Oltiin männä viikolla keikalla Viitasaarella ”Musiikin aika” -festivaaleilla.
Keikkapaikkamme oli hotelli Pihkurin ”klubi” – normaalisti varmaankin paikallisten humppatanssien keskipiste.
Pääsimme paikalle puoli kahdeksan maissa ja aloimme keikkavalmistelut; ruokailun ja sound checkin.
Mutustimme kaikessa rauhassa paistettua kananrintaa ja kävimme vuorotellen testaamassa soittimiamme lauteilla kun aulaan tuli mies, joka alkoi vaatia henkilökunnalta kovaan ääneen tupakkaa ja viskiä. Aivan tuhannen kännissä tietty. Tiedättehän, sellaisessa kaamostilassa, johon pääsee vain pitempiaikaisella ja määrätietoisella harjoittelulla. Pistin merkille myös miehen pelottavan näköisen fyysisen tilan – käsivarsissa oli verta ja naamassakin näytti olevan jotain naarmuja. T-paita oli musta, joten siinä ei näkynyt mitään. Oletin äijän kaatuneen pahasti.
Henkilökunta toimi esimerkillisesti: toinen tarjoilijoista ehdotti tyypille että ”Mennääs tuonne ulos, niin tarjoan sulle tupakan.” Menivät. Muutaman minuutin kuluttua ulkoa kuului mekkalaa ja tyyppi olikin sitten raudoissa pihalla. Poliisit käväisivät sisällä kysymässä tarjoilijoilta mitä herra oli tehnyt sisällä ja lähtivät pois.
Ei siitä sen enempää. Mentiin alakerran ”bäkkärille”, juotiin kaljat ja soitettiin keikka moderneista säveltäjistä ja klassisista muusikoista koostuneelle yleisölle. Hämmentävä meno. Kaikkien biisien jälkeen taputettiin, soiton aikana ei kuulunut keskustelua ja vasta viimeisten kappaleiden aikana jokunen nuorempi nainen uskaltautui tanssilattialle. Ihan niinkuin oltaisiin oltu oikeassa konsertissa. No, suomalaiset ovat jähmeää kansaa.
Keikan jälkeen kuulimme, että näkemämme hahmo oli puukottanut viereisessä kerrostalossa kaksi miestä ja haavoittanut kahta naista. Tullut suoraan tappopaikalta sound checkiimme.
Kylmäsi. Samaan aikaan kun touhusimme omiamme Pihkurin aulassa, 30 metrin päässä oltiin oltu puukkohippasilla. Onneksi kukaan meistä ei mennyt väliin kun tappaja tuli aulabaariin. Herra oli uhkaillut pidätettäessä poliisejakin puukolla – virkavalta käytti etälamautinta pysäyttääkseen hänet.
Kuten arvata saattoi, ”tekijän muistikuvat tapahtumista ovat hataria”.
Surullista. Niin kertakaikkisen turhaa.
Suomalaisen pahoinvoinnin stereotyyppi – puukolla kaveri kylmäksi kännissä. En voi välttyä ajatukselta että merkkejä ongelmista on ollut nähtävissä aiemminkin puukkomiehen kohdalla. Oli varmaankin vain ajan kysymys milloin jotain sattuu. Montako aikapommia meillä täällä Suomessa kaduilla kulkee?
Vaikka puukottaja on tietysti syyllinen ja kantaa vastuun teoistaan itse, on osa syyllisyydestä vääjäämättä yhteiskunnan. Täydellisessä maailmassa kenenkään ei pitäisi kuolla väkivaltaisesti, täydellisessä maailmassa kenenkään ei pitäisi ajautua tilanteeseen, jossa puukko on ainoa ratkaisu.
Pahasti jeesustelematta toivon, että tuoreen taantuman aikana ei kehdattaisi säästää peruskoulutuksesta, nuoriso-, mielenterveys- ja päihdetyöstä. Ongelmien ratkaiseminen kun tavallisesti maksaa enemmän kuin niiden ennaltaehkäisy.
Ei tarvitse jeesustella paljoa eikä olla kommunisti-idealisti, että voi perustella perustasoisten hyvinvointipalveluiden säilyttämisen puolesta. Asiaa voi argumentoida johonkin asti ihan puhtaan taloudellisistä lähtökohdista, vaikka sellaiseen puheeseen takertumisessa on toki vaaransa.
Joka tapauksessa, käyttämällä lisää rahaa ennaltaehkäisevään sosiaali- ja mielenterveystyöhön voitaisiin säästää isoissa kustannuksissa myöhemmin. Jos puhutaan vain rahasta, voi yksi hoitamatta jätetty psykoottinen häiriö kostautua lakisääteisenä velvoitteena hoitaa yksi elinikäistä laitoshoitoa vaativa skitsofreenikko hautaansa. Säästäminen perhe- ja sosiaalitoimen matalan kynnyksen tukitoimissa voi johtaa välttämättömään tarpeeseen perustaa lisää kymmeniä tuhansia vuodessa maksavia perhekotipaikkoja. Nuorten varhaisen vaiheen päihde- ja syrjäytymisenestotyössä säästäminen muuttaa aika nopealla tähtäimellä ammattiin valmistuneita sairaanhoitajia ja sähkömiehiä laitoksesta toiseen matkaaviksi amfetamiiniriippuvaiksi ja alkoholisteiksi.
Hylätty tai laittoman kauan viivästynyt toimeentulotukihakemus voi suoraan aiheuttaa itsemurhan tai laajennetun itsemurhan.
Euron leikkaus, joka aiheuttaa sadan euron menot, ei ole säästötoimenpide.