kklk 4/2012 17.4.

Ensi tiistain kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lista on melko pitkä. En itse pääse kokoukseen muiden kiireiden takia (olen keikalla Mäntyharjulla) joten Mikael Vakkari menee sijaistamaan.

Täytyy kuitenkin vähän heti kärkeen nostaa Hannu-viiriä korkeammalle! Olen jo pari vuotta mäkättänyt lautakunnan kokouksissa siitä että myönnetyt lähikulttuuri- ja kohdeavustukset pitäisi saada Kulken sivuille näkyviin. Nyt näkyy lähikulttuuriavustukset ja kohteetkin kuulemma lähitulevaisuudessa! Pieniä konkreettisia askeleita avoimuuteen.

(Mielestäni linkki ao. listauksiin pitäisi saada suoraan ”Tukea taiteelle” -valikon alle, esim. oikeaan sivupalkkiin ”Muita kulttuurin tukijoita” osion alapuolelle uusi otsikko ”Myönnetyt avustukset”. Ei ole oikeastaan mitään syytä mikseivät myös vuotuiset avustukset esim. teattereille ja museoille näkyisi suoraan tässä.)

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuustoaloitteeseen nettipalvelupisteiden saamisesta vanhusten palvelukeskuksiin

ok.

YHTEISPALVELUT

1 Ilmoitusasiat

Meille on näemmä lähetetty kirje tiedoksi ja huomiotavaksi liittyen Guggenheimiin ja Bäcksbackan kokoelmiin.

2 Vuoden 2013 talousarvioehdotuksen raami ja sen laatimisohjeet ja ehdotus käsittelyaikatauluksi

Tää on tärkeä kohta. Kulken raami kasvaa hiukan:

Kulttuurikeskuksen käyttömenojen raamiksi vuodelle 2013 on vahvistettu 30 026 000 euroa, mikä on
562 000 euroa suurempi kuin vuoden 2012 talousarvio.

Virasto esittää raamin menojen ja tulojen (suluissa muutos verrattuna vuoden 2012 talousarvioon) jakautuvan seuraavasti:

Käyttötalouden (41701) menoiksi esitetään 12 602 000 euroa (+401 000 euroa) ja Savoy-yksikön (41702) menoiksi 1 366 000 euroa (+29 000 euroa). Avustuspuolen menoiksi esitetään yhteisöjen tukemiseen (41703) 12 293 000 euroa (+132 000) ja teatterilain piiriin kuuluville teattereille (41704) esitetään menoiksi 3 765 000 euroa.

Perustelut raamin menojen ja tulojen jakautumiselle

Kulttuurikeskus on vuodesta 2010 säästänyt kaupungin yleisten linjausten mukaisesti käyttötalouden menoista noin 460 000 euroa. Lisäksi kustannustason nousu on aiheuttanut muun muassa korotuksia vuokriin ja palkkoihin, mikä on kasvattanut säästötarvetta noin 400 000 eurolla. Kulttuurikeskus ei esityksistä huolimatta ole saanut kompensaatiota palkankorotuksiin.

Avustuspuolelle kaupunginhallituksen talousarviokäsittelyissä lisättiin vuodelle 2011 kohdennetusti tanssin avustamiseksi 100 000 euroa ja vuodelle 2012 avustuksia korotettiin kokonaisuudessaan 700 000 eurolla.

Vuoden 2013 raamin laatimisohjeissa virastoja pyydetään varautumaan yleiseen 2,2 prosentin kustannustason nousuun. Koska suuri osa kulttuurikeskuksen menoista on kiinteitä (vuokrat, palkkamenot, vahtimestaripalvelut ja atk-palvelut), joudutaan kustannustason nousu kattamaan noin 1,4 miljoonaan euron määrärahasta, joka on pääosin varattu kulttuuripalveluiden tuotantoon. Tällöin tosiasiallinen säästöpaine kohdistuu kulttuuripalveluihin, ja se on suuruudeltaan noin 15 prosenttia.

Kulttuurikeskus pitää perusteltuna kohdentaa lisämäärärahaa edellisen esityksen mukaisesti avustusten lisäksi kulttuurikeskuksen palvelutuotantoon, jotta kulttuuristrategian mukaiset toimintaedellytykset voidaan turvata. Kulttuurikeskus kohdentaisi talousarviolisäyksen erityisesti alueelliseen ja monikulttuuriseen toimintaan.

Olen aiempina aina vastustanut sitä että raaminousut käytetään enemmän käyttötalouteen ja olenkin saanut käännettyä nousut kohdistumaan hiukan enemmän avustuksiin. Tilanne on nyt kuitenkin hiukan eri: viime vuonna avustuksia todellakin korotettiin tälle vuodelle huomattavasti.

Olen hiukan eri mieltä siitä etteikö Kulke voisi enää mitenkään säästää kiinteistä kuluistaan, mutta ehkä tänä vuonna ei aihetta ei kannata avata. Haluaisin kuitenkin tarkempaa selvitystä siitä miten käyttötalouden +400k€ kohdentuvat.

(Olen aiemminkin kirjoittanut siitä että jos halutaan nykyistä pienempiä palveluita, niin sitten täytyy uskaltaa sanoa ääneen.)

3 Vuoden 2012 talousarvion toteutumista koskeva 1. ennuste

ok. Talousarvion toteutumista seurataan säännöllisesti.

4 Elis-järjestelmän päivitys

ok. Liikuntaviraston kanssa hankitaan parempaa softaa.

5 Kulttuurikeskuksen eräiden virkojen muuttaminen toimiksi

Erittäin hyvä päätös ja yleisten linjausten mukainen. Liittyy kahteen seuraavaan kohtaan.

6 Annantalon johtajan eroilmoitus ja siitä johtuvat toimenpiteet

ok. Annantalon johtaja haluaa erota.

7 Caisan johtajan tehtävän täyttäminen

ok. Erotimme Johanna Maulan Caisan johtajan pallilta ja nyt tarvitaan uusi johtaja. Haemme täyttölupaa.

KULTTUURIPALVELUT

1 Pitäjämäen musiikkiopiston taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaisen opetussuunnitelman vahvistaminen

ok. Voivat nyt sitten hakea harkinnanvaraista avustustusta. Opetussuunnitelman vahvistaminen tarkoittaa käytännössä sitä että Pitäjänmäen musiikkiopisto täyttää laadulliset kriteerit.

KULTTUURIPOLITIIKKA

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän perustamiseksi

ok. Emme vastusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä mutta työryhmä ei oo ehkä maailman hotein ajatus.

2 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto globaalin vastuun strategiasta ja sen taustamuistiosta

ok. Mielellämme tuemme globaalia vastuuta. Miten tää sitten näkyy käytännön tasolla yhtään missään? En tiedä.

3 Fordin talo kulttuurille -ideasuunnitelma ja Tanssin talo -hanke

ERINOMAISTA! Tanssin talo hanke etenee! Lisäksi Fordin talon nappaaminen kulttuurikäyttöön toisi uuteen Etelä-Helsinkiin (Jätkäsaari/Hernesaari) myös oman kulttuurikeskuksen. Olen kirjoittanut Fordin talosta aiemminkin.

Erityisen positiivisena selvityksessä pidän sitä että hanke olisi mahdollista toteuttaa ”vaiheittain”, jolloin sekä toiminta että määrärahat voisivat vähitellen kasvaa ”isompaan nahkaansa”:

Fordin talon ideasuunnitelma on kaksivaiheinen: ensimmäisessä vaiheessa talon olemassa olevia tiloja kohennettaisiin niin, että kulttuurikäytön edellytykset lisääntyisivät, ja toisessa vaiheessa talosta tehtäisiin kulttuuritalo, mahdollisesti tanssi- tai elokuvakeskus. Ensimmäisessä vaiheessa tärkeänä askeleena esittävien taiteiden toimintaedellytysten parantamisen kannalta nähdään uusien saniteettitilojen rakentaminen. Toiseen vaiheeseen sisältyy laajennusosa, mikä mahdollistaisi noin 1000 hengen esitystilan toteuttamisen.

Näen vaiheittaisen kasvun myös poliittisesti realistisempana: hidas kasvu on helpompaa ajaa läpi kuin kymmenien miljoonien kertahanke!

Tanssin talo ry:n hallitus pitää talon kohdalla erityisen ongelmallisena sijaintia. En ole samaa mieltä. Onko Kaapeli syrjäinen? Entä Stoa? Jahka Tanssin talo Fordin talossa toteutuu, sen lähiympäristössä asuu kymmeniä tuhansia asukkaita nykyistä enemmän ja ratikka vie suoraan ulko-ovelle! Talon sijainnin voi kaupungille perustella nimenomaan aluekehittämisen työkalunakin. Myös Elmun tuleva Konepajahallin läheisyys on hieno mahdollisuus. Hernesaarelle syntyy selvä kulttuuriprofiili!

4 Kohdeavustusten myöntäminen

ok. Valitettavaa että Jazzliiton Alppijazz peruuntui. Ehtisiköhän joku järjestää vaikka ”kuorofestarin” tai ”klasarifestarin” Alppipuistoon? Vaskimusiikkipäivä? Soittokuntia, kvintettejä ja kuviomarssia! Kyllä!

5 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin

ok.

6 Kehittämissopimukset ja yhteistyöhankkeet

ok. m-Cultin Media Facade -festivaalia kehitetään seuraavat kolme vuotta.

7 UMO-säätiön lisämääräraha-anomus

ok. UMO:n julkinen tuki on yhä massiivista ja tukea tullaan tarkastelemaan osana koko avustuspottia 12.6. kokouksessa.

8 Vuonna 2011 myönnetyt maksamatta jääneet avustukset

ok.

9 La Nieve Fresca -työryhmän oikaisuvaatimus

ok.

10 Kumpula-Toukola Kylätilayhdistys ry:n oikaisuvaatimus

ok.

11 Walhalla ry:n oikaisuvaatimus & 12 Skidit ry:n oikaisuvaatimus

ok. Eivät hyödy WDC-ohjelmasta muuten kuin tiedotuksellisesti. Myönnetään sittenkin vähän tukea.

13 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan matka Färsaarille 22.-25.5.2012

Viime vuonna pohjoismaisten pääkaupunkin kulttuurilautakuntien konferenssi Färsaarilla peruuntui tuhkapilven takia. Harmittaa henkilökohtaisesti hiukan se että viime vuonna olisin päässyt matkalle, mutta tänä vuonna jään rannalle ruikuttamaan ja vihreä puheenjohtaja Sinnemäki lähtee Färsaarille. Olisi ollut mielenkiintoista tutustua muiden pääkaupunkien kulttuuripäättäjiin, päätöksentekoon ja ongelmakohtiin.

Parin vuoden takaisesta Amsterdamin reissusta oli ainakin paljon hyötyä. Sai aivot ihan uudella tavalla liikkeelle kun näin millaista politiikkaa muualla harrastetaan. Nämä reissut eivät ole huvittelua.

Juhannusjuhla Tervasaareen?

Lähetimme Otson kanssa oheisen mielipidekirjoituksen perjantaina Hesariin, mutta eivät vielä tänään, kun asia on ajankohtaisimmillaan, julkaisseet kirjoitustamme, joten laitan tämän tänne blogille myös.

Kulttuuripolitiikkaa ei pidä tehdä rakennusvirastossa

Kaksi ensi kesäksi suunniteltua kulttuuritapahtumaa on kariutumassa Helsingin perimiin korkeisiin maavuokriin.

Tervasaareen suunniteltu juhannusjuhla jää pitämättä (HS 6.4), koska kaupunki pyysi kahden päivän tapahtumasta vuokraa 34 000 euroa. Nyt myös Musiikkitalon taakse kaavailtu Taste Festival of Helsinki uhkaa kaatua vuokriin.

Kummassakin tapauksessa noudatettiin rakennusviraston hyväksyttyä vuokrahinnastoa. Hinnat vaan olivat liian korkeita, jotta toiminta olisi taloudellisesti mahdollista. Kustannuksia kaupungille ei synny, vaan kyse on korvauksesta siitä, että kansalaiset eivät saa pariin päivään nauttia tyhjästä aukiosta.

Tilanne on täysin järjetön. Päätökset siitä, millaisia kulttuuritapahtumia helsingissä saa järjestää tehdään virkamiespäätöksinä rakennusvirastossa eikä kulttuurin asiantuntijoita kuulla prosessissa!

Ymmärrettävästi rakennusvirasto ei halua lähteä tapauskohtaiseen harkintaan paljonko miltäkin festivaalilta voi veloittaa. Se on kulttuuripolitiikkaa, eikä kuulu rakennusviraston toimenkuvaan. Sen sijaan Helsingin kulttuurikeskuksen alaan ja osaamiseen se kuuluu.

Kulttuuritapahtumien maavuokrista tulisikin päättää kulttuurikeskuksessa. Rakennusvirasto vastaisi edelleen maa-alueen ja yksityiskohtien sopimisesta niin, ettei puistoja tarpeettomasti vahingoiteta sekä perisi maksut. Toimintatavan muutos olisi tehtävissä kaupunginhallituksen päätöksellä.

Laskennallisesti kaupungin tulot laskisivat, kun vuokrat sovitettaisiin maksukyvyn mukaan. Tosiasiassa ne silti nousisivat, koska tapahtumat jotka perutaan eivät maksa vuokraa lainkaan. Ja Helsinki olisi taas hiukan mukavampi paikka elää ja asua.

Otso Kivekäs
Yleisten töiden lautakunnan jäsen

Hannu Oskala
Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen

Mitä on kirjoituksen taustalla?

Mm. Tavastian ja Ruisrockin omistaja Juhani Merimaa sai alkuvuodesta 2011 loistavan idean: Helsingistä puuttuu juhannusjuhla – Seurasaaren tarjonta kun ei kaikkia kiinnosta. Minifestarille sopiva paikkakin oli näköpiirissä: Tervasaari aivan Helsingin keskustan kupeessa ja hyvien liikenneyhteyksien äärellä.

Merimaa haki kaupungilta lupaa järjestää festivaali Tervasaaressa ja sai vastaukseksi kaupungilta noin 25 000 euron vuokrapyynnön. Hinta on aivan tolkuton, jos paikalle mahtuu maksimissaan noin 2500 ihmistä – pelkkää tonttivuokraa siis noin 10€ per kävijä!

Festivaalin järjestäjät hakivat vuokran kohtuullistamista ja kokouksessaan 17.5. yleisten töiden lautakunta kohtuullistikin vuokran noin 7000 euroon. Kaikki hyvin? Ei. Byrokratian rattaiden naksahteluun oli kulunut liikaa aikaa ja festivaalia ei enää kyetty kesälle 2011 järjestämään.

Vahingosta viisastuneena järjestäjät hakivat vuokrapäätöstä juhannusta 2012 varten rakennusvirastosta jo syyskuussa 2011 (26.9.). Eli noin yhdeksän kuukautta ennen tapahtumaa.

Samaan aikaan kun hakemusta käsiteltiin, yleisten töiden lautakunta hyväksyi uudet julkisten alueiden vuokrataksat.

Marraskuun lopulla palaverissa rakennusvirasto sitten kertoi järjestäjille että hakemusta pitäisi täydentää, vaikka edellisellä kerralla samat tiedot olivat riittäneet ja että uuden normin mukainen vuokra olisi noin 35 000€, eli vielä kymppitonnin enemmän kuin edellisenä keväänä!

Miettikää nyt tätä. Oikeasti. Virkamies, joka on tasan tarkkaan tiennyt lautakunnan tahtotilan, eli sen että juhannusjuhla olisi hyvä juttu ja että vuokraa olisi hyvä kohtuullistaa, läimäisee tiskiin entistäkin korkeamman vuokrapyynnön. Tämä on tietenkin täysin sääntöjen mukaista. Mutta toinen, aivan yhtä mahdollinen vaihtoehto olisi ollut viedä tapahtuma uudestaan lautakuntaan, kun kerran tiedossa oli että poliitikot halusivat ymmärtää yrittäjää.

Olivat kuulemma virastosta kysyneet myös että ”miksi ette järjestä tapahtumaa Rautatientorilla?” – sen päivävuokra kun olisi normienkin mukaan vain 2000€ per päivä! No mietitäänpä yhdessä hetki miksi juhannusjuhla järjestettäisiin mieluummin meren rannalla kuin rautatientorilla? Niin. Ehkä juuri sen takia että kyseessä on juhannusjuhla.

Tämä on aivan käsittämätöntä – sekä valtuusto- että kulttuuristrategian vastaista. Ja perhana sentään, kaupunkilaisjärjen vastaista. Turun Ruisrockista perimään vuokraan verrattuna tonttivuokraehdotus on yli 50-kertainen! Normi ja järki tappeli – normi voitti.

Helsingin kaupunki lupaa tuoreen ”tapahtumayksikkönsä” sivulla seuraavaa:

Helsinki haluaa olla tapahtumakaupunki omaleimaisella ja rennolla tyylillään. Yhteistyössä Helsingistä tulee viihtyisämpi ja houkuttelevampi helsinkiläisille, yrityksille, työntekijöille ja matkailijoille.

Tapahtumayksikkö kehittää kaupungin strategian mukaisesti Helsingistä vetovoimaista tapahtumakaupunkia.

Omaleimainen ja rento tyyli, indeed. Tai no, ainakin omaleimainen. Virallinen leima.

Taste of Finland ja Tervasaari ovat hyviä ennakkotapauksia ja kertovat selkeästi että joustamaton normi ei vaan kertakaikkiaan toimi jos Helsingistä halutaan aito ”tapahtumakaupunki”. Toivon, että kaupunginhallitus alistaa lautakunnan päätöksen ja kohtuullistaa vuokran kokouksessaan tänään.

Kaikki oikeudet pidätetään?

Osallistun huomenna Helsingin Vihreiden nuorten järjestämään paneelikeskusteluun otsakkeella ”Kaikki oikeudet pidätetään?”. Tilaisuus alkaa klo 17 ja paikkana on Kirjasto 10 Rautatieaseman liepeillä! Tervetuloa!

Tarkoituksena on siis ruotia tekijänoikeuksia ja erityisesti Vihreiden suhdetta tekijänoikeuksiin. Puolueessamme on tämän asian suhteen kaksi huomattavan eri mieltä olevaa porukkaa: ”taiteilijat” ja heitä ymmärtävät ”piirit” (esim. Outi Alanko-Kahiluoto) ja toisaalta ”piraattihenkiset” tietoyhteiskunta-aktiivit (esim. Jyrki Kasvi). Onko jotain yhteisiä tavoitteita? Ollaanko eri mieltä vain keinoista? Ovatko kompromissit edes mahdollisia? Miten paljon tekijänoikeuskysymykset määrittävät paljon tärkeämpiä vihreitä tavoitteita kuten esim. ilmastonmuutoksen torjuntaa?

Aihe on jälleen ajankohtainen mm. siksi, että Piraattipuolueesta on siirtynyt väkeä meidän riveihimme. (Mm. Piraattien taannoiset eduskuntavaaliehdokkaat Lilja Tamminen ja Mikko Särelä.)

Sikäli odotan tavanomaista hedelmällisempää keskustelua että olen esim. Mikon kanssa joskus päässyt juupas-eipäs -väittelystä eteenpäin.

Tervetuloa!

Miksi 2020-luvulla vapaa jazzi on 1920-luvun jazzia?
Ovatko tekijänoikeudet taiteen tekemisen este vai mahdollistaja?
Millaiseen liiketoimintaan tekijänoikeus kannustaa?
Jonkun pitäisi maksaa.

Tervetuloa keskustelutilaisuuteen
10.4.2012 klo 17–19. Paikkana toimii Kirjasto 10.

Tilaisuuden juontaa Jukka Relander. Keskustelijoina Hannu Oskala, Vesa Kuosmanen, Mikko Särelä ja Lilja Tamminen.

Aineettoman tekemisen ja hyödyntämisen eilispäivän lait eivät enää vastaa modernin vihreän yhteiskunnan tarpeita. Keskustelutilaisuudessa etsitään vastauksia kysymyksiin kulttuurin, tekijänoikeuden ja vihreän politiikan suhteista.

Autoliitto ja ruuhkamaksut

Autoliiton hallituksen puheenjohtaja Martti Merilinna oli kirjoittanut aamun Hesariin ”Vieras kynä” -kirjoituksen otsikolla ”Uusilla tiemaksuilla on kummallinen kiire”. Enpä ole vähään aikaan nähnyt yhtä huonosti perusteltua sepustusta.

En tavallisesti harrasta blogaustyyliä, jossa jokin muu kirjoitus käydään lause lauseelta läpi – kontekstista irroittaminen on turhan helppoa. Nyt on kuitenkin pakko. Laajempi asiayhteys on sen verran selvä että suuria vahinkoja ei päässe tapahtumaan.

Aloitetaanpa:

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut ”korkean tason työryhmän” selvittämään, kuinka Suomessa edettäisiin kohti ”oikeudenmukaista ja älykästä” liikennettä.

No pitäisikö edetä kohti ”epäoikeudenmukaista ja tyhmää” liikennettä?

Käytännössä työryhmän tarkoituksena on tehdä ehdotus siitä, kuinka Suomen pitäisi edetä satelliittipaikannukseen perustuvien tiemaksujen käyttöönotossa. Ryhmän korkeatasoisuudella tähdätään kritiikin tukahduttamiseen.

Pitäisikö valita mahdollisimman ”heikkotasoinen” ryhmä? Olisiko asiapohjainen kritiiikki silloin jotenkin helpompaa?

Selvitystyön tekeminen on jostain syystä saatu ujutetuksi hallitusohjelmaan, vaikka edellisen hallituksen liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk) vihelsi jo kertaalleen pelin poikki samankaltaiselta ja suurta vastustusta herättäneeltä hankkeelta, pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuilta.

Vai että ruuhkamaksut on saatu ”jostain syystä ujutetuksi” hallitusohjelmaan. Ihan kauhean salakähmäistä! Liekö syy se, että hallituspuolue Vihreät mainitsee ruuhkamaksut vaaliohjelmassaan.

Senhän takia niitä vaaleja järjestetään että ainakin muutaman vuoden välein voidaan politiikan suuntaa tarkistaa! Kyllä pitäisi Vihreidenkin ymmärtää että peli oli jo vihelletty poikki!

Satelliittipaikannukseen perustuvaa tieveroa on pohdittu muuallakin, kuten Alankomaissa, mutta asia on rauennut kaikkialla poliittiseen mahdottomuuteensa. On vaikea ymmärtää, miksi sitä viedään Suomessa eteenpäin suorastaan väkipakolla.

Ai poliittiseen mahdottomuuteen? Mielenkiintoista, minä kun luulin että ne ovat etenkin teknisesti haastavia kuten kirjoituksen loppupuolella todistelet. En muuten kutsuisi eduskunnan asettamaa työryhmää ”väkipakoksi”. Toisesta näkökulmasta katsoen tällaiset työryhmät ovat lähinnä hankkeiden jarrutusta.

Suomi on kaupunkikeskustoja lukuun ottamatta harvaan asuttu maa.

Ihanko totta? No toimiiko samanlainen liikennepolitiikka sitten sekä harvaan asutuilla alueilla että kaupunkikeskustoissa? Discuss.

Henkilöauto onkin monin paikoin välttämätön kulkuneuvo. Valtaosa ihmisten liikkumisesta on henkilöautolla matkustamista, ja tilanteeseen tuskin tulee mitään muutosta. Muilla kulkumuodoilla ei yksinkertaisesti ole pienintäkään mahdollisuutta korvata henkilöautoja.

Kukaan ei kiellä etteikö henkilöauto olisi monin paikoin täysin välttämätön kulkuneuvo. Ei kukaan. Eivät edes Vihreät. Kyse on siitä että kaikkialla se ei ole välttämätön. Esim. Kalliossa asuntokunnista 70-80% on autottomia, Helsingin kantakaupungissa kokonaisuutenakin selvä vähemmistö omistaa auton. Hyvin näyttää elämä sujuvan ilmankin. Kumma välttämättömyys.

Lisäksi esim. Liikenneviraston hipit ovat muiden kulkumuotojen kasvupotentiaalista eri mieltä.

Nykyisistä autoiluveroista suurin, polttoainevero, on jo tienkäyttö- ja päästövero. Se kohdistuu eniten juuri niihin autoilijoihin, jotka käyttävät autoaan runsaasti ja joiden autot kuluttavat paljon.

Nyyh. Että kohdistuu oikein niihin autoilijoihin, joiden autot kuluttavat paljon. Yhyy. No ostakaa vähäkulutuksisimpia kärryjä! Kuka käskee liian isolla katumaasturilla päristellä?

Nykyinen liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) näyttää asettuneen tieveron innokkaaksi kannattajaksi. Hänen mukaansa se ei tulisi käyttöön vanhojen verojen lisäksi vaan niiden tilalle.

Uskokoon ken haluaa. Luopuisiko valtio tuottavista ja helposti kerättävistä nykyisistä autoiluveroista?

Onko mitään todisteita vastakkaisesta? Vihreiden kannattamassa mallissa harvaan asutuilla seuduilla asuvien, jotka henkilöautoa todella tarvitsevat, autoilun kustannukset laskisivat. Miksi Autoliitto vastustaa? Onko Autoliitolla jotain syrjäseutujen autoilijoita vastaan?

Sitä paitsi tieveron keräysjärjestelmä tulisi todennäköisesti niin kalliiksi, että autoilijoiden kokonaisverotus kiristyisi jo siitäkin syystä.

Lukuja? Selvityksiä? Ai niin, sitä selvitystähän oltiin vasta tekemässä. Kyllä mäkin voin hihasta numeroita repäistä. Esim. että tieveron keräysjärjestelmä maksaisi itse itsensä takaisin nopeasti. Ihan yhtä luotettavaa mutu-tietoa tämäkin. Vahva perstuntuma on kyllä.

Selvitystyöryhmän puheenjohtajaksi on saatu kova nimi, Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila. Jäseninä on liikenne- ja viestintäministeriön, sen hallinnonalan virastojen sekä valtiovarainministeriön ylintä johtoa. Lisäksi työryhmään kuuluu edustajia tutkimus- ja tiedemaailmasta sekä älykkään liikenteen verkostosta.

Työryhmä on kiistatta arvovaltainen, mutta puolueettomana sitä ei voi pitää. Siitä puuttuu tyystin autoilijoiden edustus, ja merkittävä osa virkamiesjäsenistä on jo asettautunut julkisuudessa tieveron puolestapuhujiksi.

Tyystin autoilijoiden edustus? Kukaan edellä mainituista siis ei aja autoa? Tai että maailman viidenneksi suurimman yhtiön, maailman toiseksi suurimman energiayhtiön, Royal Dutch Shellin hallituksen puheenjohtajalla Jorma Ollilalla, ei ole mitään intressejä polttomoottori-liikenteeseen liittyen?

Oh please. Miksei tuolla ole kävelijöiden, pyöräilijöiden ja junalla kulkevien kansalaisten edustajaa?

Teknologiapuolen edustajilla on selvästi oma lehmä ojassa. Satelliittipaikannukseen perustuvan verojärjestelmä avaisi heitä lähellä oleville yhtiöille yli kolmen miljoonan suomalaisen autoilijan markkinat päätelaitteiden ja lisäpalvelujen myyntiin. Samalla järjestelmä parantaisi mahdollisuuksia kehittää vientikelpoisia tuotteita.

Ja se että Suomessa kehiteltäisiin ”vientikelpoisia tuotteita” on huono juttu tarkalleen ottaen millä tavalla?

Henkilöautojen käyttäjien eli kansan enemmistön kannalta olisi nyt tärkeää, että työryhmä kartoittaa jääviydestään huolimatta ennen loppuraporttinsa laadintaa hankkeen todelliset yhteiskunnalliset vaikutukset. Tyytyminen pelkästään valtiontaloudelliseen näkökulmaan tai elektroniikkateollisuuden edunvalvontaan olisi huutava vääryys.

Jääviys? Koska kansan enemmistö omistaa auton niin seuraako siitä se että kansan enemmistö on kaikesta samaa mieltä Autoliiton kanssa? Luotan tässä ehkä enemmän kansan valitseman eduskunnan harkintakykyyn.

Hankkeeseen sisältyy monia oikeudenmukaisuuteen ja yksilönsuojaan liittyviä riskejä. Niitä ei voi sivuuttaa olankohautuksella.

No ei voi ei. Siksipä esim. Vihreät ovat asiaa selvittäneet tietoyhteiskunta-asiantuntija Jyrki Kasvin johdolla. Loppupäätelmä: ”Ruuhkamaksut voidaan toteuttaa yksityisyydensuojaa vaarantamatta”.

Ajatuksena lienee asettaa autoilijat elektroniseen seurantaan ja rekisteröidä jokainen ajettu kilometri. Järjestelmä tietäisi, missä, milloin ja millä nopeudella ajoneuvo on liikkunut. Tämän jälkeen kilometrit hinnoiteltaisiin sen mukaan, minkälaisella autolla, millä teillä ja mihin aikaan ajetaan.

Niin. Tämä on ominaisuus, ei vika. Olet kuitenkin ymmärtänyt ihan oikein sen mitä järjestelmällä haetaan takaa – keskellä yötä Rääkkylän metsissä autoilu olisi lähes ilmaista, neljän ruuhkassa istuminen Manskulla taas ei. Ihan kaupunkilaisjärjen mukainen ratkaisu.

Vilkasliikenteiseen aikaan hintaa nostettaisiin joillain teillä niin paljon, että niiden liikenne alkaisi vähentyä. Ajamistaan joutuisivat tietysti harkitsemaan ensimmäisinä vähävaraisimmat autoilijat, jotka vapauttaisivat teitä muiden käyttöön. Tätä kutsuttaisiin ”liikenteen ohjaamiseksi”.

Ah. Nuo vähävaraiset autoilijat. Who would think of the children? Todennäköisesti syrjäseuduilla asuvien vähävaraisten autoilu muuttuisi tiemaksun myötä edullisemmaksi ja kaupungeissa taas vähävaraisille on tarjolla jo nyt yksityisautoilua edullisempia vaihtoehtoja. Jos Martti olisi todella huolissaan vähävaraisten logistisista tarpeista, hän vaatisi joukkoliikenteen subvention nostamista ja autoveron painopisteen siirtämistä kalliimpiin autoihin. Jään odottelemaan avauksia.

*crickets chirping*

Verotusmahdollisuuden lisäksi viranomaisille luotaisiin tekninen mahdollisuus seurata joka hetki jokaisen autoilijan ajotapaa. Tästä olisi vain lyhyt harppaus jatkuvaan tarkkailuun.

Paitsi että täysin reaaliaikainen jokaista autoa seuraava järjestelmä ei ole tarpeen eikä todennäköisesti edes teknisesti mahdollinen.

Jos vero luodaan, mukaan tulee myös mielenkiintoinen poliittinen ulottuvuus. Kuka määrittelee kilometrien hinnan eri teille?

No olisko tuo eduskunta. Kansan valitsema eduskunta. Sitä kutsutaan demokratiaksi.

Ihmisen rakentamat järjestelmät eivät välttämättä toimi luotettavasti. Esimerkkejä tästä on vaikka kuinka paljon. Autoilijoiden oikeusturvan kannalta on kuitenkin selvää, ettei verotus kestä häiriöitä.

Tällä perusteella kannattaa jäädä kotiin, vetää viltti korviin ja odotella maailmanloppua.

Jos kaikesta huolimatta oletetaan, että satelliittipaikannukseen perustuva järjestelmä saataisiin täysin toimintavarmaksi, aina on niitä, jotka kykenevät kiertämään sen. Tässä tapauksessa mahdollisuus on etukäteen arvioituna varsin suuri.

Selvä. Turha meidän on varmaan sitten kerätä verojakaan. Ainahan on niitä, jotka ne kykenevät kiertämään.

Satelliittiipaikannusjärjestelmän tueksi voidaan varmasti esim. ottaa matkamittarin tarkastaminen katsastuksen yhteydessä, ja jos vuotuisheitto tiemaksujärjestelmän ja matkamittarin lukemien välillä on yli ±10%, niin sitten joutuisi selvittämään tekemisiään.

Olisikohan Suomessa syytä panna jäitä hattuun ja katsoa, mitä alalla tapahtuu kansainvälisesti?

Ja lopuksi. Tästä olen Martin kanssa osittain samaa mieltä. Paljon fiksumpaa olisi toteuttaa pääkaupunkiseudulla nopealla aikataululla todistetusti toimiva ”perinteinen” ruuhkamaksujärjestelmä. Teknologia on jo olemassa – käydään vaikka Tukholmasta tai Lontosta ostamassa. Systeemi saataisiin haluttaessa pystyyn jo tällä hallituskaudella.

Samalla kuitenkin Suomen kannattaa olla kansainvälistä kärkeä myös uuden teknologian kehittämisessä. Satelliittiperustainen tiemaksujärjestelmä mahdollistaisi nykyistä oikeudenmukaisemman ja liikenteen kokonaisuuden kannalta tehokkaamman järjestelmän.

Autoliitto, tervetuloa 2010-luvulle.

Tekijänoikeudet ovat vähemmistön oikeuksia

Eräs kansanvallan perusongelmista on enemmistön diktatuuri; ehdoton enemmistö voi halutessaan murskata vähemmistön vapauden, kulttuurin ja mahdollisuuden mielekkääseen elämään. Vain parin sadan kilometrin ja muutaman tunnin junamatkan päässä Pietarissa yritetään homoseksuaalisuutta suitsia lailla. ”Homopropaganda” kun ei ole kansan mieleen. Vähemmistön ihmisoikeuksista viis.

Suomessa tilanne on onneksi toinen. Kielivähemmistöjen oikeuksista omaan kulttuuriin huolehditaan, liikuntarajoitteisia varten kaikki rakennukset suunnitellaan esteettömiksi, kuulovaurioisille tekstitetään tv-ohjelmat ja lähetetään omia uutislähetyksiä viittomakielellä. Ja jos oikein silmiin katsotaan kaikki me kuulumme johonkin vähemmistöön; vasenkätiset, lihavat, laihat, pitkät, lyhyet, aseharrastajat, pasifistit, turkulaiset, jääkiekkoilijat, tuubistit, alkoholistit, absolutistit jne. Täydellisen keskiarvoista ihmistä joka aina edustaisi enemmistöä ei ole olemassakaan.

Pähkinänkuoressa: yhdessä pidämme huolta heikommista. Ja näin toimitaan, vaikka se maksaa rahaa, paljonkin. Näin toimitaan, koska se on oikein ja oikeudenmukaista. Se miten huolehdimme vähemmistöjen oikeuksista kertoo paljon koko yhteiskunnan ilmapiiristä. Sivistynyt enemmistö käyttää valtaansa harkiten ja sivistysvaltiossa kaikilla on mukavampaa.

Tämä yhteiskunnallinen solidaarisuus on ollut minulle aina tärkeä osa vihreää politiikkaa ja identiteettiä. Sen vuoksi minua niin kovasti sapettaakin useiden piraattihenkisten vihreiden nuorten retoriikasta kumpuava välinpitämättömyys. Määrittelemätön ”kansa” ja ”kuluttajat” voittaisivat, jos latailu laillistettaisiin ja tekijänoikeuksien suoja-aikaa leikattaisiin. Mitä sillä väliä jos muutama säveltäjä tuntisi sen sitten taskussaan – keksikööt uusia ansaintalogiikkoja.

Enemmistön diktatuuri in action.

Tekijänoikeuksista puhuttaessa kannattaa muistaa että myös musiikin tekijät; säveltäjät, sovittajat, sanoittajat ja muusikot ovat vähemmistö. Pieni sellainen. Teosto ry, edustaa noin 26 000:ta suomalaista musiikin tekijää ja kustantajaa. Tämä on vain noin 0,5% Kansasta.

Toimivat tekijänoikeudet kuuluvat samaan pakettiin muiden kehittyneiden länsimaisten oikeuksien kanssa. Sanan- ja ilmaisunvapaus, riippumaton oikeuslaitos, liberaali yksilönvapaus ja vahvat tekijänoikeudet liittyvät kiinteästi toisiinsa. Vastaavasti taas tekijänoikeuksista ei pidetä huolta esim. Kiinassa, Venäjällä, Iranissa ja Nigeriassa. Kummasta suunnasta löytyy parempia esimerkkejä suomalaisen tietoyhteiskunnan ja immateriaalimarkkinoiden kehittämiselle?

Kyllä, tekijänoikeudet ovat ”monopoli”. Kyllä, tekijänoikeudet hyödyttävät suoraan vain harvoja. Ja kyllä, toisinaan tekijänoikeudet ”haittaavat” ”enemmistön” mahdollisuuksia käyttää tai nauttia kulttuurista. Niiden tarkoituksena onkin suojata vähemmistön, tekijöiden, oikeuksia enemmistön mielivallalta.

Pitkällä tähtäimellä tekijänoikeudet ovat kaikkien etu, kun laadukkaan kulttuurin tuottaminen säilyy taloudellisesti kannattavana.