Kaupunginhallitus 12.9.2016

Tällä viikolla kaupunginhallituksessa lausunto HSL:n taloussuunnitelmasta, Itäkeskuksen Tallinnanaukion fasadin suojelu ja tukku aloitteita. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 28.9.2016, Vihreiden valtuustoryhmän ryhmäaloite alueiden eriarvoisuuden torjumisesta

Esittelijä on kirjoittanut kovin kauniisti ja myötämielisesti ryhmäaloitteestamme, mutta konkretia puuttuu. Ja lopuksi todetaan että aika loppuu.

Kaupunginhallitus yhtyy opetuslautakunnan näkemykseen, että toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin poikkihallinnollisena yhteistyönä tulee varata riittävästi aikaa eikä sitä voida tehdä tänä syksynä ensi vuoden talousarvion esittelyyn mennessä.

Pöydätään ja mietitään.

3 V 28.9.2016, Valtuutettu Maija Anttilan aloite 100-vuotisen Suomen muistamisesta

ok. Maija esitti Töölönlahden puiston nimen muuttamista Itsenäisyyden puistoksi ja sävellyskilpailua – juhlahymni! Esittelijä toteaa että ei muuteta nimeä ja kilpailua ei enää oikein ehdi järjestää. Juhlavuoden kunniaksi HKO esittää kaksi uutta tilausteosta suomalaisilta säveltäjiltä.

SIVISTYSTOIMI

1 V 28.9.2016, Valtuutettu Nuutti Hyttisen aloite kahdessa osoitteessa asuvien erityisoppilaiden koulukuljetuksista

ok. Kaupunginhallitus palautti aloitteen viimeksi valmisteluun kun halusimme paremman selvityksen kustannuksista. Nyt on arvioitu että koulukuljetukseen oikeutetuista erityislapsista noin 24% asuu ainakin osan aikaa kahdessa osoitteessa. Jos kuljetukset mahdollistettaisiin kahteen osoitteeseen, syntyisi tästä selvityksen mukaan n. 1,9 miljoonan euron vuotuiset lisäkustannukset. Opetuslautakunta on todennut että tähän ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole varaa.

4 V 28.9.2016, Valtuutettu Nuutti Hyttisen aloite alueellisesta kielikokeilusta Helsingissä

ok. Nuutti haluaisi että Helsinki olisi ryhtyisi alueelliseen kielikokeiluun. Eli suomeksi poistaisimme ns. ”pakkoruotsin” Helsingissä.

Vaikka en itsekään pidä nykyistä kielilakia kaikin osin järkevänä, niin ei Helsinki missään tapauksessa ole järkevin paikka aloittaa – Helsinki on syvästi kaksikielinen. Kaupunginhallitus toteaakin että ”Kokeiluluvan hakeminen ei ole perusteltua”.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

2 V 28.9.2016, Valtuutettu Helena Kantolan aloite asunnottomien konttimajoituksesta
3 V 28.9.2016, Valtuutettu Helena Kantolan aloite 200 konttiasunnon rakentamiseksi

ok. Helena Kantola on ollut aktiivinen konttiasuntojen rakentamiseksi. Kaupunginhallitus kuitenkin toteaa että:

”Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin tavoitteena on toteuttaa erityisryhmien asuminen pysyvänä asumisratkaisuna. Asunnottomien majoittaminen väliaikaisiin konttiasumisyksiköihin ei edistä kaupungin tavoitetta torjua alueellista eriytymiskehitystä vaan keskittäisi huono-osaisuutta kortteleihin, joiden infrastruktuuri ei ole vielä valmista. Asunnottomille konttiasumista parempi vaihtoehto on uusien pysyvien asuntojen rakentaminen sekä olemassa olevan asuntokannan hyödyntäminen.”

Ja lisäksi todetaan että jos verrataan kuluja koko elinkaarelta, ei väliaikainen konttiasunto ole vuokraltaan edullisempi kuin muu kohtuuhintainen tuotanto.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 V 28.9.2016, Valtuutettu Thomas Wallgrénin ja Veronika Honkasalon aloite hätämajoituksen järjestämisessä noudatettavasta ohjeistuksesta

Wallgrenin ja Honkasalon aloite liittyy tietenkin hätämajoituksen järjestämiseen liittyneisiin ongelmiin, joita on viime talvina ollut.

Eduskunnan oikeusasiamies antanee lausunnon kaupungin käytännöistä piakkoin. Esittelijä viittaa tähän:

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle jätettyjen kantelujen johdosta kaupunginhallitus on antanut lausunnon 25.4.2016 § 401. Sosiaali- ja terveysviraston ohjeistusta kriisimajoitukseen muutetaan tarvittaessa, kun apulaisoikeusasiamiehen antama päätös asiasta on saatu ja jos se päätöksen mukaan on aiheellista.

Sitä voisi pohtia kannattaisiko aloite jättää pöydälle kunnes ko. lausunto saadaan.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

4 V 28.9.2016, Raide-Jokeri-linjan raitiovaunujen hankesuunnitelman hyväksyminen

ok. Valtuusto päätti jo rakentaa Raide-Jokerin. Nyt päätämme hankkia sille ratikoita. Yhteensä hankitaan 29 kappaletta kahteen suuntaan ajettavia, 35 metriä pitkiä raitiovaunuja, hinta on noin 108 miljoonaa euroa. Vaunut pyritään hankkimaan kotimaiselta Transtechiltä.

KAUPUNGINJOHTAJA

4 Helsingin kaupungin liittyminen Mayors for Peace -verkostoon

Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti Helsinki liittyy Mayors for Peace -verkostoon. Idean takana Thomas Wallgren. Jäsenmaksu on 15 euroa. Suomesta jäseniä ovat myös Maarianhamina, Nousiainen ja Varkaus.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Valtuutettu Paavo Arhinmäen toivomusponsi pidemmistä metrojunista

2 Valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran toivomusponsi jalankulkijaystävällisyyden huomioimisesta Hämeentien, Haapaniemenkadun ja Viidennen linjan liikennesuunnitelmaan liittyvässä jatkovalmistelussa
3 Valtuutettu Osku Pajamäen toivomusponsi kattavasta kadunparannussuunnitelmasta Hämeentielle

ok. Hämeentie-valtuustossa askarreltiin myös ponsia ja niihin vastataan kuten protokollaan kuuluu. Eli että suunnittelussa tavoitteena ”jalankulkijoille tasainen ja esteetön kulkuympäristö” ja mahdollisuuksia ”täydentää istutuksia viihtyisyyden lisäämiseksi” tarkastellaan.

5 Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2017 – 2019

Vuotuinen HSL:n tomintaa ohjaava lausunto. Tämä siis poikkeaa mm. lakiesityslausunnoista että tämä todella luetaan ja noudatetaan, vaikka on tämäkin vähän homeopaattinen tapa hallita.

Ydinkysymys HSL:n osalta lähivuosille on se miten suurien raidehankkeiden pääomakustannukset vaikuttavat lipunhintoihin. On mielestäni täysin selvää että kun tehdään valtaisa investointi (esim. Länsimetro), tulee hinnoittelun olla sellaista, että rakennetun infran käyttöaste on optimaalinen, eli korkein mahdollinen. Jos HSL:n nykyinen matematiikka johtaa liian korkeisiin lipunhintoihin ja sitä myötä vähäisempään käyttöön, syntyy vääjäämättä kokonaisuuden kannalta älytöntä hyvinvointitappiota. Tämä valuvika pitäisi nyt pystyä ratkomaan.

Ja kuten Hesari jo tiesi kertoa, tarkastusmaksun suuruudesta tullaan taittamaan jälleen peistä. Korotus on mielestäni täysin turha ja 100€ ja 80€ eivät kyllä pelotevaiktukseltaan eroa toisistaan lainkaan.

Ehkä tässä voisi mainita myös uusien lippupäätteiden ”palvelumuotoilusta”. Sen voisi suunnitella uusiksi.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Rakennuskiellon määrääminen Vartiokylän Itäkeskuksen tontille 45173/5 (nro 12411)
2 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Itäkeskuksen kauppakeskuksen vanhimman osan julkisivujen suojelua koskevasta rakennussuojeluesityksestä

Rakennustaiteen seura, museovirasto ja kaupunginmuseo haluaisivat suojella Itäkeskuksen kauppakeskuksen vanhimman osan julkisivuja. Lehtitietojen mukaan omistaja ei pidä suojelua tarpeellisena.

Kiista ilmeisesti kilpistyy siihen että omistaja haluaisi remontoida julkisivurakenteen siten että se kiinnitettäisiin ”ylhäältä rakennuksen runkoon, jolloin jalankulkua häiritsevistä pilareista päästään eroon.

Tämä suunnitelma olisi käynyt kaupunkikuvaneuvottelukunnalle ja tavallisesti tarkalle ja rakennussuojelua ymmärtävälle rakennusvalvonnalle, mutta arkkitehdit ja museoväki ovat eri mieltä.

Rakennustaiteen seuran mukaan ”Itäkeskuksen vanhassa osassa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla arkkitehti Erkki Kairamon arkkitehtoniset pyrkimykset, kaupunkisuunnittelun uudet tavoitteet ja Itäkeskuksen merkitys kauppakeskusrakentamisen edelläkävijänä.” Ja museoviranomaisten lausunnot saman suuntaisia.

Autoilun tulevaisuudesta

Googlen itseohjautuviin autoihin on helppo suhtautua vähätellen niin tieteiskirjallisuudelta ne yhä vaikuttavat. Ehkä sitten joskus ”tulevaisuudessa”. Miksei saman tien lentäviä autoja? Where’s my jetpack?
rsz-Googles-driverless-car-Sebastian-Thrun-Ted-Talk-537x244
Vallankumoukset näyttävät usein nopeilta loikilta, giljotiini napsahtaa ja maailma muuttuu. Useimmiten kehitys kuitenkin etenee pienin askelin ja se suuri läpimurto osataan paikallistaa vasta historiaa kirjoitettaessa. Näin myös liikenteessä, jossa täysi automaattiohjaus ei ehkä ole edes suurin juttu.

Markkinoilla teknologia kehittyy vastaamaan tarpeita. Helsingin bussiliikenteen kustannuksista kuljettajien palkkojen osuus on noin 60 prosenttia. Tilanne on vastaava myös tavaraliikenteessä, joten taloudellinen kannuste kehittää automaattiajoa on valtaisa.

Rekkajuna.

Ruotsalainen rekkajuna.

Ensimmäinen askel on jo valmiina. Mm. Scania ja Volvo testaavat ”rekkajunia”, joissa vain ensimmäisessä nupissa tarvitaan kuljettajaa. Ja kun autot ajavat lähekkäin toisiaan, myös ilmanvastus vähenee ja sitä myöten sekä polttoainekustannukset että ilmastopäästöt.

Scanian mukaan jo lokakuussa 2013 rekkajunat olivat ajaneet 3,8 miljoonaa kilometriä Södertäljen ja Helsinginborgin välillä. Volvo puolestaan testasi vastaavaa teknologiaa Espanjassa 2012:

Tästä ei ole enää pitkä matka siihen että jonon ensimmäinenkin rekka voi ajaa ilman kuljettajaa. Mercedes Benz toi tänä vuonna markkinoille huippumalleihinsa ”intelligent Driven”, jonka avulla auto mm. ”puoliautomaattisesti” pitää auton kaistallaan liikenteessä ja tarvittaessa estää sivutörmäykset. Täys- ja puoliautomaattiohjauksen ensimmäisen sukupolven luonteva toimintaympäristö onkin moottoritie: helposti ennakoitavissa oleva ja suljettu liikenneympäristö.

Kontrolloidun motarin vastakohta on kaoottinen kaupunkiliikenne, joka saatetaan valloittaa nopeammin kuin olisin itse vielä muutama vuosi sitten uskaltanut arvella. Eikä Google ole ainoa yrittäjä. Hyvänä esimerkkinä Volvo, joka on jo aloittanut testit Göteborgissa muun liikenteen seassa sadalla henkilöautolla.
5
Automaattiset autot ja sensoreiden kehitys ovat kuitenkin vain osa palapeliä. Myös mobiiliteknologia ja ”jakamistalous” muuttavat koko yksityisautoilun käsitettä. Entä jos autoa ei tarvitsisikaan enää omistaa?

Ajatushan ei ole uusi. Helsingissäkin on jo pitkään toiminut yhteiskäyttöautopalvelu CityCarClub. Uutta ovat palvelun käytettävyyden paraneminen mobiilisovellusten avulla, autovalmistajien mm. BMW:n (DriveNow) ja Mercedes Benzin (Car2Go) vahvat satsaukset ja erityisesti automatkojen yhdistäminen osaksi muuta matkaketjua.

Pariisin "Autolibre"-järjestelmän palautuspisteet.

Pariisin ”Autolibre”-järjestelmän palautuspisteet.

Henkilöauto on vain yksi kulkuväline muiden joukossa. Vaihtoehdoista valitaan se joka kulloinkin parhaiten sopii. Yhdellä matkalla voidaan yhdistellä useaa eri liikkumismuotoa ja auton käyttö maksetaan samalla matkakortilla tai mobiilisovelluksella kuin ratikkakin. Miksi ostaa omaksi, jos käytettävissä on auto aina tarvittaessa? Henkilöautoon sijoitettu pääoma kun on suurelta osin hukkaan heitettyä – arvo alenee sillä sekunnilla kun ajat ulos liikkeestä.

Uberin kaltaiset palvelut puolestaan tekevät jokaisesta autosta taksin.

Yksityisauto muuttuu omistusesineestä palveluksi. Tämän ovat autovalmistajatkin jo oivaltaneet.

Mersun "Car2Go"-palvelun "Premium"-version laadussa ei ole valittamista.

Mersun ”Car2Go”-palvelun ”Premium”-versio kelvannee krantummallekin autoilijalle.

Myös Helsinki ja HSL ovat ajan hermolla. Viime viikolla Guardian noteerasi Helsingin Kutsuplus-hankkeen: ”Helsinki’s ambitious plan to make car ownership pointless in 10 years”.

Aivan tämä ei Kutsuplussan tavoitteena toki ole, mutta onhan se mukava lukea kotikaupunkia kehuvia juttuja maailman lehdistöstä. Todellisuus vaan on karumpi – Helsinki ei ole rahoittamassa Kutsuplussaa niin että Guardianin jutussa mainitut tavoitteet toteutuisivat. Säästöliekillä mennään – rohkeutta puuttuu.
Kutsuplus_-_Koti
Meille päättäjille tilanne onkin haastava. Millä aikataululla muutokset tapahtuvat? Miten niihin pitää varautua? Nojataanko rohkeasti eteenpäin vai katsellaanko mitä tuleman pitää? Kenen eduista pidetään kiinni? Mistä löydetään rahoitus muutenkin tiukkoina aikoina?

Intressiryhmiä on lukuisia. Taksiliitto vastustanee Uberia ja Kutsuplussan laajentamista, Autoalan keskusliitto automaattirekkoja ja autokauppiaat yhteiskäytön yleistymistä – korvaahan yksi yhteiskäyttöauto noin kahdeksan ajoneuvoa. Miten käy Neste Oilin bisneksen henkilöautot liikkuvatkin vedyllä tai sähköllä? Eikö YIT saakaan enää rakentaa monitasoliittymiä?

Vain yksi asia on varma: teknologinen kehitys on vääjäämätöntä ja perää pitämällä jäämme, no, peränpitäjäksi. Samalla kun ruotsalaiset päristelevät horisonttiin automaattisähköautoillaan, jotka suunnitellaan, rakennetaan ja testataan Ruotsissa.

Suomen ja erityisesti Helsingin kannattaisi rohkeasti edistää älyliikenteen kehittämistä ja koko liikenteen rakennemuutosta. Niin Kutsuplussaa, Uberia kuin sähkö-, yhteiskäyttö- ja robottiautojakin. Jäimme jo junasta uusiutuvan energian työpaikoissa. Onko meillä varaa olla satsaamatta tulevaisuuteen?

Olikin ilo toukokuussa lukea Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote, jossa kerrotaan robottiautokokeilut mahdollistavasta muutoksesta, joka astuisi voimaan jo vuoden 2015 alusta. Siihen on aikaa enää alle puoli vuotta, tulevaisuuteen. Tervetuloa. Jetpackit voi jättää narikkaan.

Kaupunginhallitus 9.9.2013

Maanantaina kaupunginhallituksessa luvassa pitkä kokous: iso läjä aloitteita ja ponsia, lausunto HSL:n talousarviosuunnitelmasta ja vyöhykelippu-uudistuksesta, liityntäpysäköintiä Lauttasaareen sekä pöydältä mm. Lauttasaaren vesitornin purkaminen ja Ympäristökeskuksen johtosäännön päivitys. Koko esityslista liitteineen löytyy täältä.

Aloitteet ja ponnet

Aloitteita oli yhteensä 50 kappaletta, joista peräti 19 vain yhden valtuutetun, Perussuomalaisten Belle Selene Xian tehtailemia. Useimmissa niissä ei ollut edes muiden valtuutettujen allekirjoituksia. Selvästikään Bellelle ei ole vielä ihan auennut, miten ja mihin aloitteilla voi vaikuttaa ja mihin taas ei.

Tiivistin kaikki aloitteet, vastaukset ja kommenttini tähän taulukkoon, jonka avulla niihin tutustuminen käy kohtuullisen helposti.

Joukossa oli myös monia hyviä aloitteita. Erityisen ilahduttavaa on että Metron yöliikennöintiä kokeillaan Johanna Sumuvuoren aloitteen ansiosta.

Muutamia vastauksia voisi mielestäni vielä vähän pohtia:

3. Thomas Wallgren (sdp): Pietarin ja Helsingin ystävyyskaupunkisuhde poikki Pietarin LGBT-lain vuoksi.
– Helsingillä ei ole ystävyyskaupunkisuhdetta Pietarin kanssa, sikäli aloite vähän huti.
– olisiko tästä enemmän hyötyä kuin haittaa? Eikö kanssakäymisellä nimenomaan näytetä että suvaitseva yhteiskunta on mahdollinen?

10. Henrik Nyholm (vas): Metron varauloskäyntien ottaminen käyttöön.
– Lausuntoa voisi muokata vähän positiivisemmaksi. Lisäkulua ei oikeastaan synny ja asemien käytettävyys paranisi. ”Sisäänkäynnit tullaan mahdollisuuksien mukaan avaamaan.”?

17. Tuomas Rantanen (vihr): Allergiatalon rakentaminen kokeiluna ara-vuokra-asuntotuotannossa.
– Voiko allergiatalon suunnittelu olla mahdotonta? Kyllä tätä pitäisi ainakin selvittää.

31. Petra Malin (vas): Kaupungin sosiaali- ja terveysviraston verkkosivuilla tulisi kertoa minä päivänä saapuneita toimeentulotukihakemuksia paraikaa käsitellään.
– Aloite vaikuttaa ihan hyvältä ja vastaus nihkeältä.
– Sosiaali- ja terveysvirastossa on käsitykseni mukaan varattu yhden henkilön koko työpanos päätöskyselypuheluiden vastaamiseen. Sama henkilö voisi varmasti myös päivittää nettisivun?
– Tampereella näin toimitaan ja ilmeisesti toimiva käytäntö.
– Tämän toteuttamiseen ei tarvita kallista järjestelmää, vaan ihan sivun päivittäminen käsin kerran päivässä riittää.

Tampereella näin.

Tampereella nettisivuilta löytyy tällainen.

Tampereella nettisivuilta löytyy tällainen.

32. Osku Pajamäki (sdp): Tarja Halosen leikkipuisto Kallion
– no miksipä ei?

Sitten lista-asioihin.

51 V 25.9.2013, Kaupunginhallituksen varajäsenen valinta

ok. Sirkku Ingervon tilalle kaupunginhallituksen varajäseneksi nousee Otso Kivekäs.

52 V 25.9.2013, Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnan jäsenen valinta

ok. Demarit valitsevat Jouko Sillanpään tilalle Jyrki Lohen sataman johtokuntaan.

53 V 25.9.2013, Palmia-liikelaitoksen johtokunnan jäsenen ja varajäsenen valinta

ok. Demareiden tuolileikin toinen osa: Jyrki Lohen paikalle Palmian johtokuntaan Samuli Vapaasalo ja Samulilta vapautuneelle varapaikalle sitten puolestaan Jari Mustikkaniemi.

54 V 25.9.2013, Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen valinta

ok. Vasemmistoliitto valitsee varajäsenen.

55 V 25.9.2013, Sosiaali- ja terveyslautakunnan toisen jaoston jäsenen valinta

ok. Vasemmistoliitto valitsee uuden jäsenen jaostoon.

56 V 25.9.2013, Kaupunginhallituksen johtosäännön muuttaminen sekä kaupunginhallituksen johtamisen jaoston ja tietotekniikkajaoston asettaminen

ok. Muutetaan strategiassa päätetyn mukaisesti johtosääntöä ja valitaan jäsenet ko. elimiin. Kokoomuksella on puheenjohtajuus johtamisen jaostossa ja meillä tietotekniikkajaostossa. Me ehdotamme siihen pestiin valtuutettu Otso Kivekästä. Olen itsekin ehdolla ko. jaoston varajäseneksi. Tää on kyllä hieno juttu ja ilo nähdä miten asiat etenee.

Kirjoitin jaostojen perustamisen syistä vähän laajemmin jo jo pari viikkoa sitten.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 V 25.9.2013, Helsingin kaupungin ympäristötoimen johtosäännön muuttaminen

Ympäristötoimen johtosääntöä muutetaan, ja se on pääosin todella ok. Yhteen kohtaan toivomme pientä muutosta.

4 § 21 huolehtia osaltaan energiatehokkuuteen sekä ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvästä ohjauksesta, neuvonnasta ja tiedotuksesta.


Tässä kohdassa toivoisimme että termi ”huolehtia osaltaan” korvattaisiin sanalla ”koordinoida” joka muuttaisi asetelman selkeäksi ja muiden edelläkävijäkaupunkien kaltaiseksi. Toteuttaisi myös strategian ilmastotavoitteita. Esittelijä itseasiassa tekstissään selittää tilannetta ihan hyvin:

Ilmastonsuojeluun liittyvät tehtävät eivät tällä hetkellä kuulu minkään Helsingin kaupungin lautakunnan perustehtäviin, vaikkakin useat hallintokunnat hoitavat erilaisia energiatehokkuuteen sekä ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyviä tehtäviä.

Asian merkittävyyden vuoksi tehtävä on perusteltua mainita ympäristötoimen johtosäännössä. Ilmastonsuojelun koordinoinnin vahvistaminen on muun muassa ympäristökeskuksen strateginen projekti, jota edistetään jo kaupungin ja elinkeinoelämän verkostossa. Tehtävä sopii luonteeltaan ympäristölautakunnan tehtäviin, koska se huolehtii myös muista kunnan ympäristönsuojelutehtävistä. Lisäksi ympäristökeskukseen on vuonna 2009 perustettu ilmastonsuojelutehtäviin liittyvä ympäristötarkastajan virka.

(Lihavointi minun.)

Muutos selkeyttäisi tilanteen. Vastuu ilmastonsuojelutoimien koordinoinnista olisi ympäristötoimella. Tällä hetkellä se siis ei ole millään lautakunnalla.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 25.9.2013, Konalan tontin 32036/10 ja katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 12171, Ristipellontie 11)

ok. Teollisuustontti muutetaan toimitilatontiksi ja sille rakennetaan drive-in -ravintola ja kylmäasema. Lisää Hesejä Helsinkiin.

www.hel.fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2013_Halke_2013-09-09_Khs_31_El_E01012A1-0F68-4A52-A035-4786F4615F8C_Liite.pdf

2 V 25.9.2013, Honkasuon Honkaperhosen alueen tonttien vuokrausperusteet

ok. Honkaperhosen alueen rakentaminen alkaa 2014, joten nyt täytyy päättää vuokraperusteista. Ne sovitaan nyt vuoteen 2075 saakka. Erittäin todennäköisesti juuri kukaan kaupunginhallituksen jäsenistä ei ole enää elossa kun asiasta seuraavan kerran päätetään… …perspektiiviä…

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 V 25.9.2013, Lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen toteutumisen seuranta

ok. Kuuden viikon hoitotakuu toteutui pääosin. Yli kolmen kuukauden jonotusaikoja ei ollut.

Halpaa intensiivinen hoito ei ole. Ongelmien ennaltaehkäisy kannattaa aina.

 

Tällä hetkellä keskimääräinen kokonaiskustannus per lastenpsykiatrinen potilas on noin 30 000 eur / vuosi, eli 35 lähetteen kasvu tarkoittaa keskimäärin noin 1 000 000 euron lisäkustannusta vuodessa.

Vuonna 2012 intensiivisen avohoidon piirissä oli 102 helsinkiläislasta. Näistä 39:lla oli myös ennalta suunniteltu osastohoitojakso (joko vuonna 2012 tai aikaisemmin). Osastohoitojaksojen havaittu hyöty potilaille ja heidän perheilleen on selvästi parantunut kun siihen on liitetty intensiivinen avohoito ennen osastojaksoa, jolloin perhe ja muu verkosto on jo saatu tiiviiseen yhteistyöhön.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Kaupunginsihteerin viran täyttäminen hallintokeskuksessa

ok. Valitaan Maria Nyfors.

7 Kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilötapaaminen Espoossa 8.-9.10.2013
Liite 1 Espoon kaupungin kutsu 19.8.2013

ok. Valitaan edustajat tapaamiseen.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille 2014-2016

Tämä on iso asia. Lausuntoa pyydetään seuraavista:

1. HSL:n strategiasuunnitelmasta
2. Liikenteenpalvelutasosuunnitelmasta
3. Lippujen keskimääräisistä hinnoista
4. Kuntaosuuksien tasosta
5. Kutsu-plus -liikenteen kehittämisestä ja rahoituksesta
6. Vantaan joukkoliikennelinjastosta 2015

1. HSL:n strategiasuunnitelma

Esittelijän lausunto on hyvä. Erityisesti raideliikenteen painottaminen lämmittää sydäntä.

Kokonaisuudessaan raitiovaunu- ja metroliikenteen kehittämisen painoarvo strategiasuunnitelmassa on varsin alhainen, kun otetaan huomioon niiden keskeinen rooli joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisessa. Raideliikenteen kehittäminen ja laajentaminen on tärkein toimenpide koko seudun liikennejärjestelmän kehittämisessä ja toimivuuden turvaamisessa, ja siksi raideliikenteen kehittäminen vaatisi strategiasuunnitelmassa enemmän huomiota.


 
2. Liikenteenpalvelutasosuunnitelmasta

ok. Outoja virheitä ja liitteessä 6 on todella erikoisesti ennustettu raitiovaunuliikenteen kustannusten laskevan vuodesta 2014 (52,3m€) vuoteen 2018 melkein kymmenen miljoonaa euroa (43,5m€) vaikka liikennöinti oletettavasti lisääntyy kun kiskojakin tulee lisää. Samaten lauttaliikenteen kustannusten odotetaan tippuvan roimasti.

3. Lippujen keskimääräisistä hinnoista

Esittelijä pitää Helsingin sisäisten lippujen hinnan korotusta perusteltuna koska ”verorahoituksen osuuden toiminnan rahoittamisessa ei tulisi kasvaa.”. Subventioasteeksi suunnitellaan 49,4%. (Ilman kutsuplussa 48,9%)

Tästä päästäänkin näppärällä aasinsillalla Kutsuplus -hankkeeseen

HSL:n alustavan taloussuunnitelman mukaan Kutsuplus -hanketta on tarkoitus laajentaa olennaisesti alkuperäisestä suunnitelmasta. Kokeilun laajentuessa hankkeesta kaupungeille ja erityisesti Helsingille aiheutuvat kustannukset tulisivat olemaan merkittävästi alkuperäistä suunnitelmaa korkeammat. Alkuperäisen suunnitelman mukaan hankkeesta kaupungeille aiheutuva rahoitustarve kolmen vuoden kokeiluajalta oli noin 1,5 milj. euroa /vuosi, josta Helsingin osuus on noin 75 %. Taloussuunnitelman mukaan Helsingin maksuosuus hankkeeseen vuonna 2014 on 7,0 milj. euroa (n. 80 % kaupunkien kokonaisrahoituksesta), 6,0 milj. euroa (n. 70 %) vuonna 2015 ja 5,5 milj. euroa (n. 70 %) vuonna 2016.

Helsingin lipun hintoja ehdotetaan korotettavaksi 3,3%, joka rahana tarkoittaa noin 6 miljoonan euron lisätuloa. Minä harkitsisin koko Kutsuplus-hankkeen mielekkyyttä ja käyttäisin säästyvän rahan lippujen hintojen pitämiseen nykytasolla. Sen sortin kommunisti minä olen. Myös esittelijä suhtautuu hankkeeseen epäillen.

Lausunnossa puolletaan tarkastusmaksun nostoa 80:sta sataan euroon. Ei hyvä, olen samoilla linjoilla Elina Moision kanssa että jos tarkastusmaksujen kautta halutaan lisää tuloja, tulisi lisätä tarkastuksia eikä nostaa maksua. Lisäksi tarkastusmaksun olisi hyvä seurata pysäköintivirhemaksun maksimia (80€).

4. Kuntaosuuksien tasosta

ok.

Kaupunginhallituksen hyväksymässä vuoden 2014 talousarvioraamissa HSL:n kuntaosuus on 187,4 milj. euroa. Kuntaosuuden kasvu vuodesta 2012 kaupunginhallituksen raamiin on 6,5 %. HSL:n alustavassa talousarviossa vuodelle 2014 Helsingin kuntaosuus on 2,2 milj. euroa kaupunginhallituksen raamia suurempi. HSL:n talousarvio on sopeutettava Helsingin raamin mukaiseksi.


Kustannusten nousussa meidän päättäjien kannattaa katsoa tarkkaan mistä ne syntyvät. Karkea yleistys on että bussiliikenne maksaa enemmän per nuppi, kustannukset nousevat nopeammin ja niitä on vaikea ennustaa kuin kiskoilla. Lisäksi kiskojen palvelutaso on selvästi parempi – linjan muuttaminen raiteille lisää käyttäjiä muistaakseni n. 30%. Lisää ratikoita Helsinkiin ja koko seudulle!

www.hel.fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2013_Halke_2013-09-09_Khs_31_El_C5339F84-7909-4CE0-AC87-1A4F674D85EB_Liite.pdf

6. Vantaan joukkoliikennelinjastosta 2015

ok.

Junaliikenteen jatkosuunnittelu olisi selkeintä tehdä niin, että kehäradan junat pysähtyvät kaikilla asemilla. Ei ole toivottavaa, että junaliikenteen palvelutason nostamiseksi tehdyn hankkeen seurauksena Helsingille tärkeiden asemien (Ilmala, Tapanila ja Käpylä) palvelutaso laskisi samalla, kun infrakorvauksia Kehäradankin kustannuksista kohdistetaan Helsingin maksettavaksi.

Vantaalta Helsingin kantakaupunkiin suuntautuvan bussiliikenteen väheneminen on liikennejärjestelmätasolla kokonaisuutena tarkoituksenmukaista.

Olen antanut itseni ymmärtää että Kehäradan junia on mahdollista ajaa lähinnä vain siten että pysähdytään jokaisella asemalla. Tämä tekee kehäradasta käytännössä ”metromaisen” liikennevälineen tasaisine vuoroväleineen. Hyvää kehitystä. Ohessa inspiraatioksi Elmo Allenin piirtämä ”uusi linjastokartta Helsingille”. Mukana ovat myös jo raidejokerit. Tähän suuntaan meidän pitäisi metropolialueella edetä. Tällaisella linjastolla poikittaisliikennekin toimisi.

allen_linjakartta

Elmon hieno fantasiakartta. Inspiroivaa!

2 Lausunto lippujen hinnoitteluperiaatteista ja hintasuhteista uudessa vyöhykemallissa

Toinen iso HSL-asia: uusi julkisen liikenteen lippujen hinnoittelumalli. Uuden mallin perusidea on ”kaarimalli”, jossa vyöhykkeiden rajat perustuvat etäisyyteen Helsingin keskustasta.

www.hel.fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2013_Halke_2013-09-09_Khs_31_El_A73C178C-A9BE-43C8-B90D-06F127E7ED0C_Liite.pdf

Täysin ongelmatonta tämä ei ole.

Lipputulojen vähenemistä on pyritty kompensoimaan nostamalla hinnoittelun perustasoa ja erityisesti kertalipun hintaa. Nykyisin Helsingin sisäisellä kausilipulla matkustavien lipun hinta nousisi noin 9 %:lla. Helsingissä huomattava valtaosa matkoista on nykyisiä kaupungin sisäisiä matkoja ja jatkossa vyöhykkeiden AB sisäisiä matkoja. Joukkoliikenteen hintajouston ollessa -0,3 sisäisellä lipulla matkustavien lipun hinnan korotus esitetyllä 9 %:lla vähentäisi kyseisiä joukkoliikenteen matkoja 2,7 %:lla.


Tämä tulee tekemään Helsingin strategisen tavoitteen joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisesta prosenttiyksiköllä vuosittain erittäin ”haastavaa”.

Ehdotuksessa AB-vyöhykkeen 30 päivän kausilipun hinta on 50 euroa, mikä on hieman kalliimpi kuin nykyinen Helsingin sisäinen kausilippu, mutta halvempi kuin nykyinen seutulippu. Toisaalta palvelu myös paranee: AB-lipulla pääsee Helsingistä esim. Leppävaaraan ja Tapiolaan ”sisäisellä” lipulla.

Esityksen mukaan 70 vuotta täyttäneet voivat päiväliikenteessä klo 9-14 kulkea puoleen hintaan arvolipulla lisäksi lastenlipun ikärajaa nostetaan vuodella.

Helsingin lausunnossa tulisi korostaa sitä että raitiovaunumatkojen edullisempi lippu tulisi säilyä. Pidän liikennelaitoksen lausuntoa: ”HSL ei ole ehdotuksessaan esittänyt tulevan raitiovaunulipun hintaa. HKL:n näkemyksen mukaan uuden raitiovaunulipun hinnan tulee olla samassa suhteessa arvolippuun kuin nykyisin, eli vähintään kymmeneksen arvolippua halvempi.” hyvän suuntaisena, ja sen voisi mainita myös kaupungin kokonaislausunnossa.

3 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Kuusakoski Oy:n ympäristölupahakemuksesta (Kivikko)

ok. ”Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausuntoon ja toteaa, että laitoksen lähiympäristön maankäytössä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aiemmin vuonna 2006 myönnetyn ympäristöluvan myöntämisen jälkeen.”

4 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle HSY:n ympäristölupahakemuksesta (Kivikko)

ok. Käytännössä sama alue kuin edellisessä kohdassa. ”Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausuntoon ja toteaa, että jätepalvelukeskuksen toiminta on järjestetty siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista. Tilat ovat tarkoituksenmukaiset ja alueen siisteydestä huolehditaan. Toiminnan laajentamiselle on tarvetta.”

www.hel.fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2013_Halke_2013-09-09_Khs_31_El_E8D2C4AC-D961-4B00-BF10-39B642109E1B_Liite.pdf

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

9 Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyn valituslupahakemuksen ja valituksen johdosta Kaarelan kortteleita 33350-33376 ym. koskevassa asemakaava-asiassa (nro 11870, Honkasuo)

ok. Erittäin mielenkiintoista! Etenkin kun muutama viikko sitten kaavoitimme uuden alueen, jossa vaadimme kaavamääräyksellä ”ensisijaissa edellyttämään puurakentamista niin että rakennusten kantava runko ja julkisivut ovat puuta”.

Betoniteollisuus ry ja ********** ovat valittaneet puurakenteista rakentamista vaatineesta kaavasta hallinto-oikeudelle ja kun se valitus hylättiin, niin hakevat valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Jos oikeus päättäisi tapauksen ennakkotapauksena Betoniteollisuus ry:n (”ei mitään intressejä”) mukaisesti, olisi sillä erittäin iso vaikutus koko maamme tulevaan rakentamiseen. Puurakentaminen ei tule etenemään ilman velvoittavaa kaavoitusta.

10 Kaupungin lausunto vuokralaisdemokratiasäännön hyväksymistä koskevasta päätöksestä tehdyn valituksen johdosta

ok. Helsingin kaupungin vuokra-asukkaiden yhdistys ry on valittanut uudesta vuokralaisdemokratiasäännöstä, josta valtuusto päätti 29.5..

11 Maankäyttösopimus Hakaniemen tavaratalotontin asemakaavan muuttamiseen liittyen (kaupunginosa Kallio, Hakaniemi, tontti 297/12)

Hakaniemen Sokoksen kellariin saa muutoksen jälkeen rakentaa päivittäistavarakaupan.

12 Maankäyttösopimus Lauttasaaren Liikekeskus Oy:n kanssa

Hyvä:

 

”Asemakaavan muutos mahdollistaa nykyisen ostoskeskuksen uusimisen, metron sisäänkäynnin rakentamisen ja merkittävän asuntojen täydennysrakentamisen kaupunkirakenteellisesti keskeiselle paikalle.”

Mutta:

Omistajayhtiön kanssa esitetään tehtäväksi sopimus, jossa yhtiö osutenaan yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin sitoutuu suorittamaan kaupungille 700 000 euron suuruisen korvauksen. Korvaus maksettaisiin rakentamalla kaupungille pysyvällä vuorottaiskäyttöoikeudella 35 liityntäpysäköintipaikkaa kaavaillun uudisrakennuksen pysäköintikellariin.


Ja näin juuri ostettiin 35 parkkipaikka á 20 000€. Sitten seuraavassa vaiheessa ne myydään Länsimetro Oy:lle samalla hinnalla.

Kaupunki myy Sopimuksella edellä tarkoitettujen kolmenkymmenenviiden (35) liityntäpysäköintipaikan käyttöoikeudet Länsi-metrolle, joka maksaa niistä Kaupungille 700 000 euroa


Ja sitten taas Länsimetroa rahoitetaan HSL:n kautta. Kyllä, juuri sen, jonka menoista lausuttiin tuolla aiemmin. Kätevästi liityntäpysäköinti rahoitetaan joukkoliikenteen kautta ja ilman ikävää investointikattoa. Näin se käy! Huhheijaa!

13 Eron myöntäminen ja uuden varajäsenen nimeäminen asuntotuotantotoimikuntaan vuosille 2013-2014

ok. Me Vihreät valitsemme Katriina Rosengrenin tilalle Auli Rantasen.

14 Lauttasaaren vesitornin purkaminen

Mitä enemmän tähän on perehtynyt, sitä enemmän on ruvennut ärsyttämään.

Vaihtoehdot:

1. Vesitornin korjaaminen ”muistomerkiksi”
– Maksaa useamman miljoonan, ei mitään toiminnallisuutta. Ei tekisi mieli laittaa näin paljon varoja ”näinä aikoina” ihan vaan yhteen vanhaan, vaikkakin komeaan, betonitötteröön. Ostetaan vaikka Checkpointilta jotain taidetta mieluummin.

2. Vesitornin purkaminen
– Maksaa 500-700k€ ja olis todella sääli, koska torni on alueellisesti näkyvä maamerkki ja omalla tavallaan komea.
– Myös Suomen ensimmäinen tämän tyyppinen ”moderni” vesitorni.

3. Vesitornin jättäminen paikoilleen murenemaan
– Suomessa tämän tyyppiset rakennukset on purettava vastuukysymysten vuoksi. Jossain muualla maailmassa syntyisi vain ”urban decayta”.

4. Vesitornin uusiokäyttö
– Tätä on selvitetty useampaan kertaan, mutta ongelmia tuntuu piisaavan, mm. siksi että museoviranomaiset eivät tykkää kun tornin ulkoasu muuttuu:

Kaupunginmuseo (16.4.2012) viittaa lausunnossaan aiemmin antamiinsa lausuntoihin, joissa se on todennut mm., että kulttuurihistoriallisesti arvokas vesitorni tulisi suojella maankäyttö- ja rakennuslain nojalla asemakaavassa. Kaupunginmuseo katsoo, että kaikki ehdotukset ovat uudisrakentamista eikä mikään ratkaisuista edistä vesitornin alkuperäisten rakennusosien säilymistä ja ovat näin ollen ristiriidassa rakennussuojelutavoitteiden kanssa.

 

Kaunista. Jos ei voida suojella rakennusta, vaan sen ulkoasua tulisi muuttaa, niin sitten realistiseksi vaihtoehdoksi jää vaihtoehto nro 2: purku. Jolloin tietenkin koko torni ja kerroksellisuus häviävät kaupunkikuvasta. Joskus mä en todellakaan ymmärrä suojeluihmisiä.

Todella valitettavaa. Etenkin kun edellinen kaupunginhallitus vain pari vuotta sitten linjasi 14-1 että uusiokäyttö olisi hyvä idea. Maailmalta löytyy hienoja esimerkkejä uudistetuista torneista.

Olisin ollut täysin valmis esimerkiksi tähän kiinteistölautakunnassa käsiteltyyn vaihtoehtoon, vaikka se muuttaisikin tornin ulkonäköä:

www.hel.fi_static_public_hela_Kiinteistolautakunta_Suomi_Paatos_2013_Kv_2013-05-16_Klk_10_Pk_D7D42DDF-F342-431A-94FA-847101F0ED2B_Liite.pdf

tai tähän, jossa suunniteltiin Torniin kolmeatoista ”luksusasuntoa”:

Untitled__DChrb7-Liite_copy___page_27_of_33_

Hyvä esimerkki hienosta uusiokäytöstä on esim. tämä Tanskaan valmistunut rakennus.

Kuva: Dorte Mandrup-Arkitekter

Kuva: Dorte Mandrup-Arkitekter

Kuva: Dorte Mandrup-Arkitekter

Kuva: Dorte Mandrup-Arkitekter

Toki siellä rakennus on ollut keskeisemmin osa kaupunkia. Miksei meiltä löydy rohkeutta?

Ainakin joku Helsingin hienoista vesitorneista olisi saatava suojeltua tai uusiokäyttöön. Roihuvuoren vesitorni vaikuttaa olevan aluetta identifioiva rakennus.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 HYKS-alueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016

ok. Kuntien liikkumavalta näissä himmeleissä on melko rajattu:

PKS-Soster hyväksyi kokouksessaan 31.5.2013 osaltaan järjestämissuunnitelman ja se viedään kunkin kunnan päätöksenteossa hyväksyttäväksi. Liitteenä oleva järjestämissuunnitelmaehdotus tulee hyväksyä samansisältöisenä kaikissa HYKS-alueen kunnissa.

Miksi autoton päivä järjestetään syyskuussa?

Autoton päivä on kaunis idea – joukkoliikenteen ja pyöräilyn edistäminen on hyvä tavoite. HSL:kin on mukana alennetuin hinnoin:

  • yhden kunnan sisäinen lippu aikuinen 1 €, lasten lippu 0,50 €
  • kännykkälippu Helsingissä 1 €
  • seutulippu tai 2 vyöhykkeen lähiseutulippu aikuinen 2 €, lasten lippu 1 €
  • 3 vyöhykkeen lähiseutulippu aikuinen 3 €, lasten lippu 1,50 €

Tietysti jos halvempien hintojen oletetaan houkuttelevan lisää matkustajia, niin voi kysyä, mikseivät hinnat ole jatkuvasti alhaisempia… Itse uskon hyvän palvelutason olevan jo nykyisellään keskimääräiselle palkansaajalle kohtuullista hintaa merkittävämpi syy käyttää julkisia kulkuvälineitä.

Hyvä kysymys on kuitenkin se, miksi autotonta päivää vietetään syyskuun lopulla kun Suomessa on takuuvarmasti kurjat kelit ja fillarillakin liikkuvat vain jo valmiiksi uskossaan vahvat.

Hyvää autotonta päivää Etelä-Suomi!

Tiedän että autoton päivä on kansainvälinen tapahtuma, mutta jos autoton päivä ei näy kunnolla Helsingissäkään, niin miksi ihmeessä meidän pitäisi välittää siitä kansainvälisyydestä? Arkiliikenne on paikallista eikä globaalia.

Paljon parempi idea olisi järjestää keväämmällä autoton viikko. Toukokuussa voitaisiin herätellä ihmiset ottamaan fillarit talvivarastoista ja kevätauringossa bussin odottelukin on miellyttävämpää. Ja jos edullisemmat lipunhinnat olisivat voimassa päivän sijasta vaikkapa viikon, niin julkisen liikenteen käyttöhän saattaisi jäädä tavaksi!

Nykyisellään autoton päivä on vain huono vitsi, joka muistuttaa autoilijoille siitä kuinka kurjaa elämä oli ennen auton hankkimista.

HSL:n vyöhykeuudistuksesta

Helsingin seudun liikenne, HSL, suunnittelee lehtitietojen mukaan suurehkoa lippu- ja vyöhykeuudistusta. Miksi uudistukseen on ryhdytty?

Pääkaupunkiseudun joukkoliikennetutkimusten mukaan asiakkaat ovat tyytyväisiä nykyiseen malliin. Uudistusta Rihtniemi perustelee nykyisten kuntarajojen tuntumassa asuvien tyytymättömyydellä.

Ongelma on todellinen: esim. Puistolasta Tikkurilaan matkaava joutuu ostamaan seutulipun ja yhden pysäkinvälin pituinen matka maksaa 4€. Edestakainen ostosmatka saattaa siis kustantaa jopa 8€ per kävijä! Lienee selvää, että matkat tehdään omalla autolla, jos sellainen löytyy. Sama ongelma on mm. Lauttasaaren ja Otaniemen sekä Pitäjänmäen ja Leppävaaran välillä.

Ongelma näkyy pääkaupunkiseudulla monella tapaa. Jopa kirjastojen käyttäjätutkimuksessa kuntarajat erottuivat selvästi.

Nyt esitetty ratkaisu vaan luo tukun uusia ongelmia ja monimutkaistaa järjestelmää entisestään.

HS:n grafiikka vyöhykeuudistuksesta

Ensinnäkin perusongelma, vyöhykkeiden rajoille syntyvät kynnykset, säilyisivät, ne vain muuttaisivat paikkaa.

Toiseksi matkakustannus ei vieläkään perustuisi kuljettuun matkaan: Tapiolasta pääsisi yhden vyöhykkeen lipulla Itäkeskukseen, jos vaan onnistuu matkaamaan koko reissun yhdellä vyöhykkeellä.

Kolmanneksi Helsingin liikennejärjestelmä, erityisesti paikallisjunien osalta, ei perustu poikittaisliikenteeseen, vaan siihen, että matkustaja käy esim. keskustavyöhykkeellä vaihtamassa kulkuvälinettä. Esim. Malmilta Pitäjänmäkeen saattaisi olla kätevintä ja nopeinta matkata junalla vaihtaen Pasilassa. Esitetyssä mallissa matkalle pitäisi ostaa kahden vyöhykkeen lippu, vaikka matkan alku- ja päätöspisteet ovat samalla vyöhykkeellä.

Eli yksinkertaistetusti meillä on yksi perusongelma:

Tarkat kuntarajat tai lippuvyöhykkeet tekevät osan lyhyistä matkoista liian kalliiksi.

Olisiko sitten olemassa ratkaisuja, jotka pureutuisivat erityisesti tähän ongelmaan? Kyllä.

1. Päällekkäiset vyöhykkeiden rajat.

Mikseivät vyöhykkeet voisi olla raja-alueilla päällekkäisiä järkeville etäisyyksille alueiden luontaisten keskusten mukaisesti?

Mielestäni on täysin selvää, että esim.
– Keilaniemi ja Otaniemi tulisi olla saavutettavissa Helsingistä sisäisellä lipulla ja vastaavasti Lauttasaari Espoosta.
– Tikkurilasta pitäisi päästä Malmille ja Malmilta Tikkurilaan samalla lipulla
– Pitäjänmäestä pitäisi päästä Leppävaaraan ja Leppävaarasta Pitäjänmäelle.

Ratkaisu olisi itseasiassa paluu menneeseen. Ohessa Helsingin seudun vyöhykekartta vuodelta 1972. (Kiitokset Hannu Tuomiselle kuvasta.) Vyöhykkeiden ylimenoalueet ovat helposti näkyvissä.

Helsingin julkisen liikentee vyöhykekartta vuodelta 1972

Joskus vanha konsti voisi olla parempi kuin säkillinen uusia. Vastaava järjestely on käytössä nykyäänkin käsittääkseni mm. Lontoossa.

2. Kurzstrecke

Düsseldorfissa on käytössä erillinen lippu, kurzstrecke, lyhyitä matkoja varten.

With a ticket for the short-distance one can travel far up to 3 stops. There are only a few exceptions that are made known to each of the respective stations. This applies if the distance between each stop is very large, eg the S-Bahn, rail lines and express bus routes in the suburbs. The short run is valid for a maximum of 30 minutes, so in most cases easily transfer is possible.

(Käännös Google Translaten…)

Eikö tällainen lippu voisi toimia myös Helsingissä vyöhykkeiden raja-alueilla?

Vaihtoehtoja on siis muitakin kuin nyt HSL:n hallitukselle esitelty selvitys. En oikein ymmärrä miksei vyöhykerajoja pehmentävää mallia ei voisi toteuttaa. Pohjalla saattaa olla jotain poliittisia eroja; perinteisesti Espoo ainakin on vastustanut julkisen liikenteen tukemista ja ko. mallissa subventio ei olisi yhtä selkeästi rajattua oman kunnan asukkaisiin. Kokonaisuus olisi kuitenkin aivan sama ja jokin laskennallinen ositusmalli olisi varmasti mahdollista kehittää.