katainen ja protestanttinen etiikka

Tuoreessa Suomen Kuvalehdessä oli lehden yleisen kokoomusmyönteiseen linjaankin nähden erittäin positiiviseen sävyyn kirjoitettu juttu Jyrki Kataisen matkasta puolueensa ”Hei, me kaikki puhutaan maahanmuutosta.” -tilaisuuteen Turkuun.

Jutun loppupuolen sitaatti tarttui silmääni:

Sekin käy selväksi, että maahanmuuttokeskustelun pintaan nostamat asenteet ulottuvat laajalle. Esimerkiksi Kreikan avustaminen näyttää monien kansalaiten silmissä samantyyppiseltä työtävieroksuvien lusmuilijoiden tukemiselta kuin maahanmuuttopolitiikka.

Miksi Kreikalle on myönnetty jättilainat, kun minun pitää pärjätä 500 eurolla kuukaudessa, eräs nainen kysyy?

Katainen myöntää ymmärtävänsä ajattelu.

”Molemmissa, Kreikan avussa ja maahanmuutossa, on piirteitä, jotka eivät vastaa suomalasten käsitystä reiluista pelisäännöistä. Täällä elää vahvana protestanttinen henki ja etiikka, että jokainen tehköön toimeentulonsa eteen töitä ja siivotkoon omat sotkunsa.”

Tottakai työnteko myös kuuluu ”luterilaiseen” etiikkaamme, mutta kyllä tuo Kataisen kuvailema eettinen linjaus tuntuu kovin vieraalta.

Mielestäni suomalaiseen henkeen ja etiikkaan kuuluu, tai ainakin on kuulunut vahvasti, myös solidaarisuus: se että jokaisesta pidetään huolta ja niitä joilla menee heikommin yritetään auttaa. Globalisoituneessa maailmassa tähän luokitukseen mielestäni kuuluu suurin osa maahanmuuttajista ja erityisesti kiintiöpakolaisista.

Katainen on tainnut nyt sekoittaa uusliberalistisen ja protestanttisen hengen toisiinsa.

työurien pidentämisestä

Raimo Sailaksella on jälleen ikäviä uutisia. Työuria pitää pidentää.

”Kolme vuotta vanhempaan päähän, ja sitten yksi vuosi koulusta valmistumisen päähän.”

Valtionvarainministeri Katainen on samoilla linjoilla.

Työurien pidentäminen kahdella vuodella auttaa välttämään laskennallisesti kuuden miljardin leikkaukset valtion menoista. Pelkkä eläkeiän nosto ei tietenkään riitä, vaan yhtä lailla on kehitettävä myös työssä jaksamista ja iäkkäämpien joustavaa työntekoa. Samoin opintoihin pääsemistä ja niistä valmistumista on saatava nopeutetuksi nykyisestä.

Totta vähintäänkin toinen puoli. Mutta yhteen pyhään lehmään kumpikaan herra ei selvästikään uskalla koskea: asevelvollisuuteen, jonka valtaosa ikäluokan miehistä yhä suorittaa.

Lähde: Puolustusvoimat

Nykymuotoista asevelvollisuutta eivät enää puolla sotilaalliset eivätkä taloudelliset syyt.

Nykyinen reservi perustuu siihen, että vuosittain noin 25000 asevelvollista tulee sodan ajan reserviin keskimäärin 20-vuotiaina, ja pysyy siellä 35-vuotiaiksi. 350000 reserviläistä on 16 ikäluokkaa.

Jos reservi on 250000, ja varusmiesten paremman kouluttamisen vuoksi he pysyisivät reservissä 40-vuotiaiksi, tarvittaisiin kustakin ikäluokasta vain 12500 sotilasta, eli puolet nykyisestä.

Jos hallitus todellakin haluaa pidentää työuria, tulee myös asevelvollisuus ottaa tarkasteluun. Suomi alkaa olla koko läntisen Euroopan viimeisiä valtioita, joissa yleinen asevelvollisuus on yhä voimassa.

Talvisodasta on jo 70 vuotta. Voitaisiinko vähitellen Suomessakin nousta poteroista 2000-luvulle?