Olen ollut yllättynyt siitä nettikeskustelijoiden määrästä, jotka eivät koskaan ole laillisesti kopioineet yhtään mitään millekään laitteelle. Vau. Siistiä. Jos yksityistä kopiointia ei tapahdu, niin eihän silloin sitä tarvitse korvatakaan.
Mutta kyllähän sitä harrastetaan:
Yli miljoona 15–79-vuotiaista suomalaista on tallentanut matkapuhelimiinsa
musiikkia. Runsaalla kahdella miljoonalla eli 56 prosentilla tämän
ikäryhmän kansalaisista on käytössään matkapuhelin, jolle voi tallentaa
musiikkia kuunneltavaksi. 15–29-vuotiaiden ikäryhmässä ns. musiikkipuhelin
on 79 prosentilla.Omat, ostetut CD-levyt ovat yleisin tallennuksen lähde. Toiseksi yleisimmin
tallennetaan kavereilta tai perheenjäseniltä saatuja musiikkitiedostoja.
Keskimäärin puhelimiin on tallennettuina 92 musiikkikappaletta. Ikäryhmässä
15–29-vuotiaat tallennettuja kappaleita on keskimäärin 125.—
Ulkoisen kovalevyn käyttäjiä ikäryhmässä 15–79-vuotiaat on noin miljoona
(24 % vastaajista.) Ulkoisten kovalevyjen käyttäjistä 54 prosentilla eli
koko väestöön suhteutettuna noin 540 000 henkilöllä on tallennettuna
musiikkia tai videotiedostoja kovalevylle. Musiikkia on tallennettuna 45
prosentilla vastaajista. Noin 180 000 henkilöllä eli 18 prosentilla
vastaajista on tutkimuksen mukaan tallennettuna yli 500 musiikkitiedostoa
ulkoiselle kovalevylle. Lukuihin eivät sisälly omatekoiset musiikki- tai
videotiedostot. Yleisin kopiointilähde ovat omat, ostetut CD-levyt.
Elokuvia, TV-sarjoja tai TV-ohjelmia on ulkoiselle kovalevylle tallentanut
32 prosenttia vastaajista.
Lakeja ei pidä säätää anekdoottiaineistoon vaan tutkittuun tietoon perustuen.
Hyvitysmaksu koskee lain mukaan niitä laitteita, joita käytetään merkittävissä määrin yksityiseen kopiointiin. Tämän keskustelun pitäisikin keskittyä käsitteen ”merkittävissä määrin” selvittämiseen.
Kuten jo edellisessä postauksessani totesin, kovalevyjen muistikapasiteetti ei enää ole millään tavalla järkevä tapa mitata ”merkittävyyttä”. Ostin eilen juuri digikirjan, jonka koko oli yksi megatavu. Mielestäni sata digikirjaa (eli 100mb) on jo melko merkittävää yksityistä kopiointia, vaikka se ei ole kuin promillen kymmenesosa teraisen kovon kapasiteetista.
Sama koskee musiikkia. Yhteen gigaan mahtuu viiden megan mp3-tiedostoja 200 kappaletta, noin 20 levyä, 4 minuutin keskiarvokestolla 800 minuuttia, eli 13 tuntia 20 minuuttia. Ja tämä vie vain yhden promillen levyn kapasiteetista. Silti kopiointi on jo mielestäni merkittävää.
Ei ”merkittävällä” tarkoiteta sitä, että jokaisella kuluttajalla olisi oltava satojatuhansia kappaleita kovalevyllään. Vaatimushan on täysin absurdi. Merkittävyyttä ei määritäkään enää muistikapasiteetti vaan meidän ihmisten varsin rajallinen kapasiteetti ottaa sisältöä vastaan – tärkeimpänä rajoittimena aika. Yhdelle teran kovalevylle kun mahtuu musiikkia rapiat puolitoista vuotta tai suurin osa koskaan kirjoitetusta kaunokirjallisuudesta…
Eli reilulla puolella on jotain videota tai musiikkia kovalevyllä. Pelkkiä videoita tallentaneita ei ole syytä laskea mukaan. Nämä ovat joko torrentteja ladanneita tai kotivideoita kuvanneita. Tuskin on kovin montaa joka on siirtänyt digiboksistaan tai Yle Areenasta (onkohan sekin laitonta?) tavaraa ulkoisille kovalevyille. DVDn kopiointihan on laitointa, eikä rikoksesta ole tarkoitus hyvityksiä maksaa.
Eli vajaalla puolella on musiikkia ulkoisella kovalevyllä. Kuinkakohan monella se on kopioitu sinne laillisesti? Saa olla aika ahkera jos on laillisesti kopioinut niin paljon musiikkia, ettei se enää koneen varsinaiselle kovalevylle mahdu. Uskoisin, että valtaosa niistä, joilla on gigatavutolkulla musiikkia ovat lasdanneet ne netistä joko laittomasti tai laillisesti. Kummassakaan tapauksessa hyvitysmaksulle ei ole perusteita.
Kun etujärjestö tekee itse tutkimuksen, se osaa tietysti asettaa kysymyksen niin, että vastausten jakauma on ”sopiva”.
En kyllä pidä 50% osumatarkkuuttakaan mitenkään riittävänä. Sehän tarkoittaa sitä, että 50% joutuu maksamaan turhaan. On oikeudenmukaisempaa, että ”pihtiputaan mummokin” joutuu maksamaan euron vuodessa, kuin että sadat tuhannet joutuvat maksamaan kympin sakkomaksuja. Jos maksua ei voida kohdistaa oikein, on parempi maksaa se yhteisestä varoista, kuin lähettää lasku vähän sinnepäin.
Joka tapauksessa tällainen tutkimus ei kerro juuri mitään ulkoisten kovalevyjen koon ja määrän korrelaatiosta kopioidun musiikkin määrään. Onko joku syy uskoa, että ihminen joka ostaa kymmenen ulkoista kovalevyä on kopioinut kymmenen kertaa enemmän musiikkia laillisesti kuin sellainen joka ostaa vain yhden ulkoisen kovalevyn? Tuskinpa. Kasettien kohdalla tämä korrelaatio oli vielä hyvin suoraviivainen, jolloin tällaisessa maksussa oli järkeä, mutta nykyään tämä instrumentti kohtelee ihmisiä hyvin epäoikeudenmukaisesti.
Kulttuurintukeminen on hyvä tarkoitus, mutta pisteverot ovat siihen typerä ratkaisu. Ne ovat tehottomia. Jopa Yle-maksun kaltainen kohdennettu henkivero olisi parempi, jos jostain syystä tavallinen budjettirahoitus menee kulttuuriväeltä yli hilseen.
Miltä kuulostaisi makuupusseista ja teltoista perittävä kansallispuistomaksu? Vaikkapa viisi euroa teltta neliömetriltä. Tällaista hiekkaa voidaan heittää talouden rattaisiin loputtomasti, mutta ei siinä ihan oikeasti ole mitään järkeä. En millään tapaa vastusta kotimaisen kulttuurin tai kansallispuistojen tukemista, mutta en vain pysty hyväksymään että epäoikeudenmukaisesti kohdistetut pisteverot olisi siihen hyviä ratkaisuja.
@ilkka:
Olen pitkälti samaa mieltä kanssasi. Kolmas kirjoitus on tulossa. Mutta halusin tällä vain osoittaa sen, että ”merkittävä määrän” kynnys ylittyy kovalevyn kokoon nähden jo todella ”pienelläkin” kopiointimäärällä.
Piti ihan tsekata, mutta mulla on itselläni seitsemän ulkoista kovalevyä, joita käytän lähinnä omien projektien varmuuskopiointiin ja tallentamiseen. Ainakaan niillä ei ole laittomasti ladattuja musiikki- tai leffatiedostoja. Jonkin verran laillista kopiointia cd-levyiltä.
Ja tosiaan se, että nettikeskusteluja lukemalla voisi kuvitella että kukaan ei ole koskaan maassamme kopioinut yhtään mitään. Ja sehän nyt on vaan ihan puhdasta p****n jauhantaa.
Hyvitysmaksujärjestelmä on voimassa kaikissa sivistysmaissa.
Hyvitysmaksua vastaan lobaavat vain jättiläismäiset elektroniikkavalmistajat ja operaattorit sekä valitettavasti myös 99% tietotekniikkaharrastajista.
Ja sitten kun mä vielä vaihdan lobaamisen lobbaamiseksi, niin sanon ugh!
”Tietotekniikkaharrastajia” vaan alkaa olla kohta 85% kansasta:
http://www.stat.fi/til/kbar/2010/08/kbar_2010_08_2010-09-17_kuv_002.html
Muuten samaa mieltä.
Se että käväisee kerran päivässä sähköpostilla ja lukaisee seiskan otsikot ei vielä tee tietotekniikkaharrastajaa niin kuin minä käsitteellä tarkoitin. Suurin osa ihmisistä ei edes tiedä tai välitä mistään hyvitysmaksuista tai ämppäreistä. Hoitavat kiltisti laskunsa ja ovat hiljaa. Esim. mun äiti (82v) tuskin hyökkäsi eri blogisivuilla mitätöntä korvausta vastaan, vaikka onkin nettiyhteyden päässä. Sillä on parempaakin tekemistä. Sillä on elämä. En minäkään välittäisi, jos oisin muissa hommissa.
@Mertsa ”Hyvitysmaksujärjestelmä on voimassa kaikissa sivistysmaissa.”
Muuten hyvä mutta kun ei pidä paikkaansa, koska on sivistysmaita joissa ei ole hyvitysmaksujärjestelmää.
http://www.hyvitysmaksu.fi/fin/hyvitysmaksu_kansainvalisesti.html
@ Muusikko
Petteri Järvinen on ystävällisesti koonnut tietoa muiden sivistysmaiden hyvitysmaksujärjestelmistä. Tsekkaa. Mikä maa puuttuu joukosta?
http://pjarvinen.blogspot.com/2010/12/hyvitysmaksu-muissa-maissa.html
Suomella on vielä matkaa TODELLISEKSI sivistysvaltioksi!
Oletko Martsa oikeasti sitä mieltä että hyvitysmaksu esim. printtereissä on oikea suunta?
Eikö kannattaisi ennemmin hyväksyä että yhä suurempi määrä ihmisiä kopioi taidetta kaikista mahdollisista lähteistä ja tätä tulee kompensoida mutta että maksu kannattaisi kerätä ennemmin verona kuin erillisenä pisteverona?
Esim. dvd-levyjen kuuden kymmenen sentin hyvitysmaksu saisi kyllä kenen tahansa, joka dvd-levyjä suuressa määrässä tarvitsee (kuka tarvitsee???) ostamaan levynsä ulkomaisesta nettikaupasta, jolloin Suomen valtio jää vaille vähittäiskaupan työllistävää vaikutusta ja arvonlisäveron tuottoja. Sama koskee myös kovalevyjä.
Mielestäni hyvitysmaksu on ehdottoman perusteltu, mutta se tapa, jolla se nykyisin kerätään ei ole.
Ainoat vaihtoehdot oikeastaan ovat:
1. pieni prosentuaalinen maksu _kaikkiin_ laitteisiin, joita voidaan käyttää yksityiseen kopiointiin tietokoneista kännyköihin. (Esim. 1%)
2. hyvitysmaksun siirto valtion budjettiin
Kakkonen lienee helpompi. Loppuupa samalla tämä iänikuinen nillittäminen. Kuinka moni muistaa nillityskeskustelun petoeläinten porotaloudelle aiheuttamista haitoista? Niitä kuitenkin korvattiin männä vuonna noin neljä miljoonaa euroa, eli lähes yhtä paljon kuin tänä vuonna hyvitysmaksuja.
Missä on nettiadressit? ”NYT POROISÄNNILTÄ TUET POIS, JOS EI MARKKINATALOUDEN EHDOILLA POROT ELÄ NIIN SITTEN TÄYTYY KEKSIÄ UUSIA ANSAINTALOGIIKOITA.”
Maataloustukien kokonaissumma on noin neljä miljardia euroa. Puolustusvoimien määrärahat nousevat ensi vuonna 144 miljoonaa euroa eli n. 15x hyvitysmaksujen verran. Luulisi kansan marssivan kaduilla. Vaan ei marssi.
Todella hyvä kirjoitus Hannulta täysin samaa mieltä. Itsekin ihmettelin tuota, että miksi jotkut tarvitsevat niin paljon tilaa esimerkiksi omiin videoihin ja omien tietojen varmuuskopiointiin.
Mutta ne vievät yllättävän paljon tilaa eräs valokuvaaja ja videokuvausta harrastava tuttavani näytti. Raakamuodossa eli ilman mitään pakkausta parhaalla mahdollisella laadulla, video voi viedä useita gigatavuja jopa kymmeniä riippuen pituudesta. Samoin valokuvat vievät useita megatavuja jopa kymmeniä megatavuja. Paljon videokuvaava tarvitsee paljon tilaa samoin paljon valokuvaava. Siihen tarvitaan 1-2 tb kovalevyjä, vaikka ne eivät heti täytykään tulee niille uutta materiaalia jatkuvasti, jolloin tilan tarve kasvaa. Samoin vanhat videot ja kuvat vievät osansa kun ne siirretään isompiin sisäisiin tai ulkoisiin kiintolevyihin.
Eli iso määrä ihmisiä todellakin, joutuu maksamaan hyvitysmaksua siitä, että he varmuuskopioivat omaa tuotantoa videota, kuvia tai muuta. Näiden ihmisten kohdalla kyseessä on selkeä vääryys. Kukaan yksityishenkilö joka harrastuksenaan paljon kuvaa videota tai kuvia tai molempia ei saa vapautusta hyvitysmaksusta, eikä myöskään saa palautusta. Samoin muita henkilöitä, jotka varmuuskopioivat sellaista materiaalia, joka ei kuulu yksityisen kopioinnin piiriin. Enkä tarkoita laitonta materiaalia, koska kellään ei ole oikeutta laittomasti kopioida.
Siinä mielessä on väärin, että ne jotka 100% varmuuskopioivat materiaalia joka ei kuulu yksityisen kopioinnin piiriin, joutuvat siitä maksamaan. Laitonta materiaalia ei lasketa mukaan ollenkaan.
Siksi olisi hyvä jos hyvitysmaksu olisi pieni tai kokonaan valtion budjetista.
Onhan aika kohtuutonta, jos joku innokas kuvaaja kuvaa videota ja kuvia ja tarvitsee vaikka 100 dvd-levyä niiden varmuuskopiointiin ja joutuu maksamaan sen takia 60 euroa hyvitysmaksua euroa. Tuo 60 euroa kun vielä tulee hinnan päälle ja siihen tulee vielä 23% alv nousee hinta melkoisesti. Siksi 104 euron hyvitysmaksullinen 100 dvd:tä Suomesta ja sama mutta täysin hyvitysmaksuton 23 eurolla, johon tulee postikulut ulkomailta tilattaessa 10 euroa eli 33 euroa yhteensä. On silti hintaero melkoinen hyvitysmaksuton 33 euroa postikuluineen ja hyvitysmaksullinen 104 euroa liikkeestä suoraan ostettuna. Eli 71 euroa ylimääräistä eli noin 3x hintainen.
Vaikka maksu olisi pienikin 5-10 euroa ulkoiset kiintolevyt niiden hintaan lisätään 9% alv ja kauppiaan kate ja 23% alv päälle. Nousee ulkoisten kovalevyjen hinta noin 20% hyvitysmaksujen takia.
http://pjarvinen.blogspot.com/2010/12/miten-hyvitysmaksu-lasketaan.html
Moni ei ole tiennytkään, että kaikkiin hyvitysmaksu hintoihin lisätään 9% alv. Miksi näin johtuu siitä, että hallitus on 2009 vuonna päättänyt, että hyvitysmaksut ovat veronalaista tuloa.
http://www.hyvitysmaksu.fi/fin/hinnasto.html
Teoston sivuilla selitetään tuo 9% alv ja se todellakin lisätään hyvitysmaksu hintoihin.
http://www.teosto.fi
Hyvitysmaksuista peritään ja niihin lisätään 9% alv. Eli hyvitysmaksu.fi hintoihin lisätään vielä 9% alv joka lukee sivuilla.
”””Hinnasto
Hinnat 1.1.2011 alkaen
Hintoihin lisätään kulloinkin voimassaolevan arvonlisäverolain mukainen arvonlisävero, joka on tällä hetkellä 9%.”””
lainattu suoraan Teoston sivuilta.
lainaus
”””Tekijänoikeusjärjestöjen hallinnoimat
korvaukset säädettiin arvonlisäverollisiksi
vuoden 2009 alusta. Tekijänoikeuskorvauksiin ja hyvitysmaksuihin
sovelletaan alennettua yhdeksän
prosentin verokantaa. Teostolle
arvonlisäverollisuudella on kilpailukyvyn
kannalta ratkaiseva merkitys, kun ostettuihin
palveluihin ja hankintoihin sisältyvä
arvonlisävero on vähennyskelpoinen.”””lainaus
Niinkuin sanoin hyvitysmaksuttomuutta ajavat lähinnä monikansalliset elektroniikkajätit. Sen takia Suomessa matkapuhelimet eivät jostain syystä sisällä tuota maksua. Jos sisältäisivät, niin hyvitysmaksun suuruus per laite alenisi niin pieneksi, ettei siitä tarvitsisi puhua ollenkaan. Veronahan tuo 10 miljoonaa on myös aivan naurettavan pieni summa, mutta periaatteessa se kohdituu taas mökinmummoihin ja eläkeläisiin ja muihin, jotka eivät tallentimia tarvitse.
Miksei tekijänoikeus- ja hyvitysmaksujen kerääjäksi voida velvoittaa operaattoreita? Nehän nettisisällön jakamisesta eniten hyötyvät!
Mitä tulee tähän ulkomailta tilaamiseen, niin sieltähän on tilattu tavaraa aina.
Jos hintaerot ovat jo nyt tuollaiset niin mikä muuttuu?
@martsa hyvitysmaksu tekee tuon hintaeron, koska silloin kun verkkokauppa.com toimitti vielä hyvitysmaksuttomia dvd-levyjä sai niitä 29.90 euron hintaan 100 kpl ja toimitus oli ilman postikuluja 0€ pk kampanjalla monesti. Postikulut olivat normaalisti +2-4 euroa. Ilman hyvitysmaksuja suomalainen ja ulkolaiset hyvin samoissa hinnoissa ero jää alle 10 euron ulkomaisten hyväksi.
Valtion budjetista maksettuna hyvitysmaksu tekisi noin euron per jokainen suomalainen vuodessa eli ei paljon mitään. 1 euro lisää vuodessa ei ketään haittaa oli sitten mummoja tai pappoja. Se olisi paljon parempi kuin nykyinen jossa jotkut joutuvat maksamaan omasta harrastuksestaan Teosto lisää jopa +60 euroa ja kova harrastaja voi joutua maksamaan satoja euroja vuodessa Teostolle. Harrastajalla tarkoitan valokuvausta ja videokuvausta harrastavia, jossa käyttö on muuta kuin yksityisen kopioinnin käyttöä ja muuta kuin laitonta käyttöä.