Kaupunginhallitus 13.2.2017

Tällä viikolla listan suurin asia lienee Staran muuttaminen liikelaitokseksi. Matkalla valtuustoa kohti myös koko joukko aloitteita. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

KAUPUNGINJOHTAJA

1 V 1.3.2017, Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite Kontupisteen ja Mellarin digipalveluiden jatkon turvaamiseksi

ok. Aika ajoi Kontupisteen ohi toimintatavan ohi, mutta digineuvontaa annetaan jatkossakin. Tässä on eräs tärkeistä kirjaston tulevaisuuden duuneista.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

2 V 1.3.2017, Valtuutettujen Anna Vuorjoen ja Mari Holopaisen aloite varhaiskasvatuksen psykologitoiminnan käynnistämiseksi

Aloitteen vastaus menee hiukan ohi Annan ja Marin aloitteesta. Aloitteessa kun kyllä huomioidaan nykyinen neuvolapsykologien toiminta yksittäisten lapsien tutkimus- ja hoitoprosessien osana ja ajatus psykologitoiminnasta oli laajempi liittyen päiväkodin arkeen.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 V 1.3.2017, Eron myöntäminen kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan virasta

ok. Anni lähti ehdolle vaaleihin, joten hänelle myönnetään ero apulaiskaupunginjohtajan virasta 1.6.2017 lähtien.
Anni 5
4 V 1.3.2017, Rakentamispalveluliikelaitoksen perustaminen

ok. Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuuden ja johtamisjärjestelmän uudistuksen myötä Helsingin Rakentamispalvelun asema kaupungilla muuttuu myös ja nykyisen nettobudjetoidun yksikön sijaan toiminta esitetään järjestettäväksi liikelaitosmuodossa.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-02-13_Khs_6_El_86B7C2F5-7DB5-C54D-938E-59BAE4600001_Liite_pdf
Keskeisiä kappaleita esittelijän perusteluista:

”Työryhmän näkemyksen mukaan in house -yhtiönä toimiminen ei uuden hankintalain (1397/2016) voimaantulon ja siihen liittyvän siirtymäajan päättymisen (31.12.2018) jälkeen anna Staran kokoiselle yksikölle käytännössä olennaista etua kaupungin sisäiseen yksikköön verrattuna, koska in house -yhtiön ulkoisen myynnin raja määritellään uudessa hankintalaissa niin alhaiseksi (vuotuinen ulkoinen myynti enintään 5 % ja enintään 0,5 miljoonaa euroa). Lisäksi HSY:n pitäisi tulla in house -yhtiöön osakkeenomistajaksi, jotta myynnin jatkaminen HSY:lle olisi mahdollista.

Jos Starasta tulisi puhtaasti markkinoilla toimiva yhtiö, ei kaupunki (siirtymäajan jälkeen) voisi enää hankkia palveluita Staralta ilman kilpailuttamista. Tämä muuttaisi merkittävästi kaupungin tilaajayksiköiden hankinta- ja valvontaresurssitarpeita. Lisäksi Staran tulisi olla riittävän kilpailukykyinen, jotta se menestyisi kilpailutilanteessa markkinoilla.

Kaupungin sisäisenä yksikkönä Stara voi pääosin säilyttää nykyiset tulonsa (mukaan lukien myynti HSY:lle) kuntalaissa säädetyn yhtiöittämisvelvollisuuden estämättä. Yhtiöittämisvelvollisuus koskee työryhmän näkemyksen mukaan enimmillään alle 4 %:a Staran vuoden 2016 tuloista (8,3 miljoonaa euroa). Staran on mahdollista luopua kyseisestä myynnistä ilman, että se olennaisesti vaikeuttaa Staran toimintaa tai pidemmällä aikavälillä merkittävästi muuttaa toiminnan henkilöstötarvetta.

Staran palvelutuotanto jatkuu organisaatiomuodon muuttumisesta huolimatta olennaisilta osiltaan entisellään. Tämän vuoksi Staran henkilöstön asema ei muutu, vaan henkilöstö jatkaa nykyisissä tehtävissään kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaisin palvelussuhteen ehdoin. Erillisiä henkilöstön siirtämistä koskevia päätöksiä ei tarvita.”

Päätös ei siis ole kovin dramaattinen ja kyse ei ole ”yhtiöittämisestä” tai ”yksityistämisestä”.

6 Kaupunginhallituksen myöntämät talousarvioavustukset vuodelle 2017
7 Kaupunginhallituksen myöntämät asukasosallisuusavustukset vuonna 2017

ok. Perinteiset kaupunginhallituksen avustukset (JHL:kin muisti näköjään tänä vuonna tehdä hakemuksen) ja uutuutena asukastalojen avustukset. Muutamat avustukset mietityttävät yhä, samoin kuin se onko kaupunginhallitus tulevaisuudessa oikea paikka päättämään näistä – odottelen osallisuustyöryhmän työn lopputulosta mielenkiinnolla.

”Tavoitteena on turvata nykyisten yhteisöjen ylläpitämien asukastalojen toiminta vuokrien sekä kiinteiden kulujen osalta ja säilyttää niiden avustaminen vuoden 2016 tasolla. Käytännössä asukastalojen vuokra- ja käyttösopimukset ovat avustusten tullessa päätöksentekoon joka tapauksessa voimassa vuoden 2017 puolelle.”

SIVISTYSTOIMI

1 Lausunnon antaminen opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotuksesta hallituksen esitykseksi lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

ok. Helsinki suhtautuu lakimuutokseen positiivisesti. Se turvaa ”erityisen koulutustehtävän” lukioiden rahoituksen.

”On kannatettavaa, että erityiseen koulutustehtävään varataan erillinen rahoitus. Helsingin kaupunki pitää hyvänä, että esitetty laskentatavan muutos on kokonaisrahoituksen osalta neutraali ja turvaa siten valtakunnallisesti erityisen koulutustehtävän rahoituksen.

Viestintä- ja ilmaisupainotteisen opetuksen sekä kuvataidepainotteisen opetuksen opiskelijakohtaista rahoitusta tulisi lausunnon mukaan vielä tarkistaa, ne on tällä hetkellä määritelty ”selvästi pienemmiksi” urheilu/liikuntapainotteiseen tai musiikki/tanssipainotteiseen opetukseen verrattuna.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Maankäyttösopimuskäytännön tarkistaminen

ok. Kohtuullisen merkittävä muutos, jonka suhteen toivoisin Helsingin olevan aktiivinen valtion suuntaan.

Korkein hallinto-oikeus on antanut viime kesäkuussa päätöksen, jonka perusteella maankäyttösopimusmenettely, jossa Helsinki leikkaa itselleen osan tontinomistajalle syntyvästä hyödystä, on muuttunut mahdottomaksi poikkeamislupapäätösten yhteydessä. Maankäyttösopimusneuvottelut käydään tulevaisuudessakin asemakaavamuutosten yhteydessä.

Nyt päätetään lisäksi että kohteissa, joissa poikkeamisluvalla on tehty muutos, tehdään myöhemmin asemakaavamuutos, katsotaan myös poikkeamisluvan tuoma hyöty asemakaavan hyödyksi. Näin ainakin osa tapauksista saadaan yhä tulkittua Helsingin hyödyksi, vaikkakin viiveellä.

2 Tuulivoiman sijoittamisperiaatteet Helsingissä kaupunkisuunnittelun näkökulmasta

ok. Tuulivoimaloiden sijoittamiselle Helsingissä halutaan luoda pelisäännöt. Valmistelussa on huomioitu erityisesti kolme näkökulmaa:

1. Tuulivoiman sijoittamisen teknistaloudelliset näkökulmat
2. Tuulivoiman maisemavaikutukset
3. Tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys

Eli missä olosuhteissa tuulivoima olisi kannattavaa, mihin niitä voidaan maisemallisesti sijoittaa ja mikä on yleinen mielipide tuulivoimaan liittyen.
sCGTj3-Liite_pdf
Tuulivoimalat jaetaan selvityksessä kolmeen kokoluokkaan:
1. Pienen kokoluokan, mm. talojen yhteydessä , napakorkeus 15-30 metriä korkea, potkuri alle 3m
2. Paikallisen sähköntuotannon voimala, napakorkeus max 50 metriä
3. Teollinen kokoluokka, napakorkeus max 125 metriä

Näillä oletuksilla Helsinkiin esitetään kolmea eri vyöhykettä siten että teollisen kokoluokan voimaloita saisi rakentaa vain ulkomerelle, mahdollisesti Kuiva- ja Isosaarelle sekä Vuosaaren satama-alueelle.

Paikallisen sähköntuotannon voimaloita lähimerialueelle sekä useille pienille saarille. Näille tuulisähkö on todennäköisestitaloudellisesti kannattavampi vaihtoehto kuin pitkän merikaapelin vetäminen.

Muu Helsinki mantereen puolella olisi sitten vain pienten voimaloiden aluetta. Maakuntakaava-tasolla, eli yli 10 voimalan tuulivoimapuistoja, ei Helsingistä löydy ainuttakaan aluetta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>