Keskustatunneliselvityksen ytimessä on vale

Tuoreen keskustatunneliselvityksen ytimessä on vale. Poliittinen vale jota on puettu virkamiesesityksen kaapuun.

Esityksessä on sidottu toisiinsa keskustatunnelin toteuttaminen ja kävelykeskustan laajentaminen. Tämä on vale. Ne on koplattu toisiinsa vain poliittisesti eikä ole mitään todellista liikennesuunnitteluun perustuvaa syytä miksi ne liittyisivät toisiinsa.

Ette usko vihreää kaupunkipoliitikkoa? Hyvä, en uskoisi minäkään. Kaivetaan siis hiukan Helsingin kaupungin liikennesuunnittelun omia papereita viime vuosilta.

Kun keskustatunneli edellisen kerran kuopattiin vuonna 2008, totesi kaupunkisuunnittelu järkevästi että jos tunnelia ei tule, pitäisi varmaan jotenkin tuota keskustan kehittämistä kuitenkin jatkaa.

Tältä pohjalta 27.1.2011 silloisen kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa käsiteltiin aihetta ”KESKUSTAN ERI LIIKENNERATKAISUT LIIKENTEEN SUJUVOITTAMISEKSI JA KÄVELYKESKUSTAN LAAJENTAMISEKSI”.

Virkamiesteksti kertoo:

…Tämä merkitsee, että tunnelin rakentaminen ei rahoitussyistä ole mahdollista lähitulevaisuudessa.

Tämän johdosta kaupunkisuunnitteluvirastossa on tutkittu kävelykeskustan laajentamismahdollisuuksia Esplanadeilla nykytilanteessa ilman Keskustatunnelia. Lähtökohtana on ollut, että muita isoja liikenteellisiä muutoksia alueella ei tehtäisi. Tutkittavia vaihtoehtoja on ollut kaksi:
– Pohjoisesplanadin muuttaminen kävelykaduksi ja Eteläes- planadin kaksisuuntaistaminen
– molempien Esplanadien muuttaminen yksikaistaisiksi

Molemmat järjestelyt vähentävät huomattavasti keskustan itälänsisuuntaista ajoneuvoliikenteen kapasiteettia. Keskustan läpiajavan liikenteen on kuitenkin mahdollista etsiä muita reittejä.

Kaupungin liikennesuunnittelu totesi siis jo vuonna 2010 että Esplanadi voitaisiin liikenteen puolesta muuttaa kävelykaduksi tai yksikaistaisiksi.

Mutta poliitikot torppasivat.

Vuonna 2017 puolestaan kaupunkisuunnittelu lähestyi kävelykeskustaa kokonaisvaltaisemmalla suunnittelulla. Tuolloin esitettiin ”Kävelykeskustan periaatesuunnitelma”, jossa etenemisvaihtoehdoksi ehdotettiin ratkaisua, jossa Kaivokatu (Rautatieaseman edusta) olisi muutettu joukkoliikennekaduksi – Kruunuvuoren ratikoiden päättärin tullessa siihen, aluetta remontoidaan joka tapauksessa – ja Esplanadit olisi muutettu yksikaistaisiksi.
Mutta poliitikot torppasivat.

Kokoomuksen Risto Rautava onnistui koplauksessaan: ”Asia palautetaan uuteen valmisteluun ja asia tuodaan tulevan kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn sen jälkeen kun tulevan valtuuston strategia on hyväksytty.”

Koska hän tiesi että strategiaan puskettiin tunnelia. Ja jos kävelykeskusta mentäisiin toteuttamaan noin vain, katoaisi viimeinenkin yleisesti hyväksytty syy tunnelille. Kaksi miljardia maksava espoolaisten läpiajoputki ilman metriäkään lisää miellyttävää keskustaa olisi aivan liian älytön ajatus.

Ja nyt sitä sitten myydään kävelykeskustalla. Mutta kauniin paketin sisällä on vale ja se haisee. Kävelykeskustaa voidaan kehittää ilman tunnelia. Kävelykeskustan ei tarvitse maksaa toista miljoona euroa per metri!

Todellisuudessa, kuten selvityksessä mainitaan, kävelykeskustan kehittämisen vaatimat rakennustyöt maksaisivat vain noin 15-25 miljoonaa euroa, eli noin yhden prosentin Keskustatunnelin kustannuksista. Tämä on vähemmän kuin mitä keskustatunnelin pelkkä yksityiskohtainen rakennussuunnitelma tulee maksamaan. (Esim. Pisara-radan suunnittelu maksoi 35 miljoonaa euroa.)

Eikö kannattaisi toteuttaa ensin se kävelykeskusta ja katsoa kaivataanko hukkaputkea?

Mutta tätäpä valehtelijat pelkäävätkin. Jos kävelykeskusta onnistuu ilman tunnelia, niin milläs sen sitten perustelee?

Niinpä.

Keskustatunneli vai keskustan saavutettavuus?

Helsingin Vihreät lämmittelivät vuoden vaihteen kunniaksi kävelykeskustan kehittämistä valtuustoaloitteeni linjoilla. Kommentit olivat ennalta-arvattavia, pelätään autoilun rajoittamisen keskustassa vähentävän asiakasmääriä.

Unohdetaan hetkeksi se että tutkimustulokset ja kokemukset monista eurooppalaisista kaupunkikeskustoista näyttävät keskustakaupan hyötyvän kävelykeskustoista. Unohdetaan hetkeksi sekin että viime kesänäkin liikennettä kulki oikeastaan vain yksi kaista suuntaansa – syynä oli tietyöt laajennetun kävelyalueen sijaan – ja mietitään hetki mitä keskustan kauppojen saavutettavuudelle voisi tehdä.

Perinteinen vastaus, jota Helsingin yrittäjätkin ovat ajaneet jo vuosikymmeniä on keskustatunneli. Moottoritien kaupungin ali luvataan ratkaisevan kaikki liikenteen ongelmat. Kaupunkisuunnitteluviraston simuloinnit näyttävät toista: keskustatunneli ei vähennä ruuhkia juuri lainkaan ja kapasiteetin lisäyksen vuoksi se oikeastaan vain heikentää kokonaisuuden toimivuutta. Keskustatunneliin ei ole myöskään varaa: sen kustannus olisi arviolta miljardin luokkaa. Ja vaikka tunnelia ryhdyttäisiin louhimaan huomenna, se valmistuisi vasta joskus 2020-luvulla – nykyisten ongelmien ratkojaksi tunnelista ei ole. 2030-luvulla kun tunneli ”realistisesti” aikaisintaan valmistuisi, näyttää maailma jo kovin erilaiselta kuin nykyisin.

Baana on nykyisin "väliaikainen", kaavavaraus on autojen keskustatunnelille.

Baana on nykyisin ”väliaikainen”, kaavavaraus on autojen keskustatunnelille.


Keskustatunneliissa minun on ollut erityisen vaikea ymmärtää sitä miten keskustan ohitustie auttaisi keskusta-alueen kauppaa. Ohiajamista vartenhan se tunneli rakennettaisiin. Kehäteiden ruuhkat kulkisivat osin Helsinginniemen kautta. Tapiolasta pääsisi suitsaitsukkelaan Sipooseen. Eivät ne autovirrat Stockkalle ohjautuisi – Itiksessä pysäköintikin on ilmaista ja herkku löytyy sieltäkin. Ohikulkuteitä on Suomessa rakennettu jo ihan riittämiin.

Ymmärrän kuitenkin myös keskustan liike-elämän hätää: pääkaupunkiseudun kunnat ovat kaavoittaneet vähän joka suuntaan jättimäisiä kauppakeskuksia. Pasila, Kalasatama, Itis, Cello, Iso Omena, Kamppi – miten käy vanhan ydinkeskustan? Vaikka vain pieni vähemmistö keskustan liikkeiden asiakkaista nykyiselläänkin liikkuu omalla autolla, on heidän ostovoimansa kuitenkin merkittävää. Tätä liike-elämän aiheellista huolta ei pidä ohittaa vain olankohautuksella.

Jos halutaan tarjoata keskustan liikkeisiin hyvä pääsy myös yksityisautoilijoille, pitäisikin puhua saavutettavuudesta eikä keskustatunnelista.

Keskustan alueella on jo nyt lukuisia parkkihalleja, Aleksin alla on huoltotunneli ja sisäänajoja löytyy mm. Elielinaukiolta, Ruoholahdesta ja Kaisaniemestä. Olen antanut kertoa itselleni että oikeastaan kaikki parkkitunnelit ovat yhteydessä toisiinsa. Meillä siis oikeastaan on jo nyt keskustatunneliverkosto, ajo hallista toiseen on vain syystä tai toisesta suljettu.

Mitäs jos luovuttaisiinkin yleiskaavaprosessin yhteydessä turhasta keskustatunnelivarauksesta ja keskityttäisiin sen sijaan olemassaolevan keskustatunneliverkoston sisäänajokäytäviin esim. Sörnäisten rantatien kautta Siltasaarenrannasta? Tällöin keskustan parkkihalleihin pääsisi ajamaan sisään kaikista ilmansuunnista jo ennen ydinkeskustaa. Saavutettavuus paranisi, autollakin pääsisi helposti keskustan kauppoihin – tai nauttimaan laajennetun kävelykeskustan tunnelmasta.
www_sroy_fi_tiedostot_file_Keskustan_huoltotunneli_esitelma_pdf
Pysäköintihallien verkostolla on monia etuja maanalaiseen moottoritiehen verrattuna. Kun ajonopeudet ja liikennemäärät ovat matalammat, ei liikenne tarvitse yhtä mittavia turvajärjestelyjä eikä erillisiä tunneleita per suunta. Kun kyse on pääosin yksityisesti omistetusta pysäköintiluolaverkostosta, voidaan tunneliverkoston rakentaminen rahoittaa pysäköinti- ja käyttömaksuilla verovarojen sijaan – ei tarvita edes uutta tiemaksulainsäädäntöä. Eikä kustannuskaan ole miljardiluokkaa kun verkostosta suurin osa on jo olemassa.

Tekosyyt kävelykeskustan kehittämisen estämiseksi alkavat loppua. Nyt voisi olla hyvä hetki miettiä yhdessä miten ydinkeskustan saavutettavuutta oikeasti parannetaan.

Tappoiko Baana Keskustatunnelin?

Vuonna 2008 valtuuston selvä enemmistö kaatoi keskustatunnelihankkeen. Jo tuolloin kalliin (300-500m€) hintalappu on noista päivistä vain kohonnut ja tunnelin rakennuskustannukset olisivat tätä nykyä lähempänä miljardia euroa.

Keskustatunnelin ennuste ei siis ole kovin hyvä vaikka kokoomusvaikuttajat aina aika-ajoin sitä herättelevätkin kuolleista.

Baanan, jolla on jo tähän mennessä kaupungin laskurin mukaan ajanut yli 300 000 pyörää, suosio on ollut mahtava. Ja upea väylähän se onkin. Jos Keskustatunnelin rakennettaisiin nykyisellä linjauksella eli ns. ”pintavetona”, se sijaitsisi juuri siinä missä Baana nyt on. Keskustatunneli veisi meiltä Baanan – yhtenäisen pyöräilyn pikatien Töölönlahdelta Ruoholahteen.

Kaikkien tiehankkeiden kannatus on kiinni paitsi niiden hinnasta* ja tarpeellisuudesta**, myös siitä, mitä ne mahdollisesti syrjäyttävät tieltään. Meneekö alta vain peltoa vai mahdollisesti jotain arvokkaampaa? Kun keskustatunnelin hinta ja tarpeellisuus oli jo Kokoomusta lukuunottamatta kaikissa puolueissa kyseenalaistettu, onkin hyvä kysymys oliko Baanan avaaminen viimeinen naula Keskustatunnelin arkkuun? Minä en halua luopua Baanasta. Se on parasta mitä tässä kaupungissa on pyöräilylle tapahtunut pitkään aikaan ja erittäin toimivaa infraa.

Onkin aika ottaa varaus keskustatunnelille pois myös kaavoista. Tällä hetkellä kun Keskustatunnelille on kaavavaraus se vaikuttaa mm. siihen että:
– Pisararata pitää rakentaa erittäin syvälle. Tästä seuraa esim. rautatieasemalla pitkiä vaihtoaikoja junasta metroon tai ratikkaan.
– Keskustatunneli vaikuttaa mm. Keskustakirjaston suunnitteluun.
– Keskustatunneli tuottaa liikenne-ennusteisiin ”ilmaa”. Moni nykyisin ”järkevältä” näyttävä hanke ei ole perusteltu, jos keskustatunnelin myötä nousevat liikennemäärät otetaan pois yhtälöstä.

Rauha Keskustatunnelin muistolle. Levätköön se rauhassa Smith-Polvisen kanssa toteutumattomien suunnitelmien hautuumaalla.

(* ihan tolkuton, **no ei ole tarpeen)

kävelykeskustan saaga

Keskiviikkoaamun Hesarin juttu kävelykeskustasta sai taas verenpaineen nousemaan. Jutussa oli useampia sammakoita ja virheellisiä olettamia, joten kirjoitin heti työmatkalla oheisen vastineen:

Tarvitseeko kaikkien liikenneratkaisujen olla pysyviä?

Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä totesi keskiviikon (11.8.) Helsingin Sanomissa että Helsingillä ei ole varaa kävelykeskustaan.

Perustelu on kestämätön. Kävelykeskustan toteuttamiseksi Pohjois-Esplanadille tarvitaan halvimmillaan muutaman betoniporsaan investointi.

Monissa kaupungeissa ympäri maailmaa keskustoja elävöitetään sulkemalla katuja autoliikenteeltä väliaikaisesti esimerkiksi viikonloppuisin tai vuodenaikojen mukaan.

Kun marraskuun hämärässä taivaalta vihmoo räntää, niin harvapa haluaa flaneerata Esplanadilla. Kesäkuukausina kysyntä kävelykeskustalle on paljon suurempi. Miksei laajennettua ”unelmien” kävelykeskustaa voitaisi toteuttaa vain kesäkuukausina?

Kävelykeskustan toteuttamisessa ei ole kysymys hinnasta vaan poliittisen rohkeuden puutteesta.

Saas nähdä julkaisevatko. Tartuin kirjoituksessa vain Penttilän täysin virheelliseen olettaamaan kalleudesta, sillä neuvovat kirjoittamaan ”ytimekkäästi” – julkaisun todennäköisyys kaiketi on korkeampi kuin pitkällä kaikki sammakot saalistavalla tuhansien sanojen vuodatuksella. Sillekin on toki paikkansa, mm. tämä blogi. Teitä on varoitettu.

Käydäänpäs nyt sitten niitä muitakin läpi.

”Eivät kaikki helsinkiläiset asu ydinkeskustassa”, Hannu Penttilä sanoo.

No eivät niin. Eivät etenkään Aleksanterinkadulla eivätkä Esplanadilla. Sen sijaan näistä sijainneista nauttii päivittäin sekä kymmeniätuhansia pääkaupunkiseutulaisia että tuhansia turisteja. Ko. alueet ovat koko valtakunnan ydintä. Malminraitin ja Helsingin ydinkeskustan kehittämisen rinnastaminen toisilleen vaihtoehtoisina hankkeina on täysin päätöntä.

Ydinkeskusta on koko valtakunnan urbaani sydän. Sen mukana kaatuu tai syntyy Helsingin kansainvälinen vetovoima ja kaupan palvelurakenteen monipuolisuus. (Erikoiskaupasta suuri osa sijaitsee ydinkeskustassa.) Siksi sitä myös pitää kehittää täysin eri tavalla kuin muita kaupungin keskustoja. One size doesn’t fit ’em all.

Myös kokoomus kannattaa Helsingin kävelykeskustan kehittämistä.

”Kävelykeskustaa voisi laajentaa, mutta ehtona on, että keskustaan voi saapua ja sen voi sujuvasti ohittaa myös autolla”, toteaa kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Laura Räty.

Rädyn mukaan liikenne siirtyy kehäteille ja keskustan elinvoimaisuus vähenee, jos yksityisautoilua ei huomioida.

Kokoomukselle sujuva autoliikenne tarkoittaisi Helsingin niemen alittavan keskustatunnelin rakentamista.

Kaksi asiaa. Ensinnäkin Kokoomus upealla tavalla ”kannattaa” ”kävelykeskustan” ”kehittämistä” ja onnistuu näin kiillottamaan vihertävästi hymyilevää, vettä kattilan kansi kiinni keittävää Toivo-puolueen imagoaan. Ja sitten toisella kädellä kävelykeskustan toteuttamisen ehdoksi asetetaan Länsimetroa kalliimpi ja vain yksityisautoilua edistävä keskustatunnelihanke, joka on toteuttamiskelpoisuudeltaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa samassa luokassa suomalaisvoimin toteutetun miehitetyn kuulennon kanssa. Moneenko kertaan se tunneli pitää torpata? Ei ole järkevä hanke se, ei.

Hei, mut olishan se siistii saada suomalaisia astronautteja? Finnonautti?

On jokseenkin vaikea ymmärtää miten kaupungin keskustan helppo ohittaminen edistää sen elävyyttä. Eikö kehäteiden pitänyt olla olemassa sitä varten? Onko olemassa todisteita, että vain autoilun vapaus elävöittää ydinkeskustaa? Ei ole. Itseasiassa päinvastaiselle olettamalle löytyy paljon vahvempia perusteita. Yksityisautoilun määrä ei ole absoluuttinen luonnonvakio.

Kaupunkisuunnitteluviraston ”Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2008” -selvityksen mukaan kaikista Helsingin niemelle suuntauvista matkoista 64,8% tehtiin julkisilla kulkuvälineillä. Aamuruuhkan (klo 6-9) aikaan tehdyistä matkoista vielä suurempi osuus, 71,9%, tehtiin junilla, busseilla tai ratikoilla. Kymmenen prosentinkin pudotus autojen määrässä vähentäisi tehtyjen matkojen kokonaismäärää siis vain n.3-4%. Ja näinhän ei tietenkään todellisuudessa välttämättä kävisi, eihän Pohjois-Esplanadin sulkeminen autoilua kokonaan estäisi, vaan nykyistä miellyttävämpään kävelykeskustaan voisi olla jopa enemmän saapujia kuin nykyiseen moottoriteiden halkomaan ”Pohjolan Venetsiaan”. Ulkomailta on hyviä esimerkkejä.

Mutta eihän se voi toimia Suomessa.

Helsingin ydinkeskustan vetovoima perustuu monipuolisiin ja korkealaatuisiin palveluihin sekä miellyttävään urbaaniin ympäristöön, ei siihen, että auton saa parkkiin viiden metrin päähän kaupan ovesta. Sitä varten on kehyskunnissa sitten Prismoja ja Lidlejä.

Keskustaan pääsyn sujuvuutta korostaa myös sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Jorma Bergholm.

Hänen mukaansa pysäköintikapasiteettia autoille on kuitenkin riittävästi.

”Peruslinjana keskustaan saapumiselle on pidettävä julkisen ja kevyen liikenteen käyttöä”, Bergholm sanoo.

Bergholm on oikeilla linjoilla. Kysymys kuuluukin, miten näitä kulkumuotoja sitten voitaisiin suosia suhteessa yksityisautoiluun?

Ruuhkamaksuista on toki ollut puhetta, mutta muitakin keinoja pitäisi tarjota. Etenkin kun ruuhkamaksut tuntuvat toimivan ydinfuusion tavoin olevan ikuisesti kymmenen vuoden päässä…

Eivätkö esim. ilmaiset junamatkat Ilmalasta etelään vähentäisi tarvetta ajaa koko matka keskustaan saakka omalla autolla? Myös vaikkapa kolmosen ratikan muuttaminen maksuttomaksi varmasti madaltaisi kynnystä käyttää julkisia kulkuvälineitä. (Ratikoissa pääomakustannuksen osuus on myös niin suuri  suhteessa lipputuloihin, että tulonmenetys ei olisi kestämätön. Yleisesti ottaen en pidä täysin ilmaista joukkoliikennettä hyvänä ajatuksena. Asiaa kuitenkin voisi kokeilla rajoitetusti.)

Myös parkkipaikkojen kokonaismäärää tulisi tarkastella. Pysäköintikapasiteettia on lisätty keskustaan viimeisten kymmenen vuoden aikana huomattavasti. Luolia löytyy jo vähän joka nurkalta. Samanaikaisesti olisi pitänyt maanpäällistä pysäköintiä vähentää. Jos ei Pohjois-Esplanadia saada kävelykaduksi, niin kai sentään ne aivan turhat parkkipaikat voitaisiin muuttaa vaikkapa fillarikaistaksi tai leveämmiksi terasseiksi?

Huh, helpotti. Palaan töiden pariin.
[Lue lisää…]

ne on ne pienet jutut

Tuli taas eilen käytyä fillarilla keskustassa. Ei ole tehty asiointia liian helpoksi ei. Mukulakivikaduilla pyöräilyn tuntee ranteissaan, pyörätiet katkeavat välillä täysin sattumanvaraisesti ja lasin sirpaleita on lähes joka nurkalla.

Pyöräilyn vastainen perusasenne tulee kuitenkin parhaiten esille ”pienistä seikoista”.

stockmann1

Pyöräilijät! Hajurako! Fillarit pois meidän nurkilta! Entäs autoilijat?

stockmann2

Aaaahhh! 600 uutta paikkaa! Tervetuloa!

Stockmannin mukaan:

Stockmann Q-Park on viiden tähden pysäköintilaitos. Sen valtteja ovat valoisuus, siisteys, turvallisuus, pysäköinnin helppous ja kaupungin paras sijainti. Se tarjoaa keskusta-alueen tilavimmat parkkiruudut 600 autolle.

Miksei Stockmannila ole edes pientä fillariluiskaa? Suora ajoväylä kellarin polkupyörä-osastolle? Pieni siisti pyöräparkki Espalle? Varmasti halvempaa lystiä kuin tunneleiden louhiminen Ruoholahdesta saakka. Ylipäätään julkisilla, jalan tai fillarilla asiointia helpottaisivat selvästi pienemmät investoinnit kuin mitä autoilun helpottamiseksi tehdään. Keskitetty ja edullinen tavarankuljetuspalvelu keskustan liikkeille pääkaupunkiseudulle? Säilytystavaralokerot ”shoppailukokemusta” heikentäviä nyssäköitä varten?

Lisäksi toivottavaa olisi että maanpäällistä pysäköintiä vähennettäisiin samassa suhteessa kuin mitä paikkoja louhitaan maan alle. Nyt Pohjois-Espalta autot pois ja jalkakäytävät, pyörätiet ja terassit levämmäksi! Lisää kävelykeskustaa heti!

Kuulin asiaan liittyen mielenkiintoisen huhun Ruoholahdessa työskentelevältä ystävältäni. Hänen mukaansa osa Stockmannin pysäköintilaitoksen käytöstä on ”läpikulkuliikennettä”. Halvimmalla 1€ pysäköintimaksulla (12 minuuttia arkisin) saa ajaa ruuhkatonta tunnelia pitkin Ruoholahdesta Manskulle. Kuulemma kannattaa.

stockmann3Tämä ei varmaankaan ollut alkuperäinen tarkoitus? Jos huhu on lainkaan paikkansa pitävä voidaan tästä päätellä ainakin se, että suomalaiset olisivat valmiita hyväksymään tietullit, jos niiden avulla voidaan sujuvoittaa liikennettä. Onko ruuhkamaksujenkaan vastustus niin absoluuttista autoilijoiden keskuudessa kuin usein annetaan ymmärtää?