Minä ja luonnonsuojelu

Kaupunkia rakennettaessa tulee usein eteen tilanteita, jossa vastakkain ovat perinteiset vihreät arvot ja toisaalta, niin, se rakentaminen. Ovatko nämä yhteensovitettavissa? Usein ovat, mutta eivät aina. Miten silloin pitäisi päättää? Etenkin näin vihreänä.

Yritän tässä blogissa hahmottaa omaa ajatteluani ja sen puutteita aiheen liepeiltä. Ovatko päätökseni johdonmukaisia? Teenkö valinnat jollain järkevällä prosessilla? Miten suhtaudun tutkittuun tietoon ja toisaalta pitääkö kaikki päätökset edes pystyä perustelemaan ”rationaalisesti”? Onhan täysin mahdollista että osa omasta ”rationalisuudestani” on todellisuudessa täysin mutua. Enemmän kuin mahdollista. Todennäköistä, suorastaan.

Rajusti yksinkertaistaen ajattelen luonnonsuojelun ja kaupunkisuunnittelun suhteen lokeroituvan seuraavasti:
1. Ilmastonmuutos
2. Luonnonsuojelu
3. Lähiluonto ja virkistys
4. Elinkeinopolitiikka

Ilmastonmuutos

Minulle ilmastonmuutoksen torjuminen oli keskeisin syy liittyä Vihreään puolueeseen. Yhäkin vain Vihreät suhtautuvat globaaliin katastrofiin sen vaatimalla vakavuudella. Muiden puolueiden osalta vaakakupissa painavat enemmän muut seikat.

Uskon vakaasti myös että ilmastonmuutoksen torjuminen ja toimenpiteisiin ryhtyminen on kannattavaa pidemmällä tähtäimellä myös elinkeinopoliittisesti. Ei 2050-luvulla myydä dieselmoottoreita vaan aurinkopaneeleja ja taajuusmuuttajia.

nelja_vuodenaikaaKaupunkisuunnittelussa ilmastonmuutoksen torjunta on läheisessä suhteessa urbanismiin. Tiivis kaupunki on mahdollista rakentaa tehokkaammaksi ja vähemmän luonnonvaroja käyttäväksi. Tiiviissä kaupungissa julkisen liikenteen kulkumuoto-osuus on korkeamp ja liikkumisen tarve vähäisempi. Tiiviissä kaupungissa voidaan tehdä suuremman mittakaavan (lue tehokkaampia) energiaratkaisuja. Tiiviissä kaupungissa syntyvät myös tulevaisuuden elinkeinot.

Tämän vuoksi pidän esim. Helsingin uutta yleiskaavaa erinomaisen vihreänä. Sen ansiosta mm. jopa 89% helsinkiläisistä voi vuonna 2050 asua raideliikenteen runkoverkoston äärellä.

Samalla tiivis kaupunki vähentää rakentamispainetta muualla. Ei kaavoiteta haulikolla pakettitaloja pitkin Uudenmaan peltoja, ja lisätä turhaa yksityisautoilua. Tämä säästää sekä luontoa, ilmastoa että rahaa. Täytyy aina muistaa että Helsinki ei tee päätöksiä tyhjiössä.

Luonnonsuojelu

Luonnonsuojelu sellaisenaan taas tarkoittaa minulle näyttöön perustuvaa suojelutarvetta. Mm. biotyypit, eläin- ja kasvilajit, esiintymät ja niitä yhdistävät viherkäytävät. Jos jollain tuottoisalla tontilla on Uudenmaan ainoa ”hyppykuppasontiaisen” pesimäalue niin sitten siinä on sellainen eikä siihen rakenneta. Piste. Jos tehtaan rakentaminen vaarantaa Natura-aluetta, sitä tehdasta ei rakenneta. Piste.

Luonnonsuojelullisia arvoja on mielestäni kuitenkin mahdollista priorisoida ja tutkia. Esim. Helsingin karttapalveluiden luontoarvoselvitykset ovat olleet hyvä työkalu. Ja luonnonsuojelullisten päätösten tulee perustua näyttöön suojelutarpeesta.

Vallisaaren käppyröitä

Vallisaaren käppyröitä

Osin myös luonnonsuojelu on mielestäni alisteista ilmastopolitiikalle. Yksittäistä lajia tai esiintymää voi olla turha suojella jos ennuste on se että koko elinympäristö tuhoutuu ilman voimakkaita ilmastotoimia. Tällaista harkintaa on voitava käyttää jos esimerkiksi lajia esiintyy merkittävästi muualla Suomessa Helsingin lisäksi. Esim. edellä mainitsemani julkisen liikenteen runkoverkosto ajaa tavoitteena ohi joistain suojelullisista kohteista. Helsingin ilmastokestävyys voi olla priorisointiperuste.

Suomessa olisi hyvä ottaa laajemmin käyttöön myös kompensaatiot – jos luontoarvoa heikennetään jossain, sitä voisi olla mahdollista parantaa toisaalla.

Lähiluonto ja virkistys

Suurin osa näkyvistä luontokiistoista Helsingin kuntapolitiikassa ei kuitenkaan liity suoraan ilmastopolitiikkaan tai luonnonsuojeluun vaan lähiluontoon.

Helsinki on vihreä kaupunki. Tämä ei ole New York, josta pitää matkustaa pitkät pätkät päästäkseen aitoon metsään. Helsingin ominaispiirre on se että joka puolella kaupunkia on aitoa luontoa. Ei vain puistoa ja puita, vaan kunnollista ”metsän tuntua”.

Tästä periaatteesta tulee pitää kiinni.

pihlajamäkiMutta toisin kuin luonnonsuojelullisia kohteita päätettäessä, lähiluonnon kohdalla vastaavia ”tiukkoja” kriteereitä ei ole. Kyse on valinnasta, arvovalinnasta. Lähiluonnon suojelemisen perustaksi riittää ja pitää riittää vaikka se että jokin paikka on ”nätti”. Tai se että alueen asukkailla on muuten vain kiinteä suhde siihen. Vaikka joku tontti voi kaavoittajan silmiin näyttää turhalta pusikolta, voi se olla arvokkaiden muistojen metsä asukkaille.

Miten sitten lähiluontoa voi päättäjä arvottaa? Onko niin että ainuttakaan puuta ei saa kaataa mistään? Vai onko kaikki valitus vain nimbyilyä?

Itse ainakin pyrin katsomaan alueen kokonaistilannetta? Pätevätkö puolustajien perustelut? Entä kaavoittajan? Mikä on muutoksen mittakaava? Syntyykö rakentamisesta liian pitkä etäisyys lähiluontoon? Mikä vaikutus muutoksella on virkistyskäyttöön? Onko alueella myös luonnonsuojelullisia arvoja? Voiko muutos johtaa lisämuutoksiin (slippery slope)? Edistyykö jokin muu vihreä arvo? Tuoreessa muistissa on esim. tapaus jossa pyöräily ja lähimetsä olivat napit vastakkain.

Elinkeinopolitiikka

Tämä otsikko voi tuntua oudolta luonnonsuojelupohdinnan keskellä. Se on kuitenkin keskeistä jos haluamme onnistua ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnonsuojelussa.

En usko luonnonsuojelun tai ilmastonmuutoksen torjumisen onnistuvan yhteiskunnassa, jossa ei ole työtä ja hyvinvointia. Ei ainakaan demokraattisesti. Me ihmiset olemme valmiimpia jakamaan omastamme jos perusturvallisuutemme on kunnossa. Siksi eriarvoisuuden kasvu on mielestäni suurin yksittäinen uhka ympäristönsuojelulle ja vihreille arvoille. Itse johdan tästä ajatuksesta suoraan myös Vihreän sosiaali- ja koulutuspolitiikan perustan.

Tämän vuoksi toisinaan on otettava huomioon myös taloudellisia seikkoja päätöksiä punnittaessa. Helsingin on oltava houkutteleva kaupunki, jos haluamme ylipäätään saada ympäristöä suojelevia päätöksiä läpi.

kesa_stadiSumma summarum

Luonnonsuojelu, etenkään lähiluonnon, ei ole mustavalkoinen kysymys jos haluamme rakentaa lisää kaupunkia. Jännitteitä löytyy niin ilmastotavoitteiden ja lähiluonnon suojelemisen väliltä kuin elinkeinopolitiikan ja luonnonsuojelun. Eikä tässä edes olleet kaikki osatekijät. On helppo keksiä koko liuta muuttujia, jotka on otettava huomioon päätöksiä tehtäessä.

Päätökset on tehtävä kohde kerrallaan. En kykene keksimään yleissääntöä joka pätisi aina ja kaikkialla. Kaupunki johon ei rakenneta mitään kun ei ole pidemmällä tähtäimellä hyväksi lähiluonnollekaan. Toisaalta Helsingin täytyy säilyttää sielunsa.

Ajatteluni on myös muuttunut viime vuosina ja toivon että se elää tulevaisuudessakin. Jo se että valtuustossa istun Leo Straniuksen vieressä on saanut aikaan monia hyviä keskusteluja, joissa minun on ollut pakko kyseenalaistaa omat näkemykseni. Jatketaan keskustelua.

Kaupunginhallitus 29.9.2014

Tulevana maanantaina luvassa aikamoinen kokous. Palmian ratkaisu ja lausunto sote-laista etenevät. Lisäksi uuden kaupunkisuunnittelusta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan etsintä starttaa!

1 V 8.10.2014, Kaupunginvaltuuston kokoontuminen vuonna 2015

ok. 21 kokousta luvassa anno domini 2015.

2 V 8.10.2014, Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan virkasuhteen päättyminen

ok. Tämän syksyn mielenkiintoiset kuviot sen kun jatkuvat. Tätä nykyä Helsingin kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat valitaan seitsemän vuoden kausiksi kerrallaan. Tämä on demokratian kannalta melko ikävää kun vaalit ovat neljän vuoden välein. Kaupungin johto ei vastaa poliittisia voimasuhteita. Tämän vuoksi olemme ajaneet Helsinkiin jo toistakymmentä vuotta ns. pormestarimallia, jossa pormestari ja apulaispormestarit valittaisiin aina vaalikausittain vaalituloksen mukaisesti. Tämä olisi myös kuntalain hengen mukaista toisin kuin nykyinen malli, jossa kaikki yhdessä leikimme että valitsemme epäpoliittisia virkamiehiä, vaikka tosiasiassa valinnat ovat poliittisia.

Nykyisen järjestelyn valuviat näkyvät selvästi. Kaupunkisuunnittelusta vastaavaa tointa on hoitanut viimeisen seitsemän vuoden ajan demaritaustainen Hannu Penttilä. Seitsemän vuotta sitten sosialidemokraatit olivat yhä valtuuston toiseksi suurin puolue ja heille kuului oikeutetustikin kaksi apulaiskaupunginjohtajaa. Nyt demarit ovat olleet kolmanneksi suurin puolue jo viisi ja puoli vuotta. On aika vaihtaa kaupunginjohtajaa vihreämpään suuntaan. Ainakin Osmo Soininvaara on ilmoittanut kiinnostuksensa pestiin.

Kuulen heti vastalauseen. Miksi apulaispormestareiden tulisi olla poliittisia? Perustelu on selkeä: ylimmät virkamiehet käyttävät merkittävää poliittista valtaa. Heidän poliittisella taustallaan on merkitystä. On rehellisempää että taustat tuodaan julkisesti esiin eikä jatketa nykyistä jo farssin piirteitä saanutta menettelyä enää yhtään pidempään. Alemman tason virkamiesten poliittisista läänityksistä Helsingissä on päästy eroon jo aiemmin ja hyvä niin.

Tavoitteena on että valtuusto valitsee uuden apulaiskaupunginjohtajan 26.11.2014. ja nykyisen akj:n virkasuhde päättyy 13.1.2015.

3 V 8.10.2014, Yleisten töiden lautakunnan varajäsenen valinta
4 V 8.10.2014, Eläintarhan johtokunnan jäsenen ja puheenjohtajan valinta

ok. Demarit valitsevat yleisiin töihin varajäsenen ja me valitsemme Eläintarhaan uuden puheenjohtajan.

5 V 8.10.2014, Periaatepäätös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta annettavasta Helsingin kaupungin lausunnosta

Iso asia, joka jäi viime viikolla pöydälle. Ensi maanantaina lausuntoluonnos etenee kohti valtuustoa, joka käy asiasta periaatekeskustelun, jonka pohjalta lausunto lopullisesti annetaan.

Varsinainen lausunto annetaan sosiaali- ja terveysministeriölle vastauksena neljäänkymmeneen kysymykseen, joista suurin osa on kyllä/ei/ei kantaa -muotoisia.

Itse pidän tärkeimpänä että Helsingin lausunnossa todetaan selvästi että

1. Helsinki ei hyväksy äänileikkuria ja
2. Järjestäminen ja tuottaminen on pidettävä erillään.

Kaupunginhallituksen pohjaesityksessä nämä seikat mielestäni ovat selvästi.

6 V 8.10.2014, Palmia-liikelaitoksen toiminta- ja hallintomallien järjestäminen

Kirjoitin blogille laajemmin Palmiasta ja Vihreiden positiosta muutama päivä sitten. Tilanne ei ole kummemmin muuttunut. Yhä suunnitelmamme on maanantaina tehdä pohjaesitykseen maanantaina seuraavat muutosesitykset, joille toivomme tukea sekä vasemmalta että oikealta.

1. Kilpailutustavoitteita maltillistetaan. Haluamme että ne eivät olisi sitovia tavoitteita vaan ylärajat, joiden puitteissa hallintokunnat voivat kilpailuttaa sen mitä pitävät tarkoituksenmukaisena.

2. Ruokapalvelukonseptin valmistumisen jälkeen arvioidaan uudelleen, mikä palvelujen kilpailutustaso on konseptin toteutumisen kannalta tarkoituksenmukainen.

3. Ei siirretä virastoista esitettyjä päiväkotien siivoajia ja teknisen työn kalustonhoitajia yhtiöön. Emme näe että liittyisivät Palmian hallintomallin järjestämiseen, emmekä pidä siirtoja perusteltuna.

Yhä minun on vaikea ymmärtää miksi vasemmisto näitä ehdotuksiamme vastustaa.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 8.10.2014, Laajasalon Gunillantien ja Svanströminkujan alueen asemakaavan muuttaminen (nro 12228, Gunillantien ja Svanströminkujan alue)

ok. Täydennysrakentamista Laajasaloon. 29290kem2 ja 650 uutta asukasta.www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-09-29_Khs_34_El_4BF2F0AD-4599-4001-83CA-888A1298640A_Liite_pdfKauniisti uppoavat maastoon vaikka kokonaistehot yhä lähiömäiset ovatkin.www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-09-29_Khs_34_El_AA9D0042-97BE-4163-AFE1-E907EE300351_Liite_pdf
SIVISTYSTOIMI

1 V 8.10.2014, Eron myöntäminen tietokeskuksen johtajan virasta

ok. Nykyinen johtaja Asta Manninen jää eläkkeelle 1.4.2015.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Asuntolautakunnan virkamatka Amsterdamiin, Alankomaihin 30.9.-3.10.2014

ok.

Virkamatkan tarkoituksena on tutustua seuraaviin teemoihin: social housing, segregaation torjunta, monikulttuurisuus, yhteisöllinen asuminen ja erityisryhmät. Matkalla tutustutaan myös Amsterdamin kaupunginosiin, asumiseen, arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun sekä tavataan paikallisia viranomaisia.

4 Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi

ok. Kataisen hallituksen viimekeväisen kehysriiheen ja Stubbin hallituksen ohjelmaan liittyviä päätöksiä. Helsingin seudun kunnat sitoutuvat rakentamaanja kaavoittamaan lisää. Vastaavasti valtio sitoutuu osallistumaan alueen suuriin liikenneinvestointeihin. Helsinkiä tässä koskettavat eniten päätökset Pisaran rahoittamisesta ja valtion toimintojen päättymisestä Malmin lentokentällä viimeistään vuonna 2020. Eli Pisara rakennetaan ja Malmin lentokenttä suljetaan, kaavoitus tiivistyy. Hyvä. Lapio maahan.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Puolustusvoimien hakemuksesta (Santahaminan raskasaseammunnat)
2 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Puolustusvoimien hakemuksesta (Santahaminan pistooli- ym. ampumarata)

ok. Pitäähän poikain ampua saada. Santahaminassa ammutaan raskailla aseilla ja käytetään räjähteitä hakemuksen mukaan noin 125 päivänä vuodessa. Santahaminan ampumaradoilla ammutaan noin 1,45 miljoonaa laukausta vuosittain.

Kaupunginhallitus puoltaa lupien myöntämistä jos ympäristölautakunnan esittämät näkökohdat (meluntorjunta, toiminnan ympäristövaikutukset) huomioidaan.

3 Alakivenpuiston puistosuunnitelman hyväksyminen, VIO nro 5667/1

ok. Vartiokylään rakennetaan puisto Myllypuron entisen kaatopaikan tilalle, kustantaa kaksi miljoonaa Alueen keskelle on rakennettu noin 20 metriä korkea mäki. Hienolta vaikuttaa.
Liite_pdf

4 Valtuutettu Pia Pakarisen toivomusponsi Kauppatorin kojuista
5 Valtuutettu Yrjö Hakasen toivomusponsi Kauppatorin käsityöläispaikkojen vuokraamisen periaatteista

ok. Pia toivoi että voitaisiin selvittää voisiko Kauppatorille rakentaa kesäajaksi vähän pysyvämpiäkin myyntipisteitä. Nostaisi varmasti laatutasoa, onhan ne muoviset teltat vähän, no, muovisia. Esittelijä vastaa että meillä on työryhmä, joka käsittelee torin myyntikojujen yhtenäistä ilmettä. Saavat työnsä valmiiksi lokakuun loppuun mennessä. Katsotaan sitten uudestaan.

Yrjö puolestaan halusi varmistaa että torilla myydään aitoja käsitöitä eikä ”tehdasmaisesti valmistettuja tuotteita”. Esittelijä toteaa että ”Kauppatori säilyy kausimyyntipaikkojen osalta käsityön myyntipaikkana. Kausimyyntiluvalla saa myydä vain oman yrityksen käsitöitä, ja luvan voi saada vain suomalaisen y-tunnuksen omaava yritys. Uudistusten myötä toritoimintaa on entistä helpompi valvoa.”

6 Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmasta 2014

ok. Pöydältä. Toteamme suunnitelman olevan oikean suuntainen, se vähentää metron kanssa päällekkäistä bussiliikennettä.

Vaikutukset Helsingissä ovat suurimmat tietenkin Lauttasaaressa ja sitten kerrannaisvaikutukset syntyvät myös linjojen toisiin päihin Maunulassa, Itä-Pakilassa ja Veräjämäessä. Lausunto kritisoi Lauttasaaren linjastoratkaisuja ja toivoo jatkokehittelyä ja kritiikki näyttää ihan perustellulta. Ehkäpä Lauttasaaren liityntäliikennettä voisi täydentää kutsulinjoilla?www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-09-22_Khs_33_El_67CB37E9-3030-4D0D-BA22-3F954E060B07_Liite_pdfMaunulalaiset puolestaan ovat keränneet yli tuhannen nimen adressin bussin 62 säilyttämiseksi ja sen ilta- ja viikonloppuliikenteen aloittamiseksi uudelleen.

Bussi 62:n viikonloppuvuorot lopetettiin joitain vuosia sitten, ja sitä korvaa nykyisin bussi 66. Tulevaisuudessa 66 halutaan tahdistaa 67:n kanssa, joka parantaa maunulalaisten palvelua. Koska sen suunnitellaan jatkavan Maunulasta Kuninkaantammeen, niin sitä ei voi enää laittaa kiertelemään. 62 säilyttäminen irtolinjana vain Maunulaa varten puolestaan maksaisi ihan merkittävästi.

Maunulalaisten suurin huoli tuntui liittyvän vaihdottomaan yhteyteen keskustaan. Tähän voitaisiin varmaankin 62:n liikennöinnin lisäämistä paremmin vastata esim. jatkamalla 51:n reittiä Rautatieasemalle Hakaniemen sijaan. Tämän vuoksi ajattelimme ehdottaa ensi viikolla seuraavaa muotoilua lausuntoon:

“Mahdollisuudet säilyttää vanhasta Maunulasta suora bussiyhteys Rautatientorille tulee vielä selvittää.”

Tämä antaisi yhden tietyn vuoron säilyttämistä laajemmat mahdollisudet pohtia kuin suora yhteys saadaan toteutettua.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Herttoniemen yritysalueen eteläosan rakennuskiellon pidentäminen (nro 12297)

ok. Tontit vajaakäytöllä, suunnittelua jatketaan.

2 Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyistä valituksista asemakaava-asiassa (piirustus nro 12234 Herttoniemi tontti 43257/1, Reginankuja 3)

ok. Valtuuston kesällä tekemästä kaavapäätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. Todetaan että ”Kaava perustuu MRL:n edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Päätös on muiltakin osin lain mukainen.

Pitikö tästäkin oikeasti valittaa? Näköjään. Parkkipaikka korvataan talolla. Valittajina viereiset kerrostalot. Ja tontti oli aiemminkin kaavoitettu liike- ja julkisten rakennusten alueeksi. Että joka tapauksessa siihen oli tulossa taloja.

Tämä korvautuu
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-05-26_Khs_21_El_CE3EAFCE-BE0B-4C3A-99EC-BBDC9D63B3BD_Liite_pdf
tällä
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-05-26_Khs_21_El_CE3EAFCE-BE0B-4C3A-99EC-BBDC9D63B3BD_Liite_pdf

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi ehkäisevästä päihdetyöstä

Helsingin kaupunginhallitus pitää lain päivitystä käsitteineen tarkoituksenmukaisena. Esittelijä toteaa kuitenkin lakiesityksen nostavan kuntien vastuita ja kustannuksia. Rakennepoliittiseen ohjelmaan viitaten toivotaan vastaavaa lisäystä kuntien tuloihin tai jonkin muun vastuun vähentämistä.

2 Valtuutettu Päivi Storgårdin toivomusponsi Ruusulankadun asumisyksikön asumispalveluista

ok. Todetaan että henkilökuntaa on riittävästi kaupunginosaan integroidutaan lähialue-verkostojenkin kautta.

3 Muutos vapaaehtoistyön neuvottelukunnan kokoonpanossa

ok. Rakennusvirasto vaihtaa edustajaansa.

SIVISTYSTOIMI

1 Valtuutettu Laura Kolben toivomusponsi Pasilan konepaja-alueen historiallisesta pienoisnäyttelystä

ok. Todetaan että ”Kaupunginmuseo on julkaissut Pasilan konepajasta FM Jouni Eerolan kirjoittaman historiateoksen yhteistyössä Pasilan konepajan perinneyhdistyksen kanssa. Kohteesta löytyy muutenkin tietoa ja aineistoa. Mutta että pienoismalleihin ei ole varaa.

I <3 investointikatto (osa 1)

Viime viikolla Helsingin Sanomat kertoi että ”Helsingin uudet alueet uhkaavat kariutua” koska ne eivät mahdu kaupungin investointikattoon. Ja jutussa poliitikot vasemmalta oikealle voivottelivat tilannetta. Jestas sentään, itsehän me se investointikaton vain 15 kuukautta sitten sovimme. Näinkö heikko lähimuisti on Helsingin päättäjillä?

Mistä on kyse? Ja miksi investointikatto on mielestäni yhä hyvä idea? Ja mikä se ylipäätään on?

Kaikki valtuustoryhmät valtuuston yksinäistä kommunistia lukuunottamatta neuvottelivat ja sopivat viime vuonna valtuustostrategiasta. Se on hiukan ”hallitusohjelman” kaltainen päätöksentekoa ohjaava sopimus – vähemmän sitova tosin, sillä mukana olivat niin Sosialidemokraatit, RKP, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset, Vihreät kuin Kokoomuskin. Strategian keskeisimpiä yhdessä neuvoteltuja linjauksia oli se että kaupungin menokasvua ja investointeja pyritään hillitsemään. Investointikatto on yksinkertaisesti poliittinen sopimus siitä että investointien taso pyritään vähentämään noin 435 miljoonaan euroon vuosittain, tietenkin inflaatiokorjaten. Viime vuosina investointeja on tehty noin 500 miljoonaa euroa vuodessa.

Näiden linjausten lisäksi päätettiin suunnitella hankkeita ensimmäistä kertaa kymmenen vuoden jänteellä. Näin jälkikäteen ajateltuta tuntuu aivan käsittämättömältä että kaupunkimme investointeja on käsitelty aiemmin poliittisesti vain muutama vuosi eteenpäin!

Tästä päästäänkin investointikaton ja 10 vuoden investointisuunnitelman ehkäpä tärkeimpään muutokseen: se pakotti meidät päättäjät tekemään valintoja. Nyt oli pakko asettaa hankkeita tärkeysjärjestykseen. Ei voitu vain valmistella kaikkea kivaa ja toivoa sen toteutuvan. Oli pakko priorisoida. Kaikkea ei tulla toteuttamaan. Ja kustannustehokkaiden suunnitelmien toteutuminen on todennäköisempää.

Konkretiaksi investointikatto muuttui viime syksyn budjettineuvotteluissa. Lopputulokseen voi vihreä olla vain tyytyväinen. Pähkinänkuoressa: kouluja korjataan enemmän kuin koskaan aikaisemmin, päiväkoteja rakennetaan, joukkoliikenteen rahoitusta nostettiin, kaikki isot tie- ja tunnelihankkeet siirtyivät 2020-luvulle ja pyöräilyyn satsataan vihdoin kunnolla. Myös uusien alueiden rakentamiseen laitetaan rahaa. Otson blogilla oli hyvä kuva muutoksista:
hesari-tunneliverkko-siirtyy
Tänä keväänä investointikatto on tarkoittanut mm. sitä että emme rakentaneet Töölönlahdelle 66 miljoonan euron puistoa – oikeastaan emme edes harkinneet sitä, vaan puisto pystytetään kuudella miljoonalla eurolla. Kaupunginhallitus ja investointikatto säästivät 60 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja. Ei kehno saavutus, sanoisin.

Investointikatto myös lisäsi päätöksenteon demokraattisuutta siirtämällä valtaa virkamiesvalmistelusta poliittisille päättäjille. Ymmärrän kyllä miksi tämä sapettaa Helsingin Sosialidemokraatteja.

Poliittisella puolella todellisuuden muutos on jo ymmärretty ja pääosin hyväksytty, mutta suunnittelupuolen asennemuutosta odotellaan yhä. Onko mitään järkeä käyttää aikaa, rahaa ja vaivaa sellaisten suunnitelmien valmisteluun, joiden toteuttamiseen ei ole milllään järjellisellä aikajänteellä varaa?

Uusien asuinalueiden, puistojen, liikenneväylien rakentaminen on tietenkin tarpeen. Helsingissä on kuitenkin valitettavan usein käynyt niin, että uudisalueisiin kytketään hankkeita jotka eivät ole niiden rakentamisen kannalta tarpeellisia tai ovat niin kalliita, ettei niitä käytännössä pystytä toteuttumaan. Esimerkiksi Arabiassa ei ole edellenkään uimalaa, koska suunnitelma rekan kestävine lauttalaitureineen on liian kallis, Koivusaaren rakentaminen puolestaan on seissyt ylikalliin moottoritieliittymän ja betonikannen vuoksi.

Toisenlainen suunnittelu on täysin mahdollista. Sen osoitti 60 miljoonaa euroa edullisempi puistosuunnitelma. Myös Koivusaaresta (200 miljoonaa), Jätkäsaaren terminaalista (130 miljoonaa) ja monesta muustakin kohteesta on varmasti mahdollista suunnitella hyviä kustannuksin, jotka mahtuvat nykyiseenkin investointikattoon. Investointikaton pitäisi ohjata suunnittelemaan taloudellisesti realistisempia hankkeita, joiden toteutuminen on vastaavasti todennäköisempää.

Onko nykyinen investointikatto täydellinen ratkaisu? Ei. Onko se parempi kuin aiempi käytäntö? Ehdottomasti. Investointikatto ja 10 vuoden investointisuunnitelma ovat hyviä työkaluja, joilla investointien kustannusvaikutukset tuodaan mukaan poliittiseen päätöksentekoon pitkäjänteisemmin. Samalla toivottavasti myös suunnittelu muuttuu kustannustietoisempaan suuntaan. Vaikea tätä on huonona kehityksenä pitää.

Kaupunginhallitus 26.5.2014

Eurovaalien vuoksi listablogaus poikkeuksellisesti vasta kokouspäivänä. Koko nippu kaavoja ja kaavavarauksia, Jätkäsaaressa alkaa pysäköintipolitiikkapaperikin vaikuttaa. Varhaiskasvatuksesta lausutaan ja päästään varmasti äänestelemäänkin. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 4.6.2014, Kaupunginhallituksen varajäsenen valinta

ok. Jussi ei ole oikein ehtinyt jatkuvien työkiireidensä, laulu vie miestä eikä mies laulua, vuoksi osallistua kaupunginhallitusryhmän toimintaan. Valitsemme tilalle sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen Hannu Tuomisen, joka toimi kaupunginhallituksen varajäsenenä myös edellisellä kaudella. Lisää Hannuja kaupunginhallitukseen! Ei voi mennä huonosti!

2 V 4.6.2014, Maankäyttösopimukseen liittyvän sopimuskorvausjärjestelyn perusteella myönnettävä ylitysoikeus vuoden 2014 talousarvioon

ok. Pasilan valmistelu etenee.

VR suorittaa kaupungille yhteensä 12,5 miljoonan euron arvoisen korvauksen. Tästä summasta suurin osa, 12,1 miljoonaa, on rakennuksia ja rahallisena korvauksena vain noin 360000 euroa. Kaupungin kirjanpidossa luovutettava korvaus käsitellään ”kiinteistöjen ostona”, johon tarvitaan vastaava määräraha.

Esittelijä toteaa että tämä ”kiinteistöjen osto” ylittää investointikaton, mutta toisaalta ”Kaupungin on tarkoitus luovuttaa KT-tontti lähivuosina myymällä, jolloin kaupunki saa myynnistä merkittävät investointitulot.”.

Päätöshän on järkevä, pakollinen oikeastaan, mutta keskustelu nykymuotoisen investointikaton järkevyydestä olisi hyvä avata. Kannattavia investointeja ei kannattaisi missään nimessä lykätä lähes sattumanvaraisesti määritellyn ”katon” vuoksi. Voitaisiinko ajatella että edes lisärakentamisen mahdollistavat erittäin kannattavat perusinvestoinnit otettaisiin katon alta pois? Kaupunki kasvaa, sitä ei pitäisi jarruttaa.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 4.6.2014, Kaartinkaupungin tontin 50/5 asemakaavan muuttaminen (nro 12081, Ludviginkatu 3-5)

ok. Rakennukset suojellaan ja käyttötarkoitus määritellään, rakennusoikeuslukua lisätään kiinteistölle myönnetyn ullakkorakentamisen verran. Pihalle tulee pieni laajennusosa. Tonttiteho 4,3.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-05-26_Khs_21_El_256EE3ED-B50B-4F98-B08B-87FD8E6A62D4_Liite_pdf
2 V 4.6.2014, Länsisataman tonttien 20007/15 ja 16 sekä katuaukion asemakaavan muuttaminen (nro 12246, Jätkäsaarenlaituri 1)

ok. Asemakaava muuttuu hotellirakennuksien korttelialueesta ”asuinrakennusten sekä hotelli- ja toimitilarakennusten korttelialueeksi”. Taustalla Helsingin kaupungin, SRV Oyj:n ja Stora Enson järjestämään arkkitehtuurikilpailuun sekä Helsingin asuntotuotantotoimiston järjestämä Suunnittele ja rakenna -laatukilpailu. Tonttiteho 3,84.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-05-26_Khs_21_El_6582B81F-2A20-4CE7-88CD-995B9FA8581D_Liite_pdf
Korttelin autopaikkamääräykset poikkeavat hiukan perinteisestä. Niitä on muutettu joustavampaan suuntaan siten että korttelissa on mahdollista kokeilla helmikuussa hyväksytyn pysäköintipolitiikkapaperin kärkitoimenpiteitä. Mahtavaa.

3 V 4.6.2014, Herttoniemen vesialueen asemakaavan hyväksyminen ja tontin 43257/1 sekä katu- ja vesialueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12234, Reginankuja 3)

ok. Pitkään rakentamattomana ollut liike- ja julkisten rakennusten tontti muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi.

Tämä korvautuu
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-05-26_Khs_21_El_CE3EAFCE-BE0B-4C3A-99EC-BBDC9D63B3BD_Liite_pdf
tällä
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-05-26_Khs_21_El_CE3EAFCE-BE0B-4C3A-99EC-BBDC9D63B3BD_Liite_pdf
4 V 4.6.2014, Itäkeskuksen Maamerkin tontin vuokrausperusteet (Vartiokylä, Itäkeskus, tontti 45179/3)

ok. ”Itäkeskuksen Maamerkki” muutetaan toimistorakennuksesta asuinrakennukseksi ja nyt päätetään sen tontin vuokrausperusteista. Kova on paine saada lisää asuntoja. Esittelijän mukaan ”Maamerkki-rakennus toimistona on elinkaarensa päässä, alueella on ylitarjontaa toimistotiloista ja kohde asuntohankkeena tuo positiivisia seurannaisvaikutuksia kaupunkikuvaan, ympäristöön ja alueen palveluille.”. Enkä ole eri mieltä.
Helsinki_kartta__karttahaku__karttapalvelu_-_Fonecta_fi
5 V 4.6.2014, Jakomäen asuntotonttien ja neljän autopaikkatontin vuokrausperusteet (tontit 41200/24, 26 ja 27, 41283/1 ja 41284/1)

ok. Vuokrausperusteita Jakomäen täydennysrakennuskohteille.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 V 4.6.2014, Lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen toteutumisen seuranta

ok. Merkitään tiedoksi. Yleisesti todetaan helsinkiläisten lasten pääsyn lastenpsykiatriseen hoitoon olevan hyvällä tasolla.

– lastenpsykiatristen potilaiden määrä kasvoi 6,5 % verrattuna edelliseen vuoteen ja käyntien määrä lisääntyi 9,3 %. Potilaiden lukumäärä on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla vuodesta 2010.
– odotusajan mediaani oli 14 vuorokautta, uuden akuuttihoitoyksikön perustamisen (lokakuu 2013) jälkeen hoitoon pääsy nopeutunut ”huomattavasti”.
– nuorisopsykiatrian lähetteiden määrä pysynyt vakaana

SIVISTYSTOIMI

1 V 4.6.2014, Herttoniemen ala-asteen koulun ja Siilitien peruskoulun hallinnollinen yhdistäminen

ok. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle Herttoniemen alueen koulujen hallinnollista yhdistämistä.

Alueen kahta koulua johtaa jo nyt sama rehtori. Hän joutuu pyörittämään tällä hetkellä kahta hallintoa. Hallinollisessa yhdistämisessä on tällä kertaa kyse juuri siitä – hallinnosta. Tiloja ei suljeta, montessoripedagogiikasta ei luovuta ja 1-2 -luokkalaisten lähikoulu ja lyhyt koulumatka turvataan. Säästöjäkin syntyy 50 000–70 000 euroa vuodessa.
herttoniemi
Kun poliitikoilta kysytään mistä pitäisi säästää, niin useimmiten vastaus on että hallinnosta. Tässä olisi nyt mahdollisuus siihen.

Olen tutustunut kaikkeen meille esiteltyyn materiaaliin. Lisäksi vierailin kyseisillä kouluilla, olen lukenut vanhempien selvitykset ja puhunut puhelimessa sekä aluearkkitehdin että koulun rehtorin kanssa. Olen vakuuttunut myös siitä että sekä opetusvirasto että koulun rehtori haluavat tulevaisuudessakin pitää yllä montessoripedagogista koulua Helsingissä. Tämä on kirjattu päätökseenkin niin selvästi kuin se voidaan kirjata:

Yhdistetyssä koulussa toteutetaan vuosiluokkiin sitoutumatonta opetusta valtakunnallisen opetussuunnitelman säädökset huomioon ottaen.

Tämän linjauksen linjajohtaja Merja Kyllönen vahvisti vielä kaupunginhallitukselle antamassaan lisäselvityksessä. Montessoripedagogiikasta ei olla luopumassa.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausuntopyyntö Tmi Osa-Tattiksen ympäristölupahakemuksesta (ESAVI/555/04.2010)

ok. Kaupunginhallitus lausuu aluehallintovirastolle että autopurkamo Tattarisuolla on ihan ok.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Jätkäsaaren korttelin nro 20813 varausehtojen muutos (Länsisatama, Jätkäsaari, tontit 20813/1-3)

ok. Asumisoikeustuotannon sijaan Jätkäsaareen rakentuu valtion korkotukemia vuokra-asuntoja vanhuksille ja vaikeasti vammaisille.

2 Tonttivarausten uusiminen Honkasuon Haapaperhosen alueella (Malminkartano, korttelit 33354, 33355 ja 33356)

ok. Rakennuttajat ovat hiukan vaihtuneet mutta yhä rakennetaan puurakenteista matalaenergiataloa. Pyritään saamaan lisää toimijoita markkinoille.

3 Alueen varaaminen Roihupellon yritysalueelta DC-ROI Helsinki Oy:lle konesali- ja siihen liittyvien toimitilojen suunnittelua varten

ok! Loistava homma. Toivottavasti tämä upea investointi Helsinkiin toteutuu. Uudemman ajan paperikone.

DC-ROI-Helsinki Oy:n Data Center -kampushanke on uudenlainen, aiempaa laajemman konesalipalvelukokonaisuuden konsepti. Hanke on Pohjoismaiden suurin ICT-lippulaivahanke, jonka innovatiiviset uudet teknologiaratkaisut toisivat työpaikkoja Helsinkiin, suuria investointeja sekä verotuloja Suomeen ja vientituotteita maailmalle.

Otso kirjoitti konesalien geopolitiikasta männä viikolla laajemmin.

4 Alueen varaaminen Roihupellon yritysalueelta Nordic Real Estate Partnersille, Pelican Finland Holding Oy:lle ja Rautemaa Oy:lle toimitalo- ja liikekeskushanketta varten (Vartiokylä, tontti 45197/3 sekä siihen liittyvät määräalat, Varikkotie 1 – 7)

ok.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Lausunto luonnoksesta esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi

Pöydälle. Vaalien vuoksi en vaan ole ehtinyt perehtyä asiaan lainkaan.

2 Lausunto lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n muuttamisesta ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta (subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen)

Tähän tulemme esittämään muutosehdotuksia yhdessä Vasemmistoliiton kanssa.

3 Lausunto varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä

Tulemme esittämään lausuntoon varhaiskasvatuslautakunnan linjausten mukaisia muutoksia. Esittelijä Laura Räty oli kirjoittanut lausuntonsa ne ohittaen.

SIVISTYSTOIMI

1 Kulttuurikeskuksen yhteispalvelupäällikön virkaan ottaminen

ok. Kulttuurikeskuksen yhteispalvelupäällikkö pyörittää hallintoa ja Anna Mattila vaikuttaa esittelyn perusteella hyvältä valinnalta.

Kaupunginhallitus 19.05.2014

Pitkä lista. Tällä viikolla kaupunginhallitus lausuu lakiluonnoksista, yhtiöittää Helenin ja Sataman, uudistaa valtuustoaloitteiden käsittelyä, korjaa Hakaniemen metrohallia ja rakentaa lisää opiskelupaikkoja ammattioppilaitokselle.

Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 4.6.2014, Eräiden vuoden 2014 talousarvioon merkittyjen määrärahojen ylittäminen ja siirtäminen

ok.

– Kiinteistövirastolle oli käynyt 3,8 miljoonan euron ”virheellinen kirjanpitokirjaus”, josta johtuen ehdotetaan että sen suuruinen määräraha myönnettäisiin ylitysoikeutena vuoden 2014.
– Lähiörahastosta rahoitettaviin hankkeisiin varaudutaan viidellä miljoonalla
– Lisäksi tehdään 10 miljoonan euron määrärahasiirto momentilta toiselle. Ei lisää talonrakennukseen varattuja määrärahoja.

2 V 4.6.2014, Helsingin Satama -liikelaitoksen yhtiöittäminen
3 V 4.6.2014, Helsingin Energia -liikelaitoksen yhtiöittäminen

Isot asiat. Viime syksynä voimaan tulleen kuntalain muutoksen mukaan ”kuntien on annettava kilpailutilanteessa markkinoilla hoitamansa tehtävät osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi” eli tämä on ns. yhtiöittämisvelvollisuus.

Tästä johtuen Helsingin on yhtiöitettävä osa liikelaitoksistaan. Sataman ja Helenin osalta prosessi etenee jo valtuustoa kohti. Yhtiöt jäävät yhä 100% kaupungin omistamiksi. Konsernijaoston käsittelyssä luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeus yhtiöiden toiminnasta määriteltiin vastaamaan käytännössä nykyistä tasoa.

Sataman taseeksi ennakoidaan 562 miljoonaa euroa ja Helenin 2400 miljoonaa.

4 V 4.6.2014, Helsinki Stadion Management Oy lainahakemusta koskevan Khn 5.5.2014 § 535 päätöksen muuttaminen

ok. Aiemmassa päätöksessämme oli kentän nimi virheellinen. Korjaus siis tekninen, summa säilyy jne.

5 V 4.6.2014, Helsingin kaupunginvaltuuston työjärjestyksen muuttaminen

ok! Valtuuston käytäntöjä aloitteiden käsittelyssä muutetaan hiukan. Kuten ehkä sekä bloginin lukijat että Helsinki-kanavalta valtuuston kokouksia seuraavat ovat saattaneet havaita, vievät valtuutettujen aloitteiden valtuustokäsittely suhteettoman määrän aikaa tuloksiin nähden.

Toki keskustelukin on arvokasta, mutta nyt yritetään muutamalla simppelillä konstilla sujuvoittaa käytäntöä ja keskittää keskustelua laajempaa kannatusta nauttiville aloitteille.

Perusidea on se että jos aloitteella on yli 15 allekirjoittajaa, käsittelee sen sekä kaupunginhallitus että valtuusto. Jos sillä on alle 15 allekirjoittajaa, antaa vastauksen suoraan kaupunginhallitus.

Lisäksi otetaan käyttöön ”viralliset” ryhmäaloitteet. Epävirallisesti ”ryhmäaloitteita” on tehty iät ja ajat, mutta nyt annetaan jokaiselle ryhmälle, myös niille, joilla on alle 15 valtuutettua oikeus tehdä vähintään 4 ryhmäaloitetta valtuustokauden aikana, joille ei tarvitse hakea tukea keneltäkään.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 V 4.6.2014, Hakaniemen metroaseman lippuhallin peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen

ok. Hakaniemen metroasema peruskorjataan 15,5 miljoonalla eurolla. Samalla mm. lippuhalli muutetaan kylmästä tilasta lämpimäksi sisätilaksi ja Siltasaarenkadulla (Siinä Hakaniemen Instrumentariumin edessä) oleva sisäänkäyntipömpeli korvataan sisäänkäynnillä, joka rakennetaan talon sisään. Tämä puolestaan mahdollistaa mm. pyöräväylän rakentamisen. Ja kaupunkikuvaneuvottelukuntakin on sitä mieltä että ”sisäänkäynnin integroiminen on katutilan kannalta edistysaskel”!
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-05-19_Khs_20_El_2B02CE87-7A13-431B-A2DA-349A9D7BD964_Liite_pdf
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 4.6.2014, Laajasalon tontin 49229/12 ja vesialueen asemakaavan muuttaminen (nro 12195, Puuskaniementie 46)

ok. Kolme asuinpientalotonttia Laajasalon ääreen. Yleiskaavassa pientalovaltaista aluetta.
Puuskarinne_–_Google_Maps
KAUPUNGINJOHTAJA

3 Harmaan talouden seurantaraportti 4/2013

ok. Neljännesvuosittainen raportti.

4 Lainan myöntäminen Myllypuron Tenniskeskus Oy:lle

ok. Urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta myönnämme 145 161 euron lainan tennishallin rakentamista varten.

5 Haapaniemen Kenttä Oy lainahakemus

ok. Nyt sitten myönnämme Väinö Tannerin kentälle rakennettaville fudiskentille 92 000 euron lainan.

6 Kaupunginhallituksen lausunto sisäasianministeriölle hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista

ok. ”Sisäasioiden rahastojen” lainsäädäntöä kehitetään.

Mitäs nämä tällaiset rahastot sitten ovat? ”Sisäasioiden rahastojen tavoitteena on kehittää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden sisärajatonta aluetta.” Kyseessä on siis EU:n varojen jakaminen.

EU:n rahoitusohjelmakautta 2014 – 2020 varten sisäasioiden rahoitusohjelmien rakennetta on yksinkertaistettu vähentämällä rahoiusohjelmien määrä kahteen: turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto sekä sisäisen turvallisuuden rahasto. Jälkimmäinen rahasto jakautuu ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskevaan rahoitusvälineeseen sekä poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjumista sekä kriisinhallintaa koskevaan rahoitusvälineeseen.

Merkitys Suomelle noin pari kymmentä miljoonaa vuodessa.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-05-19_Khs_20_El_02680104-8C10-463F-9D7B-9FB7846F2FE4_Liite_pdf
7 Valtuutettu Thomas Wallgrenin toivomusponsi ulkomailta tuleville kerjäämällä toimeentulonsa hankkiville ihmisille tarjottavista yöpymispaikoista

ok. Viime vuoden eräs hämmentävimmistä valtuustonäytelmistä. Belle Selene Xianin hirvittävään kerjäysaloitteeseen syntyi sitten keskustelun aikana Thomas Wallgrenin ponsi, jossa esitetään

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että sille tuodaan vaihtoehtoisia esityksiä siitä, miten ulkomailta tuleville kerjäämällä toimeentulonsa hankkiville ihmisille voidaan tarjota pientä maksua vastaan paikkaa tai paikkoja, joissa he voivat yöpyä turvallisesti, huolehtia hygieniastaan ja päästä myönteiseen vuorovaikutukseen viranomaisten sekä muiden kaupunkilaisten kanssa.”

, joka käänsi aloitteen sisällön päälaelleen. Vastauksessa todetaan että Diakonissalaitoksella on tällaista toimintaa päiväkeskuksessa.

8 Kultaisen Helsinki-mitalin myöntäminen ansioituneille kansalaisille 2014
9 Kultaisen Helsinki-mitalin myöntäminen luottamushenkilölle 2014

ok. Präniköitä ansioituneille kansalaisille ja luottamushenkilöille.

10 Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu -liikelaitoksen johtokunnan jäsenen valinta

ok. Kaupunginhallinnon sisäinen muutos.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto Biopolttoaineiden käyttö Helsingin energiatuotannossa -ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

ok. Lausumme Uudenmaan ELYlle Helenin biopolttoaineiden lisäämisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Hyvä paketti vaihtoehdoista ja vaikutuksista.

2 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Circulation Oy:n ympäristölupahakemuksesta (ESAVI/175/04.08/2013)

ok. Jätteen kierrätystä Pitäjänmäen teollisuusalueella.

3 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle täydentäviin kysymyksiin Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupahakemuksesta

ok. Pähkinänkuoressa: ”Meluselvityksen 2012 mukaan Helsinki-Vantaan lentoaseman meluhaitat eivät merkittävästi vaikuta Helsingin kaupungin alueella eivätkä ole kovin merkityksellisiä alueenkäytön kannalta lentomelun vaikutusalueella.”

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Stadin ammatiopiston Myllypuron toimipisteen muutostyön hankesuunnitelma

ok. Myllypuroon remontoidaan tiloja ammattiopistolle 5,5 miljoonalla. Erinomaista. Tilatarve selittyy Helsingin OKM:ltä saamilla 690 uudella opiskelupaikalla.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Sosiaali- ja terveysviraston uudet virat ja virkanimikemuutokset

ok. Toimia viroiksi ja uusia virkoja.

”Kustannusvaikutukset eivät lisäänny sosiaali- ja terveysviraston osalta ja esitetyt muutokset toteutuvat viraston määrärahojen puitteissa.

Esittelijä toteaa, että niitä henkilöitä, joita virkamuutokset koskevat, on kuultu henkilökohtaisesti ja he ovat antaneet muutokseen suostumuksensa.”

2 Lausunto lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n muuttamisesta ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta (subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen)

Osana hallituksen rakenneuudistuspakettia subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan ”kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella”. Päätöksen viisaudesta voi olla montaa mieltä, mutta tällä arvioidaan saavutettavan noin 23,7 miljoonan euron säästöt.

Esittelijän mukaan muutos vaatii muutoksia päivähoitopalvelujen järjestämisessä:

”Ehdotuksen sisältämä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus vaikuttaa tarpeeseen uudistaa varhaiskasvatuspalvelujen sisäistä rakennetta. Osa-aikaista varhaiskasvatusta tulee olla tarjolla riittävästi eri toimipisteissä.”

Lisäksi todetaan että vaikka päivähoito-oikeuden rajauksella saadaan säästöjä, ovat varhaiskasvatuslain uudistamistyöryhmän esittämät henkilöstömitoitusehdotukset vaikutukseltaan päinvastaisia.

3 Lausunto varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä

Ja tässä sitten lausunto varhaiskasvatuslain uudistamistyöryhmän esityksistä. Varhaiskasvatuslautakunta on näemmä äänestänyt oikein reippaasti omaa lausuntoaan sorvatessaan.

”Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman marraskuisessa toimeenpanopäätöksessä on todettu, että on pidättäydyttävä uusien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että samalla esitetään vastaavan suuruisten tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta tai uusien tehtävien ja velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta. Työryhmän raportissa ei ole edellä mainittuja esityksiä.”

Liitteenä mukana myös OKM:n julkaisu ”Varhaiskasvatuksen historia, nykytila ja kehittämisen suuntalinjat”, joka täytynee lukea läpi. Vaikuttaa hyvältä perustietokatsaukselta varhaiskasvatuksen nykytilaan ja historiaan.

SIVISTYSTOIMI

1 Suomenkielisen työväenopiston graafinen ilme
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-05-19_Khs_20_El_E0A931B4-F1CD-4082-9503-E3AD7421E899_Liite_pdf
ok. Organisaatiorakenteen uudistamisen myötä työväenopisto uusii myös graafisen ilmeensä.

2 Ruotsinkielisen työväenopiston graafinen ilme

ok.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-05-19_Khs_20_El_B3A19C30-BC0F-4A8F-B3AE-809C1EE36A0A_Liite_pdf
3 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta liikuntalaiksi

ok. ”Esitysluonnos sisältää pääosin kannatettavia muutoksia liikuntalain uudistamiseksi”. Vastauksen henki on sama kuin liikuntalautakunnan lausunnossa.

4 Henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen johtokunnan (Oivajk) jäsenen valinta

ok. Kaupunginhallinnon sisäinen muutos.