Kulttuurin VOS-uudistus etenee!

Tänään julkaistiin Jaakko Kuusiston puheenjohtaman ja Sitran kätilöimän asiantuntijaryhmän ”teesit ja rahoituksen periaatteet”. kulttuurin VOS-järjestelmän uudistamiseksi. Vain noin 30 sivua isolla fonttikoolla ystävällisesti taitettuna ja paljon kuvia! Suosittelen selaamaan läpi jos kulttuuripolitiikka kiinnostaa!

VOSKyseessä on siis ikuisuusaihe siitä miten kulttuurin rahoitusjärjestelmää tulisi uudistaa. On upeaa että uudistustyössä on kuultu taiteen kenttää näin monipuolisesti ja laajasti. Ja on ihanaa että tämä vihdoin tuntuu etenevän ja vielä hyvässä hengessä. Sitran fasilitointi näyttää vaikuttaneen – näin voisi lakeja valmistella useamminkin!
Työryhmän esittämät neljä periaatetta ovat (ranskalaisilla viivoilla allekirjoittaneen kommentteja):

1. Esittävien taiteiden ja museoiden rahoitusjärjestelmä huomioi yhteiskunnan monet erilaiset kulttuuriset tarpeet.
– Tämä on pirun hyvä periaate. Taiteen tukijärjestelmän pitää pystyä kehittymään ja joustamaan. Tukijärjestelmän pitää olla kykenevä tunnistamaan vaikka ihan kokonaan uusia taiteen muotoja ja nostamaan niitä tuen piiriin. Nykyinen järjestelmä ei tähän aina kykene. Absurdein esimerkki lienee se että kuoro ei voi edes hakea VOS-tukea koska ”kuoro ei ole orkesteri” – pitäisikö lyödä kaikille kuorolaisille marakassit käteen?

2. Varmistetaan palvelujen alueellinen saatavuus ja monipuolisuus.
- Erinomaisia ideoita tämänkin periaatteen alla. Museoiden alueellisten ja valtakunnallisten tehtävien tunnistaminen omaksi rahoitusjärjestelmäkseen hyvä idea.
– Kiertue- ja yhteistyötoiminnan kehittäminen herättää toiveita että josko nyt vihdoin kymmenien vuosien odottelun jälkeen saataisiin Suomeen järkevä musiikin kiertuejärjestelmä! Ja mieluusti teatterille, sirkukselle ja tanssille kans.

3. Uudistus kokoaa valtion rahoituksen yhdeksi kokonaisuudeksi, joka koostuu eri toimijatyypit tunnistavista kategorioista ja tehtäväpohjaisista elementeistä.
- On erinomainen idea että ”esittävien taiteiden organisaatioiden rahoitus olisi tyypillisesti yhdistelmä laskennallisia ja harkinnanvaraisia elementtejä”. Näin saadaan sekä jatkuvuuden turvaavaa pysyvää rahoitusta että hereillä pitävää rahoitusta ja kilpailua.

4. Kaikissa kategorioissa kriteerien toteutumista tarkastellaan määräajoin. Määräajat ovat eripituisia. Tämä luo mahdollisuuksia sekä pitkäjänteiseen toimintaan että esittävissä taiteissa vaihtuvuuteen.
- Ja tämä. Tätä olen toivonut vuosikausia. On todella tärkeää että toiminnan laatua ja tukikriteereiden toteutuista tarkastellaan määräajoin. Vain määräaikainen tarkastelu mahdollistaa vaihtuvuuden tuen saajien joukossa. Ja loppujen lopuksi vain vaihtuvuus mahdollistaa uusien toimijoiden nousun tuen piiriin.

Hyviä periaatteeita siis. Miten tästä eteenpäin?

Lakiesityksen pitäisi kuuleman mukaan olla valmis 31.10. Viimeistään silloin tiedetään konkreettisesti mitä tuleman pitää. Ja tuolloin voi olettaa keskustelun lämpenevän merkittävästi.

Muutama pointsi VOS-uudistukseen liittyen:

Ensinnäkin se että tässä asiassa perinteinen hallitus/oppositio-asetelma ei mielestäni päde. VOS-uudistus ainakin periaatteideinsa puolesta toteuttaa niin Vihreiden, Keskustan, Kokoomuksen, Sdp:n kuin Vasemmistoliitonkin kulttuuripoliittisia tavoitteita. Ulos jäävät oikeastaan vain Perussuomalaiset, joita tunnetusti kiinnostaa lähinnä kulttuuripolitiikan nationalistinen kulma ja se että postmodernisteille ei anneta rahaa.

Nyt on kyse kulttuuripuolueen uudistuksesta, jota on tehty kulttuurin kenttää laajasti kuunnellen. Olisi surkeaa jos tämä esitys kesällä teilattaisiin yleisen oppositiopolitiikan nimissä. Kaikelle ei pidä sanoa ei.

Sitten yleisemmin. VOS-uudistuksesta puhuttaessa sekoittuu jatkuvasti kaksi keskustelua:
1. Rakennekeskustelu
- eli se miten rahaa jaetaan ja kenelle ja
2. Resurssikeskustelu
eli miten paljon rahaa on jaettavissa.

Ja usein vielä niin että “oikeastaan meillä ei edes ole rakenteellista ongelmaa – on vain resurssiongelma ja kaikki ratkeaa kunhan kaadetaan riittävästi rahaa kulttuuriin”!

Olen vahvasti toista mieltä. Mielestäni nämä kaksi keskustelua tulee pitää erillään. Kulttuurin tukirakenne tulee uudistaa joka tapauksessa. Muutoin käy kuin 2007-2008 kulttuurin rahoituksen lisääntyessä – tuki meni samoille toimijoille kuin ennenkin. Tämä ei ole enää 2019 kestävää.
Toisaalta resursseja tulee vaatia lisää joka tapauksessa. Sivistysvaltio Suomella on varaa satsata kulttuuriin nykyistä enemmän. Tämä vaatimus tulee pitää esillä jatkuvasti.

Nämä kaksi asiaa eivät kuitenkaan suoraan liity toisiinsa. Itse uskon että uuteen rakenteeseen nojaten voidaan lisärahoitustakin perustella nykyistä paremmin.

Olettaen että tämä laki astuu voimaan 2018 ja ensimmäinen uuden lain mukainen rahoituskierros käydään 2018 syksyllä, ja lain mahdollistama toiminta alkaa keväällä 2019, voidaan vaalikaudelle 2019 ja eduskuntavaaleihin 2019 mennä vahvalla kulttuurikärjellä kestävän ja uutta luovan rakenteen voimin.

Kiitos Jaakko ja työryhmä! Hyvää työtä! Tsemppiä ministeriön suuntaan! Hyvä!
#KulttuuriVOS

Kaupunginhallitus 13.2.2017

Tällä viikolla listan suurin asia lienee Staran muuttaminen liikelaitokseksi. Matkalla valtuustoa kohti myös koko joukko aloitteita. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

KAUPUNGINJOHTAJA

1 V 1.3.2017, Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite Kontupisteen ja Mellarin digipalveluiden jatkon turvaamiseksi

ok. Aika ajoi Kontupisteen ohi toimintatavan ohi, mutta digineuvontaa annetaan jatkossakin. Tässä on eräs tärkeistä kirjaston tulevaisuuden duuneista.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

2 V 1.3.2017, Valtuutettujen Anna Vuorjoen ja Mari Holopaisen aloite varhaiskasvatuksen psykologitoiminnan käynnistämiseksi

Aloitteen vastaus menee hiukan ohi Annan ja Marin aloitteesta. Aloitteessa kun kyllä huomioidaan nykyinen neuvolapsykologien toiminta yksittäisten lapsien tutkimus- ja hoitoprosessien osana ja ajatus psykologitoiminnasta oli laajempi liittyen päiväkodin arkeen.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 V 1.3.2017, Eron myöntäminen kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan virasta

ok. Anni lähti ehdolle vaaleihin, joten hänelle myönnetään ero apulaiskaupunginjohtajan virasta 1.6.2017 lähtien.
Anni 5
4 V 1.3.2017, Rakentamispalveluliikelaitoksen perustaminen

ok. Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuuden ja johtamisjärjestelmän uudistuksen myötä Helsingin Rakentamispalvelun asema kaupungilla muuttuu myös ja nykyisen nettobudjetoidun yksikön sijaan toiminta esitetään järjestettäväksi liikelaitosmuodossa.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-02-13_Khs_6_El_86B7C2F5-7DB5-C54D-938E-59BAE4600001_Liite_pdf
Keskeisiä kappaleita esittelijän perusteluista:

”Työryhmän näkemyksen mukaan in house -yhtiönä toimiminen ei uuden hankintalain (1397/2016) voimaantulon ja siihen liittyvän siirtymäajan päättymisen (31.12.2018) jälkeen anna Staran kokoiselle yksikölle käytännössä olennaista etua kaupungin sisäiseen yksikköön verrattuna, koska in house -yhtiön ulkoisen myynnin raja määritellään uudessa hankintalaissa niin alhaiseksi (vuotuinen ulkoinen myynti enintään 5 % ja enintään 0,5 miljoonaa euroa). Lisäksi HSY:n pitäisi tulla in house -yhtiöön osakkeenomistajaksi, jotta myynnin jatkaminen HSY:lle olisi mahdollista.

Jos Starasta tulisi puhtaasti markkinoilla toimiva yhtiö, ei kaupunki (siirtymäajan jälkeen) voisi enää hankkia palveluita Staralta ilman kilpailuttamista. Tämä muuttaisi merkittävästi kaupungin tilaajayksiköiden hankinta- ja valvontaresurssitarpeita. Lisäksi Staran tulisi olla riittävän kilpailukykyinen, jotta se menestyisi kilpailutilanteessa markkinoilla.

Kaupungin sisäisenä yksikkönä Stara voi pääosin säilyttää nykyiset tulonsa (mukaan lukien myynti HSY:lle) kuntalaissa säädetyn yhtiöittämisvelvollisuuden estämättä. Yhtiöittämisvelvollisuus koskee työryhmän näkemyksen mukaan enimmillään alle 4 %:a Staran vuoden 2016 tuloista (8,3 miljoonaa euroa). Staran on mahdollista luopua kyseisestä myynnistä ilman, että se olennaisesti vaikeuttaa Staran toimintaa tai pidemmällä aikavälillä merkittävästi muuttaa toiminnan henkilöstötarvetta.

Staran palvelutuotanto jatkuu organisaatiomuodon muuttumisesta huolimatta olennaisilta osiltaan entisellään. Tämän vuoksi Staran henkilöstön asema ei muutu, vaan henkilöstö jatkaa nykyisissä tehtävissään kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaisin palvelussuhteen ehdoin. Erillisiä henkilöstön siirtämistä koskevia päätöksiä ei tarvita.”

Päätös ei siis ole kovin dramaattinen ja kyse ei ole ”yhtiöittämisestä” tai ”yksityistämisestä”.

6 Kaupunginhallituksen myöntämät talousarvioavustukset vuodelle 2017
7 Kaupunginhallituksen myöntämät asukasosallisuusavustukset vuonna 2017

ok. Perinteiset kaupunginhallituksen avustukset (JHL:kin muisti näköjään tänä vuonna tehdä hakemuksen) ja uutuutena asukastalojen avustukset. Muutamat avustukset mietityttävät yhä, samoin kuin se onko kaupunginhallitus tulevaisuudessa oikea paikka päättämään näistä – odottelen osallisuustyöryhmän työn lopputulosta mielenkiinnolla.

”Tavoitteena on turvata nykyisten yhteisöjen ylläpitämien asukastalojen toiminta vuokrien sekä kiinteiden kulujen osalta ja säilyttää niiden avustaminen vuoden 2016 tasolla. Käytännössä asukastalojen vuokra- ja käyttösopimukset ovat avustusten tullessa päätöksentekoon joka tapauksessa voimassa vuoden 2017 puolelle.”

SIVISTYSTOIMI

1 Lausunnon antaminen opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotuksesta hallituksen esitykseksi lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

ok. Helsinki suhtautuu lakimuutokseen positiivisesti. Se turvaa ”erityisen koulutustehtävän” lukioiden rahoituksen.

”On kannatettavaa, että erityiseen koulutustehtävään varataan erillinen rahoitus. Helsingin kaupunki pitää hyvänä, että esitetty laskentatavan muutos on kokonaisrahoituksen osalta neutraali ja turvaa siten valtakunnallisesti erityisen koulutustehtävän rahoituksen.

Viestintä- ja ilmaisupainotteisen opetuksen sekä kuvataidepainotteisen opetuksen opiskelijakohtaista rahoitusta tulisi lausunnon mukaan vielä tarkistaa, ne on tällä hetkellä määritelty ”selvästi pienemmiksi” urheilu/liikuntapainotteiseen tai musiikki/tanssipainotteiseen opetukseen verrattuna.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Maankäyttösopimuskäytännön tarkistaminen

ok. Kohtuullisen merkittävä muutos, jonka suhteen toivoisin Helsingin olevan aktiivinen valtion suuntaan.

Korkein hallinto-oikeus on antanut viime kesäkuussa päätöksen, jonka perusteella maankäyttösopimusmenettely, jossa Helsinki leikkaa itselleen osan tontinomistajalle syntyvästä hyödystä, on muuttunut mahdottomaksi poikkeamislupapäätösten yhteydessä. Maankäyttösopimusneuvottelut käydään tulevaisuudessakin asemakaavamuutosten yhteydessä.

Nyt päätetään lisäksi että kohteissa, joissa poikkeamisluvalla on tehty muutos, tehdään myöhemmin asemakaavamuutos, katsotaan myös poikkeamisluvan tuoma hyöty asemakaavan hyödyksi. Näin ainakin osa tapauksista saadaan yhä tulkittua Helsingin hyödyksi, vaikkakin viiveellä.

2 Tuulivoiman sijoittamisperiaatteet Helsingissä kaupunkisuunnittelun näkökulmasta

ok. Tuulivoimaloiden sijoittamiselle Helsingissä halutaan luoda pelisäännöt. Valmistelussa on huomioitu erityisesti kolme näkökulmaa:

1. Tuulivoiman sijoittamisen teknistaloudelliset näkökulmat
2. Tuulivoiman maisemavaikutukset
3. Tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys

Eli missä olosuhteissa tuulivoima olisi kannattavaa, mihin niitä voidaan maisemallisesti sijoittaa ja mikä on yleinen mielipide tuulivoimaan liittyen.
sCGTj3-Liite_pdf
Tuulivoimalat jaetaan selvityksessä kolmeen kokoluokkaan:
1. Pienen kokoluokan, mm. talojen yhteydessä , napakorkeus 15-30 metriä korkea, potkuri alle 3m
2. Paikallisen sähköntuotannon voimala, napakorkeus max 50 metriä
3. Teollinen kokoluokka, napakorkeus max 125 metriä

Näillä oletuksilla Helsinkiin esitetään kolmea eri vyöhykettä siten että teollisen kokoluokan voimaloita saisi rakentaa vain ulkomerelle, mahdollisesti Kuiva- ja Isosaarelle sekä Vuosaaren satama-alueelle.

Paikallisen sähköntuotannon voimaloita lähimerialueelle sekä useille pienille saarille. Näille tuulisähkö on todennäköisestitaloudellisesti kannattavampi vaihtoehto kuin pitkän merikaapelin vetäminen.

Muu Helsinki mantereen puolella olisi sitten vain pienten voimaloiden aluetta. Maakuntakaava-tasolla, eli yli 10 voimalan tuulivoimapuistoja, ei Helsingistä löydy ainuttakaan aluetta.

Kaupunginhallitus 6.2.2017

Tällä viikolla kaupunginhallituksessa esitys maan hallitukselle pelastustoimen säilyttämisestä Helsingin omana toimintana, Planmecan kaava, kaupunginosayhdistysten (asukastalojen) avustukset, lausunto alkoholilaista ja tuulivoiman suunnitteluperiaatteet. Koko lista liitteineen löytyy täältä. En ole itse kokouksessa työesteen vuoksi.

KAUPUNGINJOHTAJA

1 V 15.2.2017, Eräiden vuoden 2016 talousarvioon merkittyjen määrärahojen ylittäminen, toimintakatteen alittaminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen
2 V 15.2.2017, Vuonna 2016 käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella myönnettävät ylitysoikeudet vuoden 2017 talousarvioon

Tässä yhteydessä kaupunginhallitus kehoittanee varhaiskasvatusvirastoa raportoimaan lasten määrästä mahdollista ylitysoikeutta varten valtuustolle. Niitä kun on tupannut viime vuosina tulemaan aina enemmän kuin ennustettu.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 15.2.2017, Jätkäsaaren Tornihotellin ja Lars Sonckin makasiinien asemakaavan muuttaminen (nro 12351)
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-02-06_Khs_5_El_5F9BE82F-0A43-C62B-86F8-59FA18C00000_Liite_pdf
ok. Jätkäsaaren tornihotellin viereisen makasiinin asemakaavaa muutetaan siten että se mahdollistaa sen muuttamiseksi ”osittain hotelli- ja osittain toimitilarakennuksiksi sekä kulttuurikäyttöön”. Erinomaista. Helsingissä on monia hienoja vanhoja rakennuksia, joiden korjausvelkaa ei voida yksin jättää kaupungin harteille. Hyvä että niille löytyy käyttöä myös markkinoilta.

2 V 15.2.2017, Kaupunginhallituksen käsiteltäväksi otettu asia: kaupunkisuunnittelulautakunnan 29.11.2016 (424 §) päätös Meri-Rastilan Lohiniemenrannan asemakaavan muuttaminen (nro 12399)

Eli ns. Case Planmeca. Rannalla on 80-luvulla rakennettu saunarakennus. Ranta on ”katkennut” ja ”yksityistetty” siis jo vuosikymmeniä sitten.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunkisuunnittelulautakunta_Suomi_Esitys_2016_Ksv_2016-11-29_Kslk_38_El_EA83BC5B-2146-CB47-8218-58778D300002_Liite_pdf
Rannan suuntaisesti kulkee yleinen virkistysreitti. Se ei katkea. Siihen ei tule mitään muutoksia uudisrakennuksen vuoksi.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunkisuunnittelulautakunta_Suomi_Esitys_2016_Ksv_2016-11-29_Kslk_38_El_EA83BC5B-2146-CB47-8218-58778D300002_Liite_pdf
Uudisrakennuksen vuoksi rantaan rakennetaan noin 15 metriä leveä, ison omakotitalon kokoinen rakennus. Rantakaislikko säilyy. Tässä kohdalla rantaan ei käytännössä ole ollut pääsyä aiemminkaan. Saunarakennuksen jälkeen rannassa kulkee polku. Tämä säilyy ennallaan.

Uudisrakennuksen alle ei jää mitään erityisiä luontoarvoja, se ei vähennä rannan virkistyskäyttöä, se voi lepakkoselvityksen mukaan jopa parantaa vesisiipan oloja kun rakennuksen ”lippa” tarjoaa sille otollisen sijainnin.

Rakennuksen haluaa rakentaa Helsinkiin sitoutunut lähes 1000 henkeä työllistävä yritys. Yrityksen ala, hammashoitoteknologia, kuuluu Helsingin strategiseksi kasvualaksi valittuun terveydenhoitoon (lääketeollisuus, tutkimus jne.). Mielestäni kaupungin kannattaa tulla tämän verran vastaan.

KAUPUNGINJOHTAJA

6 Esitys valtioneuvostolle pelastustoimen säilyttämisestä Helsingin kaupungin omana toimintana

ok. Helsinki perustelee oman pelastustoimen säilyttämistä Helsingin erityisasemalla ja tehtävillä kuten esim. ”Kaupungissa järjestettävät lukuisat ja suuret kansalliset ja kansainväliset tapahtumat edellyttävät tiivistä yhteistyötä pelastustoimen, kaupungin muiden toimintojen ja poliisin kanssa.” Tämän lisäksi ensihoitoa ehdotetaan pidettävän samassa paketissa vaikka erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu siirtyykin maakunnalle.

7 Kaupunginhallituksen myöntämät talousarvioavustukset vuodelle 2017
8 Kaupunginhallituksen myöntämät asukasosallisuusavustukset vuonna 2017
9 Päätösvallan delegoiminen asukasosallisuuden projektiavustuksissa

ok. Perinteiset kaupunginhallituksen avustukset (JHL:kin muisti näköjään tänä vuonna tehdä hakemuksen) ja uutuutena asukastalojen avustukset.

”Tavoitteena on turvata nykyisten yhteisöjen ylläpitämien asukastalojen toiminta vuokrien sekä kiinteiden kulujen osalta ja säilyttää niiden avustaminen vuoden 2016 tasolla. Käytännössä asukastalojen vuokra- ja käyttösopimukset ovat avustusten tullessa päätöksentekoon joka tapauksessa voimassa vuoden 2017 puolelle.”

Asia jäänee pöydälle että ehdimme käydä läpi säilyykö tuki tosiaan entisellä tasolla. Ainakin Kumpulasta on tullut toisenlaista viestiä.

Lisäksi delegoimme alle 3000€ avustuspäätökset tietotekniikka- ja viestintäjohtajalle.

10 Johtajasopimus kansliapäällikölle

ok. Kansliapäällikön johtajasopimus, jossa ehkä ainoa enemmän mielenkiintoa herättävä kohta liittyy siihen mitä tapahtuu jos kansliapäällikö eroaa virastaan valtuuston ja kansliapäällikön välisen luottamuspulan takia:

”Jos kaupunginvaltuusto asettamansa tilapäisen valiokunnan lausunnon perusteella toteaa luottamuspulan kaupungin ja kansliapäällikön välillä ja kansliapäällikkö irtisanoutuu virastaan vapaaehtoisesti, kansliapäällikkö saa kahdentoista kuukauden palkkaa vastaavan kertakorvauksen.”

11 Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, palvelukokonaisuuden johtajien virkasuhteiden siirrot
12 Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kulttuurijohtajan viran täyttäminen
13 Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan liikuntajohtajan viran täyttäminen
14 Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtajan viran täyttäminen
15 Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtajan viran täyttäminen
16 Kaupunkiympäristön toimialan maankäyttöjohtajan viran täyttäminen
17 Kaupunkiympäristön toimialan kaupungininsinöörin viran täyttäminen
18 Kaupunkiympäristön toimialan asiakkuusjohtajan viran täyttäminen

ok. Johtamisjärjestelmäuudistus etenee ja uusia johtajan pestejä täytetään sekä sisäisillä siirroilla että hakumenettelyillä. Ryhmät neuvottelivat valinnoista valtuuston yhteydessä. Yleisesti ottaen valintoihin ollaan tyytyväisiä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Tuulivoiman sijoittamisperiaatteet Helsingissä kaupunkisuunnittelun näkökulmasta

ok. Tuulivoimaloiden sijoittamiselle Helsingissä halutaan luoda pelisäännöt. Valmistelussa on huomioitu erityisesti kolme näkökulmaa:

1. Tuulivoiman sijoittamisen teknistaloudelliset näkökulmat
2. Tuulivoiman maisemavaikutukset
3. Tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys

Eli missä olosuhteissa tuulivoima olisi kannattavaa, mihin niitä voidaan maisemallisesti sijoittaa ja mikä on yleinen mielipide tuulivoimaan liittyen. Se taas liittyy mm. etäisyyteen. Tässä hyvä esimerkki kyselytutkimuksesta:
Eh6AKK-Liite_pdfYleisesti ottaen tuulivoimaan suhtaudutaan positiivisesti.
Eh6AKK-Liite_pdf
Tuulivoimalat jaetaan selvityksessä kolmeen kokoluokkaan:
1. Pienen kokoluokan, mm. talojen yhteydessä , napakorkeus 15-30 metriä korkea, potkuri alle 3m
2. Paikallisen sähköntuotannon voimala, napakorkeus max 50 metriä
3. Teollinen kokoluokka, napakorkeus max 125 metriä

Näillä oletuksilla Helsinkiin esitetään kolmea eri vyöhykettä siten että teollisen kokoluokan voimaloita saisi rakentaa vain ulkomerelle, mahdollisesti Kuiva- ja Isosaarelle sekä Vuosaaren satama-alueelle. Merituulivoima on todennäköisesti Suomessa kannattamatonta. Olisikin mielenkiintoista kuulla miten Kuiva- ja Isosaari soveltuvat ympäristönsä puolesta.
sCGTj3-Liite_pdf
Paikallisen sähköntuotannon voimaloita lähimerialueelle sekä useille pienille saarille. Näille tuulisähkö on todennäköisestitaloudellisesti kannattavampi vaihtoehto kuin pitkän merikaapelin vetäminen.

Muu Helsinki mantereen puolella olisi sitten vain pienten voimaloiden aluetta. Maakuntakaava-tasolla, eli yli 10 voimalan tuulivoimapuistoja, ei Helsingistä löydy ainuttakaan aluetta.

Helsinki tiivisti asuttuna alueena voikin olla tuulivoimalle melko haastava alue. Vuosaaren satama-alueenn ehdottaminen teollisuuden mittakaavan tuulivoimalle on hyvä avaus. Maakunta-tasolla, eli suurempien puistojen osalta, sijaintia kannattaakin hakea vähän syrjempää, jotta mahdolliset haitat olisivat vähäisempiä. Myös Isosaari on haastava – siellä mm. pesii alleja ja se on lintujen muuttoreitillä.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle alkoholilain kokonaisuudistusta koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

Helsingin lausuntopohja on tiukahko ja keskittyy alkoholin terveyshaittoihin. Saimme pyynnöstäni kokonaisuudessaan myös kaupungin elinkeino-osaston huomiot alkoholilain kokonaisuudistuksesta. Siellä oli monia huomioita liittyen erityisesti tapahtumien järjestämiseen, joita lausunnossa ei vielä ollut.

KAUPUNGINJOHTAJA

20 Iltakouluasia: Valtuustokauden 2017–21 strategian valmistelu

Kaupunginvaltuusto kokoontui viime viikolla seminaariin keskustelemaan kuluneen kauden tuloksista ja tulevan strategian valmistelusta. Nyt sitten kaupunginhallitus keskustelee aiheesta muodollisemmin ja varmaankin ohjaamme valmistelutyötä. Jotain muutoksia prosessiin olisi hyvä saada nyt kun koko järjestelmäkin uudistuu. Tulisiko osa neuvotteluista käydä sektoreittain?

Kaupunginhallitus 30.1.2017

Tällä viikolla paljon asiaa. Planmecan koulutuskeskuksen kaava, hallintouudistuksen myötä syntyvien johtajien valintoja ja alkoholilain uudistuksesta. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 15.2.2017, Eräiden vuoden 2016 talousarvioon merkittyjen määrärahojen ylittäminen, toimintakatteen alittaminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen
2 V 15.2.2017, Vuonna 2016 käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella myönnettävät ylitysoikeudet vuoden 2017 talousarvioon

Työmarkkinatuen kuntaosuus ylittyi 5,4m€, HUS 10m€, VAKA 8,15m€, Kaupunginkirjast 1,7m€, tilakeskus alitti toimintakatteensa 6,5m€. Kaupunginmuseo investoi 155 euroa yli talousarvion.

– Pitkäaikaistyöttömyyden kasvun vuoksi
– Toimeentulotuen asiakastalouksien määrä on vuonna 2016 ollut noin alle prosentin suurempi kuin edellisvuonna.
– HUSin toiminnallinen ylitys oli käytännössä nyt esitettyä, yhteensä noin 10 miljoonan euron ylitysoikeutta huomattavasti suurempi.
– lasten määrä on ylittänyt talousarvion
– kaupunginkirjaston osalta kyse ulkopuolisesta rahoituksesta
– Tilakeskuksen tulos selittyy vuoden 2016 talousarvioneuvotteluiden purkkavirityksellä kun osaa sisäistä vuokrista alennettiin ja indeksikorotuksia ei tehty, jos seurasi noin 10 miljoonan euro vaje, jota on kurottu säästötoimenpitein 3,5m€.
– Kaupunginmuseon ylitys selittyy valtion rahoituksella

Tässä yhteydessä kaupunginhallitus kehoittanee varhaiskasvatusvirastoa raportoimaan lasten määrästä mahdollista ylitysoikeutta varten valtuustolle. Niitä kun on tupannut viime vuosina tulemaan aina enemmän kuin ennustettu.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 15.2.2017, Kaarelan Kuninkaantammenkallion asemakaavan muuttaminen (nro 12313)
Untitled__Liite_copy___page_49_of_49_
ok! 900 uutta asukasta Kuninkaantammeen. Korttelitehokkuus 1,15. 4-8 kerroksista. Päätökset yksimielisiä lautakunnissa.

2 V 15.2.2017, Kaupunginhallituksen käsiteltäväksi otettu asia: kaupunkisuunnittelulautakunnan 29.11.2016 (424 §) päätös Meri-Rastilan Lohiniemenrannan asemakaavan muuttaminen (nro 12399)

Eli ns. Case Planmeca. Rannalla on jo nyt Planmecan omistama 80-luvulla rakennettu saunarakennus. Ranta on ”katkennut” ja ”yksityistetty” siis jo vuosikymmeniä sitten.

Rannan suuntaisesti kulkee yleinen virkistysreitti. Se ei katkea. Siihen ei tule mitään muutoksia uudisrakennuksen vuoksi.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunkisuunnittelulautakunta_Suomi_Esitys_2016_Ksv_2016-11-29_Kslk_38_El_EA83BC5B-2146-CB47-8218-58778D300002_Liite_pdf
Uudisrakennuksen vuoksi rantaan rakennetaan noin 15 metriä leveä, ison omakotitalon kokoinen rakennus. Rantakaislikko säilyy. Tässä kohdalla rantaan ei käytännössä ole ollut pääsyä aiemminkaan. Saunarakennuksen jälkeen rannassa kulkee polku. Tämä säilyy ennallaan.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunkisuunnittelulautakunta_Suomi_Esitys_2016_Ksv_2016-11-29_Kslk_38_El_EA83BC5B-2146-CB47-8218-58778D300002_Liite_pdf
Uudisrakennuksen alle ei jää erityisiä luontoarvoja, se ei vähennä rannan virkistyskäyttöä, se voi lepakkoselvityksen mukaan jopa parantaa vesisiipan oloja kun rakennuksen ”lippa” tarjoaa sille otollisen sijainnin.

Rakennuspaikka tänä viikonloppuna. Kuva: Hannu Tuominen

Rakennuspaikka tänä viikonloppuna. Kuva: Hannu Tuominen


Rakennuksen haluaa rakentaa Helsinkiin sitoutunut lähes 1000 henkeä työllistävä yritys. Yrityksen ala, hammashoitoteknologia, kuuluu Helsingin strategiseksi kasvualaksi valittuun terveydenhoitoon (lääketeollisuus, tutkimus jne.). Mielestäni kaupungin voi tulla tämän verran vastaan. Vihreä ryhmä tullee hajoamaan äänestyksessä.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Esitys valtioneuvostolle kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Hallituksen maakuntauudistuksessa ns. ”kasvupalvelut”, eli käytännössä työllisyys-, maahanmuuttaja-, elinkeinopalvelut yhdistettäisiin maakunnille. Nykyisin niitä hoitavat sekä kunnat että TE- toimistot ja ELY-keskukset. Ajatus sinällään kannattettavan suuntainen.

Pääkaupunkiseudulle kaupunginjohtajien neuvottelemana esitetään kuitenkin muusta maasta poikkeavaa ratkaisua, jossa kasvupalvelut hoitaisi maakunnan sijaan pääkaupunkiseudun kuntien ”kasvupalvelukuntayhtymä”. Ratkaisua perustellaan pääkaupunkiseudun ”erityislaatuisuudella”. ”Toimintaympäristönä se poikkeaa talouden dynamiikan, elinkeinorakenteen, ulkomaisten investointien ja maahanmuuttajien suuren määrän suhteen muusta Suomesta.”
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2017_Kanslia_2017-01-30_Khs_4_El_4EF1CB4A-506A-C7F1-9F7D-59D048C00004_Liite_pdf
4 Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kulttuurijohtajan viran täyttäminen
5 Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan liikuntajohtajan viran täyttäminen
6 Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtajan viran täyttäminen
7 Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtajan viran täyttäminen
8 Kaupunkiympäristön toimialan maankäyttöjohtajan viran täyttäminen
9 Kaupunkiympäristön toimialan kaupungininsinöörin viran täyttäminen
10 Kaupunkiympäristön toimialan asiakkuusjohtajan viran täyttäminen

Seuraava kerros johtajia hallintouudistuksessa. Yllättävin esitys on kulttuurijohtaja – pestiin esitetään nykyistä kirjastotoimenjohtajaa Tuula Haavistoa. Moni (ainakin itse) oletin että tähän esitettäisiin Stuba Nikulaa.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Helsinki LED-hankkeen selvitys ledeihin siirtymisen aikataulusta sekä kustannusvertailun päivitys

Tässä on valtuustostrategiasta ponnistanut hanke, jonka kyllä kaduilla huomaa. Vaikka saneeraus tehdäänkin edullisimman vaihtoehdon mukaisesti – enemmänkin voisi satsata, on muutos kuitenkin ihan merkittävä.

Valolla on väliä

Valolla on väliä

”Helsingin kaduilla ja puistoissa on yhteensä noin 86 400 valaisinta (vuoden 2014 selvityksessä noin 84 400), joista on suurpainenatriumvalaisimia 71 % (69,3 % vuonna 2014), monimetallivalaisimia 13 % (10,9 % vuonna 2014), elohopeavalaisimia 7 % (16,4 % vuonna 2014), LED-valaisimia 6 % (1,1 % vuonna 2014) ja muita valaisimia 3 % (2,3 % vuonna 2014). Ulkovalaistuksen vuotuinen sähkönkulutus on noin 47,5 GWh (noin 3 % kaupungin oman toiminnan energian kokonaiskulutuksesta) ja energiakustannus noin 4,1 milj. euroa vuodessa.

Keskimääräinen valaisinkohtainen sähkönkulutus on laskenut vuosina 1997–2015 noin 39 %, ja kaupungin koko ulkovalaistusverkon sähkönkulutus noin 26 %. Kaupungin ulkovalaisimista yli 60 % on rakennettu tai saneerattu vuoden 2000 jälkeen. Toimenpiteiden seurauksena kaupungin ulkovalaistus on melko hyväkuntoista ja energiatehokasta.”

Seuraavan kerran hankkeesta on tarkoitus raportoida kaupunginhallitukselle vasta 2020. Toivon mukaan tuolloin LED-tekniikka on halventunut niin paljon että myös suurpainenatrium-lamppujen laajamittainen korvaaminen LEDeillä muuttuu kannattavaksi.

Vuosina 2015 – 2016 on saneerattu noin 3 650 elohopeavalaisinta 95-prosenttisesti LED-valaisimiksi. Valaisimia on Helsinki LED-hankkeen saneerausohjelman mukaisesti saneerattava vielä 6 350 kpl.

2 Laajasalon uuden ostoskeskuksen liityntäpysäköintipaikkojen käyttöoikeutta koskevan sopimuksen hyväksyminen

Käyttöoikeus 50 liityntäparkkipaikkaan Laajasalon tulevalta ostarilta hintaan 1,66 miljoonaa euroa, 33240 euroa kappale. Pidän tätä varsin järjettömänä. Käytännössähän tässä siis subventoidaan 50 yksityisautoilijan pysäköintiä. Sen sijaan että maksaisivat pysäköintipalvelusta itse. Vaikea ymmärtää tätä yhtälöä. Jostain syystä julkisen liikenteen käyttäjienkin parissa yksityisautoilijaa siis pitää tukea vielä enemmän?

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle alkoholilain kokonaisuudistusta koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

Helsingin lausuntopohja on tiukahko ja keskittyy alkoholin terveyshaittoihin.

Niitä vähättelemättä mielestäni Helsingin tulisi lausunnossaan ottaa kuitenkin selvemmin kantaa moniin alkoholilain erityisesti ravintoloita, festivaaleja ja tapahtumia koskeviin kummallisuuksiin. Esim. yleisöön tarjoilu, miksei asiakas saa itse kantaa annosta lyhyttäkään matkaa erilliselle anniskelualueelle jne. Nämä muutokset eivät vaikuta alkoholin kokonaiskulutukseen mitenkään, mutta mahdollistaisivat järkevämmän alkoholikulttuurin.

Minä ja luonnonsuojelu

Kaupunkia rakennettaessa tulee usein eteen tilanteita, jossa vastakkain ovat perinteiset vihreät arvot ja toisaalta, niin, se rakentaminen. Ovatko nämä yhteensovitettavissa? Usein ovat, mutta eivät aina. Miten silloin pitäisi päättää? Etenkin näin vihreänä.

Yritän tässä blogissa hahmottaa omaa ajatteluani ja sen puutteita aiheen liepeiltä. Ovatko päätökseni johdonmukaisia? Teenkö valinnat jollain järkevällä prosessilla? Miten suhtaudun tutkittuun tietoon ja toisaalta pitääkö kaikki päätökset edes pystyä perustelemaan ”rationaalisesti”? Onhan täysin mahdollista että osa omasta ”rationalisuudestani” on todellisuudessa täysin mutua. Enemmän kuin mahdollista. Todennäköistä, suorastaan.

Rajusti yksinkertaistaen ajattelen luonnonsuojelun ja kaupunkisuunnittelun suhteen lokeroituvan seuraavasti:
1. Ilmastonmuutos
2. Luonnonsuojelu
3. Lähiluonto ja virkistys
4. Elinkeinopolitiikka

Ilmastonmuutos

Minulle ilmastonmuutoksen torjuminen oli keskeisin syy liittyä Vihreään puolueeseen. Yhäkin vain Vihreät suhtautuvat globaaliin katastrofiin sen vaatimalla vakavuudella. Muiden puolueiden osalta vaakakupissa painavat enemmän muut seikat.

Uskon vakaasti myös että ilmastonmuutoksen torjuminen ja toimenpiteisiin ryhtyminen on kannattavaa pidemmällä tähtäimellä myös elinkeinopoliittisesti. Ei 2050-luvulla myydä dieselmoottoreita vaan aurinkopaneeleja ja taajuusmuuttajia.

nelja_vuodenaikaaKaupunkisuunnittelussa ilmastonmuutoksen torjunta on läheisessä suhteessa urbanismiin. Tiivis kaupunki on mahdollista rakentaa tehokkaammaksi ja vähemmän luonnonvaroja käyttäväksi. Tiiviissä kaupungissa julkisen liikenteen kulkumuoto-osuus on korkeamp ja liikkumisen tarve vähäisempi. Tiiviissä kaupungissa voidaan tehdä suuremman mittakaavan (lue tehokkaampia) energiaratkaisuja. Tiiviissä kaupungissa syntyvät myös tulevaisuuden elinkeinot.

Tämän vuoksi pidän esim. Helsingin uutta yleiskaavaa erinomaisen vihreänä. Sen ansiosta mm. jopa 89% helsinkiläisistä voi vuonna 2050 asua raideliikenteen runkoverkoston äärellä.

Samalla tiivis kaupunki vähentää rakentamispainetta muualla. Ei kaavoiteta haulikolla pakettitaloja pitkin Uudenmaan peltoja, ja lisätä turhaa yksityisautoilua. Tämä säästää sekä luontoa, ilmastoa että rahaa. Täytyy aina muistaa että Helsinki ei tee päätöksiä tyhjiössä.

Luonnonsuojelu

Luonnonsuojelu sellaisenaan taas tarkoittaa minulle näyttöön perustuvaa suojelutarvetta. Mm. biotyypit, eläin- ja kasvilajit, esiintymät ja niitä yhdistävät viherkäytävät. Jos jollain tuottoisalla tontilla on Uudenmaan ainoa ”hyppykuppasontiaisen” pesimäalue niin sitten siinä on sellainen eikä siihen rakenneta. Piste. Jos tehtaan rakentaminen vaarantaa Natura-aluetta, sitä tehdasta ei rakenneta. Piste.

Luonnonsuojelullisia arvoja on mielestäni kuitenkin mahdollista priorisoida ja tutkia. Esim. Helsingin karttapalveluiden luontoarvoselvitykset ovat olleet hyvä työkalu. Ja luonnonsuojelullisten päätösten tulee perustua näyttöön suojelutarpeesta.

Vallisaaren käppyröitä

Vallisaaren käppyröitä

Osin myös luonnonsuojelu on mielestäni alisteista ilmastopolitiikalle. Yksittäistä lajia tai esiintymää voi olla turha suojella jos ennuste on se että koko elinympäristö tuhoutuu ilman voimakkaita ilmastotoimia. Tällaista harkintaa on voitava käyttää jos esimerkiksi lajia esiintyy merkittävästi muualla Suomessa Helsingin lisäksi. Esim. edellä mainitsemani julkisen liikenteen runkoverkosto ajaa tavoitteena ohi joistain suojelullisista kohteista. Helsingin ilmastokestävyys voi olla priorisointiperuste.

Suomessa olisi hyvä ottaa laajemmin käyttöön myös kompensaatiot – jos luontoarvoa heikennetään jossain, sitä voisi olla mahdollista parantaa toisaalla.

Lähiluonto ja virkistys

Suurin osa näkyvistä luontokiistoista Helsingin kuntapolitiikassa ei kuitenkaan liity suoraan ilmastopolitiikkaan tai luonnonsuojeluun vaan lähiluontoon.

Helsinki on vihreä kaupunki. Tämä ei ole New York, josta pitää matkustaa pitkät pätkät päästäkseen aitoon metsään. Helsingin ominaispiirre on se että joka puolella kaupunkia on aitoa luontoa. Ei vain puistoa ja puita, vaan kunnollista ”metsän tuntua”.

Tästä periaatteesta tulee pitää kiinni.

pihlajamäkiMutta toisin kuin luonnonsuojelullisia kohteita päätettäessä, lähiluonnon kohdalla vastaavia ”tiukkoja” kriteereitä ei ole. Kyse on valinnasta, arvovalinnasta. Lähiluonnon suojelemisen perustaksi riittää ja pitää riittää vaikka se että jokin paikka on ”nätti”. Tai se että alueen asukkailla on muuten vain kiinteä suhde siihen. Vaikka joku tontti voi kaavoittajan silmiin näyttää turhalta pusikolta, voi se olla arvokkaiden muistojen metsä asukkaille.

Miten sitten lähiluontoa voi päättäjä arvottaa? Onko niin että ainuttakaan puuta ei saa kaataa mistään? Vai onko kaikki valitus vain nimbyilyä?

Itse ainakin pyrin katsomaan alueen kokonaistilannetta? Pätevätkö puolustajien perustelut? Entä kaavoittajan? Mikä on muutoksen mittakaava? Syntyykö rakentamisesta liian pitkä etäisyys lähiluontoon? Mikä vaikutus muutoksella on virkistyskäyttöön? Onko alueella myös luonnonsuojelullisia arvoja? Voiko muutos johtaa lisämuutoksiin (slippery slope)? Edistyykö jokin muu vihreä arvo? Tuoreessa muistissa on esim. tapaus jossa pyöräily ja lähimetsä olivat napit vastakkain.

Elinkeinopolitiikka

Tämä otsikko voi tuntua oudolta luonnonsuojelupohdinnan keskellä. Se on kuitenkin keskeistä jos haluamme onnistua ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnonsuojelussa.

En usko luonnonsuojelun tai ilmastonmuutoksen torjumisen onnistuvan yhteiskunnassa, jossa ei ole työtä ja hyvinvointia. Ei ainakaan demokraattisesti. Me ihmiset olemme valmiimpia jakamaan omastamme jos perusturvallisuutemme on kunnossa. Siksi eriarvoisuuden kasvu on mielestäni suurin yksittäinen uhka ympäristönsuojelulle ja vihreille arvoille. Itse johdan tästä ajatuksesta suoraan myös Vihreän sosiaali- ja koulutuspolitiikan perustan.

Tämän vuoksi toisinaan on otettava huomioon myös taloudellisia seikkoja päätöksiä punnittaessa. Helsingin on oltava houkutteleva kaupunki, jos haluamme ylipäätään saada ympäristöä suojelevia päätöksiä läpi.

kesa_stadiSumma summarum

Luonnonsuojelu, etenkään lähiluonnon, ei ole mustavalkoinen kysymys jos haluamme rakentaa lisää kaupunkia. Jännitteitä löytyy niin ilmastotavoitteiden ja lähiluonnon suojelemisen väliltä kuin elinkeinopolitiikan ja luonnonsuojelun. Eikä tässä edes olleet kaikki osatekijät. On helppo keksiä koko liuta muuttujia, jotka on otettava huomioon päätöksiä tehtäessä.

Päätökset on tehtävä kohde kerrallaan. En kykene keksimään yleissääntöä joka pätisi aina ja kaikkialla. Kaupunki johon ei rakenneta mitään kun ei ole pidemmällä tähtäimellä hyväksi lähiluonnollekaan. Toisaalta Helsingin täytyy säilyttää sielunsa.

Ajatteluni on myös muuttunut viime vuosina ja toivon että se elää tulevaisuudessakin. Jo se että valtuustossa istun Leo Straniuksen vieressä on saanut aikaan monia hyviä keskusteluja, joissa minun on ollut pakko kyseenalaistaa omat näkemykseni. Jatketaan keskustelua.