Kaupunginhallitus 27.2.2017

Tällä viikolla pöydältä Case Rysäkari ja asukastalojen avustukset, kouluihin 40 opettajan virkaa. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 15.3.2017, Vuoden 2016 talousarvion toteutumattomat sitovat toiminnalliset tavoitteet
2 V 15.3.2017, Vuoden 2016 talousarvion tytäryhteisöjen toteutumattomat sitovat tavoitteet

ok. Toteutumattomat sitovat toiminnalliset tavoitteet kohti valtuustoa. Selitykset vaikuttavat päteviltä ja suurin osa tavoitteista jäämisistä pieniä. Ensihoito oli jäänyt 3% tavoitteestaan (alle 8 minuutin tavoittamisviive 70%) syynään: ”Poikkeama johtuu kiireellisen ensihoidon runsaasta tehtävämäärästä suhteessa ensihoitoyksiköiden kapasiteettiin.”. Eli pelastuslaitos ilmaisee kauniisti että resurssit eivät riitä tavoitteeseen. Tämä muistiin.

3 V 15.3.2017, Kunnan jäsenen tekemä osaliitosesitys kuntarakennelain (1698/2009) mukaan

Case Rysäkari. Yrittäjä Tom Kaisla osti 2011 lähellä Espoon ja Helsingin rajaa sijaitsevan Rysäkarin ja on sittemmin investoinut saaren kehittämiseen miljoonia.

Kehittämisen myötä Kaislan ja Helsingin ”sukset ovat menneet ristiin” – tai kuten kaupunkisuunnitteluvirasto kertoo lausunnossaan:

”Kaavatyö on toistaiseksi keskeytynyt maanomistajan ilmoitettua, että kaavaa ei kohteessa pidä tai kannata suunnitella ennen kuin hän saa vastauksen, miten elämisen ja elinkeinonharjoittamisen perusedellytykset tullaan toteuttamaan kohteessa saaristolain hengessä, eli miten sähkön saanti, vesihuolto ja satama-asia hoidetaan kaupungin toimesta. Rysäkarin alueella uudisrakentamisen sovittaminen valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön edellyttää huolellista suunnittelua. Tästä syystä alueen omistajalta on toivottu asemakaavan laatimisen pohjaksi hakemusta, josta ilmenisivät hänen tavoitteensa alueen kehittämiseksi. Kaupunkisuunnitteluvirastolla on valmius jatkaa Rysäkarin kaavoitustyötä, mutta maankäytön ohjaus Rysäkarin osalta ei ilman maanomistajan myötävaikuttamista ole tarkoituksenmukaista.”

Käytännön tasolla Kaisla toivoisi Helsingin saaristolain mukaisesti kustantavan saareen sähkön, vesi. Eli pohjimmiltaan kyse on rahasta ja siitä miten Helsinki haluaa lähisaariaan kehittää.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-02-20_Khs_7_El_D0183FB9-144D-C786-B723-5A2803700003_Liite_pdf
Itse olen sitä mieltä että Helsingin tulisi kehittää saaristoaan matkailukohteena. Juuri siihen tapaan kuin Kaisla on lähtenyt tekemään. Samalla tulisi kuitenkin selvittää onko kehittäminen mahdollista ilman raskaita investointeja mm. vesijohtoihin ja sähköihin. Toisaalta esim. Vallisaaressa oli viime vuonna yli 100 000 kävijää, tuollaisen määrän vierailijoita hoitaminen ilman kunnon fasiliteetteja alkaa olla jo vähän haastavaa.

Nyt ei kuitenkaan oteta kantaa itse hankkeeseen, vaan Kaislan ehdotukseen siitä että Espoon ja Helsingin välistä rajaa siirrettäisiin saaren verran itään. Tähän kaupungin vastaus on selkeä ”ei”. Voisi olla paikallaan päätöksen yhteydessä valtuustossa linjata asiaa siten että KSV ja Kaisla setvisivät välinsä ja Helsingin merellisen matkailun kehitys lähtisi liikkeelle.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 V 15.3.2017, Sosiaali- ja terveysviraston tekstinkäsittelytoiminnan siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle

ok. Helsingin soteviraston lääkärit sanelevat vuosittain noin 225 000 sanelua, jotka puretaan keskitetysti 47 toimistosihteerin toimesta. Nyt tämä toiminta yhdistetään HUS:n vastaavaan. Yksimielinen esitys sote-lautakunnasta.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Toimialojen palvelujen eräiden yksiköiden päälliköiden virkojen perustaminen

ok. Johtamisjärjestelmän uudistus etenee. Seuraavan tason virkoja.

4 Helsinki-mitalin valmistaminen vuonna 2017

ok. Pitäähän sitä kultaisia präniköitä olla. 706 800 euroa, alv 24 %. Pidän tätä kyllä yhä vähän vanhanaikaisena palkitsemiskeinona.

6 Kaupunginhallituksen myöntämät asukasosallisuusavustukset vuonna 2017

ok. Kaksi viikkoa sitten kaupunginhallitus päätti myöntää 50% esitetyistä tuista, jotta yhdistykset saivat juoksevat kulunsa maksuun. Nyt sitten ollaan päättämässä lopun 50% kohtalosta, tai annetaanko joillekin vielä esitettyä enemmän.

Aiemmin asukastalot saivat tukensa kirjavilla kriteereillä monesta eri virastosta. Tämä johti järjestelmään, joka ei ollut kovin läpinäkyvä ja mahdollisesti alueellisesti epätasa-arvoinen. Nyt kriteerit on yhtenäistetty ja tukea myönnetään vain yhdeltä luukulta: kaupunginhallituksesta.

Avustuskriteerit ovat:
* Asukasosallisuuden avustuksia myönnetään Helsingin kaupungin strategian mukaiseen ja kaupungin toimintaa täydentävään, yleishyödylliseen, avoimeen ja pääsääntöisesti maksuttomaan, innovatiiviseen ja monipuolisesti eri väestöryhmille suunnattuun toimintaan
* Avustettavan toiminnan tavoitteena tulee olla asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien, yhteisöllisyyden, alueen viihtyisyyden ja vetovoiman parantaminen
* Avustusten hakijoina voivat olla rekisteröidyt yhteisöt, kuten asukas/kaupunginosayhdistykset, muut yhdistykset, säätiöt, osuuskunnat, sosiaaliset yritykset, asukastaloja hallinnoivat pysäköintiyhtiöt ja muut yritykset, sikäli kun avustettava toiminta on yleishyödyllistä ja kohdistuu Helsingin kaupungin asukkaisiin. Yritysmuotoisiin hakijoihin sovelletaan kaupungin yleisiä ohjeita. Projektiavustuksia voivat hakea myös rekisteröitymättömät toimijat kuten kaupunginosaliikkeet ja erilaiset toiminta
* Toiminnan tulee edistää yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa.
* Tavoitteena on alueellinen tasapaino ja tarveperustainen harkinta.
* Tukea voidaan priorisoida alueille, joissa toimintaa on ennestään vähemmän tai joiden katsotaan siitä eniten hyötyvän.
* Hakijalla tulee olla toimintaa varten muitakin resursseja, jotka voivat koostua varainhankinnasta, jäsenmaksuista, tiloista tai niiden edelleen vuokraamisesta saaduista tuloista, vapaaehtoistyöstä sekä muista avustuksista
* Hakijalta edellytetään toiminnan tulosten ja hyötyjen näkyväksi tekemistä ja niistä raportointia.

Uudistuksen myötä tukea saa kolme uutta hakijaa: Helsinkiläisten vanhempainyhdistysten alueyhdistys HELVARY ry, Kansan radioliitto – Folkets radioförbund ry ja Otavan Opiston osuuskunta.

1 Peruskoulun luokanopettajien, erityisopettajien ja apulaisrehtorien virkojen perustaminen ja peruskoulun rehtorien virkojen lakkauttaminen

ok. Helsinki kasvaa ja Helsinki satsaa perusopetukseen. Nyt perustetaan 40 uutta opettajan virkaa koska ala-asteikäisten lasten määrä kasvaa lähitulevaisuudessa. Tämän jälkeen Helsingissä on yhteensä 1230 perusopetuksen opettajan virkaa.

Tämän lisäksi perustetaan 10 erityisopettajien ja 7 apulaisrehtorien virkaa.

Vastaavasti kun kouluverkkoja on tarkasteltu, voidaan jonkin verran saada säästöjä lakkauttamalla viisi rehtorin virkaa. Tässä nähdään että hallinnollisten muutosten kautta tulee vähittäin ihan oikeita säästöjä, jonka resursseja voidaan sitten ohjata opetukseen.

Kommentit

  1. Petsku sanoo

    Matkailu tapahtunee pääosin kesällä. Kaapeli-infran kustannuksia en tarkemmin tunne tässä tapauksessa, mutta vaihtoehtona kesäksi sähköt saataisiin aurinkopaneelein ja akuin.

  2. JS sanoo

    Kaupunki ostaa prenikoita, mutta ei palkkaa tarpeeksi ihmisiä esimerkiksi kotihoitoon. Poliittisen sisäpiirin ja kavereiden palkitseminen menee ihmisten edelle. Kiitti tästäkin.

    • sanoo

      Itsekin olen vuosia ihmetellyt tätä, mutta toisaalta henkilöstön palkitseminen on tärkeää, muistamista arvostetaan ja summa on kaupungin kokonaisuudessa loppujen lopuksi varsin pieni.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>