Sakkojen muuntorangaistuksen palauttamisesta

Oikeusministeriö kertoo verkkosivuillaan olevansa ”Oikeusvaltion ja demokratian ministeriö”. Hyvä juttu.

Oikeusministeri Häkkänen puolestaan riemuitsee Twitterissä sakon muuntorangaistuksen palauttamisesta.

Mikäs se olikaan? No, jos pikkurikollinen on saanut yli kuusi sakkoa vuodessa, voi käräjäoikeus tulevaisuudessa muuntaa sakon vankeudeksi, jos sakkoa ei saada perityksi. Vähintään 5, enintään 40 vuorokautta.

Mitä tämä sitten tarkoittaa? Kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie kertoi Kainuun sanomien kolumnissaan että: ”Toistuvista näpistyksistä tuomitaan tyypillisesti yli 20 päiväsakon rangaistuksia, minkä vuoksi esimerkiksi elintarvikekauppoja kiusaavat jatkuvat kaljavarkaat eivät tule pääsemään pälkähästä.”

Eli kun se syrjäytynyt alkoholisti pöllii kaljaa, niin häkki heilahtaa. Riemuitkaa kansa! Demokratian ja oikeusvaltion ministeriö on puhunut!

Lakiesityksestä annettiin tietenkin lausuntoja. Hain ensin Amnestyn lausuntoa kun arvelin olevani samaa mieltä sen kanssa. Siteeraan mieluummin kuitenkin tässä ensin Suomen Asianajajaliiton hippejä:

”Asianajajien havainto kentältä on se, että sakon muuntoa pyritään välttämään viimeiseen saakka; varat etsitään vaikka mistä. Muuntorangaistuksen kohteeksi valikoituvat ne, jotka ovat pudonneet kaikkien sosiaalisten ja yhteiskunnallisten verkostojen ulkopuolelle. Heillä ei kertakaikkisesti ole mahdollisuutta suorittaa sakkojaan. On selvää, ettei pelotevaikutus silloin toteudu rikosoikeusjärjestelmän uskottavuuden, lain kieltojen ja käskyjen noudattamisen sekä yleisen lainkuuliaisuuden kannalta. Tutkimustieto vahvistaa tämän yksiselitteisesti. Toisaalta sen paremmin muuntorangaistuksen käyttöalaa lisänneet kuin rajoittaneetkaan toimet eivät ole käytännössä vaikuttaneet tällaisten henkilöiden rikollisuuteen millään tavalla.”

Helsingin käräjäoikeuden rikollisia hyysäävät fillarikommunistit puolestaan lausuivat:

”Sakkojen vieminen toistuvuusperusteella sakkomenettelystä tuomioistuimeen tulisi kohdistumaan käytännössä pääosin moniongelmaisiin (syrjäytyneisiin, päihdeongelmaisiin ja maksukyvyttömiin) sakonsaajiin, jotka eivät kykene maksamaan sakkoja, vaan joutuvat sovittamaan ne vankeutena. Esityksen toteuttamisella ei välttämättä olisi juurikaan vaikutusta edellä tarkoitettujen henkilöiden toimintaan ja käyttäytymiseen. Näin esitetyn uudistuksen erityisestävät vaikutukset voisivat jäädä vähäisiksi”

”Tässä yhteydessä käräjäoikeus haluaa tuoda esille, että niin sanottujen nälkäänsä varastelevien ongelmaa ja erilaisia toimimisvaihtoehtoja on jo usean vuoden ajan sekä ennen sakkomenettelylain voimaantuloa ja myös sen jälkeen pohdittu Helsingin poliisilaitoksen, Helsingin käräjäoikeuden, Helsingin syyttäjänviraston, Helsingin oikeusaputoimiston ja Helsingin Asianajajayhdistyksen edustajien pysyvässä verkostoyhteistyöelimessä. Helsingin alueella on ajalla 1.7.2017-1.7.2018 jäänyt 10 ihmistä kiinni 25-52 näpistyksestä, jotka ovat kohdistuneet pääasiassa alkoholiin ja elintarvikkeisiin. Tähän varsin suppeaan, osin nälkäänsä tai janoonsa näpistelevien henkilöiden ryhmään pyritään vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi. Tässä tarkoituksessa kokeiltavana ja kehiteltävänä on yhteistyö Helsingin sosiaaliviraston kanssa.”

Valtakunnansyyttäjänvirasto, tuo hyysäreiden tyyssija puolestaan lausui mm.:

”Esityksen perusteella sakkomenettelylain soveltamisalan rajaaminen johtuisi vain suhteellisen pienen joukon tekemistä toistuvista rikoksista. Esityksen perusteluista ilmenee myös, että vuonna 2008 toteutetulla rangaistusmääräyssakkojen muuntokiellolla ei ole havaittu olleen vaikutusta toistuvasti sakkorikoksiin syyllistyvien henkilöiden käyttäytymiseen taikka yleiseen lainkuuliaisuuteen. Muuntorangaistuksen uhalla voidaan esityksen perusteluiden mukaan kuitenkin arvioida olevan ainakin jonkinlaista vaikutusta sakotettujen maksuhalukkuuteen.

Esityksen perusteluiden mukaan muuntorangaistusta suorittamaan joutuvat sakotetut ovat pääosin yhteiskunnan palvelujärjestelmien ulkopuolella, ja he ovat terveydentilaltaan poikkeuksellisen huonokuntoinen ryhmä jopa verrattuna muihin vankeihin. Muuntorangaistus kohdistuu siis pääsääntöisesti jo muutenkin heikossa asemassa oleviin.

Muutoksella saatava hyöty olisi lähinnä periaatteellinen. Vaikka muuntorangaistuksen uhalla voisikin olla jonkinlaista vaikutusta maksuhalukkuuteen, ei sillä kuitenkaan olisi juurikaan vaikutusta rikoksentekijöiden käyttäytymiseen tai yleiseen lainkuuliaisuuteen. Muutos koskisi vain pientä toistuvasti rikoksia tekevää joukkoa. Myöskään rikosoikeusjärjestelmän uskottavuus ei todennäköisesti parantuisi toivotulla tavalla käytännössä. Tätä perustellaan tarkemmin jäljempänä kohdassa esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset.

Muutoksesta aiheutuvat haitat olisivat sen sijaan suuremmat. Muutos lisäisi huomattavasti viranomaisten työmäärää, hidastaisi rikosasioiden käsittelyä entisestään ja olisi myös ristiriidassa rikosprosessin eri keventämishankkeiden kanssa. Se lisäisi myös huomattavasti oikeudenhoidon kustannuksia. Muutos vaikuttaisi vain pieneen joukkoon rikoksentekijöitä ja vaarana olisi, että ratkaisukäytäntö sakkomenettelylain soveltamisalasta muodostuisi epäjohdonmukaiseksi. ”

Rikosseuraamuslaitos (en tiennyt että sellainenkin kukkahattutätien laitos on olemassa) puolestaan lausui:

”Vaikka hallituksen esityksessä pyritään rajaamaan muuntorangaistuksen palauttaminen yli kuusi kertaa toistuviin samankaltaisiin rikosasioihin, ei esitys korjaa sakon muuntorangaistukseen liittyviä merkittäviä epäkohtia. Oikeusjärjestelmän perustana voidaan pitää suhteellisuusperiaatetta, jonka mukaisen nyt ehdotettua uudistusta ei voi pitää. Sakko on varallisuusrangaistus ja muuntorangaistus merkitsee rangaistuksen ankaroitumista vapausrangaistukseksi. Muuntorangaistus ei ole oikeassa suhteessa rikkomukseen, josta sakko on tuomittu. Joistakin tyypillisistä sakkorikoksista, kuten näpistyksestä ei ole edes mahdollista tuomita vankeutta, minkä vuoksi on kohtuutonta, että vankilaan voi joutua sellaisestakin rikoksesta, jonka rangaistusarvo edellyttää sakkorangaistusta. Esityksessä ei ole riittävästi arvioitu sitä, miten yhteiskunnalliseen intressiin liittyvä esityksen tavoite voitaisiin saavuttaa sakkorangaistuksen saaneen henkilön vapausoikeuksiin vähemmin puuttuvien keinoin. Tähän olisi hyvä mahdollisuus, sillä lain voimaantulo voi tapahtua vasta, kun muutosten toimeenpanemiseksi vaadittavat välttämättömät tietojärjestelmämuutokset on tehty. Hallituksen esityksen mukaan tämä tapahtuisi vasta vuoteen 2021 mennessä.

Käytännössä muuntorangaistus kohdistuu moniongelmaisiin, heikossa taloudellisessa ja sosiaalisessa tilanteessa oleviin kansalaisiin, joille muuntorangaistuksella ei ole erityisestävää vaikutusta. Maksamattoman sakon muunto vankeudeksi johtaa usein tilanteeseen, jossa syrjäytyneen henkilön päihde- ja terveysongelmia hoidetaan seuraamusjärjestelmän toimin ja kustannuksella. Vastuu päihde- ja terveyspalvelujen ulkopuolella olevien palvelujen piiriin saattamisesta tulee jatkossa järjestää niin, että päävastuu ei jää Rikosseuraamuslaitokselle.”

Kuten Valtakunnansyyttäjävirasto totesi, on muutos vain periaatteellinen. Sen käytännön vaikutukset ovat olemattomat ja nekin huonoja. Saadaan vankiloihin lisää moniongelmaisia pikkurikollisia, joiden rikoksen vakavuus ei millään ole riittävä vapaudenmenetykseen eikä rangaistuksen pelotevaikutus millään tapaa vaikuta heidän rikollisuuteensa.

Ja kun vankilat täyttyvät, niin sehän ei sitten ole ilmaista se. Ministeri Häkkänen kertookin että ”uudistuksen toteuttamiseen varataan 10,8 miljoonan euron määräraha”.

Yhden vankivuoden hinta on noin 80 000 euroa. Vanhus tehostetussa palveluasumisessa hoidetaan noin 50 000 eurolla. Kumpaa lisätään? Vai lisättäisiinkö resursseja muuhun rikollisuuden torjuntaan? No lisätään vankeja tietenkin, ja rahaa on – mikään kustannus ei ole liikaa kun kokoomus-poliitikko haluaa esittää kovaa jätkää ennen vaaleja.

Ja erityisesti esittää kovaa jätkää tavalla, joka hakkaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia moniongelmaisia yhteiskuntamme jäseniä. Rikollisia toki, mutta ihmisiä, joiden paikka ei ole vankilassa, vaan paremminkin jonkin sosiaalitoimen palvelun piirissä.

Jos olisi halunnut esittää kovaa jätkää edes vähän järkevämällä tavalla, olisi voinut kuunnella vaikkapa Kriminaalihuollon tukisäätiötä, joka esitti jo vuonna 2014 sopimushoitoa muuntorangaistuksen toteutustavaksi:

”Tutkimusten mukaan päihdehoidolla on vaikutusta myös silloin, kun se ei ole vapaaehtoista (Bright, D. ym. 2012; Wolfe, S. 2013). Vankilan ulkopuolella tapahtuva täytäntöönpano mahdollistaa palvelujatkumojen rakentamisen sekä tiedonsiirron viranomaisten kesken aivan eri tavalla kuin vankilassa on mahdollista toteuttaa lyhyiden tuomioiden aikana.”

Mutta kun ei. Pitää saada heittää juoppo linnaan.

Tämän hallituksen menestyksiksi jäivät siis se että pysäköintikiekko voi olla pinkki ja että köyhät moniongelmaiset heitetään linnaan. Jeejeejee!

Oispa vaalit.

Onneksi kohta on.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *