Ensi maanantaina onkin luvassa mielenkiintoinen kokous myös kulttuuripoliittisesti! Listalta löytyy mm. Checkpoint Helsinki -hankkeen rahoitus. Lisäksi kaupunginhallitus perustaa jaostoja ja harmaata taloutta seurataan. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 11.9.2013, Nuorisolautakunnan jäsenen valinta

ok. Sosiaalidemokraatit vaihtavat edustajaansa.

2 V 11.9.2013, Kaupunginhallituksen johtosäännön muuttaminen sekä kaupunginhallituksen johtamisen jaoston ja tietotekniikkajaoston asettaminen

Puolueet sopivat keväällä valtuustostrategian yhteydessä kahden jaoston perustamisesta. Toinen valmistelee johtamisuudistusta ja toinen kulkee nimellä ”tietotekniikkajaosto”.

Molempien perustaminen lämmittää sydäntäni kovasti.

It-lautakunnan perustamista ehdotin blogissani jo pari vuotta sitten – jaoston perustaminen on tämän ajattelun ja keskustelun jalostunut lopputulos. Hyvä.

Tietotekniikkajaoston tehtävänä on:

1 tehdä esityksiä tietotekniikkaa ja tietohallintoa koskevista periaatteista ja linjauksista sekä seurata niiden toteutumista

2 seurata kaupungin tietotekniikkaohjelman laatimista, toimeenpanoa ja toteutumista

3 hyväksyä tietotekniikan hankeohjelmaan hallintokuntien esityksestä tietotekniikkahankkeet, joiden kokonaiskustannusarvio ylittää miljoona euroa

4 antaa lausunto kaupungin tietotekniikan hankeohjelman kokonaisuudesta.

Tuskin julkiset it-hankkeet ainakaan huonompaan suuntaan voivat mennä. Toivon mukaan saamme valittua jaostoihin mahdollisimman päteviä henkilöitä kaikkia puolueita edustamaan. Tämän vuoksi jaoston kohdalla voitaisiin vielä harkita sitä täytyykö jaoston puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi valita kaupunginhallituksen jäsen tai varajäsen. Ehkä valtuutettukin riittäisi?

Johtamisjaoston tehtävänä puolestaan on ”Johtamisen jaoston tehtävänä on tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamisesta siten, että uudistukset voivat tulla voimaan vuoden 2017 alussa.”. Mitä tämä tarkoittaa suomeksi?

No, jaosto toki pohtii asiaa monelta kantilta, mutta vihreä perusnäkemys on se että nykyinen tapa, jossa kaupunginjohtajat valitaan seitsemäksi vuodeksi kerrallaan on sekä epädemokraattinen että nykyisen kuntalain hengen vastainen. Olemmekin ehdottaneet Helsinkiin pormestarimallia.

Vihreiden pormestarimalli lyhyesti:

• Kaupunginjohtajisto valitaan yhdeksi vaalikaudeksi kerrallaan kaupunginvaltuuston poliittisia voimasuhteita vastaavasti.

• Pormestari ja apulaispormestarit ovat poliittisia luottamushenkilöitä, eivät virkasuhteessa kaupunkiin.

• Valtuustoryhmät neuvottelevat keskenään pormestariohjelman, jossa linjataan tulevan valtuustokauden keskeisiä tavoitteita ja toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi.

Kirjoitin blogissani aiheesta viime vuonna. Odotan mielenkiinnolla jaoston pohdinnan lopputulosta.

3 V 11.9.2013, Helsingin kaupunginvaltuuston työjärjestyksen muuttaminen

ok. Pöydältä.

Näinkin seksikkään oloisen otsikon alta löytyy ihan mielenkiintoinen muutos. Valtuuston ns. “kyselytunnit” ovat nykyisellään melko jähmeitä – kysymykset pitää esittää viikkoa ennen kokousta ja niihin vastataan kirjallisesti. Kovin keskusteleviksi niitä ei voi kuvata.

Nyt on tarkoitus muuttaa valtuuston pelisääntöjä siten että riittää että kysymys toimitetaan puheenjohtajistolle ennen kokouksen alkua. Lisäksi kysymyksiin vastataan vain suullisesti eikä vastauksista aiota pitää keskustelupöytäkirjaa, joka toivottavasti tekee keskustelusta elävämpää ja ehkä myös ajankohtaisempaa. Lisää popcornia kotikatsomoihin!

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 V 11.9.2013, Helsingin kaupungin ympäristötoimen johtosäännön muuttaminen

ok. Ympäristökeskuksen organisaatiorakennetta uudistetaan.

Ympäristölautakunta on tehnyt esityksen ympäristötoimen johtosäännön muuttamiseksi, koska nykyinen johtosääntö ei ole kaikilta osiltaan ajan tasalla eräiden lainsäädäntömuutosten, toimivalta- ja nimikemuutosten vuoksi. Lisäksi eräitä ilmansuojeluun liittyviä tehtäviä esitetään otettavaksi johtosääntöön, koska ne eivät kuulu tällä hetkellä minkään Helsingin kaupungin lautakunnan perustehtäviin. Näiltä osin esitetään tehtäväksi ympäristötoimen johtosäännön päivitys nykytilannetta vastaavaksi.

Ympäristökeskuksen rakenne on ilmeisesti peräisin vuodelta 1991, jolloin se aloitti itsenäisenä virastona. On varmaan ihan hyvä aika uudistaa organisaatiota.

2 V 11.9.2013, Helsingin kaupungin ympäristöraportti vuodelta 2012

ok. Tiedoksi.

Viime keväänä saimme strategianeuvotteluissa sovittua että Helsingin hiilidioksidipäästöjä vähennetään 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tavoite ei vaikuta todellakaan mahdottomalta:

Vuonna 2012 Helsingin kokonaispäästöt olivat kolme prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 2011 ja jo 18 prosenttia alemmat kuin vuonna 1990. Kasvihuonekaasupäästöistä 46 prosenttia syntyi kaukolämmityksestä, 22 prosenttia liikenteestä, 21 prosenttia kulutussähkön käytöstä ja kahdeksan prosenttia öljy- ja sähkölämmityksestä. Kaukolämpöä lukuun ottamatta kaikkien muiden sektoreiden päästöt pienenivät.

Lisäksi vuodesta 2005 lähtien helsinkiläisten energian kokonaiskulutus on säilynyt ennallaan, joten asukaskohtainen energiankulutus on vähentynyt lähes 7%. Ja sama asukaskohtainen lasku on vielä dramaattisempaa kun tarkastellaan kokonaispäästöjä.

Asukaskohtaisesti tuotamme jo nyt yli 30% vähemmän päästöjä kuin vuonna 1990! Mites se menikään? Ilmastonsuojelu tuhoaa hyvinvoinnin ja Vihreät haluavat että me kaikki asuisimme pimeissä maakuopissa? Onko elintasomme yli 30% heikompaa kuin vuonna 1990?

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 11.9.2013, Vartiokylän tonttien 45196/4, 8 – 11 ja 17 asemakaavan muuttaminen (nro 12153, Roihupellon metrovarikon laajennus)

ok. Luonteeltaan teknisiä muutoksia asemakaavaan. Tonttien rajoja siirretään eri käyttötarkoitusten välillä.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Harmaan talouden seurantaraportti 1/2013

ok. Neljä kertaa vuodessa annettava raportti harmaan talouden seurannasta.

4 Määrärahan myöntäminen Kansainvälisen designsäätiön vuosien 2013–2015 rahoitusosuuden kattamiseen

ok.

”Kansainvälinen designsäätiö” perustettiin hoitamaan Helsingin viime vuoden ”World Design Capital” -hanketta. WDC-vuosi on ohi ja organisaatio on pääosin purettu. Nyt on tarkoitus jatkaa designsäätiön rahoitusta vuoteen 2015, jotta viime vuoden ”perintöä ja tuloksia” voidaan hyödyntää paremmin.

Tää on ihan fiksua, tuollaisen vuoden annin olisi hyvä heijastua pidemmällekin. Kaiken designiin liittyvän höpöhöpö-kielen kuorimisen jälkeenkin designsäätiön strategia näyttää ihan järkevältä.

Paljonkos tähän sitten laitetaan rahaa?

Säätiön perusrahoitus vuosille 2013–2015 on yhteensä 1 456 000 euroa.

Hankkeessa mukana olevien kaupunkien kokonaisrahoitusosuus vuosille 2013–2015 on 1 106 000 euroa jakautuen kaupungeittain siten, että Helsingin kaupungin osuus on 700 000 euroa, Espoon kaupungin osuus 280 000 euroa, Lahden kaupungin osuus 112 000 euroa ja Kauniaisten kaupungin osuus 14 000 euroa. Vantaan kaupunki on helmikuussa 2013 tehnyt päätöksen, että se ei osallistu Kansainvälisen designsäätiön toimintaan WDC 2012 -hankkeen päättymisen jälkeen.

Työ- ja elinkeinoministeriö osallistuu säätiön jatkotoiminnan perusrahoitukseen 350 000 eurolla vuosina 2013–2015.

Helsingin 700 000€:n osuus jakaantuu kolmelle vuodelle siten että tänä vuonna osuus on 200 000€ ja tulevina vuosina 250 000€.

5 Selvitys Checkpoint Helsinki -kuvataidehankkeen käynnistämisestä

Viime vuoden Guggenheim-keskustelu sai aikaiseksi ”vastaliikkeen”, jonka piirissä syntyi ajatus ”Checkpoint Helsingistä” – taiteilijalähtöisestä kansainvälisestä projektista. (Blogasin viime vuonna aiheesta.)

Nyt hanke on edennyt pelkästä ideoinnista jo ihan konkretiankin puolelle – Juhlaviikkojen aikana kaupunkia kiertää Ahmet Öğütin paloautoksi naamioitu kirjapaino. Konseptitaidetta Bradburyn hengessä. Rahoitus on vaan jumittanut yllättävän pitkään, itsekin oletin että tämä olisi ollut pöydällämme jo keväällä.

Kaupunki ehdottaa Checkpointille paikaksi kaupungin organisaatiossa Juhlaviikkoja, joka olisi varmaankin ihan luontevaa.

CPH hakee kaupungilta kolmeksi vuodeksi 950 000 euroa, joista tälle vuodelle kohdennettuna 330 000 euroa, mutta esittelijä lupaa pohjassaan vain 200 000 euroa tälle vuodelle. Tästä tulee varmasti maanantaina keskustelua – etenkin kun asia on vain kaupunginhallituksen käsittelyssä.

Suhtaudun hankkeeseen lähtökohtaisesti positiivisesti – se vaikuttaa piristävällä uudelta tavalta tuoda korkeatasoista taidetta Helsinkiin. Mutta toisaalta olen samaa mieltä esittelijän kanssa, että aika paljon kysymysmerkkejä hankkeessa on. Nyt voisi kuitenkin olla hyvä hetki luottaa tekijöihin, jotka käsittääkseni edustavat kuvataiteen kenttää historiallisen kattavasti.

CPH:n kaavaileman kaltainen kulttuuri on ollut hiukan ”outo lintu” Helsingin kulttuurin tukijärjestelmässä – taidemuseo ei tue ja Kulttuurikeskuksen lähi- ja kohdeavustuksetkaan eivät ole oikein taipuneet kuvataiteen tukemiseen. CPH voisi hyvinkin paikata tätä aukkoa.

Suurimpana ongelmana näen CPH:n ja taidemuseon suhteen, erityisesti kokoelmatoiminnan osalta. Kaupunginmuseolla täytyy säilyä valta siinä miten ja millaista kokoelmaa se hoitaa. Hankkeella ei myöskään ole Guggenheimin kaltaisia elinkeinopoliittisia vaikutuksia, vaan tämä on puhdasta kulttuuripolitiikkaa. Toivon kuitenkin syvästi että tätä voidaan käsitellä ilman Guggenheim-keskustelun kaunoja vaikka vastakkainasettelu elääkin taustalla voimakkaana. Itse ainakin yritän kiivetä pois poterosta.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunnon antaminen Finavia Oyj:lle Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta

ok. Lausumme lentomelusta koska:

Ympäristölupahakemuksen yhteydessä vuodelle 2025 tehdyn ennustetilanteen mukaan lentomelualueen arvioidaan laajenevan siten, että sillä asuu vuonna 2025 noin 20 000 asukasta. Ennustetilanteessa 55 dB melualueen arvioidaan ulottuvan myös Pohjois-Helsinkiin Suutarilan alueelle.

Ja tämä melualueen laajeneminen on otettu jo huomioon yleiskaavatyössä.

Sinällään positiivista että:

Helsinki-Vantaan lentoaseman melualueen laajuus ja lentomeluvyöhykkeen asukasmäärä on pienentynyt huomattavasti vuodesta 1990. Positiivinen kehitys on aiheutunut konekaluston uusiutumisesta vähämeluisammaksi sekä Finavian kiitoteiden käyttöön ja lentoreittien suunnitteluun liittyvistä melunhallintatoimista.

2 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta (Länsisatama)

ok. Puollamme massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Länsisatamassa.

3 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Surehand Oy:n ympäristölupahakemuksesta (Tattarisuo)

ok. Puollamme Surehand Oy:n laajenemista Tattarisuolla. Käsittelevät rakennus- ja puujätettä, josta 70-80% saadaan takaisin hyötykäyttöön. Hienoa.

4 Ympäristöterveyspäällikön viran määräaikaisen viranhoitajan määrääminen

ok.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Lausunto ympäristöministeriölle kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain muuttamisesta

ok. ”Kaupungin mielestä hallituksen esitys on kannatettava. Lisäksi toivomme näemmä kokeilun laajentamista. Tarkoituksena sujuvoittaa kaavoitusprosesseja. Lassekin pääsee lakkauttamaan turhia normeja!

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
1 Lausunto Kårkulla samkommun-kuntayhtymän taloussuunnitelmasta vuosille 2014-2016

ok.

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle opiskelijavalintarekisterilain ja koulutusta koskevien lakien sekä yhteishakuasetuksen muutoksesta

ok.