teinien sotakokemukset

Läiskähti kahvit näppikselle aamun Hesaria lukiessa.

Kotimaa-osastolta oli sinällään mainio juttu otsikolal ”Afganistan ei pelottanut kutsunnoissa”.

Puolustusvoimilla on pulmia edessään. Se on julistanut sodan läskiä vastaan, mutta uusi vihollinen hiipii kasarmeille: nuoret kyseenalaistavat armeijan merkityksen.

”Ihan sama kuka hyökkää, me häviämme joka tapauksessa”, arvioi kutsuntajonossa istuva Tomi Hänninen, 18.

”Minusta olisi aika turhaa lähteä kökkimään jonnekin Karjalan metsiin.”

Vaikuttaa ihan normaalilta ja jopa järkevältä: Suomen jättimäisen reserviläisarmeijan olemassaolon voi kyseenalaistaa kestävämmilläkin argumenteilla. Mutta mitäpä kommentoi paikallinen upseeri moiseen epäisänmaallisuuteen?

Pöydän toisella puolella poikia arvioiva Iivonen tyrmää väitteet nuorten palvelusmotivaation romahduksesta.

”Maanpuolustustahdon näkee reservin kertausharjoituksista, jonne tullaan mielellään.”

Ilvonen vertaa Suomea Ruotsiin. Naapurimaalla ei ole samanlaisia sotakokemuksia kuin Suomella, joten suomalaisnuoria on helppo kouluttaa.

Voi herran jestas sentään. Nyt kutsutut nuoret miehet syntyivät vuonna 1991, 47 vuotta jatkosodan päättymisen jälkeen. Näiden poikien isoisätkään eivät ole enää ”sodan kokeneita”. Millä ihmeen tavalla ruotsalaisnuoria on vaikeampi kouluttaa kuin suomalaisia?

Suomalaisessa turvallisuuspolitiikassa leijuu ”talvisodan henki”. Suomi valmistautuu vuonna 2009 jatkosodan jatkosotaan, jossa kykitään rintamalla Karjalan korvissa ja motitetaan ryssää. Sellaista sotaa ei enää tule.

Surullisinta nykytilassa on hukattujen miestyövuosien lisäksi se, että samalla suljetaan silmät muilta laajoilta turvallisuusuhkilta ja niiden torjumiseen käytettävät resurssit ovat naurettavan pienet.

Miksei Suomella ole laajempaa öljyntorjuntalaivastoa? Onhan tankkerin katkeaminen Suomenlahdella useita kertaluokkia todennäköisempää kuin ”puna-armeijan” panssarikiilan eteneminen Lappeenrantaan.

Ja kaikkein tärkeimpänä, miksi pienikin kustannus ilmastonmuutoksen torjumisesta aiheuttaa valtaisan vastustuksen? Ilmastonmuutos on koko planeetan pahin turvallisuusuhka. Miksei sen torjunta saisi aiheuttaa mitään kustannuksia?

Suomi käyttää vuosittain armeijaansa n. 1,3% bruttokansantuotteestaan. Nicholas Sternin Iso-Britannian hallitukselle tekemän selvityksen mukaan ilmastonmuutoksen torjunta veisi n. 1% maailman bruttokansantuotteesta. ”Business as usual” -malli aiheuttaisi selvityksen mukaan jopa n. 5-20% loven BKT:hen, HDI:stä puhumattakaan. Luulisi olevan taloudellisestikin ajatellen täysin selvää, että ilmastonmuutoksen torjunta on kannattavaa.

Milloin Suomessa noustaan jatkosodan poteroista ja voidaan keskustella turvallisuuspolitiikasta laajemmin? Ei näköjään vieläkään – 64 vuotta viimeisten laukausten jälkeen.

uintia ulkosalla?

Päivän Hesarin mukaan liikuntavirasto aikoo juhlia 90-vuotista taivaltaan pitämällä uimastadionin ulkoaltaan auki vuoden 2009 loppuun saakka. Lämmityksen lisäkustannukset: noin 300 000€.

uimastadion

Ilmastonmuutos, shilmastonmuutos – Energiansäästö, shmenergianshäästö. Käsittämätöntä! Pistää vihaksi. Lopullisesti aamukahvit roiskuivat näppikselle kun liikuntaviraston ajatusten Tonava loihe lausumahan:

Liikuntavirasto puolustaa energiasyöppöä projektiaan juhlavuoden lisäksi muun muassa sillä, että samalla tulee pohdittua miten energiaa voitaisiin säästää muissakin kaupungin liikuntapaikoissa, esimerkiksi tekojääradoilla.

”Ilman tällaista kokeilua emme varmasti lähtisi edes tutkimaan vaihtoehtoja, miten liikuntapaikoista voitaisiin tehdä mahdollisimman energiaystävällisiä.”

Otetaanpas tuo ydinkohta vielä uudestaan, ettei keltään vaan sujahtaisi ohi silmien.

”Ilman tällaista kokeilua emme varmasti lähtisi edes tutkimaan vaihtoehtoja, miten liikuntapaikoista voitaisiin tehdä mahdollisimman energiaystävällisiä.”

Miten tällainen on mahdollista vuonna 2009? Onko asiaa todellakin käsitelty liikuntalautakunnassa ja kaupunginhallituksessa avoimesti kustannukset esitellen? Jos on, niin mikseivät vihreät jäsenet ole älähtäneet? Uuden lautakunnan tulee ottaa suunnitelma välittömästi uuteen käsittelyyn ja torpata tällainen päättömyys.

Energiansäästö ja ilmastonmuutoksen torjuminen tulisi ottaa huomioon kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Asenteissa on vielä paljon korjattavaa, jos tuollaista mennään sanomaan julkisesti.

napapiiri ja ilmastonmuutos

Lehtitietojen mukaan Rovaniemen Ounasvaaralle suunnitellaan maailman suurinta katettua laskettelukeskusta, joka mahdollistaisi ympärivuotisen skimbaamisen.

ounasvaara

Mikä meitä oikein vaivaa?

Mitä osaa termistä talviurheilulaji ei Rovaniemellä ymmärretä?

Eivätkö vuodenajat enää saisi vaikuttaa ihmisten elämään lainkaan?

Pitäisikö Vanhasen hallitukselta vaatia syksyn kieltämistä lailla?

Moskovan ja Pekingin olympialaisten säätilan hallinta oli vasta alkua! Meidän pitäisi pystyä eduskunnan päätöksellä valitsemaan jo kesällä syksyn sadepäivät! Näin niihin sitten voitaisiin ajoissa varautua riittävällä varastolla teetä, keksejä, kaakaota ja Tex Willereitä sateen rummuttaessa tunnelmallisesti ikkunan pieltä. Kesälläkään ei tarvitsisi kenenkään pettyä lomasäihin, jos poutapäivät olisivat tiedossa jo etukäteen!

Ihmiskunta tuntuu vajoavan yhä syvemmälle ”hallinnan” illuusioonsa; maapallo on vain raaka-ainetta, jota voimme ohjata, kuluttaa ja muokata mielihalujemme mukaan välittämättä vuodenajoista, raaka-aineiden riittävyydestä tai ilmakehän kaasukoostumuksesta.

Triumph of Man, indeed.

pelottavia uutisia

HS uutisoi metaanin määrän ilmakehässä lisääntyneen viime vuonna rajusti. Tarkkaa syytä ei (vielä) tiedetä.

Samaan aikaan on uutisoitu myös arktisen merijään ohentuneen dramaattisesti. Pahin uhkakuva on se, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on jo ylittänyt kynnyksen, jossa ilmaston muutoksesta on tullut autokatalyyttinen, eli itse itseään tehostava.

Metaanin määrän lisääntymiselle uskottava selitys on ns. metaaniklatraattien sulaminen, eli ikiroutaan aiemmin sitoutuneen metaanin vapautuminen ilmakehään. Samankaltainen prosessi on hyvä ehdokas myös syypääksi permikauden joukkotuhoon*.

Pakko tunnustaa. Minua pelottaa. Paljon.

Ja ympäristöasioiden vähättely tosiasioista piittaamatta suututtaa. Paljon.

Nyt on aika toimia. Nopeasti.

* Permikauden joukkotuho = noin 251 miljoonaa vuotta sitten tapahtunut eliökunnan historian suurin joukkosukupuutto, jolloin maapallolta hävisi suurin osa eläinlajeista. Tapahtuma muodostaa permi- ja triaskausien välisen rajan.