Kaupunginhallitus 13.3.2017

Tällä viikolla isoimmat asiat äänestykset valinnanvapauslaista, Suvilahden kaasukellon remontin uusi hinta-arvio ja puisto Pukinmäkeen. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 22.3.2017, Periaatepäätös lausunnoksi sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtionvarainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi

Tällä viikolla sitten suuri valinnanvapaus-äänestysralli kaupunginhallituksessa. Vasemmisto tulee tekemään yhtä lukuunottamatta kaikki samat esitykset kuin lautakunnassakin ja demarit tekevät myös omansa. Myös me olemme kollanneet kaupungin lausuntoa suhteessa Vihreiden puoluehallituksen lausuntoon ja harkitsemme muutamaa muutosesitystä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 22.3.2017, Katajanokan maanalaisen pysäköintilaitoksen asemakaavan muuttaminen (nro 12333)

ok. Vuodesta 2002 suunnitteilla olleen parkkihallin kaava jo nyt 2017 valmiina! 500 parkkipaikkaa.

2 V 22.3.2017, Kyläsaaren opiskelijatalojen ja urheiluhallin asemakaavan muuttaminen (nro 12407)

ok. Diakonia-ammatti-korkeakoululle kaava, joka mahdollistaa opiskelija-asuntojen, asuntojen, hotelli- ja majoitustilojen sekä urheiluhallin rakentamisen Toukorannan kampusalueelle.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-03-13_Khs_10_El_B7765C71-9F15-C515-8557-5A6C08C00000_Liite_pdf
3 V 22.3.2017, Suvilahden tiilisen kaasukellon kunnostuksen hankesuunnitelma

ok. Eipä ole ihan halpaa tämä. Suvilahden tiilisen kaasukellon remontoinnin hinta saattaa nousta jopa 18 miljoonaan euroon. Työ on monivaiheinen ja lopullinen hinta varmistuu vasta kun maapohja on vaihdettu, uusi alapohjarakenne toteutettu ja ulkoseinäkehän perustukset on vahvistettu. Vasta silloin voidaan suorittaa ”seurantasisäilmamittauksia”, jotka kertovat sitten miten paljon sisärakenteesta pitää uusia, jotta tila olisi ihmisten käyttöön mahdollinen.

(Kuva: Riku Kettunen @ Flickr, CC BY-NC-ND 2.0 )

(Kuva: Riku Kettunen @ Flickr, CC BY-NC-ND 2.0 )


Kyllähän tuo maksaa. Hiukan hupaisaa on että Elmun tilahanke siirtyi tänne Kaasukelloon kun Telakkarannan kustannukset arvioitiin Kiinteistöviraston toimesta liian korkeiksi – noin 18 miljoonaksi euroksi. Toki tässä on se että Kaasukello on kaupungin vastuulla joka tapauksessa ja kokonaisuutena kaupungille tulee edullisemmaksi kunnostaa yksi kuin kaksi tilaa.

Ja kunnostaa se tosiaan pitää. Ei vain Elmua varten, vaan kyllä tilan tuossa Suvilahden kokonaisuudessa tulee kaupungin omankin edun nimissä olla toiminnallinen eikä vain muistomerkki.

5 V 22.3.2017, Hämeentie 153:n asemakaavan muuttaminen (nro 12303)

Pöydältä. Tästä asiasta on tullut yhteydenottoja taloyhtiön asukkailta. He ovat yllättyneet suunnitelmista rakentaa yhtenäinen talo ja lähes umpikortteli. Asukkaat ehdottavat että sen sijaan rakennettaisiin pistetorni, johon saataisiin sama määrä kerrosneliömetrejä.

Yleisesti pidän umpikortteleista ja korttelipihoista, mutta tässä kohtaa asukkailla on kyllä pointtinsa: kadun varressa on muitakin pistetaloja ja Arabianrannan talot ”aukeavat” merelle päin. Poikkeuksellista riidatta kaupunginhallitukseen saakka saapuneen kaavan palauttaminen kyllä olisi.
Hämeentie_153_havainnekuvat_jpg

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 V 22.3.2017, Sosiaali- ja terveysviraston laitoshuoltopalvelujen siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle
Laitoshuolto, eli ”puhtaanapito-, tekstiilihuolto-, vuodehuolto- ja avustavia ruokahuoltopalveluja” yhdistetään HUS:n laitoshuoltoon. Näin kerrotaan saatavan synergiaetuja.

Sote-lautakuntaa puhutti Helsingin henkilöstön työsuhdeasuntojen kohtalo. Kaupunginhallituksen esityksessä ne mainitaan seuraavasti: ”Henkilöstön asemaa koskevissa neuvotteluissa on otettu huomioon palvelussuhdeasumisesta hyväksytyt periaatteet.”. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa täytyy kysyä.

Yhteensä siirtyvää henkilöstöä on noin 600 henkeä.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Vastaus valtiovarainministeriölle Tulevaisuuden kunta -parlamentaarisen työryhmän väliraportista

ok. Tiedättekö, tai siis ettehän te tiedä, kun toimii ammatikseen muusikkona, tulee usein ihmeteltyä itsekin että onpa tämä oma homma välillä outoa. Sitä töräyttelee torvella improvisaatioita metsässä tai editoi surinaa ja piipitystä johonkin taustalle ja joku ainakin joskus maksaa palkkaakin. Sitten sitä ajattelee että kaikki muut aikuiset ihmiset ovat hienoissa toimistoissa tekemässä oikeita töitä ja siellä taulukkolaskevat ja kaikkea. Ollapa sellaista oikeaa työtä!

Ja sitten törmää tämän ”Tulevaisuuden kunta -parlamentaarisen työryhmän väliraportti” -tapaisiin julkaisuihin. Julkaisusta löytyy mm. syvällinen viisaus että tulevaisuudessa:

Toimivan arjen perusedellytyksiä elinvoiman näkökulmasta ovat myös toimiva tie-, vesijohto-, kaukolämpö-, ja viemäriverkosto, jätehuolto, sähköverkko sekä tietoliikenneyhteydet.

Well thank you Sherlock.

Ja sitten miettii että joku on tämänkin raportin ihan työkseen kirjoittanut. Todennäköisesti kuukausipalkkaa nauttinut. Ja muusikkokin voi todeta että kyllä, se torvi-improvisaatio metsässä oli taatusti konkreettisempaa ja enemmän hyvinvointia tähän maahan tuottavaa kuin tällainen täysin turhanpäiväinen paperinpyörittely.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-03-13_Khs_10_El_1C938453-C59B-C133-9B1A-5A931BE00004_Liite_pdf
Helsingin lausunto työryhmän raportista jatkaa raportin syvällisten viisauksien linjalla:

”Suomalaisten kuntien keskimääräinen koko vuonna 2015 oli 17 310 asukasta. Tilannetta paremmin kuvaava mediaanikoko oli puolestaan 6 068 asukasta. Joka toisessa kunnassa on alle 6 000 asukasta. Kuntakenttä jakautuu hyvin erilaisiin toimijoihin, ja tämä tulee ottaa huomioon. Vuonna 2015 Helsingissä oli 628 208 asukasta, joten se oli 104 kertaa suurempi kuin suomalainen mediaanikunta. Helsingin toimintaympäristö ja toisaalta toimintamahdollisuudet poikkeavat monin tavoin muusta kuntakentästä.”

Well I’d never.

On selvää että maakuntauudistus tuo paljon uutta mukanaan. On selvää että tulevaisuuteen tulee valmistautua. Silti on äärimmäisen vaikea nähdä tällaisen erittäin yleisluonteisen työn relevanssia. Etenkin kun todella isot asiat ohitetaan yksittäisillä lauseilla ”Maakuntauudistukseen liittyen on tarpeen määritellä uudelleen maakunnan ja kunnan keskinäiset vastuusuhteet alueiden käytön ohjaamisessa.”, joka siis tarkoittaa mahdollisesti koko kaavoitushierarkiamme uudistamista erityisesti liittyen liikennejärjestelmäsuunnitteluun jne. Ja sitten sivutolkulla löpistään aivan tyhjää.

Helsingin lausunto toteaakin oikein että: ”Raportin skenaariot ja visiot eivät myöskään tarjoa selkeää pohjaa lainsäädäntötyölle, jossa tulisi määritellä kunnille uusi rooli ja tehtävät sekä asema suhteessa aluehallintoon ja uudistaa peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmä.”

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Pukinmäen rantapuiston ja Bockinpuiston luoteisosan puistokäytävän puistosuunnitelman hyväksyminen (nro VIO 5835/1)

ok. Noin 1,1m€ hintainen puisto Pukinmäkeen Vantaanjoen rannalle.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-03-13_Khs_10_El_67B6E8BA-1B63-CD42-97DB-59A6E8100000_Liite_pdf
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Suomen valtion kanssa tehdyn yhteismyyntisopimuksen mukainen kiinteistökaupan esisopimus (Säätalo, Kluuvi, korttelin nro 240 tontti nro 14)

ok. Kaupunki myy Kluuvista ”säätalon” tontin kuudella miljoonalla eurolla. Valtio puolestaan rakennuksen. ”Asemakaavan käyttötarkoituksen muutoksella sekä yhteismyynnillä myytävyys ja sitä kautta saavutettava kauppahinta ovat omaisuusosien erillismyyntiä parempia.”

2 Valtuutettu Leo Straniuksen toivomusponsi mahdollisuudesta kartoittaa ja säilyttää Malmin lentokenttäalueen luonto- ja virkistysarvot

ok. ”Kaavarungon suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon huomattava osa alueen luontoarvoista, mutta erityisesti avoimeen kenttäalueeseen liittyviä nykyisiä luontoarvoja menetetään maankäytön muuttuessa.
Kaupunkisuunnitteluviraston näkemyksen mukaan alueen virkistysarvot ja virkistyspalvelutaso paranevat alueen rakentamisen myötä. Kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt vuonna 2016 uhanalaisten selkärangattomien, luontodirektiivissä mainittujen lepakoiden ja uhanalaisen heinäkurpan esiintymiseen liittyviä selvityksiä. Lajitietoa kartoitetaan tarvittaessa jatkosuunnittelun yhteydessä edelleen tarkemmin ja luontoarvojen tarkempaa sovittamista maankäytön suunnitteluratkaisuihin jatketaan tulevissa asemakaavoissa. Selvitystyötä ja suunnittelua on tehty hyvässä yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa.

Jatkosuunnittelussa ja yksittäisten asemakaavojen laadinnassa tullaan erityisesti painottamaan olemassa olevien suojelu- ja virkistysarvojen huomioon ottamista ja mahdollisuuksien mukaan lisäämistä. Samoin tehdään tarvittaessa lisäselvityksiä huomioon otettavista luontoarvoista ja otetaan selvitykset huomioon alueen jatkosuunnittelussa.”

4 Östersundomin yhteisen yleiskaavan valmistelun eteneminen

ok. Vaalit lähenevät joten Kokoomus jätti yllättäen iltakouluasian pöydälle. Tarve alleviivata, korostaa tai painottaa lienee ilmeinen.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman loppuraportti

2011-2016 toimenpideohjelman loppuraportti. Alkoholinkäyttö Helsingissä väheni, mutta vähän uskaliasta olisi väittää että se olisi vain näiden toimenpiteiden ansiota. Moni mittari näyttää ihan hyvään suuntaan: humalahakuinen juominen vähenee, etenkin nuorison.

Kaupunginhallitus 6.3.2017

Tällä viikolla lausunto valinnanvapauslainsäädännöstä, kaavoja ja asukastalot. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 22.3.2017, Periaatepäätös lausunnoksi sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtionvarainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi

Helsingin lausunnoilla lakiesityksistä saattaa joissain olosuhteissa olla jotain merkitykstäkin. Onhan kaupunkimme suuri ja sillä on erityispiirteitä, jotka voivat nousta valmistelussa esiin. Tällä kertaa en itse jaksa uskoa lausuntomme muuttavan mitään – lakiesitys nykyisessä muodossaan kun näyttää olevan menossa raiteiltaan ihan hallituspuolueiden toimesta.

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa lausuntoon tehtiin 24 vastaehdotusta, joista suurin osa on siivottu kaupunginhallitukseen tuodusta esittelijän esityksestä pois. Ennuste sille että esitykset tullaan tekemään huomenna (tai viikon pöytäämisen jälkeen) uudestaan ja jakolinjat ovat suurinpiirtein entisellään on vahva.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

2 V 15.3.2017, Hermannin Mathilda Wreden kujan asemakaavan muuttaminen (nro 12402)

ok. Hermannin vankilan lähestöllä olevat asuinkäytössä olevat puutalot erotetaan vankila-alueesta omiksi tonteikseen. Lisäksi ”mittakaavaan sopivia uudisrakennuksia”.

Tulevaisuuden Helsingissä taivas on realismia hakien harmaa.

Tulevaisuuden Helsingissä taivas on realismia hakien harmaa.


3 V 15.3.2017, Hämeentie 153:n asemakaavan muuttaminen (nro 12303)

Pöydälle. Tästä asiasta on tullut yhteydenottoja taloyhtiön asukkailta. He ovat yllättyneet suunnitelmista rakentaa yhtenäinen talo ja lähes umpikortteli. Asukkaat ehdottavat että sen sijaan rakennettaisiin pistetorni, johon saataisiin sama määrä kerrosneliömetrejä.

Yleisesti pidän umpikortteleista ja korttelipihoista, mutta tässä kohtaa asukkailla on kyllä pointtinsa: kadun varressa on muitakin pistetaloja ja Arabianrannan talot ”aukeavat” merelle päin. Poikkeuksellista riidatta kaupunginhallitukseen saakka saapuneen kaavan palauttaminen kyllä olisi.
Hämeentie_153_havainnekuvat_jpg

2 Maunulan työväenopiston, kirjaston ja nuorisotalon hankesuunnitelman enimmäishinnan korottaminen

ok. Maunulan hienon uuden talon kustannukset nousivat puolisen miljoonaa euroa arvioidusta. Perusteluina mm. hankkeen käynnistymisen viivästyminen, viereisen puiston suunnitteleminen hankkeen rahoista, tontilta löytyneet rakennusjätteet ja demokratiapilotti. Toisaalta hanke on saanut valtion avustusta 383 000 euroa, jota ei ole huomioitu hankkeen kustannuksia alentavasti.

KAUPUNGINJOHTAJA

7 Kaupunginhallituksen myöntämät asukasosallisuusavustukset vuonna 2017

ok. Kolme viikkoa sitten kaupunginhallitus päätti myöntää 50% esitetyistä tuista, jotta yhdistykset saivat juoksevat kulunsa maksuun. Nyt sitten ollaan päättämässä lopun 50% kohtalosta, tai annetaanko joillekin vielä esitettyä enemmän.

Aiemmin asukastalot saivat tukensa kirjavilla kriteereillä monesta eri virastosta. Tämä johti järjestelmään, joka ei ollut kovin läpinäkyvä ja mahdollisesti alueellisesti epätasa-arvoinen. Nyt kriteerit on yhtenäistetty ja tukea myönnetään vain yhdeltä luukulta: kaupunginhallituksesta.

Avustuskriteerit ovat:
* Asukasosallisuuden avustuksia myönnetään Helsingin kaupungin strategian mukaiseen ja kaupungin toimintaa täydentävään, yleishyödylliseen, avoimeen ja pääsääntöisesti maksuttomaan, innovatiiviseen ja monipuolisesti eri väestöryhmille suunnattuun toimintaan
* Avustettavan toiminnan tavoitteena tulee olla asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien, yhteisöllisyyden, alueen viihtyisyyden ja vetovoiman parantaminen
* Avustusten hakijoina voivat olla rekisteröidyt yhteisöt, kuten asukas/kaupunginosayhdistykset, muut yhdistykset, säätiöt, osuuskunnat, sosiaaliset yritykset, asukastaloja hallinnoivat pysäköintiyhtiöt ja muut yritykset, sikäli kun avustettava toiminta on yleishyödyllistä ja kohdistuu Helsingin kaupungin asukkaisiin. Yritysmuotoisiin hakijoihin sovelletaan kaupungin yleisiä ohjeita. Projektiavustuksia voivat hakea myös rekisteröitymättömät toimijat kuten kaupunginosaliikkeet ja erilaiset toiminta
* Toiminnan tulee edistää yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa.
* Tavoitteena on alueellinen tasapaino ja tarveperustainen harkinta.
* Tukea voidaan priorisoida alueille, joissa toimintaa on ennestään vähemmän tai joiden katsotaan siitä eniten hyötyvän.
* Hakijalla tulee olla toimintaa varten muitakin resursseja, jotka voivat koostua varainhankinnasta, jäsenmaksuista, tiloista tai niiden edelleen vuokraamisesta saaduista tuloista, vapaaehtoistyöstä sekä muista avustuksista
* Hakijalta edellytetään toiminnan tulosten ja hyötyjen näkyväksi tekemistä ja niistä raportointia.

Uudistuksen myötä tukea saa kolme uutta hakijaa: Helsinkiläisten vanhempainyhdistysten alueyhdistys HELVARY ry, Kansan radioliitto – Folkets radioförbund ry ja Otavan Opiston osuuskunta.

10 Iltakouluasia: Työkykyjohtaminen, työhyvinvointi ja sairauspoissaolot
4 Iltakouluasia: Östersundomin yhteisen yleiskaavan valmistelun eteneminen

Kaksi iltakoulua. Östersundomista on mielenkiintoista kuulla tuoreimmat uutiset, ilmeisesti uusikaan metro-linjaus ei tuonut hanketta kannattavampaan suuntaan.

Olisiko aika tunnustaa että alueen rakentamista pitää lykätä ja joukkoliikenneratkaisun tulee olla jokin muu kuin metron jatko itään?

Kaupunginhallitus 27.2.2017

Tällä viikolla pöydältä Case Rysäkari ja asukastalojen avustukset, kouluihin 40 opettajan virkaa. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 15.3.2017, Vuoden 2016 talousarvion toteutumattomat sitovat toiminnalliset tavoitteet
2 V 15.3.2017, Vuoden 2016 talousarvion tytäryhteisöjen toteutumattomat sitovat tavoitteet

ok. Toteutumattomat sitovat toiminnalliset tavoitteet kohti valtuustoa. Selitykset vaikuttavat päteviltä ja suurin osa tavoitteista jäämisistä pieniä. Ensihoito oli jäänyt 3% tavoitteestaan (alle 8 minuutin tavoittamisviive 70%) syynään: ”Poikkeama johtuu kiireellisen ensihoidon runsaasta tehtävämäärästä suhteessa ensihoitoyksiköiden kapasiteettiin.”. Eli pelastuslaitos ilmaisee kauniisti että resurssit eivät riitä tavoitteeseen. Tämä muistiin.

3 V 15.3.2017, Kunnan jäsenen tekemä osaliitosesitys kuntarakennelain (1698/2009) mukaan

Case Rysäkari. Yrittäjä Tom Kaisla osti 2011 lähellä Espoon ja Helsingin rajaa sijaitsevan Rysäkarin ja on sittemmin investoinut saaren kehittämiseen miljoonia.

Kehittämisen myötä Kaislan ja Helsingin ”sukset ovat menneet ristiin” – tai kuten kaupunkisuunnitteluvirasto kertoo lausunnossaan:

”Kaavatyö on toistaiseksi keskeytynyt maanomistajan ilmoitettua, että kaavaa ei kohteessa pidä tai kannata suunnitella ennen kuin hän saa vastauksen, miten elämisen ja elinkeinonharjoittamisen perusedellytykset tullaan toteuttamaan kohteessa saaristolain hengessä, eli miten sähkön saanti, vesihuolto ja satama-asia hoidetaan kaupungin toimesta. Rysäkarin alueella uudisrakentamisen sovittaminen valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön edellyttää huolellista suunnittelua. Tästä syystä alueen omistajalta on toivottu asemakaavan laatimisen pohjaksi hakemusta, josta ilmenisivät hänen tavoitteensa alueen kehittämiseksi. Kaupunkisuunnitteluvirastolla on valmius jatkaa Rysäkarin kaavoitustyötä, mutta maankäytön ohjaus Rysäkarin osalta ei ilman maanomistajan myötävaikuttamista ole tarkoituksenmukaista.”

Käytännön tasolla Kaisla toivoisi Helsingin saaristolain mukaisesti kustantavan saareen sähkön, vesi. Eli pohjimmiltaan kyse on rahasta ja siitä miten Helsinki haluaa lähisaariaan kehittää.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-02-20_Khs_7_El_D0183FB9-144D-C786-B723-5A2803700003_Liite_pdf
Itse olen sitä mieltä että Helsingin tulisi kehittää saaristoaan matkailukohteena. Juuri siihen tapaan kuin Kaisla on lähtenyt tekemään. Samalla tulisi kuitenkin selvittää onko kehittäminen mahdollista ilman raskaita investointeja mm. vesijohtoihin ja sähköihin. Toisaalta esim. Vallisaaressa oli viime vuonna yli 100 000 kävijää, tuollaisen määrän vierailijoita hoitaminen ilman kunnon fasiliteetteja alkaa olla jo vähän haastavaa.

Nyt ei kuitenkaan oteta kantaa itse hankkeeseen, vaan Kaislan ehdotukseen siitä että Espoon ja Helsingin välistä rajaa siirrettäisiin saaren verran itään. Tähän kaupungin vastaus on selkeä ”ei”. Voisi olla paikallaan päätöksen yhteydessä valtuustossa linjata asiaa siten että KSV ja Kaisla setvisivät välinsä ja Helsingin merellisen matkailun kehitys lähtisi liikkeelle.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 V 15.3.2017, Sosiaali- ja terveysviraston tekstinkäsittelytoiminnan siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle

ok. Helsingin soteviraston lääkärit sanelevat vuosittain noin 225 000 sanelua, jotka puretaan keskitetysti 47 toimistosihteerin toimesta. Nyt tämä toiminta yhdistetään HUS:n vastaavaan. Yksimielinen esitys sote-lautakunnasta.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Toimialojen palvelujen eräiden yksiköiden päälliköiden virkojen perustaminen

ok. Johtamisjärjestelmän uudistus etenee. Seuraavan tason virkoja.

4 Helsinki-mitalin valmistaminen vuonna 2017

ok. Pitäähän sitä kultaisia präniköitä olla. 706 800 euroa, alv 24 %. Pidän tätä kyllä yhä vähän vanhanaikaisena palkitsemiskeinona.

6 Kaupunginhallituksen myöntämät asukasosallisuusavustukset vuonna 2017

ok. Kaksi viikkoa sitten kaupunginhallitus päätti myöntää 50% esitetyistä tuista, jotta yhdistykset saivat juoksevat kulunsa maksuun. Nyt sitten ollaan päättämässä lopun 50% kohtalosta, tai annetaanko joillekin vielä esitettyä enemmän.

Aiemmin asukastalot saivat tukensa kirjavilla kriteereillä monesta eri virastosta. Tämä johti järjestelmään, joka ei ollut kovin läpinäkyvä ja mahdollisesti alueellisesti epätasa-arvoinen. Nyt kriteerit on yhtenäistetty ja tukea myönnetään vain yhdeltä luukulta: kaupunginhallituksesta.

Avustuskriteerit ovat:
* Asukasosallisuuden avustuksia myönnetään Helsingin kaupungin strategian mukaiseen ja kaupungin toimintaa täydentävään, yleishyödylliseen, avoimeen ja pääsääntöisesti maksuttomaan, innovatiiviseen ja monipuolisesti eri väestöryhmille suunnattuun toimintaan
* Avustettavan toiminnan tavoitteena tulee olla asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien, yhteisöllisyyden, alueen viihtyisyyden ja vetovoiman parantaminen
* Avustusten hakijoina voivat olla rekisteröidyt yhteisöt, kuten asukas/kaupunginosayhdistykset, muut yhdistykset, säätiöt, osuuskunnat, sosiaaliset yritykset, asukastaloja hallinnoivat pysäköintiyhtiöt ja muut yritykset, sikäli kun avustettava toiminta on yleishyödyllistä ja kohdistuu Helsingin kaupungin asukkaisiin. Yritysmuotoisiin hakijoihin sovelletaan kaupungin yleisiä ohjeita. Projektiavustuksia voivat hakea myös rekisteröitymättömät toimijat kuten kaupunginosaliikkeet ja erilaiset toiminta
* Toiminnan tulee edistää yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa.
* Tavoitteena on alueellinen tasapaino ja tarveperustainen harkinta.
* Tukea voidaan priorisoida alueille, joissa toimintaa on ennestään vähemmän tai joiden katsotaan siitä eniten hyötyvän.
* Hakijalla tulee olla toimintaa varten muitakin resursseja, jotka voivat koostua varainhankinnasta, jäsenmaksuista, tiloista tai niiden edelleen vuokraamisesta saaduista tuloista, vapaaehtoistyöstä sekä muista avustuksista
* Hakijalta edellytetään toiminnan tulosten ja hyötyjen näkyväksi tekemistä ja niistä raportointia.

Uudistuksen myötä tukea saa kolme uutta hakijaa: Helsinkiläisten vanhempainyhdistysten alueyhdistys HELVARY ry, Kansan radioliitto – Folkets radioförbund ry ja Otavan Opiston osuuskunta.

1 Peruskoulun luokanopettajien, erityisopettajien ja apulaisrehtorien virkojen perustaminen ja peruskoulun rehtorien virkojen lakkauttaminen

ok. Helsinki kasvaa ja Helsinki satsaa perusopetukseen. Nyt perustetaan 40 uutta opettajan virkaa koska ala-asteikäisten lasten määrä kasvaa lähitulevaisuudessa. Tämän jälkeen Helsingissä on yhteensä 1230 perusopetuksen opettajan virkaa.

Tämän lisäksi perustetaan 10 erityisopettajien ja 7 apulaisrehtorien virkaa.

Vastaavasti kun kouluverkkoja on tarkasteltu, voidaan jonkin verran saada säästöjä lakkauttamalla viisi rehtorin virkaa. Tässä nähdään että hallinnollisten muutosten kautta tulee vähittäin ihan oikeita säästöjä, jonka resursseja voidaan sitten ohjata opetukseen.

Kaupunginhallitus 20.2.2017

Tällä viikolla kaupunginhallitus ottaa kantaa Rysäkarin tilanteeseen ja päättää perinteiset talousarvioavustukset mm. ay-järjestöille. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 1.3.2017, Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite Kontupisteen ja Mellarin digipalveluiden jatkon turvaamiseksi

ok. Aika ajoi Kontupisteen ohi toimintatavan ohi, mutta digineuvontaa annetaan jatkossakin. Tässä on eräs tärkeistä kirjaston tulevaisuuden duuneista.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 V 1.3.2017, Valtuutettu Vesa Korkkulan aloite HSL:n opiskelija-alennusten laajentamisesta

ok. Lippu- ja taksajärjestelmästä päättäminen kuuluu HSL:lle. HSL on ilmoittanut, ettei se kannata aloitteessa mainittua opiskelija-alennuksen laajennusta 30 vuotta täyttäneisiin opiskelijoihin ja oppisopimusoppilaisiin.

2 V 1.3.2017, Valtuutettu Seija Muurisen aloite Kruunusiltojen käytöstä yöaikaan joukkoliikenteelle

ok. Eli ei. Todetaan että joukkoliikennekäyttöön silloille ajo tulisi suunnitella täysin eri tavalla. Nyt suunniteltu järjestely mahdollistaa vain hälytysajoneuvojen ajon, joten se voi olla kevyempi.

SIVISTYSTOIMI

1 V 1.3.2017, Valtuutettu Dan Koivulaakson aloite kuntouttavan vankityön jatkamisedellytysten turvaamisesta

ok. Dan esitti että kaupunki turvaa kuntouttavan vankityön onnistumisedellytyksen hakemalla jatkossakin 12 kuukauden ajaksi palkkatuetun työn myös niille palvelun asiakkaille, joille ei ole maksettu 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella.

Alunperin esittelijä ei kannattanut ajatusta, mutta kaupunginhallitus palautti aloitteen valmisteluun marraskuussa.

Ylipäätään esittelijän perusteluissa kerrotaan hyvin miten kuntouttavaa vankityötä ollaan kehittämässä ja miksi. Lähtökohtaisesti kuntouttava vankityö ja toisaalta valtion työllisyyden hoiton tarkoittama palkkatuki ovat olleet tavoitteiltaan hiukan ristiriidassa. Esittelijän mukaan ”kuntouttavan vankityön palkkatukijaksonkin jälkeen työttömänä on 80 % asiakkaista”.

Jotta palkkatukijakson jälkeistä työllistymistä voitaisin parantaa kaupunki aikoo:

”KUVA:n koko palveluprosessi tullaan arvioimaan ja uudistamaan sosiaali- ja terveysviraston, kanslian työllisyyspalvelujen ja rikosseuraamusviraston kesken vuoden 2017 aikana. Valmistelussa selvitetään mahdollisuus tarjota KUVA:n asiakkaille esimerkiksi monialaisia TYP-palveluita. Siten KUVA:n asiakkaille avautuisivat kaupungin työllisyyspalvelut kokonaisuudessaan. Henkilöstöä kuullaan valmistelun yhteydessä.

Uusi toimintamalli esitetään tulevalle elinkeinojaostolle syksyllä 2017 samanaikaisesti palkkatukijaksoja koskevien linjausten kanssa.”

Hyvä. Ja ennen uusia linjauksia toimitaan Danin toivomalla tavalla:

”Ennen uusien linjausten voimaan saattamista järjestetään vuonna 2016 palkkatuetussa työsuhteessa aloittaneille KUVA:n asiakkaille palkkatuettua työtä yhteensä 12 kuukautta sillä edellytyksellä, että valtio myöntää palkkatuen.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 V 1.3.2017, Valtuutettu Veronika Honkasalon aloite viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden jalkautumisesta vanhuspalvelujen pariin

ok. Vastauksessa todetaan että aloitteessa esitettyä ”jalkautumista” on mahdollista jo nyt toteuttaa halutessaan. Eikä jalkautuminen rajaudu vain vanhustyöhön, vaan kyllä valtuutetun ja/tai kaupunginhallituksen jäsenen on mahdollista tutustua minkä tahansa hallintokunnan toimintaan.

Aloite haiskahtaa pahasti vaaleilta.

2 V 1.3.2017, Valtuutettujen Anna Vuorjoen ja Mari Holopaisen aloite varhaiskasvatuksen psykologitoiminnan käynnistämiseksi

Mari ja Anna esittävät psykologitoiminnan tuomista osaksi varhaiskasvatusta. Nykyisin psykologipalvelut tuotetaan neuvolatoiminnan kautta. Asiasta tullaan varmasti keskustelemaan vielä valtuustossa.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 V 1.3.2017, Kunnan jäsenen tekemä osaliitosesitys kuntarakennelain (1698/2009) mukaan

Yrittäjä Tom Kaisla osti 2011 lähellä Espoon ja Helsingin rajaa sijaitsevan Rysäkarin ja on sittemmin investoinut saaren kehittämiseen miljoonia.

Kehittämisen myötä Kaislan ja Helsingin ”sukset ovat menneet ristiin” – tai kuten kaupunkisuunnitteluvirasto kertoo lausunnossaan:

”Kaavatyö on toistaiseksi keskeytynyt maanomistajan ilmoitettua, että kaavaa ei kohteessa pidä tai kannata suunnitella ennen kuin hän saa vastauksen, miten elämisen ja elinkeinonharjoittamisen perusedellytykset tullaan toteuttamaan kohteessa saaristolain hengessä, eli miten sähkön saanti, vesihuolto ja satama-asia hoidetaan kaupungin toimesta. Rysäkarin alueella uudisrakentamisen sovittaminen valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön edellyttää huolellista suunnittelua. Tästä syystä alueen omistajalta on toivottu asemakaavan laatimisen pohjaksi hakemusta, josta ilmenisivät hänen tavoitteensa alueen kehittämiseksi. Kaupunkisuunnitteluvirastolla on valmius jatkaa Rysäkarin kaavoitustyötä, mutta maankäytön ohjaus Rysäkarin osalta ei ilman maanomistajan myötävaikuttamista ole tarkoituksenmukaista.”

Käytännön tasolla Kaisla toivoisi Helsingin saaristolain mukaisesti kustantavan saareen sähkön, vesihuollon ja päälaiturin. Näitä Helsingin ei tarvitse ennen asemakaavaa saareen hoitaa. Eli pohjimmiltaan kyse on rahasta ja siitä miten Helsinki haluaa lähisaariaan kehittää.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-02-20_Khs_7_El_D0183FB9-144D-C786-B723-5A2803700003_Liite_pdf
Itse olen sitä mieltä että Helsingin tulisi kehittää saaristoaan matkailukohteena. Juuri siihen tapaan kuin Kaisla on lähtenyt tekemään.

Nyt ei kuitenkaan oteta kantaa itse hankkeeseen, vaan Kaislan ehdotukseen siitä että Espoon ja Helsingin välistä rajaa siirrettäisiin saaren verran itään. Tähän kaupungin vastaus on selkeä ”ei”. Voisi olla paikallaan päätöksen yhteydessä valtuustossa linjata asiaa siten että KSV ja Kaisla setvisivät välinsä ja Helsingin merellisen matkailun kehitys lähtisi liikkeelle.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

3 V 1.3.2017, Kulosaaren metrosillan peruskorjauksen hankesuunnitelman enimmäishinnan korottaminen

ok. Metrosillan hinta on noussut noin 2.4 miljoonaa euroa. Perusteluiin se että ”kilpailutetut urakat ovat kalliimmat kuin mitä hankkeen alussa oli arvioitu” ja peruskorjauksen toteuttaminen kahdessa vaiheessa REDIn rakentamisen toteutusaikataulujen vuoksi. REDIn vaikutus nousuun n. 10%, eli lähes miljoonan. Onko tämä nousu kokonaan kaupungin kontolle?

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Nuorten palkkaus kaupunkiympäristön puhtaanapitoon vuonna 2017

ok! Hieno juttu: miljoona euroa ”Siisti kesä -hankkeeseen”, jolla palkataan nuoria kesätöihin. Miljoonalla saadaan noin 325 nuorta 3 viikkoa – 2 kuukautta kestäviin työsuhteisiin.

4 Kaupunginhallituksen myöntämät talousarvioavustukset vuodelle 2017

Viime viikolla kaupunginhallitus päätti myöntää asukastalojen avustuksista 50%, jotta yhdistykset saavat vuokransa jne. maksettua. Toisen puolen kohtalosta ja mahdollisesta tapauskohtaisesta harkinnasta päätetään asukastalojen osalta ensi viikolla.

Tällä viikolla myönnetään kaksi kertaa pöydällä olleet ”perinteiset” talousarvioavustukset. Tulemme tekemään tällä viikolla saman esityksen kuin viimekin viikolla:

”Kaupunginhallitus myöntää Helsinkiläisten loma- ja virkistysyhdistys ry:lle 6000 euroa vuokratukena kaupungin tilakeskukselle maksettaviin vuokriin edellyttäen samalla, että toiminnassa korostuu Vartiosaaren yleisen virkistyskäytön edistäminen.”

Tämä on monella tapaa järkevää. On kaupungin etu että Vartiosaaren virkistyskäyttöä edistetään ja lisäksi on tilakeskuksenkin etu että Björknäs II -huvila säilyy käytössä. Tämä on halvin tapa varmistaa että arvohuvila pysyy kunnossa!

Kulttuurin VOS-uudistus etenee!

Tänään julkaistiin Jaakko Kuusiston puheenjohtaman ja Sitran kätilöimän asiantuntijaryhmän ”teesit ja rahoituksen periaatteet”. kulttuurin VOS-järjestelmän uudistamiseksi. Vain noin 30 sivua isolla fonttikoolla ystävällisesti taitettuna ja paljon kuvia! Suosittelen selaamaan läpi jos kulttuuripolitiikka kiinnostaa!

VOSKyseessä on siis ikuisuusaihe siitä miten kulttuurin rahoitusjärjestelmää tulisi uudistaa. On upeaa että uudistustyössä on kuultu taiteen kenttää näin monipuolisesti ja laajasti. Ja on ihanaa että tämä vihdoin tuntuu etenevän ja vielä hyvässä hengessä. Sitran fasilitointi näyttää vaikuttaneen – näin voisi lakeja valmistella useamminkin!
Työryhmän esittämät neljä periaatetta ovat (ranskalaisilla viivoilla allekirjoittaneen kommentteja):

1. Esittävien taiteiden ja museoiden rahoitusjärjestelmä huomioi yhteiskunnan monet erilaiset kulttuuriset tarpeet.
– Tämä on pirun hyvä periaate. Taiteen tukijärjestelmän pitää pystyä kehittymään ja joustamaan. Tukijärjestelmän pitää olla kykenevä tunnistamaan vaikka ihan kokonaan uusia taiteen muotoja ja nostamaan niitä tuen piiriin. Nykyinen järjestelmä ei tähän aina kykene. Absurdein esimerkki lienee se että kuoro ei voi edes hakea VOS-tukea koska ”kuoro ei ole orkesteri” – pitäisikö lyödä kaikille kuorolaisille marakassit käteen?

2. Varmistetaan palvelujen alueellinen saatavuus ja monipuolisuus.
- Erinomaisia ideoita tämänkin periaatteen alla. Museoiden alueellisten ja valtakunnallisten tehtävien tunnistaminen omaksi rahoitusjärjestelmäkseen hyvä idea.
– Kiertue- ja yhteistyötoiminnan kehittäminen herättää toiveita että josko nyt vihdoin kymmenien vuosien odottelun jälkeen saataisiin Suomeen järkevä musiikin kiertuejärjestelmä! Ja mieluusti teatterille, sirkukselle ja tanssille kans.

3. Uudistus kokoaa valtion rahoituksen yhdeksi kokonaisuudeksi, joka koostuu eri toimijatyypit tunnistavista kategorioista ja tehtäväpohjaisista elementeistä.
- On erinomainen idea että ”esittävien taiteiden organisaatioiden rahoitus olisi tyypillisesti yhdistelmä laskennallisia ja harkinnanvaraisia elementtejä”. Näin saadaan sekä jatkuvuuden turvaavaa pysyvää rahoitusta että hereillä pitävää rahoitusta ja kilpailua.

4. Kaikissa kategorioissa kriteerien toteutumista tarkastellaan määräajoin. Määräajat ovat eripituisia. Tämä luo mahdollisuuksia sekä pitkäjänteiseen toimintaan että esittävissä taiteissa vaihtuvuuteen.
- Ja tämä. Tätä olen toivonut vuosikausia. On todella tärkeää että toiminnan laatua ja tukikriteereiden toteutuista tarkastellaan määräajoin. Vain määräaikainen tarkastelu mahdollistaa vaihtuvuuden tuen saajien joukossa. Ja loppujen lopuksi vain vaihtuvuus mahdollistaa uusien toimijoiden nousun tuen piiriin.

Hyviä periaatteeita siis. Miten tästä eteenpäin?

Lakiesityksen pitäisi kuuleman mukaan olla valmis 31.10. Viimeistään silloin tiedetään konkreettisesti mitä tuleman pitää. Ja tuolloin voi olettaa keskustelun lämpenevän merkittävästi.

Muutama pointsi VOS-uudistukseen liittyen:

Ensinnäkin se että tässä asiassa perinteinen hallitus/oppositio-asetelma ei mielestäni päde. VOS-uudistus ainakin periaatteideinsa puolesta toteuttaa niin Vihreiden, Keskustan, Kokoomuksen, Sdp:n kuin Vasemmistoliitonkin kulttuuripoliittisia tavoitteita. Ulos jäävät oikeastaan vain Perussuomalaiset, joita tunnetusti kiinnostaa lähinnä kulttuuripolitiikan nationalistinen kulma ja se että postmodernisteille ei anneta rahaa.

Nyt on kyse kulttuuripuolueen uudistuksesta, jota on tehty kulttuurin kenttää laajasti kuunnellen. Olisi surkeaa jos tämä esitys kesällä teilattaisiin yleisen oppositiopolitiikan nimissä. Kaikelle ei pidä sanoa ei.

Sitten yleisemmin. VOS-uudistuksesta puhuttaessa sekoittuu jatkuvasti kaksi keskustelua:
1. Rakennekeskustelu
- eli se miten rahaa jaetaan ja kenelle ja
2. Resurssikeskustelu
eli miten paljon rahaa on jaettavissa.

Ja usein vielä niin että “oikeastaan meillä ei edes ole rakenteellista ongelmaa – on vain resurssiongelma ja kaikki ratkeaa kunhan kaadetaan riittävästi rahaa kulttuuriin”!

Olen vahvasti toista mieltä. Mielestäni nämä kaksi keskustelua tulee pitää erillään. Kulttuurin tukirakenne tulee uudistaa joka tapauksessa. Muutoin käy kuin 2007-2008 kulttuurin rahoituksen lisääntyessä – tuki meni samoille toimijoille kuin ennenkin. Tämä ei ole enää 2019 kestävää.
Toisaalta resursseja tulee vaatia lisää joka tapauksessa. Sivistysvaltio Suomella on varaa satsata kulttuuriin nykyistä enemmän. Tämä vaatimus tulee pitää esillä jatkuvasti.

Nämä kaksi asiaa eivät kuitenkaan suoraan liity toisiinsa. Itse uskon että uuteen rakenteeseen nojaten voidaan lisärahoitustakin perustella nykyistä paremmin.

Olettaen että tämä laki astuu voimaan 2018 ja ensimmäinen uuden lain mukainen rahoituskierros käydään 2018 syksyllä, ja lain mahdollistama toiminta alkaa keväällä 2019, voidaan vaalikaudelle 2019 ja eduskuntavaaleihin 2019 mennä vahvalla kulttuurikärjellä kestävän ja uutta luovan rakenteen voimin.

Kiitos Jaakko ja työryhmä! Hyvää työtä! Tsemppiä ministeriön suuntaan! Hyvä!
#KulttuuriVOS