Kaatuvat vanhukset ja ennaltaehkäisy

Isotätini kaatui muutama kuukausi sitten kotonaan. Luitahan siinä murtui. Vastaavat onnettomuudet tuttuja varmaan meille kaikille. Todella ikävää inhimillisesti ja kallista myös yhteiskunnalle.

Iäkkäiden kaatumisvammat ovat yhteiskunnallisestikin merkittävä kysymys. Kaatumis- ja putoamisvammat aiheuttavat 75- 84-vuotiaille yli 14 000 sairaalan vuodeosastohoitojaksoa ja ikäryhmässä yli 85-vuotiaille 11 000 vuodeosastohoitojaksoa vuosittain. Ja koska väki vanhenee, myös pahojen tapaturmien määrä kasvaa. Yhteensä näiden hoitopäivien hinta on yli 350 miljoonaa euroa.

Uusimmassa Mediuutiset-lehdessä raportoidaan kahden vuoden suuresta UKK-instituution tekemästä seurantatutkimuksesta, jossa lisätyn liikunnnan ja D-vitamiinilisän avulla onnistuttiin Tampereella vähentämään riskiryhmään kuuluvien ikäihmisten kaatumavammojen määrää puoleen verrokkiryhmään verrattuna.

Kuva: Pablo Andrés Rivero (Flickr / cc-lisenssi)

Kuva: Pablo Andrés Rivero (Flickr / cc-lisenssi)

Esimerkiksi HUS-piirin alueella on vuosittain noin 1400 lonkkamurtumatapausta, joiden yhteenlasketut hoitokustannukset ovat noin 32 miljoonaa euroa. Aktiivisella ennaltaehkäisyllä tästä olisi mahdollista saada kymmenien miljoonien eurojen säästöt hyvin pienillä investoinneilla.

Valtuustoon on tulossa juuri aloite 70-vuotiaiden ilmaislipuista liikuntapaikoille. Tämä ei ole kuitenkaan fiksu tapa tukea iäkkäiden liikuntaa – ilmaisuus ei houkuttele niitä liikkumaan, jotka eivät liiku, se vain antaa palvelun ilmaiseksi niille, jotka ovat jo valmiiksi aktiivisia. Ja ilmaisuuteen satsaaminen vie varoja toimivammilta konsteilta.

Tärkeää olisi kohdentaa palvelu suoraan niille, jotka apua tarvitsevat. THL:n mukaan tehokkaat keinot ovat:
• Yksilölliseen kaatumisvaaran arviointiin perustuvaa
• Yksilöllisesti suunniteltua, yksilöllisiin vaaratekijöihin kohdennettua
• Moniammatillisesti toteutettua

Kun vanhusten kotiasumista ja tuettua asumista pyritään jatkuvasti lisäämään, tulee pitää huolta myös yleistä kuntoa ylläpitävästä tuesta.

Helsingissä ongelma liittyy myös hallinnon siiloutumiseen. Liikuntavirastossa olisi osaamista kouluttaa ja koordinoida vanhusten liikuntaa, mutta ei resursseja. Eikä sote-puolellakaan ylimääräistä ole – vaikka olisi näytettävissä että tämä tuottaisi säästöjä.

Tässä olisi kuitenkin hyvä esimerkki aidosta tuottavuuden parantamisesta, jota valtuustossa budjetin yhteydessä kaikki vaativat. Ennaltaehkäisy tulee edullisemmaksi kuin lonkkamurtumien hoito sairaalassa. Ja elämäkin olisi mukavampaa tuhansilla vanhuksilla vuosittain.

Perusongelma on se että emme osaa laskea lisääntyviä menoja, vain vähentyviä menoja – vaikutukset eivät näy. Pitäisi osata.Tarvitsemme budjettityökalun, jonka avulla olisi mahdollista ehdottaa budjettilisäystä, jos on riittävän suoraan osoitettavissa että se tuottaisi kokonaisuudelle säästöjä. Tässä tapauksessa varmasti olisi. Raamibudjetointi on hyvä työkalu mutta huono isäntä.

Kaupunginhallitus 30.3.2015

Vaalit lähestyvät mutta kaupunginhallitus pyörii normaalisti. Tällä viikolla kansalaisten aloitteita, lausuntoja lakialoitteista ja vaihemaakuntakaavasta sekä iltakoulu ”Helsinki LED” -hankkeesta ja ulkovalaistuksesta.

Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 8.4.2015 Kaj / Kunnan asukkaan aloite Lasipalatsin sisäpihan (vanhan linja-autoaseman) elävöittämiseksi

ok. Vastaus ympäripyöreä, mutta alueen kehittäminen tulee tänä vuonna muuttumaan merkittävästi kun Amoksen hanke käynnistyy. Jahka ne ”kumpareet” ovat siinä, niin katsotaan mitä sinne sitten ylipäätään sopii…

2 V 8.4.2015 Kaj / Kunnan asukkaan aloite Tuulivoimaa Helsinkiin! – Yes in my backyard!

ok. Tuulivoiman periaatteet tarkastellaan yleiskaavan yhteydessä tänä vuonna.

3 V 8.4.2015 Kaj / Kunnan asukkaan aloitteet Hakaniemen sillan korvaavasta tunnelivaihtoehdosta

ok. Kruununhaan asukasyhdistys r.y. ja Stadin rantaryhmä ehdottavat Hakaniemen sillan (eli sen Merihaan kohdalla olevan) korvaamista tunnelilla. Hakaniemen tuolle alueelle on suunnitteilla merkittävää täydennysrakentamista. Osa tästä mahdollistuu kun nykyinen silta on purettava – se alkaa tulla teknisen ikänsä päähän. Esittelijä toteaa että ”sisältö täsmentyy alueen kaavatyön myötä”, mutta lienee melko selvää että silta on tunnelia edullisempi vaihtoehto.

4 V 8.4.2015, Sj / Kunnan asukkaan aloite uimahallien ja kuntosalien ilmaiskorteista 70 vuotta täyttäneille

ok. Esittelijä ei puolla ilmaista lippua yli 70-vuotiaille. ”Kokemusten mukaan maksuton liikunta ei suoraan saa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia henkilöitä aktivoitumaan liikunnan harrastamiseen.” Eläkeläisille on jo alennettu maksuluokka. Tämän lisäksi on hyvä muistaa että kaikki vanhukset tai eläkeläiset eivät ole varattomia.

5 V 8.4.2015, Ryj / Kunnan asukkaan aloite Kaisaniemen metroaseman pohjoisen lippuhallin ja sisäänkäyntien rakentamisesta

Hankkeen edellyttämät investoinnit ovat yli 10 milj. euroa. Esittelijän mukaan matkustajien saamat palvelutasohyödyt, joita ovat lähinnä matka-aikahyödyt, eivät vastaa investoinnin kustannuksia, joten hanke ei ole kannattava.

Olen itse hiukan toista mieltä. Kyllä se metron sisäänkäynti Liisankadun kulmalla kummasti lisäisi koko sen nurkan elävyyttä. Kustannus toki kova hyötyyn nähden.

3 Kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaaminen Oulussa 26.-27.5.2015

ok. Säännölliset tapaamiset ovat olleet ihan hyödyllisiä – tilanne ja ongelmat isoissa kaupungeissa usein saman kaltaisia. Syksyllä kokous oli Turussa, nyt Oulussa.

4 Oikaisuvaatimus tietotekniikkapäällikön hankintapäätökseen asiassa Valvontakamerat ulkokäyttöön H123-14

ok. ”Hankintaoikaisuvaatimuksen hyväksymiseen ei ole hankintalain mukaisia perusteita. Hankintaoikaisuvaatimus on hylättävä.”

5 Tasa-arvotoimikunnan raportti toiminnastaan 2013-2014

ok. Merkitään tiedoksi. Tasa-arvotoimikunta ehdottaa perustettavaksi ilmeisestikin poikkihallinollista lautakuntaa:

Tasa-arvotoimikunta esittää pohdittavaksi mahdollisuutta perustaa Helsingin kaupunkiin tasa-arvo ja yhdenvertaisuuslautakunta (vrt. Human Rights – office esimerkiksi Reykjavikin kaupungissa), jonka alaisuuteen kerättäisiin yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain täytäntöönpano kunnan tasolla. Sukupuolten tasa-arvoa voitaisiin käsitellä lautakunnan jaostossa. Lautakunnalla pitäisi olla oma määräraha sekä virkamieskunta käytössään.

Oma lautakunta olisi kuitenkin aika erikoinen ratkaisu Helsingin hallintomallissa. Pikemminkin pyrkimys on ollut toiseen suuntaan. Ehkäpä kaupunginhallituksen johtamisjaosto voisi ottaa kantaa tähän valmistellessaan johtamisen uudistusta?

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle hallituksen esityksestä laiksi kaupunkiraideliikenteestä

ok. Taustalla tarve kehittää lainsäädäntöä kun metro alkaa liikennöidä useamman kunnan alueella ja raitioliikennekin leviämässä vähitellen muihin kaupunkeihin! Lausunto pitää uutta sääntelyä perusteltuna, mutta esittää hyviä perusteluja sille että raitioliikenteen osalta yksityiskohtia tulisi vielä tarkastella uudella ja ulottaa sääntely ensi vaiheessa vain metroliikenteeseen.

Säätelyn käyttöönoton kustannuksiksi arvioidaan noin miljoona euroa ja vuotuiskustannuksiksi alle 200 000€. #normitalkoot, anyone?

2 Lausunto ehdotuksesta Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021

ok. Lausuntoa valmistelleiden lautakuntien arviot suunnitelmasta kiittäviä. Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvien esiintymisen todennäköisyyttä tai tulvien vahingollisia seurauksia. ELY-keskus ja ”Helsingin ja Espoon” tulvaryhmä hoitavat työtä Uudellamaalla. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy suunnitelman loppuvuodesta 2015

3 Iltakouluasia: Helsinki LED-hankkeen selvitys ledeihin siirtymisen aikataulusta ja kustannuksista
4 Iltakouluasia: Helsingin ulkovalaistuksen tarveselvitys

Mielenkiintoista!
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2015_Kanslia_2015-03-30_Khs_13_El_1731E67F-3204-45EB-AC51-14C4A6E846BD_Liite_pdf
Vaihtoehto kolme on kallis, mutta toisaalta vähentäisi 56 % Helsingin kaupungin julkisen ulkovalaistuksen nykyisestä sähkönkulutuksesta! Aika vaikuttavaa teknistä kehitystä. Ennemmin tai myöhemmin tuollaiseen mentäneen.

5 Lausunto YVA-menettelyn soveltamisesta Vuosaaren meriväylän ja sataman syventämishankkeessa

ok. Ympäristökeskuksen mukaan ”hankkeen vaikutukset on riittävästi tiedossa ja selvitetty muiden lakien mukaisissa menettelyissä”. Tästä voi olla myös eri mieltä Väylän syventämishanke edellyttää yhteensä noin 1,3 milj.m3 ruoppauksia ja louhintaa. Skaala siis mittava.

SIVISTYSTOIMI

1 Sopimusten tekeminen yksityisten koulutuksen järjestäjien ja valtion kanssa psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä

ok. Helsingin pitää tuoreen lain mukaisesti vastata psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä myös yksityisille ja valtion oppilaitoksille, jollei ”koulutuksen järjestäjä päätä järjestää näitä palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan”.

Kaupunki tiedusteli 41:ltä järjestäjältä kuinka he aikovat vastuun hoitaa. Noin puolet toivoi Helsingin hoitavan ja noin puolet puolestaan itse siten että kaupunki korvaa koulutuksen järjestäjälle ko. palveluiden järjestämisestä. Nyt päätetään siitä, millaisia korvauksia maksetaan.

Sopimus on tällä erää voimassa vain vuoden 2016 loppuun, sillä sote-uudistus voi hyvinkin muuttaa kokonaisuutta.

Esittelijän mukaan talousarvioon tehty määrärahavaraus riittää kokonaisuutena kattamaan toisen asteen palvelujen rahoituksen, sillä tukeminen vähentää vastaavasti kaupungin itse järjestämien palvelujen tarvetta.

Opetuslautakunta oli yksimielisesti esityksen takana.

2 Vuokrasopimuksen jatkaminen Natura Viva Oy:n kanssa Vuosaaren
melontakeskuksen maa-alueesta

ok. Jälleen tällainen päätös kaupunginhallituksessa vain, jotta voivat solmia 15 vuoden sopimuksen, joka puolestaan mahdollistaa toimijalle opetus- ja kulttuuriministeriön tuen hakemisen. Johtosääntö mahdollistaa liikuntalautakunnalle sopimusten solmimisen vain 10 vuodeksi. Olisiko tässä johtosäännön rukkaamisen paikka?

3 Uusien virkojen perustaminen opetusvirastoon

ok! 40 uutta luokanopettajan ja 20 erityisopettajan virkaa! Lisäksi yksi apulaisrehtori ja 8 lehtoria Stadin ammattiopistoon.

4 Opetustoimen palveluverkon kehittämisen tavoitteet

ok. Opetustoimen palveluverkko – eli suomeksi missä koulut sijaitsevat ja minkä kokoisia ne ovat – on yksi kuntapolitiikan kuumimpia tunteita herättävistä keskustelunaiheista.

Palveluverkon kehittämisen tulisikin olla suunnitelmallista ja perustua selkeisiin ja johdonmukaisiin tavoitteisiin. Esitetyt linjaukset ovat mielestäni sellaisia. Toivon mukaan näiden kautta edeten päätöksenteko ei näytä aivan niin poukkoilevalta kuin miltä se varmasti on näyttänyt.

Esitys on opetuslautakunnan esityksen mukainen. Opetuslautakunta oli yksimielinen.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi

Pöydälle jotta ehditään tutustumaan. Lausunnosta puuttuu ainakin jotain varhaiskasvatuslautakunnan tekemiä muutosesityksiä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Lausunto Helsingin Hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä 10.12.2014 § 411 tehdyistä valituksista asemakaava-asiassa (piirustus 12248 Vuosaaren voimalaitosalue)

ok. Valtuuston päätöksestä valitettu. Todetaan että maankäyttö- ja rakennuslain mukaan mentiin ja valitus aiheeton.

2 Lausunto Uudenmaan liitolle Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Lausunto ottaa voimakkaasti kantaa mm. Ramsinniemen rakentamiseen ”yleiskaavan mukaisesti” jo ennen kuin yksikään poliittinen elin on tehnyt päätöstä yleiskaavaluonnoksesta tai sen valinnoista. Ei näin. Tulemme tekemään vastaesityksen Ramsinniemen ja Vartiosaaren osalta.

Liikenteenvalvontaan resursseja siviilipalvelusmiehillä

Jätän tänään valtuuston kokouksessa oheisen aloitteen.

Helsingin liikenteessä loukkaantui viime vuonna 459 henkilöä ja kuoli 5. Helsingissä on tällä hetkellä neljä ylinopeuksia ja punaista päin ajamista automaattisesti valvovaa kameralaitteistoa. Kaupunki on hankkinut laitteet omalla kustannuksellaan Helsingin poliisilaitoksen eli valtion käyttöön.

Liikennevalvonta on laissa osoitettu poliisille ja automaattivalvontalaitteistojen investointikustannuksia suurempi ongelma onkin se, että poliisilla ei ole tarpeeksi resursseja kaupungin hankkimien nykyisten kameroiden käyttämiseksi. Helsingin kaupunki on pyrkinyt tukemaan poliisia hankkimalla em. kamerat, mutta käyttöaste on jäänyt hyvin matalaksi (4 – 5 %). 95% rikkeistä jää siis valvomatta.

liikennetta_helsingissäSelitykseksi Poliisi on tarjonnut resurssipulaa – automaattiseen liikenteenvalvontaan ei vain ole ihmisiä kun Poliisinkin on pitänyt säästää.

Me allekirjoittaneet valtuutetut ehdotammekin että Helsingin kaupunki selvittäisi mahdollisuudet siihen että Helsinki maksaisi kolmen siviilipalvelusmiehen kustannukset Poliisin liikenneturvallisuuskeskukseen tekemään liikennevalvontaa.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että Helsingin automaattinen nopeusvalvonta lisääntyisi merkittävästi ja liikenneturvallisuus vastaavasti paranisi. Tapausmäärinä tämä tarkoittaisi nousua noin 30 000 tapausta vuodessa nykyisen tason ollessa noin 30 000. Nousua siis 100%.

Kustannus kolmesta siviilipalvelusmiehestä olisi noin 30 000€ per vuosi. Kaupungin ei myöskään tarvitsisi sitoutua päätökseen kuin siviilipalvelusmiehen palveluajaksi kerrallaan (11kk).

Johdon irtisanomissuojasta

Poliisihallinnon rakennetta uudistettiin jokunen vuosi sitten. Tehokkuutta tavoiteltiin. Lopputulos oli melkoinen pannukakku:

Tutkimuksessa nousi selkeästi esille se, että organisaation historiallisella taustalla on merkittävä vaikutus käytettyihin organisaatio- ja johtamisrakenteisiin. Uudistusta näytti ohjaavan juuri nämä historialliset rakennemallit. Tämän historiallisen rakennemallin tuloksena syntyi poliisihallintoon Suomen itsenäisyyden ajan raskain hallinto, vaikka tavoitteet olivat täysin toisensuuntaiset.

….

Tuottavuusohjelmassa hallintoa ja tukipalvelutehtäviä piti keventää, mutta juuri näitä osa-alueita vahvistettiin sekä määrällisesti että palkkauksellisesti.

Valitettavan usein kuulee vastaavia tarinoita. Suomessa julkisella sektorilla ”rakenneuudistus” tarkoittaa helposti vain laatikkoleikkiä, jossa pyöritellään palikoita, mutta tehokkuus ei lisäänny. Hallinnon koko saattaa jopa kasvaa kun joihinkin tehtäviin on pakko rekrytä uusia ihmisiä.

Tehokkuusnousut ovat jääneet usein saavuttamatta myös kuntaliitosten yhteydessä. Jos kuvitellaan että pääkaupunkiseudun kunnat yhdistettäisiin selvitysmiesten esityksen mukaisesti, olisi meillä käsissämme ainakin viiden vuoden irtisanomissuojan ajan kaikkien kuntien koko johto ja keskijohto. 5 kaupunginjohtajaa, toista kymmentä apulaiskaupunginjohtajaa, 5 sote-päällikköä, 5 opetustoimen johtajaa, viisi liikennesuunnittelupäällikköä jne. Viisi vuotta on pitkä aika mille tahansa organisaatiolle elää tupla-, tripla- tai jopa kvintettimiehityksellä – käytännössä mitään säästöjä ja parempaa organisaatiomallia ei tuona aikana voida toteuttaa. Ja leikkaukset kohdistuvat kuntalaisten palveluihin. Minä leikkaisin mieluummin hallinnosta.

Helsinki on 90-luvulla tehnyt periaatepäätöksen että kaupunki ei irtisano. Tällä päätöksellä on samanlaiset negatiiviset vaikutukset tehokkuuden aitoon parantamiseen kuin irtisanomissuojalla kuntaliitosten yhteydessä.

Freelance- ja pienyrittäjätaustalta ponnistavana minun on ollut todella vaikea ymmärtää tätä absoluuttista irtisanomissuojaa. Työpaikkoja syntyy ja häviää. Se on ihan luonnollista. Rakenteita on pakko uusia ja toisinaan se tarkoittaa myös henkilöstömuutoksia. Sitä se valtuuston usein peräänkuuluttama aito tehokkuuden kasvattaminen tarkoittaa – ainakin yksityisellä sektorilla. On turha kuvitella että kestävyysvaje näperellään umpeen vain paremmilla tietojärjestelmillä.

Erityisen käsittämätöntä on irtisanomissuojan ulottuminen kaupungin aivan jokaiseen työntekijään, jopa yli 10 000 euroa kuussa tienaaviin virastopäälliköihin. Jo näiden muutaman vuoden aikana olen nähnyt, miten äärimmäisen tarpeellisia organisaatiomuutoksia on tehty jopa vuosia myöhässä osastopäälliköiden eläköitymistä odoteltaessa. Ja jälleen säästöt kohdistuivat kuntalaisten palveluihin hallinnon sijaan.

Minä uskon julkiseen sektoriin. Uskon että se voi toimia aivan yhtä tehokkaasti kuin yksityinenkin. Ja tiedän että Helsingin kaupungilla on valtavan pätevää, motivoitunutta ja fiksua henkilöstöä. Mutta jotta julkinen sektori voisi toimia yhtä tehokkaasti kuin yksityinen, on sen johtamiselle annettava samat työkalut. Näistä irtisanomisen mahdollisuus on yksi.

Kaupungin kasvaessa työntekijöitä tietenkin tarvitaan lisää, etenkin suorittavalla tasolla. On myös selvää että esim. siivoajalla, sairaanhoitajalla tai opettajalla on selvästi heikommat mahdollisuudet vaikuttaa työnsä tehokkuuteen kuin virastojen johdolla ja keskijohdolla. Helsingin käytäntöä perustellaan usein ”hyvällä työnantajuudella”. Mielestäni hyvää työnantajuutta on myös mahdollisuus tehdä tarpeellisia muutoksia johtorakenteeseen ja johtoportaaseen.

Ehdotankin että Helsingin tulisi luopua virastojensa päällikkö- ja osastopäällikkötason virkojen absoluuttisesta irtisanomissuojasta. Suorittavan tason irtisanomissuojaan ei ole tarvetta puuttua.

Päällikkötason tehtäviin olisi mahdollista solmia ns. ”toimitusjohtaja-sopimukset”, joista irtisanominen on helpompaa. Nämä ymmärtääkseni hyväksyy johtavalle tasolle myös ay-liike.

Samalla virastoa johtavan lautakunnan vastuu muuttuisi hallitustyöskentelyn suuntaan. Nythän on täysin mahdollista että lautakunta on menettänyt luottamuksensa viraston johtoon, mutta tilanne on lukossa aina vapaaehtoiseen eläköitymiseen saakka, johon voi mennä jopa vuosikymmeniä. Virastopäällikköä kun ei voi edes siirtää toisiin vastaaviin tehtäviin! Lautakunnalla tulee olla mahdollisuus irtisanoa viraston johto tarvittaessa. En usko että näin radikaalia toimenpidettä usein tarvitaan, mutta mahdollisuus olisi oltava.

Pähkinänkuoressa irtisanomissuojan vahvuus voidaan päätellä palkkakuitista. Jos liksa on yli 6000€ kuussa, pallin pitää olla kiikkerä. Tämä olisi kaikkien etu, niin henkilöstön, poliittisten päättäjien kuin kuntalaistenkin.

Kaupunginhallitus 9.3.2015

Tällä viikolla kaupunginhallituksessa todella lyhyt lista kun raami on pöydällä. Merkittävimpänä opetustoimen uuden johtajan valinta kohti valtuustoa ja ”Helsinki Suomen yritysmyönteisin kaupunki” -toimenpideohjelma. Koko lista liitteineen löytyy täältä

SIVISTYSTOIMI

1 V 25.3.2015, Opetustoimen johtajan virkaan ottaminen

ok! Kerrankin opetustoimesta päätöksiä, jotka ovat sekä hyviä että yksimielisiä! Esitämme valtuustolle opetuslautakunnan yksimielisen esityksen mukaisesti filosofian maisteri Liisa Pohjolaisen valintaa opetustoimen johtajan virkaan 1.4.2015 lukien 9874,60 euron suuruisella palkalla. Mainiota.

Toivottavasti saadaan parempaa hallintoa ja muutosjohtamista. Tämä vaatii sitten meiltä poliittisilta päättäjiltä myös rohkeutta tukea muutoksia.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Helsingin kaupungin pelastuspalvelusuunnitelman hyväksyminen ja pelastuspalveluneuvottelukunnan asettaminen kaupunginhallituksen toimikaudeksi

ok. Suuronnettomuuksien torjuntaa koskevaa koordinointia.

4 Helsinki Suomen yritysmyönteisin kaupunki -toimenpideohjelma

ok. Toimenpideohjelmaan voi tutustua täällä. Ohjelma näyttää minun silmiini asialliselta. Avaintoimialoiksi on valittu hyvinvointi ja terveys (Life Science), matkailu ja tapahtumat, muotoilu ja ns. älykäs kaupunki: ICT-alat ja digitaalinen talous sekä ympäristöliiketoiminta.

Ohjelma pitää sisällään monia asioita, joista on ollut puhetta monessa yhteydessä. Näen itse että esim. toimenpide:

”4.2. Selvitetään yhdessä kaupungin ja yksityisten kiinteistönomistajien ja kiinteistöjä hallinnoivien tahojen kanssa mahdollisuudet toteuttaa pienten osaamisintensiivisten yritysten tarpeisiin soveltuva ”matalan kynnyksen yritystalo”, joka toimisi samalla tilojen käyttöön ja hallintaan liittyvien ratkaisujen kehitysalustana.”

voisi osaltaan auttaa tilojen väliaikaiskäyttökysymyksissä.

Samaten ohjelmassa esitettään että päätöksenteossa otettaisiin huomioon nykyistä paremmin ”laajoja taloudellisia vaikutuksia”.

Päätöksenteon tueksi on tarpeellista arvioida merkittävien maankäyttö- ja rakentamishankkeiden laajoja taloudellisia vaikutuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi vaikutukset tuotantoon ja arvonlisäykseen, työllisyyteen, verotuloihin ja maksuihin sekä hankkeen kaupungille aiheut- tamiin kustannuksiin ja investointitarpeisiin. Lisäksi esimerkiksi liikenteeseen, maankäytön suunnitteluun, energiantuotantoon tai kulttuuriin liittyvissä hankkeissa syntyy erilaisia vaikutuksia, joiden syy-seuraussuhteita tulee kuvata sekä mahdollisuuksien mukaan esittää arvio vaikutusten suuruudesta. Pelkkä tuotanto-, työllisyys- ja verotulovaikutuksen arviointi ei useinkaan ole mielekästä.”

Tämäkin monella tapaa hyvä juttu, mutta toisaalta täytyy pitää huolta siitä että mallista ei tulee epämääräistä automaattia, jolla mikä tahansa hanke saadaan näyttämään kannattavalta. On kuitenkin aika selvää että kokonaisetu voi usein olla täysin eri asia kuin suoraan viivan alla näkyvä luku joten pohdinta todella tarpeellista.

Tätä kehuisin erityisesti:

11.2. Selvitetään yhteistyössä Veroviraston, Kelan, Maahanmuuttoviraston, Poliisin, ELY-keskuksen, TE-toimiston ja maistraa- tin sekä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa mahdollisuudet perustaa Helsinkiin ns. International House of Helsinki Region, jossa yritykset ja maahan tulevat työnhakijat voivat hoitaa yhdessä palvelupisteessä kaikki viranomaisasiointiin liittyvät lupa-asiat.

Tämä olisi todella tarpeen. Tällä hetkelle mm. yhtä ja samaa elinkeinonharjoittajan oleskelulupaa käsittelee neljä eri viranomaista: 1) paikallispoliisi tai edustusto hakemuksen vastaanottajana 2) alueellinen ELY-keskus lausunnon antajana 3) Uudenmaan ELY-keskus osaratkaisun tekijä ja 4) Maahanmuuttovirasto oleskeluluvan myöntäjänä tai hylkääjänä.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Maantien 101 (Kehä I) meluntorjunnan parantaminen Sepänmäen kohdalla, tiesuunnitelma, Helsinki
2 Valtatien 7 (Porvoonväylä) meluntorjunnan parantaminen Jakomäen kohdalla, tiesuunnitelma, Helsinki

ok. Meluntorjuntaa kehällä 777 300 eurolla ja 1,22 miljoonalla Jakomäen kohdalla Porvoonväylällä. Valleissa voidaan hyödyntää ylijäämämassoja muualta, joten hanke kaupungille edullinen.

SIVISTYSTOIMI

1 Laajasalon liikuntapuiston kenttäalueen vuokraaminen Laajasalon jalkapallonurmi Oy:lle

ok. Kaupunginhallitus päättää tästä sen vuoksi että Opetus- ja kulttuuriministeriö edellytyksenä liikuntapaikkarakentamistukea varten on joko maan omistaminen tai vähintään 15 vuoden maanvuokrasopimus. Liikuntalautakunnalla on johtosäännön mukaan oikeus solmia vain 10 vuoden sopimuksia. Päätös liikuntalautakunnan esityksen mukaisesti.