Kaupunginhallitus 20.2.2017

Tällä viikolla kaupunginhallitus ottaa kantaa Rysäkarin tilanteeseen ja päättää perinteiset talousarvioavustukset mm. ay-järjestöille. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 1.3.2017, Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite Kontupisteen ja Mellarin digipalveluiden jatkon turvaamiseksi

ok. Aika ajoi Kontupisteen ohi toimintatavan ohi, mutta digineuvontaa annetaan jatkossakin. Tässä on eräs tärkeistä kirjaston tulevaisuuden duuneista.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 V 1.3.2017, Valtuutettu Vesa Korkkulan aloite HSL:n opiskelija-alennusten laajentamisesta

ok. Lippu- ja taksajärjestelmästä päättäminen kuuluu HSL:lle. HSL on ilmoittanut, ettei se kannata aloitteessa mainittua opiskelija-alennuksen laajennusta 30 vuotta täyttäneisiin opiskelijoihin ja oppisopimusoppilaisiin.

2 V 1.3.2017, Valtuutettu Seija Muurisen aloite Kruunusiltojen käytöstä yöaikaan joukkoliikenteelle

ok. Eli ei. Todetaan että joukkoliikennekäyttöön silloille ajo tulisi suunnitella täysin eri tavalla. Nyt suunniteltu järjestely mahdollistaa vain hälytysajoneuvojen ajon, joten se voi olla kevyempi.

SIVISTYSTOIMI

1 V 1.3.2017, Valtuutettu Dan Koivulaakson aloite kuntouttavan vankityön jatkamisedellytysten turvaamisesta

ok. Dan esitti että kaupunki turvaa kuntouttavan vankityön onnistumisedellytyksen hakemalla jatkossakin 12 kuukauden ajaksi palkkatuetun työn myös niille palvelun asiakkaille, joille ei ole maksettu 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella.

Alunperin esittelijä ei kannattanut ajatusta, mutta kaupunginhallitus palautti aloitteen valmisteluun marraskuussa.

Ylipäätään esittelijän perusteluissa kerrotaan hyvin miten kuntouttavaa vankityötä ollaan kehittämässä ja miksi. Lähtökohtaisesti kuntouttava vankityö ja toisaalta valtion työllisyyden hoiton tarkoittama palkkatuki ovat olleet tavoitteiltaan hiukan ristiriidassa. Esittelijän mukaan ”kuntouttavan vankityön palkkatukijaksonkin jälkeen työttömänä on 80 % asiakkaista”.

Jotta palkkatukijakson jälkeistä työllistymistä voitaisin parantaa kaupunki aikoo:

”KUVA:n koko palveluprosessi tullaan arvioimaan ja uudistamaan sosiaali- ja terveysviraston, kanslian työllisyyspalvelujen ja rikosseuraamusviraston kesken vuoden 2017 aikana. Valmistelussa selvitetään mahdollisuus tarjota KUVA:n asiakkaille esimerkiksi monialaisia TYP-palveluita. Siten KUVA:n asiakkaille avautuisivat kaupungin työllisyyspalvelut kokonaisuudessaan. Henkilöstöä kuullaan valmistelun yhteydessä.

Uusi toimintamalli esitetään tulevalle elinkeinojaostolle syksyllä 2017 samanaikaisesti palkkatukijaksoja koskevien linjausten kanssa.”

Hyvä. Ja ennen uusia linjauksia toimitaan Danin toivomalla tavalla:

”Ennen uusien linjausten voimaan saattamista järjestetään vuonna 2016 palkkatuetussa työsuhteessa aloittaneille KUVA:n asiakkaille palkkatuettua työtä yhteensä 12 kuukautta sillä edellytyksellä, että valtio myöntää palkkatuen.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 V 1.3.2017, Valtuutettu Veronika Honkasalon aloite viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden jalkautumisesta vanhuspalvelujen pariin

ok. Vastauksessa todetaan että aloitteessa esitettyä ”jalkautumista” on mahdollista jo nyt toteuttaa halutessaan. Eikä jalkautuminen rajaudu vain vanhustyöhön, vaan kyllä valtuutetun ja/tai kaupunginhallituksen jäsenen on mahdollista tutustua minkä tahansa hallintokunnan toimintaan.

Aloite haiskahtaa pahasti vaaleilta.

2 V 1.3.2017, Valtuutettujen Anna Vuorjoen ja Mari Holopaisen aloite varhaiskasvatuksen psykologitoiminnan käynnistämiseksi

Mari ja Anna esittävät psykologitoiminnan tuomista osaksi varhaiskasvatusta. Nykyisin psykologipalvelut tuotetaan neuvolatoiminnan kautta. Asiasta tullaan varmasti keskustelemaan vielä valtuustossa.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 V 1.3.2017, Kunnan jäsenen tekemä osaliitosesitys kuntarakennelain (1698/2009) mukaan

Yrittäjä Tom Kaisla osti 2011 lähellä Espoon ja Helsingin rajaa sijaitsevan Rysäkarin ja on sittemmin investoinut saaren kehittämiseen miljoonia.

Kehittämisen myötä Kaislan ja Helsingin ”sukset ovat menneet ristiin” – tai kuten kaupunkisuunnitteluvirasto kertoo lausunnossaan:

”Kaavatyö on toistaiseksi keskeytynyt maanomistajan ilmoitettua, että kaavaa ei kohteessa pidä tai kannata suunnitella ennen kuin hän saa vastauksen, miten elämisen ja elinkeinonharjoittamisen perusedellytykset tullaan toteuttamaan kohteessa saaristolain hengessä, eli miten sähkön saanti, vesihuolto ja satama-asia hoidetaan kaupungin toimesta. Rysäkarin alueella uudisrakentamisen sovittaminen valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön edellyttää huolellista suunnittelua. Tästä syystä alueen omistajalta on toivottu asemakaavan laatimisen pohjaksi hakemusta, josta ilmenisivät hänen tavoitteensa alueen kehittämiseksi. Kaupunkisuunnitteluvirastolla on valmius jatkaa Rysäkarin kaavoitustyötä, mutta maankäytön ohjaus Rysäkarin osalta ei ilman maanomistajan myötävaikuttamista ole tarkoituksenmukaista.”

Käytännön tasolla Kaisla toivoisi Helsingin saaristolain mukaisesti kustantavan saareen sähkön, vesihuollon ja päälaiturin. Näitä Helsingin ei tarvitse ennen asemakaavaa saareen hoitaa. Eli pohjimmiltaan kyse on rahasta ja siitä miten Helsinki haluaa lähisaariaan kehittää.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-02-20_Khs_7_El_D0183FB9-144D-C786-B723-5A2803700003_Liite_pdf
Itse olen sitä mieltä että Helsingin tulisi kehittää saaristoaan matkailukohteena. Juuri siihen tapaan kuin Kaisla on lähtenyt tekemään.

Nyt ei kuitenkaan oteta kantaa itse hankkeeseen, vaan Kaislan ehdotukseen siitä että Espoon ja Helsingin välistä rajaa siirrettäisiin saaren verran itään. Tähän kaupungin vastaus on selkeä ”ei”. Voisi olla paikallaan päätöksen yhteydessä valtuustossa linjata asiaa siten että KSV ja Kaisla setvisivät välinsä ja Helsingin merellisen matkailun kehitys lähtisi liikkeelle.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

3 V 1.3.2017, Kulosaaren metrosillan peruskorjauksen hankesuunnitelman enimmäishinnan korottaminen

ok. Metrosillan hinta on noussut noin 2.4 miljoonaa euroa. Perusteluiin se että ”kilpailutetut urakat ovat kalliimmat kuin mitä hankkeen alussa oli arvioitu” ja peruskorjauksen toteuttaminen kahdessa vaiheessa REDIn rakentamisen toteutusaikataulujen vuoksi. REDIn vaikutus nousuun n. 10%, eli lähes miljoonan. Onko tämä nousu kokonaan kaupungin kontolle?

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Nuorten palkkaus kaupunkiympäristön puhtaanapitoon vuonna 2017

ok! Hieno juttu: miljoona euroa ”Siisti kesä -hankkeeseen”, jolla palkataan nuoria kesätöihin. Miljoonalla saadaan noin 325 nuorta 3 viikkoa – 2 kuukautta kestäviin työsuhteisiin.

4 Kaupunginhallituksen myöntämät talousarvioavustukset vuodelle 2017

Viime viikolla kaupunginhallitus päätti myöntää asukastalojen avustuksista 50%, jotta yhdistykset saavat vuokransa jne. maksettua. Toisen puolen kohtalosta ja mahdollisesta tapauskohtaisesta harkinnasta päätetään asukastalojen osalta ensi viikolla.

Tällä viikolla myönnetään kaksi kertaa pöydällä olleet ”perinteiset” talousarvioavustukset. Tulemme tekemään tällä viikolla saman esityksen kuin viimekin viikolla:

”Kaupunginhallitus myöntää Helsinkiläisten loma- ja virkistysyhdistys ry:lle 6000 euroa vuokratukena kaupungin tilakeskukselle maksettaviin vuokriin edellyttäen samalla, että toiminnassa korostuu Vartiosaaren yleisen virkistyskäytön edistäminen.”

Tämä on monella tapaa järkevää. On kaupungin etu että Vartiosaaren virkistyskäyttöä edistetään ja lisäksi on tilakeskuksenkin etu että Björknäs II -huvila säilyy käytössä. Tämä on halvin tapa varmistaa että arvohuvila pysyy kunnossa!

Kulttuurin VOS-uudistus etenee!

Tänään julkaistiin Jaakko Kuusiston puheenjohtaman ja Sitran kätilöimän asiantuntijaryhmän ”teesit ja rahoituksen periaatteet”. kulttuurin VOS-järjestelmän uudistamiseksi. Vain noin 30 sivua isolla fonttikoolla ystävällisesti taitettuna ja paljon kuvia! Suosittelen selaamaan läpi jos kulttuuripolitiikka kiinnostaa!

VOSKyseessä on siis ikuisuusaihe siitä miten kulttuurin rahoitusjärjestelmää tulisi uudistaa. On upeaa että uudistustyössä on kuultu taiteen kenttää näin monipuolisesti ja laajasti. Ja on ihanaa että tämä vihdoin tuntuu etenevän ja vielä hyvässä hengessä. Sitran fasilitointi näyttää vaikuttaneen – näin voisi lakeja valmistella useamminkin!
Työryhmän esittämät neljä periaatetta ovat (ranskalaisilla viivoilla allekirjoittaneen kommentteja):

1. Esittävien taiteiden ja museoiden rahoitusjärjestelmä huomioi yhteiskunnan monet erilaiset kulttuuriset tarpeet.
– Tämä on pirun hyvä periaate. Taiteen tukijärjestelmän pitää pystyä kehittymään ja joustamaan. Tukijärjestelmän pitää olla kykenevä tunnistamaan vaikka ihan kokonaan uusia taiteen muotoja ja nostamaan niitä tuen piiriin. Nykyinen järjestelmä ei tähän aina kykene. Absurdein esimerkki lienee se että kuoro ei voi edes hakea VOS-tukea koska ”kuoro ei ole orkesteri” – pitäisikö lyödä kaikille kuorolaisille marakassit käteen?

2. Varmistetaan palvelujen alueellinen saatavuus ja monipuolisuus.
- Erinomaisia ideoita tämänkin periaatteen alla. Museoiden alueellisten ja valtakunnallisten tehtävien tunnistaminen omaksi rahoitusjärjestelmäkseen hyvä idea.
– Kiertue- ja yhteistyötoiminnan kehittäminen herättää toiveita että josko nyt vihdoin kymmenien vuosien odottelun jälkeen saataisiin Suomeen järkevä musiikin kiertuejärjestelmä! Ja mieluusti teatterille, sirkukselle ja tanssille kans.

3. Uudistus kokoaa valtion rahoituksen yhdeksi kokonaisuudeksi, joka koostuu eri toimijatyypit tunnistavista kategorioista ja tehtäväpohjaisista elementeistä.
- On erinomainen idea että ”esittävien taiteiden organisaatioiden rahoitus olisi tyypillisesti yhdistelmä laskennallisia ja harkinnanvaraisia elementtejä”. Näin saadaan sekä jatkuvuuden turvaavaa pysyvää rahoitusta että hereillä pitävää rahoitusta ja kilpailua.

4. Kaikissa kategorioissa kriteerien toteutumista tarkastellaan määräajoin. Määräajat ovat eripituisia. Tämä luo mahdollisuuksia sekä pitkäjänteiseen toimintaan että esittävissä taiteissa vaihtuvuuteen.
- Ja tämä. Tätä olen toivonut vuosikausia. On todella tärkeää että toiminnan laatua ja tukikriteereiden toteutuista tarkastellaan määräajoin. Vain määräaikainen tarkastelu mahdollistaa vaihtuvuuden tuen saajien joukossa. Ja loppujen lopuksi vain vaihtuvuus mahdollistaa uusien toimijoiden nousun tuen piiriin.

Hyviä periaatteeita siis. Miten tästä eteenpäin?

Lakiesityksen pitäisi kuuleman mukaan olla valmis 31.10. Viimeistään silloin tiedetään konkreettisesti mitä tuleman pitää. Ja tuolloin voi olettaa keskustelun lämpenevän merkittävästi.

Muutama pointsi VOS-uudistukseen liittyen:

Ensinnäkin se että tässä asiassa perinteinen hallitus/oppositio-asetelma ei mielestäni päde. VOS-uudistus ainakin periaatteideinsa puolesta toteuttaa niin Vihreiden, Keskustan, Kokoomuksen, Sdp:n kuin Vasemmistoliitonkin kulttuuripoliittisia tavoitteita. Ulos jäävät oikeastaan vain Perussuomalaiset, joita tunnetusti kiinnostaa lähinnä kulttuuripolitiikan nationalistinen kulma ja se että postmodernisteille ei anneta rahaa.

Nyt on kyse kulttuuripuolueen uudistuksesta, jota on tehty kulttuurin kenttää laajasti kuunnellen. Olisi surkeaa jos tämä esitys kesällä teilattaisiin yleisen oppositiopolitiikan nimissä. Kaikelle ei pidä sanoa ei.

Sitten yleisemmin. VOS-uudistuksesta puhuttaessa sekoittuu jatkuvasti kaksi keskustelua:
1. Rakennekeskustelu
- eli se miten rahaa jaetaan ja kenelle ja
2. Resurssikeskustelu
eli miten paljon rahaa on jaettavissa.

Ja usein vielä niin että “oikeastaan meillä ei edes ole rakenteellista ongelmaa – on vain resurssiongelma ja kaikki ratkeaa kunhan kaadetaan riittävästi rahaa kulttuuriin”!

Olen vahvasti toista mieltä. Mielestäni nämä kaksi keskustelua tulee pitää erillään. Kulttuurin tukirakenne tulee uudistaa joka tapauksessa. Muutoin käy kuin 2007-2008 kulttuurin rahoituksen lisääntyessä – tuki meni samoille toimijoille kuin ennenkin. Tämä ei ole enää 2019 kestävää.
Toisaalta resursseja tulee vaatia lisää joka tapauksessa. Sivistysvaltio Suomella on varaa satsata kulttuuriin nykyistä enemmän. Tämä vaatimus tulee pitää esillä jatkuvasti.

Nämä kaksi asiaa eivät kuitenkaan suoraan liity toisiinsa. Itse uskon että uuteen rakenteeseen nojaten voidaan lisärahoitustakin perustella nykyistä paremmin.

Olettaen että tämä laki astuu voimaan 2018 ja ensimmäinen uuden lain mukainen rahoituskierros käydään 2018 syksyllä, ja lain mahdollistama toiminta alkaa keväällä 2019, voidaan vaalikaudelle 2019 ja eduskuntavaaleihin 2019 mennä vahvalla kulttuurikärjellä kestävän ja uutta luovan rakenteen voimin.

Kiitos Jaakko ja työryhmä! Hyvää työtä! Tsemppiä ministeriön suuntaan! Hyvä!
#KulttuuriVOS

Kaupunginhallitus 13.2.2017

Tällä viikolla listan suurin asia lienee Staran muuttaminen liikelaitokseksi. Matkalla valtuustoa kohti myös koko joukko aloitteita. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

KAUPUNGINJOHTAJA

1 V 1.3.2017, Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite Kontupisteen ja Mellarin digipalveluiden jatkon turvaamiseksi

ok. Aika ajoi Kontupisteen ohi toimintatavan ohi, mutta digineuvontaa annetaan jatkossakin. Tässä on eräs tärkeistä kirjaston tulevaisuuden duuneista.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

2 V 1.3.2017, Valtuutettujen Anna Vuorjoen ja Mari Holopaisen aloite varhaiskasvatuksen psykologitoiminnan käynnistämiseksi

Aloitteen vastaus menee hiukan ohi Annan ja Marin aloitteesta. Aloitteessa kun kyllä huomioidaan nykyinen neuvolapsykologien toiminta yksittäisten lapsien tutkimus- ja hoitoprosessien osana ja ajatus psykologitoiminnasta oli laajempi liittyen päiväkodin arkeen.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 V 1.3.2017, Eron myöntäminen kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan virasta

ok. Anni lähti ehdolle vaaleihin, joten hänelle myönnetään ero apulaiskaupunginjohtajan virasta 1.6.2017 lähtien.
Anni 5
4 V 1.3.2017, Rakentamispalveluliikelaitoksen perustaminen

ok. Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuuden ja johtamisjärjestelmän uudistuksen myötä Helsingin Rakentamispalvelun asema kaupungilla muuttuu myös ja nykyisen nettobudjetoidun yksikön sijaan toiminta esitetään järjestettäväksi liikelaitosmuodossa.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-02-13_Khs_6_El_86B7C2F5-7DB5-C54D-938E-59BAE4600001_Liite_pdf
Keskeisiä kappaleita esittelijän perusteluista:

”Työryhmän näkemyksen mukaan in house -yhtiönä toimiminen ei uuden hankintalain (1397/2016) voimaantulon ja siihen liittyvän siirtymäajan päättymisen (31.12.2018) jälkeen anna Staran kokoiselle yksikölle käytännössä olennaista etua kaupungin sisäiseen yksikköön verrattuna, koska in house -yhtiön ulkoisen myynnin raja määritellään uudessa hankintalaissa niin alhaiseksi (vuotuinen ulkoinen myynti enintään 5 % ja enintään 0,5 miljoonaa euroa). Lisäksi HSY:n pitäisi tulla in house -yhtiöön osakkeenomistajaksi, jotta myynnin jatkaminen HSY:lle olisi mahdollista.

Jos Starasta tulisi puhtaasti markkinoilla toimiva yhtiö, ei kaupunki (siirtymäajan jälkeen) voisi enää hankkia palveluita Staralta ilman kilpailuttamista. Tämä muuttaisi merkittävästi kaupungin tilaajayksiköiden hankinta- ja valvontaresurssitarpeita. Lisäksi Staran tulisi olla riittävän kilpailukykyinen, jotta se menestyisi kilpailutilanteessa markkinoilla.

Kaupungin sisäisenä yksikkönä Stara voi pääosin säilyttää nykyiset tulonsa (mukaan lukien myynti HSY:lle) kuntalaissa säädetyn yhtiöittämisvelvollisuuden estämättä. Yhtiöittämisvelvollisuus koskee työryhmän näkemyksen mukaan enimmillään alle 4 %:a Staran vuoden 2016 tuloista (8,3 miljoonaa euroa). Staran on mahdollista luopua kyseisestä myynnistä ilman, että se olennaisesti vaikeuttaa Staran toimintaa tai pidemmällä aikavälillä merkittävästi muuttaa toiminnan henkilöstötarvetta.

Staran palvelutuotanto jatkuu organisaatiomuodon muuttumisesta huolimatta olennaisilta osiltaan entisellään. Tämän vuoksi Staran henkilöstön asema ei muutu, vaan henkilöstö jatkaa nykyisissä tehtävissään kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaisin palvelussuhteen ehdoin. Erillisiä henkilöstön siirtämistä koskevia päätöksiä ei tarvita.”

Päätös ei siis ole kovin dramaattinen ja kyse ei ole ”yhtiöittämisestä” tai ”yksityistämisestä”.

6 Kaupunginhallituksen myöntämät talousarvioavustukset vuodelle 2017
7 Kaupunginhallituksen myöntämät asukasosallisuusavustukset vuonna 2017

ok. Perinteiset kaupunginhallituksen avustukset (JHL:kin muisti näköjään tänä vuonna tehdä hakemuksen) ja uutuutena asukastalojen avustukset. Muutamat avustukset mietityttävät yhä, samoin kuin se onko kaupunginhallitus tulevaisuudessa oikea paikka päättämään näistä – odottelen osallisuustyöryhmän työn lopputulosta mielenkiinnolla.

”Tavoitteena on turvata nykyisten yhteisöjen ylläpitämien asukastalojen toiminta vuokrien sekä kiinteiden kulujen osalta ja säilyttää niiden avustaminen vuoden 2016 tasolla. Käytännössä asukastalojen vuokra- ja käyttösopimukset ovat avustusten tullessa päätöksentekoon joka tapauksessa voimassa vuoden 2017 puolelle.”

SIVISTYSTOIMI

1 Lausunnon antaminen opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotuksesta hallituksen esitykseksi lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

ok. Helsinki suhtautuu lakimuutokseen positiivisesti. Se turvaa ”erityisen koulutustehtävän” lukioiden rahoituksen.

”On kannatettavaa, että erityiseen koulutustehtävään varataan erillinen rahoitus. Helsingin kaupunki pitää hyvänä, että esitetty laskentatavan muutos on kokonaisrahoituksen osalta neutraali ja turvaa siten valtakunnallisesti erityisen koulutustehtävän rahoituksen.

Viestintä- ja ilmaisupainotteisen opetuksen sekä kuvataidepainotteisen opetuksen opiskelijakohtaista rahoitusta tulisi lausunnon mukaan vielä tarkistaa, ne on tällä hetkellä määritelty ”selvästi pienemmiksi” urheilu/liikuntapainotteiseen tai musiikki/tanssipainotteiseen opetukseen verrattuna.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Maankäyttösopimuskäytännön tarkistaminen

ok. Kohtuullisen merkittävä muutos, jonka suhteen toivoisin Helsingin olevan aktiivinen valtion suuntaan.

Korkein hallinto-oikeus on antanut viime kesäkuussa päätöksen, jonka perusteella maankäyttösopimusmenettely, jossa Helsinki leikkaa itselleen osan tontinomistajalle syntyvästä hyödystä, on muuttunut mahdottomaksi poikkeamislupapäätösten yhteydessä. Maankäyttösopimusneuvottelut käydään tulevaisuudessakin asemakaavamuutosten yhteydessä.

Nyt päätetään lisäksi että kohteissa, joissa poikkeamisluvalla on tehty muutos, tehdään myöhemmin asemakaavamuutos, katsotaan myös poikkeamisluvan tuoma hyöty asemakaavan hyödyksi. Näin ainakin osa tapauksista saadaan yhä tulkittua Helsingin hyödyksi, vaikkakin viiveellä.

2 Tuulivoiman sijoittamisperiaatteet Helsingissä kaupunkisuunnittelun näkökulmasta

ok. Tuulivoimaloiden sijoittamiselle Helsingissä halutaan luoda pelisäännöt. Valmistelussa on huomioitu erityisesti kolme näkökulmaa:

1. Tuulivoiman sijoittamisen teknistaloudelliset näkökulmat
2. Tuulivoiman maisemavaikutukset
3. Tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys

Eli missä olosuhteissa tuulivoima olisi kannattavaa, mihin niitä voidaan maisemallisesti sijoittaa ja mikä on yleinen mielipide tuulivoimaan liittyen.
sCGTj3-Liite_pdf
Tuulivoimalat jaetaan selvityksessä kolmeen kokoluokkaan:
1. Pienen kokoluokan, mm. talojen yhteydessä , napakorkeus 15-30 metriä korkea, potkuri alle 3m
2. Paikallisen sähköntuotannon voimala, napakorkeus max 50 metriä
3. Teollinen kokoluokka, napakorkeus max 125 metriä

Näillä oletuksilla Helsinkiin esitetään kolmea eri vyöhykettä siten että teollisen kokoluokan voimaloita saisi rakentaa vain ulkomerelle, mahdollisesti Kuiva- ja Isosaarelle sekä Vuosaaren satama-alueelle.

Paikallisen sähköntuotannon voimaloita lähimerialueelle sekä useille pienille saarille. Näille tuulisähkö on todennäköisestitaloudellisesti kannattavampi vaihtoehto kuin pitkän merikaapelin vetäminen.

Muu Helsinki mantereen puolella olisi sitten vain pienten voimaloiden aluetta. Maakuntakaava-tasolla, eli yli 10 voimalan tuulivoimapuistoja, ei Helsingistä löydy ainuttakaan aluetta.

Kaupunginhallitus 6.2.2017

Tällä viikolla kaupunginhallituksessa esitys maan hallitukselle pelastustoimen säilyttämisestä Helsingin omana toimintana, Planmecan kaava, kaupunginosayhdistysten (asukastalojen) avustukset, lausunto alkoholilaista ja tuulivoiman suunnitteluperiaatteet. Koko lista liitteineen löytyy täältä. En ole itse kokouksessa työesteen vuoksi.

KAUPUNGINJOHTAJA

1 V 15.2.2017, Eräiden vuoden 2016 talousarvioon merkittyjen määrärahojen ylittäminen, toimintakatteen alittaminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen
2 V 15.2.2017, Vuonna 2016 käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella myönnettävät ylitysoikeudet vuoden 2017 talousarvioon

Tässä yhteydessä kaupunginhallitus kehoittanee varhaiskasvatusvirastoa raportoimaan lasten määrästä mahdollista ylitysoikeutta varten valtuustolle. Niitä kun on tupannut viime vuosina tulemaan aina enemmän kuin ennustettu.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 15.2.2017, Jätkäsaaren Tornihotellin ja Lars Sonckin makasiinien asemakaavan muuttaminen (nro 12351)
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-02-06_Khs_5_El_5F9BE82F-0A43-C62B-86F8-59FA18C00000_Liite_pdf
ok. Jätkäsaaren tornihotellin viereisen makasiinin asemakaavaa muutetaan siten että se mahdollistaa sen muuttamiseksi ”osittain hotelli- ja osittain toimitilarakennuksiksi sekä kulttuurikäyttöön”. Erinomaista. Helsingissä on monia hienoja vanhoja rakennuksia, joiden korjausvelkaa ei voida yksin jättää kaupungin harteille. Hyvä että niille löytyy käyttöä myös markkinoilta.

2 V 15.2.2017, Kaupunginhallituksen käsiteltäväksi otettu asia: kaupunkisuunnittelulautakunnan 29.11.2016 (424 §) päätös Meri-Rastilan Lohiniemenrannan asemakaavan muuttaminen (nro 12399)

Eli ns. Case Planmeca. Rannalla on 80-luvulla rakennettu saunarakennus. Ranta on ”katkennut” ja ”yksityistetty” siis jo vuosikymmeniä sitten.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunkisuunnittelulautakunta_Suomi_Esitys_2016_Ksv_2016-11-29_Kslk_38_El_EA83BC5B-2146-CB47-8218-58778D300002_Liite_pdf
Rannan suuntaisesti kulkee yleinen virkistysreitti. Se ei katkea. Siihen ei tule mitään muutoksia uudisrakennuksen vuoksi.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunkisuunnittelulautakunta_Suomi_Esitys_2016_Ksv_2016-11-29_Kslk_38_El_EA83BC5B-2146-CB47-8218-58778D300002_Liite_pdf
Uudisrakennuksen vuoksi rantaan rakennetaan noin 15 metriä leveä, ison omakotitalon kokoinen rakennus. Rantakaislikko säilyy. Tässä kohdalla rantaan ei käytännössä ole ollut pääsyä aiemminkaan. Saunarakennuksen jälkeen rannassa kulkee polku. Tämä säilyy ennallaan.

Uudisrakennuksen alle ei jää mitään erityisiä luontoarvoja, se ei vähennä rannan virkistyskäyttöä, se voi lepakkoselvityksen mukaan jopa parantaa vesisiipan oloja kun rakennuksen ”lippa” tarjoaa sille otollisen sijainnin.

Rakennuksen haluaa rakentaa Helsinkiin sitoutunut lähes 1000 henkeä työllistävä yritys. Yrityksen ala, hammashoitoteknologia, kuuluu Helsingin strategiseksi kasvualaksi valittuun terveydenhoitoon (lääketeollisuus, tutkimus jne.). Mielestäni kaupungin kannattaa tulla tämän verran vastaan.

KAUPUNGINJOHTAJA

6 Esitys valtioneuvostolle pelastustoimen säilyttämisestä Helsingin kaupungin omana toimintana

ok. Helsinki perustelee oman pelastustoimen säilyttämistä Helsingin erityisasemalla ja tehtävillä kuten esim. ”Kaupungissa järjestettävät lukuisat ja suuret kansalliset ja kansainväliset tapahtumat edellyttävät tiivistä yhteistyötä pelastustoimen, kaupungin muiden toimintojen ja poliisin kanssa.” Tämän lisäksi ensihoitoa ehdotetaan pidettävän samassa paketissa vaikka erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu siirtyykin maakunnalle.

7 Kaupunginhallituksen myöntämät talousarvioavustukset vuodelle 2017
8 Kaupunginhallituksen myöntämät asukasosallisuusavustukset vuonna 2017
9 Päätösvallan delegoiminen asukasosallisuuden projektiavustuksissa

ok. Perinteiset kaupunginhallituksen avustukset (JHL:kin muisti näköjään tänä vuonna tehdä hakemuksen) ja uutuutena asukastalojen avustukset.

”Tavoitteena on turvata nykyisten yhteisöjen ylläpitämien asukastalojen toiminta vuokrien sekä kiinteiden kulujen osalta ja säilyttää niiden avustaminen vuoden 2016 tasolla. Käytännössä asukastalojen vuokra- ja käyttösopimukset ovat avustusten tullessa päätöksentekoon joka tapauksessa voimassa vuoden 2017 puolelle.”

Asia jäänee pöydälle että ehdimme käydä läpi säilyykö tuki tosiaan entisellä tasolla. Ainakin Kumpulasta on tullut toisenlaista viestiä.

Lisäksi delegoimme alle 3000€ avustuspäätökset tietotekniikka- ja viestintäjohtajalle.

10 Johtajasopimus kansliapäällikölle

ok. Kansliapäällikön johtajasopimus, jossa ehkä ainoa enemmän mielenkiintoa herättävä kohta liittyy siihen mitä tapahtuu jos kansliapäällikö eroaa virastaan valtuuston ja kansliapäällikön välisen luottamuspulan takia:

”Jos kaupunginvaltuusto asettamansa tilapäisen valiokunnan lausunnon perusteella toteaa luottamuspulan kaupungin ja kansliapäällikön välillä ja kansliapäällikkö irtisanoutuu virastaan vapaaehtoisesti, kansliapäällikkö saa kahdentoista kuukauden palkkaa vastaavan kertakorvauksen.”

11 Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, palvelukokonaisuuden johtajien virkasuhteiden siirrot
12 Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kulttuurijohtajan viran täyttäminen
13 Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan liikuntajohtajan viran täyttäminen
14 Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtajan viran täyttäminen
15 Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtajan viran täyttäminen
16 Kaupunkiympäristön toimialan maankäyttöjohtajan viran täyttäminen
17 Kaupunkiympäristön toimialan kaupungininsinöörin viran täyttäminen
18 Kaupunkiympäristön toimialan asiakkuusjohtajan viran täyttäminen

ok. Johtamisjärjestelmäuudistus etenee ja uusia johtajan pestejä täytetään sekä sisäisillä siirroilla että hakumenettelyillä. Ryhmät neuvottelivat valinnoista valtuuston yhteydessä. Yleisesti ottaen valintoihin ollaan tyytyväisiä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Tuulivoiman sijoittamisperiaatteet Helsingissä kaupunkisuunnittelun näkökulmasta

ok. Tuulivoimaloiden sijoittamiselle Helsingissä halutaan luoda pelisäännöt. Valmistelussa on huomioitu erityisesti kolme näkökulmaa:

1. Tuulivoiman sijoittamisen teknistaloudelliset näkökulmat
2. Tuulivoiman maisemavaikutukset
3. Tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys

Eli missä olosuhteissa tuulivoima olisi kannattavaa, mihin niitä voidaan maisemallisesti sijoittaa ja mikä on yleinen mielipide tuulivoimaan liittyen. Se taas liittyy mm. etäisyyteen. Tässä hyvä esimerkki kyselytutkimuksesta:
Eh6AKK-Liite_pdfYleisesti ottaen tuulivoimaan suhtaudutaan positiivisesti.
Eh6AKK-Liite_pdf
Tuulivoimalat jaetaan selvityksessä kolmeen kokoluokkaan:
1. Pienen kokoluokan, mm. talojen yhteydessä , napakorkeus 15-30 metriä korkea, potkuri alle 3m
2. Paikallisen sähköntuotannon voimala, napakorkeus max 50 metriä
3. Teollinen kokoluokka, napakorkeus max 125 metriä

Näillä oletuksilla Helsinkiin esitetään kolmea eri vyöhykettä siten että teollisen kokoluokan voimaloita saisi rakentaa vain ulkomerelle, mahdollisesti Kuiva- ja Isosaarelle sekä Vuosaaren satama-alueelle. Merituulivoima on todennäköisesti Suomessa kannattamatonta. Olisikin mielenkiintoista kuulla miten Kuiva- ja Isosaari soveltuvat ympäristönsä puolesta.
sCGTj3-Liite_pdf
Paikallisen sähköntuotannon voimaloita lähimerialueelle sekä useille pienille saarille. Näille tuulisähkö on todennäköisestitaloudellisesti kannattavampi vaihtoehto kuin pitkän merikaapelin vetäminen.

Muu Helsinki mantereen puolella olisi sitten vain pienten voimaloiden aluetta. Maakuntakaava-tasolla, eli yli 10 voimalan tuulivoimapuistoja, ei Helsingistä löydy ainuttakaan aluetta.

Helsinki tiivisti asuttuna alueena voikin olla tuulivoimalle melko haastava alue. Vuosaaren satama-alueenn ehdottaminen teollisuuden mittakaavan tuulivoimalle on hyvä avaus. Maakunta-tasolla, eli suurempien puistojen osalta, sijaintia kannattaakin hakea vähän syrjempää, jotta mahdolliset haitat olisivat vähäisempiä. Myös Isosaari on haastava – siellä mm. pesii alleja ja se on lintujen muuttoreitillä.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle alkoholilain kokonaisuudistusta koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

Helsingin lausuntopohja on tiukahko ja keskittyy alkoholin terveyshaittoihin. Saimme pyynnöstäni kokonaisuudessaan myös kaupungin elinkeino-osaston huomiot alkoholilain kokonaisuudistuksesta. Siellä oli monia huomioita liittyen erityisesti tapahtumien järjestämiseen, joita lausunnossa ei vielä ollut.

KAUPUNGINJOHTAJA

20 Iltakouluasia: Valtuustokauden 2017–21 strategian valmistelu

Kaupunginvaltuusto kokoontui viime viikolla seminaariin keskustelemaan kuluneen kauden tuloksista ja tulevan strategian valmistelusta. Nyt sitten kaupunginhallitus keskustelee aiheesta muodollisemmin ja varmaankin ohjaamme valmistelutyötä. Jotain muutoksia prosessiin olisi hyvä saada nyt kun koko järjestelmäkin uudistuu. Tulisiko osa neuvotteluista käydä sektoreittain?

Kaupunginhallitus 30.1.2017

Tällä viikolla paljon asiaa. Planmecan koulutuskeskuksen kaava, hallintouudistuksen myötä syntyvien johtajien valintoja ja alkoholilain uudistuksesta. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 15.2.2017, Eräiden vuoden 2016 talousarvioon merkittyjen määrärahojen ylittäminen, toimintakatteen alittaminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen
2 V 15.2.2017, Vuonna 2016 käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella myönnettävät ylitysoikeudet vuoden 2017 talousarvioon

Työmarkkinatuen kuntaosuus ylittyi 5,4m€, HUS 10m€, VAKA 8,15m€, Kaupunginkirjast 1,7m€, tilakeskus alitti toimintakatteensa 6,5m€. Kaupunginmuseo investoi 155 euroa yli talousarvion.

– Pitkäaikaistyöttömyyden kasvun vuoksi
– Toimeentulotuen asiakastalouksien määrä on vuonna 2016 ollut noin alle prosentin suurempi kuin edellisvuonna.
– HUSin toiminnallinen ylitys oli käytännössä nyt esitettyä, yhteensä noin 10 miljoonan euron ylitysoikeutta huomattavasti suurempi.
– lasten määrä on ylittänyt talousarvion
– kaupunginkirjaston osalta kyse ulkopuolisesta rahoituksesta
– Tilakeskuksen tulos selittyy vuoden 2016 talousarvioneuvotteluiden purkkavirityksellä kun osaa sisäistä vuokrista alennettiin ja indeksikorotuksia ei tehty, jos seurasi noin 10 miljoonan euro vaje, jota on kurottu säästötoimenpitein 3,5m€.
– Kaupunginmuseon ylitys selittyy valtion rahoituksella

Tässä yhteydessä kaupunginhallitus kehoittanee varhaiskasvatusvirastoa raportoimaan lasten määrästä mahdollista ylitysoikeutta varten valtuustolle. Niitä kun on tupannut viime vuosina tulemaan aina enemmän kuin ennustettu.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 15.2.2017, Kaarelan Kuninkaantammenkallion asemakaavan muuttaminen (nro 12313)
Untitled__Liite_copy___page_49_of_49_
ok! 900 uutta asukasta Kuninkaantammeen. Korttelitehokkuus 1,15. 4-8 kerroksista. Päätökset yksimielisiä lautakunnissa.

2 V 15.2.2017, Kaupunginhallituksen käsiteltäväksi otettu asia: kaupunkisuunnittelulautakunnan 29.11.2016 (424 §) päätös Meri-Rastilan Lohiniemenrannan asemakaavan muuttaminen (nro 12399)

Eli ns. Case Planmeca. Rannalla on jo nyt Planmecan omistama 80-luvulla rakennettu saunarakennus. Ranta on ”katkennut” ja ”yksityistetty” siis jo vuosikymmeniä sitten.

Rannan suuntaisesti kulkee yleinen virkistysreitti. Se ei katkea. Siihen ei tule mitään muutoksia uudisrakennuksen vuoksi.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunkisuunnittelulautakunta_Suomi_Esitys_2016_Ksv_2016-11-29_Kslk_38_El_EA83BC5B-2146-CB47-8218-58778D300002_Liite_pdf
Uudisrakennuksen vuoksi rantaan rakennetaan noin 15 metriä leveä, ison omakotitalon kokoinen rakennus. Rantakaislikko säilyy. Tässä kohdalla rantaan ei käytännössä ole ollut pääsyä aiemminkaan. Saunarakennuksen jälkeen rannassa kulkee polku. Tämä säilyy ennallaan.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunkisuunnittelulautakunta_Suomi_Esitys_2016_Ksv_2016-11-29_Kslk_38_El_EA83BC5B-2146-CB47-8218-58778D300002_Liite_pdf
Uudisrakennuksen alle ei jää erityisiä luontoarvoja, se ei vähennä rannan virkistyskäyttöä, se voi lepakkoselvityksen mukaan jopa parantaa vesisiipan oloja kun rakennuksen ”lippa” tarjoaa sille otollisen sijainnin.

Rakennuspaikka tänä viikonloppuna. Kuva: Hannu Tuominen

Rakennuspaikka tänä viikonloppuna. Kuva: Hannu Tuominen


Rakennuksen haluaa rakentaa Helsinkiin sitoutunut lähes 1000 henkeä työllistävä yritys. Yrityksen ala, hammashoitoteknologia, kuuluu Helsingin strategiseksi kasvualaksi valittuun terveydenhoitoon (lääketeollisuus, tutkimus jne.). Mielestäni kaupungin voi tulla tämän verran vastaan. Vihreä ryhmä tullee hajoamaan äänestyksessä.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Esitys valtioneuvostolle kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Hallituksen maakuntauudistuksessa ns. ”kasvupalvelut”, eli käytännössä työllisyys-, maahanmuuttaja-, elinkeinopalvelut yhdistettäisiin maakunnille. Nykyisin niitä hoitavat sekä kunnat että TE- toimistot ja ELY-keskukset. Ajatus sinällään kannattettavan suuntainen.

Pääkaupunkiseudulle kaupunginjohtajien neuvottelemana esitetään kuitenkin muusta maasta poikkeavaa ratkaisua, jossa kasvupalvelut hoitaisi maakunnan sijaan pääkaupunkiseudun kuntien ”kasvupalvelukuntayhtymä”. Ratkaisua perustellaan pääkaupunkiseudun ”erityislaatuisuudella”. ”Toimintaympäristönä se poikkeaa talouden dynamiikan, elinkeinorakenteen, ulkomaisten investointien ja maahanmuuttajien suuren määrän suhteen muusta Suomesta.”
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-01-30_Khs_4_El_4EF1CB4A-506A-C7F1-9F7D-59D048C00004_Liite_pdf
4 Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kulttuurijohtajan viran täyttäminen
5 Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan liikuntajohtajan viran täyttäminen
6 Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtajan viran täyttäminen
7 Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtajan viran täyttäminen
8 Kaupunkiympäristön toimialan maankäyttöjohtajan viran täyttäminen
9 Kaupunkiympäristön toimialan kaupungininsinöörin viran täyttäminen
10 Kaupunkiympäristön toimialan asiakkuusjohtajan viran täyttäminen

Seuraava kerros johtajia hallintouudistuksessa. Yllättävin esitys on kulttuurijohtaja – pestiin esitetään nykyistä kirjastotoimenjohtajaa Tuula Haavistoa. Moni (ainakin itse) oletin että tähän esitettäisiin Stuba Nikulaa.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Helsinki LED-hankkeen selvitys ledeihin siirtymisen aikataulusta sekä kustannusvertailun päivitys

Tässä on valtuustostrategiasta ponnistanut hanke, jonka kyllä kaduilla huomaa. Vaikka saneeraus tehdäänkin edullisimman vaihtoehdon mukaisesti – enemmänkin voisi satsata, on muutos kuitenkin ihan merkittävä.

Valolla on väliä

Valolla on väliä

”Helsingin kaduilla ja puistoissa on yhteensä noin 86 400 valaisinta (vuoden 2014 selvityksessä noin 84 400), joista on suurpainenatriumvalaisimia 71 % (69,3 % vuonna 2014), monimetallivalaisimia 13 % (10,9 % vuonna 2014), elohopeavalaisimia 7 % (16,4 % vuonna 2014), LED-valaisimia 6 % (1,1 % vuonna 2014) ja muita valaisimia 3 % (2,3 % vuonna 2014). Ulkovalaistuksen vuotuinen sähkönkulutus on noin 47,5 GWh (noin 3 % kaupungin oman toiminnan energian kokonaiskulutuksesta) ja energiakustannus noin 4,1 milj. euroa vuodessa.

Keskimääräinen valaisinkohtainen sähkönkulutus on laskenut vuosina 1997–2015 noin 39 %, ja kaupungin koko ulkovalaistusverkon sähkönkulutus noin 26 %. Kaupungin ulkovalaisimista yli 60 % on rakennettu tai saneerattu vuoden 2000 jälkeen. Toimenpiteiden seurauksena kaupungin ulkovalaistus on melko hyväkuntoista ja energiatehokasta.”

Seuraavan kerran hankkeesta on tarkoitus raportoida kaupunginhallitukselle vasta 2020. Toivon mukaan tuolloin LED-tekniikka on halventunut niin paljon että myös suurpainenatrium-lamppujen laajamittainen korvaaminen LEDeillä muuttuu kannattavaksi.

Vuosina 2015 – 2016 on saneerattu noin 3 650 elohopeavalaisinta 95-prosenttisesti LED-valaisimiksi. Valaisimia on Helsinki LED-hankkeen saneerausohjelman mukaisesti saneerattava vielä 6 350 kpl.

2 Laajasalon uuden ostoskeskuksen liityntäpysäköintipaikkojen käyttöoikeutta koskevan sopimuksen hyväksyminen

Käyttöoikeus 50 liityntäparkkipaikkaan Laajasalon tulevalta ostarilta hintaan 1,66 miljoonaa euroa, 33240 euroa kappale. Pidän tätä varsin järjettömänä. Käytännössähän tässä siis subventoidaan 50 yksityisautoilijan pysäköintiä. Sen sijaan että maksaisivat pysäköintipalvelusta itse. Vaikea ymmärtää tätä yhtälöä. Jostain syystä julkisen liikenteen käyttäjienkin parissa yksityisautoilijaa siis pitää tukea vielä enemmän?

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle alkoholilain kokonaisuudistusta koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

Helsingin lausuntopohja on tiukahko ja keskittyy alkoholin terveyshaittoihin.

Niitä vähättelemättä mielestäni Helsingin tulisi lausunnossaan ottaa kuitenkin selvemmin kantaa moniin alkoholilain erityisesti ravintoloita, festivaaleja ja tapahtumia koskeviin kummallisuuksiin. Esim. yleisöön tarjoilu, miksei asiakas saa itse kantaa annosta lyhyttäkään matkaa erilliselle anniskelualueelle jne. Nämä muutokset eivät vaikuta alkoholin kokonaiskulutukseen mitenkään, mutta mahdollistaisivat järkevämmän alkoholikulttuurin.