Helsingin kaupungin kulttuurijaosto teki torstaina 3.9. useamman merkittävän päätöksen.

Ensin päätimme että jo päätettyjä avustuksia hankkeisiin, joita ei ole voitu koronan vuoksi toteuttaa suunnitellussa muodossa, EI PERITÄ TAKAISIN jos ne on ”voitu toteuttaa korvaavilla tavoilla kuten digitaalisina julkaisuina, tallenteina, yksittäisinä näyttelyinä tai konsertteina”. Tämä on erinomainen juttu, joka toivottavasti auttaa suurta joukkoa toimijoita selviämään – ja samalla opitaan ihan uudenlaisia juttuja joista voi tulevaisuudessa seurata jotain hienoa.

Mutta sitten kohdan ”Erityisavustus taide- ja kulttuurialan yhteisöille koronapandemiasta palautumiseen” taakse piiloutui päivän pihvi: Helsingin kaupunki jakaa vielä kolme miljoonaa euroa lisätukea kulttuuriorganisaatioille Helsingissä.

Koronan vuoksi valtio (VOS ja Taike) sekä säätiöt osin myös Taiken kautta ja Helsingin kaupunki ovat jo aiemmin tukeneet taiteen tekijöitä ja organisaatioita. Moni on kuitenkin tippunut järjestelmien väleihin. Erityisesti niin kävi ns. taiteen vapaalla kentällä ja tiettyihin taidelajeihin, kuten kuvataiteeseen ja sirkukseen osuen.

Hiukan perverssistihän korona-kriisi osuu kaikkein pahimmin juuri niihin toimijoihin, joiden toiminta ei perustu vain julkiseen tukeen. Kärjistettynä esimerkkinä Helsingin kaupunginorkesteri, jonka taloudesta ~90% on julkista tukea selviää kyllä, mutta sirkusryhmä, jonka tuesta vain 30% on julkista tukea ja 70% pitäisi hankkia lipputuloina ja festarikeikkoina taas joutuu pistämään pian pillit pussiin.

Siksi tätä tukea nyt kohdennetaan ammattimaisille toimijoille, jotka eivät ole saaneet merkittäväksi katsottavaa valtion tai säätiöiden kautta osoitettua korona-avustusta Avustusta voivat hakea yhteisöt, kuten yhdistykset ja toiminimet, säätiöt, osuuskunnat ja osakeyhtiöt.

Avustusta eivät voi saada Helsingin omat organisaatiot. Eivätkä myöskään yksityishenkilöt ja yksittäiset taiteilijat. Miksi näin?

Nyt tarkoituksena on ylläpitää niitä organisaatioita, jotka työllistävät taiteilijoita laajemmin. Eli pidämme pystyssä esim. teatteria, jotta teatteri voi ensi vuonna koronakriisin päätyttyä (sormet ristiin) työllistää sitten useita eri alojen taiteilijoita. Pelkkien työskentelyapurahojen jakaminen ei vaikuttaisi näin laajasti.

Haku päättyy 2.10.2020 ja teemme päätökset 24.11. kokouksessa. Kokonaissumma jonka jaamme on noin kolme miljoonaa euroa.

Tämä on erinomainen juttu vaikka tietysti aina voisi tehdä enemmänkin. Koko tapahtuma-alan ja sen koronakriisistä kärsivien ammattilaisten ahdinko on tätä vielä tukipäätöstä laajempi kysymys. Mikä olisi parhain tapa tukea kriisin yli alaa, joka on täysin markkinaehtoinen eikä normaalioloissa tukea edes kaipaa? Ja mikä siinä on valtion ja mikä kaupungin rooli?

Silti olen iloinen ja ylpeä siitä että Helsinki teki tämän päätöksen. Tarpeeseen tulee. Helsingissä asuu ja työskentelee arviolta noin 40 % kaikista taiteen ammattilaisista Suomessa – monilla aloilla osuus on vielä suurempikin. Siksi Helsingin vastuu koko alan tulevaisuudesta on myös suurempi kuin muiden kuntien Suomessa.

(EDIT: Kaupungin teettämä taustoittava tutkimus ladattavissa täältä: Laadullinen kysely toiminta-avustusten saajille 2020, jaettava versio)