Öljyaddiktio käy Suomelle kalliiksi

Suomi on 100% riippuvainen tuontiöljystä – ei ole jänkhällä omia lähteitä ei. Englannin varojen ehdyttyä tuomme öljymme pääosin Venäjältä. Öljy aiheuttaa kansantaloudellemme huomattavia kustannuksia. Millaisia? Ja erityisesti, millaisia muutokset ovat viime vuosina olleet?

Raakaöljyn hinta oli 1990-luvulla laskenut alle 30 dollariin barrelilta – 70-luvun öljykriisi korkeine hintoineen oli enää muisto vain. 2000-luvun alussa lupailtiin öljyn säilyvän halpana ikuisesti. Toisin kävi.

Raakaöljyn (conventional crude) tuotanto saavutti huipputasonsa vuoden 2005 loppupuolella, jonka jälkeen markkinatalouden peruslait näyttivät toimivuutensa. Globaalin kysynnän jatkaessa kasvuaan, mutta tarjonnan vakiinnuttua lähti öljyn hinta reippaaseen nousuun ja huippu saavutettiin kesällä 2008 – 145 taalaa barrelilta. Tätä yhdysvaltain talous- ja logistiikkajärjestelmä ei enää kestänyt vaan Yhdysvallat romahti syvimpään lamaan sitten 1930-luvun.

Ja hinta on pysynyt korkealla sen jälkeenkin. Vaikka ”uudet teknologiat” lupaavat tehdä Yhdysvalloista jopa energiaomavaraisen, ovat ne kuitenkin huomattavasti perinteisiä metodeja kalliimpia. Esim. Bakkenin öljykentän taloudellisesti kannattava hyödyntäminen vaatii noin 80-90$ hintaa. Raakaöljyn hinnan lasku on siis erittäin epätodennäköistä.

Polttoaineen hinta vaikuttaa myös Suomen taloudelliseen tilanteeseen. Jos verrataan vuotta 2001, jolloin öljyn keskihinta oli 29,86$ barrelilta ja vuotta 2011, jolloin raakaöljy maksoi keskimäärin 88,93$ barrelilta, saadaan varsin yksinkertaisella kerto- ja vähennyslaskulla aikaan tulos, että Suomi käytti vuonna 2011 noin 4,8 miljardia dollaria enemmän rahaa ostaakseen raakaöljyä maailmanmarkkinoilta kuin vuonna 2001.

2001: 79635700 barrelia hintaan $29.86 per barreli = $2,377,922,002
2011: 80826695 barrelia hintaan $88.93 per barreli = $7,187,917,986
2001-2011 erotus:                                                              = -$4,809,995,984

Maistellaanpa hetki. 4,8 miljardia dollaria. Se ei ole ihan vähän. Nykykurssilla se on noin 3,6 miljardia euroa. Vuodessa. Ja suurin piirtein saman verran tänä vuonna. Ja ensi vuonna. Ja tämä ei ole mitään Mikki HIiri -rahaa, vaan ihan niitä oikeita euroja, joilla voidaan rahoittaa joko suomalaista hyvinvointia tai venäläistä öljyteollisuutta.

Muistatteko vaihtotaseen, sen jonka alijäämäisyydestä mm. Elinkeinoelämän keskusliitto on kantanut huolta? Marraskuisen tiedon mukaan vaihtotaseemme oli edeltävien kahdentoista kuukauden ajalta 3,1 miljardia euroa alijäämäinen. Tämä on ihan aito ongelma – kansantalous ei voi velkaantua loputtomiin. Mutta jos öljyn hinta olisi vuoden 2001 tasolla, olisi vaihtotaseemme ollut selkeästi ylijäämäinen. Rakensimme taloutemme halvan öljyn varaan.

Johtopäätöksen luulisi olevan selkeä. Suomen riippuvuus tuontiöljystä pitää saada pysyvästi alemmalle tasolle. Tämä on järkevää politiikkaa olit mitä mieltä tahansa ilmastonmuutoksesta, hipeistä tai autoilusta.

Kaikkia mahdollisia toimenpiteitä on käytettävä. Tarvitsemme lisää vähäpäästöisempiä autoja, biopolttoaineita, raideliikennettä ja pyöräilyä. Tarvitsemme paremmin eristettyjä taloja ja energian säästöä.

Lisäksi tarvitsemme yhdyskuntarakenteen, joka mahdollistaa energiatehokkaan Suomen. Meidän pitää kaavoittaa ja rakentaa paremmin. Miksi Helsinki ja erityisesti pääkaupunkiseutu ovat tässä kuvaajassa samassa seurassa Kanadan ja Australian kanssa? Muut Eurooppalaiset kaupunkiseudut liikkuvat huomattavasti tehokkaammin.

(Lähde: Appu Haapio)

Pääkaupunkiseudun rakentaminen löysän kaavoituksen, yksityisautoilun ja tuhlailevan energiankäytön varaan on paitsi tyhmää myös kallista. Tiivis ja kestävä kaupunkirakenne parantaa pitkällä tähtäimellä koko kansantalouden tilaa. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa käyttää rahaa liikkumiseen tuplasti kilpailijoitamme enemmän. Se on oikeasti pois muusta hyvinvoinnista.

Paljonko veikkaat öljyn maksavan 2025 ja montako prosenttia Suomen bkt:sta olet valmis pistämään nappulaksi uhkapeliin?

Lähteet:

Inflaatiokorjatut raakaöljyn keskihinnat: http://inflationdata.com/Inflation/Inflation_Rate/Historical_Oil_Prices_Table.asp
Öljyn tuontitilasto: BP Statistical Review 2012
Öljyn yksikkökonvertteri: The Oil Converter

Kommentit

  1. sanoo

    Tavallaan asian vierestä, mutta onko tuo polttoaineen kulutus vs. väestöntiheys -graafi kondiksessa?

    Jenkkikaupunkien väestöntiheydet eivät nimittäin mene läheskään oikeassa mittasuhteessa.

    New York on n. kolme kertaa tiheämmin asuttu kuin Los Angeles, joka graafissa on merkitty New Yorkia tiheämmin asutuksi. Houstoniin verrattuna New Yorkissa on lähes 7 kertaa enemmän väkeä per neliömaili.

    Lisäksi Hong Kong vs. New York -skabankin New York voittaa.
    Hong Kong: 16,576/sq mi
    New York 27,012.5/sq mi

    Lähde näille toki Wikipedia, mutta tuskin se ihan ulapalla on.

    Onko tuossa x-akselin otsikoinnissa käynyt siis joku moka?

  2. sanoo

    Ei tuo oikein asiaan vastaa, sillä jos vaaka-akseli tosiaan on asukastiheys, niin kuvaajien data ei ole sinnepäinkään oikein. Ei hehtaarilla, saati neliökilometrilla.

    Toki, jos lähdetään mittaustavoilla pelailemaan ja lasketaan New Yorkista osavaltio ja Hong Kongista vain kaupunkialue, niin tietysti tulos on hieman erilainen. Mutta New Yorkin kaupunki on kaikki boroughitkin mukaanlukien tuplasti esimerkiksi Los Angelesia tiheämmin asuttu ja esimerkiksi Lontoota tiheämpi, eikä yli neljä kertaa harvemmin asuttu, kuten graafi väittää.

    Jossain on siis mennyt jotain vikaan. Joko lukujen tsekkauksessa tai vaaka-akselin nimeämisessä. Pelkillä mittaustavoilla sitä ei voi selitellä.

    Myös Tokio jää New Yorkille kakkoseksi, vaikka graafin mukaan se on kuusi kertaa New Yorkia tiheämmin asuttu kaupunki. Jokin siis haisee ja pahasti.

  3. anomuumi sanoo

    Oon asioista täysin samaa mieltä kanssasi, mutta totean että noita tuontitilastoja vääristänee(?) se tosiseikka että Suomi jalostaa merkittävissä määrin öljytuotteita vientiin. Esim. viime vuonna öljytuotteiden tuonti oli luokkaa 20% tuonnin arvosta, vienti 10% viennin arvosta.

  4. Laura Vuorjoki-Elo sanoo

    Hei!

    Luin kirjoituksesi vasta nyt ja takerrun melko epäolennaiseen lillukanvarteen. Mainitsit, että tarvitsemme paremmin eristettyjä taloja. Tämä on näinä homekatastrofien aikoina mielstäni melko vaarallisesti sanottu. Toki Pohjois-Karjalan maaseudulla satavuotiaassa hirsitalossa asuvana on helppo huudella pääkaupunkiseudulle päin ikiaikaisesta suomalaisesta rakennusperinteestä ja -osaamisesta, mutta aina voi sen verran sanoa, että ehkä ratkaisun avain kuitenkin olisi uusiutuvien energiamuotojen käyttö (maalämpö ja aurinkoenergia nyt ainakin). Jos nämä energiamuodot alkaisivat olla myös kerrostalojen ja muunkin kaupunkirakentamisen osana.

    Kiitos hyvästä kirjoituksesta!

  5. sanoo

    I’m extremely pleased to find this page. I wanted to thank you
    for ones time due to this wonderful read!! I definitely loved every part of
    it and i also have you bookmarked to look at new information
    in your web site.

  6. Anonymous sanoo

    Mitä miettivät maailmanlopun öljynhinnankorottajat? Sehän piti olla jo 200 dollaria ensi vuonna silloinkun Ode laukesi housuihinsa hinnan ylittäessä manipuoloituna 100 dollarin ”haamurajan”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *