jokela

Muutama vuosi takaperin Konginkankaalla jysähti. Yön pimeydessä 24 ihmistä, lähes kaikki nuoria, kuoli kun heitä kuljettanut bussi törmäsi paperinkuljetusrekan luisuun joutuneen peräpään kanssa.

Tragedia päätyi lööppeihin Suomen lisäksi ainakin Ruotsissa. Maailmalla pahakin kolari on vain osa normaalia uutisvirtaa. Kuski joutui käräjille mutta yksittäistä syyllistä turmaan oli vaikea löytää. Kuski, joka ajoi liian kovaa tilannenopeutta? Tiepiiri, jonka jäljiltä tie oli jäässä? VR, joka olisi voinut kuljettaa paperit myös kiskoilla? Yleisesti syytettiin ”vaikeita ajo-olosuhteita” – synonyymi inhimmilliselle virheelle.

Eilen yksinäinen nuori mies otti hengiltä 8 ihmistä ja itsensä. Huomionarvoista on ulkomaisen median osoittaman kiinnostuksen määrä; Tuusulan tapahtumat olivat mm. CNN Internationalin nettisivujen pääuutinen koko eilisen illan. Lisäksi kaikki suuret viestimet Euroopassa uutisoivat tapahtuman näyttävästi.

Ampuja ihannoi Columbinen lukion tappajia Harrisia ja Cleboldia. Muutkin koulusurmat, kuten viimekeväinen Virginia Techin murhenäytelmä, olivat varmasti vaikuttaneet häneen – teossa on niin monia yhteneviä piirteitä; videointi, syrjäytyneisyys, vääristynyt maailmankuva, yksinäinen susi.

Rikosoikeudellisesti Pekka-Eric Auvinen on selkeästi yksin syyllinen tapahtumiin. Hän hankki aseen ja ampui sillä koulutovereitaan. Mutta mikä on sensaatiohakuisen median vastuu ja onko tämänkaltaisten tapahtumien saama suhteeton huomio osittain syyllinen uusiin ”copycat”-surmiin? Vähenevätkö koulusurmat vasta kun ne arkipäiväistyvät niin, että niitä ei enää jakseta uutisoida? Pitäisikö median, myös suomalaisen ns. ”laatumedian”, rajoittaa uutisointiaan jotta saisimme kierteen päättymään? Mikä sitten on sopiva uutisoinnin määrä?

Entä onko vähemmän tuomittavaa tappaa 24 ihmistä paperipaaleilla kuin 8 aseella? Vapauttaako yksittäinen selvä tekijä ympäröivän yhteiskunnan vastuusta?

Tulevaa keskustelua on mielenkiintoista seurata. Vaaditaanko Suomeen uusia lakeja? Etsitäänkö syntipukkia Youtubesta, hevimusiikista, historiasta, vanhempien Linkolalaisuudesta? Parannetaanko koulujen oloja? Budjetoidaanko nuorten ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön enemmän rahaa?

Suomessa kuolee vuosittain lähes 400 henkeä liikenneonnettomuuksissa ja Euroopassa n. 40 000. Mitä tarvittaisiin, että näihin suurilta osin estettävissä oleviin turmiin puututtaisiin? Mikä saisi meidät edes järkyttymään liikenteen ”uhreista”. (Kuvaava sana.)

Tällaisten tapahtumien jälkeen mielessä on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Hiljaiseksi vetää.

Älykkyystutkimuksista

Tatu Vanhasen ja Richard Lynnin tutkimus älykkyyden ja elintason yhteyksistä on herättänyt keskustelua mm. Osmo Soininvaaran blogilla. Oma huomiokynnykseni ylittyi kuitenkin vasta Artun kommentista.

Omaa maailmankuvaa vastaan olevaa tietoa on hankala arvioida rationaalisella prosessilla. Tiede on kivaa niin kauan kun tulokset ovat linjassa henkilökohtaisen ideologian kanssa.

Tästä olen Artun kanssa täysin samaa mieltä ja siksipä ”älykkyystutkimuksen” tuloksista vedetyt johtopäätökset ovatkin niin hilpeän erilaisia. Soininvaaran blogillekin eksyi välittömästi ”Halla-aholaisia”, ”fiksuja” rasisteja, jotka koettavat perustella kovin epämuodikkaan muukalaisvihansa tilastoilla ja ”tieteellisyydellä”. ”Tummat ovat tyhmiä ja siksi köyhiä.”

Toisella laidalla taas sitten älykkyysosamäärän ja maantieteen yhteys yritetään tyystin kieltää. Vaikeaa ja typerää, jos se voidaan tieteellisesti todistaa kuten tällä kertaa on ilmeisen selvästi onnistuttu tekemään.

Maailmankuvaani tutkimus sopii mainiosti. Tulos mielestäni todistaa hyvin sen, että ÄO on erikoistunut mittari, joka ei kerro juuri mitään väestön biologisesta potentiaalista. Väestön elin- ja koulutustason noustessa myös ÄO nousee. Suomi hyvänä esimerkkinä. Vanhasen tutkimuksen mukaan Afrikassa on alueita, joissa keskimääräinen älykkyysosamäärä olisi alle 65. Eli suomalaisen kehitysvammaisen tasolla. Kyllä sen ymmärtää maalaisjärjelläkin että tulos kertoo enimmäkseen jostain muusta kuin ”biologisesta älykkyydestä”.

Mutta sen todistaminen onkin sitten toisen tutkimuksen paikka. Ja jos tiede saisi siitä ”väärän” tuloksen, niin silloin kyllä voisi olla nieleksemistä itse kullakin… Mutta, kuten koti-jumalani Soininvaara toteaa: ”Väärinkäsitysten välttämiseksi haluan ehdottamasti sanoutua irti siitä, että kaikki, mikä on luonnollista, olisi hyväksyttävää. Rasismista ei tee hyväksyttävää se, että sille löydetään biologinen perusta.”.

Autoverouudistus

Tuore autoverouudistus herättää ristiriitaisia ajatuksia. Toisaalta tämähän on juuri sitä mitä vihreät ovat pitkään ajaneet ja itsekin toivonut tapahtuvaksi. Tuntuu itsestäänselvältä, että kaikkein haitallisimpien (ja kulutukseltaan turhimpien) autojen ostovero ja vuotuinen käyttömaksu olisivat korkeammat kuin ”vähemmän haitallisten” ajoneuvojen.

Verojen ohjausvaikutuksen esimerkkitapaus!

Mutta. Se toteutus. Voidaanko vakavalla naamalla puhua ympäristön kannalta positiivisesta muutoksesta jos 80% autoista hinta halpenee? Takuulla eivät kaikki 80% ole ”vähäpäästöisiä” tai ”pieniä kulutukseltaan”. Uudet autot ovat keskimäärin vähäisempiä päästöiltään kuin vanhat ja jos autokanta uusiutuisi tämän päätöksen ansiosta, niin ensisilmäyksellä vaikuttaisi siltä, että päästötkin vähenevät. Miksi siis nillittää?

Tärkein oman auton käyttöön liittyvä seikka on liikkumisen marginaalikustannus. Esimerkki: Pentin pitää päästä töihin 5 km päähän keskustaan. Hänellä on kaksi vaihtoehtoa: julkinen liikenne tai oma auto. Bussilippuihin Penalla kuluisi 4€ päivässä. (Tai n. 50€ kuussa jos, hän ostaisi kuukausikortin), bensaan Penalla menee vain 1€ päivässä. Penan siis ”kannattaa” ajaa autolla joka päivä töihin, vaikka auton omistamisen kokonaiskustannukset huomioon ottaen näin ei tietenkään ole asian laita. Kun auto on hankittu sitä ”kannattaa” käyttää mahdollisimman paljon.

Hallituksen verouudistus laskee auton hankintakynnystä ja siirtää näin ollen väkeä julkisista liikennevälineistä oman auton käyttäjiksi.

Jos autokanta ei pysy aisoissa ja hiilidioksidipäästöt eivät pienene, hallitus tekee Vanhasen mukaan uusia kiristyksiä polttoaineverotukseen.

Vanhasen lapsenomainen usko markkinalogiikan vastaiseen lopputulokseen on hämmentävä. Mieleen tulee muutaman vuoden takainen alkoholiverotuksen uudistus; lasketaan väkevien veroja ja Kappas! Kansa tajusi vaihtaa keskikaljan Koskenkorvaan ja hallitus oli kummissaan. Autokanta uusiutuu joka tapauksessa hitaasti. Hallituksen esityksen mukaisen mallin buustaama autokauppa vaikka vuodenkin ajan saa aikaiseksi rakenteita, joiden poistumiseen kuluu vuosia. (Autojen keski-ikä Suomessa on n. 10 vuotta.)

Autojen määrän ja käytön lisäys tulee erittäin todennäköisesti peittämään pienentyvän kulutuksen tuomat hyödyt. Lisäksi täytyy muistaa että jo ennen uudistusta vähäpäästöisimmät autot olivat mallistojen halvimpia – pieni kone kun syö vähemmän. Kuluttajan ostovoima sen sijaan ei verouudistuksella muuttunut. On täysin mahdollista että moneen talouteen ostetaan enemmän kuluttava, tehokkaampi menopeli kun siihen on nyt paremmin varaa!

Ilmastonmuutoksen torjuminen autoverotusta alentamalla on ajatuksena nurinkurinen. Populismia, autokaupan etujen ajamista, surullisen lyhytnäköistä politiikkaa.

Jahas

Artun tönimänä tämä pystyyn. Katellaan ensin vähän ulkonäköä kohdalleen ja sitten asiaan…

Olen ajatellut kirjoittaa tänne ”keskeneräisiä ajatuksia”, asioita, joista en ole vielä muodostanut mielipidettä tai formuloinut järkeviä lauseita. Politiikkaa, taidetta, viihdettä, tekniikkaa. Vähemmän puoleisesti ”henkilökohtaisuuksia”, niiden vuodattaminen ei suuresti kiinnosta. Saas nähhä. Vuosia on jo pitänyt loki laittaa pystyyn. Sivutavoitteena toki myös oppia kirjoittamaan paremmin.