Kulttuuri- ja kirjastojaoston kokous 10.12.2019 (Avustukset/YT)

Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan toimialalautakunnan alaisen kulttuuri- ja kirjastojaoston (huh) viimeviikkoinen kokous on herättänyt keskustelua. Vaikka ei poliitikkona olekaan ehkä järkevää nostaa päätään poterosta, niin ajattelen että päätösten ja perustelujen pitää kestää julkinen keskustelu ja kritiikki. So here we go, kirjoitus on pitkä.

Kulttuuri- ja kirjastojaosto jakoi 10.12.2019 kokouksessaan ensin ns. ”laitosavustukset”. Niihin me emme voi vaikuttaa, vaan saajat ja summat löytyvät valtuuston talousarviopäätöksestä. Tämä n. 23 miljoonaa euroa sisälsi avustukset Helsingin kaupunginteatterille, Korkeasaarelle, UMOlle ja Kansallisoopperalle.

Tämän lisäksi Kulttuuripalveluiden avustuksiin on kokonaisuudessaan varattu 17,9 miljoonaa euroa. Tämä sisältää sitten kaikki kohdeavustukset (mm. Alppipuiston kesä, festivaalit, projektit, konserttisarjat) että teattereiden, sirkuksen jne. ryhmien vuotuisavustukset.

Kokouksen päättämät tuet:


Mille Paljonko
Taiteen perusopetus 
4 469 761
Taide- ja kulttuuriavustukset 2020, väh. 50 000 euron
hakemukset, monivuotiskausi 2019-2022 
4 500 876

Taide-
ja kulttuuriavustukset 2020, vähintään 50 000 euron hakemukset, vuosi 2020
2 333 277
Taide- ja kulttuuriavustukset 2020, väh. 50 000 euron
hakemukset, monivuotiskausi 2020-2022 ja vuosi 2020 
1 828 846
YHTEENSÄ 13 132 760
Lisäksi 2020 1. "jatkuva jako":
Taide- ja kulttuuriavustukset 2020, kulttuuri- ja
kirjastojaoston 1. jako projektiluonteiseen toimintaan 
42 500
Taide- ja kulttuuriavustukset 2020, kulttuuri- ja
kirjastojaoston 1. jako pysyväisluonteiseen toimintaan 
375 000
YHTEENSÄ 417 500
Jaoston 12.12.2019 päättämät avustukset
yhteensä.
13 550 260

Kokonaisuudessaan jaoimme siis kokouksessamme avustuksia noin 36,5 miljoonan edestä, summa kasvoi jonkin verran viime vuodesta. Tätä ei olisi ehkä julkisesta keskustelusta ja tiedotusvälineistä voinut arvata.

TAUSTA

2017

Helsingin kaupunki on viime vuosina terävöittänyt kulttuuripolitiikkaansa. Linjaukset ovat julkisia ja poliittisten päättäjien hyväksymiä, virkamiesten valmistelemia.

Joulukuussa 2017 leikkasimme valtionosuutta (VOS) nauttivilta musiikkioppilaitoksilta Helsingin tukea -5%. Jatkoimme samalla linjalla myös 2018 ja leikkasimme vielä 2% lisää.

Tämän linjauksen taustalla oli eri taiteenlajien perusopetuksen tuen merkittävä rakenteellinen epäsuhta – vuonna 2014 n. 94% valtion tuesta taiteen perusopetukseen meni musiikille ja kaupungin tuestakin 84% musiikille (VOS-opistoille 65%). Päätöksen myötä pystyimme rahoittamaan enemmän muiden taiteenlajien kuten arkkitehtuurin, kuvataiteen, tanssin ja sanataiteen perusopetusta. Ja musiikkioppilaitoksia, jotka eivät ole valtion tuen piirissä mutta tekevät tärkeää työtä.Me emme leikanneet taiteen perusopetuksesta tai kulttuurista. Me vain siirsimme tukea laitokselta ja taiteenlajilta toiselle, painottaen myös alueellisuutta.

Päätöksen jälkeen oli keskustelua tulisiko lautakunnan alistaa päätös ns. otto-oikeudella ja peruuttaa päätös. Näin ei tapahtunut. Päätös oli perusteltu ja kaupungin valitseman strategisen linjauksen mukainen. Päätöksen seurauksena todennäköisesti entistä useampi lapsi pääsi taiteen perusopetuksen piiriin.

2018

2018 saimme myös talousarvioneuvotteluissa väännetyksi noin 800 000 euroa lisää rahaa avustuksiin. Olin ajatellut että tämä olisi tärkeä apu syksyn muutoksissa, kun samanaikaisesti oli tarkoitus myös ensimmäistä kertaa tarkastella avustuksenhakijoita Helsingin jo 2017 keväällä päättämien myöntämisperusteiden kautta. Ao. perusteet ja jaoston seminaarit painottivat erityisesti kulttuurin ns. vapaata kenttää ja uusien toimijoiden tukea.

Joulukuussa 2018 virkamiesten pohjaesitys olikin jakanut lisärahoituksen juuri näiden linjausten mukaisesti. Saimme nostaa useamman toimijan ensimmäistä kertaa tuen piiriin. Olen tästä yhä todella ylpeä ja iloinen.

Olin toisaalta myös pettynyt valmisteluun. Se oli erittäin varovaista ja vaikutti siltä että kenenkään jo tukea saavan avustusta ei oltu tarkasteltu myöntämisperusteiden kautta – ne kun olivat täysin ennallaan. Olivatko ne tismalleen kohdallaan jo valmiiksi? Vaikea uskoa. Lisäraha oli antanut virkamiehille helpon tavan ohittaa avustusperusteiden mukainen tarkastelu.

Siksi ajoin jaostossa palautuksen kautta läpi päätöksen, jossa kohdistettiin lopulta melko marginaalinen leikkaus myös valtiontukea nauttiviin ns. VOS-teattereihin. Tämä raha ohjattiin avustuskriteerien mukaisesti uusille toimijoille. Päätös osoitti jaoston kulttuuripoliittista tahtoa ajaa voimakkaampaa ja jatkuvaa muutosta kriteereihin perustuen.

Päätöksen jälkeen oli keskustelua tulisiko lautakunnan alistaa päätös ns. otto-oikeudella ja peruuttaa päätös. Näin ei tapahtunut. Päätös oli perusteltu ja kaupungin valitseman strategisen linjauksen mukainen.

2019

Tänä vuonna olimmekin vaikeamman tilanteen edessä. Kulttuuriavustuksiin suunnattu summa kasvoi, mutta vähemmän kuin edeltävänä vuonna ja tästä suuri osa oli jo sidottu mm. Tanssin taloon liittyviin ennalta sovittuihin avustusnostoihin.

Virkamiehet ja jaoston poliitikot olivatkin tärkeän kysymyksen äärellä:

Tuleeko kulttuuripoliittisia tavoitteita edistää myös sellaisina vuosina kun tuki ei kasva merkittävästi?

Eli tuleeko meidän antaa lisärahaa uusille ryhmille, oppilaitoksille ja festivaaleille vaikka emme saisi euroakaan lisärahaa? Tai toisinpäin, voiko uusi taiteilijaryhmä päästä kaupungin rahoituksen piiriin vain sellaisena vuonna kun kaupungin tukisumma kokonaisuutena kasvaa? Kulttuurin tuki kasvaa kuitenkin merkittävästi vain noin kerran neljässä-viidessä vuodessa, mutta kulttuurin kenttä kasvaa ja kehittyy jatkuvasti. Ja ehkä erityisesti, voiko jonkun tuki joskus laskea?

Minun mielestäni vastaus on selvä: muutoksia tulee tehdä joka vuosi. Muutoksen täytyy olla olennainen osa Helsingin kaupungin kulttuuripolitiikkaa. Meidän pitää kyetä vuodesta ja avustusbudjetin kokonaissummasta riippumatta – voihan olla että se joskus supistuukin – palkitsemaan ansioituneita toimijoita lisätuella ja nostamaan kokonaan uusia toimijoita tuen piiriin. Se on elävän kulttuurikaupungin ja kulttuurikentän perusta.

Virkamiesten pohjaesitys antoi kysymykseen saman vastauksen. Linja on hyvä ja kaupungin tavoitteiden mukainen. Kiitokset siitä.

Korostan sitä että Helsinki ei leikannut kulttuurilta, Helsinki lisäsi kulttuurin rahoitusta.

LISÄYKSET:


Kuka Tuki 2020 Lisäys
Association WHS ry 60000 5000
Tanssiteatteri Hurjaruuthin kannatus ry 
180000 20000
Kapsäkki Osuuskunta 
90000 8000
Suomen Komediateatteri OY 30000 605
Improvisaatioteatteriyhdistys Stella Polaris ry 
40000 5000
Voimaannuttavan taiteen äärellä ry  (Maria Baric)
40000 10000
Tanssin talo ry 
650000 55000
Red Nose Company ry 
30000 10000
HIT Helsinki yhdistys ry 
12000 2000
Nukketeatteri Sampon kannatusyhdistys ry 
112000 12000
Oblivia rf 
18000 3000
Teatteri totti ry 
17000 2000
Pohjoinen liike ry (Raekallio Corp.) 
25000 15000
Tanssikaari ry (Taiteilijaryhmä Compañía Kaari & Roni Martin) 
65000 15000
Circo Aereo ry 
40000 10000
Nuoren Voiman Liitto ry 
22000 5000
Mediakulttuuriyhdistys m-cult ry 
32000 7000
Ad Astra i Helsingfors rf 
15000 15000
OSIRIS teatteriyhdistys ry 
20000 10000
Porttiteatteri ry 
18000 500
Teatteriyhdistys Toivo ry 
6000 2500
Sivuun Ensemble ry 
15000 3000
Taideosuuskunta Apinatarha (Kinetic Orchestra) 
15000
Täysillä ry (Satu Tuomisto)
12000 3000
Ilmatila ry 
12000 12000
Nuua ry 
8000 8000
Osuuskunta Forum Box 
24000 4000
Teatteriosuuskunta ILMI Ö. 
20000 4000
Tamara Rasmussen Opisto 
21000 3000
Sydkustens landskasförbund rf 
15000 8000
Kavasto Oy 
15000 5000
Käpylän musiikkiopiston kannatusyhdistys ry 
232350 30000
YHTEENSÄ 307605

LEIKKAUKSET:


Kuka Tuki 2020 Leikkaus
KokoTeatteri -yhdistys ry 
75000 -5000
Teatteriosuuskunta ILMI Ö 
35000 -2500
Ylioppilasteatteri ry 
35000 -6000
Nomadi ry (Alpo Aaltokoski Company) 
45000 -5000
Taideosuuskunta Tsuumi (Tanssiteatteri Tsuumi) 
25000 -5000
Tanssiryhmä +Co:n kannatusyhdistys ry (Tanssiryhmä Liisa
Pentti +Co) 
20000 -5000
Vapaat tanssijat ry (Kekäläinen Company) 
30000 -5000
Elävän musiikin yhdistys ELMU ry 
60000 -45000
Seurasaarisäätiö – Fölisöstiftelsen sr 
35000 -5000
Esitystaiteen seura ry. 
10000 -2000
Todellisuuden tutkimuskeskus-yhdistys ry 
28000 -7000
Linnanmäen sirkuskoulun kannatusyhdistys ry (Siirtyi
liikunnan avustuksiin)
0 -5000
Piknik Frequency ry 
18000 -2000
Familia ry 
0 -10000
YHTEENSÄ -109500

Lisäyksiä siis hiukan yli 300 000 euroa ja leikkauksia noin 110000 euroa. Nettona lisää avustuksia pysyväisluontoisempaan toimintaan n. 190 000 euroa enemmän kuin vuonna 2019.

Voi kysyä, olisiko kaikki leikkaukset pitänyt jättää tekemättä kun rahaa kuitenkin tuli lisää. Toisaalta karuimmillaan se olisi tarkoittanut sitä että olisimme voineet jakaa lisäyksiä 110 000 euroa vähemmän. Kuka meidän olisi pitänyt jättää ilman lisätukea? Ja miten päätös olisi ollut tasapuolinen tai perusteltu?

Tässä kokouksessa jaettua tukisummaa ei kannata kasvattaa myöskään tuomalla lisärahaa kohdeavustuksista, sillä niiden tarve ja hakumäärät ovat kasvaneet. Meillä on pelkästään tammikuun kokouksessa kuulemma luvassa 219 hakemusta – kohdeavustuksissa avustuksen saajien prosenttiosuus tulee ensi vuonna taatusti laskemaan. Sieltäkään ei oikein voi leikata, ne menevät usein kaikkein elävimmälle ja nopeimmin reagoivalle kulttuurille.

Jo nyt tiedossa hakemuksia lähes 7 miljoonalla, jaettavaa vain 2,3 miljoonaa euroa. Ja hakemuksia tulee jatkuvasti lisää.


HENKILÖKOHTAINEN TASO

Vaikka olen ajanut tällaista kokonaiskatsausta ja yleislinjausta jo vuosia, osui päätös ystäviini ja toimijoihin, joiden toivoisin kovasti menestyvän ja saavan lisää tukea.

Aloitin oman taiteellisen urani 1999 Tanssiryhmä Tsuumin riveissä, viimeksi sävelsin heille produktion vuonna 2017 – nyt ainakin väliaikaisesti lopetellessani taiteellista uraani. Alpo Aaltokosken kanssa olen työskennellyt ja ajanut Tanssin taloa, käynyt katsomassa useita hänen teoksiaan. Kokoteatteria ja Kokojazzia olen tukenut vuosia ja käyttänyt heitä esimerkkinä toiminnasta joka ehdottomasti ansaitsisi lisää tukea. ELMUa olen tukenut aina ja aikanaan Elmun tuen nousu tuohon sadantonnin pintaan, josta sitä nyt leikattiin, toteutettiin kulttuurilautakunnassa Johanna Sumuvuoren puheenjohtamana – annoin sivutukea ja valtuustossa tein heille suosiollisen ponnen Nosturin alueen kaavaan. Seurasaareen minulla on näin kansanperinteen ystävänä tietty kohtalonyhteys ja YT:nkin jossain häppeningissä olen tainnut joskus käydä vähän improilemassa.

En silti voinut ohittaa perusteluja, jotka meille kerrottiin. Tukimääriä mm. tasoitettiin suhteessa yleisömääriin ja tukeen per katsoja. Kävimme jokaisen avustusmuutoksen yksi kerrallaan läpi ja ne jokainen meille perusteltiin. Tavoite oli tasapuolisuus, yhdenvertaisuus.

Meidän jaostolaisten pitää pystyä toimimaan neutraalisti, katsomaan kokonaisuutta. Me emme voi ryhtyä tekemään täysin linjatonta kulttuuripolitiikkaa, jossa lisää tukea annetaan – ansioista riippumatta – omille kavereille ja suosikeille.

Todella hankala tilanne päättäjänä, joka on vuosikausia tehnyt töitä nimenomaan vapaan kentän aseman eteen. En nauti tilanteesta enkä tämän blogin kirjoittamisesta.

Mutta iso, strateginen linjaus on täsmälleen oikea. Vapaan kentän kokonaistilanne parani. Ja vuosikymmeniäkään nautittu tuki ei tule olla 100% takuu tulevasta, vaan avustusta tarkastellaan, jos ei nyt aivan vuosittain, niin kuitenkin aika-ajoin. Peilaten paitsi oman toiminnan sisältöön, myös muuhun kenttään, kehitykseen ja kaupungin tuelle asettamiin kriteereihin.

Siksi en voinut avata avustuspäätöstä vaikka moni henkilökohtaiset suosikkini kärsivätkin jaossa. Uskon että vähän pidemmällä aikavälillä näiden linjausten avulla Helsingin kulttuurikenttä on yhä elävämpi, monimuotoisempi ja hauskempi.

YT

Suurin keskustelu on syntynyt Ylioppilasteatteriin kohdistetusta n. 6000 euron leikkauksesta. Yli 2000 ihmistä on allekirjoittanut adressin ja some-keskustelua seuraamalla voisi kuvitella että Helsinki ja kulttuurijaosto ajoivat tahallisesti alas kaupungin koko kulttuuritoiminnan, vaikka kyse on noin 0,02%:sta osuudesta päätöksessämme. Jestas, me lisäsimme kulttuurin tukea!

Adressissa argumentoidaan päätöstä vastaan seuraavasti:

”Ammattitaiteilijan ja tuottajan työpaikka on vaarassa.”

Me tuemme pääosin vain ammattimaista toimintaa. Mikä tahansa leikkaus nyt jo jaetuista tuista tai tulevasta potista YT:lle on myös pois ammattilaisilta.

YT ei ole ammattiteatteri. Se on ammattitaitoisesta johdostaan huolimatta laadukas harrastajateatteri. Helsingin kaupunki ei tue myöskään esim. kuoroja – vaikka kaikilla laadukkailla harrastajakuoroillamme on ammattijohtaja, jonka palkan kuorot maksavat. Kuoroista tuemme Helsingin kamarikuoroa, joka on ammattilaisten kuoro.

YT:n tuki on yhä merkittävä harrastajateatteriksi. Ja YT:n tukeen kohdistettu leikkaus on linjassa muihin toimijoihin kohdistettujen leikkausten kanssa.

”Leikkaus ei voisi tulla YT:n kannalta huonompaan aikaan.”

Taiken tuen leikkaus on ikävää, mutta Helsingin kaupunki ei ole siitä vastuussa. Meidän tukipäätöksemme perustui mm. kaupungin tukisummaan per katsoja, joka ei liity millään tapaa Taiken YT:lle antamaan tukeen.

”Ylioppilasteatterin kaupungilta saamasta avustuksesta 28 000 euroa palautuu kaupungille Mustikkamaan kesäteatterin vuokran muodossa.”

Kaupungin tuki ei ole korvamerkitty Mustikkamaan vuokraan. Kuten kaikessa liiketoiminnassa: jos et voi kasvattaa tuloja (liput, avustukset, mesenointi, tuotemyynti, kaupallinen keikkamyynti), kannattaisiko leikata menoja?

Lyhyempi harjoituskausi Mustikkamaalla, jaettu kausi jonkin toisen teatterin kanssa tai jokin toinen sijainti kesäteatterille? Kaupungistamme löytyy taatusti paikkoja, joissa kesäteatterin voi järjestää edullisemminkin. Toisinaan on hämmentävää miten luovat organisaatiot näkevät muutokset vain uhkina.

”Ammattijohtoisuutensa ansiosta Ylioppilasteatteri on merkittävä helsinkiläinen taideinstituutio ja yhteisö.”

Pitää paikkansa. Siksi sen tuki on harrastajateatteriksi yhä varsin korkealla tasolla. Myös muut tukemamme yhteisöt ovat ammattijohtoisia.

Minun on vaikea uskoa että 6000 euron leikkaus kaataisi Ylioppilasteatterin. Eivät kaatuneet VOS-musiikkiopistotkaan (2017) tai VOS-teatterit (2018).

Teatterikenttä elää ja muuttuu. Se että YT on ollut monen tunnetun näyttelijän, muusikon, käsikirjoittajan ja ohjaajan kasvattiseura menneisyydessä, ei tarkoita sitä etteikö joku muukin teatteri voisi olla.

YT:n kannattaisi ehkä tarkastella myös Helsingin avustuskriteerejä ja miettiä miten toiminta asettuu niihin nähden. Onko siellä jokin myöntämisperuste jonka suuntaan reivaamalla voisi helpommin saada lisää tukea?

LOPUKSI

Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnan päättäjille toivon rohkeutta pysyttäytyä jaoston kokonaisharkinnan jälkeen tekemässä päätöksessä. Se on tasapuolinen ja kaupungin linjausten mukainen päätös, joka edistää pidemmällä tähtäimellä koko kulttuurikentän uusiutumista. Helppo päätös se ei ole, sen tiedän.

Lautakunta ei voi myöskään irroittaa kokonaisuudesta vain YT:n tukea, vaan sen täytyy avata koko kohta, jolloin sen pitäisi pystyä perustelemaan miksi juuri Ylioppilasteatteri ansaitsee vanhan tukitasonsa. Miksei Koko, TTK tai Tsuumi?

Ikävästi on tullut sellainen olo että Vasemmistoliiton kokouksessamme tekemän muutosesityksen taustalla on voimakkaasti se että Ylioppilasteatterilaiset ovat ystäviämme. He tuntevat meidät helsinkiläiset kuntapoliitikot ja osaavat vaikuttaa. Toivottavasti tänään toiset eivät ole tasa-arvoisempia kuin toiset.

Helsinki on hieno kulttuurikaupunki ja ensi vuonna se tukee kulttuuriaan enemmän kuin koskaan. Tanssin taloa rakennetaan, merellinen Biennale ilahduttaa toivottavasti niin kaupunkilaisia kuin vieraitamme. Orkesterit, oopperat, museot, klubit, kulttuurikeskukset, musiikkiopistot, taidekoulut, kaupunginosatapahtumat, galleriat ja teatterit toimivat yhä virkeämmin. Tämä on hieno kaupunki ja vielä parempaan suuntaan ollaan menossa.

kklk 6/2012 12.6.

Huomisessa kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa paljon asioita, joista tärkeimpänä ensi vuoden avustukset.

1 Kontulan kirjaston piirustusten mukaisten kalusteiden hankinta

ok.

Kaupungin oma Stara rakentaa Kontulan kirjastoon käsityönä uudet kalusteet hintaan 224 470€. Edelliset palvelivat 40 vuotta. Esittelytekstissä ei ole mainintaa kilpailutuksesta, mutta kyllähän sellainen on ollut pakko järjestää.

1 Yritysyhteistyön ja kumppanuustoiminnan periaatteet kaupunginkirjastossa

ok. Kirjasto on suunnittellut periaatteet kumppanuustoimintaan. Varmaan ihan hyvä, että asiat on mietitty valmiiksi ja tiedoksi myös meille luottamushenkilöille. Tärkeimpänä ehkä

Kumppaneilla ei ole pääsyä eivätkä he voi hyödyntää kirjaston asiakasrekistereitä toiminnassaan.

tämä.

YHTEISPALVELUT

1 Ilmoitusasiat

Monta juttua.
– Kirjastotoimenjohtaja Maija Berndtson jää eläkkeelle 1.2.2013. Pääsemme valitsemaan jatkajan vielä tänä vuonna.
– Kulttuuripoliittisen osaston pomo Marianna Kajantie jää eläkkeelle 1.9. Pääsemme valitsemaan jatkajan ihan lähiaikoina!
– Kaupunginkirjasto palkittiin 7.6.2012 Fennia Prize –palkinnolla uudesta palvelu- ja tilakonseptista, jonka suunnitteli Kuudes Kerros yhdessä kirjaston henkilökunnan ja käyttäjien kanssa. Onnea!
– Seuraavan valtuustokauden strategiaohjelman valmistelu on jo käynnissä. Kulttuurilautakunnalla on heittää pöydälle tuore kulttuuristrategia. Ehkä lausuntoomme sitten voitaisiin kirjata jotain rahoitustasosta ja jos/kun valtio säästää (2014) kulttuurista rajusti, niin Helsingin roolista muutoksen yhteydessä.

2 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

ok.

3 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto Johanna Maulan irtisanomispäätöstä koskevaan kunnallisvalitukseen

ok.

Lautakunnan alkuvuodesta irtisanoma Johanna Maula on valittanut päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle. Lausumme tietenkin valituksen olevan aiheeton ja puolustamme päätöstä.

KULTTUURIPALVELUT

1 Caisan johtajan tehtävän määräaikainen täyttäminen

Ja edellisen kohdan valituksen vuoksi Caisan johtoon valitaan määräaikaisesti Leena Pellilä, joka on toiminut vuonna 2011 vs. maahanmuuttoasioiden johtajana.

KULTTUURIPOLITIIKKA

Sitten useampia toivomusponsia kulttuuristrategian valtuustokäsittelystä:

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta, jossa edellytetään, että Helsingin kulttuuristrategiaa toteutettaessa otetaan huomioon vammaiset ja kehitysvammaiset

ok. Lautakunta toteaa Olli Valtosen (kok) ponteen että

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta katsoo, että Vammaispoliittisen selonteon tavoitteet kulttuuripalveluihin liittyen on sisällytetty Helsingin kaupungin kulttuuristrategiaan (2011). Strategiaan on kirjattu muun muassa yleinen kulttuuripalvelujen saavutettavuuden edistäminen ja kaikkien kaupunkilaisten tasavertainen kohtelu.

2 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta, jossa esteetön pääsy kulttuuritapahtumiin ja aistivammaisten mahdollisuus päästä osalliseksi turvattaisiin erillisellä suunnitelmalla yhteistyössä helsinkiläisten vammaisjärjestöjen kanssa

ok. Lautakunta toteaa Arja Karhuvaaran (kok) ponteen:

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta näkee, että vammaisten kaupunkilaisten osallistuminen tasavertaisina toimijoina kulttuuritoimintaan on osa jatkuvaa kehittämistyötä. Kehitystyötä ohjaavat jo nyt muutaman vuoden sisällä tehdyt selvitykset: Vammaispoliittinen selonteko (2010) ja Helsingin kaupungin kulttuuristrategia (2011). Näin ollen uuden selvityksen ja suunnitelman tekoon ei nähdä tällä hetkellä tarvetta.

3 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta, jossa edellytetään, että selvitetään mahdollisuus järjestää helsinkiläisille lapsille ja nuorille kulttuurilaitoksiin ja -tapahtumiin pääsylippuna toimiva monialainen kulttuuripassi

ok. Lautakunta toteaa Sari Näreen (vihr) ponteen seuraavasti:

Helsingin kaupungilla oli vuosina 1999–2008 eri Kulttikortti-järjestelmä, jossa nuorille tarjottiin vapaa-ajallaan pääsy ilmaiseksi tai alennetulla hinnalla noin 250 taidelaitokseen. Nuorten tavoittaminen osoittautui hyvin hankalaksi ja kortin käyttöaste oli vähäinen.

Lautakunta pitää hyvänä, että Helsinki tukee kaupungin vähävaraisten lasten mahdollisuuksia osallistua kulttuuritoimintaan. Tähän päästään kuitenkin tehokkaammin tukemalla koulujen kulttuuritoimintaa, ilmaisia/edullisia vapaa-ajan harrasteita sekä luomalla yhdessä sosiaaliviraston kanssa toimintamalleja vähävaraisten lasten perheiden harrastamiseen.

Yleisesti ottaen kohdennetut tuet toimivat yleisiä tehokkaammin.

4 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta, jossa edellytetään, että Tanssin taloa toteutettaessa pyritään varmistamaan tarvittavat lisätuet tanssitaiteen tekemiselle

ok. Tuomas Rantasen (vihr) ponsi liittyen tärkeään seinät/toiminta vääntöön. Lautakunta toteaa että

Helsingin kulttuurikeskuksen tuki Tanssin talo -hankkeelle lähtee siitä, että nimenomaan tanssin sisällön tuotantoon varataan riittävät taloudelliset resurssit. Kulttuurikeskus pyrkiikin kehittämään tanssin taloudellisia toimintaedellytyksiä talousarvion antamissa puitteissa Tanssin talo -hankkeen edetessä.

5 Kohdeavustusten myöntäminen, 6. jako

ok. Hienoja juttuja!

6 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 6. jako

ok. Joudun jääväämään itseni.

7 Kehittämissopimukset ja yhteistyöhankkeet

Kehittämissopimukset ovat kulttuurikeskuksen kolmivuotisia hankkeita, joissa pyritään kehittämään jotain toimintaa vuotuisavustusta vakaammin (”lupaus” kolmesta vuodesta) mutta toisaalta vakituista vuotuisavustusta kevyemmin. Näillä hankkeilla pitäisi olla lupa myös epäonnistua.

Tällä kertaa kehitetään (kulttuuristrategian mukaisesti) musiikin taiteen yleisen oppimäärän opetusta. Yhteistyökumppanina Meri-Helsingin musiikkiopisto. Tavoitteena on kehittää klassisen musiikin ryhmäopetusmenetelmiä ja näin laskea lukukausimaksujen hintaa. Soiton harrastaminen kun on todella kallista ja selvästi eriarvoistunutta eri alueiden sosioekonomisten olojen mukaisesti.

8 Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset vuodelle 2013

Huomisen kokouksen tärkein päätös, jota on valmisteltu avustusjaostossa jo kahteen otteeseen. Siksi tämän pitäisi mennä kopauttamalla läpi. Kaikki avustukset täällä (pdf)

Tässä siis päätetään kaupunginhallituksen kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle asettaman raamin mukaisen summan avustuspuolen käytöstä. Yhteensä 16,2 miljoonaa euroa.

Suurin osa kasvusta (143 000€) selittyy Svenska Teaternin lainanhoito- ja korkokustannusten nousulla, jota lautakunta siis hakee raamin ylityksenä. Muut muutokset ovat pieniä. Käytännössähän avustusten ns. nollalinja tarkoittaa sitä että kulttuuritoimijat joutuvat ensi vuonna säästämään suhteessa tähän vuoteen.

Olen vahvasti sitä mieltä että avustusten tulisi nousta jonkin yhteisesti sovitun indeksin mukaisesti. Ja jos sitten kulttuurista halutaan säästää (tai pottia kasvattaa), niin sitten käytäisiin erikseen keskustelu säästöistä (tai kasvattamisesta). Tällainen ”huomaamaton hivuttaminen” ei tuota hyviä lopputuloksia. Etenkin kun monilla toimijoilla (esim. UMO) suuren osan kustannuksista muodostavat vakituiset palkka- ja tilakulut, joista ei voi säästää. Sitten on pakko säästää toiminnasta, eli järjestetään vähemmän konsertteja/näytöksiä, vaikka vakituista henkilökuntaa on kk-palkalla… Ei hyvä.

Tässä voisi olla yleisestikin ensi valtuuston strategiaohjelmaan mietittävää. Tämä ongelma ei kosketa vain kulttuuri- ja kirjastolautakuntaa. Mun mielestä säästäminen pitää tehdä avoimesti ja reilusti.

Kun tätä avustuspakettia katsoo nyt koko lautakuntakauden ajalta, niin on pakko olla myös tyytyväinen: lupasin olla lautakunnassa nimenomaan taiteen vapaan kentän asialla ja vapaan kentän tuet ovat nousseet selvästi. Ensi vuonna esim. kohdeavustuksia jaetaan 810 000€ kun ensimmäisenä lautakuntavuonna niitä jaettiin muistaakseni noin 600 000€. Myös taideapurahat ovat nousseet 140 000:sta 200 000 euroon. Kokonaan uutena tuettavana kulttuurikeskuksen avustuspottiin on otettu tanssin laaja perusopetus.

Kehityksen suunta on ollut hyvä vaikkakin hidas. Vakituisen tuen piiriin taas ei tämän neljän vuoden aikana päässyt kuin Riku Niemi Orchestra. Onnea uudelle VOS-bändille!

kklk 5/2012 15.5.

Huomisen kulttuuri- ja kirjastolautakunnan asiat. Rutiinivastauksia, ensi vuoden talousarvioehdotuksia, tulevien vuosien taloussuunnitelmia, Hernesaareen toivomme pop-up kulttuuritiloja ja lähes viimeisenä pohjalla VOS-teattereiden erityishankkeet. Meitä varmaan myös briifataan Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailun tilasta.

Toivottavasti ei ole pitkä kokous, olen hiukan flunssassa.

KIRJASTO- JA ASIAKASPALVELUT

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto talousarvioaloitteeseen Maunulan kirjaston, työväenopiston ja nuorisotoimen tiloista

Yrjö Hakasen aloitetehtaalta ihan hyvä talousarvioaloite ja ihan hyvä vastaus. Lautakunta toteaa vastauksessaan että:

Hankkeen toteutuessa uuden tilan aiheuttamaa vuokranlisäyksestä ja henkilöstömenolisäyksestä syntyvää, kirjaston osalta yhteensä 190 000 euron käyttötalousarvion vuotuista menolisäystä ei ole mahdollista kattaa kaupunginkirjaston nykyisen talousarvioraamin puitteissa. Jotta kaupunginkirjastolla olisi mahdollista vastaanottaa uudet tilat, tulisi valtuuston lisätä tarvittava osuus kaupunginkirjaston käyttötalousarviokehykseen.

2 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto talousarvioaloitteeseen lähipalveluista

Toinen Hakasen aloite. Paperit pyörivät ja karavaani kulkee. Lautakunta toteaa että Helsingissä asiat ovat ihan kivasti.

Nämä molemmat aloitteet olivat käytännössä turhia. Hakasen toivomat asiat ovat jo agendalla. Yrjön aloitteisiin varmaan suhtauduttaisiin vakavammin, jos niitä ei olisi lähes jokaisen lautakunnan jokaisessa kokouksessa…

VERKKOKIRJASTO- JA HALLINTOPALVELUT

1 Kaupunginkirjaston vuoden 2012 talousarvion toteutumista koskeva 1. ennuste

ok. Talousarvion toteutumista seurataan neljä kertaa vuodessa. Tämä oli nyt tämän vuoden ensimmäinen.

2 Kaupunginkirjaston talousarvioehdotus vuodelle 2013 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2013-2015 sekä ehdotus investointiosaksi 2013 – 2017

ok.

Taloussuunnitelmassa varaudutaan jo alustavasti sekä Keskustakirjastoon, Mellunmäkeen mahdollisesti 2015 avattavaan kirjastoon että Jätkäsaaren bunkkerin kirjastoon.

Lisäksi mm. sisältöjen digitalisoitumiseen varaudutaan. Mielenkiintoinen nippelitieto: ”Digitaalisessa muodossa julkaistavat teokset eivät tutkimusten mukaan vähennä kirjaston perinteisten palvelujen kysyntää, vaan lisäävät kokonaiskysyntää.”. Mitähän tuolle käy pidemmällä tarkasteluvälillä?

3 Kaupunginkirjaston laskujen hyväksymisoikeuden myöntäminen

ok.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee myöntää kirjastotoimenjohtajalle laskujen hyväksyntäoikeuden World Library and Information Congressin 2012 konferenssitilojen, teknisten laitteiden ja palvelujen osalta sopimuksen S06/2012 mukaan siten, että hyväksyntäoikeuden arvo on kerrallaan enintään 350 000 euroa ja kokonaisarvo 600 000 euroa (alv. 0 %). Kustannukset katetaan IFLA 2012 –hankkeille myönnetyistä opetus- ja kulttuuriministeriön avustusmäärärahoista.

Helsinkiin tulee tämmöinen komea kongressi tänä vuonna!

YHTEISPALVELUT

1 Kulttuurikeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2013-2015

ok. Innovaatio mainitaan kahdesti ja hyvinvointi kolmesti.

Kulttuurikeskuksessa ei ole suunnitteilla sellaisia merkittäviä toiminnallisia tai palvelutasoon liittyvä muutoksia, joilla olisi huomattavaa vaikutusta vuoden 2013 talousarvioon. Palvelutason ylläpitäminen nykytasolla on haasteellista, kun kustannustaso väistämättä nousee nopeammin kuin mitä toimintaa on mahdollista tehostaa.

Strategisista tavoitteista:

Avustustoiminnan osalta tavoitteena on, että virasto keskittyy luovuuden ja uudistuvan kulttuuri- ja taidekentän tukemiseen. Samalla kehitetään edelleen avustamiskriteerejä, hakuprosesseja ja niiden läpinäkyvyyttä.

Helsingin kulttuurielämää vahvistavat kaupungin omien kulttuurilaitosten ja palvelujen lisäksi valtion merkittävimmät kulttuurilaitokset. Helsinkiläisestä kulttuuritarjonnasta suuri osa toteutuu sellaisten yksityisten taidelaitosten, -oppilaitosten ja festivaalien välityksellä, joita kulttuuritoimi avustaa. Yli puolet kulttuuritoimen budjetista kohdentuu kulttuuri- ja taideavustuksiin. Avustaminen on näin strategisesti merkittävä osa kaupungin kulttuuripolitiikkaa.

Uudet taiteen alat ja taidemuodot näkyvät Suomessa usein ensimmäisenä Helsingissä. Tämä lisää osaltaan taiteen ja kulttuurin tukijärjestelmien kehittämispaineita.

Ympäristöraportin voisin joskus kysäistä; sitä en löytänyt googlaamalla enkä kaupungin omien sivujen haun avulla. En äkkiseltään muista että olisin sellaista myöskään lukenut aiemmin. Liekö kuollut kirjain vai temppuileeko muisti. Muisti varmaan pätkii.

Yleisesti ottaen tänä vuonna määrärahan korotus menee avustusten sijaan Kulken käyttötalouteen, mutta vuokrien ja palkkojen nousut täytyy ottaa huomioon. Lisäksi viime vuonna neuvottelemamme korotus avustuksiin oli varsin merkittävä.

KULTTUURIPALVELUT

1 Pietarin Suomalaisen Musiikki-instituutin Kannatusyhdistys ry:n hakemus taiteen perusopetuksen opetusluvan myöntämiseksi

ok. Koska opetus tapahtuu Pietarissa, luvan musiikin taiteen yleisen oppimäärän mukaisen opetuksen järjestämislupa haetaan ministeriöltä eikä meiltä vaikka yhdistys on rekisteröity Helsinkiin. (Huh mikä lause.)

2 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksesta

ok. Kulttuurikeskus painottaa alueen kehittämisessä väliaikaisia kulttuuritiloja. Hyvä!

Kaavan toteuttamisen lähtökohdiksi kulttuuri- ja kirjastolautakunta toteaa, että Hernesaaren alueelle on jo nyt hakeutunut runsaasti ns. luovien alojen yritystoimintaa. Tämän toimintaedellytysten turvaaminen alueella on tärkeää ja vahvistaa alueen elinvoimaisuutta jatkossakin

Koko vapautuvaa telakka-aluetta tulisikin tarkastella kokonaisuutena siten, että siellä varataan eri vaiheissa mahdollisuuksia luovien alojen ja myös suosittujen Pop up –yritysten käyttöön. Tähän liittyen tilojen väliaikaiskäyttöä alueella tulisi systemaattisesti kehittää.

Helikopterikenttä ei meille varsinaisesti kuulu, mutta se kyllä pitäis saada jossain vaiheessa torpattua. Eniten kaupunki häviää siinä menetettynä rakennusoikeutena: melunormit kun estävät täysmittaisen rakentamisen sen lähistöllä. Kokonaislasku on pari sataa miljoonaa, jotta muutama kymmenen ihmistä pääsisi mahdollisimman nopeasti Tallinnaan päivittäin. Eikös suunniteltais tolla rahalla vaikka rautatietunnelia? Hyötyjien määrä potentiaalisesti satakertainen.

KULTTUURIPOLITIIKKA

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto Arviointikertomuksesta 2011

ok.

2 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto Käpylän musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:lle myönnetyn lainan lyhennysehtojen muuttamisesta

ok.

3 Kohdeavustusten myöntäminen, 5. jako

Niubi Oy:sta ja luvatusta ohjelmasta kuulisin mieluusti lisää. Ei oikein esittelystä tai netistä selvinnyt.

Katajanokan lippakioskia voisi ohjeistaa hakemaan kohdennetusti johonkin tapahtumaan.

Hienoa että Full Steamkin järjestää Alppipuistoon tapahtuman. Heitä voisi myös hiukan ohjeistaa siihen suuntaan että eivät tuhoa puistoa ”liian isoilla” nimillä.

4 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 5. jako

Erinomaista. Kiva että tänä vuonna voidaan jakaa vähän muutakin kuin eioota.

5 Valtionosuutta saavien teattereiden harkinnanvaraiset hankkeet

Tää on iso juttu.

Viime syksyn budjettineuvotteluissa vapaan kentän avustuksien noston lisäksi saatiin teatterin valtion osuuksia saavalle puolelle lisärahoitusta. Päätimme kuitenkin käyttää tämän lisärahan ”kohdentavasti” emmekä vain jakaa sitä tasan kaikille teattereille.

Innoittajana jakoperusteissa on ollut ns. ”Lyonin malli”, joka tarkoittaa sitä että osa vakiintuneiden teattereiden (ja siellä myös oopperan) rahoituksesta on sidottu teatterin ”seinien ulkopuolella” tapahtuviin yhteisöllisiin hankkeisiin. Virkamieskielellä: ”hankkeilta edellytetään alueellista, sosiaalista ja yhteiskunnallista ulottuvuutta”.

Tämä on erinomaista ja kaikki hankkeet näyttävät tosi hyviltä! Tästä rahoituksesta saadaan nyt arvokkaita kokemuksia ja niiden mukaan voidaan tulevaisuudessa sitten toimintaa kehittää ja mahdollisesti laajentaa. Helsinki on tässä Lyoniin verrattuna jopa armollinen – me annamme lisärahoitusta kun Lyonissa tällaista toimintaa vaaditaan osana perusrahoitusta.

Ainoa nillityksen aiheeni on se, että ”apajilla” on jälleen myös Suomen Kansallisteatteri, 45000€. Älkää ymmärtäkö väärin, Kansallisteatteri tekee varmasti hienoa ja laadukasta duunia. Olen vain ”hiukan” sitä mieltä että Kansallisteatterin, joka saa valtiolta 11,5 miljoonaa euroa ja Helsingiltä pari sataa tonnia päälle, pitäisi tehdä tällaista yhteisöllistä teatteritoimintaa joka tapauksessa osana perustoimintaansa. Taloudelliset valmiudet tähän ovat aivan eri luokkaa kuin muilla tukea saavilla teattereilla.

Lisäksi me tuemme jo nyt 30 000€ per vuosi Kansallisteatterin kiertuenäyttämön toimintaa kehityshankkeena.

Mutta siis tosiaan, varsinaisia laadullisia perusteita olla myöntämättä tukea ko. hankkeelle ei ole. Hienoa, että ovat tarttuneet toimeen. Nyt meillä jää syksylle jaettavaksi, jahka osa teattereista herää, vain 28 000€. Pitäisikö Kansallisteatterilta ottaa pieni siivu myöhemmin jaettavaksi?

6 Ryhmä-O:n oikaisuvaatimus

ok.

7 Infantiili amnesia -työryhmän oikaisuvaatimus

ok.

majesteettirikoksia

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kevään viimeisessä kokouksessa oli käsittelyssä yksi kohta, joka ei ollut julkisella esityslistalla: talousarvioavustukset vuodelle 2012.

Tämä kohta piti sisällään kaikki kaupungin eri kulttuuritoimijoille jakamat avustukset. VOS-teatterit, harkinnanvaraiset teatterit, tanssiteatterit, musiikkioppilaitokset, festivaalit, koko joukon museoita sekä kaikki lautakunnan jakamat avustukset ja apurahat. Kokonaisuutena avustuspotti on ensi vuodelle noin 15 miljoonaa euroa.

Menin kokoukseen hiukan masentuneena, tai ainakin tappioon valmistautuneena.

Ensinnäkin miksi kohta oli listalla “EI JULKISUUTEEN” -merkinnällä? Miksei tästä kohdasta, joka on mielestäni lautakunnan koko vuoden ehkä tärkein päätös saanut keskustella julkisesti?

Toinen ongelma oli se, että tälle kohdalle luvattiin ensi vuodelle lisää rahaa kaupungin raamissa vain 15 000€. Tai no, paperilla rahaa tulee rutkasti lisää, 470 000€, mutta se kaikki menee Svenska Teaternille remonttilainan kattamiseen seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.

Julkisuuskysymykseen sain hämmentävän vastauksen. Ilmeisesti tieto oli julkista, tai ainakaan se ei ollut salaista. Avoimmuudesta Kulttuurikeskuksen toiminnassa ja avustusten jakamisessa keskusteltiin, enkä aio jättää asiaa tähän. Haluan että ensi vuonna avustusehdotus on julkinen ja jo tänä vuonna avustuksen saajat ja summat ovat helpommin löydettävissä Kulttuurikeskuksen nettisivuilla. Tällä hetkellä niitä ei ole siellä lainkaan. Pyytämällä kuulemma saa.

Mielestäni kunnalliseen päätöksentekoon liittyvä tieto on joko julkista tai salaista. Tällainen “EI JULKISUUTEEN” -tieto, jota pidetään vakan alla lähinnä sen takia että se saattaisi aiheuttaa keskustelua, ei mielestäni ole hyvää hallintoa tai politiikkaa. Demokratiaan kuuluu mahdollisimman suuri avoimmuus – kaikki mitä ei erikseen salassapitolaissa määritellä salaiseksi on periaatteessa julkista.

Toiseen ongelmaan halusin myös lautakunnan tekevän jotain. On kestämätöntä että vaikka tulevassa kulttuuristrategiassa ja jo hyväksytyssä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa (LASU) puhutaan kauniisti kulttuurin positiivisesta vaikuttavuudesta ja siitä miten uusia toimijoita tulee tukea, niin todellisuus on kuitenkin se, että päätöksiä tehtäessä raha jaetaan niille toimijoille, joille se on aina ennenkin jaettu.

Vaihtoehtoja lautakunnalla on yksinkertaistettuna kaksi: joko olisi löydettävä säästöjä sisäisesti ja kohdistettava menoja uudella tavalla, tai sitten raamiin täytyy saada lisää rahaa.

Ensimmäinen vaihtoehto on tietenkin hankalampi; pienikin leikkaus olemassaoleviin tukiin aiheuttaa vastarintaa. Ja syystäkin: eivät Helsingissä edes VOS-teatterit elele leveästi. Ja tekevät hienoa työtä.

Selkeä ongelma sisäisessä leikkaamisessa on myös se, että ilman tukirakenteen kokonaistarkastelua leikkely sieltä sun täältä ei välttämättä luo järkevämpää kokonaisuutta. Myöskäään poliittisesti kukaan ei halunne profiloitua vaikkapa musiikkiopistojen leikkaajana.

Yritin kokouksessa ensin ehdottaa sisäisiä siirtoja. Ne eivät menneet läpi.

Siksi ehdotinkin vielä että lautakunta tekisi raamin ylittävän talousarvioavustusehdotuksen. Hämmästyksekseni ehdotus meni läpi niin että hujahti.

Lisäksi kulttuuri- ja kirjastolautakunta ehdottaa avustusraamiin lisäystä vuodelle 2012 TA-kohtaan 4 17 03, Avustukset yhteisöille, yhteensä 300 000 euroa siten, että 100 000 tulee esittävän taiteen ja musiikin harkinnanvaraisiin avustuksiin, 100 000 harkinnanvaraisiin musiikkioppilaitosten avustuksiin ja 100 000 kohdeavustuksiin.

Tarkoittaako tämä nyt sitä että ensi vuonna olisi kohdeavustuksia 100 000€ enemmän kuin alkuperäisessä ehdotuksessa? Ei välttämättä. Kaupunginhallituksen lautakunnille antamat valmisteluohjeet kun edellyttävät, että raamia ei saa ylittää. Eli tästä seurannee se, että päätöksemme tulee bumerangina takaisin kaupunginhallituksesta.

Miksi päätös kuitenkin kannatti tehdä? Ensinnäkin mitään lisärahaa ei ikinä saada, jos sitä ei koskaan vaadita. On täysin mahdollista että tällainen summa, joka on Helsingin kokoisessa kaupungissa aidosti “pähkinöitä” sujahtaa läpi jo kh:sta. Lisäksi yksimielinen päätöksemme lähettää hyvää viestiä syksyn budjettivääntöjä varten. Fiilis on varovaisen toiveikas.

Perusteluja on helppo löytää.
– Harkinnanvaraisten teattereiden ja tanssiryhmien avustukset ovat pysyneet samana viime vuodet. Efektiivisesti tämä on tarkoittanut säästöä, vaikka tekijöitä on tullut lisää ja moni ryhmä (esim. Kapsäkki, Karttunen) on lisännyt toimintansa laatua ja volyymia paljon.
– Musiikkioppilaitosten kohdalla leijonanosa kaupungin tuesta ja käytännössä kaikki valtion tuki menee musiikin laajaa perusopetusta antaville laitoksille. Tämä tuki kohdistuu käytännössä klassisen musiikin opetukseen sosiaalisesti hyvinvoivilla alueilla. Yleisen oppimäärän (harkinnanvarainen) tuen laajentaminen alentaisi kynnystä päästä harrastamaan musiikkia ja monipuolistaisi tarjontaa.
– Kohdeavustusten summa on liian pieni. Joudumme erittäin todennäköisesti loppuvuodesta toteamaan rahojen loppuneen kesken. Laadukkaita toimijoita on koko ajan enemmän. Kohdeavustusten työllistävä vaikutus kulttuurialalla on myös erittäin merkittävä, yli puolet (54 %) myönnetystä summasta käytetään palkkoihin ja palkkioihin.

Valtuutetuille ja kh:n jäsenille kannattaa muistuttaa myös syksyllä valtuuston käsittelyyn tulevasta kulttuuristrategiasta. Avustusjärjestelmästä siellä linjataan seuraavasti:

Kehitetään Helsingin kulttuuripalveluita joustavammaksi, jotta pystytään vastaamaan muuttuvan taide- ja kulttuurikentän sekä kasvavan kaupunkirakenteen tarpeisiin. Kaikkia palveluita ei tuoteta itse, vaan niiden luomiseksi uusilla alueilla pyritään yhteistyöhön kulttuurikentän kanssa. Tämä kustannustehokas tapa edellyttää avustusten lisäämistä.

ja taiteen yleisestä oppimäärästä:

Yleistä oppimäärää opettavat laitokset saavat yleensä yksinomaan kaupungin tukea. Helsinki vahvistaa yleisen oppimäärän asemaa. Yleisen oppimäärän opetus perustuu usein ryhmäopetukseen, joka on yhteisöllistä ja edullisempaa järjestää.

Tuleva kulttuuristrategia kohdistuu vuosille 2012-2017. Jos uunituore strategia aiotaan ottaa tosissaan, pitää sen näkyä kentällä jo ensi vuonna.

[Lue lisää…]