Keskustatunneliselvityksen ytimessä on vale

Tuoreen keskustatunneliselvityksen ytimessä on vale. Poliittinen vale jota on puettu virkamiesesityksen kaapuun.

Esityksessä on sidottu toisiinsa keskustatunnelin toteuttaminen ja kävelykeskustan laajentaminen. Tämä on vale. Ne on koplattu toisiinsa vain poliittisesti eikä ole mitään todellista liikennesuunnitteluun perustuvaa syytä miksi ne liittyisivät toisiinsa.

Ette usko vihreää kaupunkipoliitikkoa? Hyvä, en uskoisi minäkään. Kaivetaan siis hiukan Helsingin kaupungin liikennesuunnittelun omia papereita viime vuosilta.

Kun keskustatunneli edellisen kerran kuopattiin vuonna 2008, totesi kaupunkisuunnittelu järkevästi että jos tunnelia ei tule, pitäisi varmaan jotenkin tuota keskustan kehittämistä kuitenkin jatkaa.

Tältä pohjalta 27.1.2011 silloisen kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa käsiteltiin aihetta ”KESKUSTAN ERI LIIKENNERATKAISUT LIIKENTEEN SUJUVOITTAMISEKSI JA KÄVELYKESKUSTAN LAAJENTAMISEKSI”.

Virkamiesteksti kertoo:

…Tämä merkitsee, että tunnelin rakentaminen ei rahoitussyistä ole mahdollista lähitulevaisuudessa.

Tämän johdosta kaupunkisuunnitteluvirastossa on tutkittu kävelykeskustan laajentamismahdollisuuksia Esplanadeilla nykytilanteessa ilman Keskustatunnelia. Lähtökohtana on ollut, että muita isoja liikenteellisiä muutoksia alueella ei tehtäisi. Tutkittavia vaihtoehtoja on ollut kaksi:
– Pohjoisesplanadin muuttaminen kävelykaduksi ja Eteläes- planadin kaksisuuntaistaminen
– molempien Esplanadien muuttaminen yksikaistaisiksi

Molemmat järjestelyt vähentävät huomattavasti keskustan itälänsisuuntaista ajoneuvoliikenteen kapasiteettia. Keskustan läpiajavan liikenteen on kuitenkin mahdollista etsiä muita reittejä.

Kaupungin liikennesuunnittelu totesi siis jo vuonna 2010 että Esplanadi voitaisiin liikenteen puolesta muuttaa kävelykaduksi tai yksikaistaisiksi.

Mutta poliitikot torppasivat.

Vuonna 2017 puolestaan kaupunkisuunnittelu lähestyi kävelykeskustaa kokonaisvaltaisemmalla suunnittelulla. Tuolloin esitettiin ”Kävelykeskustan periaatesuunnitelma”, jossa etenemisvaihtoehdoksi ehdotettiin ratkaisua, jossa Kaivokatu (Rautatieaseman edusta) olisi muutettu joukkoliikennekaduksi – Kruunuvuoren ratikoiden päättärin tullessa siihen, aluetta remontoidaan joka tapauksessa – ja Esplanadit olisi muutettu yksikaistaisiksi.
Mutta poliitikot torppasivat.

Kokoomuksen Risto Rautava onnistui koplauksessaan: ”Asia palautetaan uuteen valmisteluun ja asia tuodaan tulevan kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn sen jälkeen kun tulevan valtuuston strategia on hyväksytty.”

Koska hän tiesi että strategiaan puskettiin tunnelia. Ja jos kävelykeskusta mentäisiin toteuttamaan noin vain, katoaisi viimeinenkin yleisesti hyväksytty syy tunnelille. Kaksi miljardia maksava espoolaisten läpiajoputki ilman metriäkään lisää miellyttävää keskustaa olisi aivan liian älytön ajatus.

Ja nyt sitä sitten myydään kävelykeskustalla. Mutta kauniin paketin sisällä on vale ja se haisee. Kävelykeskustaa voidaan kehittää ilman tunnelia. Kävelykeskustan ei tarvitse maksaa toista miljoona euroa per metri!

Todellisuudessa, kuten selvityksessä mainitaan, kävelykeskustan kehittämisen vaatimat rakennustyöt maksaisivat vain noin 15-25 miljoonaa euroa, eli noin yhden prosentin Keskustatunnelin kustannuksista. Tämä on vähemmän kuin mitä keskustatunnelin pelkkä yksityiskohtainen rakennussuunnitelma tulee maksamaan. (Esim. Pisara-radan suunnittelu maksoi 35 miljoonaa euroa.)

Eikö kannattaisi toteuttaa ensin se kävelykeskusta ja katsoa kaivataanko hukkaputkea?

Mutta tätäpä valehtelijat pelkäävätkin. Jos kävelykeskusta onnistuu ilman tunnelia, niin milläs sen sitten perustelee?

Niinpä.