Ensi maanantaina lukuisia asioita pöydältä ja monta uutta, mm. apulaiskaupunginjohtajan valinta on etenemässä kohti valtuustoa. Itselleni ehkä mielenkiintoisin on Kulttuuritoimen selvitysryhmän raportti siitä, miten kulttuurialan hallintoa ehkä pitäisi jumpata uuteen uskoon. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

3 Oikaisuvaatimusasia: Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi

ok. Malmin lentäjät ovat tehneet neljä oikaisuvaatimusta Valtion ja Helsingin seudun suurten kuntien infrasopimuksesta, jonka nojalla valtio siirtää toimintonsa pois Malmin kentältä ja se vapautuu asuntotuotannolle jo lähivuosina. Päätämme hylätä oikaisuvaatimukset.

1 V 26.11.2014, Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan virkaan ottaminen

ok. Syksyn ehkä mielenkiintoisin henkilövalinta etenee – kaupunkisuunnittelusta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan valinta tehtäneen 26.11. valtuustossa. Ehdokkaiksi ovat tähän mennessä ilmoittautuneet sosialidemokraattien Hannu Penttilä, joka on hoitanut tointa viimeiset seitsemän vuotta ja meidän ehdokkaamme Anni Sinnemäki.
Me Helsingin Vihreät olemme johdonmukaisesti ajaneet koko 2000-luvun ajan Helsinkiin toimintatapaa, jossa kunnallisvaalien tulos näkyisi myös kaupungin johdossa. Puhumme mieluusti ”pormestarimallista”, joka on käytössä mm. Tampereella. Tähän suuntaan ollaankin erittäin todennäköisesti menossa, sillä sosiaalidemokraatteja lukuunottamatta kaikki valtuustoryhmät pitivät hyvänä ajatusta, että nyt valittavan apulaiskaupunginjohtajan pesti rajataan seuraavan valtuustokauden alkuun, jolloin uusi järjestelmä voisi aloittaa.

Meitä Vihreitä nykyinen tilanne, jossa kaupungissamme on kaksi Kokoomuksen johtajaa (kaupunginjohtaja Pajunen, Sote Sutinen) ja kaksi sosialidemokraattien apulaiskaupunginjohtajaa (Kaj Penttilä, Stj Viljanen), on kismittänyt paljon, sillä olemme olleet vuosina 2000-2004 ja 2009- sosialidemokraatteja suurempi ryhmä valtuustossa. Olisi itsestäänselvästi demokraattisempaa että meillä olisi kaksi apulaiskaupunginjohtajaa nykyisen yhden sijaan. On myös selvää, että jos häviämme vaalit 2017 demareille, tilanne kääntyisi taas päinvastaiseksi. Valinnan tulisi tapahtua avoimesti vaaleissa, ei kabineteissa kähmien.

Tällä hetkellä kaupunginhallituksen ”johtamisen jaosto” käy läpi vaihtoehtoja siitä, kuinka koko Helsingin hallinto 2017 järjestettäisiin. Uudistuksen ei pidä rajautua vain ylimmän johdon valintatapaan, vaan olla koko hallintotapaa uudistava. Lopputuloksena toivottavasti tehokkaampi, demokraattisempi ja sujuvampi kaupunki.

2 V 26.11.2014, Luottamushenkilöiden palkkiosäännön muuttaminen

ok. Kaupunginhallituksen jaostojen puheenjohtajille ei ole ollut aiemmin määritelty vuosipalkkiota. Tämä johtui pitkälti siitä että aiemmin tärkeimmän, eli konsernijaoston puheenjohtaja, toimi samalla kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Nyt näille pj-pesteille ehdotetaan omaa vuosikorvausta, noin 7000 euroa.

3 V 26.11.2014, Innovaatiorahaston sääntöjen muutos

OK! Mahtavaa Erkki! Toisinaan aloitteista seuraakin jotain! Toveri Perälä teki viime vuonna aloitteen kaupunkimme ”innovaatiorahaston sääntöjen tarkistamisesta” siten että säännöt sallisivat myös sosiaalisten innovaatioiden, joilla ei ole suoraa elinkeinovaatimusta, tukemisen. Viime keväänä vastaus aloitteeseen oli nihkeähkö, joten palautimme sen kaupunginhallituksessa vasemmistoliiton, rkp:n ja osan demareita tuella. Nyt sääntöjä on sitten valmisteltu ja saamme viedä valtuustoon esityksen, jonka sisältö kuuluu seuraavasti:

”Kaupunginvaltuusto päättää muuttaa innovaatiorahaston sääntöjen 3 §n seuraavaan muotoon: ”Rahaston varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien tulevaisuuden elinkeinoperustaa ja osaamisperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.”

Hyvä Erkki!

ALOITTEET

Sitten aloitteisiin, jotka jätettiin viime viikolla pöydälle. Ne löytyvät tästä taulukosta.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 26.11.2014 Satama-alueiden vuokrausperusteet (Katajanokka, Eteläsatama, Länsisatama, Hernesaari ym.)

ok. Kilpailuneutraliteettilainsäädännön vaatimusten mukaisesti Helsinki yhtiöittää Satamansa. Tästä seuraa se että liikelaitoksena toimivan Sataman käyttämät alueet täytyy vuokrata Satama Oy:lle.

Vuokrasopimuksiin sisältyy alueita, joiden osalta vuokrasopimukset voidaan irtisanoa sitä mukaa kun niille osoitetaan kaavoituksella jotain muuta käyttöä. Näitä on mm. Guggenheimille varattu tontti Etelä-Satamassa. Lisäksi vuokrataan vesialueita – tämä tarkoittaa siis laivareittejä.

2 V 26.11.2014, Jätkäsaaren Saukonlaiturin länsiosan asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12270, Saukonlaituri länsi)

ok. Jätkäsaaren kaavoitus etenee. Nyt Saukonlaiturin länsiosan kaava. Itäosan valtuusto hyväksyi 2013.

Talous- ja suunnittelukeskus ja Kiinteistövirasto ovat, varsin perustellusti, huomauttaneet kaavassa olevan kanavan toteuttamiskustannuksista. Kanavan toteuttamiskustannukset eivät mahdu investointikaton puitteisiin ja vähentävät kaupungin saamia tuloja. Tuo kanava tulee maksamaan kymmeniä miljoonia euroja. Itsekin kyllä kyseenalaistan kanavan tarpeellisuuden kun vieressä on muutamien kymmenien metrien pääss merta, joka lienee varsin riittoisa ”vesielementti” asuinalueelle.
Esittelijä perustelee ratkaisua sillä että

”Kanavattomalla ratkaisulla poikettaisiin kuitenkin merkittävästi niistä keskeisistä periaatteista, jotka on hyväksytty Jätkäsaaren osayleiskaavassa, minkä vuoksi tarkistettuunkin asemakaavaehdotukseen on edelleen sisällytetty
kanava siten sijainniltaan muutettuna, että perustamisolosuhteiltaan heikoimmat ja eniten kustannuksia aiheuttavat alueet on väistetty.”

Eli kustannuksia on ilmeisesti saatu hieman alaspäin. Pohjaongelma on se että kaavoittajalla ei ole kosketusta tulopuoleen, vaan osayleiskaavaa on voitu laatia ikäänkuin itsenäisenä taideteoksena – on suunniteltu ”korkeatasoista kaupunkikuvaa”, jonka toteuttaminen on sitten kallista. Ihan näin tämän ei tulevaisuudessa toivoisi menevän. Uudisrakentamisen ja kaavoittamisen tulisi olla kaupungille kannattavaa toimintaa.

3 V 26.11.2014, Kalasataman keskuksen toteutussopimuksen muuttaminen (Sörnäinen, Kalasatama, korttelit nrot 10620 – 16023)

ok. Tämä on iso ja monimutkainen keissi, mutta hyvä että on saatu jumpattua ratkaisu, jolla toteuttaminen lähtee käyntiin. Tämä projekti on keskeinen koko alueen rakentamisella, sillä keskukseen limittyy niin monta eri tekijää jäteasemasta lähtien.

Pääpiirteissään kyse on siitä että kun SRV lähti vuonna 2011 solmitun sopimuksen mukaisesti suunnittelemaan Kalasataman keskuksen toteuttamista, kävi jatkosuunnittelun aikana selväksi että alkuperäinen suunnitelma ei ollut toteuttamiskelpoinen sellaisenaan. Nyt sopimusta rukataan muotoon, joka mahdollistaa hankkeen toteutumisen.
Isoimmat muutokset ovat sosiaali- ja terveysaseman siirtäminen erilliseen rakennukseen keskuksen ulkopuolelle. Tästä seuraa sitten puolestaan se että liikekeskus laajenee entisestään terveysasemalta vapautuneisiin tiloihin. Lisäksi tonttikaupoista kaupungille tulevien tulojen ajoitusta vaiheistetaan – 142 miljoonaa euroa on kieltämättä sen kokoinen potti että on ymmärrettävää että sen maksaminen ei onnistu kerralla.

Esittelijän mukaan ”SRV:n esittämä suunnitelmamuutos on keskuksen toteutuksen kannalta tarkoituksenmukainen ja myös kaupungin kannalta sekä toiminnallisesti että muutoin perusteltu.”

Itse olen laajemmassa mittakaavassa sitä mieltä että kaupunkikehittämisemme on liian ”ostoskeskusvetoista”. Riittääkö Kalasataman keskukselle, Kampin keskukselle ja Pasilalle todellakin asiakkaita? Ja jos riittää, niin riittääkö pienemmille liikkeille ja Hakaniemelle. Kyllä sillä roinan hankkimisellakin on rajansa. Mutta on hyvä että Kalasatamassa päästään nyt vihdoin rakentamaan. Ja kyllä mä diggaan siitä että sinne syntyy kunnon torneja!

4 V 26.11.2014, Jätkäsaaren tornihotellin ja kongressikeskuksen tontin vuokrausperusteet sekä tontilla sijaitsevan makasiinirakennuksen L2 luovuttaminen (Länsisatama, Jätkäsaari, tontti 20803/4, Tyynenmerenkatu 2 – 4)

ok. Viime vuonna tunteita herättäneessä Jätkäsaaren tornihotellikysymyksessä ollaan viimein pääsemässä rakennuslupavaiheeseen aiemmin hyväksytyn asemakaavan mukaisesti, jossa Jätkäsaareen rakennetaan yhden 33-kerroksisen maamerkin sijaan kaksi matalampaa 16-kerroksista tornia. Nyt päätetään tontin vuokraamisesta.
Samalla toinen rannan vanhoista sr-1 -suojelluista makasiinirakennuksista (L2) luovutetaan vastikkeetta vuokraajalle. Tätä perustellaan sillä että ”Haahtela-rakennuttaminen Oy:n 9.9.2014 laatiman arviolausunnon mukaan hankkeen nykyisten suunnitelmien mukaisen kongressirakennuksen toteuttaminen makasiinirakennukseen maksaa lähes yhtä paljon kuin vastaavan uudisrakennuksen rakentaminen eikä rakennuksen rungon käyttämisestä kongressikeskuksen rakentamisessa juuri saada hyötyä.” Rakennuksesta on jo löydetty sekä mikrobikasvustoja että asbestia. Tällä järjestelyllä kaupunki saa säilytettyä sr1-suojellun Lars Sonckin suunnitteleman makasiinin kaupunkikuvassa. Ja toinen makasiini on vielä riemunamme…

Investoinnin kokonaissumma on noin 90 miljoonaa euroa ja kongressihotelliin syntynee noin 100 työpaikkaa. Tätä voi verrata paperitehtaaseen. Hieno homma!

5 V 26.11.2014, Finavia Oyj:n ja Senaatti-kiinteistöjen Malmin lentoasemalla omistamien kiinteistöjen ja rakennusten osto sekä käyttöoikeussopimusten päättäminen

ok! Malmin kenttä siirtyy jälleen Helsingin hallintaan noin 80 vuoden tauon jälkeen ja nyt ostamme Finavialta ja rajavartiolaitokselta kentän rakennukset yhteensä 11,81 miljoonalla eurolla.

6 V 26.11.2014, Jätkäsaaren Bunkkerin toteutuskilpailun järjestäminen

ok. Toteutuskilpailu on jäänyt jo kahdesti pöydälle pitkälti Verkkokaupan yhteydenottojen vuoksi. Pidämme toteutuskilpailua nykyisessä muodossaan kaupungin kokonaisedun kannalta perusteltuna.

Bunkkeri-rakennuksesta järjestetään toteutuskilpailu, jonka tavoitteena on löytää Jätkäsaaren maamerkkirakennukselle uusi omistaja, joka samalla toteuttaisi Jätkäsaareen uimahallin ja koulun liikuntatilat 31.5.2019 mennessä. Kaupunki puolestaan sitoutuu vuokraamaan tilat vähintään 20 vuodeksi. Asemakaavoitusta on tarkoitus viedä nopeasti läpi toteutuskilpailun rinnalla.

Osaltaanhan tässäkin on kyse investointikaton kiertämisestä – kun kaupunki ei itse toteuta vaan tulee vuokralaiseksi, ei hanke rasita investointikattoa. Mutta toisaalta idea yhdistää jopa 20 000kem2 asuntorakentamista Bunkkeriin on mainio ja onnistuu varmaankin parhaiten juuri toteuttamiskilpailun kautta. Jossain havainnekuvissa muistelen nähneeni hienoa ideointia katolle rakentuvista uudisrakenteista.

KAUPUNGINJOHTAJA

4 Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös Helsingin kaupunginhallituksen eräisiin päätöksiin liitetyistä muutoksenhakuohjeista

Apulaisoikeusasemies on huomauttanut Helsinkiä kaupunginjohtajien palkkaukseen liittyvässä päätöksessä olleesta virheellisestä muutoksenhakuohjeesta. Helsinki oli ilmoittanut että päätöksessä oli muutoksenhakukielto, vaikka näin ei ollut asian laita.

Merkitsemme huomautuksen tiedoksi.

5 Green Net Finland ry:lle myönnetyn lainan lyhennysohjelman muuttaminen

Green Net Finland ry on yhdistys, joka toimii ”ympäristöteknologian osaamiskeskuksena” Uudellamaalla. Jäseninä häärivät alueen kunnat ja kuntayhtymät. Rahoitusta haetaan EU:lta ja kansallisilta rahoittajilta.

Lainaa on maksamatta 48 750 euroa, ja sille annetaan maksuajaksi loka-joulukuun 2014 sijaan 31.8.2015. Viivästystä perustellaan rahoittajien pitkillä maksuajoilla, mm. ”Etelä-Suomen EAKR”, eli Etelä-Suomen EU-yksikkö, kuhnii maksuissa 220 vuorokautta.

6 Määrärahan myöntäminen kiinteistöviraston tilakeskukselle päiväkotiosakkeiden ostoa varten

ok. 2,3 miljoonaa euroa kahden päiväkotiprojektin toteuttamiseen.

– Noin 640 000 Päiväkoti Lunniin Lauttasaareen. Kokonaiskustannukset ovat noin kaksi miljoonaa euroa.
– Noin 1,6 miljoonaa euroa Päiväkoti Jaalaan Jätkäsaaressa. Kokonaiskustannukset ovat noin 2,8 miljoonaa euroa.

Perustamiskustannukset n. 40 000 – 50 000 euroa per päiväkotipaikka.

7 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Vuosaaren kaatopaikan kunnostustöihin ja Myllypuron entisen kaatopaikan maisemointitöihin

ok. 520 000 euroa Vuosaaren kaatopaikan alustaviin kunnostustöihin ja 100 000 euroa Myllypuron entisen kaatopaikan kohdalla sijaitsevan Alakivenpuiston maisemointitöihin.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukun osakkeiden lunastustarjous

ok. Helsingillä olisi halutessaan etuoikeus lunastaa kiinteistö kaupan yhteydessä. Emme halua.

2 Selvitys valtuutettu Petra Malinin aloitteeseen ylijääneen kouluruoan kokeiluluonteisen myymisestä tai jakamisesta

Ok! Petra Malin ehdotti valtuustoaloitteessaan että ylijäänyttä kouluruokaa myytäisiin ja. Nyt tätä sitten kokeillaan Herttoniemessä, jossa Herttoniemenrannan peruskoulun ylijäänyt ruoka toimitetaan Herttoniemenrannan asukastalo Ankkuriin. Mainiota.

Vähän vaikea on minun ymmärtää miksi Vasemmistoliitto tämän pyysi pöydälle – tämähän on suorastaan erinomainen tulos aloitteelle. Kokeilu pyörii jo!

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Pysäköintitontin ja maanalaisen tilan varaaminen YIT Rakennus Oy:lle toimitilahankkeen ja pysäköintilaitoksen suunnittelua ja sen toteutusedellytysten selvittämistä varten (tontti 8189/4 ja maanalaisen pysäköintilaitoksen alue)

Suunnitteilla pysäköintilaitos 500 autolle. Melkoinen iisakin kirkko – maanalaiset alueet ovat olleet varattuna hankkeeseen jo vuodesta 2002. Nyt sisään- ja ulosajoaukkojen paikaksi on löydetty nykyisin paikoitusalueena toimiva tontti, johon YIT haluaisi ramppien lisäksi rakentaa myös toimitilarakennuksen. Tälle varataan nyt tontti jotta asiaa voidaan suunnitella.

SIVISTYSTOIMI

1 Kulttuuritoimen selvitysryhmän raportti 31.3.2014

Iso asia. Strategian kirjauksen mukaisesti on nyt sitten selvitetty kulttuurialan organisaatiomallimme kokonaisuutta. Esittelijän mukaan:

”Esittelijä katsoo, että kulttuuritoimijoiden moninaisuus, niiden toimintojen erilaiset ydinsisällöt ja rytmit puoltavat sitä, että myös päätöksentekorakenne on hajautettu. Malli, jossa olisi yksi kokoava lautakunta, ja sen alla erilaisia jaostoja, ei olisi parannus nykytilaan verrattuna, vaan toisi järjestelmään pikemminkin kankeutta ja moniportaisuutta. Näin ollen esittelijä katsoo myös, että kaupunginmuseon ja taidemuseon johtokuntien yhdistämisestä saatavat hyödyt eivät ole niin merkittäviä, että johtokuntien yhdistämiseen tulisi ryhtyä.”

Toisaalta kaupunginmuseon johtokunta ehdotti että museoiden johtokunnat yhdistyisivät ja kulttuuri- ja kirjastolautakunta puolestaan lausui seuraavasti:

”Helsingin kulttuuritoiminnan kokonaisnäkemyksen vahvistamiseksi on tarpeen käynnistää organisaatiouudistus yhden lautakunnan mallin pohjalta. Tällöin kulttuurilautakunnan alaisuudessa olisivat kulttuurikeskus, kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, taidemuseo, kaupunginorkesteri ja mahdollisesti myös kaupunginteatteri. Nuorisotoimi säilyy oman lautakuntansa alaisuudessa.

Oma ajatteluni kallistuu lähemmäksi kulttuurilautakunnan tai kaupunginmuseon johtokunnan näkemystä kuin esittelijän. Jää pöydälle jotta ehditään pureskella huolella.

2 Maa-alueen vuokraaminen Iso-Sarvaston venesatamasta Kiinteistö Oy Köysi ja Potkurille
3 Maa-alueen vuokraaminen Iso-Sarvaston venesatamasta Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Tapani Pietarilalle
4 Maa-alueen vuokraaminen Iso-Sarvaston venesatamasta Vmax Oy:lle

ok. Laajasalossa Iso-Sarvaston venesatama-alueella vuokrataan tontit alueella jo toimiville yrityksille. Nykyiset vuokrasopimukset päättyvät vuoden vaihteessa.

5 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäverkkoa koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

ok. Kuten niin monessa muussakin hallituksen esityksessä, Helsinki kiinnittää huomiota siihen että arvioiden mukaan muutos tarkoittaisi noin 4 miljoonan euron leikkausta Helsingin valtionosuuksiin. Tätä ei kuitenkaan kompensoida normien purkamisella.

Ongelmia löydetään myös mm. siitä mihin tietoon rahoituspäätökset perustuvat. Yleisesti kuitenkin ”Helsingin kaupunki pitää erinomaisena hallituksen esitysluonnoksen tavoitetta lisätä toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ennakoitavuutta, läpinäkyvyyttä ja selkeyttä.” Lausunto eteni opetuslautakunnasta yksimielisesti.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hoitoon pääsyn toteutumisesta terveyskeskuksessa

Hoitotakuun toteutumisen seurantaa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto vaati kaupungilta selvitystä miksi 56 ihmistä on joutunut odottamaan hoitoonpääsyä terveyskeskuksessa yli kolme kuukautta.

Helsinki vastaa tähän että kyse on tilastointivirheestä.

Terveysasemien osalta kolmen yli kolme kuukautta odottaneeksi todetun potilaan merkinnät johtuvat hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä tehdyistä tilastointivirheistä. Tällöin potilas on virheellisesti merkitty hoitotakuun piiriin kuuluvaksi, tai kyse on tilanteesta, jossa potilas ei vastaanota hänelle tarjottua aikaa, vaan valitsee itse jonotuksen haluamalleen lääkärille, vaikka se ylittäisi kolmen kuukauden ajan. Ylilääkäreille tehdyn kyselyn mukaan terveysasemilla ei ole vuoden 2014 aikana ollut yhtään yli kolme kuukautta hoitoa odottavaa potilasta.

2 Valtuutettu Mari Holopaisen toivomusponsi päiväkotien tilanormin muutoksen arvioinnista ja seurannasta

Palautimme Marin vuoden 2014 talousarvioon liittyvän ponnen valmisteluun 23.6. kaupunginhallituksen kokouksessa. Mari toivoi ponnessaan että kun varhaiskasvatusviraston tilojen, eli suomeksi päiväkotien, tilankäyttöä tehostetaan, samalla seurataan ettei tiivistäminen heikennä lasten terveyttä ja hyvinvointia. Suorastaan kaupunkijärjellä ymmärrettävä tavoite – olisi varmaan kaikkien kannalta toivottavaa että lapset olisivat terveinä päiväkodeissa, eivätkä sairaina kodeissa, jolloin vanhempien työnteko muuttuu aika hankalaksi. Päiväkodin idea näin yhteiskunnan näkökulmasta kuitenkin on mahdollistaa vanhempien työnteko.

Varhaiskasvatuslautakunta lisäsi lausuntoa antaessaan seuraavan kappaleen:

Varhaiskasvatuslautakunnan mielestä vuoden 2014 aikana toteutetun tilatarkastelun jälkeen nykyisten tilojen käyttö on tehostettu äärimmilleen. Tilapaikkojen lisääminen nykyisissä toimitiloissa olisi palvelun laatua sekä lasten ja henkilöstön hyvinvointia heikentävä toimenpide. Lautakunnan tavoitteena on, että lisääntyvän lapsimäärän päivähoitoratkaisuiksi suunnitellaan riittävä määrä uusia toimitiloja.

Eli varhaiskasvatuslautakunta on vahvasti sitä mieltä että tilankäyttöä tehostamalla ei lisää säästöjä varhaiskasvatuksesta enää voi saada. Tämä olisi hyvä kaupunginhallituksenkin todeta.