Kuntavaaleissa ei ole kyse eurokriisistä

HS:n mukaan Timo Soini evästi joukkojaan puhumaan kuntavaalikentillä eurokriisistä.

Mikäpä siinä, puhutaan vaan. Puhuminen on hyvästä. Aina puhetta maailmaan mahtuu.

Toki eurokriisin lopputulema tulee vaikuttamaan lähivuosina myös kuntatalouteen ja kuntatason päättäjien liikkumavaraan, mutta silti ainoa suora yhteys on se, että reaalikorkojen ollessa negatiivisia kuntien kannattaa tehdä tuottavia investointeja etupainoitteisesti vaikka velkarahalla. Ainakaan ei kannata käyttää pääoman puutetta tekosyynä.

Mutta tuosta ei pitkään jaksa jauhaa. Tärkeämpiäkin aiheita löytyy.

Kuntavaaleissa kun valitaan päättäjät päättämään lähestulkoon kaikesta muusta paitsi eurokriisistä, johon Suomen kanta hitsataan eduskunnassa. Ja ne eduskuntavaalit meni justiinsa. Jostain jytkystä taisi olla juttua.

Kuntavaaleissa puolestaan on kyse kouluista, päiväkodeista, neuvoloista, terveyskeskuksista, kirjastoista, ammatillisista oppilaitoksista, fudiskentistä, orkestereista, kaduista, pyöräkaistoista, rakentamisesta, lukioista, tapahtumista, hammashoidosta, autopaikoista, venepaikoista, asumisen hinnasta, sähkön hinnasta, veden hinnasta, ilmastonmuutoksesta, asiakasmaksuista, autoilusta, pyöräilystä, kävelystä, pysäköinnistä, esteettömyydestä, julkisesta liikenteestä, vanhusten hoidosta, yrittämisestä, työllisyydestä, päihdehuollosta, eriarvoistumiskehityksestä, tasa-arvosta, sosiaalipolitiikasta…

Lista on lähes loputtoman pitkä koska meidän kaikkien suomalaisten arki pyörii kunnallisen päätöksenteon piirissä olevien asioiden ympärillä.

Toivottavasti kampanja-aikaan keskustellaan kuntavaaleihin liittyvistä kysymyksistä eikä meloneista ja appelsiineista, niin hyvää kuin hedelmäsalaatti onkin.

Vihreitä ratkaisuja Helsingille löydät täältä.

Tervemenoa Betelgeuseen

Douglas Adamsin ”Linnunradan käsikirjassa liftareille” betelgeuselainen avaruusjournalisti valitsee Maan päälle päästyään nimekseen ”Ford Prefect”, koska hän kuvittelee autojen olevan planeettamme vallitseva elämänmuoto. Kosketus todellisuuteen on karu ja Ford on vähällä jäädä auton alle.

Kuva: Wikimedia Commons (CC)

Eilisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa keskusteltiin pitkään mm. asumisen hinnasta Helsingissä. Meitä Vihreitä kismittää uudisrakentamisen kustannuksissa erityisesti ns. autopaikkanormi, joka nostaa hintoja jopa 50 000 – 70 000€ per asunto! Ja näitä kalliita paikkoja pitää rakentaa kaikkialle, myös ydinkeskustan uusille alueille, vaikka julkinen liikenne pelaa ja palvelut ovat lähellä.

Tämän keskustelun tuoksinassa Kokoomuksen valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaara loihe lausumaan:

”E­lä­män­muo­tom­me on, et­tä kai­kis­sa ta­louk­sis­sa on au­to. No, eh­kä jois­sain vih­reis­sä per­heis­sä ei ole, mut­ta on­nek­si te et­te ole enem­mis­tös­sä.”

Jahas. Saanko esitellä, Ford Prefect Betelgeusesta, Sirpa Asko-Seljavaara Helsingistä.

Ongelma kun on se, että Helsingissä autottomia asuntokuntia on 55%, joka minun lukiomatematiikallani on kyllä enemmistö. Mutta ehkäpä tähtien väliseen matkailuun ylipäätään tarvitaan korkeampaa matematiikkaa.

Kuva: Martti Tulenheimo

Lisäksi Helsingin kantakaupungissa on paikoin alueita, joilla autottomia asuntokuntia on jopa noin 80%, yleisesti noin 60-80%.

Autottomat asuntokunnat pääkaupunkiseudulla 2005

Mutta kyllähän niitä autopaikkoja on vaan pakko rakentaa kun meidän elämänmuotomme nyt vaan on sellainen että kaikissa talouksissa on auto.

Taidanpa muuttaa nimeni Volkswagen Passatiksi. Ehkä mä sitten tajuan mistä on kyse. Sitä odotellessa Helsinkiä voitaisiin ehkä suunnitella vähän eri tavalla kuin Pornaisia.

Helsingin Uutisten vaalikone

Vaalit lähestyvät ja kutsuja vaalikoneisiin alkaa tipahdella ehdokkaiden sähköposteihin! Ohessa vastaukseni Helsingin Uutisten vaalikoneeseen, jossa vastaus valitaan ”eri mieltä – samaa mieltä” -akselilta. Lisäksi vastausta voi kommentoida.

1. Vanhempien pitää maksaa lastensa päivähoidosta nykyistä enemmän

Jyrkästi eri mieltä.

Kommentti: ”Päivähoitoon pitää olla varaa kaikilla helsinkiläisillä perheillä. Etenkin useamman lapsen kohdalla nykyisetkin maksut ovat jo korkeat.”

2. Kaupungin on satsattava vanhusten hoitoon lisää rahaa vaikka veroja korottamalla

Lievästi samaa mieltä.

Kommentti: ”Tärkeistä hyvinvointipalveluista ei pitäisi ensimmäisenä leikata – tämä koskee muitakin palveluita kuin vanhusten hoitoa. Maltilliset veronkorotukset ovat parempi tapa tasapainottaa kaupungin taloutta.”

3. Maahanmuuttajien saamien sosiaalitukien ehdoksi on asetettava pakollinen suomen/ruotsin kielen opiskelu.

Lievästi eri mieltä.

Kommentti: ”Kielitaito on avain toimivaan kotoutumiseen, mutta pakko on harvoin hyvä motivaattori. Enemmistö maahanmuuttajista on motivoituneita oppimaan kieliä. Kieliopintoja pitäisi järjestää lisää ja joustavammin.”

4. Olen valmis ottamaan päihdehuollon kuntoutusyksikön lähinaapurustooni

Täysin samaa mieltä.

Kommentti: ”Lähinaapurustossani Vallilassa kuntoutusyksikköjä löytyy jo. Mahdollisiin ongelmiin tulee puuttua, mutta ongelmat eivät ratkea sillä että niitä siirrellään paikasta toiseen. Päihdehuoltoyksiköitä tulee olla joka puolella kaupunkia.”

5. Työttömältä on voitava ottaa pois toimeentulotuet, mikäli hän kieltäytyy yhteiskunnan tarjoamasta työ- tai koulutuspaikasta

Täysin eri mieltä.

Kommentti: ”Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Jos sen varaan joutuu jättäytymään, niin menee kyllä jo niin huonosti että lisäkeppi ei edistä työllistymistä ja ongelmien ratkaisua.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi perustaa työllisyyttä edistäviä kuntakokeiluja sekä parantaa palkkatulojen ja sosiaaliturvan yhteensovitusta työllisyysasteen nostamiseksi. Mielestäni Helsingissä pitäisi kokeilla perustuloa. Helsinki on metropoli, jossa on paljon pitkäaikaistyöttömyyttä, jota ei ole saatu vähenemään perinteisin työllisyydenhoidon menetelmin. Kokeilu toisi esiin perustulomallin työttömyyttä ja syrjäytymistä vähentävät sekä työllisyysastetta ja verotuloja nostavat vaikutukset.”

6. Joukkoliikenteen on oltava matkustajille ilmaista kaupunkien sisällä

Lähes täysin eri mieltä.

Kommentti: ”Julkisen liikenteen Maksuttomuus tarkoittaisi noin 150 miljoonan euron lisäsatsausta julkiseen liikenteeseen Helsingissä vuosittain.

Maksuttomuuden sijaan onkin paljon mielekkäämpää pohtia miten 150 miljoonaa lisäeuroa kannattaisi julkiseen liikenteeseen käyttää, jos valtuusto päättäisi sellaisen rahoituksen antaa.

Itse pyrkisin mieluummin:

– Alentamaan kuukausilipun hinnan kaikille suurin piirtein nykyisen opiskelijalipun tasolle. (noin 25€)

– Parantamaan poikittaisliikennettä investoimalla voimakkaasti mm. raide-jokeriin ja kakkos-jokeriin.

– Laajentamaan raideverkkoa esim. pikaratikkana lyhentämään vuorovälejä.

– Lisäämään vuoroja ja linjoja jotta koko Helsinki olisi lähes ympärivuorokautisen julkisen liikenteen piirissä.

Maksuttomuus heikentäisi pitkällä tähtäimellä julkisen liikenteen laatua, vaikeuttaisi sen kehittämistä nykyistä laajemmaksi ja tekisi siitä selvästi nykyistä heikomman poliittisesti.

Kohtuuhintainen, kehittyvä, laadukas ja luotettava julkinen liikenne on paljon ilmaista parempi vaihtoehto.

Olen kirjoittanut aiheesta pidemmin blogilleni: http://hannuoskala.fi/2012/03/ilmaista-joukkoliikennetta-helsinkiin/ ”

7. Opettajia saa lomauttaa tai irtisanoa, jos kunnan säästötavoitteet sitä vaativat

Täysin eri mieltä.

Kommentti: ”Peruskoulutus ei ole vain kulu, vaan se on investointi koko kaupungin ja maan tulevaisuuteen. Koulusäästöt tuottavat pitkällä tähtäimellä enemmän kuluja kuin mitä kvartaalilla saatiin säästettyä.”

 8. Kaupungin pitää tuottaa terveyspalvelut itse, eikä ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä

Jossain määrin eri mieltä.

Kommentti: ”Tärkeintä on se, että kaupunki pitää huolta laadukkaista terveyspalveluista kaikille kuntalaisille kaikialla kaupungissa, ei se, miten ne tuotetaan.  Helsinki voisi kokeilla yksityisiä palvelutuottajia joissain paikoissa. Päätöksenteko saatujen kokemusten kautta olisi fiksumpaa kuin pelkkä ennakkoluuloista kumpuava kannatus tai vastustus.”

9. Kuntatyöntekijöitä on voitava irtisanoa kuten yksityisissä yrityksissä

Jossain määrin samaa mieltä.

Kommentti: ”Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja, noin 40 000 työntekijää. Toisinaan rakennemuutoksissa henkilöstömuutoksetkin ovat välttämättömiä, mutta näin suuressa organisaatiossa irtisanomisiin ei ole niin suoraa tarvetta kuin yrityksissä.

Yleisesti ottaen olen sitä mieltä että irtisanomissuojan tulisi olla erilainen organisaation eri tasoilla: johtajien pallien tulisi olla nykyistä kiikkerämpiä, mutta ”perusduunarin” irtisanomissuojaan ei pidä puuttua.”

 10. Johtaville kuntapoliitikoille on maksettava kuukausipalkkaa, jotta he voivat paneutua nykyistä paremmin päätösten valmisteluun

Jossain määrin samaa mieltä.

Kommentti: ”Tiedän että vastaukseni ei ole suosittu, mutta tiedän myös sen valtavan työmäärän, jota mm. kaupunginhallituksen jäsenet joutuvat tekemään. Kunnollinen perehtyminen vaati valtavasti aikaa. Entä jos kysyttäisiin onko hyvä että 4 300 miljoonan euron vuosibudjettia pyörittävää organisaatiota johdetaan harrastuspohjalta? Mikä olisi silloin vastaus?”

11. Kaupungin on järjestettävä majoitus romanikiertolaisille.

Jossain määrin eri mieltä.

Kommentti: ”Romanit ovat Helsingissä turisteina. Emme kustanna majoitusta muillekaan EU-maista tulleille matkailijoille. Samalla kuitenkin tulee pitää huolta esim. romanilapsien asemasta ja koulunkäynnistä.”

12. Perhe saa valita lapselleen koulun vapaasti mistä tahansa Helsingistä, vaikka se johtaisi koulujen entistä pahempaan eriytymiseen.

Jossain määrin eri mieltä.

Kommentti: ”Koulujen eroja tulee tasata rahoittamalla ”ongelmakouluja” erillisrahoituksella ja koulutuksen laadusta pitää huolehtia joka puolela kaupunkia.”

13. Lasten kotihoidon kuntalisää tulee reilusti korottaa, jotta alle 3-vuotiaita voi halutessaan hoitaa kotona (nyt tuki iästä riippuen 135-264 e/kk).

neutraali

Kommentti: ”Kysymys on hankala. Kaupungin kannalta lienee halvempi vaihtoehto korottaa kuntalisää kuin lisätä päivähoitopaikkoja, kun niitä ei nytkään ole tarpeeksi. Toisaalta taas valtiontalouden kokonaisuuden ja naisten työurien kannalta nopeampi paluu työelämään olisi hyvä asia.”

14. Maahanmuuttajien määrää on rajoitettava ja siirrettävä muualle niissä päiväkodeissa ja kouluissa, joissa heidän määränsä kasvaa yli kolmannekseen kaikista lapsista

Täysin eri mieltä.

Kommentti: ”Kysymyksen suurin ongelma on se, millä perusteilla ja kriteereillä ”maahanmuuttajakiintiöt” oikein tehtäisiin. ”Maahanmuuttajat” kun eivät ole mikään monoliittinen blokki, vaan löytyy myös ryhmiä, joiden oppimistulokset eivät eroa millään tavalla valtaväestöstä.

Kouluissa, joissa on suuri määrä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria tulee satsata lisäresursseja esim. kieliopintoihin. Laadukas koulutus on avain onnistuneeseen kotoutumiseen.

Maahanmuuttajien keskittyminen tietyille asuinalueille on työllisyys-, sosiaali – ja kaupunkipoliittinen kysymys, jota ei koulujen ja päiväkotien mekaanisilla maahanmuuttajakiintiöillä ratkaista.”

15. Helsinki tarvitsee kansainväliseksi vetonaulakseen Guggenheim-museon.

neutraali

Kommentti: ”Ei saa laulaa Guggenheimista, Guggenheim on kuallu. Guggenheimin haudalle on marmoripaasi tuatu.

Olen valmis kannattamaan taiteen nykyistä laajempaa tukea esim. Helsinki Checkpoint-hankkeen kautta: http://hannuoskala.fi/2012/05/checkpoint-helsinki/

 16. On tärkeämpää, että Helsingissä on muutama iso, hyvin palveleva kirjasto, kuin lukuisia pienempiä lähikirjastoja.

Jossain määrin eri mieltä

Kommentti: ”Helsinkiin mahtuu sekä upea uusi Keskustakirjasto että pienempien lähikirjastojen verkosto. Kirjastojen rooli tulee muuttumaan lähivuosina kun kirjatkin digitoituvat, mutta yhteisiä epäkaupallisia tiloja tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessakin.

Kirjastoverkossa voisi kokeilla uusia juttujakin, kuten esim. ”kirjastokioskia” Tukholman malliin. Kirjoittelin kirjaston palveluverkosta blogilleni pari vuotta sitten:http://hannuoskala.fi/2010/01/kirjaston-palveluverkosta/ ”

17. On tärkeämpää, että Helsingissä on muutama laajan palvelun terveysasema kuin useita pieniä terveysasemia.

Jossain määrin eri mieltä.

Kommentti: ”Tämäkään asia ei ole mustavalkoinen.

On monia palveluita, joiden on hyvä olla saavutettavissa lyhyen välimatkan päässä kaikkialla kaupungissa, kuten esim. neuvola. Mutta joitain palveluita ei tarvita viikoittain, joten niihin voidaan matkata hiukan pitempäänkin ja silloin olisi hyvä, että terveysasemalla olisi saatavilla nykyistä laajemmin myös erikoislääkäreiden palveluita.

Mm. Espoossa käynnissä oleva ”terveyskioski” -kokeilu on erittäin mielenkiintoinen. Voisi ajatella että Helsingissä esim. olisi nykyistä laajempi terveyskioskien ja hiukan harvempi todella laadukkaiden terveysasemien verkosto.”

18. Uusille asuinalueille tulevaa asuntokantaa pitää suunnitella niin, että aiempaa suurempi osa on kaupungin vuokra-asuntoja.

Jossain määrin samaa mieltä.

Kommentti: ”Vuokra-asuntotuotanto laahaa koko pääkaupunkiseudulla selvästi tavoitteiden perässä. Kaupungin tulisi rakentaa lisää vuokra-asuntoja, jotka mahdollistavat kohtuuhintaisen asumisen.”

19. Yksityisautoilua tulee hillitä nostamalla reilusti pysäköintimaksuja ja parkkisakkoja.

Jossain määrin samaa mieltä.

Kommentti:  ”Yksityisautoilua tulisi hillitä erityisesti kantakaupungissa, mutta paras konsti siihen ei ole pysäköintimaksujen ja parkkisakkojen nostaminen, vaan ruuhkamaksut, pysäköintipaikkojen määrän rajoittaminen, uudisrakentamisen pysäköintinormien muuttaminen sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn kehittäminen.

Myös pysäköinninvalvontaan voisi palkata lisää väkeä – he tuottavat oman palkkansa moninkertaisesti!”

20. Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vanta ja Sipoo on liitettävä yhdeksi kaupungiksi, jotta seutua voidaan kehittää kokonaisuutena

Täysin samaa mieltä.

Kommentti: ”Pääkaupunkiseudun kunnat kilpailevat keskenään, vaikka todellinen kilpailu on muita Itämeren metropoli-alueita vastaan. Helsinki ei siinä skabassa pärjää jos omat kaverit puukottavat selkään.”

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan Guggenheim-lausunto

Kuten Guggenheim-prosessia seuranneet ovat varmastikin huomanneet, museo-hankkeen valtuustokäsittely siirtyi noin 3-4 viikkoa, jotta kunnallisen päätöksenteon kaikki rattaat varmasti ehtivät raksuttaa. Tähän liittyen sainkin kulttuurikeskuksen johtajalta Veikko Kunnakselta seuraavan viestin:

Hyvät lautakunnan jäsenet,

Ennakkotietona: kulttuuri- ja kirjastolautakunnalta pyydetään G-asiasta lausuntoa ja tulemme käsittelemään asian seuraavassa lautakunnan kokouksessa 14.2. Selvitys on ladattavissa pdf-muodossa kaupungin ulkoisilta kotisivuilta.
 
Voisitteko ystävällisesti lähettää asiaan liittyviä kysymyksiänne sähköpostitse – lyhyesti ja  ensi viikon loppuun mennessä. Uskon, että se auttaisi mahdollisimman perusteellisen lausunnon antamiseen asiassa.

Kuva: marito23 / Flickr (cc-lisenssi)

Avoimmuuden nimissä kysynkin teiltä, oi internet, mihin kysymyksiin haluaisitte vastauksia?

Omia aiheita on jo muutama:

1. Näyttelyvuosi

Haluaisin konkretiaa näyttelyistä ja teemoista. Eli siitä sisällöstä, jota museossa sitten olisi. Mitä ne ”isot” näyttelyt voisivat olla ja mitä ”pienempi näyttely” tarkoittaa. Myös kotimaisuusasteesta saisi paremman kuvan esimerkkien avulla.

Uskon myös vahvasti että selkeä ja konkreettinen esimerkkivuosi avaisi koko museon toimintaa ja profiilia laajemmalle yleisöllekin selvitystä paremmin.

Ymmärrän toki että 100% varmaa vastausta on vaikea antaa – eihän vielä ole edes tarkkaa tilasuunnitelmaa. Karkea arvio onnistunee kuitenkin?

2. Kaupungin taidemuseon kokoelmanäyttelytoiminnan jatkuminen

Millä volyymillä ja budjetilla taidemuseo tulee järjestämään omaa näyttelytoimintaansa? Pääseekö niitä näyttelyitä myös Helsingin Guggenheimiin? Entä muihin Guggenheimeihin?

Asiallisia kysymyksiä lupaan viedä eteenpäin.

”Se ’any key’ tarkoittaa mitä tahansa näppäintä”

Kirjoitin eilen Helsingin it-ohjelmasta, joka oli tänään kaupunginhallituksen asialistalla. Ohjelma hyväksyttiin esityksen mukaan.

Se että paperi meni läpi ei yllättänyt minua lainkaan. Niin näillä asioilla on tapana käydä. Sisältöihin olisi pitänyt vaikuttaa jo aiemmin. Ohjelma toki valmisteltiin Taskessa ilman julkista keskustelua tai mahdollisuuksia vaikuttaa avoimesti sen linjauksiin. Yritetään sitten 2014 uudestaan.

Kuva: caseorganic / Flickr (cc-lisenssi)

Kokouksen käsiteltävänä oli myös Yrjö Hakasen, valtuuston ainoan kommunistin, aloite kaupungin viime vuonna hankkiman Ahjo-järjestelmän parantamiseksi. Vastaus Hakasen aloitteeseen kuvaa erinomaisella tavalla miten kaupungin it-prosessit ovat vinksallaan:

Kaupunginhallitus toteaa, että aloitteessa esiintuotuihin seuraaviin kahteen kehittämisehdotukseen suhtaudutaan varauksella, sillä ne eivät ole kokoussovelluksen suunnitellun käyttötavan mukaisia. Kyse on merkintöjen tekemisestä itse asiakirjoihin sekä useiden päätösasioiden/asiakirjojen samanaikaisesta käsittelystä sovelluksessa.

Eli kun kokoussovellusta ei alunperin suunniteltu siten että asiakirjoihin voisi tehdä merkintöjä tai kahta dokumenttia selailla yhtäaikaa, niin näitä ominaisuuksia ei järjestelmään enää vaan voida mitenkään lisätä. Arggh.

Ja juuri hyväksytyssä it-ohjelmassa puhutaan kauniisti käyttäjälähtöisyydestä. Sillä tuskin tarkoitetaan sitä että Ahjo-läppäri lähtee turhautuneen käyttäjän kädestä ballistisesti kohti vesilintua.

Miten sitten saataisiin parempia järjestelmiä? No, ruuvaamalla it-hallintoa strategisesti eri suuntaan. Mites se tapahtuu? Muuttamalla it-ohjelmaa. Ainiin, se hyväksyttiin juuri että naps vaan.

Kauniin kafkamainen palautelooppi.

Masentavinta ohjelman vaiheita seuratessa on ollut vaikutelma että oikein ketään muutaman Vihreän nörtin ja valtuutetun lisäksi ei tunnu paljoa nappaavan. Kyse on kuitenkin noin sadasta miljoonasta eurosta vuodessa. Pitäisi ehkä vähän kiinnostaa. Kaupungin it-hallinto on tietoyhteiskunnan julkista perusinfraa.

Lisäksi minua on hämmästyttänyt se, että erittäin fiksuiksi tietämäni ihmiset nostavat it-ohjelman edessä kädet pystyyn; ”me ei ymmärretä tästä mitään”, ”menee yli hilseen”.

En minäkään it-ammattilainen ole. Koodaamisesta en tajua yhtään mitään, serveri- tai ohjelmistoarkkitehtuureista vielä vähemmän. Mutta ei kai tarvitse olla lääkäri voidakseen päättää sairaanhoidon organisaatiomalleista tai merikapteeni ohjatakseen sataman toimintaa?

Ongelma on kaksiteräinen; tottakai it-ohjelman perkaaminen vaatii aikaa ja vaivaa, mutta niin vaatii kaupungin kaikkiin muihinkin asioihin syventyminen. Julkinen päätöksenteko ei saa olla rakettitiedettä.

Suurempi syypää onkin hallinto, jonka on popularisoitava ulosantiaan. It-hallinnon tulee kyetä selittämään ohjelmansa niin että kaupunginhallituksen ja valtuuston jokainen jäsen, tai edes enemmistö, ymmärtää mistä päättää ja miten päätös vaikuttaa. Näin ei selvästikään nyt ollut asian laita.

Asiantuntijakieli on vallankäyttöä. On paljon helpompaa piiloutua vaikeiden lyhenteiden taakse kuin selittää asiat niin että maallikkokin ymmärtää.

Et ipsa scientia potestas est, eix jeh?