Johdon irtisanomissuojasta

Poliisihallinnon rakennetta uudistettiin jokunen vuosi sitten. Tehokkuutta tavoiteltiin. Lopputulos oli melkoinen pannukakku:

Tutkimuksessa nousi selkeästi esille se, että organisaation historiallisella taustalla on merkittävä vaikutus käytettyihin organisaatio- ja johtamisrakenteisiin. Uudistusta näytti ohjaavan juuri nämä historialliset rakennemallit. Tämän historiallisen rakennemallin tuloksena syntyi poliisihallintoon Suomen itsenäisyyden ajan raskain hallinto, vaikka tavoitteet olivat täysin toisensuuntaiset.

….

Tuottavuusohjelmassa hallintoa ja tukipalvelutehtäviä piti keventää, mutta juuri näitä osa-alueita vahvistettiin sekä määrällisesti että palkkauksellisesti.

Valitettavan usein kuulee vastaavia tarinoita. Suomessa julkisella sektorilla ”rakenneuudistus” tarkoittaa helposti vain laatikkoleikkiä, jossa pyöritellään palikoita, mutta tehokkuus ei lisäänny. Hallinnon koko saattaa jopa kasvaa kun joihinkin tehtäviin on pakko rekrytä uusia ihmisiä.

Tehokkuusnousut ovat jääneet usein saavuttamatta myös kuntaliitosten yhteydessä. Jos kuvitellaan että pääkaupunkiseudun kunnat yhdistettäisiin selvitysmiesten esityksen mukaisesti, olisi meillä käsissämme ainakin viiden vuoden irtisanomissuojan ajan kaikkien kuntien koko johto ja keskijohto. 5 kaupunginjohtajaa, toista kymmentä apulaiskaupunginjohtajaa, 5 sote-päällikköä, 5 opetustoimen johtajaa, viisi liikennesuunnittelupäällikköä jne. Viisi vuotta on pitkä aika mille tahansa organisaatiolle elää tupla-, tripla- tai jopa kvintettimiehityksellä – käytännössä mitään säästöjä ja parempaa organisaatiomallia ei tuona aikana voida toteuttaa. Ja leikkaukset kohdistuvat kuntalaisten palveluihin. Minä leikkaisin mieluummin hallinnosta.

Helsinki on 90-luvulla tehnyt periaatepäätöksen että kaupunki ei irtisano. Tällä päätöksellä on samanlaiset negatiiviset vaikutukset tehokkuuden aitoon parantamiseen kuin irtisanomissuojalla kuntaliitosten yhteydessä.

Freelance- ja pienyrittäjätaustalta ponnistavana minun on ollut todella vaikea ymmärtää tätä absoluuttista irtisanomissuojaa. Työpaikkoja syntyy ja häviää. Se on ihan luonnollista. Rakenteita on pakko uusia ja toisinaan se tarkoittaa myös henkilöstömuutoksia. Sitä se valtuuston usein peräänkuuluttama aito tehokkuuden kasvattaminen tarkoittaa – ainakin yksityisellä sektorilla. On turha kuvitella että kestävyysvaje näperellään umpeen vain paremmilla tietojärjestelmillä.

Erityisen käsittämätöntä on irtisanomissuojan ulottuminen kaupungin aivan jokaiseen työntekijään, jopa yli 10 000 euroa kuussa tienaaviin virastopäälliköihin. Jo näiden muutaman vuoden aikana olen nähnyt, miten äärimmäisen tarpeellisia organisaatiomuutoksia on tehty jopa vuosia myöhässä osastopäälliköiden eläköitymistä odoteltaessa. Ja jälleen säästöt kohdistuivat kuntalaisten palveluihin hallinnon sijaan.

Minä uskon julkiseen sektoriin. Uskon että se voi toimia aivan yhtä tehokkaasti kuin yksityinenkin. Ja tiedän että Helsingin kaupungilla on valtavan pätevää, motivoitunutta ja fiksua henkilöstöä. Mutta jotta julkinen sektori voisi toimia yhtä tehokkaasti kuin yksityinen, on sen johtamiselle annettava samat työkalut. Näistä irtisanomisen mahdollisuus on yksi.

Kaupungin kasvaessa työntekijöitä tietenkin tarvitaan lisää, etenkin suorittavalla tasolla. On myös selvää että esim. siivoajalla, sairaanhoitajalla tai opettajalla on selvästi heikommat mahdollisuudet vaikuttaa työnsä tehokkuuteen kuin virastojen johdolla ja keskijohdolla. Helsingin käytäntöä perustellaan usein ”hyvällä työnantajuudella”. Mielestäni hyvää työnantajuutta on myös mahdollisuus tehdä tarpeellisia muutoksia johtorakenteeseen ja johtoportaaseen.

Ehdotankin että Helsingin tulisi luopua virastojensa päällikkö- ja osastopäällikkötason virkojen absoluuttisesta irtisanomissuojasta. Suorittavan tason irtisanomissuojaan ei ole tarvetta puuttua.

Päällikkötason tehtäviin olisi mahdollista solmia ns. ”toimitusjohtaja-sopimukset”, joista irtisanominen on helpompaa. Nämä ymmärtääkseni hyväksyy johtavalle tasolle myös ay-liike.

Samalla virastoa johtavan lautakunnan vastuu muuttuisi hallitustyöskentelyn suuntaan. Nythän on täysin mahdollista että lautakunta on menettänyt luottamuksensa viraston johtoon, mutta tilanne on lukossa aina vapaaehtoiseen eläköitymiseen saakka, johon voi mennä jopa vuosikymmeniä. Virastopäällikköä kun ei voi edes siirtää toisiin vastaaviin tehtäviin! Lautakunnalla tulee olla mahdollisuus irtisanoa viraston johto tarvittaessa. En usko että näin radikaalia toimenpidettä usein tarvitaan, mutta mahdollisuus olisi oltava.

Pähkinänkuoressa irtisanomissuojan vahvuus voidaan päätellä palkkakuitista. Jos liksa on yli 6000€ kuussa, pallin pitää olla kiikkerä. Tämä olisi kaikkien etu, niin henkilöstön, poliittisten päättäjien kuin kuntalaistenkin.

Kaupunginhallitus 9.3.2015

Tällä viikolla kaupunginhallituksessa todella lyhyt lista kun raami on pöydällä. Merkittävimpänä opetustoimen uuden johtajan valinta kohti valtuustoa ja ”Helsinki Suomen yritysmyönteisin kaupunki” -toimenpideohjelma. Koko lista liitteineen löytyy täältä

SIVISTYSTOIMI

1 V 25.3.2015, Opetustoimen johtajan virkaan ottaminen

ok! Kerrankin opetustoimesta päätöksiä, jotka ovat sekä hyviä että yksimielisiä! Esitämme valtuustolle opetuslautakunnan yksimielisen esityksen mukaisesti filosofian maisteri Liisa Pohjolaisen valintaa opetustoimen johtajan virkaan 1.4.2015 lukien 9874,60 euron suuruisella palkalla. Mainiota.

Toivottavasti saadaan parempaa hallintoa ja muutosjohtamista. Tämä vaatii sitten meiltä poliittisilta päättäjiltä myös rohkeutta tukea muutoksia.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Helsingin kaupungin pelastuspalvelusuunnitelman hyväksyminen ja pelastuspalveluneuvottelukunnan asettaminen kaupunginhallituksen toimikaudeksi

ok. Suuronnettomuuksien torjuntaa koskevaa koordinointia.

4 Helsinki Suomen yritysmyönteisin kaupunki -toimenpideohjelma

ok. Toimenpideohjelmaan voi tutustua täällä. Ohjelma näyttää minun silmiini asialliselta. Avaintoimialoiksi on valittu hyvinvointi ja terveys (Life Science), matkailu ja tapahtumat, muotoilu ja ns. älykäs kaupunki: ICT-alat ja digitaalinen talous sekä ympäristöliiketoiminta.

Ohjelma pitää sisällään monia asioita, joista on ollut puhetta monessa yhteydessä. Näen itse että esim. toimenpide:

”4.2. Selvitetään yhdessä kaupungin ja yksityisten kiinteistönomistajien ja kiinteistöjä hallinnoivien tahojen kanssa mahdollisuudet toteuttaa pienten osaamisintensiivisten yritysten tarpeisiin soveltuva ”matalan kynnyksen yritystalo”, joka toimisi samalla tilojen käyttöön ja hallintaan liittyvien ratkaisujen kehitysalustana.”

voisi osaltaan auttaa tilojen väliaikaiskäyttökysymyksissä.

Samaten ohjelmassa esitettään että päätöksenteossa otettaisiin huomioon nykyistä paremmin ”laajoja taloudellisia vaikutuksia”.

Päätöksenteon tueksi on tarpeellista arvioida merkittävien maankäyttö- ja rakentamishankkeiden laajoja taloudellisia vaikutuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi vaikutukset tuotantoon ja arvonlisäykseen, työllisyyteen, verotuloihin ja maksuihin sekä hankkeen kaupungille aiheut- tamiin kustannuksiin ja investointitarpeisiin. Lisäksi esimerkiksi liikenteeseen, maankäytön suunnitteluun, energiantuotantoon tai kulttuuriin liittyvissä hankkeissa syntyy erilaisia vaikutuksia, joiden syy-seuraussuhteita tulee kuvata sekä mahdollisuuksien mukaan esittää arvio vaikutusten suuruudesta. Pelkkä tuotanto-, työllisyys- ja verotulovaikutuksen arviointi ei useinkaan ole mielekästä.”

Tämäkin monella tapaa hyvä juttu, mutta toisaalta täytyy pitää huolta siitä että mallista ei tulee epämääräistä automaattia, jolla mikä tahansa hanke saadaan näyttämään kannattavalta. On kuitenkin aika selvää että kokonaisetu voi usein olla täysin eri asia kuin suoraan viivan alla näkyvä luku joten pohdinta todella tarpeellista.

Tätä kehuisin erityisesti:

11.2. Selvitetään yhteistyössä Veroviraston, Kelan, Maahanmuuttoviraston, Poliisin, ELY-keskuksen, TE-toimiston ja maistraa- tin sekä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa mahdollisuudet perustaa Helsinkiin ns. International House of Helsinki Region, jossa yritykset ja maahan tulevat työnhakijat voivat hoitaa yhdessä palvelupisteessä kaikki viranomaisasiointiin liittyvät lupa-asiat.

Tämä olisi todella tarpeen. Tällä hetkelle mm. yhtä ja samaa elinkeinonharjoittajan oleskelulupaa käsittelee neljä eri viranomaista: 1) paikallispoliisi tai edustusto hakemuksen vastaanottajana 2) alueellinen ELY-keskus lausunnon antajana 3) Uudenmaan ELY-keskus osaratkaisun tekijä ja 4) Maahanmuuttovirasto oleskeluluvan myöntäjänä tai hylkääjänä.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Maantien 101 (Kehä I) meluntorjunnan parantaminen Sepänmäen kohdalla, tiesuunnitelma, Helsinki
2 Valtatien 7 (Porvoonväylä) meluntorjunnan parantaminen Jakomäen kohdalla, tiesuunnitelma, Helsinki

ok. Meluntorjuntaa kehällä 777 300 eurolla ja 1,22 miljoonalla Jakomäen kohdalla Porvoonväylällä. Valleissa voidaan hyödyntää ylijäämämassoja muualta, joten hanke kaupungille edullinen.

SIVISTYSTOIMI

1 Laajasalon liikuntapuiston kenttäalueen vuokraaminen Laajasalon jalkapallonurmi Oy:lle

ok. Kaupunginhallitus päättää tästä sen vuoksi että Opetus- ja kulttuuriministeriö edellytyksenä liikuntapaikkarakentamistukea varten on joko maan omistaminen tai vähintään 15 vuoden maanvuokrasopimus. Liikuntalautakunnalla on johtosäännön mukaan oikeus solmia vain 10 vuoden sopimuksia. Päätös liikuntalautakunnan esityksen mukaisesti.

Kaupunginhallitus 2.2.2015

Tällä viikolla isoja asioita lausunto metropolilaista ja kaupunginhallituksen myöntämät avustukset. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 11.2.2015, Lisäyksen tekeminen Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen rahoittamista koskevaan yhteistyösopimukseen

ok. Vuonna 1991 tehdystä valtioneuvoston periaatepäätöksestä alkaen Olympiastadionin korjauskustannukset on jaettu valtion ja Helsingin välillä 50/50.

ok. Helsinki osallistuu Olympiastadionin perusparannuksesta aiheutuviin kustannuksiin 104,5 miljoonalla eurolla vuosina 2016–2019, jos valtio tulee samalla summalla mukaan.

2 V 11.2.2015, Yhtiöittämisistä johtuvat vuoden 2014 talousarviomäärärahojen ylitykset

Helsinki yhtiöitti viime vuonna Sataman, Energian ja osan Palmiaa. Näistä seuraa kirjanpitoon ylityksiä, jotka ovat teknisiä. Emme ole ylittämässä talousarvion ”Arvopaperit”-kohtaa 2,17 miljardilla eurolla ja antolainauksia 729 miljoonalla. Raha vain siirtyy taskusta toiseen.

3 V 11.2.2015, Teknisen palvelun lautakunnan jäsenen valinta
4 V 11.2.2015, Sosiaali- ja terveyslautakunnan ensimmäisen jaoston jäsenen valinta
5 V 11.2.2015, Suomenkielisen työväenopiston johtokunnan jäsenen valinta
6 V 11.2.2015, Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenen valinta

ok. Otso vaihtaa pois HKL:n johtokunnan pj:n pallilta kh-pestin vuoksi. Tilalle valitaan Tuomas Rantanen.

SIVISTYSTOIMI

1 V 11.2.2015, Tietokeskuksen johtajan virkaan ottaminen

ok. Ehdotamme valtuustolle valittavaksi Timo Cantellia 7200 euron palkalla. Siirtyy viraston toiseksikorkeimmalta pallilta korkeimmalle.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 11.2.2015, Kaupunginteatterin asemakaavan muuttaminen (nro 12288, Kaupunginteatteri)

Kaupunginteatteria ollaan suojelemassa sr-1 -merkinnällä.

Muutama viikko sitten kun käsittelimme Käpylän suojelukaavaa mietin paljon sr-1 -merkinnän vaikutusta Käpylän peruskoulun ”Väinölä” -rakennuksen korjauskustannuksiin. Luonnoksessa koulu oli sr-2 -suojeltu. Minulle vakuutettiin että kustannukset riippuvat pitkälti suunnittelun laadusta, joten ei voi tietää nostaako suojelu kustannuksia. Ja kun korjauksen hankesuunnitelmaa ei ole olemassa, ei mitään täsmällistä arvioita voida edes antaa.

Tässä meillä on vähän erilainen tapaus. Kaupunginteatterin suojelukaava liittyy valtuuston jo hyväksymään 56 miljoonan euron hintaiseen peruskorjausurakkaan.

On aivan selvää että kaupunginteatterin rakennus on suojelun arvoinen. Se on arkkitehtonisesti upea rakennus keskeisellä sijainnilla. Rakennuksen ulkonäön ja yleisölle avointen tilojen suojelu on täysin ymmärrettävää. Suojelumääräys sanoo muista yleisöltä suljetuista tiloista seuraavasti:

Muissa tiloissa korjaami- sen lähtökohtana tulee olla pääasiallisen tilajaon, rakenneratkaisujen, värisymboliikan, alkuperäisten kiintokalusteiden ja betonisten alakattojen säilyttäminen.

Minua kiinnostaisi kuulla syntyykö tästä suojelumääräyksestä jotain kustannuksia ja miten ne muodostuvat. Peruskorjauksen hankesuunnitelman ja rakennussuojeluperiaatteet on tuottanut sama konsulttiyritys. Tiedon pitäisi olla saatavilla. Hanke on niin valtaisa, 56 miljoonaa euroa, että jo muutaman prosentin säästö olisi iso raha. Ylisuojellakaan ei kannata. Teatteri on käyttörakennus, ei muistomerkki.

2 V 11.2.2015, Tontin myyminen Kauppakeskus Itäkeskus Oy:lle (Vartiokylä, tontti 45173/22)

ok. Myydään Itikselle tontti kymmenellä miljoonalla eurolla. Ostajakonserniin kuuluvat kiinteistöyhtiöt omistavat jo ennestään useita Itiksen tonteista, joten tontin myynti selkeyttää alueen omistusta.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n osakassopimus

ok. 1,3 miljoonaa euroa. GHP laajenee viime vuonna toimintansa lopettaneen Culminatumin verran. Greater Helsinki Promotionin päätehtävänä on kansainvälisten investointien hankinta Helsingin seudulle. Helsingin osuus rahoituksesta on 45%.

4 Historiatoimikunnan asettaminen kaupunginhallituksen toimikaudeksi
5 Vaalilautakuntien asettaminen ja jäsenten nimeäminen vuoden 2015 eduskuntavaaleja varten
6 Vaalitoimikuntien asettaminen ja jäsenten nimeäminen vuoden 2015 eduskuntavaaleja varten

ok.

7 Kaupunginhallituksen myöntämät talousarvioavustukset vuodelle 2015

ok. Viime vuonna kaupunginhallitus linjasi että ”työntekijöiden virkistys- ja yhdistystoimintaan työntekijäjärjestöjen kautta kohdistettu tuki kohdistuu tällä hetkellä epätasa-arvoisesti. Kaupunginhallitus edellytti, että sille valmistellaan ehdotus uusista kriteereistä avustuksille, jossa tuen kriteerit ovat läpinäkyvät ja tasa-arvoiset. Avustusten kokonaissummaa ei koroteta.”.

Nyt tämän linjauksen mukaisesti ehdotetaan että: ”kahdelle eniten vuokra-avustusta saaneelle avustukset myönnettäisiin 10 %:lla alennettuna ja jatkovuosina toimittaisiin vastaavalla tavalla kunnes saavutettaisiin kohtuullinen ja tasasuuruinen avustus molempien avustuslajien osalta”.

Lisäksi näemmä JHL:n ja Superin & Tehyn hakemukset saapuivat myöhässä, joten niitä esitetään hylättäväksi. Miten mä veikkaan että tähän tullaan palamaan? Hurstille tuki annettiin vaikka hakemus tuli myöhässä. Onko tästä tulossa nyt yleinen toimintatapa? Keiden kaikkien hakemukset saavat tulla myöhässä? Apurahataiteilua harrastaneena tiedän että päivämäärät ovat selviä eivätkä apurahoja myöntävät tahot niistä jousta.

Nämä avustuksethan ovat ”kartano-rahaa”. Esim. JHL hallinnoi Kulosaaren kartanoa, jonka kaupunki omistaa. Kaupunki antaa JHL:lle vuokran verran tukea. Kuviossa on raikas tuulahdus Kekkosen ajalta.

8 Lausunto valtiovarainministeriölle metropolihallintoa koskevasta lainsäädännöstä

ok. Viime kesäkuussa tuimme demareiden kanssa ajatusta voimakkaasta metropolihallinnosta. Me tuimme nimenomaan voimakasta metropolihallintoa, jolla olisi myös verotusoikeus.

Stubbin hallituksen lakiluonnos ei ole sellainen. Otso summasi tuntoja hyvin jo elokuussa:

”Olen itse kannattanut metropolihallintoa, koska idea on on mielestäni oikeasti hyvä. Mutta en todellakaan voi kannattaa tällaista metropolihallintoa. Minulle ei ole tärkeää mallin nimi, vaan se että siinä on jotain järkeä. Oikeasti tarvitsemme paremmin yhteen toimivaa yhdyskuntasuunnittelua ja demokraattisemman tavan päättää seudun yhteisistä asioista. Tämä ei vaan ole se tapa.”

Helsingin lausunto suhtautuu metropolilakiin huomattavan nuivasti, joka mielestäni kuvaa hyvin esityksen kehnoutta. Se ei vastaa hajarakentamisen haasteisiin, vallan ja vastuun rakenne jää epäselväksi ja pahimmillaan esitetty muoto vain vaikeuttaa toimivan joukkoliikennejärjestelmän ja kaavoituksen toteuttamista.

Sosialidemokraattien argumentaatio on oikeastaan se että ehdotus ei ole täydellinen, mutta se on askel oikeaan suuntaan. Parannetaan sitten matkan varrella ja neuvotteluissa.

Valitettavasti poliittinen realismi sanoo toista: eivät lähtökohtaisesti kehnot mallit koskaan parane 14 kunnan keskinäisessä kissanhännänvedossa. Eikä näin katastrofaalisen huonoa mallia kannata päästää eteenpäin. Ylimääräistä hallintoa hallinnon vuoksi ei ole syytä perustaa.

Lakialoite on käytännössä oikeastaan kuollut joka tapauksessa: Eduskunnalle esitys voitaisiin antaa aikaisintaan 26.2, jos kukaan ei pyydä sitä hallituksessa pöydälle. Valiokuntien mietintöjen olisi oltava valmiina 6.3. Ja välissä vielä perustuslakivaliokuntakin. Juu, ei tule tapahtumaan. Ja toivon mukaan Sipilä I ei tähän enää sitten koske.

9 Iltakouluasia: Kaupunginkanslian elinkeinopoliittisen ja kaupungin keskitetyn kansainvälisen toiminnan arviointi ja toimenpidesuunnitelma

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helen Oy:n hakemuksesta betonimurskeen hyötykäyttöön maanrakenteissa Hanasaaren voimalaitosalueella

ok. Hanasaari A:n jäänteitä käytetään uudisrakentamisessa.

2 Kaupunginhallituksen käsiteltäväksi otettu asia: Palmia -liikelaitoksen johtokunnan päätös 16.12.2014 § 54 liikelaitoksen toimintorakenteen kehittäminen

ok. Kyse on Palmialiikelaitoksen organisaation uudistamisesta nyt kun liikelaitoksen toiminta supistuu. Käytännössä päätös koskee yhtä osastopäällikköä.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Valtuutettu Mari Holopaisen toivomusponsi lasten harrastusmahdollisuuksien lisäämisestä päiväkodeissa

ok. Selostus varhaiskasvatuksen kulttuuritoiminnasta.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Alueen varaaminen Planmeca Oy:lle majoitus- ja koulutuskeskusta varten (Vuosaari, Lohiniemenranta)

Planmeca Oy, joka kuuluu Helsingin suurimpiin yhteisöveron maksajien joukkoon ja työllistää Herttoniemessä yli 900 henkilöä haluaisi laajentaa Lohiniemenrannassa koulutuskeskustaan.
https___hepa_hel_fi_uniquesig199e2e1c1219412e1a7e2c89d64aec1d_uniquesig1_Meeting_Liite_14ec42b3-2821-421b-b806-4d0ab77f7c7e
Hanke mainio, mutta alueella on myös luontoarvoja. Luontotietojärjestelmän mukaan alueella on ”arvokas kasvikohde”. Täytyy kysyä miten nämä aiotaan suunnittelussa yhteensovittaa.
Helsingin_karttapalvelu

Helsingillä pitää olla rohkeutta kasvaa

Pidin Vihreän ryhmäpuheen valtuuston puolivälinseminaarissa 30.1.2015. Kirjoitin puheen ”puhekieliseksi”, luettuna tämä voi olla vähän hassu paikoitellen, pahoittelen. Ihan loppuun asti en myöskään ehtinyt kun puheenjohtajan nuija alkoi jo heilua.

Arvon valtuutetut, virkamiehet ja muut kylän henkilöt.

Kun strategiasta puhutaan, tieto ja miten se on saatavilla ja jaettavissa on yksi ydinkysymyksistä. Siksi haluaisin aloittaa kiittämällä eilisistä alustuksista Asta Mannista, kaupunginjohtaja Pajusta ja talousjohtaja Saxholmia. Ainakaan me valtuutetut emme voi syyttää kaupungin virkamieskuntaa siitä että emme saa hyvää informaatiota päätöksentekomme pohjaksi.

Tietokeskuksen työ ja jatkuvasti lisääntyvä avoin data ovat upeita juttuja. Hienoa on että Helsinki on tässä asiassa paitsi maassamme, myös globaalisti edelläkävijä. Uskon vakaasti että dev.hel.fi tulee vielä luomaan juttuja joita me emme koskaan olisi kyenneet edes kuvittelemaan mahdollisiksi! Esim. laskutusten avaaminen julkiseksi mahdollistaa paitsi Joonakselle makeiden paljastusjuttujen kirjoittamista, myös aitoa kustannustehokkuuden paranemista. Jo prosentin viilautuminen avoimuuden auringonpaisteessa on miljoonia euroja.

Näin ensimmäisen kauden valtuutettuna olin viime syksynä budjettineuvotteluihin valmistautuessani oikeastaan aika järkyttynyt kun tajusin millaisella prosessilla ja kaarella kaupungin investointeja oli aiempien kausien talousarvion yhteydessä suunniteltu. Nyt parissa vuodessa vakiintuneeseen käytäntöön investointineuvotteluista, joissa samalla käydään läpi ja neuvotellaan tulevan kymmenen vuoden jänteellä suunniteltuja investointihankkeita ja niiden kustannuksia, verrattuna aiempien talousarvioesitysten investointiosa tuntuu kuin mittarilennolta sumussa – korkeus tiedetään mutta ei onko edessä vuori vai kiitorata. Pidemmästä tarkasteluvälistä, alustavasta jaksotuksesta ja strategisemmasta otteesta päätöksentekoon on ehdottomasti hyötyä.

Sen vuoksi strategisen päätöksenteon sopisi ulottuvan myös lautakuntiin – jos esim. strategisena toimenpiteenä valtuuston hyväksymässä strategiassa lukee “toteutetaan pyöräilynedistämisohjelman suosituksia”, niin sitten niiden pyöräilynedistämisohjelman suositusten mukaisten liikennesuunnitelmien olisi parasta sujahtaa läpi lautakuntakäsittelystäkin. Strateginen tahtotila pitäisi olla kirkkaana mielessä päätöksiä tehtäessä myös lautakunnissa.

Vihreä valtuustoryhmä kuitenkin toteaa ilolla että moni strateginen päätös on edennyt hyvin. Kiristetty -30% ilmastopäästötavoite läpileikkaa kaupungin hallintoa ja valtuuston strateginen päätös selvästikin ohjaa virastojen työtä. Myös peruskoulusta toiselle asteelle siirtyvien nuorten määrä on muuttunut oikeaan suuntaan.

Strategian yhteydessä sovittua 10-vuoden investointisuunnitelmaa ja investointikattoa Vihreä valtuustoryhmä kiittää. Kuten moni täällä tietää, olen siviiliammatiltani muusikko, taiteilija oikein jos sille päälle satun. Usein taiteellisia projekteja vaikkapa teattereissa toteuttaessani olen huomannut että parhaat tulokset eivät synny silloin kun käytettävissä on rajattomasti resursseja – silloin vaan hukataan viikkokausia tyhjänpäiväiseen haahuiluun ja rakennetaan lavalle jokin kullattu pömpeli jota ilmankin oltaisiin pärjätty. Rajat tehostavat taiteellista prosessia – kun aikaa, rahaa ja inhimillisiä voimavaroja on rajallisesti, täytyy miettiä tarkemmin mitä tehdään, missä järjestyksessä ja mitä jätetään kokonaan tekemättä. Useimmiten lopputulos on parempi eikä kullattuun pömpeliinkään tarvinnut käyttää rahaa.

Investointikatossa on kyse pitkälti tästä. Se pakotti meidät – poliittiset päättäjät – priorisoimaan. Valitsemaan mitä me todella haluamme. Ja missä järjestyksessä. Investointisuunnitelman kirjaukset kertovat selvästä valinnasta: me halusimme korjata kouluja enemmän kuin koskaan aiemmin, me halusimme rakentaa päiväkoteja, me halusimme rakentaa pyöräteitä, kiskoja ja Keskustakirjaston. Ja monet kullatut pömpelit siirrettiin 2020-luvulle, jolloin ne ehkä sitten jo näyttävätkin turhilta.

Mutta korjattavaakin investointiraamista löytyy. Nykymuodossaan se on liian sitova. Se kohtelee kaikkia investointeja samankaltaisesti eikä osaa erottaa aidosti kannattavaa hankintaa kannattamattomasta. Onkin pakko kysyä Kokoomukselta millainen firma jättäisi tekemättä muutaman miljoonan euron investoinnin, jonkin laskennallisen “katon” tai “ylivelkaantumisen” vuoksi, jos saatavilla on jopa kymmeniä miljoonia voittoa? Vastaan itse: ei varmaan kovin menestyvä puulaaki.

Investointikattoa tulisi rukata siten että se mahdollistaa kaupungille kannattavien investointien, etenkin uusien alueiden esirakentamisen nykyistä joustavammin. Meillä pitää olla rohkeutta kasvaa Itämeren parhaaksi metropoliksi.

Euroopan ja Suomen taloustilanne pidemmälläkään tähtäimellä ei aiheuta riemunkiljahduksia. Ei ole mahdotonta että matala kasvu on oikeastaan “uusi normaali”. Samanaikaisesti Suomen huoltosuhde räjähtää käsiin. Viimeksi väestöllinen huoltosuhde on ollut nykyistä heikompi 60-luvun alussa.

vaestollinen_huoltosuhde
Näiden kahden viivan välinen ero meidän on seuraavan parinkymmenen vuoden aikana kurottava umpeen. Huoltosuhteen muutos pysähtyy 2030-luvulla. Uskoisin kuvioiden olevan tuttuja ainakin Oskulle – sun kirjasta mä näihin ekaa kertaa kunnolla havahduin.

Kuten isoisäni aina tapasi sanoa, “ei vauhti tapa, vaan se äkkipyssäys”. Hyvinvointivaltiomme on rakennettu 1970-2000 -lukujen erinomaiselle ja tasaiselle huoltosuhteelle. Nyt tämä kehitys päättyy. 2030-luvulle saakka huoltosuhde heikkenee dramaattisesti. Eikä tarvitse olla oraakkeli ennustaakseen että terveysmenot kasvavat väestön ikääntyessä. Helsingissä yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 47% vuosien 2014-2024 välillä.

Pelkästään tulonsiirtoja lisäämällä me emme tästä selviä, on pakko tehdä rakenteellisia muutoksia. Ja mitä pikemmin niihin pystymme sitä harkitumpia ne ovat. Jos ajamme auton päin seinää se pysähtyy kyllä mutta jälki on rumaa eivätkä airbagitkaan auta. Vihreä ryhmä haluaisi ohjata auton ohi esteen, vauhtia hidastaen.

Vihreän valtuustoryhmän mielestä tuottavuuden parantaminen onkin perusteltua. Kaupungin menojen kasvua on hillittävä vaikkei paniikkijarrutukseen etenkään näin taantuman keskellä olekaan syytä. Se, mistä me haluamme sitä arvostella on tuottavuuden käsitteen yksioikoinen tulkinta – ei kaikki leikkaaminen aina tuota säästöjä.

On esim. absurdia edes kuvitella että koululaisten määrän kasvaessa tuhannella vuosittain, opetusviraston käytössä olevien tilojen neliömäärä ei koskaan kasvaisi – seuraavan kymmenen vuoden kuluessa Helsingissä on 12 000 oppilasta enemmän kuin nykyisin! Sehän on keskikokoisen suomalaisen kunnan verran oppilaita lisää. On tietenkin mahtavaa että Helsingissä on aiempaa enemmän lapsiperheitä, mutta pitäisi olla täysin selvää etteivät skidit vain nykyisiin neliöihin sovi.

Näiden haasteiden edessä eilisen vieraileva “keynote-speaker” Jorma Sipilä oli erittäin hyvin valittu. Hänen avauksensa jätti ainakin minulle paljon ajateltavaa. Haluaisinkin ottaa muutaman lainauksen hänen esityksestään. Sipilän mielestä:

Hyvinvointipolitiikassa liikaa rahaa
– Korjaamisessa
– Sosiaalisessa kulutuksessa
– Ansiotyöstävapauttamisessa – Rahastoissa maailmalla

Liian vähän
– Perustoimeentuloturvassa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelussa
– Sosiaalisessa investoinnissa

On aivan selvää että meidän tulisi kyetä ohjaamaan voimavaramme paremmin ennaltaehkäisevään työhön ensiavun sijaan. Perhekeskukset, kattava varhaiskasvatus, kotouttamistoimenpiteet, positiivinen diskriminaatio ja laadukas peruskoulu säästävät miljoonia ja jopa miljardeja. Jos yhden nuoren syrjäytyminen maksaa yli miljoona euroa, ei meillä oikeasti ole varaa jättää yhtä paljon kavereita kyydistä kuin nyt jää.

Tästä uskon ainakin puheiden tasolla vallitsevan kohtuullisen laajan konsensuksen. Poliittinen “Vasemmisto” haluaa varmasti ennaltaehkäistä ongelmia ja poliittisen “oikeiston” kylmimmätkin sadofiskalistit osannevat laskea tienaamatta jääviä euroja. Vaikeaksihan tämä muuttuu vasta kun iskulauseiden rintama kohtaa karun politiikan arkitodellisuuden. Seuravassa slidessaan Sipilä totesi:

Helposta vaikeaksi
– Hyvinvointivaltion rakentaminen oli helppoa: rahoitus, kannatus, tulokset

Hyvinvointivaltion supistaminen taas on poliittisesti vaikeaa
– Vahvimmat ovat parhaita puolustajia
– Kun heikot häviävät, kokonaisuus kärsii
– Keskiluokka voi moittia julkisia menoja, mutta on haluton leikkaamaan itselleen tärkeitä etuuksia

Kuten useimmat teistä huomasivat, viime vuonna tästä dynamiikasta saatiin useampia esimerkkejä. Ja seuraavat ovat jo kytemässä.

Minua aidosti surettaa tilanne, jossa me esim. voimme yhdistää hallinnollisesti vain kouluja, joiden vanhemmat eivät osaa masinoida vastarintaliikkeitä. Jakomäestä suljettiin yksi koulurakennus – nolla sähköpostia, Soinisen koulu yhdistettiin hallinollisesti Pukinmäkeen – nolla sähköpostia Soinisesta. Soinisen koulussa oli maahanmuuttajataustaisia oppilaita 60%. Tämä ei ole sattumaa. Me kuulemme voimakkaimmin niiden huudon, jotka kykenevät huutamaan. Hiljaisia emme edes huomaa ja kokonaisuus muuttuu jatkuvasti heikommaksi tilkkutäkiksi johdonmukaisen perusturvan sijaan.

Loppujen lopuksi uskon että kyse on luottamuksesta. Luotammeko me toisiimme ja toistemme motiiveihin. Meillä Suomessa ja Helsinkiläisessä kuntapolitiikassa on erinomaisen hyvä perinne konsensuksen etsimisestä. Toivonkin syvästi että strategian puolivälintarkastelu talousarvion raamineuvottelujen yhteydessä antaisi mahdollisuuden kasvattaa luottamusta. Luottamusta toisiimme. Luottamusta siihen että meillä on yhteinen tavoite. Että me kaikki aidosti pyrimme vähentämään terveyseroja ja syrjäytymistä Helsingissä. Että kaikki muutokset eivät ole vain kyykyttämistä ja heikentämistä.

Tiedän että olen itse Facebookissa ja sosiaalisessa mediassa toisinaan aika kärkäs hahmo. Toisinaan sivallan tahallani niin lujaa että heikot kaatuu elon tiellä ja hongat humajaa. Pahoitteluni.

Voin olla naïvi, mutta haluaisin vilpittömästi että pääsisimme strategiassa yhteisymmärrykseen nimenomaan tavoitteista ja voisimme sitten ainakin joissain vaikeimmissa kysymyksissä ylittää puolue- ja ideologiset rajat ja keskustella keinoista. Ja tehdä toisinaan sellaisiakin päätöksiä, jotka eivät ole kaikkien äänekkäimpien mieleen. Jos tavoite ja sen perustelu, tasa-arvoinen yhteiskunta, on kohdallaan, uskon että kansalaisten enemmistö myös ymmärtää ja arvostaa päätöksiämme.

Tuula Saxholm siteerasi eilen puheensa lopuksi Esko Valtaojaa ja sitaatti taisi mennä jotenkin sen suuntaisesti että “jos tuntuu vaikealta ota isompi perspektiivi”. Tuulan kuvaaja viimeiseltä sadalta vuodelta muistutti siitä, miten hyvin me kuitenkin voimme Suomessa ja Helsingissä aiempiin sukupolviin verrattuna. Aiheellinen muistutus.

Itse ajattelin pistää tähän lopuksi vielä parilla sadalla vuodella paremmaksi. Tämä kuvaaja kuvaa absoluuttisessa köyhyydessä elävien ihmisten osuutta maailman väestöstä 1820 lähtien, jolloin ehkä jopa 80-90% maailman ihmisistä elä absoluuttisessa köyhyydessä. Silloin kuin pulpettitoverini Erkki rääkäisi ensimmäisen kerran, oli osuus enää 52%. Vuonna 2010 se on painunut 21 prosenttiin, vaikka maailman väestö on kasvanut samanaikaisesti moninkertaiseksi.

screen shot 2014-10-28 at 4.38.58 pm.pngVaikka toisinaan tuntuu synkältä ja kaikki on mälsää, etenkin politiikka, niin maailma on menossa paremaan suuntaan. Kyllä tästä kuulkaa vielä hyvä valtuustokauden toinen puolikas tulee! Kiitos kaikille yhteistyöstä ja tehdään hyviä päätöksiä!

Keskustatunneli vai keskustan saavutettavuus?

Helsingin Vihreät lämmittelivät vuoden vaihteen kunniaksi kävelykeskustan kehittämistä valtuustoaloitteeni linjoilla. Kommentit olivat ennalta-arvattavia, pelätään autoilun rajoittamisen keskustassa vähentävän asiakasmääriä.

Unohdetaan hetkeksi se että tutkimustulokset ja kokemukset monista eurooppalaisista kaupunkikeskustoista näyttävät keskustakaupan hyötyvän kävelykeskustoista. Unohdetaan hetkeksi sekin että viime kesänäkin liikennettä kulki oikeastaan vain yksi kaista suuntaansa – syynä oli tietyöt laajennetun kävelyalueen sijaan – ja mietitään hetki mitä keskustan kauppojen saavutettavuudelle voisi tehdä.

Perinteinen vastaus, jota Helsingin yrittäjätkin ovat ajaneet jo vuosikymmeniä on keskustatunneli. Moottoritien kaupungin ali luvataan ratkaisevan kaikki liikenteen ongelmat. Kaupunkisuunnitteluviraston simuloinnit näyttävät toista: keskustatunneli ei vähennä ruuhkia juuri lainkaan ja kapasiteetin lisäyksen vuoksi se oikeastaan vain heikentää kokonaisuuden toimivuutta. Keskustatunneliin ei ole myöskään varaa: sen kustannus olisi arviolta miljardin luokkaa. Ja vaikka tunnelia ryhdyttäisiin louhimaan huomenna, se valmistuisi vasta joskus 2020-luvulla – nykyisten ongelmien ratkojaksi tunnelista ei ole. 2030-luvulla kun tunneli ”realistisesti” aikaisintaan valmistuisi, näyttää maailma jo kovin erilaiselta kuin nykyisin.

Baana on nykyisin "väliaikainen", kaavavaraus on autojen keskustatunnelille.

Baana on nykyisin ”väliaikainen”, kaavavaraus on autojen keskustatunnelille.


Keskustatunneliissa minun on ollut erityisen vaikea ymmärtää sitä miten keskustan ohitustie auttaisi keskusta-alueen kauppaa. Ohiajamista vartenhan se tunneli rakennettaisiin. Kehäteiden ruuhkat kulkisivat osin Helsinginniemen kautta. Tapiolasta pääsisi suitsaitsukkelaan Sipooseen. Eivät ne autovirrat Stockkalle ohjautuisi – Itiksessä pysäköintikin on ilmaista ja herkku löytyy sieltäkin. Ohikulkuteitä on Suomessa rakennettu jo ihan riittämiin.

Ymmärrän kuitenkin myös keskustan liike-elämän hätää: pääkaupunkiseudun kunnat ovat kaavoittaneet vähän joka suuntaan jättimäisiä kauppakeskuksia. Pasila, Kalasatama, Itis, Cello, Iso Omena, Kamppi – miten käy vanhan ydinkeskustan? Vaikka vain pieni vähemmistö keskustan liikkeiden asiakkaista nykyiselläänkin liikkuu omalla autolla, on heidän ostovoimansa kuitenkin merkittävää. Tätä liike-elämän aiheellista huolta ei pidä ohittaa vain olankohautuksella.

Jos halutaan tarjoata keskustan liikkeisiin hyvä pääsy myös yksityisautoilijoille, pitäisikin puhua saavutettavuudesta eikä keskustatunnelista.

Keskustan alueella on jo nyt lukuisia parkkihalleja, Aleksin alla on huoltotunneli ja sisäänajoja löytyy mm. Elielinaukiolta, Ruoholahdesta ja Kaisaniemestä. Olen antanut kertoa itselleni että oikeastaan kaikki parkkitunnelit ovat yhteydessä toisiinsa. Meillä siis oikeastaan on jo nyt keskustatunneliverkosto, ajo hallista toiseen on vain syystä tai toisesta suljettu.

Mitäs jos luovuttaisiinkin yleiskaavaprosessin yhteydessä turhasta keskustatunnelivarauksesta ja keskityttäisiin sen sijaan olemassaolevan keskustatunneliverkoston sisäänajokäytäviin esim. Sörnäisten rantatien kautta Siltasaarenrannasta? Tällöin keskustan parkkihalleihin pääsisi ajamaan sisään kaikista ilmansuunnista jo ennen ydinkeskustaa. Saavutettavuus paranisi, autollakin pääsisi helposti keskustan kauppoihin – tai nauttimaan laajennetun kävelykeskustan tunnelmasta.
www_sroy_fi_tiedostot_file_Keskustan_huoltotunneli_esitelma_pdf
Pysäköintihallien verkostolla on monia etuja maanalaiseen moottoritiehen verrattuna. Kun ajonopeudet ja liikennemäärät ovat matalammat, ei liikenne tarvitse yhtä mittavia turvajärjestelyjä eikä erillisiä tunneleita per suunta. Kun kyse on pääosin yksityisesti omistetusta pysäköintiluolaverkostosta, voidaan tunneliverkoston rakentaminen rahoittaa pysäköinti- ja käyttömaksuilla verovarojen sijaan – ei tarvita edes uutta tiemaksulainsäädäntöä. Eikä kustannuskaan ole miljardiluokkaa kun verkostosta suurin osa on jo olemassa.

Tekosyyt kävelykeskustan kehittämisen estämiseksi alkavat loppua. Nyt voisi olla hyvä hetki miettiä yhdessä miten ydinkeskustan saavutettavuutta oikeasti parannetaan.