paikallisdemokratiasta

Lokakuun kunnallisvaaleissa valittavien valtuustojen kokoa säätelee kuntalaki.


Helsingin valtuuston 85 jäsentä edustavat keskimäärin noin 6728:a kuntalaista dragons spiele herunterladen. (Asukkaita Helsingissä oli elokuun lopussa 571 887.)

Lapsuuteni kotipaikkakunnalla Savonlinnassa (väkiluku 26 657) on 43 valtuutettua, eli jokainen valtuutettu edustaa noin 620:a henkeä Download all photos from icloud at once.

Savonlinnan vierestä löytyy Enonkosken kunta (väkiluku 1652), jonka 17 hengen valtuuston valtuutetut edustavat keskimäärin 97:a asukasta 3d printer bestandenen.

Kun enonkoskelainen huomaa kunnassaan korjattavaa, tuntee hän oman valtuutettunsa erittäin todennäköisesti henkilökohtaisesti ja voi helposti ottaa yhteyttä google photos app album. ”Muljuuttelepa Reijo siihe Kerjmäentien risteykseen oekee merkkilöitä ettei lapset jiä autoje alle!” ”Tokkiisa jo laetetaa!”*

Kehen helsinkiläinen ottaa yhteyttä barcoo app for free? Ei ainakaan poliittisesti valittuun päättäjään. Eikä hallinnon toisaalta ole helppoa olla kontaktissa kaupunginosien asukkaisiin – esim. asukasyhdistykset kun ovat täysin epädemokraattisia nimbyily-keskittymiä herunterladen.

Lähes seitsemän tuhannen ihmisen edustaja on jo huomattavan kaukana valitsijoistaan ja poliittiset päätökset etääntyvät kaupunkilaisista tarpeettomasti mag je films downloaden in nederland. Enonkoskelainen edustavuuden taso ei kuitenkaan ole toimiva ratkaisu pääkaupungille, vaikka 5885:n valtuutetun kokoukset Hartwall-areenalla voisivatkin olla mielenkiintoisia…

Toisaalta taas pääkaupunkiseudun ongelmista osa johtuu siitä, että yksittäiset kunnat ovat seudullisen hallinnon yksikköinä liian pieniä ja todelliselle metropolihallinnolle olisi tarvetta herunterladen.

Hallinnollisesti Helsinki on jaettu seitsemään suurpiiriin.

 

Wikipedia)

(Kuva: Wikipedia)

 

Nämä Helsingin osat kuuluisivat itsenäisinä kuntina suurimpien suomalaisten kaupunkien joukkoon whatsapp android herunterladen kostenlos. Esim. itäisessä suurpiirissä asuu suurinpiirtein saman verran väkeä kuin Lahdessa, joka on seitsemänneksi suurin kaupunki download all linked files.

Eikö ole mitään asioita, joita vaikkapa Kaakkois-Helsinki voisi hallinnoida itsenäisesti? Mikseivät kalliolaiset voisi päättää joistain Kallion seudun asioista? Miksi Vantaa saa kaavoittaa asutusta seuturakennetta turmelevasti?

Helsingin seutu tarvitsee sekä metropolihallintoa että laajempaa paikallisdemokratiaa.

*Anteeksipyyntöni kaikille enonkoskelaisille hirvittävästä murresekasikiöstä…

Kommentit

  1. sanoo

    Ainakin silloin jos – ja kun – pääkaupunkiseudun kunnat yhdistetään yhdeksi suurkunnaksi, suurpiirit voisivat toimia pohjina kaupunginosademokratialle, jollainen toimii esimerkiksi Tukholmassa ja Oslossa. Kuitenkin, uskon, että näihin kaupunginosiin tai suurpiireihin pitää voida samastua, jotta suurkuntaa ei koettaisi liian etäiseksi, jähmeäksi ja byrokraattiseksi.

    Ehdotukseni pk-seudun alueiksi, jotka toimisivat kaupunginosademokratian pohjana:
    Leppävaara-Pohjois-Espoo
    Tapiola-Itä-Espoo
    Espoon keskus-Länsi-Espoo
    Kivenlahti-Lounais-Espoo
    Matinkylä-Olari-Nöykkiö: Etelä-Espoo
    Kauniainen
    Länsi-Vantaa
    Tikkurilan suuralue
    Rekola-Koivukylän suuralue
    Hakunilan alue
    Korson alue
    Kaarela
    Haaga
    Konala-Pitsku-Pajamäki-Tali
    Munkkiniemi-Munkkivuori-Niemenmäki-Lehtisaari
    Töölö-Meikku
    Ruskeasuo-Pikkuhuopalahti
    Lauttasaari-Kaskisaari
    Pasila
    Kallio-Vallila-Alppila-Hermanni
    Käpylä-Kumpula-Toukola-Arabia
    Viikki-Pihlis
    Ogeli-Patola
    Pukinmäki-Malmi-Tapanila-Suutarila-Siltamäki
    Heikinlaakso-Jakomäki-Puistola
    Kontula-Myllypuro-Kivikko-Kurkimäki
    Laajasalo-Herttoniemi
    Itäkeskus-Vartiokylä-Puotila-Puotinharju

    Unondinkohan jotakin? Ehkä Helsingin jaottelusta tulisi liian tarkka, ja suurpiirijako voisi olla parempi.

  2. hannuoskala sanoo

    Hmm. Samaistuminen kuntiin onkin jännä juttu. Olen pitkään ihmetellyt sitä intoa, jolla oman kunnan itsenäisyyttä ajetaan kuntaliitoksien yhteydessä. Eihän minkään kylän tai asuinpaikan x identiteetti perustu vain veronkantoon ja kunnan nimeen? Tai jos perustuu, on se aika lailla huterilla aineksilla kasattu joka tapauksessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *