Hannu Oskala

kklk 10 / 13.11.2012

: Kommentoi

Yllättävän lyhyt kokous tulossa tiistaina. Tämä johtuu siitä, että saimme budjettineuvotteluissa lisää rahaa ensi vuodelle, siksi päätämme avustuksista vasta joulukuun kokouksessa. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

VERKKOKIRJASTO- JA HALLINTOPALVELUT

1 Ilmoitusasiat

Kirjastotoimen apulaisjohtaja Mikko Vainiolle myönnetään ero 1.11. alkaen, koska hän siirtyy Vantaan kirjastopalveluiden johtajaksi.

2 Kirjastotoimen johtajan viran täyttäminen

Tälle vuodelle on osunut useampia isoja virkanimityksiä. Tässä ihan loppusuoralla vielä valitsemme uuden kirjastotoimenjohtajan. Meistä Vihreistä haastattelut tehneeseen työryhmään osallistui lautakunnan pj. Anni Sinnemäki, joten minulla ei ole tähän asiaan esittelytekstiä enempää kerrottavaa.

Esittelijä ehdottaa että kaupunginkirjaston kirjastotoimen johtajan 1.2.2013 avoimeksi tulevaan virkaan valitaan yhteiskuntatieteiden maisteri Tuula Haavisto. Hänestä kerrotaan seuraavaa:

Hakija Tuula Haavisto on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa 1983 pääaineena kirjastotiede ja informatiikka sekä sivuaineina kunnallispolitiikka, sosiologia ja kotimainen kirjallisuus.

Hän on toiminut vuodesta 2006 alkaen Tampereen kaupungin kirjastopalvelujohtajana tehtävänään johtaa ja kehittää kaupungin kirjastopalveluita. Hän työskenteli toiminimellä kirjastoalan free lancerina 1997 – 2007. Hän on toiminut Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtajana vuosina 1987 – 1997 ja ympäristöministeriössä suunnittelijan ja kirjastonhoitajan tehtävissä vuosina 1984 – 1987. Hän on myös toiminut Seutusuunnittelun keskusliitossa informaatikkona 1981 – 1984 sekä Suomen Akatemiassa tutkimusapulaisena 1980 – 1981.

Hänen kokemuksensa hallinto- ja johtamistehtävistä koostuu suuren kaupunginkirjaston virastotason kirjastopalvelujohtajan tehtävästä ja lisäksi hänellä on tuntemusta valtionhallinnosta. Hänellä on laaja kirjastoalan kansallinen kokemus, joka koostuu valtakunnallisen kirjastoalan yhdistyksen toiminnanjohtajan tehtävästä sekä monipuolisista luottamustehtävistä eri kirjastoalan yhteistyöelimissä, kehittämisryhmissä ja projekteissa. Kansainvälistä kokemusta hän on kartuttanut tekemällä useita kansainvälisiä projekteja ja toimimalla eri komiteoissa. Lisäksi hän on tuottanut lukuisa julkaisuja ja kirjoittanut artikkeleita niin valtakunnallisella kuin kansainvälisellä tasolla.

3 Kaupunginkirjaston vuoden 2012 talousarvioin toteutumisennusta koskeva 3. ennuste

ok.

KIRJASTO- JA ASIAKASPALVELUT

1 Käpylän kirjaston tilojen käyttö kirjaston aukioloajan ulkopuolella

ok, suorastaan erinomaista! Tehokasta, joustavaa ja alueen asukkaita huomioivaa tilojen käyttöä! Juuri näin!

Käpylän kirjasto avattiin remontin jälkeen täysin uudistettuna elokuussa 2011. Reilun vuoden kestäneen remontin aikana koko kirjastotila muutettiin toimivammaksi ja ilmeeltään värikkäämmäksi. Jo paljon ennen remonttia Käpylän kirjaston ja käpyläläisten järjestöjen piirissä heräsi ajatus mahdollisuudesta käyttää kirjaston tiloja kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella perjantai- ja lauantai-iltaisin sekä sunnuntaina. Ratkaisu edellyttäisi, että kaupunginosayhdistysten ja järjestöjen puheenjohtajilla tai muilla luottohenkilöillä olisi omat avaimet kirjaston tiloihin. Remontti tehtiin tämä tila- ja palveluidea mielessä pitäen.

Toivottavasti tämä kokeilu laajenee nopeasti myös muualle kaupunkiin!

KULTTUURIPOLITIIKKA

1 Kohdeavustusten myöntäminen, 10. jako

ok. Tanssin talo ry. on saamassa jotain aikaan! Tanssin juhlaa -gaalaa pukkaa! Hyvä että Tanssin talo etenee pienin askelein.

2 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 10. jako

ok.

3 Vuonna 2013 myönnettävien avustusten yhteiskuulutus

ok.

kklk 9/2012 16.10.2012

: Kommentoi

Huomenna on kulttuuri- ja kirjastolautakunnan viimeinen kokous ennen vaaleja. Mahtaa olla kuuma tunnelma kun kaikki poliitikot ovat jo aivan vaalipsykoosin vallassa.

En valitettavasti itse pääse huomenna työkiireiden takia paikalle ja minua sijaistaa Mikael Vakkari. Esityslista liitteineen löytyy täältä.

Olen raportoinut viimeiset kolme vuotta kaikista kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kokouksista täällä blogillani. (Ne löytyvät helposti täältä.) Tarkoituksena paitsi parantaa oman perehtymisen laatua, myös avata päätöksentekoa ja tehdä siitä omalta osaltani avoimempaa.

VERKKOKIRJASTO- JA HALLINTOPALVELUT

1 Esitys kaupunginkirjaston vuoden 2012 käyttötalousarvion määrärahojen korottamisesta

ok. Ns. positiivinen ongelma – kaupunginkirjasto on saanut enemmän ulkopuolista rahoitusta kuin mitä oltiin talousarviota tehdässä osattu ennakoida.

Vuodelle 2012 vahvistetussa talousarviossa on Tukiin ja avustuksiin valtiolta ja EUlta budjetoitu yhteensä 995 000 euroa, mutta käyttömenojen budjetoinnissa ei ole voitu ottaa korottavasti huomioon ulkopuolisella rahoituksella toteutettavia projekti- ja hankekustannuksia.

Ulkopuolisen rahoituksen ylitysoikeuden perustana on opetusministeriöltä (OKM), EUlta, ELY – keskukselta ja muilta tahoilta saatu, vuonna 2012 käytettävissä oleva rahoitustuki, kaikkiaan yhteensä 3,02 miljoonaa euroa, johon sisältyy 1,28 miljoonaa euroa aikaisemmin saatua, mutta vuodelle 2012 käytettäväksi siirtynyttä rahoitusavustusta.

SISÄLTÖPALVELUT

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuustoaloitteeseen kirjastojen ja sadutuksen ottamisesta monikulttuurisuustyöhön

ok. Päivi Lipposen (sdp) valtuustoaloite. Hän ehdottaa että kirjastoissa voitaisiin järjestää monella kielellä ”sadutusta”, jossa lapsi itse on tarinan keksijänä ja kertojana. Vastauksessa sadutusta luvataan kokeilla osana monikielistä lastenkirjastotyötä. Kuulostaa ihan hyvältä idealta.

YHTEISPALVELUT

2 Vuoden 2012 talousarvion toteutumista koskeva 3. ennuste

ok. Talousarvion toteutumista seurataan neljä kertaa vuodessa. Näyttää ihan normaalilta. Tulojen toteutumisprosentti tällä hetkellä on 63,9%. Viime vuonna samaan aikaan toteutuma oli 85,3%. Jos olisin paikalla, kysyisin mistä johtuu ja seuraako vajeesta mitään ongelmia, esim. lisämäärärahatoiveita.

KULTTUURIPOLITIIKKA

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta koskien vanhojen arvorakennusten kulttuurikäyttöä ja tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksia

ok. Mari Holopainen toivoo kulttuuristrategiaan liittyneessä ponnessaan vanhojen rakennusten kulttuurikäyttöä.

Mikäpä siinä. Mulla alkaa vaan henkilökohtaisesti olla mitta täynnä tätä ”kulttuurikäyttöä”. Se kun tuntuu olevan poliitikkojen ja virkamiesten automaattivastaus kun on mikä tahansa vanha mörskä jolle ei keksitä oikein mitään järkevää käyttöä.

Kun siihen kulttuurikäyttöönkin tarvitaan rahaa. Ja jos se kulttuuriraha laitetaan seiniin, vaikka vanhoihinkin, niin sitten se on helposti pois kulttuuritoiminnasta – ja mä ainakin haluaisin painottaa nimenomaan sitä toimintaa. Ja sitä pitäisi taas olla erityisesti esim. kouluissa, joissa seinät ja yleisö olisi jo valmiiksi kunhan olisi vaan rahaa niihin esityksiin.

2 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta koskien mahdollisuuksia panostaa kulttuurin harjoittamiseen vuokraamalla harjoittelutiloja erilaisillemusiikkiryhmille, joilla on vaikeuksia saada harjoittelutiloja Helsingissä

Ok. Tuomo Valokainen alias Tumppi Varonen toivoo lisää kohtuuhintaisia bändikämppiä Helsinkiin.

Vastaus on ok:

Helsingin kaupunki voisi omien kiinteistöjensä käyttösuunnitelmien ja peruskorjauksien yhteydessä nykyistä laajemmin selvittää mahdollisuudet ottaa osa tiloista eri musiikkiryhmien ja orkestereiden harjoituskäyttöön. Tarvittavat rakennustyöt ovat tavallisesti suhteellisen vähäisiä ja käyttöön otettavat tilat voivat olla hyvin monentyyppisiä. Tällöin myös vuokrataso voi muodostua kohtuulliseksi.

Olen kirjoittanut aiheesta vuonna 2008 kun osallistuin ”Onks treenitilaa näkyny” -keskustelutilaisuuteen Vanhalla. Nopeasti vilkaisemalla silloinen pohdintani oli yhä ihan pätevän oloista.

3 Kohdeavustusten myöntäminen, 9. jako

ok.

4 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 9. jako

ok. Jälleen vain yksi hanke tuontia. Vois olla useampia. Miksihän esim. jazzarit tai kansanmuusikot eivät ole löytäneet tätä tukimuotoa?

5 Valtionosuutta saavien teattereiden harkinnanvaraiset hankkeet

ok. Tämä on jatkoa toukokuussa tekemällemme päätökselle.

Taustalla on viime syksyn budjettineuvotteluissa VOS-teattereille saatu lisärahoitus. Päätimme käyttää tämän lisärahan “kohdentavasti” emmekä vain jakaa sitä tasan kaikille teattereille.

Innoittajana jakoperusteissa on ollut ns. “Lyonin malli”, joka tarkoittaa sitä että osa vakiintuneiden teattereiden (ja siellä myös oopperan) rahoituksesta on sidottu teatterin “seinien ulkopuolella” tapahtuviin yhteisöllisiin hankkeisiin. Virkamieskielellä: “hankkeilta edellytetään alueellista, sosiaalista ja yhteiskunnallista ulottuvuutta”. Ja suomeksi se näyttää sitten esim. tältä:

Pöllö Siipirikko on lapsille suunnattu nukketeatteriesitys, jossa käsitellään avioeroon liittyviä tunteita lapsen oman kokemusmaailman kautta. Johtolankana on lapsen tässä ja nyt -kokemus ja mutkaton suhtautuminen tapahtumiin. Kiertue toteutetaan viidellä eri ala-asteelle Helsingin lähiöissä. Esitysten jälkeen näyttelijät keskustelevat aiheesta lasten ja heidän vanhempiensa kanssa.

—

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta myönsi 15.5.2012 Nukketeatteri Sampolle 25 500 euron avustuksen Voimauttava nukketeatteri -hankkeelle. Kyseessä on elämyksellinen taidehanke, jonka lopullisiksi kohderyhmiksi valikoituivat Sosiaaliviraston sijaisperhetoiminnan piirissä olevat Itä-Helsingin lähiöalueiden lapset ja huostaan otetut nuoret sekä Myllypuron vanhustenkeskuksen osasto 5:n vanhukset.

Just näin. Tätä haettiin ja saatiin. Nyt sitten täytyy saada selville millainen kokemus oli sekä vastaanottajille että tekijöille. Toivottavasti hyvä ja näitä hankkeita voisi olla tulevaisuudessa lisää. Siellä Lyonissa, josta idea on napattu, tällainen toiminta on käsittääkseni käytännössä pakollista kaikille julkista tukea nauttiville taidelaitoksille.

6 Taideapurahat vuodelle 2012

ok. Päätös julkistetaan 13.11.2012. Puheenjohdin avustusjaoston kokouksen, jossa apurahat jaettiin. Kohdistimme kirjallisuuden apurahoja hiukan alkuperäistä esitystä enemmän nuoremmille kirjailijoille.

7 Vuoden 2012 kulttuuripalkinto

Lautakunta on aina käynyt eläväistä keskustelua kulttuuripalkinnon saajista. Ja lautakunta on vaikuttanut aktiivisesti siihen kenelle palkinto annetaan. Avustusjaostossa aihetta jo jonkin verran käsiteltiin. Hyvä voittaja on varmasti tulossa! :) Palkinnon saaja julkistetaan myös 13.11.2012.

8 Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiön vuokratukihakemus vuodelle 2012

ok. Mutta erityisjärjestely ei ole hyvä toimintatapa. Betanian vuokratuki olisi myös kohdeavustuksissa outo lintu. Osittain tässä kuitenkin toisaalta paikataan kaupungin oman tyhmän sisäisten vuokrien käytännön lopputuloksia.

kklk 6/2012 12.6.

: Kommentoi

Huomisessa kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa paljon asioita, joista tärkeimpänä ensi vuoden avustukset.

1 Kontulan kirjaston piirustusten mukaisten kalusteiden hankinta

ok.

Kaupungin oma Stara rakentaa Kontulan kirjastoon käsityönä uudet kalusteet hintaan 224 470€. Edelliset palvelivat 40 vuotta. Esittelytekstissä ei ole mainintaa kilpailutuksesta, mutta kyllähän sellainen on ollut pakko järjestää.

1 Yritysyhteistyön ja kumppanuustoiminnan periaatteet kaupunginkirjastossa

ok. Kirjasto on suunnittellut periaatteet kumppanuustoimintaan. Varmaan ihan hyvä, että asiat on mietitty valmiiksi ja tiedoksi myös meille luottamushenkilöille. Tärkeimpänä ehkä

Kumppaneilla ei ole pääsyä eivätkä he voi hyödyntää kirjaston asiakasrekistereitä toiminnassaan.

tämä.

YHTEISPALVELUT

1 Ilmoitusasiat

Monta juttua.
– Kirjastotoimenjohtaja Maija Berndtson jää eläkkeelle 1.2.2013. Pääsemme valitsemaan jatkajan vielä tänä vuonna.
– Kulttuuripoliittisen osaston pomo Marianna Kajantie jää eläkkeelle 1.9. Pääsemme valitsemaan jatkajan ihan lähiaikoina!
– Kaupunginkirjasto palkittiin 7.6.2012 Fennia Prize –palkinnolla uudesta palvelu- ja tilakonseptista, jonka suunnitteli Kuudes Kerros yhdessä kirjaston henkilökunnan ja käyttäjien kanssa. Onnea!
– Seuraavan valtuustokauden strategiaohjelman valmistelu on jo käynnissä. Kulttuurilautakunnalla on heittää pöydälle tuore kulttuuristrategia. Ehkä lausuntoomme sitten voitaisiin kirjata jotain rahoitustasosta ja jos/kun valtio säästää (2014) kulttuurista rajusti, niin Helsingin roolista muutoksen yhteydessä.

2 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

ok.

3 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto Johanna Maulan irtisanomispäätöstä koskevaan kunnallisvalitukseen

ok.

Lautakunnan alkuvuodesta irtisanoma Johanna Maula on valittanut päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle. Lausumme tietenkin valituksen olevan aiheeton ja puolustamme päätöstä.

KULTTUURIPALVELUT

1 Caisan johtajan tehtävän määräaikainen täyttäminen

Ja edellisen kohdan valituksen vuoksi Caisan johtoon valitaan määräaikaisesti Leena Pellilä, joka on toiminut vuonna 2011 vs. maahanmuuttoasioiden johtajana.

KULTTUURIPOLITIIKKA

Sitten useampia toivomusponsia kulttuuristrategian valtuustokäsittelystä:

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta, jossa edellytetään, että Helsingin kulttuuristrategiaa toteutettaessa otetaan huomioon vammaiset ja kehitysvammaiset

ok. Lautakunta toteaa Olli Valtosen (kok) ponteen että

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta katsoo, että Vammaispoliittisen selonteon tavoitteet kulttuuripalveluihin liittyen on sisällytetty Helsingin kaupungin kulttuuristrategiaan (2011). Strategiaan on kirjattu muun muassa yleinen kulttuuripalvelujen saavutettavuuden edistäminen ja kaikkien kaupunkilaisten tasavertainen kohtelu.

2 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta, jossa esteetön pääsy kulttuuritapahtumiin ja aistivammaisten mahdollisuus päästä osalliseksi turvattaisiin erillisellä suunnitelmalla yhteistyössä helsinkiläisten vammaisjärjestöjen kanssa

ok. Lautakunta toteaa Arja Karhuvaaran (kok) ponteen:

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta näkee, että vammaisten kaupunkilaisten osallistuminen tasavertaisina toimijoina kulttuuritoimintaan on osa jatkuvaa kehittämistyötä. Kehitystyötä ohjaavat jo nyt muutaman vuoden sisällä tehdyt selvitykset: Vammaispoliittinen selonteko (2010) ja Helsingin kaupungin kulttuuristrategia (2011). Näin ollen uuden selvityksen ja suunnitelman tekoon ei nähdä tällä hetkellä tarvetta.

3 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta, jossa edellytetään, että selvitetään mahdollisuus järjestää helsinkiläisille lapsille ja nuorille kulttuurilaitoksiin ja -tapahtumiin pääsylippuna toimiva monialainen kulttuuripassi

ok. Lautakunta toteaa Sari Näreen (vihr) ponteen seuraavasti:

Helsingin kaupungilla oli vuosina 1999–2008 eri Kulttikortti-järjestelmä, jossa nuorille tarjottiin vapaa-ajallaan pääsy ilmaiseksi tai alennetulla hinnalla noin 250 taidelaitokseen. Nuorten tavoittaminen osoittautui hyvin hankalaksi ja kortin käyttöaste oli vähäinen.

Lautakunta pitää hyvänä, että Helsinki tukee kaupungin vähävaraisten lasten mahdollisuuksia osallistua kulttuuritoimintaan. Tähän päästään kuitenkin tehokkaammin tukemalla koulujen kulttuuritoimintaa, ilmaisia/edullisia vapaa-ajan harrasteita sekä luomalla yhdessä sosiaaliviraston kanssa toimintamalleja vähävaraisten lasten perheiden harrastamiseen.

Yleisesti ottaen kohdennetut tuet toimivat yleisiä tehokkaammin.

4 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta, jossa edellytetään, että Tanssin taloa toteutettaessa pyritään varmistamaan tarvittavat lisätuet tanssitaiteen tekemiselle

ok. Tuomas Rantasen (vihr) ponsi liittyen tärkeään seinät/toiminta vääntöön. Lautakunta toteaa että

Helsingin kulttuurikeskuksen tuki Tanssin talo -hankkeelle lähtee siitä, että nimenomaan tanssin sisällön tuotantoon varataan riittävät taloudelliset resurssit. Kulttuurikeskus pyrkiikin kehittämään tanssin taloudellisia toimintaedellytyksiä talousarvion antamissa puitteissa Tanssin talo -hankkeen edetessä.

5 Kohdeavustusten myöntäminen, 6. jako

ok. Hienoja juttuja!

6 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 6. jako

ok. Joudun jääväämään itseni.

7 Kehittämissopimukset ja yhteistyöhankkeet

Kehittämissopimukset ovat kulttuurikeskuksen kolmivuotisia hankkeita, joissa pyritään kehittämään jotain toimintaa vuotuisavustusta vakaammin (”lupaus” kolmesta vuodesta) mutta toisaalta vakituista vuotuisavustusta kevyemmin. Näillä hankkeilla pitäisi olla lupa myös epäonnistua.

Tällä kertaa kehitetään (kulttuuristrategian mukaisesti) musiikin taiteen yleisen oppimäärän opetusta. Yhteistyökumppanina Meri-Helsingin musiikkiopisto. Tavoitteena on kehittää klassisen musiikin ryhmäopetusmenetelmiä ja näin laskea lukukausimaksujen hintaa. Soiton harrastaminen kun on todella kallista ja selvästi eriarvoistunutta eri alueiden sosioekonomisten olojen mukaisesti.

8 Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset vuodelle 2013

Huomisen kokouksen tärkein päätös, jota on valmisteltu avustusjaostossa jo kahteen otteeseen. Siksi tämän pitäisi mennä kopauttamalla läpi. Kaikki avustukset täällä (pdf)

Tässä siis päätetään kaupunginhallituksen kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle asettaman raamin mukaisen summan avustuspuolen käytöstä. Yhteensä 16,2 miljoonaa euroa.

Suurin osa kasvusta (143 000€) selittyy Svenska Teaternin lainanhoito- ja korkokustannusten nousulla, jota lautakunta siis hakee raamin ylityksenä. Muut muutokset ovat pieniä. Käytännössähän avustusten ns. nollalinja tarkoittaa sitä että kulttuuritoimijat joutuvat ensi vuonna säästämään suhteessa tähän vuoteen.

Olen vahvasti sitä mieltä että avustusten tulisi nousta jonkin yhteisesti sovitun indeksin mukaisesti. Ja jos sitten kulttuurista halutaan säästää (tai pottia kasvattaa), niin sitten käytäisiin erikseen keskustelu säästöistä (tai kasvattamisesta). Tällainen ”huomaamaton hivuttaminen” ei tuota hyviä lopputuloksia. Etenkin kun monilla toimijoilla (esim. UMO) suuren osan kustannuksista muodostavat vakituiset palkka- ja tilakulut, joista ei voi säästää. Sitten on pakko säästää toiminnasta, eli järjestetään vähemmän konsertteja/näytöksiä, vaikka vakituista henkilökuntaa on kk-palkalla… Ei hyvä.

Tässä voisi olla yleisestikin ensi valtuuston strategiaohjelmaan mietittävää. Tämä ongelma ei kosketa vain kulttuuri- ja kirjastolautakuntaa. Mun mielestä säästäminen pitää tehdä avoimesti ja reilusti.

Kun tätä avustuspakettia katsoo nyt koko lautakuntakauden ajalta, niin on pakko olla myös tyytyväinen: lupasin olla lautakunnassa nimenomaan taiteen vapaan kentän asialla ja vapaan kentän tuet ovat nousseet selvästi. Ensi vuonna esim. kohdeavustuksia jaetaan 810 000€ kun ensimmäisenä lautakuntavuonna niitä jaettiin muistaakseni noin 600 000€. Myös taideapurahat ovat nousseet 140 000:sta 200 000 euroon. Kokonaan uutena tuettavana kulttuurikeskuksen avustuspottiin on otettu tanssin laaja perusopetus.

Kehityksen suunta on ollut hyvä vaikkakin hidas. Vakituisen tuen piiriin taas ei tämän neljän vuoden aikana päässyt kuin Riku Niemi Orchestra. Onnea uudelle VOS-bändille!

kklk 3 / 2012 13.3.2012

: 6 kommenttia

Huomisen kulttuuri- ja kirjastolautakunnan asiat. Koko esityslista löytyy täältä

VERKKOKIRJASTO- JA HALLINTOPALVELUT

2 Kaupunginkirjaston vuoden 2012 tulosbudjetti

ok.

Tässä siis määritellään mm. kuinka paljon tänä vuonna pitäisi ihmisten unohtaa palauttaa kirjoja ajoissa (1m€) ja maksaa palvelumaksuja että kirjasto pysyisi budjetissaan. Edellisten vuosien sabluunalla mennään.

3 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan ehdotus kirjastotoimen talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaksi 2013 – 2017

ok.

Kirjaston ehdotus näyttää hyvältä: vuosina 2013-2017 Helsingissä rakennettaisiin Maunulaan ja Herttoniemeen kirjastot, perusparannettaisiin Töölön, Roihuvuoren, Laajasalon ja Jätkäsaaren (uusi!) kirjastot ja toteutettaisiin koko joukko pienempiä korjaushankkeita. Koko lista tässä.

Erinomaista. Tämä kannattaa pitää mielessä jos pelkää keskustakirjaston olevan lähikirjastojen vihollinen – Helsinki pystyy samanaikaisesti tekemään useita asioita yhtä aikaa. Me voimme yhtäaikaisesti sekä pitää huolta lähikirjastoista ja jopa laajentaa lähikirjastoverkkoa että rakentaa keskustakirjaston. Yes we can.

4 Kaupunginkirjaston toimintakertomus 2011

ok.

Koko toimintakertomus löytyy täältä

Kertomusvuonna valmisteltiin kaupunginkirjastolle uusi toiminta-ajatus ja visio sekä strategia näiden toteuttamiseksi. Valmistelutyö tehtiin yhdessä henkilöstön kanssa.

Vuotta leimasivat erityisesti myös runsas tapahtumatuotanto, valmistautuminen Helsingin 200-vuotispääkaupunkimerkkivuoteen ja maailman design pääkaupunki, World Design Capital –vuoteen. Lisäksi eri yksiköissä tehtiin työtä Helsingissä elokuussa 2012 pidettävää kirjastoalan tärkeintä kansainvälistä kongressia, IFLAa, silmällä pitäen.

Vuoden 2011 tulos oli hyvä: kirjaston käyttö nousi sekä lainojen, kirjastokäyntien että verkkokäyntien osalta. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos nousi entisestään ja on huipputasolla 4,6 (maksimi 5).

Kirjaston tulot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 206 000 euroa (6 %) ja menot 486 000 euroa (1 %). Tuottavuus kasvoi edellisvuodesta kuusi prosenttiyksikköä.

YHTEISPALVELUT

1 Kulttuurikeskuksen toimintakertomus 2011

ok.

Helsingin kulttuurikeskuksessa valmisteltiin toimintavuonna Helsingin kulttuuristrategiaa. Se hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa.

Keväällä Virasto teetti tunnettuus- ja mielikuvatutkimuksen. Sen mukaan kulttuurikeskuksen ja sen toimipaikkojen tunnettuus on vähintään kaksinkertaistunut, tietyillä toimipaikoilla jopa kolminkertaistunut. Kunnallisia tai kunnan tukemia palveluita tärkeänä tai erittäin tärkeänä pitää noin 80 prosenttia helsinkiläisistä.

Palveluita parannettiin edelleen vuonna 2011. Uusina toimintoina ja kolmen viraston välisenä yhteistyönä käynnistettiin kulttuurisen vanhustyön ja koulujen taidekasvatuksen lisäämiseen tähtäävät työt. Toteutuksista vastaa kaksi työntekijää, joista toinen toimii kulttuurikeskuksen lisäksi opetusvirastossa ja toinen sosiaalivirastossa. Sähköiset palvelut paranivat puolestaan kulttuurikeskuksen toimipaikkojen internet-uudistuksen myötä.

Vuonna 2011 kulttuuri- ja kirjastolautakunta jakoi avustuksina taiteen ja kulttuurin tukemiseen lähes 14,7 miljoonaa euroa. Summasta 65 prosenttia jaettiin yhteisöjen tukemiseen, 21 prosenttia teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille ja 14 prosenttia harkinnanvaraisiin avustuksiin.

Kulttuurikeskuksen toimipaikkojen saleissa järjestettiin vuoden aikana 1 381 esitystä, joissa oli yleisöä 188 000. Taidekursseja järjestettiin 1 634, opetukseen osallistui 13 700 lasta ja nuorta. Näyttelyitä oli yhteensä 114, ja niissä kävi 172 500 vierasta.

Koko toimintakertomus löytyy täältä.

Täytyy kysyä (kun en muista) miksi tapahtumien ja katsojien pysyi matalana 2011. Savoyn ja Kanneltalon remontti (2010) varmasti vaikutti asiaan, mutta olisi luullut lukujen palaavan paremmiksi viime vuonna.

2 Kulttuurikeskuksen liittyminen hankintakeskuksen Microsoft-lisenssien yhteishankintapäätökseen

ok.

Microsoft-lisenssit maksavat kulttuurikeskukselle vuosittain 43 790€ mutta tälle ei lautakuntatasolla oikein mitään voida tehdä. Eikä tulla tekemään lähivuosina tekemään valtuustotasollakaan kun it-strategia, jossa asiaan olisi voinut vaikuttaa hyväksyttiin jo. Kyl mä tästä vähän nalkutan silti. Ihan vaan periaatteesta.

3 Oikaisuvaatimus koskien kulttuurikeskuksen virkasuhteen irtisanomista

ok.

Johanna Maula on valittanut päätöksestämme. Lautakunta pysyy kannassaan.

4 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto liikuntatoimen kokonaisselvityksen loppuraportista

ok.

Esitys on hyvä. Koulutilojen yhteiskäytön kehittäminen kulttuurikantilta erityisen tärkeää.

Mielenkiintoinen selvitys – en ole liikaa tuohon liikuntapuoleen perehtynyt. Tiesittekö että esim. Sonera Stadium (jalkapallostadioni) saa kaupungilta ”vaihtovelkakirjalainan koron, tontin vuokran, kiinteistöveron ja hallintokulujen suuruisen avustuksen. Vuonna 2010 Helsinki Stadion Oy sai kaupungin avustusta 235 000 euroa ja vuonna 2011 177 000 euroa.”. Minä en tiennyt. Nyt tiedän.

Melkoinen himmeli

Siitä sitten seuraa:

Konsernirakenteelta puuttuu käytännössä näkemysten mukaan kokonaisvaltainen omistajaohjauksellinen ote eivätkä keskeisten ohjaavien tahojen (liikuntalautakunta, sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja, liikuntavirasto, talous- ja suunnittelukeskus) roolit ole järjestetty tarkoituksenmukaisella tavalla.

Kannattaa tsekata ”johtopäätökset ja kehittämissuositukset” sivulta 18. Minä suomentaisin tuon siten että oikein kukaan ei tiedä mitä kaikki kaupungin toimijat puuhaavat ja vaikka tietäisikin, ei voisi ohjata niitä mihinkään suuntaan. Tarvitaan siis selkeämpää organisaatiota. Selvitys puhuu ”substanssiin perustuvasta konserniohjauksesta”. Sitä kai se tarkoittaa sitten. Kuulostaa tutulta…

Liikuntaa myös tuetaan monella eri tavalla:

Vuonna 2010 avustuksia jaettiin yhteensä noin 15,2 miljoonaa euroa. Valtaosa avustuksista (n. 55 prosenttia) liikuntaviraston avustuspotista suuntautui laitoksille, joille jaetaan vuosittain noin 8,5 miljoonaa euroa erilaisina laitosavustuksina. Laitosavustuksia saivat Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy, Helsingin Halli Oy, Jääkenttäsäätiö, Vuosaaren urheilutalo, Urheiluhallit Oy, Mäkelänrinteen uintikeskus Oy, Stadion-säätiö, Nuorisojääkenttä Oy, Tapanilan urheilusäätiö, Suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö ja Lauttasaaren yhteiskoulujen kannatusyhdistys ry.

Tukimuodoista ”ongelmallisin” lienee ”välivuokraussubventio”, joka tarkoittaa seuraavaa:

Helsingin kaupunki tukee kaupungissa toimivia liikuntayrittäjiä subventoimalla liikuntapaikkojen vuokria. Liikuntavirasto perii liikuntayrittäjiltä pääsääntöisesti vain puolet kiinteistöviraston tonttiosaston asettamasta sisäisestä vuokrasta. Lopun puolikkaan maksaa liikuntavirasto nk. välivuokraussubventiona. Välivuokraussubvention on tarkoitus ylläpitää ja helpottaa liikuntayrittämistä Helsingissä, jonka lisäksi sen toivotaan kannustavan uusien yksityisten liikuntapaikkojen syntymistä.

Ko. subventio nimittäin suuntautuu melko mielenkiintoisesti:

Suurin yksittäinen välivuokraussubvention saaja on Talin golfkeskusta pyörittävä Helsingin Golfkubi Ry, joka saa vuonna 2011 noin 570 000 euron välivuokraussubvention.

Toki golf tarvitsee paljon tilaa, mutta eikö tonttivuokran tarkoituksena olisi juuri ohjata tilasyöppöä lajia sinne missä tilaa on? Eli jonnekin junaradan varteen. ”Lähigolf” ei voi olla perusoikeus. Golfaamisen subventio ei tunnu kovin fiksulta sijoitukselta etenkin kun Tali ei ole kaikelle kansalle avoin kenttä vaan tuemme siis 570 000€ suljettua golfklubia. Toiset vaan on tasa-arvoisempia kuin toiset.

Sinällään esim. Talin golf-kenttä on hieno puistomainen alue ja ”kaiken kansan” käytettävänä mm. hiihtomaastona talvisin. Suomen vanhimpana golf-kenttänä sillä on myös kaupunkikuvallisia ja kulttuurillisia arvoja.

Liikuntaviraston tukimuotona on myös edullisten lainojen myöntäminen liikuntapaikkojen rakentamiselle. Tätä tukimuotoa voisi ehkä harkita myös kulttuuripuolelle?

Selvitys toteaakin Liikuntaviraston tukipolitiikasta seuraavasti: ”Viraston ulkopuoliselle monikanavainen avustusjärjestelmä aukeaa kuitenkin huonosti. Järjestelmä, jossa yksi toimija saa erilaisia tukia useita kanavia pitkin näyttäytyy epämääräisenä ja herättää kysymyksiä järjestelmän oikeudenmukaisuudesta sekä siitä, jaetaanko kaupungin avustuksia kunnan perustehtävän kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.”

Tukimuotoja koskevat toimenpide-ehdotukset kannattaa lukaista sivulta 29. Mielestäni ehdotukset veisivät liikuntalautakunnan toimintaa avoimempaan ja helpommin ymmärrettävään suuntaan. Hyviä tavoitteita.

Itseasiassa olen hiukan pettynyt että kulttuurialan organisaatiotarkastelua ei teetetty ulkopuolisella taholla liikuntatoimen tapaan. Olisi voitu saada ehkä terävämpiä huomioita organisaatiorakenteesta kuin mitä nyt saatiin.

KULTTUURIPOLITIIKKA

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta Sibelius-konserttien järjestämiseksi kesällä Sibelius-monumentilla

ok.

Tämä Juho Romakkaniemen joulukuun valtuustossa tekemä aloite on mielestäni hiukan huvittava. Hän nimittäin teki aloitteensa kulttuuristrategian käsittelyn yhteydessä.

Kulttuuristrategiassa linjataan juuri siten kuin kulttuurikeskus vastaa: ”Konsertit keskeisellä turistikohteella ovat sinänsä kannatettavaa toimintaa, kun oikea järjestäjä ja rahoitus löytyvät. Helsingin kulttuurikeskus ei voi ottaa konserteista tuotannollista vastuuta, mutta järjestävällä taholla, esim. Sibelius-Seuralla, on mahdollisuus hakea avustusta konserttisarjalle, jolloin kaupungin rooli on harkita avustuksen myöntämistä tapauskohtaisesti.”

Täsmälleen samalla tavalla Helsinki toimii esim. Etno-Espa ja Jazz-Espa tapahtumasarjojen yhteydessä. Kaupunki tukee, mutta ei osallistu tuotantoon. Tämä on strateginen linjaus.

Juho! Kakkua ei voi sekä syödä että säästää! Ei kun kulttuuriyhdistystä perustamaan ja apurahaa hakemaan.

2 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta Pukinmäen Taidetalon toiminta-avustuksen korottamiseksti

ok. Tuki on noussut.

3 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta kulttuurilaitosten ja -toimijoiden mahdollisuudesta tarjota vapaalippuja esim. joululahjoina toimeentuloasiakkaille, syrjäytymisvaarassa eläville ym.

ok. Sinällään kohdennetut tuet ovat yleisesti ottaen parempi idea kuin ”yleisalennus”.

4 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta, jossa kehotetaan selvittämään mahdollisuus valmistella yhdistelmälippujen käyttöönottoa

ok.

5 Kohdeavustusten myöntäminen, 3. jako

Muutamia huomioita:

Hiukan harmittaa Suomen Bluegrass-Musiikin yhdistys ry:n jääminen tuetta. Avustussäännöissä lukee selvästi että kaupunki ei tue yksittäisiä konsertteja. Tässä tapauksessa kyseessä oli varsinainen massaspektaakkeli, 14 bändiä! Sisältö siis vastasi ”konserttisarjaa”. Ja tukea olisikin tullut jos olisivat järjestäneet neljä iltaa yhden sijaan.

Rajaus on ikävä mutta välttämätön jaettavan tuen rajallisuuden vuoksi.

Käpylän kyläjuhlien avustussummasta täytyy kysyä. Se vaikuttaa yllättävän pieneltä ottaen huomioon tapahtuman laajuden. Mielestäni Käpylän kyläjuhlat vertautuvat merkitykseltään esim. Alppipuiston tapahtumiin, joita tuetaan 12500€ per ”festivaali”. Sama tuki voisi tulla mielestäni kyseeseen myös Käpylän kohdalla.

Minkähän takia Elementti ry:lle ehdotetaan enemmän tukea kuin muille Alppipuiston festivaaleille? Sama tuki kaikille, sanoisin.

6 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 3. jako

Ihanaa että tänä vuonna on vähän enemmän rahaa jaettavaksi tälle tukimuodolle.

7 Kehittämissopimukset ja yhteistyöhankkeet

ok.

8 Snack & Pack – kokeellinen katukeittö -hankkeen oikaisuvaatimus

ok.

kklk 2 / 2012 14.2.

: 4 kommenttia

Ystävänpäivää voi viettää vaikkapa Kulttuuri- ja kirjastolautakunnankokouksessa.

Listalla on viime vuoden tilinpäätökset ja läjä lausuntoja, joista merkittävimmät kaupungin kulttuurihallinnon uudelleenorganisoinnista ja Guggenheim-selvityksestä.

VERKKOKIRJASTO- JA HALLINTOPALVELUT

1 Kaupunginkirjaston tilinpäätös vuodelta 2011

ok.

Kaupunginkirjaston toimintatuotot vuonna 2011 olivat 3 735 828 euroa ja toimintakulut 36 653 632 euroa. Toimintakate oli – 32 917 803 euroa, käyttöomaisuuden poistoja kertyi 1 254 170 euroa ja tilikauden tulos oli – 34 171 973 euroa. Asukasta kohden laskettuna käyttö-menot olivat 61,55 euroa (61,44 euroa vuonna 2010) ja tulot 6,27 euroa (6,00 euroa vuonna 2010).

Mielenkiintoista sinällään että ”lainojen määrä nousi 3,7 % edellisvuoden 9,2 miljoonasta 9,5 miljoonaan”. Ilmeisesti digitaalisen kirjan vallankumous ei ihan vielä alkanutkaan.

2 Hankintaoikaisuvaatimus kaupunginkirjaston kävijälaskentajärjestelmän hankinnan keskeytyksestä

ok.

Prosessi kuvaa aika hyvin julkisten hankintojen hankaluutta. Miten mahdottomia nämä mahtavatkaan olla pienemmissä kunnissa, joissa ei ole yhtä hyvää osto-osaamista kuin Helsingissä? (Toisaalta summatkin ovat pienempiä, joten päätöksiä ei ehkä riitauteta yhtä hanakasti.)

KIRJASTO- JA ASIAKASPALVELUT

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto keskustakirjaston toteutusta koskevaan toivomusponteen

ok. Joo. Halutaan sekä lähikirjastot että keskustakirjasto.

YHTEISPALVELUT

1 Kulttuurikeskuksen vuoden 2011 tilinpäätös

Kulttuurikeskuksen käyttömenojen toteutuma oli 12 993 792 euroa (TA 12 717 000 euroa).

Käyttötuloja kertyi 1 378 871 euroa (TA 1 164 000 euroa). Toimintakate oli – 11 614 921 euroa. Poistoja maksettiin 573 099 euroa.

Joskus aiemmin jaksoin nillittää siitä että Kulken sitova toiminnallinen tavoite (1200 tapahtumaa) on hiukan päätön kun tilaisuus voi olla joko runonlausuntaa viidelle hengelle tai suurkonsertti Savoyssa lähes tuhannelle hengelle. Mutta ei kai sitten parempaakaan oikein ole olemassa – kyllä se jotain mittaa.

2 Kulttuurikeskuksen vuoden 2012 talouden käyttösuunnitelma

ok.

KULTTUURIPALVELUT

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta etnisten ja eksoottisten tuotteiden kauppahallin perustamisesta Itäkeskukseen

ok. Suhtaudutaan positiivisesti.

KULTTUURIPOLITIIKKA
1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto kulttuuritoimen organisointiselvityksestä

Asia jäi viime kerralla pöydälle sosiaalidemokraattien edustajan, Risto Kolasen, pyynnöstä. Risto halusi saada lisävalaistusta muutamiin seikkoihin, mm. mahdollisen tulevan ”superkulttuurilautakunnan” kokoon. Tällä kertaa näihin kysymyksiin sitten vastataan. (11 lautakuntalaista olis vissiin hyvä.)

Itseäni harmittaa lautakunnan tehtävänannossa se, että lautakunta ei tässä ”organisaatioselvityksessä” lausu mitään suuresta virtahevosta lautakunnan kokoushuoneessa; kaupunginteatterin asemasta Helsingissä. Kirjoitin aiheesta kuukausi sitten myös.

Toivoisin että lautakunta keräisi rohkeutta lausua myös siitä. Aion ehdottaa huomenna jo aiemmin kirjoittamaani lisäystä:

Lisäksi kulttuuri- ja kirjastolautakunta toivoo että myös Helsingin kaupunginteatterin hallinnollista asemaa tarkasteltaisiin osana kulttuurialan organisaatioselvitystä.

2 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto Guggenheim-museon perustamismahdollisuuksia ja museon toimintaa koskevasta konsepti- ja kehitysselvityksestä Helsingissä

Kulken valmistelema ehdotus löytyy täältä. Huomenna sitten päästetään poliitikot haaskalle.

Esitys on mielestäni ihan hyvä ja sellaista laadukasta virkamiesvalmistelua, jota olen Kulkelta tottunut saamaan. Aivan eri luokkaa kuin OKM:n ”selvitys”.

Ainoa kohta, johon aion ehdottaa muutosta liittyy yleisömääriin. Ehdotuksessa käydään läpi esimerkkeinä vain muita Helsingin museoita ja matkailukohteita. Toivoisin että huomioon otettaisiin myös n. 320 000 kävijää noin neljässä kuukaudessa kerännyt Ateneumin Picasso-näyttely, joka mielestäni kiinnostavuudeltaan vertautuu paljon esim. Meilahden näyttelyitä paremmin Guggenheimin tarjoamaan näyttelysisältöön.

Esim. seuraavasti ”Kävijämääräennusteen arviointi” -osion loppuun:

On kuitenkin huomattava että Ateneumin yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa vuonna 2009 järjestämä Picasso-näyttely keräsi noin neljässä kuukaudessa 314 755 katsojaa, joista suurin osa oli kotimaisia.

3 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto Demokratia-ryhmän loppuraportista

ok. Kunnallisdemokratian paradokseja: demokratiatyöryhmä. Rapparissa sinällään mielenkiintoisia ajatuksia, joista toivottavasti tulee jotain. Lautakunnan lausunto normikamaa.

Oikeastaan toivoisin että Kulke voisi vähän nostaa tässä yhteydessä lisää omaa häntäänsä ja todeta lisäyksenä esim.:

Kulttuurikeskuksen jakamat lähikulttuuriavustukset mahdollistavat vuosittain lukuisia ruohonjuuritason tapahtumia ja toimivat matalan kynnyksen tukena kansalaisten oma-aloitteeseen kulttuuritoimintaan. Hyvänä esimerkkinä mm. erilaiset kaupunginosajuhlat.

4 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta koskien aktiivipassin käyttöönoton selvittämistä & 5 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta koskien työttömien aktiivipassia

Käytännössä sama asia ja sama vastaus. Mun mielestä ihan ok, mutta selvitän vielä Outin kannan asiaan myös.

Aktivointipassi-ajatuksen takana oleva ajatus on kaunis: tarjotaan yli puoli vuotta toimeentulotuen varassa olleille kuntalaisille mm. edullista pääsyä kulttuurin pariin.

Vastauksessa todetaan että kirjasto on jo nyt jo ilmainen ja suuri osa kulttuurikeskuksen tapahtumista myös.

Yleisesti ottaen olen sitä mieltä että mitä kohdennetumpaa ja henkilökohtaisempaa ”aktivointituki” on, sitä tehokkaampaa se on. Tutkimusten mukaan pääsylipun hinta ei ole kynnyskysymys riittävän mielenkiintoiseen tapahtumaan osallistumiselle edes alimmilla tulotasoilla, vaikka toki kipuraja lipusta maksettaessa tulee nopeammin vastaan.

Parempi voisikin olla tarjota ”lisäalennuspassin” (, joka itsessään on myös tuloloukku) sijaan esim. henkilökohtaista kulttuuriseteliä, jonka sitten voisi käyttää valitsemassaan kaupungin järjestämässä/tukemassa tapahtumassa.

(Edelliset pari kappaletta huomattavan keskeneräistä mutu-pohdintaa, sopii argumentoida vastaan.)

6 Raportti kohde-, lähikulttuuri- ja kansainväliseen toimintaan tarkoitetuista avustuksista 2011

ok

7 Kohdeavustusten myöntäminen, 2. jako

ok.

8 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 2. jako

ok.
9 Kehittämissopimukset ja yhteistyöhankkeet

ok.

10 Tekniikan museon säätiön oikaisuvaatimus

ok.