Luovaa elvytystä

Nopea ajatusleikki. Miettikää elvytystä. Mikä on ensimmäinen kuva, joka tulee mieleenne? Ainakin minä ajattelin rakennusmiesten – kyllä, nimenomaan rakennusmiesten – kypäriä. Perinteisesti elvyttävä politiikka onkin tarkoittanut rakentamista: maanteitä, kiskoja ja julkisia rakennuksia. Kunnollista, miehekästä työtä. Lapiot maahan.

Ja oikeaan suuntaan mielikuva osuukin. Nyt kun valtio saa jopa negatiivisella korolla lainaa, on hyvä aika toteuttaa tarpeellisia infrahankkeita.

Elvytys jää kuitenkin puolitiehen, jos ajattelumme kulkee vain samoja latuja kuin 80-luvullakin. Suomi ei voi vain rakentaa ja kaataa metsää. Voisiko myös kulttuurilla elvyttää?

Kuva: Anssi Koskinen / Flickr cc-lisenssi

Kuva: Anssi Koskinen / Flickr cc-lisenssi

Suomalainen kulttuuripolitiikka on perinteisesti pyrkinyt nimenomaan eroon suhdannevaihteluista – on pyritty siihen että valtion tuki tippuu tilille riippumatta ympäröivän maailman murheista. Tähänkin on perusteensa, ei sinfoniaorkesteria voi palkata vain lamavuosiksi.

Mutta on myös paljon kulttuuria ja luovia aloja, joita voisi hyvinkin tukea suhdannetta vastaan ja saada nopeasti tuloksia aikaan. Yksi hyvä esimerkki on elokuvateollisuus.

Elokuvasäätiö jakaa vuosittain noin 20 miljoonaa euroa kotimaisen elokuva- ja tv-tuotannon tukemiseen, kokonaisuudessaan tukia myönnetään noin 25 miljoonaa euroa vuodessa.

Entä jos tukisimme elokuvatuotantoja vaikkapa 40 miljoonalla eurolla 20 miljoonan sijaan, mutta vain määräaikaisesti? Tekisimme suhdannepolitiikkaa kulttuurilla. Elokuvatuotantojen määrä nousisi ja erityisesti luovien alojen työllisyys paranisi, elokuvan tekeminen kun työllistää tekijöitä monilta aloilta muusikoista cateringiin. Elvytyspiikki jättäisi jälkeensä myös osaamista ja rakenteita, jotka mahdollistaisivat myös markkinaehtoisen tuotannon laadun ja määrän kehittymisen tulevina vuosina. Elokuva-ala on myös erittäin suhdanneriippuvainen – monet tekijät työllistävät itsensä paitsi elokuvilla, myös mm. mainoksilla. Elvytys auttaisi alan toimijoita yli synkimmän taantuman.

Ylipäätään luovan alan elinkeinojen edistämiseen tarvittaisiin uusia keinoja. Suomen pitää olla kilpailukykyinen sijoittumisvaihtoehto kansainvälisesti myös luovilla aloilla. Ei vain telakoille, sellutehtaille ja teknologiafirmoille.

Elokuvateollisuus on vain yksi esimerkki. Tärkeintä olisi päästä eroon ajattelutavasta, jossa elvyttäminen koskee vain kypäräpäisiä miehiä raksalla. Suomi on toivottavasti nousemassa sellunkeittäjästä osaamista vieväksi maaksi. Vientiämme ei voi enää mitata vain Helsingin Sataman kontteja laskemalla. Eikä taloutta elvyttää vain rakentamalla.

Kommentit

  1. sanoo

    Rakennusprojektit myös työllistää jatkuvasti vähemmän ihmisiä. Eli elvytysrahat ei enää mene niin pitkälti raksamiesten palkkoihin kuin vaikka 20 vuotta sitten. Toki rakentaminen on edelleen hyvin työvoimavaltaista.

    Mitä jos ohjelmistohankitoja tehtäisiin enemmän laskusuhdanteen aikana? Koodaaminen on käsityötä. (Toki mulla on oma lehmä tässä ojassa, saan palkkani ohjelmistoalan konsultoinnista ja työnajantani tekee projekteja myös julkiselle puolelle.)

  2. armas näkkileipä sanoo

    Ei kannata kontteja tosiaan laskea, kun Helsingin sataman nousukin on vain seurausta Hangon heikkoudesta. Vihreät huutamassa rakentamisen peräänkin on vähän outoa, mutta aineetonta kasvuahan on yhtä lailla uhottu, mutta eipä siitäkään mitään tule ainakaan kulttuurin puolella, kun taloudellisesti kannattavaa kulttuuria halveksitaan. Pitää olla erikoista, vastavirtaa ja kokeellista, joka ei missään mielessä tule miellyttää valtavirtaa. Miksi sitten tällaiseen kinutaan valtavirrasta rahaa vuosittain, kysyy mies kumpujen yöstä ja saa vastaukseksi kasan paskaa. Eipä sillä, etteikö kaikelle arkea rikkovalle pitäisi antaa tilaa, mutta miksi hyökätä sitten taloudellisia menestyksiä vastaan ihan periaatteesta, kun ne kuitenkin rahoittaa sitä hyvinvointiyhteiskuntaa, joka jakaa sitä rahaa myös näille erikoisimmille tapauksille? Siis sille Arhinmäen porukalle.

    Eipä se valtuustoakaan ole paljoa kiinnostanut tuo turismi, siis sellainen joka toisi rahaa, eikä vain kuljeteltaisi ihmisiä bussissa katsomaan metalliputkia ja sitten kotiin. Yhden yön kun olisivat enemmän ja illalla kävisivät kulttuuria harrastamassa oikein omalla rahalla, niin turistit pitäisivät kulttuuriväkeä leivässä. Mitä sitten tekee itse itsensä kulttuuriväeksi nimittäneet valtuustossa?Yrittävät tietysti viimeiseen asti torpata hotellit ja taidemuseot, koska kapitalismi. Kannattaako ihmetellä miksi kulttuuriin koulutetuille ei ole työpaikkoja, jos itse niitä torppaa? Ihme touhua, kun taiteen tekemisen laadukkuus syntyy joissain piireissä siitä miten huonosti projektin talous hoidetaan.

  3. Janne Ahvo sanoo

    Viime vuonna sai ensi-illan 39 kotimaista elokuvaa. Suurimman osa näistä on ns. kertakäyttö elokuvia, jotka unohdetaan hyvin nopeasti ja tuottavat lähinnä suositulle näyttelijä porukalle elantoa.

    Kertakäyttötavaraa ei lainarahalla kannata tukea.

    Suoraan kansainvälisille markkinoille suuntaaville, röyhkeän kaupallisille tuotannoille, saattaisi täsmätuki kannattaakin.

    Esimerkiksi kaupallisissa animaatioissa on, menestyessään, aina parempi mahdollisuus laajentua lisäosilla ja oheistuotteilla.

    Animaatio puolella täsmätukea voisi antaa esimerkiksi hybridi tuotantoihin, missä Suomessa tuotettaisiin animaation kanssa samaan aikaan mobiilipeliä, lastenkirjaa yms. itsenäistä tuotetta.

  4. Miljardeille käyttöä sanoo

    Pisararadan miljardilla saisi jo muutaman elokuvankin tehtyä.

  5. sanoo

    you shouldn’t nreessacily worry about the ”hate that white girls get using” bindis, but rather, make sure you’re educated, and if someone gives you a look for wearing a symbol that is in some places a symbol of religion and in others simply a symbol of beauty, stand in your place that you feel beautiful with it on, and nobody should sway you. after all, you wear other things that are strange and beautiful that get odd looks as well, so would you stop wearing those?

  6. sanoo

    Har sett gjennom utstilligslista, men har berre et spørsmål. Er der utstillingar som handlar om husbygging og meir "manne-ting"? Får nemlig med meg mannen om det ikkje berre er interiør:P Vi bladar i huskatalogar og er på utkikk etter drømmehuset!

  7. sanoo

    Good website! I relaly love how it is easy on my eyes and the data are well written. I’m wondering how I could be notified whenever a new post has been made. I have subscribed to your RSS feed which must do the trick! Have a great day!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *