pelottavia uutisia

HS uutisoi metaanin määrän ilmakehässä lisääntyneen viime vuonna rajusti. Tarkkaa syytä ei (vielä) tiedetä.

Samaan aikaan on uutisoitu myös arktisen merijään ohentuneen dramaattisesti. Pahin uhkakuva on se, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on jo ylittänyt kynnyksen, jossa ilmaston muutoksesta on tullut autokatalyyttinen, eli itse itseään tehostava.

Metaanin määrän lisääntymiselle uskottava selitys on ns. metaaniklatraattien sulaminen, eli ikiroutaan aiemmin sitoutuneen metaanin vapautuminen ilmakehään. Samankaltainen prosessi on hyvä ehdokas myös syypääksi permikauden joukkotuhoon*.

Pakko tunnustaa. Minua pelottaa. Paljon.

Ja ympäristöasioiden vähättely tosiasioista piittaamatta suututtaa. Paljon.

Nyt on aika toimia. Nopeasti.

* Permikauden joukkotuho = noin 251 miljoonaa vuotta sitten tapahtunut eliökunnan historian suurin joukkosukupuutto, jolloin maapallolta hävisi suurin osa eläinlajeista. Tapahtuma muodostaa permi- ja triaskausien välisen rajan.

pääministeri ja teknologian kehitys

Matti Vanhasen visio haulikolla ammutusta yhdyskuntarakenteesta on saanut osakseen paljon kritiikkiä. Syystäkin.

On sinällään positiivista, että pääministerimme uskaltautuu keskustelemaan kaavoittamisen suurista linjoista avoimesti – sitä ei liikaa Suomessa harrasteta. Vanhasen puhe energiatehokkuuspäivillä Vaasassa 5.8.2008 antaa hyvän kuvan pääministerimme ajatusmaailmasta. Samat teemat ovat esillä myös HS:n jutussa:

Metrointoilun sijaan vastaus Suomen ilmasto-ongelmiin löytyy Vanhasen mielestä hänen ”hajakeskitetystä” mallistaan: ihmiset asuvat pienissä puutarhataajamissa, joissa työpaikat ja palvelut ovat lähellä kotia.

Matkat taitetaan sähköautolla ja busseilla.

”Tämä on ehkä se isoin ideologinen kiistakapula. Rakennetaanko tämä alue keskitetysti vai hajakeskitetysti.”

Vanhanen korostaa kannattavansa länsimetroa ja Kehärataa, mutta vain sen takia, että ne helpottavat liikkumista. Hiilidioksidista puhuminen niiden yhteydessä on näpertelyä.

”Yhteiskunta ei voi pettää itseään sillä, että ilmastotavoitteet saavutetaan rakentamalla muutama rata pääkaupunkiseudulle.”

Näpertelyä? Selvä. Mutta pääministerimme visio suomalaisten ilmastollisesti kestävästä liikkumisesta sähköautoilla on vastaavasti mielestäni täyttä haihattelua.

Pian markkinoille alkaa tulla myös sähköverkosta suoraan ladattavia sähköautoja, joiden latauskohtainen ajomäärä sähköllä nousee jo lähelle 100 kilometriä. Sähkön loppuessa moottori siirtyy automaattisesti käyttämään polttonesteitä.

Sähköautoilla voidaan saavuttaa merkittävä energiatehokkuuden nousu ja ne ovat kansalaisten kannalta mielekäs ratkaisu myös kustannusnäkökulmasta.

Akkujen lataukseen markkinat osaavat varmasti pian tuottaa myös aurinkokennoja ja tuulimyllyjä, jotka tuottavat lataussähköä silloin kun olosuhteet ovat otolliset. Ja kun autoa ei lataa samat lähteet voivat lämmittää taloa.

Pitkien etäisyyksiä Suomessa sähköautot mahdollistavat myös yhdyskuntarakenteen pitämisen monipuolisena.

Matin autoon sähkö tulee seinästä. Mistä sähkö tulee seinään? Ilmeisesti Vanhasen Suomessa™ energiaa tuotetaan nykyisen sähkön kulutuksen lisäksi myös kaikille autoille? Millä voimaloilla? Kun nykyisen energian kulutuksenkin kääntäminen laskuun vaikuttaa lähes ylivoimaiselta, niin miten ihmeessä CO2-vapaata energiaa riittää vielä kaikkiin suomalaisiin autoihinkin?

Lisäksi ”pitkien etäisyyksien Suomesta” puhuminen on sikäli harhaanjohtavaa, että pisimmät työmatkat Suomessa taitetaan pääkaupunkiseudun kunnissa. YTV:n sukkulointikarttoihin ja tilastoihin kannattaa tutustua.

Sukkulointi YTV-alueelle kehyskunnista vuonna 2005 (YTV)

Matin kotikunnan Nurmijärven asukkaista 53,1% sukkuloi töihin YTV-alueelle, näistä vielä suurin osa (29,6%) Helsinkiin saakka. YTV-alueelle sukkuloi päivittäin noin 140 000 henkeä. Erityisesti suuntien, joissa ei ole mitään rataverkkoa kehitys on todella huolestuttavaa. Työpaikat eivät siirry hajasijoitetuille peltolämpäreille vaikka pääministeri niin toivoisi. Kävelyetäisyyksien pikkukaupunki ei synny pääkaupunkiseudun viereen.

No, ehkäpä tämä ihmettely on turhaa. Mattihan visioi tulevaa, ei nykyistä tilannetta. Silti on mielestäni ongelmallista, että pääministerimme mielestä erään ilmastonmuutoksen kannalta keskeisen ongelmamme, liikenteen, haittojen vähentämisen tärkein keino on hänen mielestään vekotin, jota ei ole vielä saatu kuluttajille saakka, ja jolta puuttuu tuki-infrastruktuuri tyystin. (Puhumattakaan yleisimmistä akkuteknologian ongelmista, esim. lithiumin saatavuudesta jne.)

Ratkooko Kansanterveyslaitos AIDS-epidemiaa ”tulevaisuudessa keksittävällä rokotteella” vai valistuksella ja jo olemassaolevilla hoidoilla? Jätetäänkö syöpäpotilaat hoitamatta kun ”ihan kohta” keksitään varmasti jokin parempi hoitokeino kuin nykyiset sytostaatti-hoidot? Ei ratko ja ei jätetä. Planeetta on sairas ja ensiapu pitäisi aloittaa välittömästi olemassaolevalla tekniikalla. Tulevaisuudenusko on mukava asia, mutta valtakunnan johdon pitäisi perustaa pitkän linjan poliittiset linjauksensa ennemmin faktoihin kuin toiveajatteluun tekniikan kehittymisestä.

polttoaineiden hinnat ja peak oil

Polttoaineiden hinnat ovat nousseet raakaöljyn mukana ennätystasolle. Kulutus kasvaa, mutta tarjonta ei – yhtälö on yksinkertainen ja selitys myös.

Olemme saavuttaneet öljyhuipun eli englanniksi peak oilin. Polttoaineiden korkeampi hinta on siis ongelma, johon on sopeuduttava. Siihen ei ole olemassa mitään helppoa niksiä. Tämä tosiasia ei selvästikään ole vielä valjennut koko kansalle.

Hintoihin reagointi on vielä ollut Suomessa vähäistä, mutta HS:n mukaan amerikkalaisten autoilu väheni rajusti bensan hinnan noustua:

WASHINGTON. Tuoreet liikennetilastot Yhdysvalloista osoittavat, että rajusti noussut bensan hinta on vaikuttanut autoiluintoon. Liikenneministeriön mukaan amerikkalaiset ajoivat maaliskuussa noin 17 miljardia kilometriä eli 4,3 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa.

Pudotus on rajuin sitten vuoden 1942, jolloin ajoseurantaa alettiin tehdä.

Yksityisautoiluun ihastuneet amerikkalaiset ovat jopa siirtymässä joukkoliikenteen käyttäjiksi. Tilastojen mukaan joukkoliikennettä käytetään nyt enemmän kuin viiteenkymmeneen vuoteen.

Mielenkiintoista. Suomessa ja Euroopassa perinteisesti Yhdysvaltoja korkeammat polttoaineverot ovat muokanneet järjestelmästämme, luojan kiitos, vähemmän öljyaddiktin kuin rapakon takana. Nyt kuitenkin mielestäni vaikuttaa siltä, että kiinteän valmisteveron ja hinnan mukana muuttuvan arvonlisäveron ”hintamuutospuskuri” hidastaa muutosta suomalaisten kulutuskäyttäytymisessä.

Eli mitä tarkoitan?

Polttoaineen hinta Kiinteät verot Arvonlisävero Veroton hinta
1,000€ 0,627€ 0,180€ 0,193€
1,500€ 0,627€ 0,270€ 0,603€
2,000€ 0,627€ 0,361€ 1,012€
2,500€ 0,627€ 0,451€ 1,422€
3,000€ 0,627€ 0,541€ 1,832€

(Luvut Polttoaineveroprosenttilaskurista ja Wikipediasta)

Karkeassa esimerkissäni polttoaineen verottoman hinnan noustessa lähes kymmenkertaiseksi (0,193€->1,832€) suomalaisten ostama bensa kallistuu ”vain” kolminkertaisesti (1€->3€). Amerikkalainen järjestelmä reagoi varmasti voimakkaammmin markkinoihin. Suomessa olisi siis kiinteän valmisteveron sijaan kannattanut pyrkiä prosenttiveroon, kuten arvonlisävero. Näin markkinasignaalit tuntuisivat meilläkin vahvemmin.

On aivan samantekevää pitääkö hintakehitystä toivottavana, epätasa-arvoisena tai tuhoisana – se tulee tapahtumaan joka tapauksessa. Suomalaisten ja koko maailmaan pitää tottua uuteen todellisuuteen. Mitä nopeammin ryhdymme valmistautumaan siihen, sitä kivuttomampaa se on. Helppoa se ei tule olemaan missään tapauksessa.

Se mitä ei missään nimessä pidä tehdä on laskea polttoaineveroja. Tarjontaan verojen laskulla ei ole mitään vaikutusta. Kysyntää se vain lisäisi, eli alemman verokannan hinnat vastaavasti nousisivat nopeammin – polttoaineiden hinnan kun loppujen lopuksi määrittävät markkinat. Veroale hyödyttäisi vain öljyntuottajamaita ja jalostajia!

Ympäri Eurooppaa rekkakuskit ja kalastajat ovat osoittaneet mieltään korkeiden polttoainekustannusten vuoksi ja vaatineet veronalennuksia. Näihin vaatimuksiin ei tule taipua. Kuljetusyritysten tulee siirtää bensan hinnannousu hintoihin. Tämä pitkällä tähtäimellä vähentää kuljetuksia ja myös kuljetustarvetta, joka on vain tervettä ilmastopolitiikan näkökulmasta. Näin markkinatalouden pitäisikin toimia. Lyhyellä tähtäimellä inhimilliset kustannukset toki saattavat olla kovia, ja niitä voidaan lievittää, mutta 50 vuoden jänteellä tämä on vasta muutoksen alku.

Öljyhuippu on täällä ja tuore hintakriisi sen merkki. Todellisuus pitäisi avoimesti hyväksyä ja ottaa kaiken suunnittelun lähtökohdaksi. Meillä vihreilläkään ei ole varaa omahyväiseen ”told-you-so” -osoitteluun, ”peak oil” mullistaa myös meidän elämäntapamme.

(EDIT: Oil Drumissa mahtava kokonaiskuva öljyn hinnannousun syistä. Paljon uutta ja mielenkiintoista tietoa. Elämme mielenkiintoisia aikoja.)