Kaupunginhallitus 7.1.2015

Huhhahhei! Uusi vuosi ja vanhat kujeet! Ensimmäisen kokouksen isoja asioita ovat mm. Pasilan keskustakorttelin asemakaava, Olympiakylän suojelukaava, Koivusaaren osayleiskaava, Lapinlahden hätäkorjaukset ja liikkumisen kehittämisohjelma! ”Kevyt startti”. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 14.1.2015, Eläintarhan johtokunnan jäsenen ja puheenjohtajan valinta
2 V 14.1.2015, Nuorisolautakunnan jäsenen valinta
3 V 14.1.2015, Opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenen valinta
4 V 14.1.2015, Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen sekä sen toisen jaoston jäsenen ja puheenjohtajan valinta

ok. Anni Sinnemäen siirtyminen apulaiskaupunginjohtajaksi vapauttaa eläintarhan johtokunnan puheenjohtajan pestin hakuun. Muut muutokset demareiden ja Kokoomuksen.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 V 14.1.2015, Rakentamispalvelun (Staran) johtosäännön muuttaminen

ok. Esittelijä kertoo että:

Johtosääntömuutoksella on tarkoitus muuttaa viraston organisaatiota siten, että geopalvelu ja kaupunkitekniikan rakentaminen yhdistetään yhdeksi osastoksi. Osastojen yhdistymisen tavoitteena on parempien, kokonaisvaltaisempien ja kustannustehokkaampien rakentamisen palvelujen tuottaminen aiempaa taloudellisemmin. Osastojen yhdistyminen selkeyttää toimintoja ja parantaa rakentamispalvelun kokonaistuottavuutta. Synergiaetuja on saatavissa mm. tukitoimintojen ja hankintojen hoitamisessa sekä henkilöstöresurssien käytössä.

Kannatettavia tavoitteita ja esitys yksimielinen Teknisen palvelun lautakunnassa.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 14.1.2015, Keski-Pasilan keskustakorttelin asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12261, Pasilan keskustakortteli)

ok. Pasilan keskustakorttelin asemakaava, valtava projekti.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2015_Kanslia_2015-01-07_Khs_1_El_A89152C0-EEC2-4351-B9A8-DF3C47BACA38_Liite_pdf

2 V 14.1.2015, Käpylän Olympiakylän asemakaavan muuttaminen (nro 12121, Olympiakylä)

Olympiakylän aluetta suojellaan kaavalla. Hyvä, alue on upea yhtenäinen kokonaisuus, jolla on sekä historiallisia että rakennushistoriallisia arvoja. Ainahan näitä suojelukaavoja tehdessä miettii, onko jokainen käyttörakennus todellakin suojeltava sr-1 -merkinnällä, eikö sr-2 käytännössä samoilla selostuksilla riitä?

Ilmeisesti alkuperäinen havainnekuva. Taidetta suorastaan.

Ilmeisesti alkuperäinen havainnekuva. Taidetta suorastaan.

www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2015_Kanslia_2015-01-07_Khs_1_El_50DF548D-0557-4205-BE46-1E1E6A9968EC_Liite_pdf

3 V 14.1.2015, Suutarilan Siltalanpuiston alueen asemakaavan muuttaminen (nro 12243, Siltalanpuiston alue)

ok. Isohko täydennysrakentamiskohde Suutarilaan. Hyvältä näyttää. Uutta asuntokerrosalaa noin 36 000 neliömetriä.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2015_Kanslia_2015-01-07_Khs_1_El_C53024D1-A36D-47C9-9057-D49D89AC3C5A_Liite_pdf

4 V 14.1.2015, Koivusaaren osayleiskaavan hyväksyminen (nro 12180)

Koivusaaren osayleiskaava alkaa lähestyä päätöstä. Monta palasta, osin ideologisia valintoja ja monta ihan hienoakin juttua.

Koivusaaren osayleiskaava-alueen toteuttamisen arvioidaan aiheuttavan kaupungille noin 155-168 miljoonan euron kustannukset. Tuloiksi puolestaan arvioidaan 500-540€/kem2 -tasolla noin 220 miljoonaa euroa. Tällöin oltaisiin 52-65 miljoonaa euroa voitolla.

Tämä oletuksella että ns. ”Katajaharjun kantta”, eli Länsiväylän ylittävää betonikantta jolle on mahdollista rakentaa työpaikka- ja keskustatoimintoja, ei toteutettaisi. Tämä puolestaan maksaa arviolta 57 miljoonaa euroa, tuloja tulisi noin 6 miljoonaa ja lisäksi kaupunkikuvallisia hyötyjä alueen yhdistyessä.

Tuotoksi kokonaisuudessaan arvioidaan siis noin 1-14 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi arvioidaan että ”uudesta vesi- ja energiahuollosta sekä olemassa olevasta jätetäytöstä aiheutuu kustannuksia”. Suunnitelma vaikuttaa kuitenkin muuttuneen taloudellisesti järkevämmän oloiseen suuntaan viime vuodesta.

Lokakuussa kaavaa käsitellessään kaupunkisuunnittelulautakunta esitti että alueen jatkosuunnittelussa otetaan huomioon riittävät aluevaraukset palveluille, kuten kouluille ja myös lisääntyvän liikenteen haittoja minimoidaan. Mielestäni myös pyöräilyn ja jalankulun yhteyksiin tulisi kiinnittää jatkossa parempaa huomiota.

Pääpyöräväylän mahdolliset linjaukset naurattaisivat jos eivät itkettäisi.

Pääpyöräväylän mahdolliset linjaukset naurattaisivat jos eivät itkettäisi.


5 V 14.1.2015, Laajasalon Stansvikin alueen asemakaava (nro 11960, Stansvikin alue)

Kruununvuorenrannan rakentuessa läheisten viheralueiden virkistyskäyttö lisääntyy. Nyt valmistelussa olevassa kaavassa on monta osaa: on tarkoitus ennallistaa kartanon puisto ja kartanon kulttuurimaisema. Lisäksi suunnitelmassa on 29 kesämajapaikkaa, muutama (julkinen) rantasauna ja noin 100 viljelyspalstaa.

Suunnitelma on jo kertaalleen vuonna 2011 hyväksytty valtuustossa saakka, mutta hallinto-oikeus kumosi päätöksen valitusten johdosta. Perustelut olivat puutteelliset selvitykset asemakaava-aineistossa ja vuorovaikutuksen puute. Valtuusto oli siis tehnyt lainvastaisen päätöksen. Sattuuhan näitä, paremmissakin piireissä.
Liite-12_pdf__1_page___2_documents__2_total_pages_
Nyt sitten uusi yritys. Kaavaa on hiukan viilattu. Eteläisin pysäköintialue on poistettu ja pohjoisempaa palstaviljelyaluetta hiukan supistettu.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan virkaan ottamisen vahvistaminen

Annin terveys on todettu riittäväksi apulaiskaupunginjohtajan toimeen, joten vahvistamme virkaan ottamisen. Anni aloittaa 14.1.2015.

4 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan virantäyttöä koskevassa asiassa

ok. Laura Rädyn valinnasta valitettiin aikanaan. KHO on nyt siunannut Helsingin tavan valita apulaiskaupunginjohtajansa. Tämä sinällään mielenkiinnolla huomioitakoon.

Pääasiaratkaisussa korkein hallinto-oikeus katsoi hallinto-oikeuden tavoin, että valitus on hylättävä, koska apulaiskaupunginjohtajan valinnassa ei ole menetelty syrjivästi, päätös ei ole lainvastainen tai syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja kaupunginvaltuusto on voinut sille kuuluvan harkintavallan nojalla nimittää Rädyn virkaan. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että poliittisten näkökohtien huomioon ottaminen valtuuston päätöksenteossa ei sellaisenaan ole merkinnyt sitä, että kaupunginvaltuusto on päätöksenteossaan toiminut perustuslain 125 §:n 2 momentin vastaisesti ja käyttänyt harkintavaltaansa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on ollut käytettävissä.

5 Helen Oy:n hallituksen palkkiot
6 Helsingin Satama Oy:n hallituksen palkkiot

ok. Liikelaitosten muuttuessa osakeyhtiöiksi, myös niiden hallitusten asema ja hallituksen jäsenten tehtävä muuttuvat. Yhtiöiden hallituksiin on pyritty saamaan poliittisen edustuksen lisäksi myös täyspäisiä ”hallitusammattilaisia”. Tämän vuoksi palkkioperusteita on tarkoitus muuttaa. Hallituksen jäsenille maksetaan sekä vuosipalkkio että kokouspalkkiot.

Helenin hallituksen puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja jäsenille ehdotetaan maksettavaksi 600 euron suuruista kokouspalkkiota. Lisäksi ehdotetaan vuosipalkkiota, joka on puheenjohtajan osalta 9 000 euroa ja varapuheenjohtajan sekä jäsenten osalta 6 000 euroa.

Sataman hallituksen hallituksen puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja jäsenille ehdotetaan 400 euron suuruista kokouspalkkiota. Lisäksi ehdotetaan vuosipalkkiota, joka on puheenjohtajan osalta 6 000 euroa ja varapuheenjohtajan sekä jäsenten osalta 4 000 euroa.

Esittelijän mukaan: ”Ehdotukset valmistelleen nimitystoimikunnan esitykset perustuvat yhtiöiden toiminnan laatuun ja laajuuteen sekä hallituksen tehtävien vaativuuteen. Ehdotuksessa on otettu huomioon kunnallisten yhtiöiden (Kuntarahoitus Oyj, Vantaan Energia Oy) ja Kevan sekä vastaavien yksityisten yhtiöiden palkkiokäytännöistä tehty vertailu.”

7 Helsingin kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelma

ok. Erinomaista suorastaan. Helsingissä syntyy vuosittain noin 800 000m3 pilaantumatonta ylijäämämaata, jota ei ole hyödynnetty. Kokonaisuutena tästä on syntynyt noin 25 miljoonan euron kustannukset vuosittain, josta kaupungin osuus on noin 15 miljoonaa. Kehittämisohjelman lupaillaan säästävän 5-10 miljoonaa euroa yleisten alueiden rakentamisen vuotuisista kustannuksista.

Ohjelman tiivistelmä löytyy täältä.

8 Suomenkielisen työväenopiston johtokunnan virkamatka Lontooseen, Englantiin 11.-14.3.2015

ok. Tutustuvat paikalliseen aikuiskoulutukseen.

9 Oikeudenkäynti viransijaisen valintaa koskevassa asiassa

ok. Olemme sitä mieltä että kaupunginvaltuusto on toiminut oikein ja sääntöjen mukaisesti ja että kunnallisvalitus on hylättävä. Kovasti on samanhenkinen juttu kuin KJ4…

10 Harmaan talouden torjunnan ajankohtaiskatsaus

ok. Verohallinnon muutosten vuoksi aiemman käytännön mukainen seulontaraportti ei ole enää vertailukelpoinen eikä sellaista enää tehdä. Hyviä uutisia ovat joulukuun alussa avattu verovelkarekisteri, joka parantaa tietojen tarkistusmahdollisuuksia sekä heinäkuussa voimaan astunut rakentamisen tiedonantovelvollisuus.

11 Kaupunginvaltuuston 10.12.2014 tekemien päätösten täytäntöönpanon täydentäminen

ok. Kaupunginvaltuuston pöytäkirjasta oli ilmeisesti unohtunut toivomusponsi?

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Ulkovalaistusyksikön päällikön toimen muuttaminen ulkovalaistustoimiston toimistopäällikön viraksi

ok. Helenin yhtiöittämisen yhteydessä ulkovalaistus siirtyi Rakennusvirastoon. Nyt sitä sitten käytännössä järjestellään.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Lapinlahden sairaalan säilyttävien toimenpiteiden hankesuunnitelma (os. Lapinlahdentie 6)

Lapinlahtea ehdotetaan remontoitavaksi 6,85 miljoonalla eurolla. Tämä on vain ylläpitävää korjausta eikä ”korjauksilla rakennusten sisäilmaolosuhteita ei kuitenkaan saada terveellisiksi ja turvalliseksi”. Jasmin kirjoitti blogillaan että ”näillä korjauksilla vältetään se, ettei vesi tule sisään ja rakennus tuhoudu korjauskelvottomaksi”. Esittelijän mukaan toimenpiteillä on kiire.

Tarvittavaa summaa ei ole investointisuunnitelmassa. Kiinteistölautakunta on joulukuun viimeisessä kokouksessaan ehdottanut että kaupunginhallitus myöntäisi

”TA-alakohdasta 8 02 02 04 Muut tilakeskuksen korjaushankkeet käyttämättä jäävät korjausrakentamismäärärahat 7 900 000 euroa esitetään siirrettäväksi vuonna 2015 TA-alakohtaan 8 02 02 04 Muut tilakeskuksen korjaushankkeet. Määrärahaa jää käyttämättä, koska Työterveyskeskuksen toimitalon vesikaton ja julkisivujen peruskorjaus ei valmistu suunnitellussa aikataulussa. Töölön kirjaston peruskorjauksen ja Seurasaaren kunnallistekniikan rakentamisen aloitukset ovat siirtyneet talousarviossa ilmoitetusta. Lisäksi käyttämättä jäävästä määrärahasta esitetään siirrettäväksi ylitysoikeutena 3 000 000 euroa Lapinlahden sairaalan säilyttävät toimenpiteet-hankkeelle ja 2 000 000 euroa Kokoelmakeskuksen hyllytyksen rakentaminen-hankkeelle vuonna 2015. Edellä mainitut hankkeet ovat selvinneet vasta talousarvion käsittelyn jälkeen.”

Rahan kokonaismäärä ei kuitenkaan maagisesti lisäänny.

2 Kulosaaren korttelin 42014 tontin 7 rakennuskiellon pidentäminen (nro 12326)
3 Laajasalon Repossaaren rakennuskiellon pidentäminen (nro 12323)
4 Ulkosaarten Rysäkarin rakennuskiellon pidentäminen (nro 12324)

ok. Rakennuskieltoja jatketaan aina pari vuotta kerrallaan.

5 Valtuutettu Sami Muttilaisen toivomusponsi jalkakäytävän rakentamiseksi Salotielle

ok. Esittelijä vastaa että ”Suunnitteluohjeiden mukaan pientaloalueiden vähäliikenteisille tonttikaduille, joiden varressa on maankäyttöä vähän (alle 5 000 kerrosneliömetriä), ei yleensä rakenneta erillistä jalkakäytävää.” Lisäksi kadulla ei ole tapahtunut onnettomuuksia vuoden 1991 jälkeen.

6 Valtuutettu Sami Muttilaisen toivomusponsi Rintamasotilaantien jalkakäytävän jatkamisesta liikuntapuistoon

ok. Esittelijä vastaa että ”Takalantie on päättyvä katu, jonka päästä on jalankulku- ja pyöräily-yhteys liikuntapuistoon. Kaavamuutoksen yhteydessä kadulle ei osoiteta uutta asumista eikä kadun jatkamista, joten sen toiminta säilyy ennallaan. Katualueen leveys asemakaavassa on noin 11,5 metriä. Itse katu tullaan päällystämään ja kaventamaan 4,5 metriä leveäksi. Autojen pääsy liikuntapuistoon on estetty ajoesteellä”

7 Valtuutettu Sari Mäkimattilan toivomusponsi lähipalveluiden varmistamiseksi Pohjois-Haagan itä-osan uusille asukkaille

ok. Esittelijä toteaa että väestömäärän lisäys on ”suhteellisen pieni” (Vain Helsingissä 1500-2000 asukasta on vähän. toim.huom.), joten olemassa oleva palveluverkko pääosin riittää ja lisää mm. päiväkotipaikkoja hankitaan tarvittaessa.
8 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelman hyväksyminen

ok. Iso iso asia. Tämä ohjelma tulee ohjaamaan tulevien toimenpideohjelmien valmistelua. Kuulostaa monimutkaiselta – ja sitä se onkin – mutta itse ohjelma näyttää hyvältä.

Päätasollaan se vastaa siihen haasteeseen minkä Helsingin kasvu aiheuttaa. Ilman ohjaavaa liikennepolitiikkaa erityisesti Helsingin niemi ruuhkautuu tyystin. Ja tämä ei ole kenenkään etu, ei kävelijän, pyöräilijän eikä autoilijan. Esittelijä toteaa hyvin:

”Tiivis kaupunkirakenne vaatii tehokkaan liikennejärjestelmän, joka pystyy liikuttamaan mahdollisimman paljon ihmisiä ja tavaroita mahdollisimman pienessä tilassa. Henkilöautolla on tärkeä rooli myös kaupungissa, mutta henkilöautoilun toimivuus suurkaupungissa edellyttää, että useimmat valitsevat jonkin toisen kulkutavan. Kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen panostaminen on myös henkilöautoilun ja elinkeinoelämän kuljetusten toimivuudelle välttämätöntä.”

Liikkumisen kehittämisohjelma kytkeytyy vahvasti myös käynnissä olevaan yleiskaavatyöhön ja sen tavoitteisiin.

Lukekaa koko ohjelma! Jos tämä ohjelma lähivuosina ja lähivuosikymmeninä lihallistuu niin Helsingistä tulee paljon parempi kaupunki! Ohjelma on linjassa myös valtuustostrategian tavoitteiden kanssa.

Lähinnä tässä mietityttää miksi päätösesityksen mukaan ohjelman linjaukset tulevat vain ”ohjeellisina noudatettaviksi tulevien liikennesuunnittelua ohjaavien toimenpideohjelmien valmistelussa”. Eikö niitä voisi ryhtyä noudattamaan jo ihan liikennesuunnittelussakin?

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta

ok.

Kaupunginhallitus 15.12.2014

Huhhei! Kaupunginhallituksen 45 ja viimeinen kokous tänä vuonna! Listalla isoja asioita. Koivusaaren yleiskaava ja Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma ehkäpä kärjessä. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 14.1.2015, Muutoksia kaupunginvaltuuston kokoonpanossa
2 V 14.1.2015, Kaupunginhallituksen jäsenten valinta toimikaudeksi 2015 – 2016
3 V 14.1.2015, Kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenten valinta toimikaudeksi 2015 – 2016
4 V 14.1.2015, Kaupunginhallituksen johtamisen jaoston jäsenten valinta toimikaudeksi 2015 – 2016
5 V 14.1.2015, Kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston jäsenten valinta toimikaudeksi 2015 – 2016
6 V 14.1.2015, Rakennuslautakunnan varajäsenen valinta

ok.

Anni Sinnemäen siirtyessä apulaiskaupunginjohtajaksi nousee Sirkku Ingervo varsinaiseksi valtuutetuksi.

Kaupunginhallituksen kokoonpano muuttuu 2012 vaalien jälkeisten paikkaneuvotteluiden mukaisesti. Meiltä vihreiltä kaupunginhallituksessa jatkamme minä, Emma Kari ja Otso Kivekäs, varajäseninä Tuuli Kousa, Tuomas Rantanen ja Hannu Tuominen.

Konsernijaostossa puolestaan jatkavat Tuuli Kousa ja Tuomas Rantanen (varalla Kari&Oskala), johtamisen jaostossa Erkki Perälä ja Emma Kari (varalla Ylikahri&Kousa) ja tietotekniikkajaostoa puheenjohtaa Otso Kivekäs ja toinen jäsen on Suzan Ikävalko (varalla Tamminen&Moliis).

7 V 14.1.2015, Lainan myöntäminen Stiftelsen Arcada -säätiölle Arcadahallen -liikuntahallin rakentamiseen

ok. Myönnämme 2,9 miljoonan euron lainan Arcadalle urheiluhallia varten. Nousee Arabianrantaan.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 14.1.2015, Koivusaaren osayleiskaavan hyväksyminen (nro 12180)

Koivusaaren osayleiskaava alkaa lähestyä päätöstä. Monta palasta, osin ideologisia valintoja ja monta ihan hienoakin juttua.

Koivusaaren osayleiskaava-alueen toteuttamisen arvioidaan aiheuttavan kaupungille noin 155-168 miljoonan euron kustannukset. Tuloiksi puolestaan arvioidaan 500-540€/kem2 -tasolla noin 220 miljoonaa euroa. Tällöin oltaisiin 52-65 miljoonaa euroa voitolla.

Tämä oletuksella että ns. ”Katajaharjun kantta”, eli Länsiväylän ylittävää betonikantta jolle on mahdollista rakentaa työpaikka- ja keskustatoimintoja, ei toteutettaisi. Tämä puolestaan maksaa arviolta 57 miljoonaa euroa, tuloja tulisi noin 6 miljoonaa ja lisäksi kaupunkikuvallisia hyötyjä alueen yhdistyessä.

Tuotoksi kokonaisuudessaan arvioidaan siis noin 1-14 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi arvioidaan että ”uudesta vesi- ja energiahuollosta sekä olemassa olevasta jätetäytöstä aiheutuu kustannuksia”. Suunnitelma vaikuttaa kuitenkin muuttuneen taloudellisesti järkevämmän oloiseen suuntaan viime vuodesta.

Lokakuussa kaavaa käsitellessään kaupunkisuunnittelulautakunta esitti että alueen jatkosuunnittelussa otetaan huomioon riittävät aluevaraukset palveluille, kuten kouluille ja myös lisääntyvän liikenteen haittoja minimoidaan.

Mielestäni myös pyöräilyn ja jalankulun yhteyksiin tulisi kiinnittää jatkossa parempaa huomiota. Hyvä esimerkki on karttakuva, jossa näkyvät mahdolliset pyöräilyn pääreitit itä-länsisuunnassa. Verratkaapa tätä spagettia Länsiväylän viivoittimella vedettyyn linjaukseen!
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-12-15_Khs_45_El_B47EC5A3-5AD3-4DDA-8B82-42364917292F_Liite_pdfErityisesti vaaleanvihreällä piirretty linjaus on kyllä jo aivan absurdi jos pyöräilyn edistämisen kanssa ollaan tosissaan.

Myös parkkipaikkanormin vaikutukset kannattaa huomioida, vaikkei niihin tässä voidakaan suuresti vaikuttaa. Koivusaari saa oman metroaseman, silti parkkipaikkoja rakennetaan 1 autopaikka per 120k-m2. Ja huomatkaa, parkkimitoituksessa on jo käytetty joustavuutta Metroon vedoten. Asemakaavoitusvaiheessa suunnitteluratkaisuja ”tarkennetaan”, eli voidaan käyttää mm. vuorottaispysäköintiä laitoksissa jne.

Mutta katsokaapa karttaa. Punaisella on merkitty maanalainen pysäköinti ja sinisellä pysäköintilaitokset. Vihreällä maanpäällistä pysäköintiä ja oranssilla kadunvarsipysäköintiä.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-12-15_Khs_45_El_B47EC5A3-5AD3-4DDA-8B82-42364917292F_Liite_pdf
Me olemme suunnittelemassa kaupunginosaa täyttömaalle metroaseman ympärille ja silti nähdään tarkoituksenmukaiseksi rakentaa lähes koko saaren kokoinen pysäköintilaitos. Ei ole halpaa kuulkaa tämä. Maksajina toki tulevat asukkaat kunnan sijaan, mutta on tämä silti aika hurja vaatimustaso. Eikö markkinoiden voisi antaa toimia vapaammin? Olisiko tämä markkinatalouden ratkaisu?

2 V 14.1.2015, Laajasalon Stansvikin alueen asemakaava (nro 11960, Stansvikin alue)

Kruununvuorenrannan rakentuessa läheisten viheralueiden virkistyskäyttö lisääntyy. Nyt valmistelussa olevassa kaavassa on monta osaa: on tarkoitus ennallistaa kartanon puisto ja kartanon kulttuurimaisema. Lisäksi suunnitelmassa on 29 kesämajapaikkaa, muutama (julkinen) rantasauna ja noin 100 viljelyspalstaa.

Suunnitelma on jo kertaalleen vuonna 2011 hyväksytty valtuustossa saakka, mutta hallinto-oikeus kumosi päätöksen valitusten johdosta. Perustelut olivat puutteelliset selvitykset asemakaava-aineistossa ja vuorovaikutuksen puute. Valtuusto oli siis tehnyt lainvastaisen päätöksen. Sattuuhan näitä, paremmissakin piireissä.

Nyt sitten uusi yritys. Kaavaa on hiukan viilattu. Eteläisin pysäköintialue on poistettu ja pohjoisempaa palstaviljelyaluetta hiukan supistettu.
Liite-12_pdf__1_page___2_documents__2_total_pages_Asiaan sisältyy myös ay-poliittisia intohimoja. Stansvikissa on tällä hetkellä Jyty (julkis- ja yksityisalojen toimihenkiöliitto) Helsinki ry:n lomakäyttöä. Joten he ymmärrettävästi suhtautuvat nihkeästi niemen avaamiseen yleisempään käyttöön. Mutta kokonaisuutena paketti näyttää aika hyvältä. Virkistyskäyttöäkin tarvitaan ja tässä suunnitelmassa otetaan huomioon alueen luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot. Alueen vanhin rakennus, kartanon päärakennus, on vuodelta 1804. Vuonna 2011 kaavoitusta vastusti valtuustossa vain Yrjö Hakanen, mutta palautusesitys kaatui kun kukaan ei sitä kannattanut.

www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Kanslia_2014-12-15_Khs_45_El_0BDB9274-AF2F-43A9-BF33-E2634BEF9F41_Liite_pdf
KAUPUNGINJOHTAJA

3 Lausunto eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen selvitys- ja lausuntopyyntöön europarlamenttivaalien laitosäänestyksestä

ok. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on pyytänyt Helsinkiä selvittämään laitosäänestyksiä europarlamenttivaaleissa. Todetaan että käytäntö on ollut äänestäjien kannalta yhdenvertainen, sillä ”äänestys on toimeenpantu niissä yksiköissä, missä on ympärivuorokautista hoitoa”.

4 Määrärahan myöntäminen tilakeskukselle käytettäväksi alueiden käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin ja liikuntavirastolle esirakentamiseen sekä määrärahan siirtäminen

ok. Puretaan ja esirakennetaan.

578 000 € Vuosaaren jätevedenpuhdistamisen purkamiseen.
205 000 € Roihuvuoren ala-asteen piharakennuksen purkamiseen
637 000 € Kalasatamassa satamakäytösä olleiden rakennusten purkamiseen

230 000 € Vuosaaren liikuntapuiston esirakentamista varten.

Vuosaaren liikuntapuiston kohdalla mukava havaita millaisia palapelejä mm. Rakennusvirasto onnistuneesti pyörittelee:

Esirakentamisessa hyödynnetään vuonna 2014 noin 40 000 m3 pilaantumattomia maa-aineksia yleissuunnitelmassa olevan kenttä nro 4:n painopenkereen rakentamiseen. Materiaali on siirretty pysäköintialueen painopenkereestä. Mikäli maa-aineksia ei olisi hyötykäytetty, niistä aiheutuneet kuljetus- ja vastaanottokustannukset olisivat olleet noin 0,6 milj. euroa. Töiden kustannusarvio on
230 000 euroa.

Hyvää työtä Rakennusvirastossa.

5 Eräiden hankkeiden jatkorahoitus innovaatiorahaston varoilla

Hankkeet jäivät pöydälle rkp:n pyynnöstä. Toivomme tällä viikolla saavamme kerralla tarkemman esityksen muuttuvista käytänteistä ja hankkeiden arvioinnista.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Eron myöntäminen rakennusviraston HKR- Rakennuttajan tulosryhmän johtajalle
2 Rakennusviraston HKR-Rakennuttajan tulosryhmän johtajan viran haettavaksi julistaminen

ok. Rakennusviraston HKR-Rakennuttajan tulosryhmän johtaja Olavi Tikka jää eläkkeelle ensi syyskuussa. Myönnetään Olaville ero ja laitetaan virka hakuun.

3 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle ympäristövaikutusten arviointiselvityksestä VTT:n tutkimusreaktorin käytöstäpoistohankkeelle

ok. Espoossa puretaan ydinreaktori, Helsinkikin lausuu koska olemme ”vaikutusalueen kunta”. No lausutaan. Lausunnon YVA on ollut yksityiskohtainen ja keskeiset viranomais- ja sidosryhmätahot ovat olleet mukana.

4 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksesta maa-ainesten hyödyntämistä Jätkäsaaren puistoalueen rakenteissa koskevan päätöksen lupamääräysten muuttamiseksi

ok. Kaupunginhallitus puoltaa lausunnossaan rakennusviraston ympäristölupapäätöksen muuttamista ympäristölautakunnan lausunnon mukaisesti. Kyse mm. sadevesiviemäriin johdettavan veden kiintoainepitoisuuksista ja betoni/tiilimurskeen laadusta.

5 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin hakemuksesta Hernesaaren risteilijälaiturin rakentamisesta, merialueen täyttämisestä, ruoppauksesta ja massojen läjityksestä sekä valmiusluvasta

ok. Ympäristölautakunnan huomioin.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Helsingin vesihuollon toiminta-alue 2015

ok. Vuotuinen päätös. Ensi vuoden aikana pientaloalue Kallahdenniemessä liitetään HSY:n verkkoon.

2 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelman hyväksyminen

ok. Iso iso asia. Tämä ohjelma tulee ohjaamaan tulevien toimenpideohjelmien valmistelua. Kuulostaa monimutkaiselta – ja sitä se onkin – mutta itse ohjelma näyttää hyvältä.

Päätasollaan se vastaa siihen haasteeseen minkä Helsingin kasvu aiheuttaa. Ilman ohjaavaa liikennepolitiikkaa erityisesti Helsingin niemi ruuhkautuu tyystin. Ja tämä ei ole kenenkään etu, ei kävelijän, pyöräilijän eikä autoilijan. Esittelijä toteaa hyvin:

”Tiivis kaupunkirakenne vaatii tehokkaan liikennejärjestelmän, joka pystyy liikuttamaan mahdollisimman paljon ihmisiä ja tavaroita mahdollisimman pienessä tilassa. Henkilöautolla on tärkeä rooli myös kaupungissa, mutta henkilöautoilun toimivuus suurkaupungissa edellyttää, että useimmat valitsevat jonkin toisen kulkutavan. Kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen panostaminen on myös henkilöautoilun ja elinkeinoelämän kuljetusten toimivuudelle välttämätöntä.

Liikkumisen kehittämisohjelma kytkeytyy vahvasti myös käynnissä olevaan yleiskaavatyöhön ja sen tavoitteisiin.

Lukekaa koko ohjelma! Jos tämä ohjelma lähivuosina ja lähivuosikymmeninä lihallistuu niin Helsingistä tulee paljon parempi kaupunki! Ohjelma on linjassa myös valtuustostrategian tavoitteiden kanssa.

Lähinnä tässä mietityttää miksi päätösesityksen mukaan ohjelman linjaukset tulevat vain ”ohjeellisina noudatettaviksi tulevien liikennesuunnittelua ohjaavien toimenpideohjelmien valmistelussa”. Eikö niitä voisi ryhtyä noudattamaan jo ihan liikennesuunnittelussakin?

3 Östersundom -toimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2015-2016

ok. Helsinkiä edustavat kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Mikko Aho ja hänen varajäseneenään toimii yleiskaavapäällikkö Richard Manninen.

4 Lausunto Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksista

ok. Helsingin lausunto Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmien luonnoksista kävi pikakierroksella lautakunnissa. Esittelijän mukaan lautakuntien huomiot ovat linjassa kaupunginhallituksessa jo olleen lausuntoesityksen kanssa.

Pakostakin tällaisten dokumenttien toimenpiteet jäävät yleiselle tasolle ja vaikuttavuus osin homeopaattista. Mitä ohjelmissa sitten on?

HLJ 2015:

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka ilmentää Helsingin seudun yhteistä tahtotilaa liikennepolitiikassa ja liikennejärjestelmän kehittämisessä.

Maankäyttösuunnitelma 2050:

MASU 2050 pyrkii määrittämään seudullisen maankäytön tahtotilan ja tuottamaan tarpeellista taustatietoa paitsi HLJ 2015 -luonnoksen ja Helsingin seudun asuntostrategian 2025 valmisteluun, myös maankuntakaavan laadintaan. Maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavatöiden kautta voidaan seudulla yhteisesti merkittäviksi koettuja maankäytön linjauksia tuoda juridiseen kaavaprosessiin.

Helsingin seudun asuntostrategia 2025:

Helsingin seudun asuntostrategia 2025 ottaa kantaa seudulliseen asuntokysymykseen. Asuntostrategia 2025 asettaa tavoitteita mm. asuntora- kentamisen määrälle ja sijainnille, asuntotuotannon rakenteelle, täydentävälle asuntorakentami- selle ja vanhojen alueiden kehittämiselle.

Ohjelmien sisältöjenkään kanssa on vaikea olla eri mieltä. Tiivistyvää ekokaupunkia joka pohjaa julkiseen liikenteeseen visioidaan. Ja tietenkin asuminen on edullista erityisryhmät huomioiden. Sitten voi mennä vilkaisemaan aamun pendelöintiliikennettä ja miettiä miten ohjelmien todellisuus ja todellisuustodellisuus kohtaavat. Näiden dokumenttien kautta ainakin maakuntakaavoitus kuitenkin hiljalleen nykii eteenpäin.

Konkreettisinta sisältöä löytyy HLJ 2015 –toimenpidekorteista, joissa HSL:n johdolla mm. aikataulutetaan hankkeita joko aikavälille 2016-2025 tai 2026-2040. HSL:n hallituksen pohjaesityksessä monet Helsingin kaavailemat ja investointisuunnitelmassa alustavasti ajoitetut hankkeet ovat joko liian pitkällä tulevaisuudessa (Laajasalon ratikka) tai matalalla priorisoinneissa (Raide-jokeri). Nämä tulisi ehdottomasti saada korjattua, kuten lausuntokin toteaa.

SIVISTYSTOIMI

1 Kaupunginorkesterin visuaalisen ilmeen uudistus

ok. Kaupunginorkesteri uusii ilmettään mutta julkistus ilmeisesti vasta myöhemmin koska liite luottamuksellinen. Sitä kuitenkin tekstissä kuvaillaan seuraavasti: ”Suunnittelutoimisto Bondin luoma visuaalinen konsepti perustuu orkesterimuusikoiden nimistä sekä orkesterin nimestä muodostuvaan visuaaliseen tunnukseen. Eri pituiset nimet muodostavat yhdessä ääniaaltoa muistuttavan muodon. Tunnuksesta voi löytää myös mereen heijastuvan kaupungin siluetin.” Ja täytyy myöntää että ilme on mielestäni hieno ja moderni!

Veturitie ja IKEA

Tiistain kaupunkisuunnittelulautakunnassa oli kaksi käsittelyssä hanketta, joiden kokonaiskustannus on lähes 250 miljoonaa: Itäkeskuksen+Mellunmäen risteykset sekä Veturitie tunneleineen. Lisäksi toki Veturitiekin oikeastaan ”vaatii” myös tunnelin Tuusulanväylältä, joka maksanee sitten ainakin pari sataa miljoonaa lisää… Vain kaksi autoiluhanketta siis maksavat enemmän kuin koko kymmenen vuoden pyöräilynedistämisohjelma yhteensä tai kolme keskustakirjastoa.

On aivan mahdoton ajatus että ko. hankkeet etenisivät tänä keväänä ennen kuin syksyllä neuvoteltava 10-vuotinen investointisuunnitelma valmistuu. Tämän kokoluokan hankkeet kuuluvat ehdottomasti valtuustostrategiaan limittyvään investointisuunnitelmaan ja niitä on verrattava muihin isoihin investointeihin. Liikennesuunnittelulla on takataskussaan erilaisia (auto)liikennehankkeita haluttaessa vaikka kahdellakymmenellä miljardilla – se vastaa nyt sovittua investointiraamia 45:ksi vuodeksi. Olen ymmärtänyt että myös muutakin kuin tunneleita ja siltoja pitäisi kaupunkiimme rakentaa. Tarvitaan valintoja. Ehkäpä se investointikatto olikin hyvä ajatus. Ainakin se pakottaa meidät poliitikot priorisoimaan – kaikkea ei voi saada.

Kyse ei ole kuitenkaan vain käsittelyssä olevista hankkeista ja niiden toteuttamisjärjestyksestä, vaan myös siitä millaisia suunnitelmia liikennesuunnittelusta meidän poliitikkojen pöydälle tulee. Esim. Veturitie tunneleineen on aivan absurdin kallis ja edustaa menneiden vuosikymmenten suunnittelufilosofiaa. Kaupunkia se ei ole.

Ongelman ydin on siinä että liikennesuunnittelijat suuunnittelevat ”vain liikennettä” eikä heidän tarvitse välittää rakentamiskustannuksista tai esim. liittymien viemän maan vaihtoehtoiskustannuksista. Se on sitten poliitikkojen ongelma. Meidän tulee saada vaihtoehtoisia skenaarioita, joissa esim. Itiksen liittymään piirrettäisiin vaikkapa 10m€, 40m€ ja 80m€ -skenaariot. Sitten nähtäisiin, mikä on se lisäsatsauksella saatava palvelutason lisäys. Kannattaako 70m€ tuhrata yhteen liittymään jos ainoa hyöty on väliaikainen liikenteen sujuvoituminen yhdessä pisteessä? Riittäisikö 20m€ muutos? Tarvitaanko monitasoliittymää ylipäätään?

Vaihtoehtoja aina on vaikka suunnitelmat absoluuttisina totuuksina usein näyttäytyvätkin. Hyvä esimerkki oli Koivusaari, joka olisi voitu toteuttaa ”bulevardisoimalla” Länsiväylä ja toteuttaa ilman erittäin kallista kansirakennetta ja monitasoliittymää. Suunnittelemalla fiksummin uuden asuinalueen rakentaminen olisi ollut kaupungille kannattavaa.

Ehkä liikennesuunnittelijoiden pitäisi ottaa oppia Ingvar Kampradin putiikista: IKEA mainostaa suunnittelevansa hintalapun ensin. Miksei liikennettä voisi suunnitella samaan tapaan?

Kaavoitus kannattamaan

Viime keskiviikon Hesari tiesi kertoa että Koivusaaren rakentamista lykätään ”vuosikymmenellä”. Syynä viivästymiseen on Koivusaaren ”kova hinta” ja ”rahakysymykset”. No mikäs siinä sitten maksaa? HS:

Pää­osin täyt­tö­maan pääl­le nou­se­van alueen ra­ken­ta­mis­kun­toon lait­ta­mi­nen mak­saa noin 200 mil­joo­naa. Hin­taa nos­ta­vat eten­kin suun­ni­tel­mat Län­si­väy­läl­le ra­ken­net­ta­vas­ta eri­ta­so­liit­ty­mäs­tä se­kä Län­si­väy­län ylit­tä­väk­si suun­ni­tel­lut be­to­ni­kan­si­ra­ken­teet.

Ki­vi­laak­son mu­kaan ny­ky­suun­ni­tel­ma tar­koit­tai­si, et­tä kau­pun­ki jäi­si aluees­ta tap­piol­le. Ker­ros­ne­liöi­tä koh­den alueen kus­tan­nuk­set oli­si­vat kau­pun­gil­le 800–900 eu­roa. Myyn­ti­tu­loa kau­pun­ki sai­si vain 750 eu­roa ker­ros­ne­liöl­tä.

Ja sama kuvina:

Komealtahan se näyttää mutta kalliiksi tulee. Kuten Tolkku blogillaan toteaa:

Kun liikenteen todellisia tai kuviteltuja ongelmia pyritään ratkomaan siirtämällä liikennettä maan alle, niin kustannukset nyrkkisääntönä kymmenkertaistuvat. Pikaratikka maksaa noin 7 miljoonaa kilometriltä, metro 70, pääkatu noin 20 miljoonaa kilometriltä, moottoritietunneli 200 miljoonaa, ja niin edelleen.

Koivusaari olisi siis mahdollista toteuttaa huomattavasti edullisemminkin – liikenne vaan tulisi suunnitella toisin. Eli esimerkiksi näin:

Näyttää kaupungilta ja tulee paljon, paljon edullisemmaksi kuin kansivaihtoehto.

Miksi Koivusaari sitten on ajankohtainen vaikka sen rakentamista lykätäänkin? Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen valmisteleman Helsingin uuden strategiaohjelman luonnoksessa linjataan investoinneista seuraavasti:

Strategiakaudelle asetetaan nykyistä selvästi alempi sitova investointien kokonaisraami. Vuosina 2014–2016 peruskaupungin investointiraami on vuosittain 400 milj. euroa.

Ehdotus on merkittävä kiristys Helsingin nykyiseen investointipolitiikkaan. Vaikka Helsingin pitää tiukentaa taloudenpitoaan lähivuosina eikä velkaantuminen voi jatkua loputtomiin, ei mekaaninen investointikatto ole järkevää yksinkertaisesti siitä syystä että investointejakin on montaa eri sorttia.

Klassinen vertaus on se että ostanko kalan ja olen kylläinen tänään, vai ”investoinko” onkeen ja olen kylläinen niin pitkään kuin kalaa meressä riittää. Helsingin kannattaa investoida onkiin, verkkoihin ja katiskoihin eli tehdä tuottavia hankintoja – vaikka velkarahalla.

Hyvä esimerkki kannattavista hankkeista pitäisi olla uusien asuinalueiden rakentaminen – Helsinki saa uusia veronmaksajia ja tonttimaasta joko myynti- tai vuokratuloja. Lisäksi koko seutu hyötyy maankäytön ja liikenteen tehostumisen myötä. Helsingin rahoitusjohtaja Tapio Korhosen mukaan Helsinki ei kuitenkaan ole rakentanut ainuttakaan ”kannattavaa” uutta kaupunginosaa.

Eräs perussyy uudisrakentamisen kannattamattomuuteen ovat Koivusaaren kaavan kaltaiset mahdollisimman kalliit ja raskaat liikennejärjestelyt. Eikö rakennettaisi ja kaavoitettaisi uutta kaupunkia siten että se olisi Helsingille kannattavaa? Sen ei pitäisi olla mahdotonta.