Pyörät pois Kaivokadulta

Huomenna kaupunkiympäristölautakunta esittää valtuustolle miten pyörätie linjataan rautatieaseman kohdalla. Yli vai ali.

Virkamiesten esitys on alikulkutunneli. Tätä ratkaisua kannattavat myös mm. pyöräilyjärjestöt. Keskeiset perustelut ovat:

1. Korkeusero ja mukavuus

Tunnelissa korkeusero on 5,3 metriä, sillalla 8,5 metriä. Pyöräily pitää tehdä mahdollisimman helpoksi ja mukavaksi jotta se olisi suosittua. Ehdoin tahdoin rakennettu kolmen metrin lisänousu ei ole helppoa eikä mukavaa. Tunnelissa ei myöskään koskaan sada eikä tuule toisin kuin korkealla sillalla.

2. Linjaus

Tunnelin linjaus on suorempi ja paremmin pyöräilyn kaikkien päävirtojen mukainen. Siihen on helppo ja suora ajaa niin radanvarresta kuin Kaisaniemen suunnastakin. Kuvitelkaa miten suora ja upea reitti Kaisaniemen puiston portilta on Ruoholahteen saakka jos välissä on vain yksi tunneli, johon voi ajaa ihmeemmin mutkittelematta tai puskematta tuuliseen ylämäkeen!

Miksi tarvitaan silta tai tunneli?

Miksi sitten ylipäätään tarvitaan siltaa tai tunnelia? Varsin yksinkertaisesta syystä: pyöräliikenne ei oikein enää mahdu Kaivokadulle ja nykyinen järjestely ei ole helppo, mukava eikä korkealaatuinen.

Ja erityisesti: Nykyinen pyöräreitti haittaa jalankulkua.

Helsingin rautatieasema on maamme vilkkain. Wikipedian sillä on noin 200 000 päivittäistä käyttäjää. Lähes kaikki saapuvat paikalle jalan – ainakin viimeiset kymmenet metrit metrolta tai ratikalta.

Saman vilkkaan jalankulkuliikenteen läpi puikkelehtii päivittäin tuhansia pyöräilijöitä. Tiedän itse sekä pyöräilijänä että kävelijänä että tästä seuraa vaaratilanteita – pyöräilijät töötäilevät, turistit katselevat taivaalle ja kävelevät miten sattuu. Nämä vaaratilanteet, ”konfliktit”, ovat täysin turhia. Pyöräliikenne voidaan siirtää Kaivokadulta tunnelin avulla lähes kokonaan pois!
(Luvut liikenteen kehitys Helsingissä 2015, KSV)

Erityisen turhia konfliktit ovat Elielinaukion ja Postitalon välisessä ”shared spacessa”. Paikassa on todennäköisesti eniten kävelijöitä per vuorokausi Suomessa ja läpi kulkee pyöräilyn pääreitti ilman selkeää linjausta. Järjetöntä. Aivan turhaan haittaa sekä kävelylle että pyöräilylle. Kävelyn turvallisuuden ja sujuvuuden tulee olla keskusta-alueella ykkönen – se vaatii sitä että pyöräilyn pääreitti siirretään toisaalle.

Kuvasin tämän pätkän tänään marraskuun 5. päivä. Kuvitelkaa miltä tuo näyttää kesäkuussa kun pyöriä on moninkertaisesti!

En lähde toistamaan kaikkia tunnelin perusteluja, joita on hyvin käyty läpi esim.Kaupunkifillari-blogissa sekä esityslistalta löytyvässa viraston selvityksessä. Nostan esille kuitenkin yhden, joka on mielestäni jäänyt vähemmälle huomiolle.

Kaupunkikuva ja arkkitehtuuri

Tunneli on piilossa. Se ei luo kaupunkitilaan juuri mitään uusia elementtejä. Silta puolestaan on äärimmäisen näkyvä. Lisäksi se luo ramppeineen myös esteitä – sen läpi ei pääse. Silta luo harvemmin hyvää kaupunkitilaa.

Erityisesti kun rakennamme valtakunnallisesti keskeistä sijaintia on arkkitehtuurilla ja kaupunkikuvalla suuri merkitys. Erityisen suuri merkitys sillä on sen vuoksi että olemme juuri rakentaneet noin sadalla miljoonalla eurolla uuden uljaan Keskustakirjaston.

Keskustakirjaston todellinen pääsisäänkäynti, siis se josta suurin määrä ihmisiä käy sisään kirjastoon, on Elielinaukion puolella. Haluammeko me todellakin rakentaa sen eteen vähintään 4,6 metriä korkean sillan? Kuvitelkaa miltä tämä pääsisäänkäynti näyttää Elielinaukiolta sen jälkeen.

Samaten koko kirjaston ja Sanomatalon välinen osuu muuttuu kapeaksi ränniksi. Tällaista ympäristöä kirjaston arkkitehti ei suunnitellut – eikä myöskään kaupunkisuunnitteluvirastomme arkkitehdit katutilaa suunnitellessaan. Tämä on myös keskeinen kulkuväylä sekä Musiikkitalolle että Kansalaistorin tapahtumiin.Sama koskee myös toista siltavaihtoehtoa. Kansalaistorin avoimuus muuttuu ratkaisevasti.
Luotan siihen että huomenna koko lautakunta tekee viisaan päätöksen ja tukee tunnelivaihtoehtoa.

Kommentit

  1. sanoo

    ”Tunneli on piilossa. Se ei luo kaupunkitilaan juuri mitään uusia elementtejä.”

    Kai siihen tunneliinkin joku ramppi tulee?

  2. LOL sanoo

    Miksiköhän tässä taas puhutaan vain arkkitehdeista kaupunkisuunnittelijoina, vaikka siellä on paljon muitakin tekemässä täysin samaa hommaa (DI, suunnittelumaantiede, amk.ins, MA jne)?

    • anonyymi sanoo

      Tuppaa menemään siten, että arkkitehdit piirtävät mahdottomia tai hankalia rakennelmia ja, kun sitten insinöörit yrittävät korjata lujuus- ja muita laskelmia ja muuttaa piirustuksia säännösten mukaisiksi, insinöörit saavat kaikki haukut epätoimivista ratkaisuista. Kyllä ne insinööritkin muistetaan sitten, kun aletaan hakemaan syyllisiä. Harmi vain, ettei heitä oteta jo suunnittelu- ja myyntivaiheessa mukaan miettimään toteutusta. Ne ihmeelliset nurkat vuotavat aina – myös ulkomailla.

  3. Janne sanoo

    Aika insinööri saa olla, että tunnelin saa suunniteltua niin ettei sen liikenne haittaa jalankulkua. Idän, pohjoisen ja koillisen pyöräilijöiden pakottaminen Steissin kupeeseen, junille menijöiden sekaan ei ole hyvä juttu. Molemmin puolin myös järjestetään tapahtumia, jolloin tiet eivät toimi. Pohjoinen vaihtoehto siirrettynä pohjoisempaan, radan kapeimmalle kohdalle, olisi ollut paras. Läntinen ramppi viimeisen talon pohjoispuolelle, itäiset rampit radan suuntaisesti Ravintola Kaisaniemen kohdalle ja sillan jatke Eläintarhanlahden yli Siltasaareen. Syrjempään olisi voinut rakentaa hieman näyttävämmänkin sillan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *