Huoltosuhde ja hyvinvointivaltion tulevaisuus

2030 tuntuu vielä kaukaiselta. Silloin varmaan autot lentävät ja lomalla käydään kuussa.
9160_jpg_283×300_pixelsSiihen on kuitenkin aikaa vain saman verran kuin mitä nyt on kulunut vuosituhannen vaihteesta. Ja sehän oli aivan eilen! Jestas sentään, Hatten är din -biisikin on jo 15 vuotta vanha! Näinkö se keski-ikä hyökkää pyytämättä ja yllätyksenä?

Yritän aina aika-ajoin muistuttaa itseäni tästä kuvaajasta:

vaestollinen_huoltosuhdeTilasto kuvaa Suomen väestöllistä huoltosuhdetta, eli alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrää verrattuna työikäiseen väestöön. Mittari ei ole täydellinen – harva aloittaa nykyisin enää työnteon 16-vuotiaana tai jatkaa 65-vuotiaaksi. Suunta on kuitenkin selvä: meillä on yhä enemmän väestöä, jotka aiheuttavat kustannuspaineita julkiselle sektorille – erityisesti terveydenhuoltoon – ja yhä vähemmän veronmaksajia. Suomelle on mahdotonta ennustaa nopeaa talouskasvua tällaisella väestöprofiililla.

Huoltosuhteen lopputaso ei välttämättä ole ongelma. Vaikeus on muutos ja sen nopeus. Nykyinen järjestelmämme on rakennettu 80-luvun hyvälle väestölliselle huoltosuhteelle ja vielä paremmalle taloudelliselle huoltosuhteelle.

On toiveajattelua kuvitella että voisimme jatkaa nykyisillä rakenteilla ongelmitta. THL:n tekemien teknisten laskelmien mukaan terveyden- ja vanhustenhuollon menot tulevat kasvamaan pelkästään väestön ikärakenteen muutoksen johdosta arviolta 4,5 mrd euroa (+36 %) vuoteen 2030 mennessä ja 7,4 mrd euroa (+59 %) vuoteen 2040 mennessä nykyisestä, jos palvelujen saatavuus, laatu ja määrä pysyvät nykytasolla.
web_eduskunta_fi_dman_Document_phx_documentId_su08615153557704_cmd_download2030 tulee yllättävän pian. Jotta järjestelmämme kykenee ottamaan tämän valtaisan +36% lisälastin kantaakseen, olisi palikoiden oltava järjestyksessä jo paljon ennen sitä. Mieluiten eilen.

Tätä kokonaisuutta ei pienillä kosmeettisilla korjauksilla paikata. Tarvitaan yhtäaikaisesti lisää työntekijöitä, uusia tehokkaampia tapoja tehdä työtä, kattava ja kokonaisuutta täydentävä veroreformi – ei mitään pisteveropelleilyä – sekä muutoksia miten ja mitä palveluita ylipäätään tuotetaan. Ja soteuudistus on pakko saada maaliin mahdollisimman pian.

Tulevia muutoksia päätettäessä päätöksenteon motiivit ja moraali kirkastuvat. Onko poliitikko vain oman ryhmänsä etujen ajaja vai ajatteleeko hän kokonaisuutta? Onko meillä selkärankaa tehdä päätöksiä, jotka lyhyellä tähtäimellä toimivat omien intressiemme vastaisesti, mutta tuottavat pidemmällä tähtäimellä ehjemmän paketin? Onko rohkeutta rakenteellisiin uudistuksiin rampauttavan juustohöylän sijaan?

Minä haluan ajatella kokonaisuutta. Haluan puolustaa oikeudenmukaista ja tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa kaikista pidetään huolta. Ja jos erityistä tukea annetaan, se kohdennetaan niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, ei niille jotka osaavat lobata kaikkein kovimmin. Muutoksia ja päätöksiä pitää olla rohkeutta tehdä. Minulla on.

Kommentit

  1. Ilkka sanoo

    ”Ja jos erityistä tukea annetaan, se kohdennetaan niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, ei niille jotka osaavat lobata kaikkein kovimmin. ”

    Eli et kannata perustuloa? Perustulossahan tukea ei kohdenneta eniten tarvitseville, vaan tasaisesti kaikille.

    (joo, tiedän että kannatat perustuloa. mutta ei kannattaisi, Suomella ei ole varaa niin kalliiseen virheeseen.)

  2. nsaspy sanoo

    möläytämpä nyt jotain joka varmaan saa ankaraa kritiikkiä. olen mietiskellyt ja tullut seuraavaan johtopäätökseen

    ihan tulevien sukupolvien ja talouden kestävyyden kannalta eläkkeitä pitäisi leikata. esim keskieläkkeitä 20% ja suurempia 40% ehkä vielä eläkekatto. minimi eläke voidaan vielä taata köyhille eläkeläisille. myös terveydenhuoltoa pitäisi priorisoida. esim kaikkea ei korvattaisi jos toisi vain vähän elinkuukausia lisää. kysymys on pitkän ajan tavoitteista eli siis 10, 20 vuotta tai enemmän.

    voisi sanoa suurelle yleisölle että meidän (suomen ja useimmat länsimaat mm usa) eläkejärjestelmä ei ole säästö järjestelmä. se on pakollinen suora rahan siirto järjestelmä työeläkemaksuista (sekä työnantaja puolen ja työntekijäpuolen) nykyisiltä työntekijöiltä nykyisille eläkeläisille. sanoen toisin eli seuraava sukupolvi maksaa. ne säästöissä olevat 170 miljardia on vain murto-osa jos verrataan kuvitteelliseen kokonaan säästettyyn järjestelmään. jos työeläkemaksut terminoitaisiin 170 miljardia ne kestää 8 vuotta. valtio tuhlaa 170 miljardia 4 vuodessa.

    pidemmässä juoksussa eli siis enemmän kuin 20 vuotta. meidän pitäisi siirtyä peruseläkejärjestelmään jossa eläkeläisille taattaisiin joku peruseläke suoraan verorahoista näkyen valtion budjetissa. lisäeläke säästettäisiin vapaaehtoisilla (mutta suositus) säästöillä mielummin yksityisellä sektorilla.

    ja vielä vähän muuta välitöntä. minun mielestä työeläkejärjestelmä olisi integroitava osaksi valtion budjettia. jotta työeläkkeet ja työeläkemaksut näkyy valtion budjetissa jotta niitä olisi helpompi verrata ja katsella. tosin ne säästetyt eläke varat (170 miljardia) pitäisin jossain erillisessä sijoitus yhtiössä jotta ne käytettäisiin viisaasti eikä vain tuhlattaisi.

  3. armas näkkileipä sanoo

    1) Eläkeläinen tuottaa säästöjä, kuten ollessaan apuna lapsenhoidossa. On myös helpompi nähdä 66-vuotias työtätekevänä kuin alle 16-vuotias. Säästö on myös tuloa!

    2) Maahanmuuton suurella lisäämisellä siirtää ongelmaa. Maahanmuuttajat vanhenevat ja ollaan saman ongelman äärellä, eikä loputon väestönkasvu liene toivottavaa, jos siitä vihreydestä on luonnon suhteen mitään jäljellä. Ja väestönkasvu on myös valtavan kallista ja tarvitaan lisää kasvua maksamaan edellinen kasvu ja siitä syntynyt velka. Kasvu ei maksa itseään!

    3) Tuottavuuden nousu tulee olla ykkösasiana kaikessa. Yksinkertaisesti on vain myönnettävä, että kun asialliset hommat tulee hoidettua helposti muutenkin, niin missään työtuntuntien lisäämisessä ei ole mitään järkeä. Enemmän aikaa ihmisille, mutta myös vähemmän julkisen talouden maksamaa turhuutta. Käyttökööt ihmiset elämänsä johonkin muuhun kuin työhön ilman tarkoitusta. Ihmiselämän vallankumous tulossa, onko kukaan valmis?

  4. Joulupukki sanoo

    Miksi nämä demografiset muutokset otetaan aina ylhäältä annettuina? Miksei jo ensimmäisen lapsen hankintaan rakenneta riittävää taloudellista porkkanaa, että väkiluku saadaan nousuun muutenkin kuin mokuttamalla?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *