7.6.2017, Kontulan keskuksen, Lirokujan ja Keinulaudantien alueen asemakaavan muuttaminen (nro 12088)
ok. Kontulaan kaksi tiivistä kerrostalokorttelia, joista osa opiskelija-asuntoja. Uusia asukkaita noin 500. Helsinki kasvaa ja tiivistyy.

Cursor_and_www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-05-15_Khs_19_El_1CF62CF8-74BA-C0AF-8E35-5B61F0500000_Liite_pdf

2 V 7.6.2017, Maunulan Pirjontien ja Pirkkolantien ympäristön asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12420)
ok. Raide-Jokerin varrelle täydennysrakentamista Pirkkolassa. Pirjontien ja Pirkkolantien varteen nousee useampia kerrostaloja. Asukkaita noin 600.
Cursor_and_www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-05-08_Khs_18_El_DD2749CD-5BE5-C616-851B-5BAB0F400000_Liite_pdfAlueen nykyisiltä asukkailta on tullut palautetta Pirjontien katkaisevasta terassimaisesta talosta.Cursor_and_https___www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-05-15_Khs_19_El_DD2749CD-5BE5-C616-851B-5BAB0F400000_Liite_pdfCursor_and_https___www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-05-15_Khs_19_El_DD2749CD-5BE5-C616-851B-5BAB0F400000_Liite_pdfSekä siitä syystä että talo nähdään liian korkeana tuolle paikalle lähellä omakotitaloaluetta että siitä syystä että se katkaisee Pirjontien ja asukkaiden ajoreitti muuttuu.

Itse pidän kaavaa kokonaisuutena hyvänä ja sekä kaupunkistrategiamme, yleiskaavamme että Raide-Jokerin täydennysrakentamisen tavoitteiden mukaisena. Terassitalo on mielestäni myös juuri tuohon paikkaan mainio maamerkki, joka antaa tien mutkalle luonteen.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Kaupungin henkilöstöraportti 2016
– Henkilöstömäärä on pysynyt jokseenkin ennallaan ja oli vuoden vaihteessa 38 056
– Sairauspoissaolojen osuus kokonaistyöajasta vaihteli strategiakauden aikana ja oli nyt matalimmillaan eli 4,7 %. Sairauspoissaolot olivat yhtä matalalla tasolla viimeksi vuonna 2003. Sairauspoissaolojen määrää on saatu laskemaan ja niiden pitkittymistä vähentymään erityisesti parantamalla työterveyshuollon ja virastojen ja liikelaitosten johdon yhteistyötä.
– Muunn kuin suomen tai ruotsin äidinkielekseen ilmoittavien osuus henkilöstöstä on kasvanut vuosittain ja vuoden 2016 lopussa se oli 6,6 % (5,4 % vuonna 2012).
– Naisten osuus kaupungin johtotehtävissä oli kohonnut strategiakaudella. Vuonna 2016 määrä oli 48,3 % (2012 määrä 39,7).
Cursor_and_https___www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-05-15_Khs_19_El_B9B53040-44FB-CC72-A7EE-5BE769400002_Liite_pdf
Vaikuttaa myös siltä että Helsignin palvelukseen halutaan: noin 7000 ilmoitettuun työpaikkaan jätettiin noin 138 000 hakemusta.
Cursor_and_https___www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-05-15_Khs_19_El_B9B53040-44FB-CC72-A7EE-5BE769400002_Liite_pdf
Raportti löytyy täältä

4 Sosiaali- ja terveystoimialan sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtajan virkaan ottaminen
ok. ”Kaupunginhallitus päättää ottaa sosiaali- ja terveystoimialan sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtajan virkaan valtiotieteiden lisensiaatti Maarit Sulavuoren 1.6.2017 lukien 8 175,04 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.”

6 Määrärahan myöntäminen liikuntavirastolle saaristoalusten telakka-alueen esirakentamiseen ja rantarakentamiseen Vuosaaren Ruusuniemessä
ok. 1,45 miljoonaa euroa. ”Saaristolaivurit ry:n vesibussien telakka-alue Sompasaaressa Kalasatamassa jää asuntorakentamisen alle loppukesällä 2017. Yhdistyksessä toimivat vesibussiyrittäjät vastaavat suurilta osin vesireittiliikenteestä Helsingin alueella. Ilman telakka-aluetta liikennöinti saariin nostaisi reittihintoja ja vähentäisi välillisesti kuntalaisten ulkoilua ja liikkumista saaristossa.”

9 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Liikenneviraston yhteishankkeiden toteuttamiseen

500k€ meluvalleihin ja 300k€ Koivusaaren eritasoliittymän suunnitteluun. Harvoin näkee mitään yhtä typerää kuin Koivusaaren eritasoliittymä.

10 Helsingin kaupungin linjaus kansainvälistä suojelua saavien vastaanoton täsmentämiseksi ja lapsiperheiden kuntapaikkakiintiöksi

Mietimme pitäisikö linjausta vielä tarkistaa. Päätöksessä esitetään kuntapaikkaa 10 lapsiperheelle, jotka asuvat Helsingissä vastaanottokeskuksissa. Haluamme selvittää onko tähän huomioitu oikea perheiden määrä – kuntapaikkaan kun on oikeus myös yksityismajoituksessa asuvilla.

Kaupunginhallitus 7.5.2017

Vanha kaupunginhallitus kokoustaa vielä muutamia kertoja. Tällä viikolla mm. tulevan kauden luottamushenkilöiden palkkiot , täydennysrakentamista Raide-Jokerin ääreen ja linjaus kansainvälistä suojelua saavien vastaanoton täsmentämiseksi ja lapsiperheiden kuntapaikkakiintiöksi. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

2 V 17.5.2017, Vihreiden valtuustoryhmän ryhmäaloite alueiden eriarvoisuuden torjumisesta

Perinpohjainen vastaus kertaalleen valtuustossa palautettuun ryhmäaloitteeseemme.

Lasten pienituloisuus on vähentynyt Helsingissä vuodesta 2011 lähtien nopeammin kuin koko maassa, ja myös vähän muuta helsinkiläisväestöä nopeammin. Pienituloisten asuntokuntien lapsista puolet asuu Itäisen ja Koillisen suurpiirin alueella. Pienituloisuuden vähentymistä on tapahtunut kuitenkin eniten juuri näillä alueilla.

Helsinkiläiset nuoret ovat hyötyneet nuorisotakuun tuomista muutoksista. Siirtyminen peruskoulusta toiselle asteelle on parantunut yhteishakujärjestelmään vuonna 2014 tehtyjen muutosten myötä. Samalla pääkaupunkiseudulle tuli enemmän aloituspaikkoja etenkin ammatilliseen koulutukseen. Muutokset ovat tasoittaneet alueiden ja koulujen eroja.

Kouluttaiset erot jatkokoulutukseen siirtymisessä ovat tasaantuneet vuosina 2010–2014 heikommin jatkokoulutukseen siirtyneiden koulujen parantaessa koulutukseen siirtyneiden osuutta. Vuonna 2010 heikoimman tuloksen saaneesta peruskoulusta vain 65 prosenttia siirtyi jatkokoulutukseen samana vuonna. Vuonna 2014 heikomman koulun tulos oli noussut 82 prosenttiin (erikoiskoulut ja aikuislukiot eivät ole mukana tarkastelussa).

Samoin alueittain tarkasteltuna 16–18-vuotiaiden koulutukseen osallistumisen erot ovat pienentyneet vuodesta 2011 lähtien. Muutos on tapahtunut heikommin menestyneiden alueiden parantaessa tilannettaan. Vuonna 2011 kaikista helsinkiläisistä 16–18-vuotiaista oli tutkintoon johtavassa koulutuksessa 84 prosenttia ja heikoimmalla peruspiirillä 66 prosenttia. Vuoteen 2015 mennessä kokonaisosuus on noussut 88 prosenttiin ja heikoimman peruspiirin osuus jopa 82 prosenttiin.

Positiivista kehitystä on ollut myös koulutuksen keskeyttämisessä, joka on jatkanut vähentymistään koko 2000-luvun ajan etenkin ammatillisessa koulutuksessa, jossa keskeyttäminen oli varsin yleistä vielä muutama vuosi sitten. Lukiokoulutuksen keskeyttäminen on vähentynyt koko maan tasolle, mutta ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on Helsingissä edelleen yleisempää kuin koko maassa. Vieraskieliset opiskelijat keskeyttävät kotimaankielisiä useammin lukiokoulutusta, mutta vähemmän ammatillista koulutusta.

Hyvää kehitystä, tiedämme siis että toimenpiteillä voi vaikuttaa tilanteeseen. Nyt sitten seuraavaan strategiaan enemmän tätä ja isommat lusikat.

4 V 17.5.2017, Luottamushenkilöiden taloudelliset etuudet

Aiheesta on käyty ryhmien välisiä neuvotteluja ja huomenna varmaankin saavutetaan yhteisymmärrys. Alustava olisi leikannut kokonaissummaa noin 14%. Nyt pyritään ratkaisuun, jossa luottamuspalkkioiden kokonaissumma säilyy suurinpiirtein samana. Samalla yhtenäistetään joitain palkkioita ja tuodaan mm. lautakuntien jäsenille vuosipalkkiot.

5 V 17.5.2017, Konserniohjeen päivittäminen johtamisjärjestelmän uudistamiseen liittyen

ok. Lähinnä teknisiä muutoksia liittyen johtamisjärjestelmän uudistukseen. Ehkäpä merkittävin yksittäinen muutos on tämä: ”markkinaehtoisesti toimivat tytäryhteisöt kuuluvat pormestarin toimialaan, muiden yhteisöjen osalta kuuluminen pormestarin tai apulaispormestarien toimialaan ratkaistaan asianomaisen yhteisön toimialan perusteella”. Aiemmin myös markkinaehtoisesti toimivat yhteisöt olivat eri rooteleissa riippuen toiminnan luonteesta.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 17.5.2017, Maunulan Pirjontien ja Pirkkolantien ympäristön asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12420)

ok. Erinomaista. Raide-Jokerin varrelle täydennysrakentamista Pirkkolassa. Pirjontien ja Pirkkolantien varteen nousee useampia kerrostaloja. Asukkaita noin 600.
Cursor_and_www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-05-08_Khs_18_El_DD2749CD-5BE5-C616-851B-5BAB0F400000_Liite_pdf
2 V 17.5.2017, Kiinteistökaupan esisopimus ja tonttien myynti YIT Rakennus Oy:lle (Meilahti, Töölöntulli, tontit 15520/8 ja 15520/14)

ok. Tontti YIT:lle noin 14 miljoonan euron hintaan.

KAUPUNGINJOHTAJA

5 Lausunto tarkastuslautakunnalle vuoden 2016 arviointikertomuksesta

ok. Vastaus tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen. Kertomuksessa monia hyviä huomioita palvelujen ja strategiaohjelman toteutumisesta. Toivon mukaan esim. tämä huomio strategiaohjelman toteutumisesta korjaantuu tulevassa kaupunkistrategiassa:

”Arviointikertomuksen mukaan seuranta on ollut puutteellista ja kokonaiskuvan saaminen toimenpiteiden toteutumisesta, ja siitä, miten hyvin strategiaohjelman toteuttamisessa on onnistuttu, on hyvin vaikeaa. Tavoitteita ja toimenpiteitä on liikaa.”

Näinpä. Ja vaikka virastoissa vaikuttavuutta olikin, on poliitikkojen puolella ymmärrys usein vähäisempää.

6 Lähiörahastosta vuonna 2017 rahoitettavat hankkeet

ok. 19 hanketta yhteensä 5,0 milj. eurolla. Mukana mm. Kontulan skeittipaikka (1,45m€), Stoan aukion parannus (750k€) ja Kivikon nuorisotilojen kunnostus (141k€). Koko lista hankkeista löytyy täältä.

7 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle liityntäpysäköintialueiden toteuttamiseen

Ei se ole ilmaista autoilunkaan tukeminen: ”1 000 000 euroa mm. Pohjois-Haagan aseman lähistöllä ja Pitäjänmäen aseman lähistöllä sijaitsevien liityntäpysäköintialueiden toteuttamiseen.”

8 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Liikenneviraston yhteishankkeiden toteuttamiseen

500k€ meluvalleihin ja 300k€ Koivusaaren eritasoliittymän suunnitteluun. Harvoin näkee mitään yhtä typerää kuin Koivusaaren eritasoliittymä.

9 Helsingin kaupungin linjaus kansainvälistä suojelua saavien vastaanoton täsmentämiseksi ja lapsiperheiden kuntapaikkakiintiöksi

Pöydälle. Tutkitaan tarkemmin pitäisikö linjausta vielä tarkistaa. Päätösesitys on seuraava:

”Kaupunginhallitus päättää jatkaa kiintiöpakolaisten sekä haavoittuvassa asemassa olevien täysi-ikäisten turvapaikan saaneiden henkilöiden vastaanoton osalta Helsingin kaupungin ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa avointa sopimusta ilman etukäteen sovittua jatkuvaa määrällistä kuntapaikkakiintiötä.

Lisäksi Helsingin kaupunginhallitus päättää tehdä vuodelle 2017 kertaluontoisen kuntapaikkakiintiön enintään 10 lapsiperheelle. Kuntapaikkakiintiö täytetään ensisijaisesti perheillä, joiden lapset ovat perusopetuksessa tai esiopetuksessa Helsingissä, joiden oleskelukuntana on Helsinki ja jotka tosiasiallisesti asuvat Helsingin kaupungin vastaanottokeskuksessa.”

10 Kumpula-Toukola Kylätilayhdistys ry:n oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätökseen asukasosallisuusavustuksesta vuodelle 2017

ok. Juridisia perusteita kumota kaupunginhallituksen tekemä päätös ei ole.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

2 Iltakouluasia: Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Helsingin ilmastotyöhön ja ilmastotyöryhmän esitykset kaupunkistrategian valmistelua varten

Erittäin mielenkiintoinen iltakoulu tulevan strategian valmisteluun liittyen. Esittelijä kertoo että tässäkin asiassa on saatu tuloksia aikaan:

Vuonna 2015 Helsingin alueen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 28 prosenttia ja asukaskohtaiset päästöt 43 prosenttia vuoden 1990 päästöjä pienemmät. Työryhmän laatiman selvityksen mukaan Helsinki on saavuttamassa vuoden 2020 tavoitteensa (30 %) ja vieläpä ylittää sen reilusti: päästövähennyksen arvioidaan olevan vuonna 2020 jopa 38 prosenttia. Kun väkiluvun kasvu otetaan huomioon, helsinkiläisten päästöt asukasta kohti näyttävät olevan 54 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990.

Helsingin kaupungin Ilmastotyöryhmä on valmistellut tavoitteet tulevan valtuustostrategian valmistelussa käytettäviksi Helsingin uusien ilmastotavoitteiden asettamisessa vuodelle 2030 ja kaupungin hiilineutraalisuustavoitteen päivityksessä. Ilmastotyöryhmän esityksen mukaan Helsingillä olisi mahdollisuus asettaa 60 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2030, jolloin päästöt asukasta kohden olivat 73 % pienemmät kuin vuonna 1990. Hiilineutraalisuus on mahdollista saavuttaa vuoteen 2040 mennessä.

Ja tähän pystyttiin ihan ilman Kimmo Tiilikaista!

SIVISTYSTOIMI

1 Iltakouluasia: Nuorten hyvinvointikertomus ja koulutustakuun toteutuminen Helsingissä

Tommi Laitio esittelee nuorten hyvinvointikertomuksen tuloksia. Tässäkin asiassa kuluvalla kaudella on edistytty:

Kokonaisuudessaan peruskoulun päättäneiden tilanne on parantunut yhteishaussa vuodesta 2014 lähtien. Koulutustakuu toteutuu nyt Helsingissä paremmin kuin keskimäärin koko maassa. Vuonna 2016 yhteishaun lopullisessa tilanteessa viisi prosenttia helsinkiläisistä 9. luokan päättäneistä jäi ilman opiskelupaikkaa, koko maassa osuus oli 6 prosenttia. Niillekin, jotka eivät päässeet yhteishaussa toiselle asteelle, pystyttiin järjestämään tukea. Yhteishaun jälkeen käynnistyvät haut valmentaviin koulutuksiin ja kymppiluokalle sekä lisähaku.

Hannu briefly in English:

Background

I got involved in politics in 2003 because I wanted to save the world – and I still do. I am particularly worried about the eradication of the welfare state and climate change. Only an equal and undivided society can afford to get involved in saving the whole atmosphere for the centuries to come.

In practice, at present I am involved in politics as a city councillor and member of the Helsinki city board. I am also the vice chairman of the Green caucus in Helsinki city council.
vuosaari
I have fostered greater transparency in decision-making for my part by writing about all of the meetings of the city board on this blog. Other topics close to my heart include for example cultural policy, cycling and urban planning.

I hold the degree of MA in Music and earn my living by composing, mixing, doing sound design and playing the accordion, tuba and keyboards.

In recent years I have worked with theatres (Lahti City Theatre, Hurjaruuth, Dance Theatre Minimi, etc.) as well as being involved in several other performances in various locations.

I’ve been lucky – in being able to earn my living by doing fantastic things with great people.

I went to school in Savonlinna and moved to Helsinki for my studies in 1999. I am 38 years old and live my family in Herttoniemi. I love the densely-built inner city, its streets, sounds and people. Helsinki is right now the best place in the world to live.

Culture

Often the best way for politicians to foster urban culture is to leave it alone – politicians don’t need to get involved in everything, it’s enough just to provide a functional framework. A buzzing city can be created by simplifying the process of event licensing, reasonable rent for event spaces, affordable workplaces and, generally, by fostering an open and encouraging context for experimental urban culture.

Helsinki is the cultural capital of Finland: the majority of the artists of our country live and work here. This is why Helsinki needs to be a pioneer in cultural policy as well. We can at once maintain our high-quality cultural institutions and develop the budding lively and diverse cultural field. I particularly proud of the House of Dance that will be built at Kaapeli and also the ”Kaasukello” in Suvilahti. I was deeply involved politically with both projects.

Urban Planning

It must be possible to reduce the cost of living in Helsinki. The best way to further this aim is by planning and building more. In order to improve the competition in the market, regulations which unnecessarily increase the cost of construction, such as the requirement to provide one parking space per residence, should be given up, and the city itself should act as developer.

In a densely-built city it is possible also to provide high-quality local services, such as welfare clinics, daycares, schools, libraries and health centres. We must find a way to improve the process for predicting the demand for nursery places.

An equal city is a nicer place to live also for the better-off. The best way to stop residential areas becoming increasingly inequal is to foster diverse urban planning, education and employment. It should also be made easier for those addicted on alcohol or drugs to get formal help.