Archive for the 'politiikkaa' Category



06
/
Sep
/
13
 06:09

Kaupunginhallitus 9.9.2013

Maanantaina kaupunginhallituksessa luvassa pitkä kokous: iso läjä aloitteita ja ponsia, lausunto HSL:n talousarviosuunnitelmasta ja vyöhykelippu-uudistuksesta, liityntäpysäköintiä Lauttasaareen sekä pöydältä mm. Lauttasaaren vesitornin purkaminen ja Ympäristökeskuksen johtosäännön päivitys. Koko esityslista liitteineen löytyy täältä.

Aloitteet ja ponnet

Aloitteita oli yhteensä 50 kappaletta, joista peräti 19 vain yhden valtuutetun, Perussuomalaisten Belle Selene Xian tehtailemia. Useimmissa niissä ei ollut edes muiden valtuutettujen allekirjoituksia. Selvästikään Bellelle ei ole vielä ihan auennut, miten ja mihin aloitteilla voi vaikuttaa ja mihin taas ei.

Tiivistin kaikki aloitteet, vastaukset ja kommenttini tähän taulukkoon, jonka avulla niihin tutustuminen käy kohtuullisen helposti.

Joukossa oli myös monia hyviä aloitteita. Erityisen ilahduttavaa on että Metron yöliikennöintiä kokeillaan Johanna Sumuvuoren aloitteen ansiosta.

Muutamia vastauksia voisi mielestäni vielä vähän pohtia:

3. Thomas Wallgren (sdp): Pietarin ja Helsingin ystävyyskaupunkisuhde poikki Pietarin LGBT-lain vuoksi.
- Helsingillä ei ole ystävyyskaupunkisuhdetta Pietarin kanssa, sikäli aloite vähän huti.
- olisiko tästä enemmän hyötyä kuin haittaa? Eikö kanssakäymisellä nimenomaan näytetä että suvaitseva yhteiskunta on mahdollinen?

10. Henrik Nyholm (vas): Metron varauloskäyntien ottaminen käyttöön.
- Lausuntoa voisi muokata vähän positiivisemmaksi. Lisäkulua ei oikeastaan synny ja asemien käytettävyys paranisi. “Sisäänkäynnit tullaan mahdollisuuksien mukaan avaamaan.”?

17. Tuomas Rantanen (vihr): Allergiatalon rakentaminen kokeiluna ara-vuokra-asuntotuotannossa.
- Voiko allergiatalon suunnittelu olla mahdotonta? Kyllä tätä pitäisi ainakin selvittää.

31. Petra Malin (vas): Kaupungin sosiaali- ja terveysviraston verkkosivuilla tulisi kertoa minä päivänä saapuneita toimeentulotukihakemuksia paraikaa käsitellään.
- Aloite vaikuttaa ihan hyvältä ja vastaus nihkeältä.
- Sosiaali- ja terveysvirastossa on käsitykseni mukaan varattu yhden henkilön koko työpanos päätöskyselypuheluiden vastaamiseen. Sama henkilö voisi varmasti myös päivittää nettisivun?
- Tampereella näin toimitaan ja ilmeisesti toimiva käytäntö.
- Tämän toteuttamiseen ei tarvita kallista järjestelmää, vaan ihan sivun päivittäminen käsin kerran päivässä riittää.

Tampereella näin.

Tampereella nettisivuilta löytyy tällainen.

Tampereella nettisivuilta löytyy tällainen.

32. Osku Pajamäki (sdp): Tarja Halosen leikkipuisto Kallion
- no miksipä ei?

Sitten lista-asioihin.

51 V 25.9.2013, Kaupunginhallituksen varajäsenen valinta

ok. Sirkku Ingervon tilalle kaupunginhallituksen varajäseneksi nousee Otso Kivekäs.

52 V 25.9.2013, Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnan jäsenen valinta

ok. Demarit valitsevat Jouko Sillanpään tilalle Jyrki Lohen sataman johtokuntaan.

53 V 25.9.2013, Palmia-liikelaitoksen johtokunnan jäsenen ja varajäsenen valinta

ok. Demareiden tuolileikin toinen osa: Jyrki Lohen paikalle Palmian johtokuntaan Samuli Vapaasalo ja Samulilta vapautuneelle varapaikalle sitten puolestaan Jari Mustikkaniemi.

54 V 25.9.2013, Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen valinta

ok. Vasemmistoliitto valitsee varajäsenen.

55 V 25.9.2013, Sosiaali- ja terveyslautakunnan toisen jaoston jäsenen valinta

ok. Vasemmistoliitto valitsee uuden jäsenen jaostoon.

56 V 25.9.2013, Kaupunginhallituksen johtosäännön muuttaminen sekä kaupunginhallituksen johtamisen jaoston ja tietotekniikkajaoston asettaminen

ok. Muutetaan strategiassa päätetyn mukaisesti johtosääntöä ja valitaan jäsenet ko. elimiin. Kokoomuksella on puheenjohtajuus johtamisen jaostossa ja meillä tietotekniikkajaostossa. Me ehdotamme siihen pestiin valtuutettu Otso Kivekästä. Olen itsekin ehdolla ko. jaoston varajäseneksi. Tää on kyllä hieno juttu ja ilo nähdä miten asiat etenee.

Kirjoitin jaostojen perustamisen syistä vähän laajemmin jo jo pari viikkoa sitten.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 V 25.9.2013, Helsingin kaupungin ympäristötoimen johtosäännön muuttaminen

Ympäristötoimen johtosääntöä muutetaan, ja se on pääosin todella ok. Yhteen kohtaan toivomme pientä muutosta.

4 § 21 huolehtia osaltaan energiatehokkuuteen sekä ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvästä ohjauksesta, neuvonnasta ja tiedotuksesta.


Tässä kohdassa toivoisimme että termi “huolehtia osaltaan” korvattaisiin sanalla “koordinoida” joka muuttaisi asetelman selkeäksi ja muiden edelläkävijäkaupunkien kaltaiseksi. Toteuttaisi myös strategian ilmastotavoitteita. Esittelijä itseasiassa tekstissään selittää tilannetta ihan hyvin:

Ilmastonsuojeluun liittyvät tehtävät eivät tällä hetkellä kuulu minkään Helsingin kaupungin lautakunnan perustehtäviin, vaikkakin useat hallintokunnat hoitavat erilaisia energiatehokkuuteen sekä ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyviä tehtäviä.

Asian merkittävyyden vuoksi tehtävä on perusteltua mainita ympäristötoimen johtosäännössä. Ilmastonsuojelun koordinoinnin vahvistaminen on muun muassa ympäristökeskuksen strateginen projekti, jota edistetään jo kaupungin ja elinkeinoelämän verkostossa. Tehtävä sopii luonteeltaan ympäristölautakunnan tehtäviin, koska se huolehtii myös muista kunnan ympäristönsuojelutehtävistä. Lisäksi ympäristökeskukseen on vuonna 2009 perustettu ilmastonsuojelutehtäviin liittyvä ympäristötarkastajan virka.

(Lihavointi minun.)

Muutos selkeyttäisi tilanteen. Vastuu ilmastonsuojelutoimien koordinoinnista olisi ympäristötoimella. Tällä hetkellä se siis ei ole millään lautakunnalla.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 25.9.2013, Konalan tontin 32036/10 ja katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 12171, Ristipellontie 11)

ok. Teollisuustontti muutetaan toimitilatontiksi ja sille rakennetaan drive-in -ravintola ja kylmäasema. Lisää Hesejä Helsinkiin.

www.hel.fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2013_Halke_2013-09-09_Khs_31_El_E01012A1-0F68-4A52-A035-4786F4615F8C_Liite.pdf

2 V 25.9.2013, Honkasuon Honkaperhosen alueen tonttien vuokrausperusteet

ok. Honkaperhosen alueen rakentaminen alkaa 2014, joten nyt täytyy päättää vuokraperusteista. Ne sovitaan nyt vuoteen 2075 saakka. Erittäin todennäköisesti juuri kukaan kaupunginhallituksen jäsenistä ei ole enää elossa kun asiasta seuraavan kerran päätetään… …perspektiiviä…

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 V 25.9.2013, Lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen toteutumisen seuranta

ok. Kuuden viikon hoitotakuu toteutui pääosin. Yli kolmen kuukauden jonotusaikoja ei ollut.

Halpaa intensiivinen hoito ei ole. Ongelmien ennaltaehkäisy kannattaa aina.

 

Tällä hetkellä keskimääräinen kokonaiskustannus per lastenpsykiatrinen potilas on noin 30 000 eur / vuosi, eli 35 lähetteen kasvu tarkoittaa keskimäärin noin 1 000 000 euron lisäkustannusta vuodessa.

Vuonna 2012 intensiivisen avohoidon piirissä oli 102 helsinkiläislasta. Näistä 39:lla oli myös ennalta suunniteltu osastohoitojakso (joko vuonna 2012 tai aikaisemmin). Osastohoitojaksojen havaittu hyöty potilaille ja heidän perheilleen on selvästi parantunut kun siihen on liitetty intensiivinen avohoito ennen osastojaksoa, jolloin perhe ja muu verkosto on jo saatu tiiviiseen yhteistyöhön.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Kaupunginsihteerin viran täyttäminen hallintokeskuksessa

ok. Valitaan Maria Nyfors.

7 Kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilötapaaminen Espoossa 8.-9.10.2013
Liite 1 Espoon kaupungin kutsu 19.8.2013

ok. Valitaan edustajat tapaamiseen.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille 2014-2016

Tämä on iso asia. Lausuntoa pyydetään seuraavista:

1. HSL:n strategiasuunnitelmasta
2. Liikenteenpalvelutasosuunnitelmasta
3. Lippujen keskimääräisistä hinnoista
4. Kuntaosuuksien tasosta
5. Kutsu-plus -liikenteen kehittämisestä ja rahoituksesta
6. Vantaan joukkoliikennelinjastosta 2015

1. HSL:n strategiasuunnitelma

Esittelijän lausunto on hyvä. Erityisesti raideliikenteen painottaminen lämmittää sydäntä.


Kokonaisuudessaan raitiovaunu- ja metroliikenteen kehittämisen painoarvo strategiasuunnitelmassa on varsin alhainen, kun otetaan huomioon niiden keskeinen rooli joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisessa. Raideliikenteen kehittäminen ja laajentaminen on tärkein toimenpide koko seudun liikennejärjestelmän kehittämisessä ja toimivuuden turvaamisessa, ja siksi raideliikenteen kehittäminen vaatisi strategiasuunnitelmassa enemmän huomiota.


 
2. Liikenteenpalvelutasosuunnitelmasta

ok. Outoja virheitä ja liitteessä 6 on todella erikoisesti ennustettu raitiovaunuliikenteen kustannusten laskevan vuodesta 2014 (52,3m€) vuoteen 2018 melkein kymmenen miljoonaa euroa (43,5m€) vaikka liikennöinti oletettavasti lisääntyy kun kiskojakin tulee lisää. Samaten lauttaliikenteen kustannusten odotetaan tippuvan roimasti.

3. Lippujen keskimääräisistä hinnoista

Esittelijä pitää Helsingin sisäisten lippujen hinnan korotusta perusteltuna koska “verorahoituksen osuuden toiminnan rahoittamisessa ei tulisi kasvaa.”. Subventioasteeksi suunnitellaan 49,4%. (Ilman kutsuplussa 48,9%)

Tästä päästäänkin näppärällä aasinsillalla Kutsuplus -hankkeeseen


HSL:n alustavan taloussuunnitelman mukaan Kutsuplus -hanketta on tarkoitus laajentaa olennaisesti alkuperäisestä suunnitelmasta. Kokeilun laajentuessa hankkeesta kaupungeille ja erityisesti Helsingille aiheutuvat kustannukset tulisivat olemaan merkittävästi alkuperäistä suunnitelmaa korkeammat. Alkuperäisen suunnitelman mukaan hankkeesta kaupungeille aiheutuva rahoitustarve kolmen vuoden kokeiluajalta oli noin 1,5 milj. euroa /vuosi, josta Helsingin osuus on noin 75 %. Taloussuunnitelman mukaan Helsingin maksuosuus hankkeeseen vuonna 2014 on 7,0 milj. euroa (n. 80 % kaupunkien kokonaisrahoituksesta), 6,0 milj. euroa (n. 70 %) vuonna 2015 ja 5,5 milj. euroa (n. 70 %) vuonna 2016.

Helsingin lipun hintoja ehdotetaan korotettavaksi 3,3%, joka rahana tarkoittaa noin 6 miljoonan euron lisätuloa. Minä harkitsisin koko Kutsuplus-hankkeen mielekkyyttä ja käyttäisin säästyvän rahan lippujen hintojen pitämiseen nykytasolla. Sen sortin kommunisti minä olen. Myös esittelijä suhtautuu hankkeeseen epäillen.

Lausunnossa puolletaan tarkastusmaksun nostoa 80:sta sataan euroon. Ei hyvä, olen samoilla linjoilla Elina Moision kanssa että jos tarkastusmaksujen kautta halutaan lisää tuloja, tulisi lisätä tarkastuksia eikä nostaa maksua. Lisäksi tarkastusmaksun olisi hyvä seurata pysäköintivirhemaksun maksimia (80€).

4. Kuntaosuuksien tasosta

ok.


Kaupunginhallituksen hyväksymässä vuoden 2014 talousarvioraamissa HSL:n kuntaosuus on 187,4 milj. euroa. Kuntaosuuden kasvu vuodesta 2012 kaupunginhallituksen raamiin on 6,5 %. HSL:n alustavassa talousarviossa vuodelle 2014 Helsingin kuntaosuus on 2,2 milj. euroa kaupunginhallituksen raamia suurempi. HSL:n talousarvio on sopeutettava Helsingin raamin mukaiseksi.


Kustannusten nousussa meidän päättäjien kannattaa katsoa tarkkaan mistä ne syntyvät. Karkea yleistys on että bussiliikenne maksaa enemmän per nuppi, kustannukset nousevat nopeammin ja niitä on vaikea ennustaa kuin kiskoilla. Lisäksi kiskojen palvelutaso on selvästi parempi – linjan muuttaminen raiteille lisää käyttäjiä muistaakseni n. 30%. Lisää ratikoita Helsinkiin ja koko seudulle!

www.hel.fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2013_Halke_2013-09-09_Khs_31_El_C5339F84-7909-4CE0-AC87-1A4F674D85EB_Liite.pdf

6. Vantaan joukkoliikennelinjastosta 2015

ok.

Junaliikenteen jatkosuunnittelu olisi selkeintä tehdä niin, että kehäradan junat pysähtyvät kaikilla asemilla. Ei ole toivottavaa, että junaliikenteen palvelutason nostamiseksi tehdyn hankkeen seurauksena Helsingille tärkeiden asemien (Ilmala, Tapanila ja Käpylä) palvelutaso laskisi samalla, kun infrakorvauksia Kehäradankin kustannuksista kohdistetaan Helsingin maksettavaksi.

Vantaalta Helsingin kantakaupunkiin suuntautuvan bussiliikenteen väheneminen on liikennejärjestelmätasolla kokonaisuutena tarkoituksenmukaista.

Olen antanut itseni ymmärtää että Kehäradan junia on mahdollista ajaa lähinnä vain siten että pysähdytään jokaisella asemalla. Tämä tekee kehäradasta käytännössä “metromaisen” liikennevälineen tasaisine vuoroväleineen. Hyvää kehitystä. Ohessa inspiraatioksi Elmo Allenin piirtämä “uusi linjastokartta Helsingille”. Mukana ovat myös jo raidejokerit. Tähän suuntaan meidän pitäisi metropolialueella edetä. Tällaisella linjastolla poikittaisliikennekin toimisi.

allen_linjakartta

Elmon hieno fantasiakartta. Inspiroivaa!

2 Lausunto lippujen hinnoitteluperiaatteista ja hintasuhteista uudessa vyöhykemallissa

Toinen iso HSL-asia: uusi julkisen liikenteen lippujen hinnoittelumalli. Uuden mallin perusidea on “kaarimalli”, jossa vyöhykkeiden rajat perustuvat etäisyyteen Helsingin keskustasta.

www.hel.fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2013_Halke_2013-09-09_Khs_31_El_A73C178C-A9BE-43C8-B90D-06F127E7ED0C_Liite.pdf

Täysin ongelmatonta tämä ei ole.

Lipputulojen vähenemistä on pyritty kompensoimaan nostamalla hinnoittelun perustasoa ja erityisesti kertalipun hintaa. Nykyisin Helsingin sisäisellä kausilipulla matkustavien lipun hinta nousisi noin 9 %:lla. Helsingissä huomattava valtaosa matkoista on nykyisiä kaupungin sisäisiä matkoja ja jatkossa vyöhykkeiden AB sisäisiä matkoja. Joukkoliikenteen hintajouston ollessa -0,3 sisäisellä lipulla matkustavien lipun hinnan korotus esitetyllä 9 %:lla vähentäisi kyseisiä joukkoliikenteen matkoja 2,7 %:lla.


Tämä tulee tekemään Helsingin strategisen tavoitteen joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisesta prosenttiyksiköllä vuosittain erittäin “haastavaa”.

Ehdotuksessa AB-vyöhykkeen 30 päivän kausilipun hinta on 50 euroa, mikä on hieman kalliimpi kuin nykyinen Helsingin sisäinen kausilippu, mutta halvempi kuin nykyinen seutulippu. Toisaalta palvelu myös paranee: AB-lipulla pääsee Helsingistä esim. Leppävaaraan ja Tapiolaan “sisäisellä” lipulla.

Esityksen mukaan 70 vuotta täyttäneet voivat päiväliikenteessä klo 9-14 kulkea puoleen hintaan arvolipulla lisäksi lastenlipun ikärajaa nostetaan vuodella.

Helsingin lausunnossa tulisi korostaa sitä että raitiovaunumatkojen edullisempi lippu tulisi säilyä. Pidän liikennelaitoksen lausuntoa: “HSL ei ole ehdotuksessaan esittänyt tulevan raitiovaunulipun hintaa. HKL:n näkemyksen mukaan uuden raitiovaunulipun hinnan tulee olla samassa suhteessa arvolippuun kuin nykyisin, eli vähintään kymmeneksen arvolippua halvempi.” hyvän suuntaisena, ja sen voisi mainita myös kaupungin kokonaislausunnossa.

3 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Kuusakoski Oy:n ympäristölupahakemuksesta (Kivikko)

ok. “Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausuntoon ja toteaa, että laitoksen lähiympäristön maankäytössä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aiemmin vuonna 2006 myönnetyn ympäristöluvan myöntämisen jälkeen.”

4 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle HSY:n ympäristölupahakemuksesta (Kivikko)

ok. Käytännössä sama alue kuin edellisessä kohdassa. “Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausuntoon ja toteaa, että jätepalvelukeskuksen toiminta on järjestetty siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista. Tilat ovat tarkoituksenmukaiset ja alueen siisteydestä huolehditaan. Toiminnan laajentamiselle on tarvetta.”

www.hel.fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2013_Halke_2013-09-09_Khs_31_El_E8D2C4AC-D961-4B00-BF10-39B642109E1B_Liite.pdf

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

9 Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyn valituslupahakemuksen ja valituksen johdosta Kaarelan kortteleita 33350-33376 ym. koskevassa asemakaava-asiassa (nro 11870, Honkasuo)

ok. Erittäin mielenkiintoista! Etenkin kun muutama viikko sitten kaavoitimme uuden alueen, jossa vaadimme kaavamääräyksellä “ensisijaissa edellyttämään puurakentamista niin että rakennusten kantava runko ja julkisivut ovat puuta”.

Betoniteollisuus ry ja ********** ovat valittaneet puurakenteista rakentamista vaatineesta kaavasta hallinto-oikeudelle ja kun se valitus hylättiin, niin hakevat valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Jos oikeus päättäisi tapauksen ennakkotapauksena Betoniteollisuus ry:n (“ei mitään intressejä”) mukaisesti, olisi sillä erittäin iso vaikutus koko maamme tulevaan rakentamiseen. Puurakentaminen ei tule etenemään ilman velvoittavaa kaavoitusta.

10 Kaupungin lausunto vuokralaisdemokratiasäännön hyväksymistä koskevasta päätöksestä tehdyn valituksen johdosta

ok. Helsingin kaupungin vuokra-asukkaiden yhdistys ry on valittanut uudesta vuokralaisdemokratiasäännöstä, josta valtuusto päätti 29.5..

11 Maankäyttösopimus Hakaniemen tavaratalotontin asemakaavan muuttamiseen liittyen (kaupunginosa Kallio, Hakaniemi, tontti 297/12)

Hakaniemen Sokoksen kellariin saa muutoksen jälkeen rakentaa päivittäistavarakaupan.

12 Maankäyttösopimus Lauttasaaren Liikekeskus Oy:n kanssa

Hyvä:

 

“Asemakaavan muutos mahdollistaa nykyisen ostoskeskuksen uusimisen, metron sisäänkäynnin rakentamisen ja merkittävän asuntojen täydennysrakentamisen kaupunkirakenteellisesti keskeiselle paikalle.”

Mutta:

Omistajayhtiön kanssa esitetään tehtäväksi sopimus, jossa yhtiö osutenaan yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin sitoutuu suorittamaan kaupungille 700 000 euron suuruisen korvauksen. Korvaus maksettaisiin rakentamalla kaupungille pysyvällä vuorottaiskäyttöoikeudella 35 liityntäpysäköintipaikkaa kaavaillun uudisrakennuksen pysäköintikellariin.


Ja näin juuri ostettiin 35 parkkipaikka á 20 000€. Sitten seuraavassa vaiheessa ne myydään Länsimetro Oy:lle samalla hinnalla.


Kaupunki myy Sopimuksella edellä tarkoitettujen kolmenkymmenenviiden (35) liityntäpysäköintipaikan käyttöoikeudet Länsi-metrolle, joka maksaa niistä Kaupungille 700 000 euroa


Ja sitten taas Länsimetroa rahoitetaan HSL:n kautta. Kyllä, juuri sen, jonka menoista lausuttiin tuolla aiemmin. Kätevästi liityntäpysäköinti rahoitetaan joukkoliikenteen kautta ja ilman ikävää investointikattoa. Näin se käy! Huhheijaa!

13 Eron myöntäminen ja uuden varajäsenen nimeäminen asuntotuotantotoimikuntaan vuosille 2013-2014

ok. Me Vihreät valitsemme Katriina Rosengrenin tilalle Auli Rantasen.

14 Lauttasaaren vesitornin purkaminen

Mitä enemmän tähän on perehtynyt, sitä enemmän on ruvennut ärsyttämään.

Vaihtoehdot:

1. Vesitornin korjaaminen “muistomerkiksi”
- Maksaa useamman miljoonan, ei mitään toiminnallisuutta. Ei tekisi mieli laittaa näin paljon varoja “näinä aikoina” ihan vaan yhteen vanhaan, vaikkakin komeaan, betonitötteröön. Ostetaan vaikka Checkpointilta jotain taidetta mieluummin.

2. Vesitornin purkaminen
- Maksaa 500-700k€ ja olis todella sääli, koska torni on alueellisesti näkyvä maamerkki ja omalla tavallaan komea.
- Myös Suomen ensimmäinen tämän tyyppinen “moderni” vesitorni.

3. Vesitornin jättäminen paikoilleen murenemaan
- Suomessa tämän tyyppiset rakennukset on purettava vastuukysymysten vuoksi. Jossain muualla maailmassa syntyisi vain “urban decayta”.

4. Vesitornin uusiokäyttö
- Tätä on selvitetty useampaan kertaan, mutta ongelmia tuntuu piisaavan, mm. siksi että museoviranomaiset eivät tykkää kun tornin ulkoasu muuttuu:

Kaupunginmuseo (16.4.2012) viittaa lausunnossaan aiemmin antamiinsa lausuntoihin, joissa se on todennut mm., että kulttuurihistoriallisesti arvokas vesitorni tulisi suojella maankäyttö- ja rakennuslain nojalla asemakaavassa. Kaupunginmuseo katsoo, että kaikki ehdotukset ovat uudisrakentamista eikä mikään ratkaisuista edistä vesitornin alkuperäisten rakennusosien säilymistä ja ovat näin ollen ristiriidassa rakennussuojelutavoitteiden kanssa.

 

Kaunista. Jos ei voida suojella rakennusta, vaan sen ulkoasua tulisi muuttaa, niin sitten realistiseksi vaihtoehdoksi jää vaihtoehto nro 2: purku. Jolloin tietenkin koko torni ja kerroksellisuus häviävät kaupunkikuvasta. Joskus mä en todellakaan ymmärrä suojeluihmisiä.

Todella valitettavaa. Etenkin kun edellinen kaupunginhallitus vain pari vuotta sitten linjasi 14-1 että uusiokäyttö olisi hyvä idea. Maailmalta löytyy hienoja esimerkkejä uudistetuista torneista.

Olisin ollut täysin valmis esimerkiksi tähän kiinteistölautakunnassa käsiteltyyn vaihtoehtoon, vaikka se muuttaisikin tornin ulkonäköä:

www.hel.fi_static_public_hela_Kiinteistolautakunta_Suomi_Paatos_2013_Kv_2013-05-16_Klk_10_Pk_D7D42DDF-F342-431A-94FA-847101F0ED2B_Liite.pdf

tai tähän, jossa suunniteltiin Torniin kolmeatoista “luksusasuntoa”:

Untitled__DChrb7-Liite_copy___page_27_of_33_

Hyvä esimerkki hienosta uusiokäytöstä on esim. tämä Tanskaan valmistunut rakennus.

Kuva: Dorte Mandrup-Arkitekter

Kuva: Dorte Mandrup-Arkitekter

Kuva: Dorte Mandrup-Arkitekter

Kuva: Dorte Mandrup-Arkitekter

Toki siellä rakennus on ollut keskeisemmin osa kaupunkia. Miksei meiltä löydy rohkeutta?

Ainakin joku Helsingin hienoista vesitorneista olisi saatava suojeltua tai uusiokäyttöön. Roihuvuoren vesitorni vaikuttaa olevan aluetta identifioiva rakennus.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 HYKS-alueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016

ok. Kuntien liikkumavalta näissä himmeleissä on melko rajattu:


PKS-Soster hyväksyi kokouksessaan 31.5.2013 osaltaan järjestämissuunnitelman ja se viedään kunkin kunnan päätöksenteossa hyväksyttäväksi. Liitteenä oleva järjestämissuunnitelmaehdotus tulee hyväksyä samansisältöisenä kaikissa HYKS-alueen kunnissa.


28
/
Aug
/
13
 09:08

Kehäperusteluja

Muistatteko Veturitien? Sen 140 miljoonaa maksava kaupunkimoottoritien Pasilassa? Sitä perustellaan pääasiallisesti liikennemäärien kasvulla – ennusteiden mukaan Veturitiellä ajaisi 52000 ajoneuvoa vuorokaudessa. No onhan se mahdollista, mutta ko. ennusteet vaativat toteutuakseen myös muiden tiehankkeiden toteutumista. Ne tiehankkeet ovat oheisessa kartassa hintoineen.

veturitie_laskelmat 655

Eli: 140 miljoonan investointia perustellaan ennusteella, joka perustuu siihen että investoidaan 750 miljoonaa autotunneleihin. Ilman näitä hankkeita riittäisi ihan tavallinen katu, kustannusarvio jossain 20-40 miljoonan välissä.

Liikennesuunnittelu on keksinyt ikiliikkujan: hankkeet perustelevat aina toinen toisensa!

En koe olevani “autovastainen”. Autot kuuluvat kaupunkiin siinä kuin ihmiset, ratikat ja pyörätkin. Olen tunnelivastainen. Tämä on vain täysin järjetöntä.

Ja tuossa kartassa on vain osa Helsinkiin suunnitelluista tunneleista. Siitä puuttuu esimerkiksi Sörnäisten tunneli, jonka hyöty-kustannus -suhde ilman muiden tunneleiden rakentamista on 0,13. Eli sijoitettu euro tuottaa laskennallisena hyötynä 13 senttiä. Se muuttuu kannattavammaksi vasta mm. Keskustatunnelin rakentamisen myötä.
Niin, sen tunnelin, jonka kustannusarvio lienee nykyisin noin miljardin tienoilla.

Pyöräilyn edistämisohjelmalle kaupunkisuunnitteluvirasto laski samaiseksi hyöty-kustannus -suhteeksi 8,3. Eli jokainen satsattu euro tuo kahdeksan takaisin.

Mihin te sijoittaisitte rahanne jos kaikkeen ei vaan ole varaa?


23
/
Aug
/
13
 07:08

Kaupunginhallitus 26.8.2013

Ensi maanantaina onkin luvassa mielenkiintoinen kokous myös kulttuuripoliittisesti! Listalta löytyy mm. Checkpoint Helsinki -hankkeen rahoitus. Lisäksi kaupunginhallitus perustaa jaostoja ja harmaata taloutta seurataan. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 11.9.2013, Nuorisolautakunnan jäsenen valinta

ok. Sosiaalidemokraatit vaihtavat edustajaansa.

2 V 11.9.2013, Kaupunginhallituksen johtosäännön muuttaminen sekä kaupunginhallituksen johtamisen jaoston ja tietotekniikkajaoston asettaminen

Puolueet sopivat keväällä valtuustostrategian yhteydessä kahden jaoston perustamisesta. Toinen valmistelee johtamisuudistusta ja toinen kulkee nimellä “tietotekniikkajaosto”.

Molempien perustaminen lämmittää sydäntäni kovasti.

It-lautakunnan perustamista ehdotin blogissani jo pari vuotta sitten – jaoston perustaminen on tämän ajattelun ja keskustelun jalostunut lopputulos. Hyvä.


Tietotekniikkajaoston tehtävänä on:

1 tehdä esityksiä tietotekniikkaa ja tietohallintoa koskevista periaatteista ja linjauksista sekä seurata niiden toteutumista

2 seurata kaupungin tietotekniikkaohjelman laatimista, toimeenpanoa ja toteutumista

3 hyväksyä tietotekniikan hankeohjelmaan hallintokuntien esityksestä tietotekniikkahankkeet, joiden kokonaiskustannusarvio ylittää miljoona euroa

4 antaa lausunto kaupungin tietotekniikan hankeohjelman kokonaisuudesta.

Tuskin julkiset it-hankkeet ainakaan huonompaan suuntaan voivat mennä. Toivon mukaan saamme valittua jaostoihin mahdollisimman päteviä henkilöitä kaikkia puolueita edustamaan. Tämän vuoksi jaoston kohdalla voitaisiin vielä harkita sitä täytyykö jaoston puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi valita kaupunginhallituksen jäsen tai varajäsen. Ehkä valtuutettukin riittäisi?

Johtamisjaoston tehtävänä puolestaan on “Johtamisen jaoston tehtävänä on tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamisesta siten, että uudistukset voivat tulla voimaan vuoden 2017 alussa.”. Mitä tämä tarkoittaa suomeksi?

No, jaosto toki pohtii asiaa monelta kantilta, mutta vihreä perusnäkemys on se että nykyinen tapa, jossa kaupunginjohtajat valitaan seitsemäksi vuodeksi kerrallaan on sekä epädemokraattinen että nykyisen kuntalain hengen vastainen. Olemmekin ehdottaneet Helsinkiin pormestarimallia.


Vihreiden pormestarimalli lyhyesti:

Kaupunginjohtajisto valitaan yhdeksi vaalikaudeksi kerrallaan kaupunginvaltuuston poliittisia voimasuhteita vastaavasti.

Pormestari ja apulaispormestarit ovat poliittisia luottamushenkilöitä, eivät virkasuhteessa kaupunkiin.

Valtuustoryhmät neuvottelevat keskenään pormestariohjelman, jossa linjataan tulevan valtuustokauden keskeisiä tavoitteita ja toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi.

Kirjoitin blogissani aiheesta viime vuonna. Odotan mielenkiinnolla jaoston pohdinnan lopputulosta.

3 V 11.9.2013, Helsingin kaupunginvaltuuston työjärjestyksen muuttaminen

ok. Pöydältä.

Näinkin seksikkään oloisen otsikon alta löytyy ihan mielenkiintoinen muutos. Valtuuston ns. “kyselytunnit” ovat nykyisellään melko jähmeitä – kysymykset pitää esittää viikkoa ennen kokousta ja niihin vastataan kirjallisesti. Kovin keskusteleviksi niitä ei voi kuvata.

Nyt on tarkoitus muuttaa valtuuston pelisääntöjä siten että riittää että kysymys toimitetaan puheenjohtajistolle ennen kokouksen alkua. Lisäksi kysymyksiin vastataan vain suullisesti eikä vastauksista aiota pitää keskustelupöytäkirjaa, joka toivottavasti tekee keskustelusta elävämpää ja ehkä myös ajankohtaisempaa. Lisää popcornia kotikatsomoihin!

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 V 11.9.2013, Helsingin kaupungin ympäristötoimen johtosäännön muuttaminen

ok. Ympäristökeskuksen organisaatiorakennetta uudistetaan.


Ympäristölautakunta on tehnyt esityksen ympäristötoimen johtosäännön muuttamiseksi, koska nykyinen johtosääntö ei ole kaikilta osiltaan ajan tasalla eräiden lainsäädäntömuutosten, toimivalta- ja nimikemuutosten vuoksi. Lisäksi eräitä ilmansuojeluun liittyviä tehtäviä esitetään otettavaksi johtosääntöön, koska ne eivät kuulu tällä hetkellä minkään Helsingin kaupungin lautakunnan perustehtäviin. Näiltä osin esitetään tehtäväksi ympäristötoimen johtosäännön päivitys nykytilannetta vastaavaksi.

Ympäristökeskuksen rakenne on ilmeisesti peräisin vuodelta 1991, jolloin se aloitti itsenäisenä virastona. On varmaan ihan hyvä aika uudistaa organisaatiota.

2 V 11.9.2013, Helsingin kaupungin ympäristöraportti vuodelta 2012

ok. Tiedoksi.

Viime keväänä saimme strategianeuvotteluissa sovittua että Helsingin hiilidioksidipäästöjä vähennetään 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tavoite ei vaikuta todellakaan mahdottomalta:


Vuonna 2012 Helsingin kokonaispäästöt olivat kolme prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 2011 ja jo 18 prosenttia alemmat kuin vuonna 1990. Kasvihuonekaasupäästöistä 46 prosenttia syntyi kaukolämmityksestä, 22 prosenttia liikenteestä, 21 prosenttia kulutussähkön käytöstä ja kahdeksan prosenttia öljy- ja sähkölämmityksestä. Kaukolämpöä lukuun ottamatta kaikkien muiden sektoreiden päästöt pienenivät.

Lisäksi vuodesta 2005 lähtien helsinkiläisten energian kokonaiskulutus on säilynyt ennallaan, joten asukaskohtainen energiankulutus on vähentynyt lähes 7%. Ja sama asukaskohtainen lasku on vielä dramaattisempaa kun tarkastellaan kokonaispäästöjä.

kokonaispaastot

Asukaskohtaisesti tuotamme jo nyt yli 30% vähemmän päästöjä kuin vuonna 1990! Mites se menikään? Ilmastonsuojelu tuhoaa hyvinvoinnin ja Vihreät haluavat että me kaikki asuisimme pimeissä maakuopissa? Onko elintasomme yli 30% heikompaa kuin vuonna 1990?

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 11.9.2013, Vartiokylän tonttien 45196/4, 8 – 11 ja 17 asemakaavan muuttaminen (nro 12153, Roihupellon metrovarikon laajennus)

ok. Luonteeltaan teknisiä muutoksia asemakaavaan. Tonttien rajoja siirretään eri käyttötarkoitusten välillä.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Harmaan talouden seurantaraportti 1/2013

ok. Neljä kertaa vuodessa annettava raportti harmaan talouden seurannasta.

4 Määrärahan myöntäminen Kansainvälisen designsäätiön vuosien 2013–2015 rahoitusosuuden kattamiseen

ok.

“Kansainvälinen designsäätiö” perustettiin hoitamaan Helsingin viime vuoden “World Design Capital” -hanketta. WDC-vuosi on ohi ja organisaatio on pääosin purettu. Nyt on tarkoitus jatkaa designsäätiön rahoitusta vuoteen 2015, jotta viime vuoden “perintöä ja tuloksia” voidaan hyödyntää paremmin.

helsinki_world_design_2012-612x384

Tää on ihan fiksua, tuollaisen vuoden annin olisi hyvä heijastua pidemmällekin. Kaiken designiin liittyvän höpöhöpö-kielen kuorimisen jälkeenkin designsäätiön strategia näyttää ihan järkevältä.

Paljonkos tähän sitten laitetaan rahaa?


Säätiön perusrahoitus vuosille 2013–2015 on yhteensä 1 456 000 euroa.

Hankkeessa mukana olevien kaupunkien kokonaisrahoitusosuus vuosille 2013–2015 on 1 106 000 euroa jakautuen kaupungeittain siten, että Helsingin kaupungin osuus on 700 000 euroa, Espoon kaupungin osuus 280 000 euroa, Lahden kaupungin osuus 112 000 euroa ja Kauniaisten kaupungin osuus 14 000 euroa. Vantaan kaupunki on helmikuussa 2013 tehnyt päätöksen, että se ei osallistu Kansainvälisen designsäätiön toimintaan WDC 2012 -hankkeen päättymisen jälkeen.

Työ- ja elinkeinoministeriö osallistuu säätiön jatkotoiminnan perusrahoitukseen 350 000 eurolla vuosina 2013–2015.

Helsingin 700 000€:n osuus jakaantuu kolmelle vuodelle siten että tänä vuonna osuus on 200 000€ ja tulevina vuosina 250 000€.

5 Selvitys Checkpoint Helsinki -kuvataidehankkeen käynnistämisestä

Viime vuoden Guggenheim-keskustelu sai aikaiseksi “vastaliikkeen”, jonka piirissä syntyi ajatus “Checkpoint Helsingistä” – taiteilijalähtöisestä kansainvälisestä projektista. (Blogasin viime vuonna aiheesta.)

Nyt hanke on edennyt pelkästä ideoinnista jo ihan konkretiankin puolelle – Juhlaviikkojen aikana kaupunkia kiertää Ahmet Öğütin paloautoksi naamioitu kirjapaino. Konseptitaidetta Bradburyn hengessä. Rahoitus on vaan jumittanut yllättävän pitkään, itsekin oletin että tämä olisi ollut pöydällämme jo keväällä.

Kaupunki ehdottaa Checkpointille paikaksi kaupungin organisaatiossa Juhlaviikkoja, joka olisi varmaankin ihan luontevaa.

CPH hakee kaupungilta kolmeksi vuodeksi 950 000 euroa, joista tälle vuodelle kohdennettuna 330 000 euroa, mutta esittelijä lupaa pohjassaan vain 200 000 euroa tälle vuodelle. Tästä tulee varmasti maanantaina keskustelua – etenkin kun asia on vain kaupunginhallituksen käsittelyssä.

Suhtaudun hankkeeseen lähtökohtaisesti positiivisesti – se vaikuttaa piristävällä uudelta tavalta tuoda korkeatasoista taidetta Helsinkiin. Mutta toisaalta olen samaa mieltä esittelijän kanssa, että aika paljon kysymysmerkkejä hankkeessa on. Nyt voisi kuitenkin olla hyvä hetki luottaa tekijöihin, jotka käsittääkseni edustavat kuvataiteen kenttää historiallisen kattavasti.

CPH:n kaavaileman kaltainen kulttuuri on ollut hiukan “outo lintu” Helsingin kulttuurin tukijärjestelmässä – taidemuseo ei tue ja Kulttuurikeskuksen lähi- ja kohdeavustuksetkaan eivät ole oikein taipuneet kuvataiteen tukemiseen. CPH voisi hyvinkin paikata tätä aukkoa.

Suurimpana ongelmana näen CPH:n ja taidemuseon suhteen, erityisesti kokoelmatoiminnan osalta. Kaupunginmuseolla täytyy säilyä valta siinä miten ja millaista kokoelmaa se hoitaa. Hankkeella ei myöskään ole Guggenheimin kaltaisia elinkeinopoliittisia vaikutuksia, vaan tämä on puhdasta kulttuuripolitiikkaa. Toivon kuitenkin syvästi että tätä voidaan käsitellä ilman Guggenheim-keskustelun kaunoja vaikka vastakkainasettelu elääkin taustalla voimakkaana. Itse ainakin yritän kiivetä pois poterosta.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunnon antaminen Finavia Oyj:lle Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta

ok. Lausumme lentomelusta koska:

Ympäristölupahakemuksen yhteydessä vuodelle 2025 tehdyn ennustetilanteen mukaan lentomelualueen arvioidaan laajenevan siten, että sillä asuu vuonna 2025 noin 20 000 asukasta. Ennustetilanteessa 55 dB melualueen arvioidaan ulottuvan myös Pohjois-Helsinkiin Suutarilan alueelle.

Ja tämä melualueen laajeneminen on otettu jo huomioon yleiskaavatyössä.

Sinällään positiivista että:

Helsinki-Vantaan lentoaseman melualueen laajuus ja lentomeluvyöhykkeen asukasmäärä on pienentynyt huomattavasti vuodesta 1990. Positiivinen kehitys on aiheutunut konekaluston uusiutumisesta vähämeluisammaksi sekä Finavian kiitoteiden käyttöön ja lentoreittien suunnitteluun liittyvistä melunhallintatoimista.

2 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta (Länsisatama)

ok. Puollamme massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Länsisatamassa.

3 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Surehand Oy:n ympäristölupahakemuksesta (Tattarisuo)

ok. Puollamme Surehand Oy:n laajenemista Tattarisuolla. Käsittelevät rakennus- ja puujätettä, josta 70-80% saadaan takaisin hyötykäyttöön. Hienoa.

4 Ympäristöterveyspäällikön viran määräaikaisen viranhoitajan määrääminen

ok.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Lausunto ympäristöministeriölle kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain muuttamisesta

ok. “Kaupungin mielestä hallituksen esitys on kannatettava. Lisäksi toivomme näemmä kokeilun laajentamista. Tarkoituksena sujuvoittaa kaavoitusprosesseja. Lassekin pääsee lakkauttamaan turhia normeja!

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
1 Lausunto Kårkulla samkommun-kuntayhtymän taloussuunnitelmasta vuosille 2014-2016

ok.

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle opiskelijavalintarekisterilain ja koulutusta koskevien lakien sekä yhteishakuasetuksen muutoksesta

ok.


18
/
Aug
/
13
 11:08

Kaupunginhallitus 19.8.2013

Jälleen on mielenkiintoinen kokous luvassa. Listalta löytyy mm. koko valtuustokautta raamittava investointisuunnitelma, jota on ehditty käsitellä jo julkisuudessakin. Koko lista liitteineen löytyy täältä

1 V 28.8.2013, Muutoksia kaupunginvaltuuston kokoonpanossa
2 V 28.8.2013, Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen valinta

Astrid Thors lähtee Etyjin vähemmistövaltuutetuksi ja luopuu valtuustopaikastaan. Hänen tilalleen nousee Nils Torvalds. Myös meidän Vihreiden Husein Muhammed luopuu varavaltuutetun tehtävästään ja paikastaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa uusien työtehtävien vuoksi.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 28.8.2013, Kallion tontin 305/3 asemakaavan muuttaminen (nro 12118, Toinen linja 3)

ok. Pieni kaavamuutos Kalliossa. Rytmiä vastapääten!

Screenshot_8_17_13_11_48_PM

Asemakaavan muutos mahdollistaa tontin liike- ja toimistokäytössä olevien rakennusten muuttamisen asuinkäyttöön, piharakennuksen purkamisen ja rakentamisen uudelleen sekä historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan kadunvarsirakennuksen suojelemisen merkinnällä sr-2. Katutason liikehuoneistot säilytetään. Autopaikat sijoitetaan säilytettävän pihakannen alle.

Screenshot_8_17_13_11_49_PM

2 V 28.8.2013, Kaarelan tonttien 33316/4 ja 5 sekä katu- ja lähivirkistysalueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12166, Kuninkaantammen etelärinne)

ok. Pöydältä. Tässä viime viikolla mietitytti erityisesti se että luistetaanko jälleen kerran puurakentamisen edistämisestä luomalla asemakaavaan porsaanreikiä. Muotoilua kun oli muutettu kaupunkisuunnitelulautakunnan esityksestä jonkin verran.

Alunperäinen sanamuoto oli:

Rakennusten kantavarunko ja välipohjat asuinkerrosten välillä tulee rakentaa pääosin puusta.

Uusi muotoiluehdotus on:

Rakennusten tulee olla pääosin puurakenteisia.

Tässä nyt täytynee vain luottaa siihen että tälläkin sanamuodolla syntyy puurakentamista ja lisäksi tontteja luovutettaessa on pidettävä huoli että vaatimuksista pidetään kiinni. Kovasti meille vakuutettiin että puurakentamista on tälläkin tarkoitus edistää.

Betoni aiheuttaa noin 5% maailman hiilidioksidipäästöistä, joka pari kertaa suurempi osuus kuin lentoliikenteen! (Vain suorat co2-päästöt laskien.) Puurakentamisella voidaan yhtäaikaisesti edistää suomalaista puuosaamista ja vähentää kasvihuonepäästöjä.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 V 28.8.2013, Sosiaali- ja terveystoimen johtosäännön muuttaminen

ok. Pöydältä. Muutetaan johtosääntö vastaamaan palvelusetelien vakinaistamista.

2 V 28.8.2013, Varhaiskasvatustoimen johtosäännön muuttaminen

ok. Muutetaan johtosääntö vastaamaan palvelusetelien vakinaistamista ja annetaan lautakunnalle lupa ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Myllypuron voimalaitoskorttelin alueen ja Lallukantien pientaloalueen esirakentamiseen

Myönnämme 1,2 miljoonaa euroa esirakentamiseen Myllypurossa.
Screenshot_8_17_13_11_54_PM
Hyvän näköinen pieni alue tulossa tuonnekin.

5 Innovaatiorahastosta rahoitettavat hankkeet vuonna 2013

ok. Pöydältä.

Helsingillä on oma “innovaatiorahasto”, jonka tarkoituksena on “Helsingin osaamisperustan vahvistaminen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa”. Hankkeet vaikuttavat kyllä ihan hyviltä.

Myönnämme tälle vuodelle uusiin hankkeisiin 799 301 euroa, jatkorahoitusta 1 081 904 euroa ja sidomme vuosille 2014-2016 yhteensä 1 136 933 euroa.

6 Vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman 2014–2016 valmistelutilanne

Tässä kohdassa käsitellään “normaaliin” vuosirytmiin kuuluvan seurantaraportin lisäksi myös ehkä koko valtuustokauden tärkeintä kysymystä – valtuustostrategian lihaksi tekevää aisaparia – investointisuunnitelmaa. Asiasta neuvotellaan lähiviikkoina ryhmien välillä ja näissä neuvotteluissa päätetään todella monta koko valtuustokauden keskeistä asiaa, mm. Keskustakirjaston , Hakaniemen toriparkin, Kruunuvuoren sillan, Sörnäisten tunnelin ja monen muun hankkeen kohtalo.

Kaupunginjohtaja Pajusen valmistelema luonnos löytyy täältä. Lisäksi tarkempi listaus talonrakennushankkeista ja vuokra- ja osakekohteiden uudis- ja peruskorjaushankkeet”. Mietittävää ja luettavaa riittää. Jää pöydälle siis. Investointisuunnitelmasta kirjoittanen tarkemman erillisen blogauksen.

Taloudellisesta tilanteesta saamme kunnon madonluvut. Eipä ole tunnusluvuissa hurraamista.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Tonttivarauksen jatkaminen Kiinteistö Oy Biomedicum Helsingille (Meilahti, tontti 15643/1)

ok. Jatketaan tonttivarausta.

2 Technopolis Oyj:lle Salmisaaresta varatun toimitilatontin varauksen jatkaminen ja uuden tontin varaaminen yhtiölle (Tontit 20048/10 ja 9, Salmisaarenranta)

ok. Jatketaan tonttivarausta.

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1 Hankintaoikaisuvaatimus koskien kaupunginarkiston painettujen asiakirjojen digitoinnin ja digitoitujen tiedostojen käsittelyn hankintaa

ok.

2 Eron myöntäminen ja uuden varajäsenen nimeäminen työllistämistoimikuntaan vuosille 2013-2014

Johanna Elonen luopuu varajäsenyydestään, tilalle Neferiti Malaty. Luottamuspaikoissa on pitkin kautta pientä eloa kun ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat.


11
/
Aug
/
13
 01:08

Kaupunginhallitus 12.8.2013

Huomisessa kaupunginhallituksessa ehkä kutkuttavimpana kohtana Hakaniemen jo kertaalleen lautakunnassa kaadettu toriparkki sekä kaupunginjohtajien sidonnaisuudet. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 28.8.2013, Helsingin kaupunginvaltuuston työjärjestyksen muuttaminen

Näinkin seksikkään oloisen otsikon alta löytyy ihan mielenkiintoinen muutos. Valtuuston ns. “kyselytunnit” ovat nykyisellään melko jähmeitä – kysymykset pitää esittää viikkoa ennen kokousta ja niihin vastataan kirjallisesti. Kovin keskusteleviksi niitä ei voi kuvata.

Nyt on tarkoitus muuttaa valtuuston pelisääntöjä siten että riittää että kysymys toimitetaan puheenjohtajistolle ennen kokouksen alkua. Lisäksi kysymyksiin vastataan vain suullisesti eikä vastauksista aiota pitää keskustelupöytäkirjaa, joka toivottavasti tekee keskustelusta elävämpää ja ehkä myös ajankohtaisempaa. Lisää popcornia kotikatsomoihin!

2 V 28.8.2013, Eron myöntäminen Taloushallintopalvelu-liikelaitoksen toimitusjohtaja Tuula Jäppiselle

Tuula jää eläkkeelle.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 28.8.2013, Kaarelan tonttien 33316/4 ja 5 sekä katu- ja lähivirkistysalueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12166, Kuninkaantammen etelärinne)


Alueen pääkatujen, Kuninkaantammenkierron ja Kuninkaantammenrinteen varteen suunnitellaan kerrostaloja ja loivaan etelärinteeseen pientaloja noin 700−750 asukkaalle. Tavoitteena on tutkia monipuolisia puurakentamisen ratkaisuja.

Screenshot_8_11_13_12_36_PM

Kaava vaikuttaa hyvältä “lähiökaavalta”. Aikanaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksesta Vihreiden Mikko Särelä kommentoi blogillaan seuraavasti:


Kuninkaantammen etelärinne meni eteenpäin ehdotuksen mukaan ja kiittelyiden kera. Tämä on ainakin omasta mielestäni erinomaisesti onnistunut lähiökaava. Kaava määrää tähän rakennusmateriaaliksi puun, joka on herättänyt närää. Yhtenä syynä on se, että betonirakentaminen aiheuttaa merkittävästi hiilidioksidipäästöjä rakentamisen aikana. Päästöjä, joita pitäisi pyrkiä vähentämään. On silti ihan hyvä kysymys, pitäisikö tällaiset määrittää kaavassa, tontinluovutuksessa vai jossain muualla (missä?). Nyt mennään tällä.

Ja nyt itseasiassa puuvaatimus ollaan kaavasta poistamassa:


“Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunnan esitystä on ehdotuksessa muutettu seuraavilta osin:

Asemakaavamääräyksiin sisältyvä vaatimus, jonka mukaan rakennusten kantava runko ja välipohjat asuinkerrosten välillä tulee rakentaa pääosin puusta, on poistettu, ja määräykseen, jonka mukaan rakennusten tulee olla puurakenteisia, on muutettu kuulumaan “…tulee olla pääosin puurakenteisia”.

Puun käytön kehittäminen nimenomaan pientalorakentamisessa on kannatettavaa, sillä nykyisissä puutaloissa on usein yllättävän vähän puuta, vaikka materiaalin terveellisyys, kauneus ja kotimaisuusaste on hyvää ja yleisesti tunnettua. Asemakaavassa ei kuitenkaan pitäisi määritellä rakennusten kantavan rungon eikä välipohjien materiaalia, vaan tämä valinta tulisi jättää myöhäisemmässä vaiheessa ratkaistavaksi. Eri materiaalien luonteva käyttö niille parhaiten soveltuviin kohteisiin on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, ekologista ja kaikin puolin järkevämpää kuin ehdoton pyrkimys jonkin tietyn materiaalin valintaan. Asialla ei myöskään ole kaupunkikuvallista merkitystä.

Mielenkiintoista. Tästä on kysyttävä hiukan tarkemmin. Perussyy kaavamääräykseenhän lienee se että puurakentaminen ei ole Suomessa lähtenyt oikein toivotusti käyntiin toisin kuin esim. Ruotsissa. Ei ole osaamista eikä kilpailua – eikä betonia suosivien kaavamääräysten vuoksi myöskään kysyntää.

En Mikon tavoin ole 100% varma onko kaava paras tapa vaatia puurakentamista, mutta haluan kuulla hyvän perustelun sille miksi velvoittavasta määräyksestä oltaisiin luopumassa. Käytännössähän tuo tulee tarkoittamaan sitä että puurakenteista ei tehdä. Ja kun puurakenteen pointti ei ole “kaupunkikuvallinen” on vähän hassua perustella luopumista noin…

2 V 28.8.2013, Hakaniemen Toriparkin toteuttaminen ja torialueen kunnostus

Viikon mediaseksikkäin asia. Rakentaako Hakaniemeen toriparkki vai ei? Keväällä kiinteistölautakunta jo torppasi hankkeen kertaalleen ja se on nyt listallamme vain sosiaalidemokraattitaustaisen apulaiskaupunginjohtajan, Hannu Penttilän, halusta.

Me Vihreät olemme tätä hanketta vastaan ryhmänä ja Emma Kari kertaa blogillaan perustelut parkkia vastaan.

Eniten tässä koko jutussa ihmetetyttää kuitenkin se että miten vahvasti käärmettä pyssyyn ajetaan. Kun parkki ei syntynyt yksityisellä rahalla, niin nyt haluttaisiin veronmaksajien rahaa 400 pysäköintipaikkaan yli 13 miljoonaa euroa. Käytännössä Helsinki alentaa yksityisten sijoittajien investointia noin 20 000€ per parkkipaikka ja lisäksi vielä Helsinki hankkisi noin 100 parkkipaikkaa kokonaan kappalehintaan 70 000€. Aivan pimeää.

Jos halutaan “elävöittää” Hakaniemeä, asiaa pitäisi lähestyä kokonaisuutena. Pitää tuoda keskusteltavaksi ehdotus, joka sisältää mm. muutoksia alueen liikennejärjestelyissä, lisää asumista, lisää palveluita jne. Yksi parkkihalli ei ihmeitä tee – etenkin kun Hakaniemessä on jo parkkihalli, jonka paikkojen kysyntä vaan oli niin heikkoa että nykyisin siellä pelataan sählyä, hikoillaan kuntosalilla ja pompitaan pomppulinnassa autojen säilyttämisen sijaan.

Pisara-aseman myötä Hakaniemen läpi tulee kaupunkisuunnitteluviraston omienkin laskelmien mukaan kulkemaan noin 80000 henkeä päivässä. Sieltä se elämä tulee – ihmisistä.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 V 28.8.2013, Sosiaali- ja terveystoimen johtosäännön muuttaminen

ok. Muutetaan johtosääntö vastaamaan palvelusetelien vakinaistamista.

2 V 28.8.2013, Varhaiskasvatustoimen johtosäännön muuttaminen

ok. Muutetaan johtosääntö vastaamaan palvelusetelien vakinaistamista ja annetaan lautakunnalle lupa ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia.

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien sivutoimet

Kaupunginjohtajien sidonnaisuudet. Hesarikin ehti jo aiheesta uutisoida.

Kaksi huomiota:

1. Monet näistä sivutoimista ovat viran mukanaan tuomia. Esim. ei Ritva Viljanen sattumalta ole Musiikkitalon säätiön puheenjohtaja tai Hannu Penttilä Helsingin kaupungin asunnot Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Nämä eivät ole vahinkoja, eikä näistä oikein jaksa otsikkoja repiä.

2. Itse olin yllättyneempi siitä miten paljon puoluesidonnaisia luottamustoimia kaupunginjohtajillamme on.

Helsingin johtamismallihan on nykyisen kuntalain silmissä vähän erikoinen olio: se on varmaankin lain kirjaimen, mutta ei hengen mukainen. Kuntalain mukaan meillä pitäisi olla joko pätevyyden mukaan valittuja virkamiehiä tai sitten avoimen poliittisesti nimettyjä apulaispormestareita.

Meillä Helsingissä on avoimen poliittisesti nimettyjä epäpoliittisia poliittisia virkamiehiä. Ja vaikka apulaiskaupunginjohtajien ei puoluekirjastaan tarvitsekaan luopua, niin kyllä minä vähän kyseenalaisena pidän sitä että Sosiaali- ja terveystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on samalla myös Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja ja kaupunginjohtajamme mm. “Kansallissäätiön” isännistön* jäsen ja “Kansallisen Kokoomuspuolueen säätiön” hallituksen jäsen.

(*isännistö? Oikeesti. Kokoomus, saanko esitellä 2000-luku, 2000-luku – Kokoomus.)

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Innovaatiorahastosta rahoitettavat hankkeet vuonna 2013

Helsingillä on oma “innovaatiorahasto”, jonka tarkoituksena on “Helsingin osaamisperustan vahvistaminen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa”. Jassoo. Hankkeet vaikuttavat kyllä ihan hyviltä.

Myönnämme tälle vuodelle uusiin hankkeisiin 799 301 euroa, jatkorahoitusta 1 081 904 euroa ja sidomme vuosille 2014-2016 yhteensä 1 136 933 euroa.

Melko mielenkiintoista on se että tämän vuoden rahat jaetaan vasta nyt kun hakemukset on pitänyt jättää helmikuun loppuun mennessä ja ensimmäinen puolivuotisraporrtikin on toimitettava 31.8.2013 mennessä. Tästä aikataulusta pitää kysyä. Ei ole varmaankaan helppoa hoitaa hankkeita jos rahoitus roikkuu. Eikö päätöstä voisi tehdä jo esim. huhtikuussa?

4 Lähiörahastosta vuonna 2013 rahoitettavat hankkeet

ok.


Lähiöprojekti on kaupungin hallintokuntien yhteistyöprojekti, jonka toiminta-ajatuksena on tehdä tunnetuksi kaupunginosien vetovoimatekijöitä ja vahvuuksia, edistää monipuolisten uusien asuntojen rakentamista, palvelujen pysymistä ja uusien syntymistä sekä kaupunkilaisten toimintaedellytyksiä omalla asuinalueellaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Hyviä tavoitteita siis. Ja nyt jaetaan:


Kaupunginhallitus päättänee myöntää yhteensä 4 988 290 euroa vuoden 2013 talousarvion kohdasta 8 29 03, muu pääomatalous, lähiörahastosta rahoitettavat hankkeet, Khn käytettäväksi

kaupunginkirjastolle 45 000 euroa
liikuntavirastolle 130 000 euroa
nuorisoasiainkeskukselle 266 560 euroa
opetusvirastolle 210 000 euroa
rakennusvirastolle 3 590 000 euroa
sosiaali- ja terveysvirastolle 746 730 euroa

Kirjaston osalta “Olkkari”-projekti, jossa mukana Malminkartanon, Herttoniemen, Pitäjänmäen ja Laajasalon kirjastot.

Uudenlaiset toimintamuodot ja yhteistyökuviot edellyttävät suunnitelmallisuutta ja kartoituksen tekemistä. Kartoituksessa selvitetään mm. eri toimijoiden tarpeita, tilan edellytyksiä ja sitä mitä kirjaston asukastilamainen käyttö edellyttää asukkailta.

Liikuntavirasto suunnittelee määrärahallaan liikuntapuiston Lassilaan ja Kannelmäkeen ja tekee “yleissuunnitelman” Vuosaaren keskuspuistoon.

Nuorisoasiainkeskus hankkii “liikuteltava katutaidekärryn”, peruskorjaa Pihlajamäen freestyleparkin, parantaa Roihuvuoren nuorisotaloa ja kehittää skeittipuistoa Tapulikaupungissa.

Opetusvirasto puolestaan aikoo “luoda toimivia koulujen piharatkaisuja iltapäivätoiminnassa olevien lasten vapaan ja ohjatun ulkoliikunnan edistämiseksi”.

Rakennusviraston hankkeita on monta. Viime viikkojen keskustelu Rakennusviraston budjetointiepäselvyyksistä liittyen mm. pyöräteiden rakentamiseen saa kyllä miettimään, miten tarkkaan nämä rahat nyt sitten menevät sinne minne on tarkoitus. Ja eikö Rakennusviraston hommiin pitäisi kuulua esim. puistojen rakentaminen ja kunnossapito ilman erillistä rahastoakin? Ovatko nämä projekteja?

Sosiaali- ja terveysviraston hankkeista löytyy niin kesäkanoja, “sensomotorinen pienpuisto” kuin lähidemokratiaakin. Mukana useampia asukastilahankkeita. Tällainen tapa jakaa rahaa ei kyllä vahvista kokonaisuuden hallintaa.

Kaikkien hankkeiden esittely löytyy täältä (pdf).

5 Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi asuntotuotantorahaston käyttämisestä ryhmärakentamishankkeiden edistämiseen

ok.


Esittelijä toteaa lisäksi, ettei asuntolainarahaston varojen käyttäminen yksityishenkilöiden asuntorahoitukseen ole sääntöjen mukaan mahdollista.

—-

Kaupunki pitää kuitenkin ryhmärakentamista yhtenä keinona tukea Helsingin vetovoimaisuutta ja turvata Helsingin houkuttelevuutta seudun omistusasuntomarkkinoilla. Strategiaohjelman toimenpiteisiin sisältyy maininta ryhmärakennuttamishankkeiden priorisoinnista mahdollisuuksien mukaan tontinluovutuksessa. Lisäksi innovaatiorahastosta esitetään rahoitettavaksi hanketta, jonka tavoitteena on aikaansaada ryhmärakennuttamisen opas kokoamalla yksiin kansiin ohjeistusta ja tietoa ryhmärakennuttamisesta.

6 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Töölönlahden alueen esirakentamiseen

ok. Talousarvion mukaisesti 2,8 miljoonaa euroa.

7 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Kamppi-Töölönlahti -alueen katujen ja puistojen rakentamiseen

ok. Talousarvion mukaisesti 2 miljoonaa euroa.


“Tämän vuoden puistojen toteutusohjelman sisältyy väliaikaisen puiston suunnittelua sekä rakentamista radan varren korttelien toteutuksen yhteydessä, kukkaryhmän toteuttaminen Musiikkitalon puistoon sekä pyörätie Baanan viimeistely- ja vihertöiden valmiiksi rakentaminen.

Rakennusvirasto esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi rakennusvirastolle Kamppi – Töölönlahti -alueen katujen rakentamiseen 0,52 milj. euroa ja puistojen rakentamiseen 1,5 milj. euroa.”

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Kiinteistö Oy Viikin Infokeskuksen osakkeiden myynti ja tilojen vuokraaminen

ok.


Kaupunki omistaa Viikissä osoitteessa Viikinkaari 1 sijaitsevasta Kiinteistö Oy Viikin Infokeskus -nimisestä yhtiöstä osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan yhteensä 1049 m²:n suuruisia työ- ja kirjastotiloja ja 59 m²:n suuruista teknistä tilaa. Tilakeskus on vuokrannut kaupungin omistuksessa olevat tilat teknistä tilaa lukuun ottamatta kaupunginkirjaston käyttöön.

Ottaen huomioon tilojen käyttötarkoitus tilakeskus pitää hintaa hyväksyttävänä. Lisäksi yhtiötä on helpompi hallita, mikäli se on yhden omistajan omistuksessa.

Ainoa asia jota mietin on se, että kokemuksesta tiedän että sellaisen kirjaston sulkeminen on helpompaa, jonka tilassa Helsinki on vuokralaisena kuin omistajana. Niin se vaan menee. Tosin tässä nyt sitoudutaan joka tapauksessa vähintään 15 vuodeksi, joka lienee riittävä takuu kirjaston säilymiselle.

2 Vasikkaluodon varaaminen Widablickin kannatusyhdistys ry:lle partiokäyttöön kehittämiseksi

Vartiosaaren vieressä olevaa Vasikkaluotoa suunnitellaan “partiokäyttöön”. Tarkoittaa näköjään koko joukkoa uusia mökkejä. Varmaan ihan hyvä sijainti tuollaiselle toiminnalle.

Screenshot_8_11_13_2_30_PM

3 Tonttien varaaminen Arcada-säätiön toimintaa palvelevan urheilu- ja voimisteluhallin ym. suunnittelemiseksi ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n toimintaa palvelevan toimitilarakennuksen suunnittelemiseksi (Hermanni, suunnitellut tontit 21677/5 ja 6)

ok. Hermannin rantatien varteen ammattikorkeakoululle urheiluhalli ja toimitiloja.

Screenshot_8_11_13_2_34_PM

4 Valtuutettu Mari Holopaisen toivomusponsi pysäköintipaikkojen tehokkaasta käytöstä mm. vuorottaispysäköinnin avulla

ok.

5 Valtuutettu Mari Holopaisen toivomusponsi maanpäällisen pysäköintitilan vapauttamisesta torikäytölle ym. Töölössä

ok.


04
/
Aug
/
13
 04:08

Kaupunginhallitus 5.8.2013

Kaupunginhallituksen kesätauko päättyy huomenna vaikka ulkona vielä paistaakin aurinko. Kieltämättä juuri nyt istuisin mieluummin puistossa dekkari kädessä kuin työpöydän ääressä lista nenässä…

Listalla on mm. asemakaavamuutoksia, mielenkiintoisimpana ehkä Taivallahden kasarmit ja vastauksia ponsiin. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 28.8.2013, Oulunkylän eräiden korttelien sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12154, Kuusikkopolun ympäristö)

ok. Maunulaa sekä suojellaan että täydennysrakennetaan. Molemmat hyviä tavoitteita.


Asemakaavan muutoksen tavoitteena on uusien asuntojen rakentaminen olemassa olevien palvelujen läheisyyteen, koulun laajentamisen mahdollistaminen ja nykyisen koulurakennuksen suojelu sekä Maunulan Kansanasunnot Oy:n rakennuskokonaisuudesta vielä suojelematta olevan tontin ja sen rakennusten suojelu asemakaavalla.

Jos tästä jotain mussuttamista olisi, niin se, että nyt suunniteltu täydennysrakentaminen on alkuperäistä 1950-luvun rakennuskantaa tehottomampaa. Olisi toivottavaa että täydennysrakentaminen olisi ainakin yhtä tehokasta, mieluummin tehokkaampaa. Myös koko kaavaan olisi voinut piirtää taloja lisää. Lisäksi yhteiskoulun edustalla olevan parkkipaikan säilyminen kaavassa ihmetyttää. Eikö sitäkin olisi voinut gryndata?

maunula_kaava

Ymmärrän halun säilyttää lähimetsää, mutta toisaalta tuolta koulun nurkalta on vain noin 400 metriä Keskuspuistoon.

2 V 28.8.2013, Kaarelan puisto- ja lähivirkistysalueen asemakaavan muuttaminen (nro 12097, Kaarelan jäähalli)

Kaarelaan suunniteltu jäähalli on herättänyt paljon keskustelua:


Hanke tuli vireille jo vuoden 2011 alussa mutta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annetun palautteen johdosta sekä niitä että luonnoksia tehtiin kaksi. Hanke on jakanut mielipiteet selkeästi. Luonnoksesta saatiin 199 mielipidettä, joista 67 oli samansisältöisiä ja noin 800 ihmistä vastusti adressilla rakentamista. Puoltavia kirjeitä oli 40 ja puoltavan adressin kirjoitti vastaavasti noin 1800 ihmistä. Kaarelaseura r.y. kannatti rakentamista, Kaarelan Omakotiyhdistys puolestaan vastusti. Urheilu- ja liikuntaväki on kannattanut hanketta, mutta mm. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys vastustanut.

Screenshot_8_4_13_4_35_PM

Kun kaavaa käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa viime keväänä, niin Osmo Soininvaara kommentoi sitä ">blogillaan seuraavasti:


Meni läpi yksimielisesti ja kiitoksin kaavoittajalle hyvästä työstä. Jos se on laitettava johonkin, niin tähän. Siitä on erimielisyyksiä, onko rakentamiselle uhrattava alue nyt viheralue vai liikennevihreää. Ylemmät elimet sittyn päättävät, rakennetaanko tätä. On muun muassa se 435 miljoonan euron investointikatto, josta päätettiin viikonloppuna.

Eli nyt päätetään kaavasta eikä rakentamisesta. Voi hyvinkin olla että raha rakentamiseen on tiukemmassa. Olen kallistumassa Oden kannalle, eli jos jonnekin, niin tuonne. Bussit sinne ainakin vievät näköjään ihan kohtuullisesti.

Tältä paikka näyttää Google Mapsissa:

Screenshot_8_4_13_4_30_PM

3 V 28.8.2013, Länsisataman korttelin 20801 ja sitä palvelevien maanalaisten tilojen vuokraus- ja myyntiperusteet

ok. Vuokrataan tontteja niin pysäköintilaitoksia, jäteputkilaitosta kuin asuntojakin varten.

4 V 28.8.2013, Käpylän korttelin nro 25878 tontin nro 7 vuokrausperusteiden muuttaminen

ok. Vahvistamme uudet vuokrausperusteet tontille kun sille ei rakennetakaan Hitasia tai ARAa, vaan vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.

5 V 28.8.2013, Myllypuron ja Rastilan asunto- ja autopaikkatonttien vuokrausperusteet (Tontit 45129/5, 45146/6 sekä 54033/9, 12 ja 13

Tonttien luovuttamisen mahdollistamiseksi niille tulee vahvistaa vuokrausperusteet ja siitä nyt päätetään. Myös autopaikkatonttien vuokrasopimusta ehdotetaan solmittavaksi 31.12.2075 saakka.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Valtionperinnön hakeminen Helsingin kaupungille

ok. Yksityishenkilön, jolla ei ole ollut perillisiä tai testamenttia, perintö menee valtiolle. Perintökaaren säännösten mukaan kuitenkin sillä kunnalla, jossa perittävä viimeksi asui, on mahdollisuus hakea omaisuutta itselleen. Nyt perintöä pyydetään käytettävän erityisesti “erityisesti katuväkivallan vastaiseen työhön”.

4 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Jätkäsaaren esirakentamista ja pilaantuneen maaperän kunnostamista varten

ok. Tällä kertaa noin viidellä miljoonalla.


“Rakennusvirasto on jatkanut Jätkäsaaren esirakentamis- ja maaperän kunnostustoimenpiteitä päätettyjen suunnitelmien mukaisesti. Toteutusalueeseen kuuluu esirakentamista, massojen välivarastointia ja käsittelyä, maaperän kunnostusta ja tonttialueiden rakentamiskelpoiseksi saattamista Länsisatamaan kuuluvilla Saukonpaaden, Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren alueilla.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Sitten vastauksia muutamiin toivomusponsiin. Hiukan kesäterässä on ollut esittelijäkin.

1 Valtuutettu Mari Holopaisen toivomusponsi pysäköintipaikkojen tehokkaasta käytöstä mm. vuorottaispysäköinnin avulla

ok. Nämä kaksi Marin pontta liittyvät Töölön pysäköintilaitokseen, ei pysäköintipaikkoihin yleensä.

Todetaan että:


“Toimistokäyttöä lukuun ottamatta muiden toimintojen huippukuormitus kohdistuu ilta-aikaan. Lisäksi eri toiminnoille varatut paikkamäärät ovat hyvin eri suuruiset, koska laitoksen noin 800:sta paikasta 600 on varattu asukaspysäköintiin. Tällöin vuorottaispysäköinnin järjestäminen on monin verroin haasteellisempaa.”

“Haasteellisempaa” ehkä, muttei todellakaan mahdotonta. Teknologisia ratkaisuja tällaiseen pitäisi kyllä olla olemassa.

2 Valtuutettu Mari Holopaisen toivomusponsi maanpäällisen pysäköintitilan vapauttamisesta torikäytölle ym. Töölössä

ok. Todetaan että “pysäköintilaitoksen valmistuttua kaupunkisuunnitteluvirasto laatii alueelle uuden suunnitelman pysäköinnin ja muun yleisten alueiden käytön yhteensovittamiseksi”.

3 Valtuutettu Sanna Vesikansan toivomusponsi asemakaavan nro 12080 townhouse-tonttien soveltuvuudesta ryhmärakentamiseen

ok. Vastauksessa todetaan että:


Molemmat lautakunnat toteavat, että kyseiset korttelit soveltuvat huonosti ryhmärakentamiseen. Syynä on se, että korttelit ovat suuria, Haakoninlahdenlaiturin varsi 7 700 k-m2 ja Wiirinlaiturin varsi 7 650 k-m2 ja asemakaava edellyttää monia joko yhdessä tai samanaikaisesti tehtäviä rakennustoimenpiteitä useille kymmenille asunnoille.

Asemakaava edellyttää mm. yhteisiä pihoja, yhteistä pysäköintilaitosta pihakannen alle ja pihapiireittäin yhteisiä saunoja ja terasseja. Rakennukset tulee rakentaa kiinni toisiinsa ja myös palomuurit ja kellarit ovat yhteisiä. Rakentaminen edellyttää tiukkaa koordinaatiota ja samanaikaisuutta, mitä on vaikea edellyttää omatoimirakentajilta.

Kokemus on osoittanut, että ryhmärakentamiseen soveltuvat parhaiten sellaiset tontit, joissa sallitaan yksilöllisiä ratkaisuja ja joissa rakentaminen voi sujua omaan tahtiin muista tonteista riippumatta ja että rakennukset ovat toisistaan erillisiä. Mikäli rakennukset kytketään toisiinsa, ne tulisi voida toteuttaa muutaman asunnon kokonaisuuksissa.

No niin kai sitten. Voisi kuvitella että että toisiinsa kytkettyjen rakennusten kohdalla rakentamista helpottaisi yhteinen normisto? Mitenkähän tämmöinen on onnistunut Newcastlessa?

newcastle_talorivi

4 Maankäyttösopimus Senaatti-kiinteistöjen kanssa (Taivallahden kasarmialue, Pohjoinen Hesperiankatu, Mechelininkatu)

Tää on hieno juttu!

Kaavamuutos nro 12193 mahdollistaa Taivallahden kasarmien muuttamisen palvelutoimintojen käyttöön, asumiseen, vanhusten asuntolakäyttöön ja päivittäistavarakaupan käyttöön kaavamuutoksessa osoitetuilla tonteilla.

Screenshot_8_4_13_5_32_PM

5 Yleisten rakennusten tontin varaaminen Espoon Viherlaaksosta SATO-Asunnot Oy:lle asemakaavamuutoksen laatimista ja muodostettavan asuinkerrostalotontin tai tonttien luovuttamista varten (tontti 61009/1)

Helsinki omistaa tontin ja huonokuntoisen huvilan Espoosta ja molemmista halutaan eroon. Ja näin tässä ehkä tehdään vielä vähän voittoakin.


Varaus edistää kaupungin tavoitetta luopua itselleen tarpeettomasta kiinteistöomaisuudesta. Asemakaavan vahvistuttua kaupungilla on tarkoitus myydä varauksensaajalle tai tämän määräämälle muodostettavissa olevat, kerrostalorakentamiseen soveltuvat tontit luovutusajankohdan käyvästä hinnasta. Kaupungin ei hallinto- ja kiinteistöverotussyistä ole tarkoituksenmukaista omistaa ulkokunnissa sijaitsevia vuokratontteja.

6 Käpylän korttelien 25001 ja 25002 rakennuskiellon pidentäminen (nro 12208)

ok.


Alueelle tullaan tekemään asemakaavan muutos, jossa alueen ja rakennusten suojelu otetaan huomioon sekä asemakaavamerkinnät ja määräykset ajantasaistetaan. Työ sisältyy kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmaan. Asemakaavan muutosluonnos tultaneen esittelemään kaupunkisuunnittelulautakunnalle loppuvuodesta 2013. Rakennuskielto on tarpeellinen, jotta kaavoitusprosessin aikana voitaisiin turvata suojeluarvojen säilyminen mm. rakennuksia peruskorjattaessa.

7 Lauttasaaren eräiden tonttien ja venesatama-alueiden rakennuskiellon pidentäminen (nro 12214)

ok.


Alueelle tullaan tekemään asemakaavan muutos, jossa alueen ja rakennusten suojelu otetaan huomioon sekä asemakaavamerkinnät ja -määräykset ajantasaistetaan. Työ sisältyy kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmaan. Asemakaavan muutosehdotus on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuoden 2015 aikana.


18
/
Jun
/
13
 02:06

Valtuusto 19.6.2013

Huomisen keskiviikon valtuusto lienee sutjakampi kuin muutama edellinen kokous kun listalla ei ole suuria tunteita herättäviä kysymyksiä Roihuvuoren ala-astetta lukuunottamatta eikä valtuustoaloitteita. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

3 Helsingin Energian vuoden 2012 toteutumaton sitova tavoite

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 3.6..

TARKASTUSLAUTAKUNTA

4 Tarkastuslautakunnan ehdotus kaupunginvaltuustolle vuoden 2012 arviointikertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen käsittelystä sekä vastuuvapaudesta vuodelta 2012

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 13.5. Tiivistelmän tiivistelmä:

Talousarvion 101 sitovasta toiminnallisesta tavoitteesta toteutui 77 (76 %) ja 70 sitovasta taloudellisesta käyttötalouden tavoitteesta toteutui 52 (74 %). Sitovia investointitavoitteita oli 69, joista 50:n osalta talousarviomääräraha ei ylittynyt (72 %).

5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 23.5..

On tää meidän kaupunki vaan aivan valtaisa apparaatti. Toimintakulut kokonaisuudessaan noin 4,56 miljardia euroa. Koko tilinpäätös löytyy täältä. Muutamia poimintoja:

- Vuoden 2012 tilikauden tulos oli 145,0 milj. euroa ja ylijäämä 138,9 milj. euroa. Tulos muodostui 104 milj. euroa talousarviota paremmaksi erityisesti talousarviota paremmasta toimintakatteesta peruspalveluntuotannossa, talousarviota suuremmista valtionosuustuloista, talousarviota pienemmistä korkomenoista sekä talousarviota suuremmista maanmyyntituloista Kamppi-Töölönlahti -alueella.

- Verotuloja kertyi 19,0 milj. euroa (0,7 %) enemmän kuin vuonna 2011. Kunnallisveroa kertyi 88,3 milj. euroa (4,0 %) ja kiinteistoöveroa 2,2 milj. euroa (1,2 %) enemmän kuin edellisvuonna, yhteisöveron määrä pieneni 71,5 milj. eurolla (-21,3 %).

- Vuoden 2012 investointimenot olivat 649,6 milj. euroa. Liikelaitosten investoinnit olivat yhteensä 166,9 milj. euroa ja muun toiminnan investoinnit 482,7 milj. euroa.

- Lainakanta on kasvanut vuodesta 2008 vuoteen 2012 lähes kaksinkertaiseksi. Vuonna 2012 lainakanta pieneni 84,6 milj. euroa edellisestä vuodesta.

- Lainaa on nyt 1986€ per asukas eli yhteensä 1,2 miljardia euroa.

6 Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen valinta

ok. Jouko Kajanojan tilalle Joonas Leppänen.

7 Poliisin neuvottelukunnan jäsenen ja varajäsenen valinta

ok. Markus Kalliolan tilalle Taina-Maaria Heikkilä ja Heikki Kaislanen Taina-Maaria Heikkilän tilalle varajäseneksi.

8 Helsingin kaupungin hallinnon ja talouden tarkastussäännön muuttaminen

ok. Asiaa käsiteltiin kaupunginhallituksessa ensin 8.4. ja 15.4., jonka jälkeen asia palautui vielä kerran valmisteluun, koska kaupunginhallituksen enemmistö toivoi tarkastussäännön muuttamista siten että tarkastuslautakunta (, jonka lakisääteisen tarkastuskertomuksen käsittelimme tuossa juuri hiukan aiemmin) voi tuottaa lisäksi erillisiä raportteja kaupungin toiminnasta. Muutettu esitys meni läpi sitten kaupunginhallituksessa 3.6..

Lautakunta voi harkintansa mukaan laatia valtuustolle arviointikertomuksen lisäksi erillisiä raportteja kaupungin toiminnan ja taloudenhoidon kannalta merkittävissä asioissa. Näistä hankitaan ennen raportin toimittamista valtuuston käsiteltäväksi kaupunginhallituksen ja asianomaisten toimielinten lausunnot, jotka toimitetaan valtuustolle yhdessä raportin kanssa.

Muutos on mielestäni hyvä. Helsinki on niin suuri toimija, että hiukan ärhäkämpi vahtikoira pitämässä valtuuston puolta ei ole haitaksi.

9 Helsingin kaupungin hallintosäännön muuttaminen

ok. Teknisluonteisia muutoksia hallintosääntöön. Johtuvat sosiaali- ja terveysviraston perustamisesta.

10 Sopimus pääkaupunkiseudun kaupunkien osallistumisesta Suomen Kansallisoopperan käyttökustannuksiin

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 27.5..

Ajattelin että tässä asiassa voisin käyttää lyhyesti puheenvuoron ja peräänkuuluttaa Oopperan tilojen, erityisesti Alminsalin, laajempaa käyttöä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

11 Talousarvion määrärahan ylittäminen määräalan ostamiseksi Östersundomista (Gumbölen kylän tila Kusas RN:o 2:34)

ok. Käsitelty kaupunginhallituksessa 10.6..

12 Sörnäistenniemen asuntotonttien ym. vuokrausperusteet (Sörnäinen, Kalasatama)

ok. Käsitelty kaupunginhallituksessa 10.6..

13 Keinutien ala-asteen peruskorjauksen hankesuunnitelma

ok. Käsitelty kaupunginhallituksessa 27.5..

14 Roihuvuoren ala-asteen koulun perusparannus

ok. Käsitelty kaupunginhallituksessa 10.6..

Kuva: Raimo Mäkelä / Panoramio

Kuva: Raimo Mäkelä / Panoramio

Tämä herättää varmaan valtuustossakin vielä suuria tunteita ja keskustelua.

Valinta ei ollut minulle helppo. En oikein ymmärrä kaiken epäonnistuneen betonibrutalismin suojelemista. Päädyin kuitenkin kannattamaan peruskorjausta huonoista vaihtoehdoista vähiten huonona. Tarkemmat perusteluni löytyvät kh-blogauksista.

Sen takia olinkin erittäin ilahtunut arkkitehti Osmo Lapon mielipidekirjoituksesta lauantain Helsingin Sanomissa:


Ark­ki­teh­ti-leh­den 12/1967 esit­te­lys­sä kou­lun suun­nit­te­li­ja Aar­no Ruu­su­vuo­ri ker­too käyt­tä­neen­sä har­vaa kan­ta­vaa pi­la­ri­run­koa teol­li­suus­hal­lien ta­paan mah­dol­lis­taak­seen vä­li­sei­nä­muu­tok­set tu­le­vai­suu­des­sa. Kan­ta­va ra­ken­ne on jul­ki­si­vu­ver­houk­sen ta­ka­na, jo­ten jul­ki­si­vu­jen uu­si­mi­nen käy­nee luon­te­vas­ti ny­ky­ai­kais­ta ele­ment­ti­tek­niik­kaa hyö­dyn­täen.

Nyt oli­si hy­vä ti­lai­suus so­vel­taa uu­sia kor­jaus­ra­ken­ta­mi­sen ener­gia­sääs­tö­oh­jei­ta ja teh­dä kou­lun pe­rus­kor­jauk­ses­ta eko­te­ho­kas esi­merk­kip­ro­jek­ti. Ra­ken­nuk­sen kom­pak­ti muo­to ja ra­ken­teel­li­set omi­nai­suu­det ovat täs­sä hy­vä­nä läh­tö­koh­ta­na.

Li­säk­si ra­ken­nuk­sen kah­den­tu­han­nen ne­liö­met­rin suu­rui­sel­le ta­sa­ka­tol­le oli­si asen­net­ta­va au­rin­ko­pa­nee­lit ja teh­tä­vä sin­ne “au­rin­ko­voi­ma­la”. Se so­pi­si myös ra­ken­nuk­sen mo­der­niin il­mi­asuun ja sen suun­nit­te­li­jan aja­tus­maail­maan.

Sen vuoksi ajattelinkin tehdä asiaan ponsiesityksen, jossa varmistetaan se että peruskorjaus toteutetaan energiaa säästäen, sisätilaratkaisuja tarpeen vaatiessa uudistaen ja vaikka sitten viherkatto tai aurinkopaneeleja katolle. Saatais tähän asiaan edes jotain positiivista. Rakennustahan ei vielä ole suojeltu, joten alkuperäisajatuksia kunnioittava peruskorjaus voisi mahdollistaa uusia ratkaisuja.

15 Toukolan tontin 23669/21 asemakaavan muuttaminen (nro 12122, Arabiankatu 8)

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 27.5.. Tää on tosi hyvää täydennysrakentamista! Torni Arabiaan!

Screenshot_5_25_13_12_14_PM

Tontille voi kaavamuutoksen jälkeen rakentaa 12-kerroksisen asuinrakennuksen, joka muodostaa Kaj Frankin aukion reunalle muuta rakennuskantaa hieman korkeamman maamerkin kuitenkin siten, että Arabian tehdasrakennus säilyttää hallitsevan asemansa kaupunkisilhuetissa.

16 Vanhankaupungin korttelin 27930 ja puistoalueen asemakaavan muuttaminen (nro 12158, Forsbyn tilan renkitupa)

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 27.5..

Screenshot_5_25_13_12_19_PM

Asemakaavan muutosehdotuksen tarkoituksena on mahdollistaa Helsingin syntysijoilla, Kellomäen rinteessä sijaitsevan Forsbyn tilan entisen renkituvan muuttaminen asuinkäyttöön ja mahdollistaa palaneen piharakennuksen korvaaminen 1 ½ -kerroksisella asuinrakennuksella. Korttelialueen yhteenlaskettu kerrosala on 450 k-m2.

17 Haagan korttelien 29179 ja 29180 sekä katualueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12168, Hopeapolun ympäristö)

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 27.5.. Lisää asuntoja, hyvä.

Screenshot_5_25_13_1_03_PM

Asemakaavaa muutetaan siten, että 1970–80 -luvuilla rakennettuja toimisto- ja asuntolatiloja on mahdollista muuttaa asunnoiksi.

18 Malmin korttelin 38152 sekä puisto-, lähivirkistys- ja katualueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12170, Tullivuorentien eteläpuoli)

Screenshot_6_2_13_10_16_PM

Screenshot_6_2_13_10_26_PM

600-700 asukkaan uusi asuinalue. Täydennysrakennetaan Malmia. Esirakentamiskustannukset Helsingille noin 7,3 – 8 miljoonaa euroa + alv. Per neliö kustannukset ovat 165€. Tontinvuokrauksen tuloiksi kaupungille on arvioitu noin 500–550 euoa/k-m2. Näin. Vaikka alue tuleekin sijaintinsa vuoksi pohjaamaan pitkälti autoilulle, on tämä ihan ok kaava.

19 Malmin tontin 38320/7 ja yleisen pysäköintialueen asemakaavan muuttaminen (nro 12143, Miljan palvelutalo)

ok. Vanhusten palvelutaloon rakennetaan kaksi kerrosta lisää ja saadaan 16 asuntoa.

Screenshot_6_6_13_5_50_PM

“Rakennuksen korottaminen on luontevaa, taloudellista ja vaikutus kaupunkikuvaan on positiivinen.”

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

20 Kaupunginorkesterin intendentin virkaan ottaminen

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 3.6.. Valitsemme hommaan pätevän oloisen Gita Kadambin.


06
/
Jun
/
13
 08:06

Kaupunginhallitus 10.6.2013

Ensi maanantain lista vaikuttaa mielenkiintoiselta. Sieltä löytyy mm. uimala Katajanokan rantaan maailmanpyörän kaveriksi, asuntolaivoja Herttoniemeen, lausunto Raide-Jokerista, sekä pöydältä Roihuvuoren betonibrutalistisen ala-asteen remontti. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 19.6.2013 Malmin tontin 38320/7 ja yleisen pysäköintialueen asemakaavan muuttaminen (nro 12143, Miljan palvelutalo)

ok. Vanhusten palvelutaloon rakennetaan kaksi kerrosta lisää ja saadaan 16 asuntoa.

Screenshot_6_6_13_5_50_PM

“Rakennuksen korottaminen on luontevaa, taloudellista ja vaikutus kaupunkikuvaan on positiivinen.”

2 V 19.6.2013, Talousarvion määrärahan ylittäminen määräalan ostamiseksi Östersundomista (Gumbölen kylän tila Kusas RN:o 2:34)

Vaikuttaa ihan fiksulta maakaupalta – Helsinki hankkii pitkäjänteisesti maata Östersundomista tulevaa rakentamista varten.

“Maanomistajien kanssa käydyissä neuvotteluissa on päästy neuvottelutulokseen määräalan ostamisesta kaupungille. Kauppahinta, 4  650 000 euroa, tuottaa määräalan keskihinnaksi 11,25 euroa maaneliömetriltä, mikä vastaa kaupungin Östersundomissa noudattamaa hinnoittelua ja toteutuneiden vastaavien kauppojen hintatasoa.”

Screenshot_6_6_13_5_59_PM

3 V 19.6.2013, Sörnäistenniemen asuntotonttien ym. vuokrausperusteet (Sörnäinen, Kalasatama)

ok. Kalasatamaan rakentuville tonteille määrätään tontinvuokrausperusteet.

“Asuntotonttien maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin vaihtelee esityksen mukaan vastaavasti ollen mainitussa hintatasossa noin 2,64 – 3,32 euroa/as-m²/kk (ns. arava-alennus huomioiden noin 2,11 euroa/as-m²/kk).

Sidotaan elinkustannusindeksiin.

4 V 19.6.2013, Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kruunuvuorenrannan jätteen putkikeräys Oy:lle

Pöydältä. Tästä syntyikin vähän yllättäen keskustelua viime maanantaina.

Erityisesti Kokoomusta tuntui mietityttävän se että jätteiden putkikeräysjärjestelmä on tehtyjen laskelmien mukaan investointikustannuksiltaan keskimäärin noin 48 euroa/huoneistoneliömetri ja kokonaiskäyttökustannuksiltaan noin 0,05 – 0,18 euroa/huoneistoneliömetri/kk perinteistä jätehuoltoa kalliimpi. Tämä tietenkin nostaa sitten omalta osaltaa asuntojen hintoja Kruununvuorenrannassa.

Mutta järjestelmällä on myös selviä etuja. Itsestäänselvän jäteautojen ajon vähenemisen lisäksi mm. jätehuollon pihoilta vaatima tila on pienempi ja siten koko alueen ilme parempi. Lisäksi jätehuollon ilmastokuorma pienenee huomattavasti. Jätteiden putkikeräysjärjestelmä on siis strategisten tavoitteiden mukaista.

Mielenkiintoista on se että Kalasataman vastaavaa järjestelmää mainostetaan käyttökustannuksiltaan perinteistä järjestelmää edullisempana. Minkähän takia tilanne on Kruununvuorenrannassa sitten päinvastainen? Maanantaina saamme ilmeisesti lisää valaistusta asiaan.

5 V 19.6.2013, Roihuvuoren ala-asteen koulun perusparannus

Pöydältä. Myös tämä jäi pöydälle Kokoomuksen Lasse Männistön toiveesta. Ymmärrän täysin mikä tässä Lassea kismittää. Tuntuu täysin päättömältä peruskorjata uudisrakennuksen hinnalla lähtökohtaisesti huonoa rakennusta kun samalla rahalla saisi tilalle uuden ja monella tapaa ehomman.

Kyseessä onkin kunnallispoliittisen pompottelun kukkanen. Peruskorjaus-, purku- tai uudisrakennuspäätöstä on pyöritelty jo noin kymmenen vuotta ees taas eri virastojen välillä. Nyt ollaan sitten siinä tilanteessa että sisäilmaongelmien takia koululaiset on ajettu parakki-, anteeksi, lievästi orwellilaiseen paviljonkikouluun. Ei hyvä.

Kuva: Raimo Mäkelä / Panoramio

Kuva: Raimo Mäkelä / Panoramio

Asiassa on ainakin seuraavat muuttujat:
1. Roihuvuoren koululaiset
2. Korjaus- tai uudisrakennusprosessin nopeus
3. Uhka koulun suojelupäätöksestä

Ensimmäinen ja tärkein asia on se, että roihuvuoren tenavat ansaitsevat kunnollisen koulurakennuksen. Mahdollisimman pian. Ja sen koulurakennuksen pitää sijaita nimenomaan Roihuvuoressa. Suunniteltu uudisrakennus sijoittuisi Marjaniemeen, joka ei ole Roihuvuori. Lähikoulu on lapselle perusoikeus.

Screenshot_6_6_13_8_54_PM-2

Toiseksi korjausprojektin kautta rakentaminen alkaisi syksyllä 2014 ja tilat valmistuisivat vuoden 2015 loppuun mennessä. Uudisrakennusta odoteltaisiin vuosia pidempään.

Kolmas ja suoraan sanottuna päättömin peruste on se, että “Suomen Arkkitehtuurimuseon ja kansainvälisen modernin arkkitehtuurin tutkimus- ja suojelujärjestö Docomomon Suomen osasto” sekä kaupunginmuseo käytännössä uhkaavat kaupunkia koulun suojelulla kun sillä on “poikkeuksellisen korkeita suojeluarvoja”.

Eli purkupäätöksestä valitettaisiin ja suojelullista syistä päätös todennäköisesti kumottaisiin oikeudessa, jonka jälkeen sitten palattaisiin jälleen kerran lähtöruutuun: entistäkin huonokuntoisempi koulu olisi pakko korjata kustannuksista välittämättä. Ja suojeltuna rakennuksena sitten ihan vimpan päälle alkuperäistä noudattaen eli kalliisti. Mihinkään muuhun käyttöön kuin kouluksi tilasta ei ole.

Ymmärrän että rakennuksia pitää suojella kerroksittain ja että henkilökohtaiset esteettiset mieltymykseni eivät ole millään tapaa hyvä argumentti suojelusta keskusteltaessa. Ei vain “nättiä” suojella. Ja ymmärrän hyvin että kerran purettua ei saa takaisin.

Koulurakennuksella on kuitenkin arkkitehtonisten ansioiden lisäksi käyttötarkoitus. Nyt kun koululla sattuu olemaan suuria taiteellisia arvoja, joudumme joustamaan sitten sen koulutuksellisesta käyttötarkoituksesta – nykyisin koulu suunniteltaisiin erilaiseksi ihan jo pedagogisista syistä. Sietämätöntä. Suoraan sanottuna arkkitehtien toiminta tuntuu todella itsekkäältä.

Välillä rakennuksilla vaan on “parasta ennen” lappu niskassaan. Rakennusviraston lausunnon mukaan päärakennuksen tarvitsema korjausaste on yli 80 % eli käyttökelpoista on varauksin vain rakennuksen runko. Tällaista sitten ollaan korjaamassa. Tasakattoinen 60-luvulla rakennettu talo on ihan yhtä sopimaton Suomen ilmastoon 2030-luvulla kuin nytkin. Joskus pitäisi vaan tunnustaa virheet, korjata ne ja mennä eteenpäin.

Mutta ilmeisesti tällaista vaihtoehtoa ei ole meille nyt katettuna. Pitää valita huonoista vaihtoehdoista vähiten huono. Ja se vähiten huono on kai sitten se että koulu peruskorjataan ja vain läpimädät piharakennukset puretaan. Onpas ärsyttävää.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Lainan myöntäminen Vihreä-Valkoinen Tennishalli Oy:lle

ok. Myönnämme 21 960 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista kahden tenniskentän pinnoitteiden uusimisen rahoittamiseen.

4 Sopimus Suomen luontokeskus Haltian toiminnan järjestämisestä

ok. Nuuksioon on juuri avattu upea luontokeskus Haltia. Nyt sovitaan pääkaupunkiseudun kuntien kesken sen kustannusten jakamisesta.

Kuva: Paavo Lehtonen / Haltia

Kuva: Paavo Lehtonen / Haltia

Sopimuksen mukaan kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti) osuus luontokeskuksen toiminta- ja ylläpitokustannuksista on 75 %. Helsingin kaupungin osuus tästä on 40 %. Vuoden 2013 toimintabudjetin mukaan kaupungin kustannusvastuu on määrältään 279 843 euroa.

Kuntien keskinäisiä vastuuosuuksia tarkistetaan ja muutetaan käyttäjämäärien perusteella joka kolmas vuosi. Ensimmäinen käyttäjämäärien tarkastelu on vuonna 2015.

5 Veroparatiisiselvitykseen liittyvä kirje valtioneuvostolle

Lähetämme valtioneuvostolle kirjeen veroparatiisiselvitykseen liittyen. Kirjeessä Helsinki toivoo että hallitus ryhtyisi mm. hallitusohjelman mukaisiin toimiiin harmaan talouden torjumiseksi ja haitallisen verokilpailun vähentämiseksi.

Lisäksi toivomme että valtio antaisi kuntien käyttöön jotain tehokkaita keinoja, joiden avulla voisimme vähentää yhteistyötämme veroparatisiiyhtiöiden kanssa. Kirjeessä mainitaan esimerkkeinä muutamia ehdotuksia kuten “tehokkaan katumisen ohjelma” ja vertailutietotarkistukset, jotka ovat Ruotsissa jo käytössä.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Sataman ympäristölupahakemuksesta (Vuosaaren satama)

ok.

2 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ympäristölupahakemuksesta (Isosaari)

ok.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Valtuutettu Mari Holopaisen toivomusponsi Hakaniemen kauppahallin tilojen tarveselvityksen hankesuunnittelun toteuttamisesta

ok. Todetaan että on oltu yhteydessä yrittäjiin, asukkaisiin ja järjestöihin. Viitataan erityisesti Kallio-liikkeen kilpailun voittaneeseen ehdotukseen. Hyvä jos sen ideoita käytetään jatkosuunnittelussa hyödyksi.

2 Valtuutettu Kimmo Helistön toivomusponsi asuntolaivojen saamisesta Helsinkiin kelluvien asuntojen lisäksi

ok. Mainiota! Kimmon ponsi johtaa siihen että “kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistövirastoa järjestämään julkisen ilmoittautumismahdollisuuden Kipparlahden asuntolaivapaikoista kiinnostuneille tahoille vuoden 2013 aikana ja valmistelemaan laivalaiturin luovuttamista asuntolaivakäyttöön.”

3 Maankäyttösopimus ja siihen liittyvät sopimukset Skanska Talonrakennus Oy:n ja Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssipesän kanssa

ok. Muinaisen Wärtsilän hallinnoimat maat siirretään Skanskalle, joka rakentaa sinne uuden upean alueen. Ylipäätään tästä kaavasta mä oon ehkä viime vuosina tykänny kaikkein eniten.

hietalahdenlaiturilta_telakkaranta_160412

4 Alueen varaaminen Katajanokalta Korjaamo Group Oy:lle kaupunkikylpylän perustamista varten

Ja tää on tosi hieno juttu! Männä vuonna Guggen kaaduttua toivoin Pariisin tyyppistä väliaikaisrantaa Skattalle. Ja nyt Korjaamon Allas-idea olisi sitten syntymässä kun N2:sen Platta luopui kisasta. Hankkeeseen voi tutustua tästä.

Screenshot_6_6_13_8_17_PM

Allas elävöittää aluetta ja sopii toiminnallisesti hyvin sekä maailmanpyörän että torin viereen. Erityisen mukavaa on se miten nopeasti virkakoneisto on näiden kahden limittyvän projektin luparumban vienyt läpi. Perustilanne ei ollut helppo kun jo aluettakin hallinnoi kolme eri virastoa: osa oli rakennusviraston, osa kiinteistöviraston ja merialue vielä sataman hallinnassa…

Jopa asukasyhdistys tykkää. Hienoa! Kesällä 2014 pulahdetaan uimaan Skattalla!

5 Tontin 25878/7 varaaminen Rakennusosakeyhtiö Hartelalle ja LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy:lle vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakentamista varten (Osmontie, Käpylä)

ok. A–energiatehokkuusluokkaisia vuokrataloja Käpylään.

6 Rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen jatkaminen Östersundomin yhteisen yleiskaavan alueella

ok. Rakennuskielto Östersundomiin kunnes yleiskaava valmistuu.

7 Kiinteistöviraston hallinto-osaston osastopäällikön virkaan valitseminen

ok. Kaupunginhallitus päättänee valita kiinteistöviraston hallinto-osaston osastopäällikön virkaan oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Pirkko Vainion 5 591,38 euron kokonaiskuukausipalkalla.

8 Liikenne- ja viestintäministeriön selvityspyyntö Helsingin ja Espoon kaupunkiraitiotien (Raide-Jokeri) suunnittelutilanteesta

ok. Toivottavasti tosiaan Raide-Jokeri lähtee liikkeelle mahdollisimman pian.

9 Yhtiön perustaminen Kruunuvuorenrannan jätteen putkikeräysjärjestelmän toteuttamista varten

ok. Liittyy aiempaan päätökseen siis.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Valtuutettu Sari Näreen toivomusponsi koskien mahdollisuutta soveltaa SGEI -määrittelyä hankittaessa varhaiskasvatus- sekä sosiaali- ja terveyspalveluja (Sari Näre)

ok.

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamista koskevasta lakiluonnoksesta

Hallitusohjelman mukaisesti maahanmuuttajien edellytyksiä lukio-opintoihin parannetaan luomalla lukiokoulutukseen valmistava järjestelmä.

Opinnot keskittyisivät opetuskielenä käytettävien suomen tai ruotsin ja tarvittaessa muiden kielten opiskeluun sekä lukioissa tarvittavien opiskelutaitojen edistämiseen, kulttuurientuntemukseen sekä opinto- ohjaukseen.

Oikein hyvä. Kieli on avain opintoihin, kotoutumiseen ja työelämään suomalaisessa yhteiskunnassa.


02
/
Jun
/
13
 10:06

Kaupunginhallitus 3.6.2013

Huh että aika kuluu nopeasti! Nyt ollaan jo kesäkuussa.

Koko lista liitteineen löytyy täältä. Kiinnostavia asioita listalla, mm. tarkastussäännön uusi esitys ja Roihuvuoren ala-asteen suojelu/remontti.

KAUPUNGINJOHTAJA

1 V 19.6.2013, Helsingin Energian vuoden 2012 toteutumaton sitova tavoite

ok.

Kaupunginhallitus asettaa kaikille hallintokunnille sitovia tavoitteita, jotka pitää saa toteutumaan, tai jos eivät toteudu, niin pitää selvittää, miksei toteutunut. Helsingin Energialle asetettu sitova tavoite, sijoitetun pääoman tuotto vähintään 16 prosenttia, ei toteutunut, vaan oli 15 prosenttia.

Syyn selitetään olevan kirjanpitotekninen ja Helsingin Energian tulos oli 5 miljoonaa euroa talousarviota paremmin.

2 V 19.6.2013, Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen

ok.

Tilinpäätöstä käsiteltiin kaupunginhallituksessa jo 25.3. ja tulee 19.6. valtuustoon.

3 V 19.6.2013, Helsingin kaupungin hallintosäännön muuttaminen

Ok. Teknisiä muutoksia.

4 V 19.6.2013, Helsingin kaupungin hallinnon ja talouden tarkastussäännön muuttaminen

ok. Asia toista kertaa kaupunginhallituksessa. Edellisen kerran asiaa käsiteltiin 8.4. ja 15.4., jolloin äänestimme seuraavan muutoksen puolesta yhdessä demareiden, vasemmiston, rkp:n ja perussuomalaisen kanssa.

Lautakunta voi harkintansa mukaan laatia valtuustolle arviointikertomuksen lisäksi erillisiä raportteja kaupungin toiminnan ja taloudenhoidon kannalta merkittävissä asioissa. Näistä hankitaan ennen raportin toimittamista valtuuston käsiteltäväksi kaupunginhallituksen ja asianomaisten toimielinten lausunnot, jotka toimitetaan valtuustolle yhdessä raportin kanssa.

Eli nyt siis annamme tarkastuslautakunnalle luvan tehdä muitakin raportteja kaupungin toiminnasta kuin säännönmukaisen arviointikertomuksen. Tällä saattaa olla yllättäviä seuraamuksia. Mielenkiintoista nähdä.

5 V 19.6.2013, Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen valinta

ok.

6 V 19.6.2013, Poliisin neuvottelukunnan jäsenen ja varajäsenen valinta

ok.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 19.6.2013, Malmin korttelin 38152 sekä puisto-, lähivirkistys- ja katualueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12170, Tullivuorentien eteläpuoli)

Screenshot_6_2_13_10_16_PM

Screenshot_6_2_13_10_26_PM

600-700 asukkaan uusi asuinalue. Täydennysrakennetaan Malmia. Esirakentamiskustannukset Helsingille noin 7,3 – 8 miljoonaa euroa + alv. Per neliö kustannukset ovat 165€. Tontinvuokrauksen tuloiksi kaupungille on arvioitu noin 500–550 euoa/k-m2. Näin. Vaikka alue tuleekin sijaintinsa vuoksi pohjaamaan pitkälti autoilulle, on tämä ihan ok kaava.

2 V 19.6.2013, Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kruunuvuorenrannan jätteen putkikeräys Oy:lle

ok. Kruununvuorenrannan jätehuolto aiotaan hoitaa modernisti “putkikeräyksellä”.

“Perinteisen autoilla tapahtuvan jätteen keräyksen sijaan putkikeräysjärjestelmässä jätteet kuljetetaan jätelajeittain keskitetysti alipaineella kiinteistöiltä maanalaista runkoputkea pitkin alueelliselle jäteasemalle, josta ne kuljetetaan konteissa jatkokäsittelylaitoksiin sekä kaatopaikalle.”

Pitäis olla ekologisempaa ja fiksumpaa. Nyt sitten ollaan perustamassa tätä varten osakeyhtiötä ja annamme “Kruunuvuorenrannan jätteen putkikeräys Oy”:lle yhdeksän miljoonan euron takauksen lainojen vakuudeksi.

Hyötyjä:
- Jäteautoliikenteen määrä alueella vähenee noin 80 – 90 % (jätteen putkikeräysjärjestelmän johdosta alueella jäteautoilla ajetut vuotuiset kilometrit vähenevät arviolta noin 6 580 km:sta 840 km:iin eli 5 740 km).
- Piha-alueiden turvallisuus ja viihtyvyys paranee huoltoliikenteen, melun ja hajuhaittojen vähentyessä.
- Siisteys, hygieenisyys ja mahdollisuus reagoida nopeasti jätteen tuoton kausivaihteluihin (parempi palvelutaso).
- Jätteiden lajittelu toimii hyvin (ei ylitäysiä astioita, hajuhaittoja yms.).
- Järjestelmä mahdollistaa haluttaessa huoneistokohtaisen jätemäärien mittaamisen, jolla voidaan edistää jätteen synnyn ehkäisyä.
- Jätehuoneiden tarve vähenee merkittävästi.
- Alueen imagoarvo paranee.

3 V 19.6.2013, Roihuvuoren ala-asteen koulun perusparannus

Roihuvuoren ala-asteen rakennus ollaan peruskorjaamssa 12,4 miljoonalla eurolla. Kyseessä siis Aarno Ruusuvuoren suunnittelema betonibrutalismin “merkkiteos”. Ongelma on juuri sen arkkitehtoniset “arvot” – rakennusta ei varmaankaan saisi purkaa ja sen käyttö mihinkään muuhun käyttöön kuin kouluksi on hankalaa.

Kuva: Raimo Mäkelä / Panoramio

Kuva: Raimo Mäkelä / Panoramio

Henkilökohtaisesti en aina ymmärrä näitä tapauksia. Jokaista betonibrutalismin merkkiteosta ei vaan voida suojella. Etenkin jos kyse on rakennuksesta, jolla on tehtävä. Tässä tapauksessa koulutuksellinen sellainen. Peruskorjaamisen käytettävällä rahalla saataisiin uusi, nykyaikaisen pedagogiikan tarpeisiin parempi rakennus. Ja joka olisi varmasti rakenteellisestikin tuota pytinkiä parempi. Sanoiko joku tasakatto?

Aarno Ruusuvuori kuuluu merkittävimpiin 1900-luvun arkkitehteihimme, joka on tunnettu erityisesti vaikuttavista betonirakennuksistaan. Roihuvuoren koulussa vahvojen betoniosien ja teräspilareiden kontrastina on runsaasti lasi- ja lasitiilipintaa sekä siroja, huolella detaljoituja yksityiskohtia.

Joskus voitaisiin vaan käyttää sitä dynamiittia.

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1 V 19.6.2013 Kaupunginorkesterin intendentin virkaan ottaminen

ok. Valitsemme hommaan pätevän oloisen Gita Kadambin.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Eräiden asuntotuotantotoimikunnan rakennuskohteiden rahoittaminen

Rahoitetaan 340:n vuokra-, palvelu- ja tukiasunnon rakentaminen antamalla lainoja vähän rapiat yhdeksällä miljoonalla eurolla.

4 Kiinteistölautakunnan virkamatka Saksaan 1. – 4.10.2013

ok.

Kiinteistölautakunta matkailee Berliiniin ja Hampuriin. Matkan tarkoituksena on tutustua Hafen Cityyn, asumiseen, julkisiin rakennuksiin, maankäytön suunnitteluun, IBA in Hamburgiin ja energiatehokkuuteen.

Näistä on helpppo valittaa populistisesti, mutta jos lautakunta onnistuu muutaman tonnin matkan ansiosta onnistuu tekemään päätöksiä vaikka useamman miljoonan euron edestä fiksummin, niin nää kääntyy erittäin nopeasti kannattaviksi. Itse aion toivoa että meidän lautakuntalaisemme kirjoittaisivat julkiset matkaraportit reissuilta.

5 Määrärahan myöntäminen kiinteistövirastolle alueiden rakentamiskelpoiseksi saattamiseen ja tilakeskukselle entisten satama-alueiden aluevalaistukseen ja sähkönsiirtotöihin

ok.

6 Kaupunginsihteerin viran täyttäminen hallintokeskuksessa

ok. Haku uudeksi kaupunginsihteeriksi alkaa!

7 Iltakouluasia: Strategiaohjelman 2013-2016 toteuttaminen ja seuranta

ok. “Iltakoulussa” meille esitellään jotain aihetta syvemmin ja käydään keskustelua ilman päätöksenteon suoraa painetta.

8 Kaupunginvaltuuston 24.4.2013 § 125 tekemän päätöksen täytäntöönpanon täydennys

ok. Pannaan toimeen vaikka joku valittaisikin.

9 Kaupunginvaltuuston 29.5.2013 tekemien päätösten täytäntöönpano

ok.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunnon antaminen Uudenmaan ELY-keskukselle Nord Stream -laajennushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

ok. Maakaasua Venäjältä Saksaan

Screenshot_6_2_13_10_58_PM-2

Kaupunginhallitus katsoo, että ympäristövaikutusten arviointiohjelma täyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2006) vaatimukset ohjelman sisällölle. Arviointiohjelma on pääosin hyvin laadittu ja keskeiset vaikutuskohteet on tunnistettu tulevaa arviointia varten. YVA-ohjelma on luonteeltaan kuitenkin vielä yleispiirteinen, ja sitä tulisi täydentää.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Yhtiön perustaminen Kruunuvuorenrannan jätteen putkikeräysjärjestelmän toteuttamista varten

ok. Ja sitten se yhtiön perustaminen, jolle jo aiemmassa kohdassa taattiin lainoja.

2 Liikennelaitoksen hallinnassa olevan asuinkerrostalon myynti

ok. Myydään Töölönkatu 49:ssä oleva kiinteistö 6,2 miljoonalla eurolla kaupungin itse omistamalle yhtiölle, Auroranlinnalle, joka hallinnoi kaupungin työsuhdeasuntoja. Omistusmuutoksella ei ole vaikutusta nykyisten asukkaiden asemaan vuokralaisina.

3 Iltakouluasia: Liikkumisen kehittämisohjelman lähtökohtia

ok. Liikkumista kehitetään. Tällä tarkoitetaan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 -työtä, uuden yleiskaavan liikennetarkasteluja sekä pysäköinti- ja pyöräilypolitiikan linjapapereita, jotka ovat pian tulossa valtuustoonkin.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman seuranta

ok.

2 Valtuutettu Miina Kajoksen toivomusponsi Apotti-hankkeen seurannan järjestämisestä

ok. Esittelijä toteaa että Sote-lautakunnalle kerrotaan ja seurantaa järjestetään. Me voitais nyt nostaa esiin sitä KH:lle perustettavaa it-jaostoa. Tässä olisi tärkeä asia asiantuntijajaostolle.

3 Valtuutettu Sari Näreen toivomusponsi koskien mahdollisuutta soveltaa SGEI -määrittelyä hankittaessa varhaiskasvatus- sekä sosiaali- ja terveyspalveluja (Sari Näre)

ok.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on tietoinen SGEI:n mahdollisuuksista, mutta toteaa SGEI-oston toteuttamisen edellyttävän monipuolista ja useisiin säädöksiin pohjautuvaa harkintaa. Lautakunta katsoo, että SGEI-menettelyn soveltamiseen tulee pyrkiä silloin, kun kunnan itsensä ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa palvelua ja SGEI-palvelut ovat lainsäädännön puitteissa mahdollisia.

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1 Kaupunginorkesterin ylikapellimestarin sopimuksen jatkaminen

ok. Storgårds jatkaa vielä muutaman vuoden.

2 Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös kanteluun koskien taidemuseon johtajan osallistumista Guggenheim-museohankkeen valmisteluun

ok.

“Eduskunnan apulaisoikeusasiamies pitää Gallen-Kallela-Sirénin menettelyä asiassa moitittavana. Tämän olisi tullut ymmärtää näistä sidonnaisuuksista johtuva vakava epäily esteellisyydestään.”


28
/
May
/
13
 11:05

Kaupunginvaltuusto 29.5.2013

Huomisessa kaupunginvaltuustossa ei pitäisi olla tornin tapaan suuresti kuohuttavia asioita. Kyselytunti, vuokralaisdemokratiasäännön tarkistaminen, nippu pieniä asemakaavoja ja 20 aloitetta. Aloitteet varmaan pidentävät kokouksen kuitenkin yöhön asti – rakkaat valtuustotoverit, pliis, ollaan ytimekkäitä… :) Koko lista liitteineen löytyy täältä.

3 Kyselytunti

Kokous alkaa “kyselytunnilla”, jossa käsitellään suullisesti kuudesta jätetystä kysymyksestä vain kaksi (2,5) ja neljään kaupunki vastaa kirjallisesti.

Kaikki kysymykset pähkinänkuoressa:

1. Bella Selene Xia: Kenen etua positiivinen diskriminaatio palvelee?

Perussuomalaisten suhtautuminen positiiviseen diskriminaatioon on kyllä ihailtavan paradoksaalista. Toisaalta ollaan sitä mieltä että “husbyt” pitäisi ehkäistä mutta tehokkaita keinoja “husbyiden” ehkäisemiseksi sitten vastustetaan. Ehdottakaa jotain parempaa pelkän vastustamisen sijaan, olen valmis lähtemään mukaan jos aloitteenne on toimiva eikä vain diskriminoiva.

2. Jaana Pelkonen: Seksuaalinen väkivalta ammattioppilaitoksissa

Jaana kiinnittää huomiota ihan oikeaan ongelmaan, joka vaikuttaa vielä selvästi kärjistyneeltä ammattioppilaitoksissa:

“Vastentahtoista intiimiä koskettelua, seksiin painostamista tai pakottamista ja maksun tarjoamista seksistä. Tuoreimman Kouluterveyskyselyn mukaan lähes kolmannes 15–17-vuotiaista ammattioppilaitoksissa Suomessa opiskelevista tytöistä on kokenut edellä mainitun kaltaista seksuaalista väkivaltaa. Samanikäisistä lukiolais- ja peruskoulun tytöistä vastaavaa on kokenut noin viidennes ja pojista alle 10 prosenttia.

3. Ville Jalovaara: Polisiin moniammatillisen työryhmän jatkuvuus

Villekin kysyy tärkeästä asiasta. Hän on kuullut että poliisin moniammatillinen työ, joka yhdistää mm. psykiatrista sairaanhoitoa, sosiaalitoimea ja kouluja, poliisin eteen tulevissa ongelmissa, olisi Helsingissä katkolla vuoden 2013 lopussa. Vastaus, joka annetaan kirjallisesti kyselytunnin päätyttyä, kertoo sitten onko asia näin.

4. Leo Stranius: Keskuspuiston opasteiden parantaminen

Leon mielestä Keskuspuiston polut on huonosti viitoitettu ja “eksyminen tavallista”. Onneksi se ei sellainen erämaa ole että sinne pysyvästi kukaan häviäisi. No, katsotaan mitä tähän kirjallisesti vastataan.

5. Astrid Thors: Vanhusten hoito Helsingissä

Astrid on huolissaan vanhusten hoidon tasosta Helsingissä.

“HelsinkiMission edustajat puuttuivat sunnuntain 19.5.2013 Hufvudstadsbladetissa vanhusten huolimattomaan hoitoon Helsingissä. Yksi artikkelin toteamuksista oli, että monia vanhuksia pidetään vankeina omissa asunnoissaan. Lauseella viitattiin muun muassa henkilöihin, joilta on evätty oikeus saada apua suihkussa käymiseen.

6. Nuutti Hyttinen: paperittomien ulkomaalaisten terveyspalveluiden sivuvaikutukset

Fiksuksi tietämäni perussuomalaisten varavaltuutettu Nuutti kyselee paperittomien terveyspalveluista. Kysymys on sikäli vähän ennenaikainen, että asiaa on tähän mennessä päätetty vasta valmistella – päätöstä siitä, miten ja missä laajuudessa paperittomien terveyspalvelut järjestetään ei ole vielä olemassa. Ja ihan takuulla Halla-Ahon blogillaan maalailemat uhkakuvat eivät ole realistisia.

Kaupunginhallituksen 6.5. päättämä muotoilu oli:

“Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että paperittomien terveydenhuollon järjestämiseen ryhdyttäisiin välittömästi, viimeistään vuoden 2013 aikana, kaupungin omin toimenpitein Global Clinicin työntekijöitä ja sosiaali- ja terveysministeriötä konsultoiden.”

Muutoksen puolesta äänestivät Vihreät, Vasemmistoliitto, Sosiaalidemokraatit ja Rkp, vastaan Kokoomus ja Perussuomalainen.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

4 Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännön tarkistaminen

Kaupunginhallituksessa 13.5. ja 20.5..

Tästä asiasta on tullut paljon palautetta sähköpostiin. Yleisesti ottaen ehdotus vaikuttaa mielestäni hyvältä, mutta olen yhä sitä mieltä että asuntolautakunnan muutosehdotus:

“Asuntolautakunta esittää vuokralaisdemokratiasäännön 3§:ään tarkennusta seuraavasti: “Tarkempia ohjeita tämän säännön soveltamisesta antaa asuntolautakunta ja käytännön ohjeita kiinteistöyhtiö.”

joko tällä, tai jollain muulla muotoilulla, olisi ihan hyvä idea.

5 Kiinteistöjen ostaminen Östersundomista Ines, Karl, Bertel ja Gustav Krogellin säätiöltä

ok. Kaupunginhallituksessa 13.5..

6 Vuokrausperusteiden määrääminen, Länsi-Pakila (kortteli 34117 tontti 3 ja kortteli 34130 tontti 4)

ok. Kaupunginhallituksessa 13.5..

7 Laajasalon asuinpientalotonttien 49111/14 ja 49112/4 vuokrausperusteet (Jollaksentie/Sarvastonkaari)

ok. Kaupunginhallituksessa 20.5..

8 Vuokrausperusteet eräille Laajasalon, Suutarilan ja Tapaninkylän tonteille

ok. Kaupunginhallituksessa 20.5..

9 Sörnäisten tonttien nro 291/4 ja 5 asemakaavan muuttaminen (nro 12174, Sörnäisten verokampus)

ok. Kaupunginhallituksessa 20.5..

Teattterikorkeakoulun ympärille on syntymässä “verokampus”.

“Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa tonttien muuttaminen verohallinnon käyttöön, nk. verokampukseksi. Kortteliin suunnitellaan työpaikkoja n. 1 400 henkilölle.” ja tämä tapahtuu purkamalla muutama aiemmin suojeltu, mutta korvauskelvottomaksi havaittu rakennus.

Screenshot_5_20_13_2_13_AM

Tämä minua tietenkin nikotuttaa, mutta menee läpi ilman muutosta.

Tontille 4 saa rakentaa enintään 156 autopaikkaa molempien tonttien käyttöön, mikä on noin 50 % enemmän kuin kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymä laskentaohje. Verohallinto perustelee ylimäääräisten autopaikkojen tarvetta sillä, että tilaratkaisu tulee olemaan muodoltaan nk. monitilaympäristö, jossa tilankäytön tehokkuus (htm2/henkilö) on perinteiseen huonetoimistoon verrattuna suurempi, mistä johtuen tiloissa työskentelevä henkilömäärä perinteiseen huonetoimistoon verrattuna kaksin- jopa kolminkertainen. Lisäksi Vero-hallinnon operatiivinen työ sisältää useita virkatehtäviä, joissa henkilö-auton käyttö on välttämätöntä

Ei se autoliikenteen kasvu mikään luonnonlaki ole – se tehdään tällaisilla päätöksillä pisara kerrallaan.

10 Vanhankaupungin erään puistoalueen asemakaavan muuttaminen (nro 12159, Villa Arabeskin alue)

ok. Kaupunginhallituksessa 20.5..

11 Malmin tontin 38317/3 asemakaavan muuttaminen (nro 12135, Pihlajistontie 1)

Kaupunginhallituksessa 13.5..

Asemakaavassa paikalle oli aikoinaan suunniteltu uimahalli, mutta koska sitä ei tulla rakentamaan, on asunstojen rakentaminen perusteltua. Talot tulevat 30 metrin päähän Pihlajamäentiestä, eli lähiötä tehdään osittain melunormien vuoksi.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

12 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston jäsenen valinta

ok.

KAUPUNGINJOHTAJA

Sitten viime kerralla pöydälle laitetut aloitteet, jotka kävin läpi 29.4. kaupunginhallituksen yhteydessä. Yhteensä 20 aloitetta. Toivottavasti ihan jokaisesta ei käytetä kymmeniä puheenvuoroja. Kotona on kuitenkin kivempaa kuin kokouksessa.

13 Kj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite asukkaiden ja asiakkaiden tiedonsaannin parantamisesta

14 Kj / Valtuutettu Ilkka Taipaleen aloite selvityksen tekemisestä laskujen perinnän hoitamisesta

15 Kj / Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite Helsingin irtaantumiseksi ydinvoimahankkeista

16 Kj / Valtuutettu Kati Peltolan aloite avoimen tiedon lisäämisestä

17 Kj / Valtuutettu Belle Selene Xian aloite kerjäläisten asiattoman oleskelun kieltämiseksi

18 Ryj / Valtuutettu Pekka Saarnion aloite HSL:n ostamien liikennepalvelujen työolojen selvittämisestä

19 Ryj / Valtuutettu Mika Ebelingin aloite vanhan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisesta

20 Ryj / Valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodon aloite pienituloisimpien maksuttomasta joukkoliikennekortista

21 Ryj / Valtuutettu Leo Straniuksen aloite vuosittaisista päästökiintiöistä

22 Ryj / Valtuutettu Emma Karin aloite maksuttoman joukkoliikenteen laajentamisesta lasta kantoliinassa tai rintarepussa kuljettaviin

23 Kaj / Valtuutettu Kimmo Helistön aloite kaupungin omistamien tyhjien tilojen käytöstä

24 Kaj / Valtuutettu Johanna Sumuvuoren aloite tilojen väliaikaiskäytöstä

25 Kaj / Valtuutettu Eija Loukoilan aloite Vuosaaren sillan liikenneturvallisuuden parantamisesta

26 Kaj / Valtuutettu Kauko Koskisen aloite selvityksen tekemisestä aravavuokra-asuntojen rakennuskustannuksista

27 Kaj / Valtuutettu Seppo Kanervan aloite Lauttasaaren Heikkiläntiellä sijaitsevien asiakaspysäköintipaikkojen palauttamisesta yritysten käyttöön

28 Kaj / Valtuutettu Vesa Korkkulan aloite pyöräverkon ja pyöräilymahdollisuuksien kehittämisestä

29 Stj / Valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran aloite ammatinharjoittajamallin kokeilemisesta terveysasemilla

30 Stj / Valtuutettu Kati Peltolan aloite terveysasemapalvelujen saamisesta Koskelan vanhustenkeskuksesta

31 Stj / Valtuutettu Mirka Vainikan aloite vanhusasiamiehestä

32 Stj / Valtuutettu Thomas Wallgrenin aloite ruotsinkielisestä vanhustenhoidosta

33 Sj / Valtuutettu Sami Muttilaisen aloite nuorisotalon saamisesta Kruunuvuorenrantaan





Kuka?

Hannu Oskala:
Helsingin kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu, maakuntavaltuuston jäsen
musiikkialan moniottelija (MuM),
cityvihreä betoninhalailija.

Flickr

 

Aiemmat kirjoitukset