Kaupunginhallitus 30.1.2017

Tällä viikolla paljon asiaa. Planmecan koulutuskeskuksen kaava, hallintouudistuksen myötä syntyvien johtajien valintoja ja alkoholilain uudistuksesta. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 15.2.2017, Eräiden vuoden 2016 talousarvioon merkittyjen määrärahojen ylittäminen, toimintakatteen alittaminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen
2 V 15.2.2017, Vuonna 2016 käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella myönnettävät ylitysoikeudet vuoden 2017 talousarvioon

Työmarkkinatuen kuntaosuus ylittyi 5,4m€, HUS 10m€, VAKA 8,15m€, Kaupunginkirjast 1,7m€, tilakeskus alitti toimintakatteensa 6,5m€. Kaupunginmuseo investoi 155 euroa yli talousarvion.

– Pitkäaikaistyöttömyyden kasvun vuoksi
– Toimeentulotuen asiakastalouksien määrä on vuonna 2016 ollut noin alle prosentin suurempi kuin edellisvuonna.
– HUSin toiminnallinen ylitys oli käytännössä nyt esitettyä, yhteensä noin 10 miljoonan euron ylitysoikeutta huomattavasti suurempi.
– lasten määrä on ylittänyt talousarvion
– kaupunginkirjaston osalta kyse ulkopuolisesta rahoituksesta
– Tilakeskuksen tulos selittyy vuoden 2016 talousarvioneuvotteluiden purkkavirityksellä kun osaa sisäistä vuokrista alennettiin ja indeksikorotuksia ei tehty, jos seurasi noin 10 miljoonan euro vaje, jota on kurottu säästötoimenpitein 3,5m€.
– Kaupunginmuseon ylitys selittyy valtion rahoituksella

Tässä yhteydessä kaupunginhallitus kehoittanee varhaiskasvatusvirastoa raportoimaan lasten määrästä mahdollista ylitysoikeutta varten valtuustolle. Niitä kun on tupannut viime vuosina tulemaan aina enemmän kuin ennustettu.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 15.2.2017, Kaarelan Kuninkaantammenkallion asemakaavan muuttaminen (nro 12313)
Untitled__Liite_copy___page_49_of_49_
ok! 900 uutta asukasta Kuninkaantammeen. Korttelitehokkuus 1,15. 4-8 kerroksista. Päätökset yksimielisiä lautakunnissa.

2 V 15.2.2017, Kaupunginhallituksen käsiteltäväksi otettu asia: kaupunkisuunnittelulautakunnan 29.11.2016 (424 §) päätös Meri-Rastilan Lohiniemenrannan asemakaavan muuttaminen (nro 12399)

Eli ns. Case Planmeca. Rannalla on jo nyt Planmecan omistama 80-luvulla rakennettu saunarakennus. Ranta on ”katkennut” ja ”yksityistetty” siis jo vuosikymmeniä sitten.

Rannan suuntaisesti kulkee yleinen virkistysreitti. Se ei katkea. Siihen ei tule mitään muutoksia uudisrakennuksen vuoksi.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunkisuunnittelulautakunta_Suomi_Esitys_2016_Ksv_2016-11-29_Kslk_38_El_EA83BC5B-2146-CB47-8218-58778D300002_Liite_pdf
Uudisrakennuksen vuoksi rantaan rakennetaan noin 15 metriä leveä, ison omakotitalon kokoinen rakennus. Rantakaislikko säilyy. Tässä kohdalla rantaan ei käytännössä ole ollut pääsyä aiemminkaan. Saunarakennuksen jälkeen rannassa kulkee polku. Tämä säilyy ennallaan.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunkisuunnittelulautakunta_Suomi_Esitys_2016_Ksv_2016-11-29_Kslk_38_El_EA83BC5B-2146-CB47-8218-58778D300002_Liite_pdf
Uudisrakennuksen alle ei jää erityisiä luontoarvoja, se ei vähennä rannan virkistyskäyttöä, se voi lepakkoselvityksen mukaan jopa parantaa vesisiipan oloja kun rakennuksen ”lippa” tarjoaa sille otollisen sijainnin.

Rakennuspaikka tänä viikonloppuna. Kuva: Hannu Tuominen

Rakennuspaikka tänä viikonloppuna. Kuva: Hannu Tuominen


Rakennuksen haluaa rakentaa Helsinkiin sitoutunut lähes 1000 henkeä työllistävä yritys. Yrityksen ala, hammashoitoteknologia, kuuluu Helsingin strategiseksi kasvualaksi valittuun terveydenhoitoon (lääketeollisuus, tutkimus jne.). Mielestäni kaupungin voi tulla tämän verran vastaan. Vihreä ryhmä tullee hajoamaan äänestyksessä.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Esitys valtioneuvostolle kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Hallituksen maakuntauudistuksessa ns. ”kasvupalvelut”, eli käytännössä työllisyys-, maahanmuuttaja-, elinkeinopalvelut yhdistettäisiin maakunnille. Nykyisin niitä hoitavat sekä kunnat että TE- toimistot ja ELY-keskukset. Ajatus sinällään kannattettavan suuntainen.

Pääkaupunkiseudulle kaupunginjohtajien neuvottelemana esitetään kuitenkin muusta maasta poikkeavaa ratkaisua, jossa kasvupalvelut hoitaisi maakunnan sijaan pääkaupunkiseudun kuntien ”kasvupalvelukuntayhtymä”. Ratkaisua perustellaan pääkaupunkiseudun ”erityislaatuisuudella”. ”Toimintaympäristönä se poikkeaa talouden dynamiikan, elinkeinorakenteen, ulkomaisten investointien ja maahanmuuttajien suuren määrän suhteen muusta Suomesta.”
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-01-30_Khs_4_El_4EF1CB4A-506A-C7F1-9F7D-59D048C00004_Liite_pdf
4 Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kulttuurijohtajan viran täyttäminen
5 Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan liikuntajohtajan viran täyttäminen
6 Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtajan viran täyttäminen
7 Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtajan viran täyttäminen
8 Kaupunkiympäristön toimialan maankäyttöjohtajan viran täyttäminen
9 Kaupunkiympäristön toimialan kaupungininsinöörin viran täyttäminen
10 Kaupunkiympäristön toimialan asiakkuusjohtajan viran täyttäminen

Seuraava kerros johtajia hallintouudistuksessa. Yllättävin esitys on kulttuurijohtaja – pestiin esitetään nykyistä kirjastotoimenjohtajaa Tuula Haavistoa. Moni (ainakin itse) oletin että tähän esitettäisiin Stuba Nikulaa.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Helsinki LED-hankkeen selvitys ledeihin siirtymisen aikataulusta sekä kustannusvertailun päivitys

Tässä on valtuustostrategiasta ponnistanut hanke, jonka kyllä kaduilla huomaa. Vaikka saneeraus tehdäänkin edullisimman vaihtoehdon mukaisesti – enemmänkin voisi satsata, on muutos kuitenkin ihan merkittävä.

Valolla on väliä

Valolla on väliä

”Helsingin kaduilla ja puistoissa on yhteensä noin 86 400 valaisinta (vuoden 2014 selvityksessä noin 84 400), joista on suurpainenatriumvalaisimia 71 % (69,3 % vuonna 2014), monimetallivalaisimia 13 % (10,9 % vuonna 2014), elohopeavalaisimia 7 % (16,4 % vuonna 2014), LED-valaisimia 6 % (1,1 % vuonna 2014) ja muita valaisimia 3 % (2,3 % vuonna 2014). Ulkovalaistuksen vuotuinen sähkönkulutus on noin 47,5 GWh (noin 3 % kaupungin oman toiminnan energian kokonaiskulutuksesta) ja energiakustannus noin 4,1 milj. euroa vuodessa.

Keskimääräinen valaisinkohtainen sähkönkulutus on laskenut vuosina 1997–2015 noin 39 %, ja kaupungin koko ulkovalaistusverkon sähkönkulutus noin 26 %. Kaupungin ulkovalaisimista yli 60 % on rakennettu tai saneerattu vuoden 2000 jälkeen. Toimenpiteiden seurauksena kaupungin ulkovalaistus on melko hyväkuntoista ja energiatehokasta.”

Seuraavan kerran hankkeesta on tarkoitus raportoida kaupunginhallitukselle vasta 2020. Toivon mukaan tuolloin LED-tekniikka on halventunut niin paljon että myös suurpainenatrium-lamppujen laajamittainen korvaaminen LEDeillä muuttuu kannattavaksi.

Vuosina 2015 – 2016 on saneerattu noin 3 650 elohopeavalaisinta 95-prosenttisesti LED-valaisimiksi. Valaisimia on Helsinki LED-hankkeen saneerausohjelman mukaisesti saneerattava vielä 6 350 kpl.

2 Laajasalon uuden ostoskeskuksen liityntäpysäköintipaikkojen käyttöoikeutta koskevan sopimuksen hyväksyminen

Käyttöoikeus 50 liityntäparkkipaikkaan Laajasalon tulevalta ostarilta hintaan 1,66 miljoonaa euroa, 33240 euroa kappale. Pidän tätä varsin järjettömänä. Käytännössähän tässä siis subventoidaan 50 yksityisautoilijan pysäköintiä. Sen sijaan että maksaisivat pysäköintipalvelusta itse. Vaikea ymmärtää tätä yhtälöä. Jostain syystä julkisen liikenteen käyttäjienkin parissa yksityisautoilijaa siis pitää tukea vielä enemmän?

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle alkoholilain kokonaisuudistusta koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

Helsingin lausuntopohja on tiukahko ja keskittyy alkoholin terveyshaittoihin.

Niitä vähättelemättä mielestäni Helsingin tulisi lausunnossaan ottaa kuitenkin selvemmin kantaa moniin alkoholilain erityisesti ravintoloita, festivaaleja ja tapahtumia koskeviin kummallisuuksiin. Esim. yleisöön tarjoilu, miksei asiakas saa itse kantaa annosta lyhyttäkään matkaa erilliselle anniskelualueelle jne. Nämä muutokset eivät vaikuta alkoholin kokonaiskulutukseen mitenkään, mutta mahdollistaisivat järkevämmän alkoholikulttuurin.

Minä ja luonnonsuojelu

Kaupunkia rakennettaessa tulee usein eteen tilanteita, jossa vastakkain ovat perinteiset vihreät arvot ja toisaalta, niin, se rakentaminen. Ovatko nämä yhteensovitettavissa? Usein ovat, mutta eivät aina. Miten silloin pitäisi päättää? Etenkin näin vihreänä.

Yritän tässä blogissa hahmottaa omaa ajatteluani ja sen puutteita aiheen liepeiltä. Ovatko päätökseni johdonmukaisia? Teenkö valinnat jollain järkevällä prosessilla? Miten suhtaudun tutkittuun tietoon ja toisaalta pitääkö kaikki päätökset edes pystyä perustelemaan ”rationaalisesti”? Onhan täysin mahdollista että osa omasta ”rationalisuudestani” on todellisuudessa täysin mutua. Enemmän kuin mahdollista. Todennäköistä, suorastaan.

Rajusti yksinkertaistaen ajattelen luonnonsuojelun ja kaupunkisuunnittelun suhteen lokeroituvan seuraavasti:
1. Ilmastonmuutos
2. Luonnonsuojelu
3. Lähiluonto ja virkistys
4. Elinkeinopolitiikka

Ilmastonmuutos

Minulle ilmastonmuutoksen torjuminen oli keskeisin syy liittyä Vihreään puolueeseen. Yhäkin vain Vihreät suhtautuvat globaaliin katastrofiin sen vaatimalla vakavuudella. Muiden puolueiden osalta vaakakupissa painavat enemmän muut seikat.

Uskon vakaasti myös että ilmastonmuutoksen torjuminen ja toimenpiteisiin ryhtyminen on kannattavaa pidemmällä tähtäimellä myös elinkeinopoliittisesti. Ei 2050-luvulla myydä dieselmoottoreita vaan aurinkopaneeleja ja taajuusmuuttajia.

nelja_vuodenaikaaKaupunkisuunnittelussa ilmastonmuutoksen torjunta on läheisessä suhteessa urbanismiin. Tiivis kaupunki on mahdollista rakentaa tehokkaammaksi ja vähemmän luonnonvaroja käyttäväksi. Tiiviissä kaupungissa julkisen liikenteen kulkumuoto-osuus on korkeamp ja liikkumisen tarve vähäisempi. Tiiviissä kaupungissa voidaan tehdä suuremman mittakaavan (lue tehokkaampia) energiaratkaisuja. Tiiviissä kaupungissa syntyvät myös tulevaisuuden elinkeinot.

Tämän vuoksi pidän esim. Helsingin uutta yleiskaavaa erinomaisen vihreänä. Sen ansiosta mm. jopa 89% helsinkiläisistä voi vuonna 2050 asua raideliikenteen runkoverkoston äärellä.

Samalla tiivis kaupunki vähentää rakentamispainetta muualla. Ei kaavoiteta haulikolla pakettitaloja pitkin Uudenmaan peltoja, ja lisätä turhaa yksityisautoilua. Tämä säästää sekä luontoa, ilmastoa että rahaa. Täytyy aina muistaa että Helsinki ei tee päätöksiä tyhjiössä.

Luonnonsuojelu

Luonnonsuojelu sellaisenaan taas tarkoittaa minulle näyttöön perustuvaa suojelutarvetta. Mm. biotyypit, eläin- ja kasvilajit, esiintymät ja niitä yhdistävät viherkäytävät. Jos jollain tuottoisalla tontilla on Uudenmaan ainoa ”hyppykuppasontiaisen” pesimäalue niin sitten siinä on sellainen eikä siihen rakenneta. Piste. Jos tehtaan rakentaminen vaarantaa Natura-aluetta, sitä tehdasta ei rakenneta. Piste.

Luonnonsuojelullisia arvoja on mielestäni kuitenkin mahdollista priorisoida ja tutkia. Esim. Helsingin karttapalveluiden luontoarvoselvitykset ovat olleet hyvä työkalu. Ja luonnonsuojelullisten päätösten tulee perustua näyttöön suojelutarpeesta.

Vallisaaren käppyröitä

Vallisaaren käppyröitä

Osin myös luonnonsuojelu on mielestäni alisteista ilmastopolitiikalle. Yksittäistä lajia tai esiintymää voi olla turha suojella jos ennuste on se että koko elinympäristö tuhoutuu ilman voimakkaita ilmastotoimia. Tällaista harkintaa on voitava käyttää jos esimerkiksi lajia esiintyy merkittävästi muualla Suomessa Helsingin lisäksi. Esim. edellä mainitsemani julkisen liikenteen runkoverkosto ajaa tavoitteena ohi joistain suojelullisista kohteista. Helsingin ilmastokestävyys voi olla priorisointiperuste.

Suomessa olisi hyvä ottaa laajemmin käyttöön myös kompensaatiot – jos luontoarvoa heikennetään jossain, sitä voisi olla mahdollista parantaa toisaalla.

Lähiluonto ja virkistys

Suurin osa näkyvistä luontokiistoista Helsingin kuntapolitiikassa ei kuitenkaan liity suoraan ilmastopolitiikkaan tai luonnonsuojeluun vaan lähiluontoon.

Helsinki on vihreä kaupunki. Tämä ei ole New York, josta pitää matkustaa pitkät pätkät päästäkseen aitoon metsään. Helsingin ominaispiirre on se että joka puolella kaupunkia on aitoa luontoa. Ei vain puistoa ja puita, vaan kunnollista ”metsän tuntua”.

Tästä periaatteesta tulee pitää kiinni.

pihlajamäkiMutta toisin kuin luonnonsuojelullisia kohteita päätettäessä, lähiluonnon kohdalla vastaavia ”tiukkoja” kriteereitä ei ole. Kyse on valinnasta, arvovalinnasta. Lähiluonnon suojelemisen perustaksi riittää ja pitää riittää vaikka se että jokin paikka on ”nätti”. Tai se että alueen asukkailla on muuten vain kiinteä suhde siihen. Vaikka joku tontti voi kaavoittajan silmiin näyttää turhalta pusikolta, voi se olla arvokkaiden muistojen metsä asukkaille.

Miten sitten lähiluontoa voi päättäjä arvottaa? Onko niin että ainuttakaan puuta ei saa kaataa mistään? Vai onko kaikki valitus vain nimbyilyä?

Itse ainakin pyrin katsomaan alueen kokonaistilannetta? Pätevätkö puolustajien perustelut? Entä kaavoittajan? Mikä on muutoksen mittakaava? Syntyykö rakentamisesta liian pitkä etäisyys lähiluontoon? Mikä vaikutus muutoksella on virkistyskäyttöön? Onko alueella myös luonnonsuojelullisia arvoja? Voiko muutos johtaa lisämuutoksiin (slippery slope)? Edistyykö jokin muu vihreä arvo? Tuoreessa muistissa on esim. tapaus jossa pyöräily ja lähimetsä olivat napit vastakkain.

Elinkeinopolitiikka

Tämä otsikko voi tuntua oudolta luonnonsuojelupohdinnan keskellä. Se on kuitenkin keskeistä jos haluamme onnistua ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnonsuojelussa.

En usko luonnonsuojelun tai ilmastonmuutoksen torjumisen onnistuvan yhteiskunnassa, jossa ei ole työtä ja hyvinvointia. Ei ainakaan demokraattisesti. Me ihmiset olemme valmiimpia jakamaan omastamme jos perusturvallisuutemme on kunnossa. Siksi eriarvoisuuden kasvu on mielestäni suurin yksittäinen uhka ympäristönsuojelulle ja vihreille arvoille. Itse johdan tästä ajatuksesta suoraan myös Vihreän sosiaali- ja koulutuspolitiikan perustan.

Tämän vuoksi toisinaan on otettava huomioon myös taloudellisia seikkoja päätöksiä punnittaessa. Helsingin on oltava houkutteleva kaupunki, jos haluamme ylipäätään saada ympäristöä suojelevia päätöksiä läpi.

kesa_stadiSumma summarum

Luonnonsuojelu, etenkään lähiluonnon, ei ole mustavalkoinen kysymys jos haluamme rakentaa lisää kaupunkia. Jännitteitä löytyy niin ilmastotavoitteiden ja lähiluonnon suojelemisen väliltä kuin elinkeinopolitiikan ja luonnonsuojelun. Eikä tässä edes olleet kaikki osatekijät. On helppo keksiä koko liuta muuttujia, jotka on otettava huomioon päätöksiä tehtäessä.

Päätökset on tehtävä kohde kerrallaan. En kykene keksimään yleissääntöä joka pätisi aina ja kaikkialla. Kaupunki johon ei rakenneta mitään kun ei ole pidemmällä tähtäimellä hyväksi lähiluonnollekaan. Toisaalta Helsingin täytyy säilyttää sielunsa.

Ajatteluni on myös muuttunut viime vuosina ja toivon että se elää tulevaisuudessakin. Jo se että valtuustossa istun Leo Straniuksen vieressä on saanut aikaan monia hyviä keskusteluja, joissa minun on ollut pakko kyseenalaistaa omat näkemykseni. Jatketaan keskustelua.

Kaupunginhallitus 23.1.2017

Tällä viikolla kaupunginhallituksessa kaavoja ja LED-valoja. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 1.2.2017, Veräjämäen huvilatonttien asemakaavan muuttaminen (nro 12403)

ok. Veräjämäessä suojellaan ennen 1946 rakennetut huvilat, jotka ovat siellä täällä alueella.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-01-23_Khs_3_El_6C7F3AD7-3EDB-CD19-8A4B-587122700000_Liite_pdf
2 V 1.2.2017, Munkkiniemen Lokkalantie 14:n asemakaavan muuttaminen (nro 12396, korttelin 30057 tontti 14)

Mielenkiintoinen täydennysrakennustapaus Munkkiniemessä. Korttelirakenne täydentyy ainakin minun silmääni miellyttävällä tavalla.
Kaavoitustyö on tullut vireille omistajan aloitteesta, toivoa sopii että tällainen yleistyisi.

Toivottavasti toimivat esimerkit herättävät muuallakin toimimaan, tämähän olisi kätevä tapa kuitata esim. linjasaneeraus- tai julkisivuremontin kustannuksia.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-01-23_Khs_3_El_9C038370-AB9D-CA1B-8734-5795A4100000_Liite_pdf

www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-01-23_Khs_3_El_9C038370-AB9D-CA1B-8734-5795A4100000_Liite_pdf

www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-01-23_Khs_3_El_9C038370-AB9D-CA1B-8734-5795A4100000_Liite_pdf

www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-01-23_Khs_3_El_9C038370-AB9D-CA1B-8734-5795A4100000_Liite_pdf
3 V 1.2.2017, Lauttasaaren Lohiapajanlahden alueen asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 11040)

ok. Noin 480 asukkaalle asuntoja Lauttasaareen, kaupunki tiivistyy.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-01-23_Khs_3_El_FEC08248-32B0-CCB9-84EC-57BDFF800000_Liite_pdf
KAUPUNGINJOHTAJA

3 Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdystä valituksesta kansliapäällikön virkaan ottamista koskevassa asiassa

ok. Useampi (sosialidemokraattitaustainen) yksityishenkilö ovat valittaneet kansliapäällikön valinnasta hallinto-oikeuteen. Nyt sitten kaupunki vastaa että päätös on tehty laillisesti ja ettei sukupuoli ollut merkitsevä tekijä valinnassa.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Helsinki LED-hankkeen selvitys ledeihin siirtymisen aikataulusta sekä kustannusvertailun päivitys

Tässä on valtuustostrategiasta ponnistanut hanke, jonka kyllä kaduilla huomaa. Vaikka saneeraus tehdäänkin edullisimman vaihtoehdon mukaisesti – enemmänkin voisi satsata, on muutos kuitenkin ihan merkittävä.

”Helsingin kaduilla ja puistoissa on yhteensä noin 86 400 valaisinta (vuoden 2014 selvityksessä noin 84 400), joista on suurpainenatriumvalaisimia 71 % (69,3 % vuonna 2014), monimetallivalaisimia 13 % (10,9 % vuonna 2014), elohopeavalaisimia 7 % (16,4 % vuonna 2014), LED-valaisimia 6 % (1,1 % vuonna 2014) ja muita valaisimia 3 % (2,3 % vuonna 2014). Ulkovalaistuksen vuotuinen sähkönkulutus on noin 47,5 GWh (noin 3 % kaupungin oman toiminnan energian kokonaiskulutuksesta) ja energiakustannus noin 4,1 milj. euroa vuodessa.

Keskimääräinen valaisinkohtainen sähkönkulutus on laskenut vuosina 1997–2015 noin 39 %, ja kaupungin koko ulkovalaistusverkon sähkönkulutus noin 26 %. Kaupungin ulkovalaisimista yli 60 % on rakennettu tai saneerattu vuoden 2000 jälkeen. Toimenpiteiden seurauksena kaupungin ulkovalaistus on melko hyväkuntoista ja energiatehokasta.”

Seuraavan kerran hankkeesta on tarkoitus raportoida kaupunginhallitukselle vasta 2020. Toivon mukaan tuolloin LED-tekniikka on halventunut niin paljon että myös suurpainenatrium-lamppujen laajamittainen korvaaminen LEDeillä muuttuu kannattavaksi.

Vuosina 2015 – 2016 on saneerattu noin 3 650 elohopeavalaisinta 95-prosenttisesti LED-valaisimiksi. Valaisimia on Helsinki LED-hankkeen saneerausohjelman mukaisesti saneerattava vielä 6 350 kpl.

2 Laajasalon uuden ostoskeskuksen liityntäpysäköintipaikkojen käyttöoikeutta koskevan sopimuksen hyväksyminen

Käyttöoikeus 50 liityntäparkkipaikkaan Laajasalon tulevalta ostarilta hintaan 1,66 miljoonaa euroa, 33240 euroa kappale. Pidän tätä varsin järjettömänä. Käytännössähän tässä siis subventoidaan 50 yksityisautoilijan pysäköintiä. Sen sijaan että maksaisivat pysäköintipalvelusta itse. Vaikea ymmärtää tätä yhtälöä. Jostain syystä julkisen liikenteen käyttäjienkin parissa yksityisautoilijaa siis pitää tukea vielä enemmän?

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Alueen varaaminen Planmeca Oy:lle majoitus- ja koulutustoimintaa varten (Vuosaari, Lohiniemenranta)

Planmeca suunnittelee laajentavansa Meri-Rastilassa sijaitsevaa Harbo-loungea kasvavien koulutustarpeidensa vuoksi. Tonttivaraus oli pari vuotta sitten kaupunginhallituksessa, jolloin siihen lisättiin Otso Kivekkään toimesta ”Suunnittelussa on otettava huomioon rannan erityiset luontoarvot ja säilytettävä rannan tuntumassa kulkeva yleinen jalankulkureitti”. Nyt tonttivarausta muutetaan silloisesta. Tarkoitus on toteuttaa uudisrakennus toiselle puolelle jo olemassa olevaa Harbo Loungea. Yleinen kävelyreitti säilyy ennallaan.
planmeca
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-01-23_Khs_3_El_5192A06B-5BFF-C9AB-AABB-593F43A00001_Liite_pdf
Marssijärjestys on nyt siis se että nyt muutetaan tonttivarausta ja kaavamuutos tuodaan kaupunginhallitukseen jo ensi viikolla.

Kaupunginhallitus 16.1.2017

Jos viime viikon lista oli ylitsepursuavainen, on tällä viikolla kaupunginhallituksessa vähemmän asioita kuin aikoihin. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

KAUPUNGINJOHTAJA

4 Helsingin kaupungin linjaus kansainvälistä suojelua saavien vastaanoton täsmentämiseksi

Syksyllä linjasimme ilman huoltajaa saapuneiden turvapaikanhakijoiden kuntapaikkakiintiöistä. Nyt linjaamme täysi-ikäisistä. Syytä olisi ehkä linjata myös lapsiperheista – voisi olla perusteltua asuttaa Helsinkiin ne lapsiperheet, jotka ovat jo tänne kotiutuneet tp-prosessin aikana. Määrät ovat kohtuullisia.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Maankäyttösopimus Fastighetsaktiebolaget Siriuksen kanssa poikkeamispäätökseen liittyen

Tässä onkin mielenkiintoinen tapaus. Tai no, tapaus itsessään on täysin tavanomainen: Kaartinkaupungissa talonomistaja haluaa muuttaa 80-luvulla toimistoiksi muutetun talon takaisin asunnoiksi. Sopii museoviranomaisille ja kaupungille. So far so good.

Tämän vuoksi on käyty tavanomaiset maankäyttösopimusneuvottelut, jonka tuloksena talon omistaja maksaisi Helsingille korvauksena ”135 000 euroa osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin”. So far so good.

Mutta sitten:

”Korkeimman hallinto-oikeuden 10.6.2016 tekemän ratkaisun (KHO 2016:89) mukaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen maankäyttösopimusmenettely ei koske poikkeamislupia. Kaupunginhallituksen maankäyttösopimuksia koskevassa päätöksessä 9.6.2014 (685 §) poikkeamispäätös taas rinnastetaan kaavamuutokseen arvonnousun kannalta.

Tämän yksittäisen tapauksen kohdalla päätös ei ole kovin merkittävä, mutta ennakkotapauksena on, jos maankäyttösopimusmenettelyt poistuvat poikkeuslupien osalta. Silloin kokonaisuutena puhutaan jo todella isoista summista. Tästä pitää kysyä ja tarpeen vaatiessa linjata yleisemmin, ehkä potkia lainsäätäjiä asian tiimoilta.

2 Sopimus ja esisopimus GoK Oy:n ja Spoki Oy:n kanssa Kuninkaantammenkallion alueen asemakaavan muutosehdotuksen johdosta

ok. Asemakaavan muutosehdotus maanomistajan aloitteesta liikkeelle ja Helsingille korvausta ”yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin yhteensä noin 3,8 miljoonaa euroa”. Asuntoja syntyy noin 900 uudelle helsinkiläiselle.

Kaupunginhallitus 9.1.2016

Vuoden ensimmäinen kaupunginhallitus ja listalla on monta isoa asiaa! Ei mitään pehmeää laskua tähän vuoteen. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

4 V 18.1.2017, Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen rahoitusosuuden korottaminen

Pitkinhampain: ok. Tässä ovat päättäjät ikävästi puun ja kuoren välissä.

Perusongelma on se että koko hanketta lähdettiin vetämään liian kunnianhimoisen suunnitelman kautta, jossa katsomoa kannattelevien rakenteiden määrää minimoitiin, jotta Palloliitto voisi unelmoida UEFA-matseista Suomessa. Siihen kun vaaditaan 30 000 näköalaltaan esteetöntä paikkaa. Tämä perusvalinta nostaa lähtökohtaisesti rakenteiden monimutkaisuutta ja kustannuksia. Todella turhaan heitettävää veronmaksajien rahaa.

Komiahan siitä varmasti tulee.

Komiahan siitä varmasti tulee.


Vastaavana ministerinä noihin aikoihin taisi olla muuan helsinkiläinen valtuutettu. Kyseessä on Palloliiton fantasia, jonka ministeriö osti ja siitä nyt sitten maksetaan. Alkuperäisessä suunnitelmassa katsomorakenteita kannattelevia pilareita oli enemmän ja toteutus halvempaa.

Säästöjä voitaisiin löytää jättämällä kaarteet kattamatta. Mutta samalla sitten taas niiden elinkaari lyhenisi ja ne pitäisi remontoida uudelleen varsin pian. Listan mukaan elinkaari olisi vain 5-10 vuotta.

Lisäksi nyt jos suunnitelmasta päätettäisiin luopua ja palattaisiin piirustuspöydälle, koko hanke viivästyisi vuosikausia ja eräs Helsingin keskeisistä tapahtumapaikoista olisi työmaana tolkuttoman pitkään.

Eli lisää rahaa vaan. Päätöksen ehtona että valtio antaa saman. Ja antaahan se. Kun pitäähän Palloliiton saada haaveilla. Todella risoo.

5 V 18.1.2017, Päätoimisten luottamushenkilöiden palkan ja työajan määrittäminen

ok. Näin tavanomaisen näköisen otsikon taakse piiloutuu tulevan pormestarin ja apulaispormestarien palkkaus.

” Pormestarin kokonaispalkka on 14 000 euroa kuukaudessa, sisältäen autoedun.

Kaupunkiympäristön, kasvatuksen ja koulutuksen, kulttuurin ja vapaa-ajan sekä sosiaali- ja terveystoimialan apulaispormestarin kokonaispalkka on 10 000 euroa kuukaudessa, sisältäen autoedun.”

Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset löysivät toisensa tämän asian tiimoilta johtamisen jaostossa, epäilemättä tämä mielenkiintoinen allianssi tekee tänäänkin vastaesityksen. Kaikki maailman populistit, yhtykää!

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 18.1.2017, Vuosaaren Lokkisaarenpuiston asemakaavan muuttaminen (nro 12279)
2 V 18.1.2017, Vuosaaren Punakiventie 1 – 11:n asemakaavan muuttaminen (nro 12280)

ok. Puisto ja lisärakentamisella asuntoja noin 200 uudelle asukkaalle Vuosaareen!

3 V 18.1.2017, Raide-Jokerin tekninen asemakaava ja asemakaavan muutokset (nro 12400)

ok. Raide-Jokerin rakentaminen etenee ja nyt päätetään teknisestä asemakaavasta. Mistä? ”Teknisten asemakaavojen ja asemakaavamuutosten tavoitteena on muodostaa tilavaraus pikaraitiotienä liikennöitävän joukkoliikenneyhteyden toteutumiselle ja mahdollistaa sen toiminta.”

Raidejokeri ja kaavoitettavat kohteet

Raidejokeri ja kaavoitettavat kohteet


4 V 18.1.2017, Rakennuksen vuokraaminen opetus- ja varhaiskasvatusviraston käyttöön Kiinteistö Oy Vattuniemenkuja Neljältä (Lauttasaari)

ok! Lauttasaaren koulutilanteeseen on tulossa helpotusta 2019 kouluvuoden alusta lähtien. Vuokrahanke, joka lasketaan kokonaisuutena edullisemmaksi kuin oma uudishanke ja käynnistämisen aikataulu myös varmempi. Hyvä.

5 V 18.1.2017, Keski-Pasilan tornialueen arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailun järjestäminen; alueen varaaminen ja kilpailun lähtökohtien hyväksyminen

Keski-Pasilan tornialuetta ponnistetaan käyntiin uudella arkkitehtuurikilpailulla. Positiivisena huomiona kilpailuehdoissa kiinnitetään paljon huomiota alueen kävely- ja kaduntason ympäristöön. Eli toivon mukaan lopputuloksena ei vain yksittäisiä torneja aavikolla.
www_hel_fi_static_public_hela_kaupunginhallitus_suomi_esitys_2017_kanslia_2017-01-09_khs_1_el_afc3a4f8-19f2-c994-b131-580a59a00000_liite_pdf

Läpinäkyviä torneja! :D

Läpinäkyviä torneja! :D


KAUPUNGINJOHTAJA

4 Helsingin kaupungin linjaus kansainvälistä suojelua saavien vastaanoton täsmentämiseksi

Syksyllä linjasimme ilman huoltajaa saapuneiden turvapaikanhakijoiden kuntapaikkakiintiöistä. Nyt linjaamme täysi-ikäisistä. Voi olla että tulemme kiinnittämään erityistä huomiota myös lapsiperheiden asemaan.

SIVISTYSTOIMI

1 Työllisyydenhoidon Helsinki-lisän raportointi ja arviointi sekä myöntämisehtojen päivittäminen

ok. Helsinki-lisää, jota maksetaan työnantajille, jotka työllistävät vaikeasti työllistyviä, kehitetään. Muutokset vaikuttavat perustelluilta. Toimenpiteitä ovat mm. työttömyyden keston alarajan laskeminen – jolloin helpommin työllistyvätkin saisivat tukea ja tuen kohdistaminen myös kuntien velvoitetyöllistettäville.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

4 Valtuutettu Jessica Karhun aloite homekoiran käytöstä kosteusvaurioisten koulujen korjauksissa

ok. Vastauksessa kerrotaan kiinteistöviraston kokeilleen homekoiria, mutta että ne eivät ole yksiselitteinen vastaus kaikkien sisäilmaongelmien havaitsemiseen. Jo kiinteistöjen koko tuo rajoituksia.

7 Vanhankaupunginkosken länsihaaran padon purkamisen vaihtoehtotarkastelun tulokset

Vanhankaupunginkosken padon vaihtoehtoja on selvitetty lisää. Listalta löytyy sekä selvitys mm. rakennushistoriallisen suojelun juridisesta asemasta (voitaisiinko pato purkaa päätöksenä miten helposti tai ylipäätään tuleeko mm. rakennussuojelu väliin) ja lisäksi teknisten vaihtoehtojen esittelyä.
vanhakaupunginkoski
Tekniset vaihtoehdot pähkinänkuoressa:

VE0: Padon säilyttäminen ja kunnostus

VE Nyky+: Padon säilyttäminen ja kunnostus sekä kosken itähaaran kunnostus

VE1: Padon osittain purkaminen ja kosken osittainen ennallistaminen sekä itähaaran kunnostus

VE2: Padon purkaminen kokonaan ja kosken ennallistaminen sekä itähaaran kunnostus

Näistä ymmärrettävästi Nyky+ -vaihtoehto on edullisempi. Se on myös juridisen selvityksen mukaan se, joka todennäköisimmin onnistuu. Se ei tietenkään vastaavasti palauta koskea 1800-luvun asuun eikä mahdollista kaikkien kalojen nousua jokeen. Ehkä kannattaisi tehdä nämä toimenpiteet ja katsoa tilannetta muutaman vuoden kuluttua uudelleen? Mitkä olivat vaikutukset?

8 Ryhmärakennuttamishankkeiden takaamiseen liittyvä selvitys

Pähkinänkuoressa esittelijän vastaus on: computer says no. Kaupunki ei halua ottaa kannettavakseen edes teoreettista vastuuta ryhmärakentamisen riskeistä. Valitettavasti ryhmärakentamisen esteet säilyvät silloin ennallaan.

Suurin yksittäinen este ryhmärakennuttamisen edistymiselle on rahoitus. Rakennuttajaporukat, toisin kuin isot rakennusyhtiöt, eivät saa takausta lainalleen. Pankit antavat lainan valmistuvaa taloa vastaan vasta kun talo alkaa olla jo valmis. Olisi siis tarpeen keksiä ”silta-rahoitus”, joka paikkaisi tämän muutaman vuoden aukon hankkeissa. Olemme esittäneet että kaupunki takaisi kriteerit täyttävien hankkeiden lainat tämän vaiheen yli. Näin tulemme tänäänkin ehdottamaan.