Ensi maanantaina onkin luvassa erittäin mielenkiintoinen kaupunginhallituksen kokous. SÄPINÄÄ! Koko lista liitteineen löytyy täältä.
KAUPUNGINJOHTAJA
2 V Osallistuminen Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoshankkeen lisärahoitusjärjestelyyn
Ei ok. Muistatteko pääargumentin ydinvoiman puolesta? Se on kuulemma edullista. No nyt sitä edullista ydinvoimaa on odoteltu jo hyvän aikaa ja jälleen on Olkiluoto Kolmonen rahoittajiensa taskulla kerjäämässä lisää rahaa. Tällä kertaa toivotaan osallistumista lisäosakaslainasitoumukseen (24,5 miljoonaa euroa€) ja osakeanteihin (5,6 miljoonaa euroa).
Ongelma on se että kaupungin jo kymmenen vuotta sitten tekemät päätökset osallistua tähän Iisakin kirkkoon aiheuttavat sen että Helsingin on käytännössä pakko osallistua ainakin osakaslainaan. Ärsyttävää.
Mutta on tää kyllä aivan päätöntä. Kaupungilla on kiinni kymmeniä miljoonia euroja Olkiluoto kolmosessa – onko tämä järkevää edes ihan normaalin investointipolitiikan näkökulmasta, oli ydinvoimasta mitä mieltä tahansa? Sähkön hintakehitys ja toisaalta hankkeen myöhästyminen ja kallistuminen ovat johtaneet siihen että Olkiluoto ei tule tuottamaan voittoa ennen kuin joskus 2020-luvulla. Osuus Olkiluodosta ei ole välttämätön kaupungille sähköntarpeen kannaltakaan – Helen on yliomavarainen sähköntuotannon suhteen.
Hauskaahan tässä on se että kaupungilla on suunniteltuna erinomaisia ja taloudellisesti kannattavia energiansäästöhankkeita, mutta niiden vaatimiin investointeihin “ei ole varaa”, mutta tällaiseen sitten on.
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 V Haagan korttelien 29101 ja 29102 sekä katu-, puisto-, liikenne- ja erityisalueiden asemakaavan muuttaminen (nro 11966; Haagan ammattikoulu)
ok. Haagan ammattikoulun tienoilla muutetaan asemakaavaa. Uuden opetusrakennuksen rakentaminen mahdollistuu. Vaikutuksia listan mukaan:
“Alueen rakennuskannan arvo säilyy ja paranee. Uuden opetustilarakennuksen ja ajoharjoittelureitin avulla ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet alueella paranevat. Kaupunkikuva jäsentyy nykyistä paremmin, kun keskeisesti sijaitsevalle rakentamattomalle alueelle Hämeenlinnanväylän, Nuijamiestentien ja Metsäläntien kulmaan rakennetaan opetustilarakennus.
Muutos ok. Pieni sivuhuomio vaan jälleen kerran se että kuinka paljon tilaa motari vie tilaa kaupunkialueella. Karttaan on merkitty mintun vihreällä “suojavyöhyke”, eli metsää ja liikennevihreää, johon ei voi rakentaa koska melu ja saasteet. Oikeassa laidassa puolestaan liittymän puolikkaan viemää tilaa. Näihin alueisiin verrattuna nyt annetun uuden rakennusoikeuden määrä on ihan naurettavan pieni. Manskua kannattaisi jatkaa katuna Kehä Ykköselle asti.
PUHEENJOHTAJA
1 Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien kokonaispalkan tarkistaminen 1.1.2013 alkaen
Hmm. Ensinnäkin onnitteluja Helsingin Perussuomalaisille! Perussuomalaisten varavaltuutetun Pentti Tiusasen tekemän oikaisuvaatimuksen johdosta kaupunginhallitus joutuu palaamaan joulukuussa huomiota herättäneisiin kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien palkankorotuksiin.
Tiusasen (, joka sattuu muuten olemaan oman taloyhtiöni hallituksen jäsen,) oikaisuvaatimus perustuu viidelle perustelulle:
Oikaisuvaatimusperuste 1: Toimiko kaupunginhallituksen sihteeri hallintolain mukaan?
Oikaisuvaatimusperuste 2: Olivatko esittelijät esteellisiä? Saiko Sauri esitellä Pajusen palkankorotuksen ja Pajunen vastaavasti Saurin?
Oikaisuvaatimusperuste 3: Saiko kaupunginhallitus tehdä päätöksen toimikauden lopussa?
Oikaisuvaatimusperuste 4: Päätösten sisällön tarkoituksenmukaisuus
Oikaisuvaatimusperuste 5: Olivatko palkankorotukset työehtosopimuksen ja hyvän hallintotavan mukaisia?
Lisäksi oikaisuvaatimuksessa vaadittiin että korotuksia ei saa panna täytäntöön.
Kaupungin lakimies toteaa esittelyssään että oikaisuvaatimusperusteet 1, 3, 4 ja 5 eivät anna aihetta päätösten muuttamiseen. Sen sijaan kohta 2, eli esittelijöiden esteellisyys aiheuttaa sen, että päätösehdotuksen mukaan kaupunginhallitus päättänee kumota joulukuisen päätöksen ja palauttaa asian valmisteltavaksi siten, että asia tulee myöhemmin kaupunginhallituksen päätettäväksi kaupunginhallituksen puheenjohtajan, Kokoomuksen Tatu Rauhamäen, esittelystä. Tällöin esittelijä ei olisi esteellinen ja päätös olisi ongelmaton.
Joulukuussa palkankorotuksia kohtuullistettiin kymmenestä kuuteen, joka vastasi virkamiesten keskimääräisiä palkankorotuksia ns. järjestelyvaroista. Keskimääräisyys on kuitenkin kohtuullisen huono argumentti palkankorotusten puolesta kun järjestelyvaroilla on ollut tarkoitus paikata palkkapolitiikan vääristymiä. Se siis ei ole mikään “keskimääräinen” ja kaikille tuleva nousuprosentti. Kaupungin johdon tehtävät eivät kuitenkaan ole juurikaan muuttuneet viimeisen neljän vuoden aikana niin että suuri “kuoppakorotus” olisi tarpeen. Myöskään poliittisten virkojen “rekrytointipohja” ei riipu palkkauksesta samaan tapaan kuin yksityisellä sektorilla. Kova palkka ei ole se vetovoimatekijä, jonka vuoksi Helsingin johtoon haetaan – ja hyvä niin.
Mielenkiintoinen sivujuonne tässä keskustelussa on se että oikeastaan kaupunki aika lailla suoraan myöntää kaupunginjohtajien olevan poliittisia, jota kaupunginjohtajat eivät uuden kuntalain hengessä oikeastaan voi olla. On joko epäpoliittisia virkamiehiä tai poliittisia vaalikausien mukaan valittavia pormestareita. Helsingissä meillä on sekasikiö, joka ei oikein ole lintu eikä kala. Tämä on ihan aito ongelma.
En ole tämän asian suhteen vielä varma kannastani. Asian avaaminen uudelleen vain muotovirheen vuoksi tuntuu myös tyhmältä kun paljon isompiakin päätöksiä on edessä. Varma olen vain siitä että myös kaupunginjohtajien palkkakehitys kannattaisi sitoa kaupungin henkilöstön yleiseen palkkakehitysindeksiin, jolloin tähän asiaan ei tarvitsisi palata neljän vuoden välein ja aiheuttaa tällaista showta.
Nyt siis ei päätetä palkoista, vaan ainoastaan siitä että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.
KAUPUNGINJOHTAJA
3 Vuoden 2014 talousarvioehdotuksen raami ja talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2014-2016 laatimisohjeet
Tässä kohdassa siis päätetään ensi vuoden budjetin suurista linjoista ja ohjeistetaan virastojen raamisuunnittelua. Käytännössä jää pöydälle ja asiaan palataan strategianeuvottelujen jälkeen. Eihän vuoden 2014 budjetin isoista linjoista voi päättää ennen kuin tiedetään mitä tuore valtuusto haluaa valtuustokaudella saada aikaiseksi.
Se on käynyt selväksi että kaupungin talousjohto pitää tulevaisuuden näkymiä synkeinä – investoinnit, henkilöstö-, velka- ja tilakehitys täytyy saada kuriin. Kuitenkin samaan aikaan pitäisi rakentaa uutta kaupunkia ja jotain ihan uusiakin juttuja olisi kiva tehdä. Oma veikkaukseni on että valtionosuuksien leikkauksista johtuvia vajauksia joudutaan tällä valtuustokaudella paikkamaan veronkorotuksilla.
Kun valtio leikkaa, kunnat joutuvat keksimään jostain lisää rahoitusta – nykyinen kuntaverotaso yhdistettynä peruspalveluiden kustannusnousuihin ei ole kestävää.
4 Vaalivalmistelutoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2013 – 2014
ok. Vaalivalmistelutoimikuntaan puolueet asettavat tavallisesti toiminnanjohtajia tai muita puolueen työntekijöitä. Tämä on siis käytännön järjestelytyötä, esim. miten äänestyspaikkoja järjestellään. Me ehdotamme jäseneksi toiminnanjohtajaamme Outi Silfverbergiä ja hänelle varajäseneksi piirin puheenjohtajaa, eli minua.
Vaalivalmistelutoimikunnan kautta voisi kyllä tässä lähivuosina ajaa useampia asioita. Ensinnäkin vaalivalmistelutoimikunta voisi konkreettisesti vaikuttaa nuorten äänestysaktiivisuuden nostamiseen – muutakin voidaan tehdä kuin tyhmiä kampanjoita. Toinen heti mieleen tuleva juttu on vaalijulisteiden määrä ja järjestelyt tulevissa vaaleissa. (Vinkki: niitä voisi vähentää.)
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
1 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin liikuntaviraston hakemuksesta
Liikuntavirasto haluaa ruopata Helsingin edustalta merta jotta “virkistykseen liittyvä vesiliikenne”, lue: purjehtijat, saa tilaa. Kaippa tää on ihan ok vaikka kuulisin mieluusti että minkä verran rahaa Liikuntavirasto aikoo hankkeeseen käyttää. Kovin massiiviselta hanke ei vaikuta.
Sirpalesaaren matala on tarkoitus ruopata noin 0,3 ha kokoiselta alueelta tasoon -3,6 metriä. Pienimmillään vesisyvyys alueella on 0,6 metriä. Pääosin syvyydet vaihtelevat 9−15 metrin välillä. Alueelta poistettaisiin massaa yhteensä noin 3 500 m³ktr.
Kaupunginhallitus puoltaa hyväksymistä kunhan ympäristölautakunnan huomiot otetaan huomioon. (Mm. ruoppausta ei saa toteuttaa lintujen pesimäaikaan ja ruoppausmassojen meriläjityskelpoisuus pitää selvittää.)
Sirpalesaaren matalikko näkyy helikopterikuvassakin.
2 Lausunnon antaminen Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelman luonnoksesta
Nyt on tärkeä asia. Helsingin osalta eräs ydinkysymyksistä on kiteytetty tässä kappaleessa:
Toimintasuunnitelman luvun 4.2 ”Meluntorjuntatoimet ja -linjaukset” mukaan tärkein menetelmä meluhaittojen ennaltaehkäisyyn on kaavoitus. Kaavojen avulla voitaisiin rakentamista ohjata niin, ettei melusta häiriintyvää maankäyttöä sijoiteta melualueelle. Täydennysrakentamista tullaan jatkossa entistä enemmän suuntaamaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreen alueille, jotka käytännössä ovat myös melualueita. Helsingissä osa täydennysrakentamisesta joudutaan usein sijoittamaan maanteiden melualueelle, sillä rakentamiskelpoisista alueista on pulaa. Tällöin melu otetaan huomioon kaavoituksessa ja muussa suunnittelussa. Tiivis täydennysrakentaminen vähentää painetta haja-asutukseen ja tarvetta muuttaa asumaan kehyskuntiin, mikä vähentää osaltaan autoliikenteen liikennesuoritetta ja sitä kautta melua.
Olen kirjoittanut aiheesta aiemminkin, mutta käytännössä esim. valtioneuvoston sinällään hyvää tarkoittava 55 desibelin meluraja tarkoittaa sitä että kaupunkia ei voida rakentaa. Keittiön jääkaappikin pitää kovempaa mekkalaa, kadusta nyt puhumattakaan. Käytännössä näiden normien mukaan koko Helsingin kantakaupunki pitäisi purkaa koska liikenne tuottaa liikaa melua. Sitten kun taas rakennetaan normien mukaista autokaupunkia, syntyy lisää liikennettä ja – tadaa! – lisää melua. Ihanaa. Kaupunki ei ole ongelma vaan ratkaisu.
Perehdyn tähän paperiin viikonlopun aikana huolella, mutta tulen todennäköisesti pyytämään tätä pöydälle, jotta ehdimme miettiä asiaa kunnolla.
3 Rakentamispalvelun (Stara) hallinnon yksikönjohtajan virkaan ottaminen
ok. Valitsemme rakentamispalvelunhallinnon yksikönjohtajan virkaan HTT Ilpo Laitisen 5584,09 euron mukaisin kokonaispalkkaeduin 15.3.2013 lukien.
4 Talvikunnossapidon kehittäminen
ok. Viime viikolla meille esiteltiin iltakouluasiana talvikunnossapitoa. Nyt vain todetaan.
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 Haagan korttelien 29061-29063, 29065-29067 ja 29069 ym. rakennuskiellon pidentäminen (nro 12187)
ok. Haagassa Vanhan Viertotien tienoon yhtenäinen asuntoalue asetetaan rakennuskieltoon kunnes alueen asemakaava ehditään uudistaa. “Rakennuskielto on tarpeellinen, jotta kaavoitusprosessin aikana voitaisiin turvata suojeluarvojen säilyminen muun muassa rakennuksia peruskorjattaessa.”
2 Toimitilatontin varaaminen Pelican Finland Holding Oy:lle (Viikki, tontti 36275/1, Latokartanonkaari 56)
ok. Vuoden mittainen suunnitteluvaraus. Pelican Finland suunnittelee varastoja alueelle.
3 Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston asemakaavapäätöksestä tehdyistä valituksista
ok. Todetaan että Laajasalossa toimittiin ihan sääntöjen mukaisesti.
4 Malmin lentokentän ja eräiden sen ympäristön alueiden määrääminen rakennuskieltoon
ok. Malmin kentän alue asetetaan rakennuskieltoon vuoteen 2018 yleiskaavan laatimisen vuoksi. Itse kannatan Malmin kentän rakentamista.
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
1 Lausunto rajat ylittävän terveydenhuollon potilasdirektiivin toimeenpanosta
ok. Suomen monikanavainen terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä aiheuttaa ongelmia EU-direktiivin sovittamisessakin. Käytännössä direktiivillä tavoitellaan sitä että EU-kansalaiset voivat hakeutua julkiseen terveydenhoitoon toisessa EU-valtiossa ongelmitta.
Direktiivi tukee terveydenhuoltopalvelujen tarjoamisen vapautta EU:n sisämarkkinoilla. Se myös edistää potilaiden vapaata liikkuvuutta ja valinnanvapautta vahvistamalla potilaille oikeuden saada aiheutuneista kustannuksista jälkikäteen korvaus samoin perustein, kuin jos kustannus olisi aiheutunut potilaalle kotivaltiossa.
Arviomuistiossa on esitelty neljä eri tapaa toteuttaa potilasdirektiivi:
Malli 1. Omavastuuosuusmalli
Kotikunta korvaisi potilaan omavastuun eli julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun ylittävät kustannukset siihen määrään asti, mitkä kustannukset vastaavasta julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta aiheutuisivat kotikunnalle. Malli täyttäisi direktiivin vaatimukset ja lisäisi potilaiden valinnanvapautta, mutta lisäisi kuntien menoja eniten.
Malli 2. Sairausvakuutusmalli
Potilaalle toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä syntyneet kustannukset korvattaisiin pääsääntöisesti sairausvakuutuslain perusteella sairaanhoitovakuutuksesta. Tämä malli ei muuttaisi ulkomailla syntyneiden kustannusten korvaamisen nykytilaa, joten sen vaikutus Helsingin kaupungille aiheutuviin kustannuksiin olisi edullisin. Ongelmana on, että malli ei vastaisi EU-direktiivin ja EU-tuomioistuimen tulkintakäytäntöjä potilaan oikeuksien ja palvelujen vapaan tarjonnan toteuttamisesta. On mahdollista, että Suomi velvoitettaisiin muuttamaan rajoittavaa korvauskäytäntöään potilaan edun mukaiseksi. Mallin valitseminen antaisi kuitenkin muutaman vuoden lisäaikaa sopeutua tuleviin kasvaviin kustannuksiin.
Malli 3. Hoitosuhteeseen sidottu sekamalli
Tässä mallissa potilaalle korvattaisiin ulkomailla annetusta hoidosta aiheutuneet kustannukset, kuten omavastuumallissa 1, jos potilaalla olisi hoitosuhde julkiseen terveydenhuoltoon Suomessa.
Tämän mallin mukainen kuntien vuosittaisten kustannusten arvioitu kasvu olisi vuonna 2017 noin 72 milj. euroa. Korvausmallin vaikutus julkisen terveydenhuollon kustannuksiin on pienempi kuin puhtaassa omavastuumallissa.
Malli 4. Direktiivin ennakkolupaan sidottu sekamalli
“Jos potilaalle olisi myönnetty direktiivin mukainen ennakkolupa Suomesta, toisessa EU-maassa syntyneet kustannukset korvattaisiin omavastuumallin 1 mukaisesti. Jos potilas hakeutuisi ulkomaille ilman ennakkolupaa, kustannukset korvattaisiin sairausvakuutuslain perusteella sairausvakuutuskorvauksena.”
Esittelijä ehdottaa että kaupunginhallitus lausuisi seuraavasti:
1) Kuntatalouden vaikeasta tilanteesta johtuen kaupunginhallitus kannattaa tässä vaiheessa lainsäädännön valmistelua mallin 2 mukaisesti, jossa sairausvakuutuskorvausta voi hakea koko EU:n alueella annetusta hoidosta.
2) Kaupunginhallitus pitää tarkoituksenmukaisena, että Kansaneläkelaitos hoitaisi jatkossakin ulkomailla annetusta hoidosta tehtyjen korvaushakemusten käsittelyn.
3) Suomessa tulisi ottaa käyttöön ennakkolupajärjestelmä kaikissa direktiivin sallimissa tilanteissa. Hakemus ennakkoluvasta tulisi tehdä sairaanhoitopiirille, joka tarvittaessa konsultoisi potilaan kotikuntaa.
4) Ulkomailta julkiseen terveydenhuoltoon hakeutuvien potilaiden vastaanottoa tulisi rajoittaa direktiivin sallimalla tavalla. Vastaanottavan kunnan, sote-alueen tai sairaanhoitopiirin tulisi voida päättää rajoittamisesta oman tuotantokapasiteettinsa sallimissa puitteissa.
, joka näin äkkiseltään vaikuttaa ihan hyvältä, mutta asia mennee pöydälle että ryhmät ehtivät perehtyä asiaan paremmin. Asia on Helsingille erityisen merkittävä, sillä helsinkiläisistä todennäköisesti koko maan keskiarvoa suurempi osa hakeutuu/hakeutuisi hoitoon ulkomailla.
SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI
1 Maa-alueen varaaminen Vuosaaren venesatama-alueelta Selboat Oy:lle
ok.
Muualla interwebeissä: