Heikinkadusta Mannerheimin Esplanadiksi

Monien suurkaupunkien keskustoissa on viime vuosina raivattu lisää tilaa kävelijöille. Hienoja esimerkkejä löytyy New Yorkista Kööpenhaminaan. Keskusta-alueiden viihtyisyys on lisääntynyt ja liike-elämäkin hyötynyt. Helsingissä kävelykeskustan laajentaminen on kuitenkin ollut hidasta. Välttämättömän liikenteen ja kävelyalueiden yhteensovittaminen on ymmärrettävästi haastavaa ahtaalla niemellämme snapchat data download.
erottaja_30_jyla 655px

Maailmalla on noussut ”trendiksi” kokeilla kaupunkisuunnittelullisia ratkaisuja – aina ei tarvitse valaa heti tonneittain betonia, vaan testaamalla voidaan saadaan tietoa muutosten vaikutuksista kohtuullisillakin kustannuksilla. Kaikkea kun ei voi mallintaa ja ennustaa. Kokeilutkin täytyy kuitenkin suunnitella ja toteuttaa huolellisesti yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa audials aufnahmen downloaden. Hätiköiden ei tule hyvää. Tämän me olemme Helsingissäkin jo oppineet.

New Yorkin liikennevirasto (Department of Transportation) tutki yhdessätoista kokeilukohteessa kävelyalueiden vaikutusta paitsi liikenteeseen, myös alueiden elinkeinoelämään. ”The Economic Benefits of Sustainable Streets”-julkaisu on mielenkiintoista luettavaa Download prism video converter for free. Kaikkein tunnetuinta New Yorkin kokeilua, Times Squarea, paremmin Helsinkiin vertautuu esim. Willoughy Plaza, jonka liikennemäärä on noin 2600 kävelijää tunnissa.
Mannerheimin_Esplanadi_HOK-2
Tutkitusta 11 kohteesta kaikki pärjäsivät vähintään yhtä hyvin kuin verrokkinsa ja kahdeksan kohteen luonnehdinta yhdestätoista oli strong” tai ”very strong performer” youtube video download audio only. Näyttöä positiivisista vaikutuksista löytyy.
dot-economic-benefits-of-sustainable-streets_pdf-2
Samanlaisia tuloksia ollaan saatu muuallakin – paremmat kävelyolosuhteet lisäävät kaupunkikeskustojen vetovoimaa ja elinvoimaisuutta.

Liikennemäärät Mannerheimintiellä vaihtelevat erittäin mielenkiintoisesti. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisun “Liikennemäärät Helsingin katuverkossa 2012” mukaan Ooppera- ja Finlandia-talon välillä kulkee päivittäin noin 32 000 – 35 000 ajoneuvoa Download android 5 for free. Kaistoja on henkilöautoliikenteelle yksi kumpaankin suuntaan (1+1) ja lisäksi on bussikaistat (1+1). Lasipalatsin ja Erottajan välillä liikennettä on vain 19000 ajoneuvoa vuorokaudessa, mutta kaistoja on sekä etelään että pohjoiseen henkilöautoliikenteelle kaksi (2+2) eli yhteensä neljä. Jos suurempi henkilöautoliikenne mahtuu Oopperan ja Finlandiatalon välillä kahdelle kaistalle, mahtunee se kahdelle kaistalle Lasipalatsin ja Erottajan välilläkin microsoft excel 2003 for free german.
Mannerheimin_Esplanadi_HOK-4
Jos autoliikenne siirrettäisiin Mannerheimintien länsilaidalle, voitaisiin itälaita vapauttaa kävelijöille. Tähän tapaan.
Mannerheimin_Esplanadi_HOK-5
Ja sama karttana youtube herunterladen windows 10. (Linkki painokelpoiseen pdf-tiedostoon (0,3mb).)

Kuva: Jaakko Pertilä

Kuva: Jaakko Pertilä


Ja havainnekuvana. (Linkki painokelpoiseen jpg-tiedostoon (4,6mb).)
Kuvamanipulaatio: Marko Bunn

Kuvan käsittely: Marko Bunn


Teen tänään valtuustoaloitteen ”kävelykatukokeilun toteuttamisesta Mannerheimintiellä” Download anime soundtracks for free. Toivottavasti moni valtuustotoveri haluaa sen allekirjoittaa – nykyistä laajempi kävelykeskusta olisi hyväksi sekä keskustan liike-elämälle että kaupunkilaisille.

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että kaupunki toteuttaa kävelykatukokeilun Mannerheimintiellä Postikadun ja Erottajan välisen osuuden itäreunalla vuosina 2015-2016 an error occurred while downloading the real weather. Kokeilualueen laajuuden ja kokeilun keston määrittelee tarkemmin kaupunkisuunnitteluvirasto. Kävelykatu toteutetaan yhteistyössä alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.

Jätän aloitteessani avoimiksi sekä kokeilun keston että tarkan alueellisen rajauksen. Näihin kysymyksiin osaa poliitikkoa pätevämmän vastauksen antaa kaupunkisuunnitteluvirasto google chrome only.

Vaasankatu-aloite uudelleen valmisteltavaksi!

Puolitoista viikkoa sitten valtuuston kokouksen esityslistalla oli Emma Karin (Vihreät) ja Laura Rissasen (Kokoomus) aloite Vaasankadun muuttamisesta kävelykaduksi huawei p20 lite apps. Ajatus on mielestäni todella hyvä, sainhan itsekin saman idean jo pari vuotta sitten kostenlos puzzle spiele downloaden! :)

Kävelykaduksi?

Valtuuston kokous kuitenkin venyi ja aloitetta käsitellään vasta ylihuomenna keskiviikkona Download audio from youtube mac.

Esittelijän pohjassa ideaan suhtaudutaan sinällään suopeahkosti:

”Kaupunginhallitus viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa, että Vaasankatu soveltuu toimintojensa, sijaintinsa ja mittakaavansa puolesta keskimääräistä paremmin houkuttelevaksi ja viihtyisäksi kävely-ympäristöksi.”

, mutta sitten kuitenkin todetaan että hankkeeseen ei ole varaa:

”Liikennejärjestelyihin käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa ei ole kuitenkaan mahdollista toteuttaa uusia kävelykatuja ydinkeskustan ulkopuolelle ainakaan lähivuosina.”

Pitää ihan paikkansa että Vaasankadun uusiminen kokonaan kävelykaduksi maksaisi kohtuullisen paljon, eikä meillä ole välttämättä siihen varaa deutsche podcasts herunterladen. ”Kävelykaduttamisen” ei tarvitse kuitenkaan tarkoittaa koko katuprofiilin uusimista ja kadun laatoittamista Roban malliin. Vähempikin riittää bus games for free.

Kävelykadun saa halvimmillaan aikaan sillä, että laittaa kadun toiseen päähän pari betoniporsasta ja toiseen päähän kävelykadun (huoltoajo sallittu) -liikennemerkin bildschirmzeit herunterladen. Rahaa operaatioon kuluu muutamia tonneja.

Eikä kävelykaduttamisen tarvitse olla ikuinen päätös – jokainen tietää että Suomen ilmastossa kävelykadusta on enemmän iloa kesäkuukausina kuin marraskuussa kun räntää sataa vaakasuoraan formulare vom finanzamt herunterladen. Pop-up kaupunkisuunnittelua!

Siksipä kirjoitin seuraavan palautusehdotuksen:

”Ehdotan että valtuutettu Karin ja Rissasen aloite palautetaan valmisteltavaksi siten että kävelykatua kokeiltaisiin edullisella väliaikaisratkaisulla esim download skype voor android tablet. kesäaikaan.”

Eli Vaasankatu voidaan varsin edullisesti rauhoittaa kesäkuukausiksi kävelijöiden valtakunnaksi ja kun taas syksy saa, niin asukaspysäköinti ja autoliikenne ovat tervetulleita.

Tää olis hyvä juttu. Keskiviikkona nähdään kuinka käy!

vaasankatu kävelykaduksi?

Helsingissä on jo pitkään yritetty saada aikaiseksi kunnollista kävelykeskustaa. (Olen itsekin kirjoittanut aiheesta useasti.) Onko ydinkeskusta kuitenkaan ainoa paikka, johon kävely- tai pihakatu sopisi blender german free 64 bit?

Alppiharjun osa-alue Harju on Suomen tiheimmin asuttu alue: Harjussa asuu 7335 asukasta, asukastiheys on yli 26 000 asukasta per km2 7tven! Harjun päällä kulkee Vaasankatu, kaupungin ”eloisin” baarikatu. Vaasankadulla ei käytännössä ole läpiajoliikennettä – sitä pitkin ei pääse kätevästi juuri minnekkään download all files from a web page. Helsinginkatu ja Aleksis Kiven katu hoitavat liikennevirrat.

Miksei Vaasankadusta tehtäisi kävely- tai pihakatua Flemarilta Sörnäisen Metroasemalle arma 2 download vollversion kostenlos? Jotenkin paikka tuntuisi luontevalta. Vastaavat kadut esim. Berliinissä ovat mielestäni viihtyisiä. Eikä Vaasankadusta välttämättä tarvitse tehdä kävelykatua – pihakatu riittäisi vallan mainiosti download windows driver. Tuntuu usein siltä, että kävelykatu-sana saa osan kunnallispoliitikoista vastustamaan mitä tahansa aloitetta. Pihakatu lienee terminä neutraalimpi ja vaikutukset ovat parhaassa tapauksessa pitkälti samanlaiset download lego star wars force builder app.

Vaasankadulla on tuolla välillä tällä hetkellä ilmakuvasta päätellen noin 90-100 asukaspysäköintipaikkaa. Eli parkkipaikkoja 1,36%:lle alueen asukkaista windows 8 kostenlos downloaden 64 bit. Pysäköinnin vähentämisestä nousee kuitenkin useimmiten paha poru. Olisiko näille paikoille mahdollista löytää mitään korvaavaa ratkaisua?

On Download photos van iphone naar windows. Viistopysäköinti.

Viistopysäköintiä on käytetty Helsingissä lähinnä lisäämään parkkipaikkoja jo ennestään alueilla, joissa tilasta on puute download the photo software for free. Pahin esimerkki on ehkä Museokatu, joka voisi olla viihtyisä bulevardi leveillä jalkakäytävillä, pyöräkaistoilla ja terasseilla, mutta nykyisin sen leveydestä käytetään noin kahdeksan metriä autojen säilömiseen word snack.

Viistopysäköinnillä on kuitenkin myös hyviä puolia: Jos pysäköintikulma on 90, mahtuu samalle kadunpätkälle kaksinkertainen määrä autoja. Lisäksi viistopysäköinnissä ei synny niin helposti ”hukkapaikkoja”, joita tavallisessa kadunvarsipysäköinnissä syntyy varsin helposti kun ihmiset eivät yllättäen orjallisesti noudata ruutuja ja autotkin ovat harvoin täsmälleen saman pituisia.

Lähde: TKK:n arkkitehtuurin laitos ,yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu

Miten pysäköintipaikkoja sitten saataisiin Harjuun lisää? Kustaankatu ja Harjukatu eivät ole varsinaisia läpiajokatuja. Jos ne muutettaisiin yksisuuntaisiksi ja niiden pysäköinti viistopysäköinniksi toisella puolella katua, voitaisiin saada alueelle arviolta 55 paikkaa lisää. (Helikopterikuvasta laskien ko. kaduilla on tällä hetkellä noin 110 asukaspysäköintipaikkaa.) Viistopysäköimällä molemmat puolet uusia paikkoja saattaisi syntyä jopa enemmän kuin mitä Vaasankadun pysäköinnin poistamisesta häviäisi, mutta todennäköisesti sivukaduista tulisi tällöin liian kapeita ja vaarallisia.

Kävelyalue vihreällä, viistoparkki punaisella

Pysäköintipaikkojen menetys olisi siis vain noin 35-45 paikkaa, eli noin 0,5% alueen asukkaista menettäisi paikan, mutta 100% asukkaista saisi kävelykadun. Lähistöltä löytyy kuitenkin jopa täysin ilmaisiakin pysäköintipaikkoja, jotka ovat muualla kantakaupungissa harvinaisuus. Kaavoittamalla Harju- ja Kustaankadut pihakaduiksi, myös turha läpiajoliikenne estyisi ja koko alue rauhoittuisi liikenteellisesti.

Iänikuisen ”ilman keskustatunnelia kävelykeskustaa ei voi laajentaa” jankkauksen sijaan kantakaupungissa voitaisiin tutkia myös muita mahdollisuuksia edistää kaupunkimaista elämää.

kuopion asemakaavasta

Puolitoista viikkoa Kuopiossa fillarilla ja olen täysin fiiliksissäni! Tämä kaupunki on kuin tehty pyöräilylle.

katu_kuopio

Suurin syy ihastukseeni on kaupungin ruutuasemakaava ja sen sisältämät suomalaisittain uskomattoman runsaat piha- ja kävelykadut bedienungsanleitung huawei p20 lite herunterladen.

Kartassa näkyvät pienemmät poikkikadut ovat käytännössä kaikki rauhoitettuja kävelijöille ja pyöräilijöille. Keskustan alueella voi polkea koko alueen laidasta laitaan ajamatta autoilijoiden kanssa samalla kadulla pinnacle studio 21 for free in full. Ihanaa. Näillä kapeilla ”rännikaduilla” ei ole myöskään kadunvarsipysäköintiä bus simulator 2012 demo download kostenlos deutsch. Tuplaihanaa.

kuopio_kartta

Kevyelle liikenteelle rauhoitetut kadut ovat todella miellyttävä kokemus banana accounting. Täällä Kuopiossa uskaltaa jopa fillaroida ilman kypärää, mitä en Helsingissä tekisi edes pakon edessä.

Wikipedian mukaan:

Kuopion kaupunkialueiden asukastiheys oli aina 1990-luvun puoliväliin saakka Suomen suurin etcher herunterladen. Petosen perustamisen, ja lisääntyneen omakotirakentamisen myötä taajamien asukastiheys laski kuitenkin Helsinkiä pienemmäksi 1 700 as./km2:iin. Myös autoistumisaste on Helsingin jälkeen matalin (425 autoa per 1 000 asukasta, maan ka listenbooks download uploaded. 551/1 000).

Kumpi oli ensin, muna vai kana? Tässä tapauksessa ilmeisesti perussyy on Pietari Brahen luoma asemakaava. Ainakin on selvää, että tiivis kaavoitus ja autoilun rajaaminen osalta katuverkkoa a) lisää kaupungin viihtyisyyttä ja b) vähentää autoilun määrää mediathek film.

Voitaisiinko Helsingin kantakaupungissa rajata esim. joka toinen katu samantyyppisesti ihmisille peltikotteroiden sijaan? Jos ei, niin miksi? Helsingin kantakaupungin kotitalouksista yhä selvä vähemmistö (muistaakseni 30%) on autollisia mp3 for free. Miksi annamme autojen tehdä kaupungistamme ankeamman?

Autoilu ei ole luonnolaki! Fiksulla kaavoituksella voidaan vaikuttaa! Viihtyisässä ihmisten kokoisessa kaupungissa on vähemmän autoja ja saastetta, enemmän ihmisiä, palveluita ja tiiviimpää asumista – elämää apps samsung!