Yle tiesi kertoa Tallinnan muuttavan joukkoliikenteensä maksuttomaksi. FB:ssä toistakymmentä kaveriani linkkasi uutisen innostuneena, onnistuisiko sama myös Helsingissä?
Helsingissä asiaa on on tutkittu jo vuonna 2008 ja tulokset olivat mielestäni sen verran selviä että niistä voi vetää johtopäätöksiä.
1. Julkisen liikenteen hinta ei ole tärkein syy ajaa omaa autoa
Julkinen liikenne on jo nyt huomattavasti oman auton käyttöä edullisempaa Helsingissä. Henkilöautolla ei ajeta siksi että se olisi halvempaa, vaan siksi että henkilöauton tarjoama palvelutaso on parempi.
Maksuton julkinen liikenne ei pitkällä tähtäimellä vähennä yksityisautoilua merkittävästi. Tutkimuksen mukaan liikenne vähenisi vain noin 9%. Samaan tulokseen voitaisiin päästä myös ruuhkamaksuilla, jotka tuottaisivat rahaa kaupungille. Ilmaisuus ei siis ole ratkaisu ruuhkiin.
Hintaa paljon tärkeämpiä vetovoimatekijöitä olisivat toimivammat poikittaisyhteydet, tiheämmät vuorovälit ja vaihtoyhteydet. Nopeampi, turvallisempi ja luotettavampi julkinen liikenne houkuttelisi vaihtamaan Bemarin bussiin.
Kaikki nämä vaativat lisää rahoitusta nykytilanteeseen verrattuna. Jos joukkoliikennettä halutaan kehittää pelkän ideologisen ilmaisuuden sijaan, maksullisuus kannattaa säilyttää.
Pääosin lisämatkustajat vaihtaisivatkin kävelyn tai pyöräilyn bussiin tai ratikkaan. Tämä ei ole hyvä tavoite liikenteellisesti, kansanterveydellisesti eikä kaupunkikulttuurillisesti.
2. Ilmainen julkinen liikenne lisäisi liikkumista
Ilmainen liikkuminen kaupunkialueella ei mielestäni ole kovin vihreä poliittinen tavoite – emme kai me halua lisätä liikkumista ja subventoida pidempien välimatkojen päässä asumista?
Pitkällä tähtäimellä ilmainen joukkoliikenne lisää yhdyskuntarakenteen hajautumista eikä edistä ilmastotehokkaan kaupungin syntyä.
3. Ilmaisuus lisäisi julkisen sektorin kuluja
Helsingin Seudun joukkoliikenteen lipputulot olivat vuonna 2010 yhteensä 243,5 miljoonaa euroa, kuntien ja valtion tuen ollessa suurin piirtein saman verran. Subventioprosentti on siis noin 50%. Ja Helsingin osuus potista on noin 150 miljoonaa euroa.
HKL:n vuonna 2008 tekemän selvityksen mukaan Helsingissä maksuton joukkoliikenne lisäisi vuotuista rahoitustarvetta yli 140 miljoonalla eurolla vuodessa menetettyjen lipputulojen ja kolmanneksella kasvavien matkustajamäärien vaatimien lisävuorojen seurauksena.
Voidaan siis arvioida ilmaisen julkisen liikenteen vaativan nykyisin noin 150-200m€ euron vuotuisen lisärahoituksen. Se tarkoittaa siis uuden Guggenheimin rakentamista joka vuosi ja pari sinfoniaorkesteria vielä päälle.
Kaupunki velkaantuu kuluvana vuonna ennusteen mukaan noin 265 miljoonaa euroa. Mistä ilmaisen joukkoliikenteen kannattajat ovat valmiita leikkaamaan puuttuvat miljoonat? Terveydenhoidosta? Koulutuksesta? Sosiaalitoimesta? Kulttuurista? Liikunnasta? Nuorisotyöstä? Vanhuksista?
4. Ilmaisia lounaita ei ole
Ilmainen julkinen liikenne ei ole ilmaista. Kyllä sen aina joku maksaa.
Myönnän että tämä perustelu on vahvasti myös ideologinen, mutta minun mielestäni on hyvä että palvelun käyttäjällä säilyy edes jonkinlainen vastuu kustannuksien kantamisesta. Ilmaista palvelua myös arvostetaan vähemmän kuin vastikkeellista.
Olisin kuitenkin valmis lisäämään subventiota nykyisestä (50%), sillä HKL:n tutkimuksenkin mukaan ”Joukkoliikenteen lipunhinnan alentamisen on todettu olevan yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa, mutta maksuton joukkoliikenne ei ole tehokkuusoptimi.”. Eli suomeksi edullisempi joukkoliikenne tuottaisi nykyhintaista ja ilmaista suurempia hyötyjä.
Jos 44 euron kuukausilippu on työttömälle liian kallis, niin silloin kannattaisi ennemmin harkita perusturvan korottamista tai esim. työttömille edullisempia lippuja ”hiljaisempien tuntien” aikana. Opiskelijalipun hintainen työttömien kuukausilippu olisi myös yksi vaihtoehto, mutta siinäkin on ongelmansa: se olisi vielä yksi (pieni) tuloloukku lisää.
5. Lisärahalle on julkisessa liikenteessä parempia käyttökohteita kuin maksuttomuus
Maksuttomuuden sijaan onkin paljon mielekkäämpää pohtia miten 150 miljoonaa lisäeuroa kannattaisi julkiseen liikenteeseen käyttää, jos valtuusto päättäisi sellaisen lisäkakun antaa.
Itse pyrkisin mieluummin:
Maksuttomuus heikentäisi pitkällä tähtäimellä julkisen liikenteen laatua, vaikeuttaisi sen kehittämistä nykyistä laajemmaksi ja tekisi siitä selvästi nykyistä heikomman poliittisesti.
Kohtuuhintainen, kehittyvä, laadukas ja luotettava julkinen liikenne on paljon ilmaista parempi vaihtoehto.