Kaupunginhallitus 20.5.2013

Tänään maanantaina kaupunginhallituksessa Hernesaaren kaavaa ja lausunto metropolialueen esiselvityksestä. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 29.5.2013, Hernesaaren osayleiskaavan hyväksyminen (nro 12099)

Iso kaava-asia, Hernesaaren rakentaminen asuinalueeksi.

Aluehan näyttää upealta. Hieno kaupunkimainen kaava, lähes umpikortteleita ja kaikkee. Purnaamme vain yhdestä asiasta: niemen kärkeen on kaavoitettu helikopterikenttä. Kustannus 83 miljoonaa euroa ja menetettynä rakennusoikeutena vielä useita kymmeniä miljoonia euroja lisää – satoja asuntoja kun jää rakentamatta.

Screenshot_5_20_13_1_00_AM

Tässä ei ole yhtikäs mitään järkeä, kaupallisesti kannattavaksi tätä ei saa millään. Täyttömaalle rakennettavan saaren lisäksi täytyy kentän liepeille kärrätä lisää maata koska ”lentoturvallisuuden vuoksi” vesi saa olla tuolla sektorilla korkeintaan 1 metriä syvää.

Screenshot_5_19_13_11_21_PM

Viime vuonna kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Lasse Männistön johdolla muutta helikopterikentän ”erityissuunnittelualueeksi”, jonka ”vaihtoehtoisina käyttötarkoituksina asemakaavoituksen yhteydessä voidaan tutkia helikopterikenttää, venesatama- ja veneiden talvisäilytysaluetta, puistoa tai lähivirkistysaluetta tai toimitila- ja työpaikka-aluetta.

Tämä tarkoittaa siis sitä että kallis täyttö päätettäisiin vasta asemakaavavaiheessa. Pidän tätä huonona ja outona prosessina. Selkeintä olisi poistaa kentän kaavavaraus jo nyt, etenkin kun pelkkänä varauksenakin se melualueidensa kautta vaikuttaa koko niemen suunnitteluun. (Kentän läheisyyteen ei saa rakentaa asuntoja.)

Koptereiden melu erottuu selvästi.

Koptereiden melu erottuu selvästi.

Toivottavasti poistolle löytyisi tukea, sillä jo kaupunkisuunnittelulautakunta lausui että:

”Kaupunkisuunnittelulautakunta pitää helikopterikentän taloudellisia toteuttamisedellytyksiä nykytiedon valossa epätodennäköisinä, eikä kenttä vaikuta julkisena investointina kannattavalta.

….

Asemakaavoituksen yhteydessä on syytä toteuttaa nykyistä tarkemmin helikopterikentän kustannus – hyöty-tarkastelu sekä arvioida tässä yhteydessä myös kentän vaikutuksia lähialueen kaavoitukseen.”

Tilanne on kuitenkin vuodesta 2012 jo muuttunut merkittävästi: tällä valtuustokaudella meitä sitoo itse itsellemme Lassen johdolla strategianeuvotteluissa asettamamme investointikatto, 430 miljoonaa euroa vuodessa. Se tarkoittaa sitä että jos lähimmän neljän vuoden sisään päätämme rakentaa 83 miljoonalla helikopterikentän, on se investointi pois muista investoinneista, kuten kouluista, terveyskeskuksista, pyöräteistä. Nyt pitää pystyä priorisoimaan.

Lassen sanoin: ”Jatkossa jokaisen investointihankkeen yhteydessä on osoitettava, onko hanke toteutettavissa raamin puitteissa ja toteuttaako se strategiassa asetetut tavoitteet.”

Olen täysin samaa mieltä. Nyt olisi hyvä hetki ryhtyä toteuttamaan tätä hyvää linjausta.

Onko kummakaan että Helsingillä ei ”ole varaa” rakentaa uusia asuinalueitaan, jos ne suunnitellaan aivan tolkuttoman kalliiksi?

2 V 29.5.2013, Vanhankaupungin erään puistoalueen asemakaavan muuttaminen (nro 12159, Villa Arabeskin alue)

ok. ”Asemakaavaehdotus mahdollistaa vuonna 1998 asemakaavalla suojellun Villa Arabeskin käyttämisen asumiseen, liike- ja toimistokäyttöön sekä julkisten lähipalvelujen käyttöön.”

Eli sama suomeksi: kaupunki haluaa myydä tyhjillään olevan rakennuksen ja nyt sille luodaan oma tontti ja muutetaan käyttötarkoitusta siten että se mahdollistuu.

Kuva: Petteri Kantokari, cc-lisenssi

Kuva: Petteri Kantokari, cc-lisenssi

3 V 29.5.2013, Vuokrausperusteet eräille Laajasalon, Suutarilan ja Tapaninkylän tonteille

ok.

4 V 29.5.2013, Laajasalon asuinpientalotonttien 49111/14 ja 49112/4 vuokrausperusteet (Jollaksentie/Sarvastonkaari)

ok.

5 V 29.5.2013, Sörnäisten tonttien nro 291/4 ja 5 asemakaavan muuttaminen (nro 12174, Sörnäisten verokampus)

ok. Teattterikorkeakoulun ympärille on syntymässä ”verokampus”.

”Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa tonttien muuttaminen verohallinnon käyttöön, nk. verokampukseksi. Kortteliin suunnitellaan työpaikkoja n. 1 400 henkilölle.” ja tämä tapahtuu purkamalla muutama aiemmin suojeltu, mutta korvauskelvottomaksi havaittu rakennus.

Screenshot_5_20_13_2_13_AM

Tämä minua tietenkin nikotuttaa:

Tontille 4 saa rakentaa enintään 156 autopaikkaa molempien tonttien käyttöön, mikä on noin 50 % enemmän kuin kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymä laskentaohje. Verohallinto perustelee ylimäääräisten autopaikkojen tarvetta sillä, että tilaratkaisu tulee olemaan muodoltaan nk. monitilaympäristö, jossa tilankäytön tehokkuus (htm2/henkilö) on perinteiseen huonetoimistoon verrattuna suurempi, mistä johtuen tiloissa työskentelevä henkilömäärä perinteiseen huonetoimistoon verrattuna kaksin- jopa kolminkertainen. Lisäksi Vero-hallinnon operatiivinen työ sisältää useita virkatehtäviä, joissa henkilö-auton käyttö on välttämätöntä

Ei se autoliikenteen kasvu mikään luonnonlaki ole – se tehdään tällaisilla päätöksillä pisara kerrallaan.

6 V 29.5.2013, Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännön tarkistaminen

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 V 29.5.2013, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston jäsenen valinta

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Kultaisen Helsinki-mitalin myöntäminen ansioituneille luottamushenkilöille ja
4 Kultaisen Helsinki-mitalin myöntäminen ansioituneille kansalaisille

Kultaisten präniköiden paluu! Näitä ostettiin helmikuussa 700 000€:lla ja nyt niitä sitten annetaan ansioituneille kansalaisille. Olen yhä sitä mieltä että tästä olisi pitänyt leikata ainakin puolet pois. Jos kyse on kullan rahallisesta arvosta – annetaan sitten rahaa ja jos on kyse vain kunnianosoituksesta, niin sitten kullattukin mitali on sellainen.

Nimet kerrotaan meille kokouksessa suullisesti ja ne julkistetaan Helsinki-päivänä 12.6..

5 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kiinteistöverolain ym. muuttamisesta (VM090/2012)

Asian pihvi on tässä:

Kiinteistöverolain säännöksiä, jotka velvoittavat 14 pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kuntaa määräämään rakentamattomalle rakennuspaikalle vähintään yhden prosenttiyksikön kunnassa sovellettavaa yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeamman kiinteistöveroprosentin, muutettaisiin siten, että rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin tulee olla vähintään 1,5 prosenttiyksikköä yleistä kiinteistöveroa korkeampi. Enimmäismäärä olisi nykyiseen tapaan kolme prosenttia.

Vihreät ovat ajaneet rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveron korotusta Helsingissä, vaikkakin sen merkitys kunnan talouden näkökulmasta on aika ”pieni”, muistaakseni vain muutamia miljoonia euroja vuosittain. Perusteluista se, että rakentamattoman maan kiinteistöveron noston ohjaava vaikutus Helsingissä olisi aika pieni, pitää paikkansa. Tavoite on kuitenkin hyvä, toisin kuin Helsingin vastauksessa sanotaan. Tästä varmastikin keskustelemme.

6 Lausunto valtiovarainministeriölle metropolialueen esiselvityksestä

Kokouksen toinen iso asia. Tämä on nyt ollut pari viikkoa pöydällä ja nyt olisi tarkoitus päättää mitä mieltä Helsinki on metropolialueen esiselvityksestä.

Kaupunginvaltuuston keskustelupöytäkirja on tämän lausunnon taustaksi mielenkiintoista luettavaa.

Pohja on mielestäni perusteiltaan hyvä ja oikean suuntainen.

Pähkinänkuoressa Helsinki toteaa että:
– selvitysmiesten vaihtoehdot eivät ratkaise alueen ongelmia
– Kaupunginhallitus pitää pääkaupunkiseudun kunnista muodostettavaa kuntajakoselvitysaluetta vaikuttavimpana ja parhaimpana vaihtoehtona edetä. Jos Kirkkonummi ja Sipoo haluavat mukaan niin se on ihan ok.
– Mikäli Espoo, Kirkkonummi ja Vihti käynnistävät yhdistymisselvityksen kehyskuntien ehdotuksen mukaan, Helsinki on halukas ottamaan osaa siihen. Myös Vantaa, Kauniainen ja Sipoo liittyisivät samaan kokonaisuuteen luontevasti.

Tästä tullaan varmastikin huomenna keskustelemaan pitkään koska vahva kuntamalli ei ole sosiaalidemokraattien suosiossa. Mielenkiintoinen kokous luvassa.

Kuten Otso Kivekäs Vihreiden ryhmäpuheessa totesi: ”Nyt on valittava kuntaliitosten tie. Pääkaupunkiseudun kunnat on liitettävä yhdeksi kunnaksi.

7 Kaupunginvaltuuston 15.5.2913 tekemien päätösten täytäntöönpano

ok.

8 Kaupunginvaltuuston 24.4.2013 § 122 tekemän päätöksen täytäntöönpano

ok. Strategia pannaan toimeen.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Veikko Laine Oy:n Hermannin rantatiellä sijaitsevan kiinteistön maanvuokrasopimuksen pidentäminen

Veikko Laine toimii Tukkutorilla ja toivoo vuokrasopimuksen jatkamista aina vuoteen 2036 saakka ja teknisen palvelun lautakunta puoltaa. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistövirastot taas vastustavat koska Kalasataman pohjoisosan suunnittelu on vielä kesken.

2 Rakentamispalvelun (Staran) kaupunkitekniikan ylläpidon yksikönjohtajan viran täyttäminen

ok. Ville Alatyppö valitaan 6492,42 euron palkalla.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Maankäyttösopimus Senaatti-kiinteistöjen kanssa asemakaavan muutosehdotukseen nro 12174 liittyen (tontti 10291/4)

ok. Verokampukseen liittyvä maankäyttösopimus.

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1 Eron myöntäminen suomenkielisen työväenopiston itäisen alueopiston aluerehtorin virasta

ok.

2 Pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tekeminen Helsingin Purjelaivasatamayhdistys ry:n kanssa Pohjoisrannan Halkolaiturista

ok. Halkolaituri vuokrataan ensisijaisesti Helsingin Purjelaivasatamayhdistykseen kuuluvien perinnepurjealusten käyttöön vuoteen 2025 saakka.

kklk 5/2012 15.5.

Huomisen kulttuuri- ja kirjastolautakunnan asiat. Rutiinivastauksia, ensi vuoden talousarvioehdotuksia, tulevien vuosien taloussuunnitelmia, Hernesaareen toivomme pop-up kulttuuritiloja ja lähes viimeisenä pohjalla VOS-teattereiden erityishankkeet. Meitä varmaan myös briifataan Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailun tilasta.

Toivottavasti ei ole pitkä kokous, olen hiukan flunssassa.

KIRJASTO- JA ASIAKASPALVELUT

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto talousarvioaloitteeseen Maunulan kirjaston, työväenopiston ja nuorisotoimen tiloista

Yrjö Hakasen aloitetehtaalta ihan hyvä talousarvioaloite ja ihan hyvä vastaus. Lautakunta toteaa vastauksessaan että:

Hankkeen toteutuessa uuden tilan aiheuttamaa vuokranlisäyksestä ja henkilöstömenolisäyksestä syntyvää, kirjaston osalta yhteensä 190 000 euron käyttötalousarvion vuotuista menolisäystä ei ole mahdollista kattaa kaupunginkirjaston nykyisen talousarvioraamin puitteissa. Jotta kaupunginkirjastolla olisi mahdollista vastaanottaa uudet tilat, tulisi valtuuston lisätä tarvittava osuus kaupunginkirjaston käyttötalousarviokehykseen.

2 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto talousarvioaloitteeseen lähipalveluista

Toinen Hakasen aloite. Paperit pyörivät ja karavaani kulkee. Lautakunta toteaa että Helsingissä asiat ovat ihan kivasti.

Nämä molemmat aloitteet olivat käytännössä turhia. Hakasen toivomat asiat ovat jo agendalla. Yrjön aloitteisiin varmaan suhtauduttaisiin vakavammin, jos niitä ei olisi lähes jokaisen lautakunnan jokaisessa kokouksessa…

VERKKOKIRJASTO- JA HALLINTOPALVELUT

1 Kaupunginkirjaston vuoden 2012 talousarvion toteutumista koskeva 1. ennuste

ok. Talousarvion toteutumista seurataan neljä kertaa vuodessa. Tämä oli nyt tämän vuoden ensimmäinen.

2 Kaupunginkirjaston talousarvioehdotus vuodelle 2013 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2013-2015 sekä ehdotus investointiosaksi 2013 – 2017

ok.

Taloussuunnitelmassa varaudutaan jo alustavasti sekä Keskustakirjastoon, Mellunmäkeen mahdollisesti 2015 avattavaan kirjastoon että Jätkäsaaren bunkkerin kirjastoon.

Lisäksi mm. sisältöjen digitalisoitumiseen varaudutaan. Mielenkiintoinen nippelitieto: ”Digitaalisessa muodossa julkaistavat teokset eivät tutkimusten mukaan vähennä kirjaston perinteisten palvelujen kysyntää, vaan lisäävät kokonaiskysyntää.”. Mitähän tuolle käy pidemmällä tarkasteluvälillä?

3 Kaupunginkirjaston laskujen hyväksymisoikeuden myöntäminen

ok.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee myöntää kirjastotoimenjohtajalle laskujen hyväksyntäoikeuden World Library and Information Congressin 2012 konferenssitilojen, teknisten laitteiden ja palvelujen osalta sopimuksen S06/2012 mukaan siten, että hyväksyntäoikeuden arvo on kerrallaan enintään 350 000 euroa ja kokonaisarvo 600 000 euroa (alv. 0 %). Kustannukset katetaan IFLA 2012 –hankkeille myönnetyistä opetus- ja kulttuuriministeriön avustusmäärärahoista.

Helsinkiin tulee tämmöinen komea kongressi tänä vuonna!

YHTEISPALVELUT

1 Kulttuurikeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2013-2015

ok. Innovaatio mainitaan kahdesti ja hyvinvointi kolmesti.

Kulttuurikeskuksessa ei ole suunnitteilla sellaisia merkittäviä toiminnallisia tai palvelutasoon liittyvä muutoksia, joilla olisi huomattavaa vaikutusta vuoden 2013 talousarvioon. Palvelutason ylläpitäminen nykytasolla on haasteellista, kun kustannustaso väistämättä nousee nopeammin kuin mitä toimintaa on mahdollista tehostaa.

Strategisista tavoitteista:

Avustustoiminnan osalta tavoitteena on, että virasto keskittyy luovuuden ja uudistuvan kulttuuri- ja taidekentän tukemiseen. Samalla kehitetään edelleen avustamiskriteerejä, hakuprosesseja ja niiden läpinäkyvyyttä.

Helsingin kulttuurielämää vahvistavat kaupungin omien kulttuurilaitosten ja palvelujen lisäksi valtion merkittävimmät kulttuurilaitokset. Helsinkiläisestä kulttuuritarjonnasta suuri osa toteutuu sellaisten yksityisten taidelaitosten, -oppilaitosten ja festivaalien välityksellä, joita kulttuuritoimi avustaa. Yli puolet kulttuuritoimen budjetista kohdentuu kulttuuri- ja taideavustuksiin. Avustaminen on näin strategisesti merkittävä osa kaupungin kulttuuripolitiikkaa.

Uudet taiteen alat ja taidemuodot näkyvät Suomessa usein ensimmäisenä Helsingissä. Tämä lisää osaltaan taiteen ja kulttuurin tukijärjestelmien kehittämispaineita.

Ympäristöraportin voisin joskus kysäistä; sitä en löytänyt googlaamalla enkä kaupungin omien sivujen haun avulla. En äkkiseltään muista että olisin sellaista myöskään lukenut aiemmin. Liekö kuollut kirjain vai temppuileeko muisti. Muisti varmaan pätkii.

Yleisesti ottaen tänä vuonna määrärahan korotus menee avustusten sijaan Kulken käyttötalouteen, mutta vuokrien ja palkkojen nousut täytyy ottaa huomioon. Lisäksi viime vuonna neuvottelemamme korotus avustuksiin oli varsin merkittävä.

KULTTUURIPALVELUT

1 Pietarin Suomalaisen Musiikki-instituutin Kannatusyhdistys ry:n hakemus taiteen perusopetuksen opetusluvan myöntämiseksi

ok. Koska opetus tapahtuu Pietarissa, luvan musiikin taiteen yleisen oppimäärän mukaisen opetuksen järjestämislupa haetaan ministeriöltä eikä meiltä vaikka yhdistys on rekisteröity Helsinkiin. (Huh mikä lause.)

2 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksesta

ok. Kulttuurikeskus painottaa alueen kehittämisessä väliaikaisia kulttuuritiloja. Hyvä!

Kaavan toteuttamisen lähtökohdiksi kulttuuri- ja kirjastolautakunta toteaa, että Hernesaaren alueelle on jo nyt hakeutunut runsaasti ns. luovien alojen yritystoimintaa. Tämän toimintaedellytysten turvaaminen alueella on tärkeää ja vahvistaa alueen elinvoimaisuutta jatkossakin

Koko vapautuvaa telakka-aluetta tulisikin tarkastella kokonaisuutena siten, että siellä varataan eri vaiheissa mahdollisuuksia luovien alojen ja myös suosittujen Pop up –yritysten käyttöön. Tähän liittyen tilojen väliaikaiskäyttöä alueella tulisi systemaattisesti kehittää.

Helikopterikenttä ei meille varsinaisesti kuulu, mutta se kyllä pitäis saada jossain vaiheessa torpattua. Eniten kaupunki häviää siinä menetettynä rakennusoikeutena: melunormit kun estävät täysmittaisen rakentamisen sen lähistöllä. Kokonaislasku on pari sataa miljoonaa, jotta muutama kymmenen ihmistä pääsisi mahdollisimman nopeasti Tallinnaan päivittäin. Eikös suunniteltais tolla rahalla vaikka rautatietunnelia? Hyötyjien määrä potentiaalisesti satakertainen.

KULTTUURIPOLITIIKKA

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto Arviointikertomuksesta 2011

ok.

2 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto Käpylän musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:lle myönnetyn lainan lyhennysehtojen muuttamisesta

ok.

3 Kohdeavustusten myöntäminen, 5. jako

Niubi Oy:sta ja luvatusta ohjelmasta kuulisin mieluusti lisää. Ei oikein esittelystä tai netistä selvinnyt.

Katajanokan lippakioskia voisi ohjeistaa hakemaan kohdennetusti johonkin tapahtumaan.

Hienoa että Full Steamkin järjestää Alppipuistoon tapahtuman. Heitä voisi myös hiukan ohjeistaa siihen suuntaan että eivät tuhoa puistoa ”liian isoilla” nimillä.

4 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 5. jako

Erinomaista. Kiva että tänä vuonna voidaan jakaa vähän muutakin kuin eioota.

5 Valtionosuutta saavien teattereiden harkinnanvaraiset hankkeet

Tää on iso juttu.

Viime syksyn budjettineuvotteluissa vapaan kentän avustuksien noston lisäksi saatiin teatterin valtion osuuksia saavalle puolelle lisärahoitusta. Päätimme kuitenkin käyttää tämän lisärahan ”kohdentavasti” emmekä vain jakaa sitä tasan kaikille teattereille.

Innoittajana jakoperusteissa on ollut ns. ”Lyonin malli”, joka tarkoittaa sitä että osa vakiintuneiden teattereiden (ja siellä myös oopperan) rahoituksesta on sidottu teatterin ”seinien ulkopuolella” tapahtuviin yhteisöllisiin hankkeisiin. Virkamieskielellä: ”hankkeilta edellytetään alueellista, sosiaalista ja yhteiskunnallista ulottuvuutta”.

Tämä on erinomaista ja kaikki hankkeet näyttävät tosi hyviltä! Tästä rahoituksesta saadaan nyt arvokkaita kokemuksia ja niiden mukaan voidaan tulevaisuudessa sitten toimintaa kehittää ja mahdollisesti laajentaa. Helsinki on tässä Lyoniin verrattuna jopa armollinen – me annamme lisärahoitusta kun Lyonissa tällaista toimintaa vaaditaan osana perusrahoitusta.

Ainoa nillityksen aiheeni on se, että ”apajilla” on jälleen myös Suomen Kansallisteatteri, 45000€. Älkää ymmärtäkö väärin, Kansallisteatteri tekee varmasti hienoa ja laadukasta duunia. Olen vain ”hiukan” sitä mieltä että Kansallisteatterin, joka saa valtiolta 11,5 miljoonaa euroa ja Helsingiltä pari sataa tonnia päälle, pitäisi tehdä tällaista yhteisöllistä teatteritoimintaa joka tapauksessa osana perustoimintaansa. Taloudelliset valmiudet tähän ovat aivan eri luokkaa kuin muilla tukea saavilla teattereilla.

Lisäksi me tuemme jo nyt 30 000€ per vuosi Kansallisteatterin kiertuenäyttämön toimintaa kehityshankkeena.

Mutta siis tosiaan, varsinaisia laadullisia perusteita olla myöntämättä tukea ko. hankkeelle ei ole. Hienoa, että ovat tarttuneet toimeen. Nyt meillä jää syksylle jaettavaksi, jahka osa teattereista herää, vain 28 000€. Pitäisikö Kansallisteatterilta ottaa pieni siivu myöhemmin jaettavaksi?

6 Ryhmä-O:n oikaisuvaatimus

ok.

7 Infantiili amnesia -työryhmän oikaisuvaatimus

ok.

tanssin talo hernesaareen?

Kokoustimme kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kanssa viime tiistaina Hernesaaressa ns. Fordin talossa. Samalla tutustuimme kätevästi rakennukseen, josta Tanssin talo -työryhmä on kiinnostunut.

Pia Ilonen esitteli meille talon historiaa ja arkkitehtuuria

Mikä Tanssin talo, mikä tanssin talo -työryhmä?

Nykytanssi on noussut vasta viime vuosikymmeninä hyväksytyksi taiteeksi muiden joukossa. Tästä johtuen suomalaisen kulttuuripolitiikan valuviat näkyvät tanssin kohdalla erityisen selvästi: vaikka tanssin kenttä on tehnyt todella korkealaatuista työtä ja tanssitaiteilijoiden määrä on koulutuksen kautta kasvanut voimakkaasti, ei tuki ole noussut lähestulkoonkaan samassa suhteessa. Tanssin osuus niin VOS-teattereista kuin muistakin pysyvistä tukirakenteista on sen suhteelliseen merkittävyyteen ja osaamiseen nähden vähäinen. Suuri osa alasta sinnittelee projektista ja apurahasta toiseen.

Lisätukea tarvittaisiin niin harjoitteluun, organisaatioille, esityksiin kuin työtiloihinkin. Paremmat perusresurssit mahdollistaisivat usein nykyistä paremman oman varainhankinnankin. Tanssin talo -hanke olisi vastaus ainakin osaan akuuteista tarpeista.

Konsepti ei ole uusi: tanssin talosta on Helsingissäkin puhuttu jo kymmeniä vuosia. Ensimmäisen kerran ajatuksen tanssille tarkoitusta rakennuksesta esitti Suomen tanssitaiteilijain liitto jo perustamisvuonnaan 1937!

Maailmalla ”Tanssin taloja” löytyy kaikista merkittävistä kulttuurikaupungeista. Pohjoismaissa tanssin talo löytyy niin Tukholmasta, Oslosta, kuin Kööpenhaminastakin. Olisi jo aika saada talo tanssille myös Helsinkiin.

Vuonna 2008 Helsingin kulttuurikeskus julkaisi selvityksen tanssitaiteilijoiden työ- ja esiintymistiloista. Raportti on yhä ajankohtainen ja hyvää luettavaa aiheesta kiinnostuneille. Olen itse pitänyt aihetta esillä lautakunnassa mm. ”Tanssin Stoa” -aloitteeni kautta.

Viime keväänä järjestetyn keskustelutilaisuuden tiimoilta tanssin kenttä sai (vihdoin) hynttyynsä yhteen ja perusti laajapohjaisen työryhmän ajamaan taloasiaansa. Työryhmän toiminta ei ole jäänyt vain vahvasanaisten tiedotteiden tasolle, vaan he ovat onnistuneet löytämään myös konkreettisen ehdotuksen sijainniksi.

"Paraatiovi"

Mahdollinen rakennus, vuonna 1947 valmistunut Fordin talo, löytyi Hernesaaresta, johon seuraavan kymmenen vuoden aikana tullaan rakentamaan uusi asuinalue neljälle tuhannelle asukkaalle. Kulttuurikeskus, jonka ympärille luontevasti syntyy myös muuta elämää, olisi varmasti toimiva osa kokonaisuutta. Myös liikenneyhteydet ovat kunnossa: ratikka tulee kymmenen vuoden kuluttua aivan oven eteen!

Funkkishenkinen aula

Kiinteistö oli vaikuttava. Sen valtaisaan keskushalliin mahtuu helposti useampikin esityskäyttöön tarkoitettu sali. Pääsalin seinustalta löytyy neljä pienempää tilaa, jotka on kuin tehty harjoitussaleiksi.

Lisäksi talosta löytyy muitakin tiloja: komeat 50-lukulaiset toimistot suorastaaan huutavat luovan alan yrittäjiä sisäänsä!

Yhteensä tilaa oli noin 7000m2 ja neliövuokra kuulosti edulliselta. Alustava arvio mahdollisista remonteista oli se, että ainakin ilmastointijärjestelmiä pitäisi parantaa, jotta mm. harjoitussaleissa sitten jaksaisi jumpata aamusta iltaan.

Jotenkin tosta paikasta tuli heti hyvä fiilis! Vanhassa teollisuuskiinteistössä on hyvää pöhinää!

Tänä keväänä kulttuurikeskuksen johdolla valmisteltavassa kulttuuristrategiassa tanssin talon on oltava. Tämänhetkisessä luonnoksessa Fordin talo mainitaan ”vanhojen rakennusten uusiokäyttö” -kohdassa Tanssin talona. Eräs päätavoitteistani strategian valmistelussa onkin pitää Tanssin talo tulevista priorisoinneista huolimatta agendalla.

Kuntapäättäjien Guggenheim-känni tulisikin kääntää tanssijoiden hyödyksi: taidemuseo-konsepti kaipaa vierelleen myös uudenlaista esittävää korkeakulttuuria! Tähän saumaan kustannustehokkaasti toteutettu Tanssin talo sopisi mahtavasti. Hankkeena Tanssin talo on toki valtakunnallinen, joten valtion täytyy myös lähteä mukaan.

Loppukevennykseksi Don Johnson Big Bandin musiikkivideo ”L.L.H”, jonka pääosassa on Tero Saarinen. Video on kuvattu Fordin talossa. Siellä siis tanssitaan jo!

[youtube=http://www.youtube.com/watch?v=tY-7EglvWns]