Kaupunginhallitus 17.2.2014

Tällä viikolla kaupunginhallituksessa jälleen mielenkiintoinen kokous. Isoja asioita. Kaikkein tärkeimpänä kaupungin pysäköintipolitiikkaa ohjaava asiakirja. Sen lisäksi mm. Myllypuron metroaseman ja Haagan pelastusaseman peruskorjaukset sekä Pitäjänmäen päiväkodin ratkaisu.

Koko lista liitteineen löytyy täältä.

Ensin aloitteita. Käsittelyssä yksi uusi aloitevastaus ja kolme viime viikolla pöydälle jäänyttä.

Kaarin Taipale ehdottaa aloitteessaan että kaupunginhallituksen tulisi tuoda kiinteistöjen myynnin edellytykset ja rajoitukset valtuuston hyväksyttäväksi. Tähän vastataan että valtuuston hyväksymässä strategiassa ja talousarvioehdotuksessa linjataan riittävän tarkasti.

Viime viikolla pöydälle jäivät Lasse Männistön aloite kerjäämisen organisoinnin kriminalisoinnista, Sami ”Frank” Muttilaisen aloite ulkovessojen ilmaisuudesta ja Ville Jalovaaran ehdotus Vuosaaren Albatrossi-palvelukeskuksen laajentamisesta.

Lassen aloitteeseen suhtaudutaan nihkeästi kaupungin johtoa myöten – mm. poliisin mukaan kerjäys ei ole ollut organisoitua.

Vastaus Samin aloitteeseen on vähän huono. Ei ulkovessojen ”naisten puoli” ole maksullinen siksi että tarkoitus olisi kerätä maksuja! Ne pömpelit maksaa aivan tolkuttoman paljon eikä maksullisuudella tosiaan saada varmaan edes keräämisen kustannuksia katettua. Pointti on se että jos ”pönttöpuoli” olisi täysin avoin, olisi se takuulla siivottomampi. Nyt huolettomasti kuseskelevat miehet ohjautuvat ilmaisen kusilaarin puolelle. Maksullisuuden ideana ei siis ole syrjiä naisia, vaan pitää naisten puolta ulkohuusseista vähän siistimpänä.

Ville Jalovaaran ehdotukseen puolestaan vastataan että 2014 tutkitaan miten Vuosaaressa hoidetaan palvelut.

Sitten muihin asioihin:

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 V 26.2.2014, Myllypuron metroaseman peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen

ok. Myllypuron asemaa korjataan 19 miljoonalla eurolla. Hyviä huomioita mm. se että asema korjataan siten että liikennnöinti kolmiyksikköisellä metrojunalla onnistuu Helsingissä tulevaisuudessakin vaikka Espoo kuinka turoilee asemiensa pituuden kanssa. Suunnitelma on noin kahdeksan miljoonaa edullisempi kuin aiempi, jossa kiskoja olisi siirretty ja asemalle ”esirakennettu” tolppia, jotka mahdollistavat aseman päälle rakentamisen. Aseman päälle rakentaminen on mahdollista nytkin, mutta riskin (ja kustannuksen) kantaa rakennuttaja eikä kaupunki joukkoliikenneoperaattorinsa investoinneissa.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-02-17_Khs_7_El_6EDAF6CA-1671-4F47-8F0A-5121BC7C96D9_Liite_pdf
Asema ei nykyisellään ole kovin miellyttävä. Hyvä että palvelutaso nousee mm. rullaportaiden ja laajennusosan kautta ja toivottavasti yleisilme ylipäätään päivittyy tälle vuosituhannelle. Hanke on perusteltu – asema on ollut käytössä kohta jo 30 vuotta ja Myllypuro on kasvava kaupunginosa. Jo yksin Metropolian kampus, jossa tulee opiskelemaan tuhansia opiskelijoita lisää päivittäistä liikennettä huomattavasti.

Mukavaa myös että: ”Hankkeessa varaudutaan kaupungin ohjeen mukaisesti taidehankintaan, jonka enimmäiskustannus on 75.000 euroa. Taidehankinta tehdään yhteistyössä Taidemuseon kanssa.”. Juuri näin prosenttitaide lisää julkisten tilojen viihtyisyyttä.

2 V 26.2.2014, Haagan pelastusaseman perusparannuksen hankesuunnitelma

ok. 10,7 miljoonan peruskorjaus. Peruskorjauksen ajaksi Haagaan jää vain pari ambulanssia miehistöineen.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 26.2.2014, Länsisataman Jätkäsaaren asuinkerrostalojen tonttien vuokrausperusteet (tontit 20810/1,2 ja 4, 20813/1-3, 20814/1 ja 2, 20815/1,

ok. Tontit vuokrataan Hitasia ja vapaarahoitteista rakentamista varten kiinteistölautakunnan esityksen mukaisesti.

2 V 26.2.2014, Haagan Lassilan asuntotontin vuokrausperusteet (tontti 29199/4)

ok. Tontti ARA:lle valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa varten.

3 V 26.2.2014, Haagan tonttien 29036/16 ja 18 asemakaavan muuttaminen (nro 12213, Pajuniityntie 3-5)

Hmm. Yhä mietityttää se että miksi kerroksia aina tiputetaan erityisesti täydennysrakentamisen yhteydessä. Meidän tulisi kyetä lähettämään signaali siitä että tonttitehokkuutta on saatava lisää.

Lisäksi huomasin että suunnittelussa on käytetty pysäköinnille ohjearvoa: ”Tontille rakennettavien autopaikkojen vähimmäismäärä on suurempi luvuista 1 ap/110 k-m2 tai 0,65/asunto”. Mistä tuollainen luku on löydetty jää ainakin minulle arvoitukseksi. Asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjeessa tuolle alueelle ohjataan:

Esikaupunkialueet (liitekartan alue IV)
Etäisyys linnuntietä lähimmälle metro-, juna-asemalle tai runkojoukkoliikenteen pysäkille on alle 600 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 120 k-m2 tai 0,6 ap/asunto.
Esikaupunkialueiden muille alueille autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 100 k-m2 tai 0,7 ap/asunto.

Tontilta asemalle on suurin piirtein tasan 600 metriä. Olisko rakennusoikeutta mahdollista kasvattaa kerroksella ilman ongelmia nykyisessä pysäköintijärjestelyssä?
Helsingin_karttapalvelu-2

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Valtuutettu Thomas Wallgrenin toivomusponsi uusiutuvien energialähteiden sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden varmistaminen

ok. Kuka haluaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestämätöntä uusiutuvaa energiaa? Niin, sitä minäkin. Ei Helsingin Energiakaan.

4 Muutokset henkilöstökassatoimikunnan kokoonpanossa

ok. ”Kaupungin työntekijöiden oman pankin toimikunnan jäseniä vaihdetaan.

5 Kaupunginhallituksen varaedustajan valinta sosiaali- ja terveyslautakuntaan
6 Kaupunginhallituksen varaedustajan valinta yleisten töiden lautakuntaan




Kaupunginhallitusryhmämme jäsenet Tuuli Kousa ja Emma Kari siirtyivät työelämässään ministerien erityisavustajiksi, josta sitten seuraa hiukan tätä paikkarumbaa. Erkki Perälän sijalle yleisiin töihin valitaan Jasmin Hamid ja Tuulin sijalle sote-lautakunnan seuraajaksi Emma Kari.

7 Harmaan talouden seurantaraportti 3/2013

ok. Neljä raporttia vuodessa. Raportin ns. “seulontaprosentti” ei kerro että 8,4% kaupunkikonsernista olisi syyllistynyt vilunkiin, vaan se selviää vasta Verohallinnon tarkemassa käsittelyssä.

8 Vaalivalmistelutoimikunnan esitys kaupungin roolin tehostamiseksi vaaleja järjestettäessä

ok. Mainiota että tämä asia etenee. Jatkossa vaalien julisterumban hoitaisi rakennusvirasto korvausta vastaan. Kirjoitin aiheesta pari vuotta sitten.

Lisäksi puolueiden toiminnanjohtajista koostuva vaalivalmistelutoimikunta ehdottaa keskitetysti järjestettyä “demokratiatoria”. Idea vaikuttaa minusta vähintäänkin kokeilemisen arvoiselta. Vähentäisi ainakin turhaa mökkien kilpavarustelua.

9 Vuoristo-yhtiöt Oy:n hankintaoikaisuvaatimus, kuntoremonttikurssien hankinnasta Helsingin kaupungin henkilöstölle vuosille 2014-2015

ok. Uusi yritys, viime viikolla kaupunginjohtaja veti esityksen pois, joka herätti yleistä kummastelua. Perustelu olisi kiintoisaa kuulla esitys kun on päivämäärää lukuunottamatta täsmälleen sama kuin viime viikolla.

10 Edustajien nimeäminen erityisen kuntajakoselvityksen seurantaryhmään

ok. Vallattomaan seurantaryhmään valitaan jäseniä. Helsingistä asemansa puolesta osallistuvat Mari Puoskari, Tatu Rauhamäki ja Jussi Pajunen. Edustavuuden nimissä valinnemme ainakin sosialidemokraattisen edustajan.

11 Suunnitelma Checkpoint Helsinki -hankkeen ja Helsingin juhlaviikot -festivaalin yhteistyön toimintamallista vuosiksi 2013-2015

ok. Checkpointin upeat suunnitelmat on merkitty salassapidettäviksi, mutta hienoilta suunnitellut jutut näyttää!


CHECKPOINT_HELSINKI
Laajemmin mä näen Checkpointissa koko Helsingin juhlaviikoille mahdollisuuden profiloitua. Juhlaviikothan on upea tapahtuma, jolla on valtakunnallista merkittävyyttä ja tapahtumien kautta täydentää hienosti helsinkiläistä kulttuuritarjontaa. Mutta Euroopassa tällaisia yleisiä “maailmanmusiikki/jazz/rytmimusiikki”-festivaaleja on vähän siellä sun täällä. Checkpointin ehdottamat jutut voisivat tuoda Juhlaviikoille oman uniikin kulman, joka voisi nostaa festarin profiilia kansainvälisestikin kohtuullisen pienellä satsauksella. Ja jälleen, kyllä tätä kannattaa ainakin pari vuotta kokeilla. Sitten nähdään onko hinta/satsaus kohdallaan ja ovatko jutut aidosti yhtä päräyttäviä kuin miltä paperilla näyttää.

12 Vuoden 2014 talousarvion kohdalle 1 39 05, Yhteisöjen tukeminen, Khn käytettäväksi, merkityn avustusmäärärahan jakaminen

Jätimme asian lisätietoja varten pöydälle muutamia viikkoja sitten. Ehdotus on identtinen tammikuiseen verrattuna.
kivinokka_640px
En voi välttyä ajatukselta että esim. JHL:lle Kulosaaren kartanoa varten suunnattu tuki, joka sitten mahdollistaa JHL:lle efektiivisesti ilmaisen tilan ulosvuokrauksen, on kohtuullisen huonosti kohdistuvaa tukea edes henkilöstön yleisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Enemmän tässä maistuu maan tapa – tukea on saatu vuosikymmenet ja siksi sitä pitää saada tulevaisuudessakin. Kuinka vahva tämä perustelu sitten on, riippunee itse kunkin taustasta.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Maankäyttösopimus Kiinteistö Oy Helsingin Pajuniityntie 3:n ja 5:n kanssa (Haaga, Pajuniityntie 3-5)

ok, jos päätämme edetä Pajuniityntien kaavan kanssa.

2 Maankäyttösopimus Asunto Oy Kärjensivun kanssa (Laajasalo, tontti 49229/12)

ok. 900 neliötä lisää rakennusoikeutta asuinpientalotontille.

3 Maankäyttösopimus ja esisopimus alueiden luovuttamisesta Espoon kaupungin kanssa (Espoo, Hannuksenpelto)

Helsinki myy Espoossa omistamansa tontin jahka kaava valmistuu. Espoolle Helsinki korvaa yhteiskuntarakentamisen korvauksia vähintään 49% kauppahinnasta eli vähintään noin 8,2 miljoonaa euroa. Myyntiuloja siis tulee aikanaan suurin piirtein saman verran. Samalla Helsinki luovuttaa pienempää korvausta vastaan viheralueita.


4 Helsingin pysäköintipolitiikka-asiakirjan hyväksyminen

Pysäköintipoliitiikka-asiakirjaa, joka ohjaa virastojen toimintaa ja valmistelua on valmisteltu jo pari vuotta. Ohjelmassa on 12 “kärkitoimenpidettä”:

1. Pysäköintipaikkojen monikäyttöisyys
2. Nykyisten laskentaohjeiden tarkistaminen
3. Asukaspysäköintijärjestelmän hinnoittelu ja laajentaminen
4. Yrityspysäköintijärjestelmän kehittäminen
5. Asukas- ja yrityspysäköinnin yhteistyö operaattoreiden kanssa
6. Asunnon ja pysäköintipaikan hinnan erottaminen
7. Tonttikohtaisesta pysäköinnistä alueelliseen toimijaan
8. Pysäköinninvalvonnan vaikuttavuus
9. Liityntäpysäköinti
10. Autojen talvipysäköintiratkaisut
11. Mobiili- ja internetpalvelut
12. Progressiivinen hinnoittelu

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti asiasta viime vuoden puolella ja eri mielisyyttä syntyi vain asukaspysäköintipaikkojen hinnoista, joita esitetään nostettavaksi. Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä on kuitenkin omatoimisesti päättänyt muuttaa kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksymiä esityksiä asukas- ja yrityspysäköinnin yhteistyöstä operaattorien kanssa (5) sekä asunnon ja pysäköintipaikan erottamista (6).



Erityisesti kohdan kuusi muuttaminen on todella ikävää. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esittämässä muodossa uusilla alueilla, mm. Kalasatamassa pysäköintipaikkojen rakentamista olisi voitu toteuttaa asteittain siten että täysi normin mukainen autopaikkamäärä olisi rakennettu vasta sille löytyessä kysyntää. Kalasatamaan kun tulee sekä metro että ratikka ja pyöräyhteydetkin ovat hyvät, joten oman autopaikan tarve ei varmasti ole aivan samalla tasolla kaukaisempien lähiöiden kanssa. Muutos olisi vienyt pysäköintirakentamista markkinaehtoisempaan suuntaan.



Penttilän mielestä nykyinen toimintatapa, jossa virkamies ennakolta määrittelee montako autopaikkaa tarvitaan ja ne toteutetaan samanaikaisesti muun rakentamisen kanssa, on hyvä. Kaikki valtuustoryhmät ovat herttaisen yksimielisiä siitä asumisen kustannuksia Helsingissä pitäisi laskea. Tässä olisi toimiva keino. Katsotaan siirtyyvätkö kannat poliittisista sloganeista toimenpiteiksi.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Otto-oikeuden käyttäminen: Päivähoitopaikkojen lisääminen ja toiminnan muutos Munkkiniemi-Pitäjänmäen varhaiskasvatusalueella

Tämä on monisyinen juttu, josta on ollut paljon keskustelua julkisuudessakin. Kiistan ytimessä on erimielisyys päiväkotien mitoituksesta ja se mitä syksyn budjettikirjauksissa oikein sovittiin. Budjettineuvotteluissa hyväksyttiin seuraava kirjaus:

”Tarkastetaan varhaiskasvatuksen tilavaatimusta 9 neliöstä 8 neliöön uusissa tiloissa ja olemassa olevissa tiloissa, joissa se on toiminnallisesti mahdollista.”

Vihreän valtuustoryhmän mielestä tällä tarkoitettiin sitä että tiloja tarkastellaan tapaus kerrallaan. Ja niissä tiloissa, joissa tiukempaan normiin siirtyminen on toiminnallisuuden kannalta mahdollista, näin tehdään. Ja ihan uudet päiväkodit suunnitellaan siten että niissä 8m2 per lapsi on ok.
Google_Maps-3
Nyt Pitäjänmäkeen suunniteltu iso päiväkoti on näiden kahden ääripään välissä. Se on ”uusi” siinä mielessä, että se ei ole aiemmin ollut varhaiskasvutusviraston päiväkoti. Mutta se ei ole ”uusi” siinä mielessä että sen tilat olisi suunniteltu alunperin päiväkotikäyttöön. Tästä johtuen siellä on paljon ns. ”hukkaneliöitä”, kuten varastotiloja jne., joita ei voi laskea mitoitukseen mukaan.

Tämän vuoksi Vihreät tekivätkin varhaiskasvatuslautakunnassa ehdotuksen, jossa tilanormia tiukennettiin ”vain” 8,86 neliöön per tenava. Mistä tuollainen luku? Siihen päädyttiin siksi, että toimistorakennuksen ensimmäisessä kerroksessa pystyttiin tekemään sellaisia tilankäytöllisiä muutoksia, jotka mahdollistavat tiukemman tilanormin käyttämisen, mutta ylemmissä kerroksissa tämä ei ollut mahdollista. Tiloja siis tarkasteltiin tapauskohtaisesti ja tehokkuutta haettiin sieltä missä se oli mahdollista.

Varhaiskasvatuksesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty (kok) hakee noston kautta tästä ennakkotapausta.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että suurien päiväkotiyksiköiden perustaminen hyvien liikenneyhteyksien äärelle on erinomainen idea. Positiivisia kokemuksia on mm. Oslosta, johon varhaiskasvatuslautakuntakin kävi tutustumassa. Oikein tehtynä isommissa yksiköissä voidaan palkata esim. erikoispedagogiikkaan, vaikka musiikkiin, erikoistuneita ammattilaisia eikä päiväkodin henkilöstökään ratkea sairaspoissaoloista. Nyt pitää sitten painottaa sitä että tämä toimii oikein tehtynä. Jos tavoitteena on vain säästäminen, niin tuskin tulee hyvää jälkeä.

SIVISTYSTOIMI

1 Helsingin kaupungin ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston välinen vuoden 2014 yhteistyösopimus

ok. Mm.:
Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja lisätään vähintään 400 paikan verran verrattuna edellisvuoden tasoon.
– Yrityksille, yhdistyksille ja säätiöille myönnettävää Helsinki-lisää on varattu sekä nuorten että niiden pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen
– Kaupunki ja Uudenmaan TE-toimisto toteuttavat yhteistyönä nuorten yhteiskuntatakuuta kaupungin Respa-hankkeessa. Lisäksi viime vuonna käynnistynyttä Helsingin kuntakokeilua on laajennettu niin, että siihen otetaan 1 600 vähintään 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saanutta työtöntä.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>