Kaupunginhallitus 5.8.2013

Kaupunginhallituksen kesätauko päättyy huomenna vaikka ulkona vielä paistaakin aurinko. Kieltämättä juuri nyt istuisin mieluummin puistossa dekkari kädessä kuin työpöydän ääressä lista nenässä…

Listalla on mm. asemakaavamuutoksia, mielenkiintoisimpana ehkä Taivallahden kasarmit ja vastauksia ponsiin. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 28.8.2013, Oulunkylän eräiden korttelien sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12154, Kuusikkopolun ympäristö)

ok. Maunulaa sekä suojellaan että täydennysrakennetaan. Molemmat hyviä tavoitteita.


Asemakaavan muutoksen tavoitteena on uusien asuntojen rakentaminen olemassa olevien palvelujen läheisyyteen, koulun laajentamisen mahdollistaminen ja nykyisen koulurakennuksen suojelu sekä Maunulan Kansanasunnot Oy:n rakennuskokonaisuudesta vielä suojelematta olevan tontin ja sen rakennusten suojelu asemakaavalla.

Jos tästä jotain mussuttamista olisi, niin se, että nyt suunniteltu täydennysrakentaminen on alkuperäistä 1950-luvun rakennuskantaa tehottomampaa. Olisi toivottavaa että täydennysrakentaminen olisi ainakin yhtä tehokasta, mieluummin tehokkaampaa. Myös koko kaavaan olisi voinut piirtää taloja lisää. Lisäksi yhteiskoulun edustalla olevan parkkipaikan säilyminen kaavassa ihmetyttää. Eikö sitäkin olisi voinut gryndata?

maunula_kaava

Ymmärrän halun säilyttää lähimetsää, mutta toisaalta tuolta koulun nurkalta on vain noin 400 metriä Keskuspuistoon.

2 V 28.8.2013, Kaarelan puisto- ja lähivirkistysalueen asemakaavan muuttaminen (nro 12097, Kaarelan jäähalli)

Kaarelaan suunniteltu jäähalli on herättänyt paljon keskustelua:


Hanke tuli vireille jo vuoden 2011 alussa mutta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annetun palautteen johdosta sekä niitä että luonnoksia tehtiin kaksi. Hanke on jakanut mielipiteet selkeästi. Luonnoksesta saatiin 199 mielipidettä, joista 67 oli samansisältöisiä ja noin 800 ihmistä vastusti adressilla rakentamista. Puoltavia kirjeitä oli 40 ja puoltavan adressin kirjoitti vastaavasti noin 1800 ihmistä. Kaarelaseura r.y. kannatti rakentamista, Kaarelan Omakotiyhdistys puolestaan vastusti. Urheilu- ja liikuntaväki on kannattanut hanketta, mutta mm. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys vastustanut.

Screenshot_8_4_13_4_35_PM

Kun kaavaa käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa viime keväänä, niin Osmo Soininvaara kommentoi sitä blogillaan seuraavasti:


Meni läpi yksimielisesti ja kiitoksin kaavoittajalle hyvästä työstä. Jos se on laitettava johonkin, niin tähän. Siitä on erimielisyyksiä, onko rakentamiselle uhrattava alue nyt viheralue vai liikennevihreää. Ylemmät elimet sittyn päättävät, rakennetaanko tätä. On muun muassa se 435 miljoonan euron investointikatto, josta päätettiin viikonloppuna.

Eli nyt päätetään kaavasta eikä rakentamisesta. Voi hyvinkin olla että raha rakentamiseen on tiukemmassa. Olen kallistumassa Oden kannalle, eli jos jonnekin, niin tuonne. Bussit sinne ainakin vievät näköjään ihan kohtuullisesti.

Tältä paikka näyttää Google Mapsissa:

Screenshot_8_4_13_4_30_PM

3 V 28.8.2013, Länsisataman korttelin 20801 ja sitä palvelevien maanalaisten tilojen vuokraus- ja myyntiperusteet

ok. Vuokrataan tontteja niin pysäköintilaitoksia, jäteputkilaitosta kuin asuntojakin varten.

4 V 28.8.2013, Käpylän korttelin nro 25878 tontin nro 7 vuokrausperusteiden muuttaminen

ok. Vahvistamme uudet vuokrausperusteet tontille kun sille ei rakennetakaan Hitasia tai ARAa, vaan vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.

5 V 28.8.2013, Myllypuron ja Rastilan asunto- ja autopaikkatonttien vuokrausperusteet (Tontit 45129/5, 45146/6 sekä 54033/9, 12 ja 13

Tonttien luovuttamisen mahdollistamiseksi niille tulee vahvistaa vuokrausperusteet ja siitä nyt päätetään. Myös autopaikkatonttien vuokrasopimusta ehdotetaan solmittavaksi 31.12.2075 saakka.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Valtionperinnön hakeminen Helsingin kaupungille

ok. Yksityishenkilön, jolla ei ole ollut perillisiä tai testamenttia, perintö menee valtiolle. Perintökaaren säännösten mukaan kuitenkin sillä kunnalla, jossa perittävä viimeksi asui, on mahdollisuus hakea omaisuutta itselleen. Nyt perintöä pyydetään käytettävän erityisesti ”erityisesti katuväkivallan vastaiseen työhön”.

4 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Jätkäsaaren esirakentamista ja pilaantuneen maaperän kunnostamista varten

ok. Tällä kertaa noin viidellä miljoonalla.


”Rakennusvirasto on jatkanut Jätkäsaaren esirakentamis- ja maaperän kunnostustoimenpiteitä päätettyjen suunnitelmien mukaisesti. Toteutusalueeseen kuuluu esirakentamista, massojen välivarastointia ja käsittelyä, maaperän kunnostusta ja tonttialueiden rakentamiskelpoiseksi saattamista Länsisatamaan kuuluvilla Saukonpaaden, Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren alueilla.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Sitten vastauksia muutamiin toivomusponsiin. Hiukan kesäterässä on ollut esittelijäkin.

1 Valtuutettu Mari Holopaisen toivomusponsi pysäköintipaikkojen tehokkaasta käytöstä mm. vuorottaispysäköinnin avulla

ok. Nämä kaksi Marin pontta liittyvät Töölön pysäköintilaitokseen, ei pysäköintipaikkoihin yleensä.

Todetaan että:


”Toimistokäyttöä lukuun ottamatta muiden toimintojen huippukuormitus kohdistuu ilta-aikaan. Lisäksi eri toiminnoille varatut paikkamäärät ovat hyvin eri suuruiset, koska laitoksen noin 800:sta paikasta 600 on varattu asukaspysäköintiin. Tällöin vuorottaispysäköinnin järjestäminen on monin verroin haasteellisempaa.”

”Haasteellisempaa” ehkä, muttei todellakaan mahdotonta. Teknologisia ratkaisuja tällaiseen pitäisi kyllä olla olemassa.

2 Valtuutettu Mari Holopaisen toivomusponsi maanpäällisen pysäköintitilan vapauttamisesta torikäytölle ym. Töölössä

ok. Todetaan että ”pysäköintilaitoksen valmistuttua kaupunkisuunnitteluvirasto laatii alueelle uuden suunnitelman pysäköinnin ja muun yleisten alueiden käytön yhteensovittamiseksi”.

3 Valtuutettu Sanna Vesikansan toivomusponsi asemakaavan nro 12080 townhouse-tonttien soveltuvuudesta ryhmärakentamiseen

ok. Vastauksessa todetaan että:


Molemmat lautakunnat toteavat, että kyseiset korttelit soveltuvat huonosti ryhmärakentamiseen. Syynä on se, että korttelit ovat suuria, Haakoninlahdenlaiturin varsi 7 700 k-m2 ja Wiirinlaiturin varsi 7 650 k-m2 ja asemakaava edellyttää monia joko yhdessä tai samanaikaisesti tehtäviä rakennustoimenpiteitä useille kymmenille asunnoille.

Asemakaava edellyttää mm. yhteisiä pihoja, yhteistä pysäköintilaitosta pihakannen alle ja pihapiireittäin yhteisiä saunoja ja terasseja. Rakennukset tulee rakentaa kiinni toisiinsa ja myös palomuurit ja kellarit ovat yhteisiä. Rakentaminen edellyttää tiukkaa koordinaatiota ja samanaikaisuutta, mitä on vaikea edellyttää omatoimirakentajilta.

Kokemus on osoittanut, että ryhmärakentamiseen soveltuvat parhaiten sellaiset tontit, joissa sallitaan yksilöllisiä ratkaisuja ja joissa rakentaminen voi sujua omaan tahtiin muista tonteista riippumatta ja että rakennukset ovat toisistaan erillisiä. Mikäli rakennukset kytketään toisiinsa, ne tulisi voida toteuttaa muutaman asunnon kokonaisuuksissa.

No niin kai sitten. Voisi kuvitella että että toisiinsa kytkettyjen rakennusten kohdalla rakentamista helpottaisi yhteinen normisto? Mitenkähän tämmöinen on onnistunut Newcastlessa?

newcastle_talorivi

4 Maankäyttösopimus Senaatti-kiinteistöjen kanssa (Taivallahden kasarmialue, Pohjoinen Hesperiankatu, Mechelininkatu)

Tää on hieno juttu!

Kaavamuutos nro 12193 mahdollistaa Taivallahden kasarmien muuttamisen palvelutoimintojen käyttöön, asumiseen, vanhusten asuntolakäyttöön ja päivittäistavarakaupan käyttöön kaavamuutoksessa osoitetuilla tonteilla.

Screenshot_8_4_13_5_32_PM

5 Yleisten rakennusten tontin varaaminen Espoon Viherlaaksosta SATO-Asunnot Oy:lle asemakaavamuutoksen laatimista ja muodostettavan asuinkerrostalotontin tai tonttien luovuttamista varten (tontti 61009/1)

Helsinki omistaa tontin ja huonokuntoisen huvilan Espoosta ja molemmista halutaan eroon. Ja näin tässä ehkä tehdään vielä vähän voittoakin.


Varaus edistää kaupungin tavoitetta luopua itselleen tarpeettomasta kiinteistöomaisuudesta. Asemakaavan vahvistuttua kaupungilla on tarkoitus myydä varauksensaajalle tai tämän määräämälle muodostettavissa olevat, kerrostalorakentamiseen soveltuvat tontit luovutusajankohdan käyvästä hinnasta. Kaupungin ei hallinto- ja kiinteistöverotussyistä ole tarkoituksenmukaista omistaa ulkokunnissa sijaitsevia vuokratontteja.

6 Käpylän korttelien 25001 ja 25002 rakennuskiellon pidentäminen (nro 12208)

ok.


Alueelle tullaan tekemään asemakaavan muutos, jossa alueen ja rakennusten suojelu otetaan huomioon sekä asemakaavamerkinnät ja määräykset ajantasaistetaan. Työ sisältyy kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmaan. Asemakaavan muutosluonnos tultaneen esittelemään kaupunkisuunnittelulautakunnalle loppuvuodesta 2013. Rakennuskielto on tarpeellinen, jotta kaavoitusprosessin aikana voitaisiin turvata suojeluarvojen säilyminen mm. rakennuksia peruskorjattaessa.

7 Lauttasaaren eräiden tonttien ja venesatama-alueiden rakennuskiellon pidentäminen (nro 12214)

ok.


Alueelle tullaan tekemään asemakaavan muutos, jossa alueen ja rakennusten suojelu otetaan huomioon sekä asemakaavamerkinnät ja -määräykset ajantasaistetaan. Työ sisältyy kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmaan. Asemakaavan muutosehdotus on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuoden 2015 aikana.

Valtuusto 19.6.2013

Huomisen keskiviikon valtuusto lienee sutjakampi kuin muutama edellinen kokous kun listalla ei ole suuria tunteita herättäviä kysymyksiä Roihuvuoren ala-astetta lukuunottamatta eikä valtuustoaloitteita. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

3 Helsingin Energian vuoden 2012 toteutumaton sitova tavoite

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 3.6..

TARKASTUSLAUTAKUNTA

4 Tarkastuslautakunnan ehdotus kaupunginvaltuustolle vuoden 2012 arviointikertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen käsittelystä sekä vastuuvapaudesta vuodelta 2012

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 13.5. Tiivistelmän tiivistelmä:

Talousarvion 101 sitovasta toiminnallisesta tavoitteesta toteutui 77 (76 %) ja 70 sitovasta taloudellisesta käyttötalouden tavoitteesta toteutui 52 (74 %). Sitovia investointitavoitteita oli 69, joista 50:n osalta talousarviomääräraha ei ylittynyt (72 %).

5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 23.5..

On tää meidän kaupunki vaan aivan valtaisa apparaatti. Toimintakulut kokonaisuudessaan noin 4,56 miljardia euroa. Koko tilinpäätös löytyy täältä. Muutamia poimintoja:

– Vuoden 2012 tilikauden tulos oli 145,0 milj. euroa ja ylijäämä 138,9 milj. euroa. Tulos muodostui 104 milj. euroa talousarviota paremmaksi erityisesti talousarviota paremmasta toimintakatteesta peruspalveluntuotannossa, talousarviota suuremmista valtionosuustuloista, talousarviota pienemmistä korkomenoista sekä talousarviota suuremmista maanmyyntituloista Kamppi-Töölönlahti -alueella.

– Verotuloja kertyi 19,0 milj. euroa (0,7 %) enemmän kuin vuonna 2011. Kunnallisveroa kertyi 88,3 milj. euroa (4,0 %) ja kiinteistoöveroa 2,2 milj. euroa (1,2 %) enemmän kuin edellisvuonna, yhteisöveron määrä pieneni 71,5 milj. eurolla (-21,3 %).

– Vuoden 2012 investointimenot olivat 649,6 milj. euroa. Liikelaitosten investoinnit olivat yhteensä 166,9 milj. euroa ja muun toiminnan investoinnit 482,7 milj. euroa.

– Lainakanta on kasvanut vuodesta 2008 vuoteen 2012 lähes kaksinkertaiseksi. Vuonna 2012 lainakanta pieneni 84,6 milj. euroa edellisestä vuodesta.

– Lainaa on nyt 1986€ per asukas eli yhteensä 1,2 miljardia euroa.

6 Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen valinta

ok. Jouko Kajanojan tilalle Joonas Leppänen.

7 Poliisin neuvottelukunnan jäsenen ja varajäsenen valinta

ok. Markus Kalliolan tilalle Taina-Maaria Heikkilä ja Heikki Kaislanen Taina-Maaria Heikkilän tilalle varajäseneksi.

8 Helsingin kaupungin hallinnon ja talouden tarkastussäännön muuttaminen

ok. Asiaa käsiteltiin kaupunginhallituksessa ensin 8.4. ja 15.4., jonka jälkeen asia palautui vielä kerran valmisteluun, koska kaupunginhallituksen enemmistö toivoi tarkastussäännön muuttamista siten että tarkastuslautakunta (, jonka lakisääteisen tarkastuskertomuksen käsittelimme tuossa juuri hiukan aiemmin) voi tuottaa lisäksi erillisiä raportteja kaupungin toiminnasta. Muutettu esitys meni läpi sitten kaupunginhallituksessa 3.6..

Lautakunta voi harkintansa mukaan laatia valtuustolle arviointikertomuksen lisäksi erillisiä raportteja kaupungin toiminnan ja taloudenhoidon kannalta merkittävissä asioissa. Näistä hankitaan ennen raportin toimittamista valtuuston käsiteltäväksi kaupunginhallituksen ja asianomaisten toimielinten lausunnot, jotka toimitetaan valtuustolle yhdessä raportin kanssa.

Muutos on mielestäni hyvä. Helsinki on niin suuri toimija, että hiukan ärhäkämpi vahtikoira pitämässä valtuuston puolta ei ole haitaksi.

9 Helsingin kaupungin hallintosäännön muuttaminen

ok. Teknisluonteisia muutoksia hallintosääntöön. Johtuvat sosiaali- ja terveysviraston perustamisesta.

10 Sopimus pääkaupunkiseudun kaupunkien osallistumisesta Suomen Kansallisoopperan käyttökustannuksiin

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 27.5..

Ajattelin että tässä asiassa voisin käyttää lyhyesti puheenvuoron ja peräänkuuluttaa Oopperan tilojen, erityisesti Alminsalin, laajempaa käyttöä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

11 Talousarvion määrärahan ylittäminen määräalan ostamiseksi Östersundomista (Gumbölen kylän tila Kusas RN:o 2:34)

ok. Käsitelty kaupunginhallituksessa 10.6..

12 Sörnäistenniemen asuntotonttien ym. vuokrausperusteet (Sörnäinen, Kalasatama)

ok. Käsitelty kaupunginhallituksessa 10.6..

13 Keinutien ala-asteen peruskorjauksen hankesuunnitelma

ok. Käsitelty kaupunginhallituksessa 27.5..

14 Roihuvuoren ala-asteen koulun perusparannus

ok. Käsitelty kaupunginhallituksessa 10.6..

Kuva: Raimo Mäkelä / Panoramio

Kuva: Raimo Mäkelä / Panoramio

Tämä herättää varmaan valtuustossakin vielä suuria tunteita ja keskustelua.

Valinta ei ollut minulle helppo. En oikein ymmärrä kaiken epäonnistuneen betonibrutalismin suojelemista. Päädyin kuitenkin kannattamaan peruskorjausta huonoista vaihtoehdoista vähiten huonona. Tarkemmat perusteluni löytyvät kh-blogauksista.

Sen takia olinkin erittäin ilahtunut arkkitehti Osmo Lapon mielipidekirjoituksesta lauantain Helsingin Sanomissa:


Ark­ki­teh­ti-leh­den 12/1967 esit­te­lys­sä kou­lun suun­nit­te­li­ja Aar­no Ruu­su­vuo­ri ker­too käyt­tä­neen­sä har­vaa kan­ta­vaa pi­la­ri­run­koa teol­li­suus­hal­lien ta­paan mah­dol­lis­taak­seen vä­li­sei­nä­muu­tok­set tu­le­vai­suu­des­sa. Kan­ta­va ra­ken­ne on jul­ki­si­vu­ver­houk­sen ta­ka­na, jo­ten jul­ki­si­vu­jen uu­si­mi­nen käy­nee luon­te­vas­ti ny­ky­ai­kais­ta ele­ment­ti­tek­niik­kaa hyö­dyn­täen.

Nyt oli­si hy­vä ti­lai­suus so­vel­taa uu­sia kor­jaus­ra­ken­ta­mi­sen ener­gia­sääs­tö­oh­jei­ta ja teh­dä kou­lun pe­rus­kor­jauk­ses­ta eko­te­ho­kas esi­merk­kip­ro­jek­ti. Ra­ken­nuk­sen kom­pak­ti muo­to ja ra­ken­teel­li­set omi­nai­suu­det ovat täs­sä hy­vä­nä läh­tö­koh­ta­na.

Li­säk­si ra­ken­nuk­sen kah­den­tu­han­nen ne­liö­met­rin suu­rui­sel­le ta­sa­ka­tol­le oli­si asen­net­ta­va au­rin­ko­pa­nee­lit ja teh­tä­vä sin­ne ”au­rin­ko­voi­ma­la”. Se so­pi­si myös ra­ken­nuk­sen mo­der­niin il­mi­asuun ja sen suun­nit­te­li­jan aja­tus­maail­maan.

Sen vuoksi ajattelinkin tehdä asiaan ponsiesityksen, jossa varmistetaan se että peruskorjaus toteutetaan energiaa säästäen, sisätilaratkaisuja tarpeen vaatiessa uudistaen ja vaikka sitten viherkatto tai aurinkopaneeleja katolle. Saatais tähän asiaan edes jotain positiivista. Rakennustahan ei vielä ole suojeltu, joten alkuperäisajatuksia kunnioittava peruskorjaus voisi mahdollistaa uusia ratkaisuja.

15 Toukolan tontin 23669/21 asemakaavan muuttaminen (nro 12122, Arabiankatu 8)

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 27.5.. Tää on tosi hyvää täydennysrakentamista! Torni Arabiaan!

Screenshot_5_25_13_12_14_PM

Tontille voi kaavamuutoksen jälkeen rakentaa 12-kerroksisen asuinrakennuksen, joka muodostaa Kaj Frankin aukion reunalle muuta rakennuskantaa hieman korkeamman maamerkin kuitenkin siten, että Arabian tehdasrakennus säilyttää hallitsevan asemansa kaupunkisilhuetissa.

16 Vanhankaupungin korttelin 27930 ja puistoalueen asemakaavan muuttaminen (nro 12158, Forsbyn tilan renkitupa)

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 27.5..

Screenshot_5_25_13_12_19_PM

Asemakaavan muutosehdotuksen tarkoituksena on mahdollistaa Helsingin syntysijoilla, Kellomäen rinteessä sijaitsevan Forsbyn tilan entisen renkituvan muuttaminen asuinkäyttöön ja mahdollistaa palaneen piharakennuksen korvaaminen 1 ½ -kerroksisella asuinrakennuksella. Korttelialueen yhteenlaskettu kerrosala on 450 k-m2.

17 Haagan korttelien 29179 ja 29180 sekä katualueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12168, Hopeapolun ympäristö)

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 27.5.. Lisää asuntoja, hyvä.

Screenshot_5_25_13_1_03_PM

Asemakaavaa muutetaan siten, että 1970–80 -luvuilla rakennettuja toimisto- ja asuntolatiloja on mahdollista muuttaa asunnoiksi.

18 Malmin korttelin 38152 sekä puisto-, lähivirkistys- ja katualueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12170, Tullivuorentien eteläpuoli)

Screenshot_6_2_13_10_16_PM

Screenshot_6_2_13_10_26_PM

600-700 asukkaan uusi asuinalue. Täydennysrakennetaan Malmia. Esirakentamiskustannukset Helsingille noin 7,3 – 8 miljoonaa euroa + alv. Per neliö kustannukset ovat 165€. Tontinvuokrauksen tuloiksi kaupungille on arvioitu noin 500–550 euoa/k-m2. Näin. Vaikka alue tuleekin sijaintinsa vuoksi pohjaamaan pitkälti autoilulle, on tämä ihan ok kaava.

19 Malmin tontin 38320/7 ja yleisen pysäköintialueen asemakaavan muuttaminen (nro 12143, Miljan palvelutalo)

ok. Vanhusten palvelutaloon rakennetaan kaksi kerrosta lisää ja saadaan 16 asuntoa.

Screenshot_6_6_13_5_50_PM

”Rakennuksen korottaminen on luontevaa, taloudellista ja vaikutus kaupunkikuvaan on positiivinen.”

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

20 Kaupunginorkesterin intendentin virkaan ottaminen

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 3.6.. Valitsemme hommaan pätevän oloisen Gita Kadambin.

Kaupunginvaltuusto 29.5.2013

Huomisessa kaupunginvaltuustossa ei pitäisi olla tornin tapaan suuresti kuohuttavia asioita. Kyselytunti, vuokralaisdemokratiasäännön tarkistaminen, nippu pieniä asemakaavoja ja 20 aloitetta. Aloitteet varmaan pidentävät kokouksen kuitenkin yöhön asti – rakkaat valtuustotoverit, pliis, ollaan ytimekkäitä… :) Koko lista liitteineen löytyy täältä.

3 Kyselytunti

Kokous alkaa ”kyselytunnilla”, jossa käsitellään suullisesti kuudesta jätetystä kysymyksestä vain kaksi (2,5) ja neljään kaupunki vastaa kirjallisesti.

Kaikki kysymykset pähkinänkuoressa:

1. Bella Selene Xia: Kenen etua positiivinen diskriminaatio palvelee?

Perussuomalaisten suhtautuminen positiiviseen diskriminaatioon on kyllä ihailtavan paradoksaalista. Toisaalta ollaan sitä mieltä että ”husbyt” pitäisi ehkäistä mutta tehokkaita keinoja ”husbyiden” ehkäisemiseksi sitten vastustetaan. Ehdottakaa jotain parempaa pelkän vastustamisen sijaan, olen valmis lähtemään mukaan jos aloitteenne on toimiva eikä vain diskriminoiva.

2. Jaana Pelkonen: Seksuaalinen väkivalta ammattioppilaitoksissa

Jaana kiinnittää huomiota ihan oikeaan ongelmaan, joka vaikuttaa vielä selvästi kärjistyneeltä ammattioppilaitoksissa:

”Vastentahtoista intiimiä koskettelua, seksiin painostamista tai pakottamista ja maksun tarjoamista seksistä. Tuoreimman Kouluterveyskyselyn mukaan lähes kolmannes 15–17-vuotiaista ammattioppilaitoksissa Suomessa opiskelevista tytöistä on kokenut edellä mainitun kaltaista seksuaalista väkivaltaa. Samanikäisistä lukiolais- ja peruskoulun tytöistä vastaavaa on kokenut noin viidennes ja pojista alle 10 prosenttia.

3. Ville Jalovaara: Polisiin moniammatillisen työryhmän jatkuvuus

Villekin kysyy tärkeästä asiasta. Hän on kuullut että poliisin moniammatillinen työ, joka yhdistää mm. psykiatrista sairaanhoitoa, sosiaalitoimea ja kouluja, poliisin eteen tulevissa ongelmissa, olisi Helsingissä katkolla vuoden 2013 lopussa. Vastaus, joka annetaan kirjallisesti kyselytunnin päätyttyä, kertoo sitten onko asia näin.

4. Leo Stranius: Keskuspuiston opasteiden parantaminen

Leon mielestä Keskuspuiston polut on huonosti viitoitettu ja ”eksyminen tavallista”. Onneksi se ei sellainen erämaa ole että sinne pysyvästi kukaan häviäisi. No, katsotaan mitä tähän kirjallisesti vastataan.

5. Astrid Thors: Vanhusten hoito Helsingissä

Astrid on huolissaan vanhusten hoidon tasosta Helsingissä.

”HelsinkiMission edustajat puuttuivat sunnuntain 19.5.2013 Hufvudstadsbladetissa vanhusten huolimattomaan hoitoon Helsingissä. Yksi artikkelin toteamuksista oli, että monia vanhuksia pidetään vankeina omissa asunnoissaan. Lauseella viitattiin muun muassa henkilöihin, joilta on evätty oikeus saada apua suihkussa käymiseen.

6. Nuutti Hyttinen: paperittomien ulkomaalaisten terveyspalveluiden sivuvaikutukset

Fiksuksi tietämäni perussuomalaisten varavaltuutettu Nuutti kyselee paperittomien terveyspalveluista. Kysymys on sikäli vähän ennenaikainen, että asiaa on tähän mennessä päätetty vasta valmistella – päätöstä siitä, miten ja missä laajuudessa paperittomien terveyspalvelut järjestetään ei ole vielä olemassa. Ja ihan takuulla Halla-Ahon blogillaan maalailemat uhkakuvat eivät ole realistisia.

Kaupunginhallituksen 6.5. päättämä muotoilu oli:

”Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että paperittomien terveydenhuollon järjestämiseen ryhdyttäisiin välittömästi, viimeistään vuoden 2013 aikana, kaupungin omin toimenpitein Global Clinicin työntekijöitä ja sosiaali- ja terveysministeriötä konsultoiden.”

Muutoksen puolesta äänestivät Vihreät, Vasemmistoliitto, Sosiaalidemokraatit ja Rkp, vastaan Kokoomus ja Perussuomalainen.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

4 Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännön tarkistaminen

Kaupunginhallituksessa 13.5. ja 20.5..

Tästä asiasta on tullut paljon palautetta sähköpostiin. Yleisesti ottaen ehdotus vaikuttaa mielestäni hyvältä, mutta olen yhä sitä mieltä että asuntolautakunnan muutosehdotus:

”Asuntolautakunta esittää vuokralaisdemokratiasäännön 3§:ään tarkennusta seuraavasti: “Tarkempia ohjeita tämän säännön soveltamisesta antaa asuntolautakunta ja käytännön ohjeita kiinteistöyhtiö.”

joko tällä, tai jollain muulla muotoilulla, olisi ihan hyvä idea.

5 Kiinteistöjen ostaminen Östersundomista Ines, Karl, Bertel ja Gustav Krogellin säätiöltä

ok. Kaupunginhallituksessa 13.5..

6 Vuokrausperusteiden määrääminen, Länsi-Pakila (kortteli 34117 tontti 3 ja kortteli 34130 tontti 4)

ok. Kaupunginhallituksessa 13.5..

7 Laajasalon asuinpientalotonttien 49111/14 ja 49112/4 vuokrausperusteet (Jollaksentie/Sarvastonkaari)

ok. Kaupunginhallituksessa 20.5..

8 Vuokrausperusteet eräille Laajasalon, Suutarilan ja Tapaninkylän tonteille

ok. Kaupunginhallituksessa 20.5..

9 Sörnäisten tonttien nro 291/4 ja 5 asemakaavan muuttaminen (nro 12174, Sörnäisten verokampus)

ok. Kaupunginhallituksessa 20.5..

Teattterikorkeakoulun ympärille on syntymässä ”verokampus”.

”Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa tonttien muuttaminen verohallinnon käyttöön, nk. verokampukseksi. Kortteliin suunnitellaan työpaikkoja n. 1 400 henkilölle.” ja tämä tapahtuu purkamalla muutama aiemmin suojeltu, mutta korvauskelvottomaksi havaittu rakennus.

Screenshot_5_20_13_2_13_AM

Tämä minua tietenkin nikotuttaa, mutta menee läpi ilman muutosta.

Tontille 4 saa rakentaa enintään 156 autopaikkaa molempien tonttien käyttöön, mikä on noin 50 % enemmän kuin kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymä laskentaohje. Verohallinto perustelee ylimäääräisten autopaikkojen tarvetta sillä, että tilaratkaisu tulee olemaan muodoltaan nk. monitilaympäristö, jossa tilankäytön tehokkuus (htm2/henkilö) on perinteiseen huonetoimistoon verrattuna suurempi, mistä johtuen tiloissa työskentelevä henkilömäärä perinteiseen huonetoimistoon verrattuna kaksin- jopa kolminkertainen. Lisäksi Vero-hallinnon operatiivinen työ sisältää useita virkatehtäviä, joissa henkilö-auton käyttö on välttämätöntä

Ei se autoliikenteen kasvu mikään luonnonlaki ole – se tehdään tällaisilla päätöksillä pisara kerrallaan.

10 Vanhankaupungin erään puistoalueen asemakaavan muuttaminen (nro 12159, Villa Arabeskin alue)

ok. Kaupunginhallituksessa 20.5..

11 Malmin tontin 38317/3 asemakaavan muuttaminen (nro 12135, Pihlajistontie 1)

Kaupunginhallituksessa 13.5..

Asemakaavassa paikalle oli aikoinaan suunniteltu uimahalli, mutta koska sitä ei tulla rakentamaan, on asunstojen rakentaminen perusteltua. Talot tulevat 30 metrin päähän Pihlajamäentiestä, eli lähiötä tehdään osittain melunormien vuoksi.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

12 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston jäsenen valinta

ok.

KAUPUNGINJOHTAJA

Sitten viime kerralla pöydälle laitetut aloitteet, jotka kävin läpi 29.4. kaupunginhallituksen yhteydessä. Yhteensä 20 aloitetta. Toivottavasti ihan jokaisesta ei käytetä kymmeniä puheenvuoroja. Kotona on kuitenkin kivempaa kuin kokouksessa.

13 Kj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite asukkaiden ja asiakkaiden tiedonsaannin parantamisesta

14 Kj / Valtuutettu Ilkka Taipaleen aloite selvityksen tekemisestä laskujen perinnän hoitamisesta

15 Kj / Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite Helsingin irtaantumiseksi ydinvoimahankkeista

16 Kj / Valtuutettu Kati Peltolan aloite avoimen tiedon lisäämisestä

17 Kj / Valtuutettu Belle Selene Xian aloite kerjäläisten asiattoman oleskelun kieltämiseksi

18 Ryj / Valtuutettu Pekka Saarnion aloite HSL:n ostamien liikennepalvelujen työolojen selvittämisestä

19 Ryj / Valtuutettu Mika Ebelingin aloite vanhan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisesta

20 Ryj / Valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodon aloite pienituloisimpien maksuttomasta joukkoliikennekortista

21 Ryj / Valtuutettu Leo Straniuksen aloite vuosittaisista päästökiintiöistä

22 Ryj / Valtuutettu Emma Karin aloite maksuttoman joukkoliikenteen laajentamisesta lasta kantoliinassa tai rintarepussa kuljettaviin

23 Kaj / Valtuutettu Kimmo Helistön aloite kaupungin omistamien tyhjien tilojen käytöstä

24 Kaj / Valtuutettu Johanna Sumuvuoren aloite tilojen väliaikaiskäytöstä

25 Kaj / Valtuutettu Eija Loukoilan aloite Vuosaaren sillan liikenneturvallisuuden parantamisesta

26 Kaj / Valtuutettu Kauko Koskisen aloite selvityksen tekemisestä aravavuokra-asuntojen rakennuskustannuksista

27 Kaj / Valtuutettu Seppo Kanervan aloite Lauttasaaren Heikkiläntiellä sijaitsevien asiakaspysäköintipaikkojen palauttamisesta yritysten käyttöön

28 Kaj / Valtuutettu Vesa Korkkulan aloite pyöräverkon ja pyöräilymahdollisuuksien kehittämisestä

29 Stj / Valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran aloite ammatinharjoittajamallin kokeilemisesta terveysasemilla

30 Stj / Valtuutettu Kati Peltolan aloite terveysasemapalvelujen saamisesta Koskelan vanhustenkeskuksesta

31 Stj / Valtuutettu Mirka Vainikan aloite vanhusasiamiehestä

32 Stj / Valtuutettu Thomas Wallgrenin aloite ruotsinkielisestä vanhustenhoidosta

33 Sj / Valtuutettu Sami Muttilaisen aloite nuorisotalon saamisesta Kruunuvuorenrantaan

Jätkäsaaren tornista

Huomisen valtuuston eniten keskustelua herättävä aihe on Jätkäsaaren torni. Syystäkin, merkittävä päätös tulossa.

Yleisesti ottaen suhtaudun torniin neutraalisti – jostain syystä minussa ei ole herännyt kovin kuumia tunteita rakennuksesta suuntaan tai toiseen. Kaupunginhallituksessa kuitenkin äänestin asemakaavan muutoksen puolesta. Miksi? Ajattelin että minunkin olisi hyvä avata kaupunginhallitus-blogauksia laveammin valintani taustoja.

Kuva: Janne Hirvonen

Useimmiten kaavamuutosta on perusteltu enemmän elinkeinopoliittisilla ja vastutettu kaupunkikuvallisilla perusteilla. Otetaan asia kerrallaan.

Kaupunkikuva

Tornia on vastustettu erityisesti kaupunkikuvallisilla perusteilla. Eli mm. siksi että torni on vain halpa kopio Tukholmassa sijaitsevasta, ei sovi Jätkäsaareen, tuhoaa Helsingin siluetin, varjostaa koko kaupungin, asukkaat vastustavat ja että se on vaan yleisesti ottaen susiruma.

En kannattaisi 33-kerroksisen tornin rakentamista vanhaan kantakaupunkiin missään nimessä. Kantakaupungin historiallinen räystäskorkeus ja korttelirakenne luovat sille oman ilmeensä. Jätkäsaari ei kuitenkaan ole vanhaa kantakaupunkia – se on uusi kaupunginosa, jolla on oma uusi ilmeensä.

Torni ei myöskään ole arkkitehtuuriltaan Tukholman tornin kopio, korkeintaan serkku. Varjostuksesta puolestaan on tehty tutkimukset ja suurimmaksi osaksi varjot lankeavat risteysalueelle ja mereen. Torni ei varjosta Jätkäsaarta eikä vastapäistä rantaa pahasti.

Kesällä klo 16

Asukaspalautetta olen saanut moneen suuntaan – tiedän asukasyhdistysten kannat, mutta minuun on ottanut yhteyttä myös moni Jätkäsaareen muuttava, jotka nimenomaan toivovat hotellia, mm. parempien palveluiden vuoksi.

Ulkonäkö taas on pitkälti makukysymys: minun mielestäni Kämp Tower näyttää ihan hyvältä.

Kaupunkikuva-keskusteluun haluaisin nostaa kuitenkin kaksi näkökulmaa, joita en ole usein kuullut esitettävän.

1. Torni on osa katurakennetta

Tornit on usein Suomessa haluttu rakentaa kuin avaruusraketeiksi laukaisualustalle – yksinäinen Barad-dûr valtaisan aukion keskelle. Se ei ole hyvää kaupunkia. Tällaista suunnittelua valitettavasti löytyy mm. Keski-Pasilan kaavasta. Paljon fiksumpaa ja ihmislähtöisempää olisi rakentaa tornit osaksi katurakennetta kuten esim. Vancouverissa tehdään. Jätkäsaaren torni on osa katua.

2. Torni ei merkittävästi muuta kantakaupungin katunäkymiä

Jätkäsaaren tornin kerrotaan pilaavan Helsingin siluetin. Kuinka usein kuitenkaan katselemme kaupunkiamme ”siluettiperspektiivistä”, eli esim. tuomiokirkon tornista, mereltä tai helikopterista? Niinpä niin. Ison hankkeen kohdalla kannattaakin tarkastella tornin vaikutuksia nimenomaan katutasoon – siihen sammakkoperspketiiviin, josta jokainen meistä kaupunkiamme päivittäin katselee.

Itse tutustuin tornin vaikutuksiin Google Earth -ohjelman avulla. ”Taloaktiivi” Janne Hirvonen on tehnyt Google Scetchup 3d-mallin, jonka avulla kotikoneella voi katsella tornia mistä tahansa nurkalta vaan haluaa. Ohessa muutamia näkymiä.

Lännestä kaupunkia lähestyttäessä Lauttasaaren silta on lähempänä tornia. Länsiväylältä tullessa torni jää voimalaitosten taakse.

Kaapelitehtaan edustalta tornista erottuu pieni huippu.

Parhaiten torni näkyy Mechelininkadulle, jolle se luo maamerkin – ”loppupisteen”,joka on mielestäni ihan onnistunut ajatus. Googlen kuvasta puuttuvat puut:

Marian sairaalan kohdalta ”virallinen” havainnekuva.

Myös Baanalle se näkyisi komeasti Porkkalankadun sillan jälkeen:

Nosturin terassilta ja tulevan Elmun konepajahallin edustalta se näkyy hyvin, mutta istuu mielestäni maisemaan.

Fredan ja Kalevankadun mutkaan nurkka erottuu juuri ja juuri.

Kauppatorille ja ylipäätään Suomenlinnasta pohjoiseen suuntautuvaan kansallismaisemaan tornilla ei ole mitään merkitystä. Torni ei näy.

Ohessa Sampo Honkalan tekemä mallinnos, johon torni on lisätty. Kuva on ilmeisesti otettu satamaan saapuvasta ruotsinlaivasta. Onko maisema pilalla? Ei mielestäni tästäkään kulmasta.

Elinkeinopolitiikka

Entäs sitten se elinkeinopolitiikka? Mitä sillä tarkoitetaan?

Jätkäsaaren torni toisi Helsinkiin taloudellista toimeliaisuutta monella tapaa:
– rakennusvaiheessa noin 1500 henkilötyövuotta työtä
– konferenssihotelli tarjoaisi noin 100 pysyvää työpaikkaa
– maanvuokratuloina hotelli tuottaisi kaupungille noin 800 000 – 900 000 euroa vuodessa tai
– tontin myynti noin 16-18,6 milj. euroa kertaluonteisesti.
– kiinteistöveron tuotto
– työntekijöiden kunnallisverotuotto
– kongressimatkailijoiden kulutuksena muualla Helsingissä

Näitä tuloja ei voi ohittaa olankohautuksella.

Helsingin nykyinen verorahoitus ei riitä peruspalveluiden rahoittamiseen, vaan tulojen ja menojen ero on katettu pääosin Helsingin Energian tuloutuksilla. Kaupungin kasvun vaatimat investoinnit on puolestaan rahoitettu velkarahalla. Näin ei voi toimia ikuisesti, etenkin kun hallitus on suuressa viisaudessaan leikannut kuntien valtionosuuksia, eikä Helsingin Energiastakaan pian voida tulouttaa kaupungin kassaan entiseen malliin.

Valinta

Asiaa monelta kantilta pohdittuani pidän tornin vaikutuksia Helsingin kaupunkikuvaan siedettävinä ja osin jopa positiivisina. Elinkeinopoliittiset vaikutukset ovat yksiselitteisen positiivisia. Lisäksi olen hiukan huolissani Helsingin maineesta ja houkuttelevuudesta investointikohteena, kun valtuuston tehtäväksi näyttää muodostuvan kerta toisensa jälkeen torpata hankkeita. Kaiken kieltävällä linjalla emme pidemmän päälle pärjää.

Näistä syistä aion huomenna äänestää kaavamuutoksen puolesta.

Kaupunginvaltuusto 15.5.2013

Huomisen valtuuston mediaseksikkäin asia on Jätkäsaaren torni. Kirjoitan siitä vielä erikseen postauksen. Tässä muut asiat. Mukana mm. kaavamuutoksia, palvelusetelit ja iso nippu valtuutettujen aloitteita. Itsekin teen ehkä huomenna ensimmäisen aloitteeni. :)

3 Lainan myöntäminen Tuomarinkylän Talli Oy:lle

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 22.4.2013.

Ehdotamme valtuustolle että kaupunki myöntäisi Tuomarinkylän Talli Oy:lle 700 000 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista Tuomarinkylän ratsastustallien korjaus- ja uudisrakennushankkeen rahoittamiseen.

4 Urheilu- ja ulkoilulaitosrahastolainan myöntäminen Lauttasaaren yhteiskoulun liikuntahallihankkeelle

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 6.5.2013.

Lauttasaaren yhteiskoulun yhteyteen oltaisiin rakentamassa noin kuusi miljoonaa euroa (ei sis. alv.) maksava liikuntahalli. Rahoitus tulee lähes kokonaan kaupungilta: 2 396 800 euron laina urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta ja 2 700 000 euron koululaina. Uuden rakennuksen myötä rakennuksesta tulee myös kokonaisuudessaan esteetön.

Perusteluiden mukaan Lauttasaaren nykyiset liikuntatilat ovat riittämättömät ja vuoteen 2020 mennessä lasten ja nuorten määrä kasvaa merkittävästi. 60% käytöstä olisi ilta- ja viikonloppukäyttöä.

Halli vaikuttaa tarpeelliselta, mutta halli tulee aiheuttamaan painetta liikuntaviraston avustusbudjettiin myös. Tämä kannattaa pitää mielessä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

5 Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman seurantaraportti 2013

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 29.4.2013.

Eihän nämä mittarit hyviltä näytä. Viime vuoden lukuihin ei varmasti päästä. Eikä nykykonsteilla lähivuosina tulla saavuttamaan strategiassa määriteltyä tavoitetta 5500 asunnon vuosivauhdista.

6 Länsisataman tontin 20803/1 asemakaavan muuttaminen (nro12101; Jätkäsaaren tornihotelli)

Tämä tulee puhuttamaan varmasti eniten ja tulee jännä äänestyskin. Asia päätetään aidosti valtuustosalissa. Kirjoitan tästä tänään erikseen blogin.

7 Herttoniemen korttelin 43051 ja tontin 43084/5 osan ym. alueiden(Megahertsi) asemakaavan muuttaminen (nro 12089)

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 29.4. ja 6.5..

Asemakaavan muutoksessa keskeneräiseksi jäänyt, nk. Megahertsin kortteli täydennetään yhtenäiseksi ja toimivaksi liikekeskukseksi, joka sisältää pysäköintitilaa korttelin käyttäjille ja liityntäpysäköitsijöille, päivittäistavarakaupan tilaa, erikoisliikkeitä, hyvinvointipalveluita ja kolme kansitason päältä nousevaa asuintornia.

Minua tässä hiertää se että Helsinki käytännössä päättää kaavalla tukea ostoskeskusrakentamista ostamalla liityntäpysäköintipaikkoja. Liityntäpysäköinti on kallein ja tehottomin tapa tukea julkista liikennettä. Kyllä, liityntäpysäköinti on kaupungin kirjoissa investointi julkiseen liikenteeseen.

8 Vartiokylän tonttien 45459/1-3 asemakaavan muuttaminen (nro12149, Liikkalantie, Liikkalankuja)

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 6.5.2013.

Itäkeskuksen tuolla puolen Vartiokylässä ”Tavoitteena on alueen muuttaminen tehokkaampaan asumiskäyttöön hyvän palvelutason ympäristössä.”.

Ainoa harmi on se että ”Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta esitettiin mielipide, jossa viittä kerrosta pidettiin liian korkeana rakentamisena ja ehdotettiin, ettei suunnittelualueelle kaavoitettaisi yli 3–4-kerroksisia taloja. Mielipide on otettu huomioon niin, että kerroslukua on madallettu ja se on nyt neljä, aivan pieneltä osin kolme.”

Tämän mielipiteen teille tarjosi as oy Liikkalantie 1. Mahtaako tälle olla sitten jokin varjostusperuste? Jos ei, niin mun puolesta olis voinu rakentaa vaikka kuusi kerrosta, mutta parempi tämäkin kuin nykyinen.

Havainnekuvista näkee selvästi myös miten melunormit vaikuttavat rakentamiseen: taloja ei rakenneta tien laitaan kuten kaupungissa. Kallista tilaa menee hukkaan.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

9 Palvelusetelikokeilu

ok. Käsiteltiin kaupunginhallituksessa 6.5.2013.

Palveluseteli vakinaistetaan strategian mukaisesti yhdeksi ostopalvelujen järjestämisen tavaksi 1.1.2014 lukien.

ALOITTEET

Ja sitten on läjä aloitteita, yhteensä 56 kappaletta. Kävin nämä läpi 29.4. kaupunginhallituksen yhteydessä. Toivottavasti joku järki pysyisi valtuutetuilla näistä puhuttaessa. Ainakaan itse en istu yöhön asti pelkästä istumisen riemusta – kotona on kivempaa.