Vastaukseni YLE:n vaalikoneeseen

Ylen vaalikone aiheutti kyllä harmaita hiuksia. Jätin vastaamatta seitsemään kysymykseen mutta kommentoin kaikkia. Erityisesti loppupuolen ”arvoja” mittaavat monivalinnat olivat niin päättömiä että en kyennyt löytämään oikeaa vastausta.

Useimmat  kysymykset olivat monivalintoja, joissa vastausvaihtoehdot olivat:

1. Julkisen terveydenhuollon tulisi olla maksutonta.

jokseenkin eri mieltä

Julkisen terveydenhuollon tulisi olla kohtuuhintaista ja kaikkien kuntalaisten taloudellisten resurssien rajoissa. Ilmainen terveydenhuolto johtaisi tyhjäkäyntiin.

2. Vanhuksilla on oltava lasten päivähoitoon rinnastettava ehdoton oikeus hoitopaikkaan.

Täysin samaa mieltä.

Meillä on oltava varaa pitää huolta vanhuksistamme. Piste. Samalla kuitenkin on mahdollistettava kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Se on sekä yhteiskunnan että yksilöiden etu.

3. Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.

En osaa sanoa.

Kunnallisten terveyspalveluiden “yksityistämisen” voi tulkita monella eri tavalla. Tärkeintä on se, että kaupunki pitää huolta laadukkaista terveyspalveluista kaikille kuntalaisille joka puolella kaupunkia, ei se, miten ne tuotetaan.  Helsinki voisi kokeilla yksityisiä palvelutuottajia joissain paikoissa. Päätöksenteko saatujen kokemusten kautta olisi fiksumpaa kuin pelkkä ennakkoluuloista kumpuava kannatus tai vastustus.

4. Terveyskeskusmaksuja voidaan kunnassani korottaa.

Jokseenkin eri mieltä.

Terveyskeskusmaksuista päätettiin juuri luopua. Terveyskeskusmaksu on sinällään erinomainen esimerkki kunnallisen päätöksenteon hankaluudesta. Alunperin terveyskeskusmaksu keksittiin koska lääkärit valittivat että vastaanotoilla käy ihmisiä “turhan takia”. Sitten kuitenkin, jotta maksu ei muodostuisi kenellekään kohtuuttomaksi, siihen säädettiin kustannuskatto, joka tuli täyteen jo kolmella käynnillä. Eli terveyskeskusten “vakioasiakkaille” maksusta ei seurannut toivottua vaikutusta, se vaan loi turhan kynnyksen tulla terveyskeskukseen vaikka syytä olisi.

Fiksuin vaihtoehto olisi voinut olla laskea maksu n. 13,8€:n tasosta vaikkapa viiteen euroon, 45€:n vuosikatto säilyttäen. Näin “käyntejä jarruttava” vaikutus olisi toiminut ensimmäiset yhdeksän kertaa, mutta toisaalta 5€ ei karsisi tarpeellisia käyntejä.

5. Jos kotikuntasi saisi suuren rahalahjoituksen peruspalveluiden kehittämiseen, mihin seuraavista raha tulisi ensi sijassa kohdentaa.
Valitse kaksi vaihtoehtoa.
sosiaalitoimen palveluihin
lasten päivähoitoon
vanhusten hoitoon
kouluihin
hoitohenkilökunnan palkkoihin
terveyskeskuksiin
erikoissairaanhoitoon

Lakisääteiset palvelut, kuten sosiaalitoimi, tulee saada kuntoon ilman lahjoitusrahaakin. Lahjoitusrahaa ei kannattaisi käyttää myöskään palkkojen kaltaiseen pysyväisluonteiseen menoon.

Syrjäytymistä ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvua ennaltaehkäistään parhaiten koulutuksen ja laadukkaan päivähoidon avulla. Investoisin lahjoitusrahan kouluihin ja sosiaalitoimeen. Sosiaalitoimessa raha tulisi käyttää erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen.

6. Helsinkiin saapuville romanikerjäläisille ei pitäisi järjestää mitään erityispalveluita.

Tosi vähän samaa mieltä

Romanit ovat Helsingissä turisteina. Emme kustanna majoitusta muillekaan EU-maista tulleille matkailijoille. Samalla kuitenkin tulee pitää huolta esim. romanilapsien asemasta ja koulunkäynnistä.

7. Kouluja voidaan lakkauttaa, jos sillä voidaan vähentää kiinteistökuluja.

En osaa sanoa

Riippuu kokonaisuudesta. On erittäin tärkeää että erityisesti alaluokilla oma koulu on lähellä kotia – mieluusti kävelyetäisyydellä. Tämä tarkoittaa sitä että koulurakennuksia ja kouluja on oltava joka puolella kaupunkia. Sitten taas yläaste- tai lukioikäinen voi matkustaa kouluun vaikka bussilla, jos vaan koulu sijaitsee hyvän liikenneyhteyden varrella.

8. Ruotsinkielisen kouluverkon uudistus pitäisi valmistella uudelleen.

Täysin eri mieltä

Ruotsinkielisen kouluverkon auki repiminen ei tuottaisi parempaa tulosta kuin mihin jaosto jo päätyi, mutta pitäisi yllä turhaa kuohuntaa ja epämääräisyyttä.

9. Helsinkiläiskouluihin pitäisi asettaa maahanmuuttajakiintiöt koulujen eriarvoistumisen pysäyttämiseksi.

Täysin eri mieltä.

Kysymyksen suurin ongelma on se, millä perusteilla ja kriteereillä “maahanmuuttajakiintiöt” oikein tehtäisiin. “Maahanmuuttajat” kun eivät ole mikään monoliittinen blokki, vaan löytyy myös ryhmiä, joiden oppimistulokset eivät eroa millään tavalla valtaväestöstä.

Kouluissa, joissa on suuri määrä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria tulee satsata lisäresursseja esim. kieliopintoihin. Laadukas koulutus on avain onnistuneeseen kotoutumiseen.
Maahanmuuttajien keskittyminen tietyille asuinalueille on työllisyys-, sosiaali – ja kaupunkipoliittinen kysymys, jota ei koulujen ja päiväkotien mekaanisilla maahanmuuttajakiintiöillä ratkaista.

10. Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita pakolaisia.

Täysin samaa mieltä.

Helsingin tulee kantaa vastuunsa Suomen suurimpana kuntana Suomen kansainvälisiin sopimuksiin perustuvista velvollisuuksista. Turvapaikanhakijat ovat koko planeetamme päähänpotkituinta joukkoa.

11. Jos toinen vanhemmista on kotona, perheen oikeutta saada lapsi kunnalliseen päivähoitoon tulee rajoittaa.

Jossain määrin eri mieltä.

Päivähoito on lapsen subjektiivinen oikeus sosiaalisiin suhteisiin, se ei suoraan liity vanhemman työtilanteeseen. Tässäkin asiassa olisi varmaan parasta lisätä joustavuutta erilaisten elämäntilanteiden mukaisesti.

Tilanne koskettaa ylipäätään vain noin 10%:a kokopäivähoidossa olevia lapsia ja suuressa osassa näistä tapauksista kokopäivähoitoon on perusteltu syy.

12. Lasten ja nuorten syrjäytymiseen on kiinnitetty kunnassani aivan liian vähän huomiota.

Jokseenkin samaa mieltä.

Syrjäytyminen periytyy, niin vanhempia kuin lapsia tulee tukea kierteen katkaisemikseksi. Valittevasti kaikilla lapsilla ei ole hyvä olla kotona, tätäkin varten tarvitaan lastensuojelua ja nuorisotoimintaa.

Lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen tulisi olla nykyistä useamman saavutettavissa. Nykyisin esim. musiikkiopistojen korkeat lukukausimaksut rajaavat suuren joukon pois harrastusten parista.

13. Sosiaalihuollon tuensaajaksi pääsee nykyisin liian helposti.

Täysin eri mieltä.

Tukibyrokratia tekee elämiseen välttämättömän rahan saamisesta toivottoman hidasta ja raskasta, sekä estää parantamasta omaa talouttaan itse tekemällä töitä. Tukiviidakkoa tulee yksinkertaistaa perustulon suuntaa.

Varmaan on niitäkin jotka vain käyttävät tukia hyväkseen ja tähän tulee tietenkin puuttua, mutta ei ole inhimillistä eikä järkevää kiusata kaikkia kymmeniä tuhansia tukea tarvitsevia muutaman pummin vuoksi.

14. Guggenheim-museohanke pitäisi nostaa uudelleen keskusteluun.

Jokseenkin eri mieltä.

“Ei saa laulaa Guggenheimista, Guggenheim on kuallu. Guggenheimin haudalle on marmoripaasi tuatu.”

Helsingin kaupungin taidemuseo Meilahdessa on homeessa ja uusi pitää rakentaa joka tapauksessa. Samalla voitaisiin taidemuseon toimintakonseptia päivittää. Guggenheim olisi ollut yksi, kansainvälinen vaihtoehto, mutta se on nyt kuollut ja kuopattu. En kaipaa Guggenheim-zombieta. Paljon parempi idea olisi kehittää esim. Helsinki Checkpoint-hanketta.

Blogasin aiheesta: http://hannuoskala.fi/2012/05/checkpoint-helsinki/

15. Helsingin pitäisi pakkolunastaa maata, jotta asuntorakentamistavoitteissa voitaisiin pysyä.

Jokseenkin eri mieltä.

Pahin pulma on kaavoituksen hitaus, ei rakentamattomat tontit. Ja kaavoitettujen, mutta rakentamattomien tonttien rakentamiseen voidaan vaikuttaa esim. nostamalla tyhjien tonttien kiinteistöveroa.

16. Julkisilla paikoilla olevissa roska-astioissa tulee olla kotikunnassani mahdollisuus jätteiden lajitteluun.

Jossain määrin samaa mieltä.

Julkisilla paikoilla kierrätys ei välttämättä toimi kun sosiaalinen kontrolli ei sido meitä kaikkia, kuten esim. taloyhtiöiden roskiksissa. Idea  on hyvä, mutta sitä pitää testata käytännössä.

17. Kotikuntani on laitettava lisää rahaa teiden kunnossapitoon.

hiukan samaa mieltä

Rahaa laitetaan teiden kunnossapitoon Helsingissä noin 50 miljoonaa euroa vuodessa ja sekään ei oikein tunnu riittävän. Yksi ratkaisu on tehdä vähemmän mutta paremmin, esim. tehdään
kunnolliset pyöräkaistat suorille reiteille pääkatujen varsiin eikä kiemurtelevia kevyen liikenteen väyliä sinne minne ne helpoimmalla saa. Tiiviissä kaupungissa katua on vähemmän, ja se on varaa tehdä ja hoitaa paremmin.

Helsingin pitäisi panostaa enemmän polkupyöräväylien rakentamiseen ja ympärivuotiseen kunnossapitoon. Erityisesti kantakaupungissa tulisi rakentaa tasoerotellut pyöräkaistat. Helsinki voisi olla pyöräilyn pääkaupunki – nykyisin Oulussa pyöräillään melkein kaksi kertaa enemmän!

18. Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan kunnassani joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja.

Täysin eri mieltä.

Ympäristönsuojelu on peruslähtökohta, ei mikään luksus, jota voidaan harrastella, jos aikaa ja rahaa sattuu jäämään. Ilman puhdasta vettä, ilmaa ja luontoa meillä ei ole enää mitään.

19. Kiinteistöveroa on varaa korottaa kotikunnassani.

Täysin samaa mieltä.

Kiinteistöveron nostaminen on paljon kunnallisveroäyrin korottamista parempi vaihtoehto kun kunnan talous on tiukilla.

Helsingissä kiinteistöverot ovat lähempänä lain sallimia minimejä kuin maksimeja: yleinen 0,80, asuinrakennusten 0,32 ja rakentamattoman rakennuspaikan 1,80. Korotusvaraa siis on.

(Vuoden 2012 verotuksessa kiinteistöveroveroprosenttien rajat ovat:
yleinen kiinteistöveroprosentti 0,60–1,35, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32–0,75, rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 1,00–3,00. )

20. Pääkaupunkiseudulla tulisi ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Täysin samaa mieltä.

Pähkinänkuoressa: ruuhkamaksut toimivat. Esim. Tukholmassa järjestelmä maksoi itse itsensä takaisin muutamassa vuodessa ja liikenne on vähentynyt vain 20%, mutta ruuhkat jopa 30-50%!

Sen sijaan että laittaisimme veroeuroja kalliisiin lisäkaistoihin ja monitasoliittymiin, voimme perustaa järjestelmän, joka vähentäisi ruuhkia, sujuvoittaisi autoliikennettä ja toisi rahaa myös julkisen liikenteen investointeihin. Kaikki voittaisivat, sekä autoilijat että julkisen liikenteen käyttäjät.

Olen blogannut aiheesta useasti: http://hannuoskala.fi/tag/ruuhkamaksut/

21. Korkeat tornitalot sopivat Helsinkiin.

Jossain määrin samaa mieltä.

Aivan varmasti Helsingissä on paikkoja, joihin tornitkin sopivat. Esim. Kalasatama ja Keski-Pasila ovat hyviä esimerkkejä alueista, joilla korkea rakentaminen on ok! Vanhan kantakaupungin siluetin ja kulttuurimaiseman kanssa tulee olla paljon varovaisempi.

Korkean rakentamisen yhteydessä täytyy katusuunnittelun kanssa olla todella tarkkana – esim. tällä hetkellä Keski-Pasilan asemakaava luo tornitalojen ympärille ankeaa kävely-ympäristöjä. Katutilan pitää olla ihmisen kokoista!

22. Kunnassani on valittava kunnanosavaltuustoja, jotta asukkaat saisivat paremmin äänensä kuuluviin.

Jossain määrin eri mieltä.

Helsinki on kasvanut liian isoksi nykyiselle hallintomallilleen. Lähidemokratia on kadonnut virastojen syövereihin, ja kaupungin johto valitaan vuosikymmeniä hallinneen aseveliakselin kabinettipäätöksillä.

Mutta toisaalta mistä kunnanosavaltuustot päättäisivät? Helsingin seudun suurin ongelma tällä hetkellä on se, että seudullinen päätöksenteko ei toimi. Ensin kunnat yhteen ja metropolihallinto, sen jälkeen voidaan miettiä, millä tavoin lähidemokratiaa tulisi parantaa.

Useimmiten “lähimpänä” oleva päätöksenteko on todella konkreettista: pitää saada aita korjattua tai tukea kyläjuhlan järjestämiseen. Kumpaankaan näistä paras ratkaisu ei ole välttämättä kaupunginosavaltuusto – emme me tarvitse lisää turhia kahvittelukerhoja. Parempi ja reagoivampi julkinen hallinto voisi ajaa saman asian. Esim. rakennusvirastolla voisi olla kaupunginosa tai jopa kortteli-talkkareita, jotta ongelmille olisi vastuullinen nimi ja naama!

23. Joukkoliikenteen lipunhintoja pitää laskea kotikunnassani

Täysin samaa mieltä.

Julkisen lippujen hintojen tulisi olla nykyistä edullisempia, mutta ei täysin ilmaisia. Nykyinen opiskelijalipun kuukausihinta (25€/kk) voisi olla hyvä taso kaikille. Tämä lisäisi julkisen liikenteen houkuttelevuutta.

Kannattaa kuitenkin muistaa että julkisen liikenteen lippujen reaalihinta on laskenut viime valtuustokaudella. Suurin kiitos tästä kuuluu Vihreille.

Olen blogannut aiheesta: http://hannuoskala.fi/2012/03/ilmaista-joukkoliikennetta-helsinkiin/

24. Pyöräteitä pitää kunnassani lisätä, vaikka se tapahtuisi autoilijoiden kustannuksella.

Täysin samaa mieltä.

Erityisesti kantakaupungin alueelle pitää rakentaa yhtenäiset ja selkeät pyöräkaistat. Pääpyöräväylien kunnossapidosta on huolehdittava ympäri vuoden. Liityntäpysäköinnissä täytyy panostaa erityisesti fillariparkkeihin, ja pyöräilyn osuuden Helsingin liikenteestä tulisi olla 25 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

25. Minkä seuraavista sijoittaisit mieluiten oman kotisi välittömään läheisyyteen? Valitse yksi vaihtoehto.

asunnottomien yömaja
huumeruiskujen vaihtopiste
turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus
ongelmanuorten hoitokoti
päihtyneiden katkaisuasema

Kilometrin säteellä kodistani on jo listasta muutama. En näe näitä palveluja ongelmana, mutta silti monivalinta on täysin päätön. Jonnekin kaupungissa nämä kaikki tarpeelliset palvelut tulee sijoittaa. Ja silloin on tärkeintä että pidetään huolta siitä että ne sijoittuvat kaupunkirakenteessa tasaisesti.

26. Pääkaupunkiseudun tulisi saada yhteinen metropolialuehallinto.

Täysin samaa mieltä.

Pääkaupunkiseudun kunnat kilpailevat keskenään, vaikka todellinen kilpailu on muita Itämeren metropoli-alueita vastaan. Helsinki ei siinä skabassa pärjää jos omat kaverit puukottavat selkään.

Helsingissä voisi Tukholman kaltainen hallintomalli. Ainakin kaupunginjohtajat tulisi valita vaalikausittain. Kannatan ns. pormestarimallia: http://hannuoskala.fi/2012/09/pormestarimalli-helsinkiin/

27. Jos kuntani olisi lähitulevaisuudessa lähdössä kuntaliitokseen, asiasta tulisi järjestää kunnassani neuvoa-antava kansanäänestys.

Jossain määrin samaa mieltä.

Kansanäänestyksiä voitaisiin järjestää nykyistä useammin.

28. Äänioikeusikäraja pitää laskea kuntavaaleissa 16 vuoteen.

Jossain määrin eri mieltä.

Mielestäni nykyinen ikäraja on ihan toimiva. Nuoria voidaan osallistaa päätöksentekoon myös muuten kuin äänestämisoikeuden kautta.

29. Mitä seuraavista keinoista kunnassasi tulee ensisijaisesti käyttää kunnan menojen ja tulojen tasapainottamiseksi? Valitse kaksi tärkeintä keinoa.

karsittava palveluja
korotettava tai otettava käyttöön uusia palvelumaksuja
korotettava veroja
myytävä kunnan omaisuutta
kehitettävä kunnan yritystoimintaa ja elinkeinoja
otettava lisää velkaa

Listasta puuttuu tärkein vaihtoehto: “Kehitettävä kunnan palveluja tehokkaammiksi.” Rakenteellisilla uudistuksilla voidaan samat palvelut tuottaa edullisemmin ja talous tasapainottuu eikä palvelutasosta tarvitse karsia.

30. Hyvätuloisimpien maksuja kuntapalveluista pitää korottaa.

Jossain määrin eri mieltä.

Kuntapalveluista ei saa maksuja korottamalla tehdä vain pienituloisempien palveluja. Se johtaisi vain palvelujen kurjistumiseen.

Lisäksi verotuksen progressiivisuus, joka on erinomainen asia, kannattaa järjestää vain yhden menetelmän (tulovero) kautta. Mitä monimutkaisempi järjestelmä meillä on, sitä enemmän siihen syntyy tuloloukkkuja.

31. Kansanedustajien ei pidä asettua ehdolle kuntavaaleissa.

Jossain määrin samaa mieltä.

Suomalaisen poliittisen järjestelmän erikoispiirteitä on se, että puoluejohtajia myöten kansanedustajien on osallistuttava myös kuntatason päätöksentekoon. Täytyykö valtakunnallisessa liigassa pelaavien poliitikkojen todella osallistua myös puulaakisarjan matseihin? Mielestäni ei.

Toinen tärkeä asia on se, että sekä valtuutetuilla että kansanedustajilla tulisi olla rotaatio – kaksi kautta peräkkäin ja sen jälkeen yksi kausi jäähyllä. Tämä tervehdyttäisi koko poliittista järjestelmää.

Blogasin aiheesta pari vuotta sitten: http://hannuoskala.fi/2010/05/rotaatiosaanto-eduskuntaan/

32. Yhdistyvien kuntien työntekijöille säädetty viiden vuoden irtisanomissuoja on liian pitkä.

Täysin samaa mieltä.

Viiden vuoden irtisanomisaika koko kunnan hallinnolle on aivan järjettömän pitkä. Vaikeus syntyy siitä että kyse on samojen ihmisten työpaikoista, jotka joutuvat yhdistymisprosessin vetämään.

Yleisesti ottaen olen sitä mieltä että irtisanomissuojan tulisi olla erilainen organisaation eri tasoilla: johtajien pallien tulisi olla nykyistä kiikkerämpiä, mutta “perusduunarin” irtisanomissuojaan ei pidä puuttua.

33. Kunnan omia työntekijöitä ei pidä valita kunnanhallituksen jäseniksi.

Jossain määrin samaa mieltä.

Kunnan työntekijöillä on samanlainen järjestäytymisoikeus ja vapaus kuin kaikilla muillakin kansalaisilla. Ei kuitenkaan ole kovin hygieenistä jos kunnan johtavat virkamiehet osallistuvat myös poliittisen johtamiseen. Tämä ei ole ongelma Helsingissä.

34. Oletetaan, että kuntasi talous olisi kuralla. Teidän on pakko säästää. Nyt vastakkain ovat vanhukset ja lapset. Mitä teet?
Leikkaan lapsilta.
Leikkaan vanhuksilta.
Yritän tasapuolisesti höylätä kummaltakin.
On säästettävä, mutta ehdotan silti lisälainan ottamista.

Monivalinnan vaihtoehdot ovat kehnot. Ja paras vaihtoehto, “etsitään rakenteellisia uudistuksia”, ei ole päässyt joukkoon mukaan lainkaan.

35. Oletetaan, että kuntasi historiallinen rakennus olisi päässyt huonoon kuntoon. Rakennusta on vaadittu purettavaksi ja tontin käyttämistä hyödyllisemmin. Toisaalta rakennusta on vaadittu historiallisen merkittävyytensä takia kunnostettavaksi. Mitä teet?

– Historia on hetkellistä taloudellista hyötyä arvokkaampi asia. Rakennus on kunnostettava.
– Taloudellinen hyöty on arvokkaampaa, kuin historia. Tontti on saatava nykyistä hyödyllisempään käyttöön.
– On riski, että päätöksestä tulee liian hätiköity. Ehdotan päätöksen lykkäämistä tulevaisuuteen. – Kuuntelen kuntalaisten mielipiteitä ja teen päätökseni sen perusteella.
– Historiallista arvoa ja taloudellista hyötyä ei voi vertailla keskenään. En halua ottaa kantaa puolesta enkä vastaan.

Suomen rakennuskannasta noin 90% on rakennettu viimeisen 60 vuoden aikana. Se 10%, joka meillä on vanhempaa rakennuskantaa vielä jäljellä, ansaitsee pääosin tulla suojelluksi.

36. Oletetaan, että kunnassasi suunniteltaisiin uutta asuinaluetta, johon halutaan sijoittaa maahanmuuttajia ja sosiaalisen tuen varassa eläviä pienituloisia rinnan hyvätuloisemman väestön kanssa. Tällä tavoin pyritään estämään kuntasi jakautuminen eriarvoistaviin alueisiin. Miten asennoidut?
– Näen tällaisen hankkeen suoralta kädeltä vääränä. En voi ymmärtää pyrkimystä monimuotoisesta asuinkulttuurista.
– Mietin voisiko hanke luoda sosiaalisesti ja inhimillisesti jotakin uutta, josta voisimme oppia.
– Lähden aktiivisesti hakemaan kompromissia naulaamatta omaa kantaani kiinni.
– Koen hankkeen yksinomaan myönteisenä. Olen lähinnä ihmeissäsi muiden suvaitsemattomuudesta.

Vaihtoehdot ovat päättömät ja ne sisältävät aivan käsittämättömiä asenteita. Kai ehdotukseen voisi suhtautua positiivisesti ilman nenäkästä ylimielisyyttä muita kohtaan? En suostu vastaamaan.

37. Politiikka ja elämä edellyttävät sosiaalisia taitoja. Tämä tarkoittaa kykyä tulla toimeen erilaisissa ryhmissä ja erilaisten ihmisten kesken. Luottamustehtävässä sinulta voidaan edellyttää myös ajatuksia ja perusteltuja kannanottoja usein varsin monimutkaisista asioista. Miten toimit?
– Olen mielestäni sosiaalinen, viihdyn suurissa ryhmissä ja nautin keskipisteenä olemisesta. Olen aloitteellinen ja kerron myös avoimesti itsestäni ja ajatuksistani.
– Olen sosiaalinen, mutta tiedän olevani parhaimmillani pienemmissä kokoonpanoissa, joissa asioihin voi paneutua syvällisemmin.
– Rakastan nopeita päätöksiä, visioita ja suunnittelen mielelläni tulevaisuutta muiden kanssa. – Minulla on syvää näkemystä, haluan visioida ja ajatella hiljaa ennen kuin tulen esiin ajatusteni kanssa.

Onko tämä jokin psykologinen testi vai vaalikone? En löydä itselleni vastausta tarjotuista vaihtoehdoista.Olisin vastannut: “Perehdyn asiaan huolella, keskustelen asiaa tuntevien puoluetoverien ja asiantuntijoiden kanssa ja perustelen kantani.”

38. Työssä tulee usein eteen tilanteita, joissa joudut ratkaisemaan monimutkaisia asioita. Miten kuvaisit yleistä asennoitumistasi päätöstilanteissa?
– Olen jatkuvasti varpaillani, ettei tapahdu virheitä ja vääriä päätöksiä. Tarkistan kaikki dokumentit ja pöytäkirjat erityisen huolellisesti.
– Luotan siihen, että muut eivät yritä johtaa minua harhaan.
– Ahdistun, jos en hallitse suuria ja pieniä asioita.
– Pyrin olemaan moitteeton. Vaadin sitä sekä itseltäni että alaisiltani.
– Olen sitä mieltä, ettei elämää voi hallita ja on turha uhrata energiaa kaiken maailman nipottamiseen.

Onko tämä jokin psykologinen testi vai vaalikone?  En löydä itselleni vastausta tarjotuista vaihtoehdoista.Olisin vastannut: “Puheenjohtaessani kokousta pyrin löytämään kaikki kannat käsillä olevaan asiaan ja kuulemaan perustelut niille. Sitten näiden välille sorvataan ratkaisu, joka miellyttää enemmistöä. Aina välillä joudutaan tilanteeseen, jossa yksimielisyyteen ei päästä, vaan on äänestettävä. Sellaista se demokratia on.”

Helsingin Uutisten vaalikone

Vaalit lähestyvät ja kutsuja vaalikoneisiin alkaa tipahdella ehdokkaiden sähköposteihin! Ohessa vastaukseni Helsingin Uutisten vaalikoneeseen, jossa vastaus valitaan ”eri mieltä – samaa mieltä” -akselilta. Lisäksi vastausta voi kommentoida.

1. Vanhempien pitää maksaa lastensa päivähoidosta nykyistä enemmän

Jyrkästi eri mieltä.

Kommentti: ”Päivähoitoon pitää olla varaa kaikilla helsinkiläisillä perheillä. Etenkin useamman lapsen kohdalla nykyisetkin maksut ovat jo korkeat.”

2. Kaupungin on satsattava vanhusten hoitoon lisää rahaa vaikka veroja korottamalla

Lievästi samaa mieltä.

Kommentti: ”Tärkeistä hyvinvointipalveluista ei pitäisi ensimmäisenä leikata – tämä koskee muitakin palveluita kuin vanhusten hoitoa. Maltilliset veronkorotukset ovat parempi tapa tasapainottaa kaupungin taloutta.”

3. Maahanmuuttajien saamien sosiaalitukien ehdoksi on asetettava pakollinen suomen/ruotsin kielen opiskelu.

Lievästi eri mieltä.

Kommentti: ”Kielitaito on avain toimivaan kotoutumiseen, mutta pakko on harvoin hyvä motivaattori. Enemmistö maahanmuuttajista on motivoituneita oppimaan kieliä. Kieliopintoja pitäisi järjestää lisää ja joustavammin.”

4. Olen valmis ottamaan päihdehuollon kuntoutusyksikön lähinaapurustooni

Täysin samaa mieltä.

Kommentti: ”Lähinaapurustossani Vallilassa kuntoutusyksikköjä löytyy jo. Mahdollisiin ongelmiin tulee puuttua, mutta ongelmat eivät ratkea sillä että niitä siirrellään paikasta toiseen. Päihdehuoltoyksiköitä tulee olla joka puolella kaupunkia.”

5. Työttömältä on voitava ottaa pois toimeentulotuet, mikäli hän kieltäytyy yhteiskunnan tarjoamasta työ- tai koulutuspaikasta

Täysin eri mieltä.

Kommentti: ”Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Jos sen varaan joutuu jättäytymään, niin menee kyllä jo niin huonosti että lisäkeppi ei edistä työllistymistä ja ongelmien ratkaisua.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi perustaa työllisyyttä edistäviä kuntakokeiluja sekä parantaa palkkatulojen ja sosiaaliturvan yhteensovitusta työllisyysasteen nostamiseksi. Mielestäni Helsingissä pitäisi kokeilla perustuloa. Helsinki on metropoli, jossa on paljon pitkäaikaistyöttömyyttä, jota ei ole saatu vähenemään perinteisin työllisyydenhoidon menetelmin. Kokeilu toisi esiin perustulomallin työttömyyttä ja syrjäytymistä vähentävät sekä työllisyysastetta ja verotuloja nostavat vaikutukset.”

6. Joukkoliikenteen on oltava matkustajille ilmaista kaupunkien sisällä

Lähes täysin eri mieltä.

Kommentti: ”Julkisen liikenteen Maksuttomuus tarkoittaisi noin 150 miljoonan euron lisäsatsausta julkiseen liikenteeseen Helsingissä vuosittain.

Maksuttomuuden sijaan onkin paljon mielekkäämpää pohtia miten 150 miljoonaa lisäeuroa kannattaisi julkiseen liikenteeseen käyttää, jos valtuusto päättäisi sellaisen rahoituksen antaa.

Itse pyrkisin mieluummin:

– Alentamaan kuukausilipun hinnan kaikille suurin piirtein nykyisen opiskelijalipun tasolle. (noin 25€)

– Parantamaan poikittaisliikennettä investoimalla voimakkaasti mm. raide-jokeriin ja kakkos-jokeriin.

– Laajentamaan raideverkkoa esim. pikaratikkana lyhentämään vuorovälejä.

– Lisäämään vuoroja ja linjoja jotta koko Helsinki olisi lähes ympärivuorokautisen julkisen liikenteen piirissä.

Maksuttomuus heikentäisi pitkällä tähtäimellä julkisen liikenteen laatua, vaikeuttaisi sen kehittämistä nykyistä laajemmaksi ja tekisi siitä selvästi nykyistä heikomman poliittisesti.

Kohtuuhintainen, kehittyvä, laadukas ja luotettava julkinen liikenne on paljon ilmaista parempi vaihtoehto.

Olen kirjoittanut aiheesta pidemmin blogilleni: http://hannuoskala.fi/2012/03/ilmaista-joukkoliikennetta-helsinkiin/ ”

7. Opettajia saa lomauttaa tai irtisanoa, jos kunnan säästötavoitteet sitä vaativat

Täysin eri mieltä.

Kommentti: ”Peruskoulutus ei ole vain kulu, vaan se on investointi koko kaupungin ja maan tulevaisuuteen. Koulusäästöt tuottavat pitkällä tähtäimellä enemmän kuluja kuin mitä kvartaalilla saatiin säästettyä.”

 8. Kaupungin pitää tuottaa terveyspalvelut itse, eikä ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä

Jossain määrin eri mieltä.

Kommentti: ”Tärkeintä on se, että kaupunki pitää huolta laadukkaista terveyspalveluista kaikille kuntalaisille kaikialla kaupungissa, ei se, miten ne tuotetaan.  Helsinki voisi kokeilla yksityisiä palvelutuottajia joissain paikoissa. Päätöksenteko saatujen kokemusten kautta olisi fiksumpaa kuin pelkkä ennakkoluuloista kumpuava kannatus tai vastustus.”

9. Kuntatyöntekijöitä on voitava irtisanoa kuten yksityisissä yrityksissä

Jossain määrin samaa mieltä.

Kommentti: ”Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja, noin 40 000 työntekijää. Toisinaan rakennemuutoksissa henkilöstömuutoksetkin ovat välttämättömiä, mutta näin suuressa organisaatiossa irtisanomisiin ei ole niin suoraa tarvetta kuin yrityksissä.

Yleisesti ottaen olen sitä mieltä että irtisanomissuojan tulisi olla erilainen organisaation eri tasoilla: johtajien pallien tulisi olla nykyistä kiikkerämpiä, mutta ”perusduunarin” irtisanomissuojaan ei pidä puuttua.”

 10. Johtaville kuntapoliitikoille on maksettava kuukausipalkkaa, jotta he voivat paneutua nykyistä paremmin päätösten valmisteluun

Jossain määrin samaa mieltä.

Kommentti: ”Tiedän että vastaukseni ei ole suosittu, mutta tiedän myös sen valtavan työmäärän, jota mm. kaupunginhallituksen jäsenet joutuvat tekemään. Kunnollinen perehtyminen vaati valtavasti aikaa. Entä jos kysyttäisiin onko hyvä että 4 300 miljoonan euron vuosibudjettia pyörittävää organisaatiota johdetaan harrastuspohjalta? Mikä olisi silloin vastaus?”

11. Kaupungin on järjestettävä majoitus romanikiertolaisille.

Jossain määrin eri mieltä.

Kommentti: ”Romanit ovat Helsingissä turisteina. Emme kustanna majoitusta muillekaan EU-maista tulleille matkailijoille. Samalla kuitenkin tulee pitää huolta esim. romanilapsien asemasta ja koulunkäynnistä.”

12. Perhe saa valita lapselleen koulun vapaasti mistä tahansa Helsingistä, vaikka se johtaisi koulujen entistä pahempaan eriytymiseen.

Jossain määrin eri mieltä.

Kommentti: ”Koulujen eroja tulee tasata rahoittamalla ”ongelmakouluja” erillisrahoituksella ja koulutuksen laadusta pitää huolehtia joka puolela kaupunkia.”

13. Lasten kotihoidon kuntalisää tulee reilusti korottaa, jotta alle 3-vuotiaita voi halutessaan hoitaa kotona (nyt tuki iästä riippuen 135-264 e/kk).

neutraali

Kommentti: ”Kysymys on hankala. Kaupungin kannalta lienee halvempi vaihtoehto korottaa kuntalisää kuin lisätä päivähoitopaikkoja, kun niitä ei nytkään ole tarpeeksi. Toisaalta taas valtiontalouden kokonaisuuden ja naisten työurien kannalta nopeampi paluu työelämään olisi hyvä asia.”

14. Maahanmuuttajien määrää on rajoitettava ja siirrettävä muualle niissä päiväkodeissa ja kouluissa, joissa heidän määränsä kasvaa yli kolmannekseen kaikista lapsista

Täysin eri mieltä.

Kommentti: ”Kysymyksen suurin ongelma on se, millä perusteilla ja kriteereillä ”maahanmuuttajakiintiöt” oikein tehtäisiin. ”Maahanmuuttajat” kun eivät ole mikään monoliittinen blokki, vaan löytyy myös ryhmiä, joiden oppimistulokset eivät eroa millään tavalla valtaväestöstä.

Kouluissa, joissa on suuri määrä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria tulee satsata lisäresursseja esim. kieliopintoihin. Laadukas koulutus on avain onnistuneeseen kotoutumiseen.

Maahanmuuttajien keskittyminen tietyille asuinalueille on työllisyys-, sosiaali – ja kaupunkipoliittinen kysymys, jota ei koulujen ja päiväkotien mekaanisilla maahanmuuttajakiintiöillä ratkaista.”

15. Helsinki tarvitsee kansainväliseksi vetonaulakseen Guggenheim-museon.

neutraali

Kommentti: ”Ei saa laulaa Guggenheimista, Guggenheim on kuallu. Guggenheimin haudalle on marmoripaasi tuatu.

Olen valmis kannattamaan taiteen nykyistä laajempaa tukea esim. Helsinki Checkpoint-hankkeen kautta: http://hannuoskala.fi/2012/05/checkpoint-helsinki/

 16. On tärkeämpää, että Helsingissä on muutama iso, hyvin palveleva kirjasto, kuin lukuisia pienempiä lähikirjastoja.

Jossain määrin eri mieltä

Kommentti: ”Helsinkiin mahtuu sekä upea uusi Keskustakirjasto että pienempien lähikirjastojen verkosto. Kirjastojen rooli tulee muuttumaan lähivuosina kun kirjatkin digitoituvat, mutta yhteisiä epäkaupallisia tiloja tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessakin.

Kirjastoverkossa voisi kokeilla uusia juttujakin, kuten esim. ”kirjastokioskia” Tukholman malliin. Kirjoittelin kirjaston palveluverkosta blogilleni pari vuotta sitten:http://hannuoskala.fi/2010/01/kirjaston-palveluverkosta/ ”

17. On tärkeämpää, että Helsingissä on muutama laajan palvelun terveysasema kuin useita pieniä terveysasemia.

Jossain määrin eri mieltä.

Kommentti: ”Tämäkään asia ei ole mustavalkoinen.

On monia palveluita, joiden on hyvä olla saavutettavissa lyhyen välimatkan päässä kaikkialla kaupungissa, kuten esim. neuvola. Mutta joitain palveluita ei tarvita viikoittain, joten niihin voidaan matkata hiukan pitempäänkin ja silloin olisi hyvä, että terveysasemalla olisi saatavilla nykyistä laajemmin myös erikoislääkäreiden palveluita.

Mm. Espoossa käynnissä oleva ”terveyskioski” -kokeilu on erittäin mielenkiintoinen. Voisi ajatella että Helsingissä esim. olisi nykyistä laajempi terveyskioskien ja hiukan harvempi todella laadukkaiden terveysasemien verkosto.”

18. Uusille asuinalueille tulevaa asuntokantaa pitää suunnitella niin, että aiempaa suurempi osa on kaupungin vuokra-asuntoja.

Jossain määrin samaa mieltä.

Kommentti: ”Vuokra-asuntotuotanto laahaa koko pääkaupunkiseudulla selvästi tavoitteiden perässä. Kaupungin tulisi rakentaa lisää vuokra-asuntoja, jotka mahdollistavat kohtuuhintaisen asumisen.”

19. Yksityisautoilua tulee hillitä nostamalla reilusti pysäköintimaksuja ja parkkisakkoja.

Jossain määrin samaa mieltä.

Kommentti:  ”Yksityisautoilua tulisi hillitä erityisesti kantakaupungissa, mutta paras konsti siihen ei ole pysäköintimaksujen ja parkkisakkojen nostaminen, vaan ruuhkamaksut, pysäköintipaikkojen määrän rajoittaminen, uudisrakentamisen pysäköintinormien muuttaminen sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn kehittäminen.

Myös pysäköinninvalvontaan voisi palkata lisää väkeä – he tuottavat oman palkkansa moninkertaisesti!”

20. Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vanta ja Sipoo on liitettävä yhdeksi kaupungiksi, jotta seutua voidaan kehittää kokonaisuutena

Täysin samaa mieltä.

Kommentti: ”Pääkaupunkiseudun kunnat kilpailevat keskenään, vaikka todellinen kilpailu on muita Itämeren metropoli-alueita vastaan. Helsinki ei siinä skabassa pärjää jos omat kaverit puukottavat selkään.”

Sulle-mulle, mulle-sulle

Kokoomus on johtanut Helsinkiä vuoden 1980 kunnallisvaaleista lähtien. Koko 80- ja 90-lukujen ajan poliittinen marssijärjestys oli selvä: Kokoomus vie, Demarit avustavat ja muut vikisevät. Syksyn 2000 kunnallisvaalien jälkeen Vihreät olivatkin yllättäen toiseksi suurin puolue ja askelmerkit menivät uusiksi. Kaikkea ei voitukaan sopia valmiiksi Kokoomuksen ja SDP:n kahdenvälisissä neuvotteluissa.

Muuttunut asetelma oli vähitellen pakko ottaa huomioon myös kaupungin johdon kokoonpanossa: vihreille räätälöitiin säälistä oma apulaiskaupunginjohtaja. Silti järjestys säilyi. Kokoomuksella oli kaupunginjohtaja ja yksi apulaiskaupunginjohtaja, demareilla kaksi apulaiskaupunginjohtaja ja vihreillä vain yksi, Pekka Sauri. Vaikka Vihreät olivat Sosiaalidemokraatteja suurempi puolue.

2004 kunnallisvaaleissa hävisimme ja kaupungin johdon kokoonpano oli jälleen oikeutettu. Olimme sdp:tä pienempi puolue Helsingissä 2005-2008. Ja vuonna 2007 Ilkka-Christian Björklundin tilalle valittiin Tuula Haatainen (sd).

Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa asetelma muuttui jälleen. Kokoomuksella on tällä hetkellä 26 valtuutettua, Vihreillä 21 ja Sosiaalidemokraateilla vain 16. Mutta koska apulaiskaupunginjohtajien toimikaudet ovat seitsemän vuoden mittaisia, ei tällä vaalikaudella ollut tulossa muutosta läänityksiin – vasta Tuula Haataisen valinta Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi sekoitti pakan.

Vuoden 2008 vaalituloksen perusteella sivistys- ja henkilöstoimen apulaiskaupunginjohtajan paikka kuuluu Vihreille.

Eilen valtuusto valitsi kuitenkin Ritva Viljasen (sd) sivistys- ja henkilöstoimen kaupunginjohtajaksi. Kaupungin toiseksi suurimmalla puolueella on yhä vain yksi apulaiskaupunginjohtaja ja selvästi pienemmällä kaksi.

Ja koska kaupunginjohtajien toimikaudet ovat seitsemän vuoden pituisia, jää Viljanen pestistään pois vasta aikaisintaan 2019! Vuoden 2004 kunnallisvaalien mandaatilla sosiaalidemokraattinen apulaiskaupunginjohtaja aina vuoteen 2019! Tittidii.

Eihän tän kansanvallan näin pitäny mennä. Täysin kestämätön tilanne. Aivan päivänselvää vaalituloksen ja yleisen toimintatavan halveksuntaa. Myös Kokoomuksen osalta. Sulle-mulle, mulle-sulle.

Miksi näin sitten toimittiin? Pääsyy lienee se että Paasitornissa odotellaan ensi syksyn kunnallisvaaleja housunpuntit tutisten. Tuore gallup ennustelee paitsi Kokoomuksen johtoaseman säilymistä (29,7%) myös Vihreiden kakkossijan vahvistumista (22,6%) ja Demareiden äänimäärän merkittävää laskua neljän vuoden takaisesta (14,1%).

Sosiaalidemokraatit pitävät kynsin hampain saavutetuista eduistaan. Kuvaa puolueen toimintaa mainiosti yleisemminkin.

Vihreät on perinteisesti tehnyt Helsingissä erittäin rakentavaa politiikkaa: kompromisseja on haettu ja niihin ollaan sopeuduttu. Kivuliaastikin. Eilinen päätös apulaiskaupunginjohtajan valinnassa osoitti liian selkeästi että muut suuret ryhmät eivät ole valmiita vastaavaan reiluun peliin.

Vihreä valtuustoryhmä onkin linjannut että vetäydymme toistaiseksi kaikista neuvotteluista. Turha joustaa omista linjoista jos kukaan muukaan ei viitsi.

Eräs linjauksistamme on se että Helsingissä tulee seuraavalla valtuustokaudella siirtyä ns. pormestari-malliin. Eli tulevat ”Pajuset” valittaisiin suoralla henkilövaalilla. Tällöin esim. Guggenheimin kaltaiset avaukset pitäisi kertoa kansalle jo vaalikampanjan aikaan eikä vedellä hihasta matkan varrella. Ja toimikaudet olisivat vaalikauden mittaisia, jolloin vaalitulokset vaikuttaisivat suoraan vallankäyttöön.

Omassa unelmamallissani apulaiskaupunginjohtajista luovuttaisiin kokonaan ja muodostettaisiin ”ministereistä” koostuva kaupunginhallitus, jonka jokaisella jäsenellä olisi oma vastuualueensa. Näin poliittinen valta jakautuisi nykyistä tasaisemmin myös pienemmille puolueille. Lisäksi muutos vahvistaisi poliitikkojen valtaa suhteessa virkamiehiin.

Jos tähän ei vielä olla valmiita, niin vähimmäisvaatimus on se, että myös apulaiskaupunginjohtajien toimikaudet muutetaan nelivuotisiksi ja valta jaetaan vaalituloksen mukaisesti. Mä kun oon aina luullu että se on demokratian perusidea. Ilmeisesti Helsingin Kokoomus ja Sosiaalidemokraatit ovat eri mieltä.

Kuplansa kullakin

Toukokuussa Jussi Halla-Aho totesi Hommaforumillaan Aamulehden joutuneen “shitlistille” huonon kuvavalinnan vuoksi.

”Toki ymmärrän, että toimittajat ottavat tahallaan omituisia kuvia kaikista inhokeistaan. Kuvattavan kohteen päätettävissä on kuitenkin se, tarvitseeko hän puheena olevaa mediaa johonkin. Minä en tee Aamulehdellä yhtikäs mitään, joten voin sanella sille sellaisia reunaehtoja kuin haluan.

”Minulle on aivan sama, kuinka suuri osa toimittajista ja tiedotusvälineistä on shitlistillä. Helpottaa vain elämää, kun voi suoralta kädeltä ignoroida haastattelu- ja soittopyynnöt.”

Loppujen lopuksi kyseessä oli ilmeisesti automaattisesta julkaisujärjestelmästä johtuva kuvan valotuksen ja väritasapainon muuttuminen. Teko ei siis ilmeisesti ollut edes tahallinen.

Täytyy myöntää - kyllähän tuo Aamulehden netissä julkaisema kuva näyttää kehnommalta kuin “alkuperäinen”.

Merkillepantavaa ei kuitenkaan ole tämä yksittäinen tapaus, vaan se, että kansanedustaja, hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Halla-Aho katsoo, että hänen ei tarvitse välittää “mediasta”. Hänelle piisaa Hommaforum.

Ja jos valituksi tulemista ajatellaan, niin varmasti riittääkin. Eduskuntavaalien henkilökohtainen saalis oli kertakaikkisen huikea. Jos hän saa edes puolet siitä ensi vuoden kunnallisvaaleissa, on Persuille luvassa Helsingissä aikamoinen jytky. Silloin ei puhuta siitä, saavatko vihreät vai demarit sen toisen apulaiskaupunginjohtajan, vaan siitä, mikä rooteli Perussuomalaisille pitkin hampain luovutetaan.

Hommaforum ei kuitenkaan ole ainoa kupla. Vaalien jälkeen Facebook-seinälläni oli useampia vaalituloksesta tyrmistyneitä päivityksiä, joissa luvattiin muuttaa ulkomaille. Taisinpa itsekin postata “rentalaparmentsinberlin.com” -tyyppisen linkin. Ironisesti, tietenkin.

Sosiaalinen media, jota Hommaforumkin itseasiassa on, loi meillekin oman samanmielisten kuplan. Rytmin punavihreästä kulmapöydästä oli hauskaa naureskella ehdokkaille, joiden kotisivujen stailaus ei ollu ihan web kaks piste nollaa.

Ei olisi kannattanut. Katajainen Kansa, jonka kanssa emme viitsineet keskustella äänesti eduskuntaan tyyppejä, joiden kanssa emme edes kuvitelleet joutuvamme joskus keskustelemaan.

Tärkeintä on kuitenkin se, mitä tapahtuu seuraavaksi. Menevätkö PerusSuomalaiset Vihreiden shitlistille? Emmekö juttele Viitasaaren sahurille? Kieltäydymmekö keskustelusta? Lähdemmekö etsimään omassa piirissämme yhä puhdasoppisempaa über-Vihreyttä?

Halla-aho ja Hommaforum näyttävät valinneen sulkeutumisen. Edes Homman keskustelu, josta toukokuussa Halla-ahon “shit-list” -kommentit luin ei ole enää julkinen.

Omassa turvallisessa kuplassa mielipiteiden marinointi on mukavampaa kun ulkomaailmasta, ns. faktoista ja muiden mielipiteistä ei tarvitse välittää. Vain myötäsukainen lehdistö kelpuutetaan mukaan hiekkalaatikolle. Pelottavaa.

Vihreiden puoluekokouksessa puolestaan mietittiin paljon sitä kuinka saisimme yhä avoimempaa ja laajempaa kansalaiskeskustelua. Miten viestisimme paremmin? Onko vika viestissä? Onko vika viestinviejissä? Itseruoskinnassa Vihreät ovat varmasti Suomen paras puolue. Puheenjohtajakin vaihdettiin vaikka oikeastaan kenenkään mielestä Anni ei ollut tehnyt huonoa duunia.

Me Vihreät yritämme puhkaista kuplamme. Se on ainoa tie vaalivoittoon 2012 kunnallisvaaleissa. Shitlistoja ei ole eikä tule.

nuoret, vanhukset ja äänestäminen

Viikon kuluttua meillä on 200 uutta kansanedustajaa, joiden ikäjakauma on erittäin todennäköisesti samansuuntainen kuin nykyisenkin eduskunnan.

Kansanedustajien keski-ikä on 52 vuotta - nuorin heistä on Tuomo Puumala (kesk.) 29 vuotta. Kuva: fooishbar, Flickr (cc-lisenssi)

Mistä tämä johtuu? Syitä on toki monia – nuorten ehdokkaiden on varmasti esim. vaikeampaa kampanjoida näkyvästi kun omat tulot ovat todennäköisesti pienemmät kuin vuosikymmeniä eduskunnassa istuneella veteraanivaikuttajalla, yhteiskuntasuhteista ja yleisestä tunnettavuudesta puhumattakaan.

Tärkein syy lienee kuitenkin se, että nuoret äänestävät selvästi iäkkäitä kansalaisia harvemmin.

Nuoret naiset antoivat vuoden 2000 kunnallisvaaleissa yli 60-vuotiaille naisille tasoitusta 37%, miehet ”vain” 15%.

Ja vuoden 2004 kunnallisvaaleissa lähiöiden nuoret antoivat keskustan “eliitille” 40% tasoituksen.

Onko kummakaan että eduskunnassa ei olla valmiita nostamaan eläkeikää, mutta opintoaikojen pituus on vakava juttu, johon tulee puuttua viipymättä? Oman lisänsä kuvioon tuo vielä alueellinen vaihtelu – köyhät ja syrjäytyneet äänestävät vähemmän. Kokoomus on vaaleissa kannatustaan suurempi puolue.

Koko ongelman voi toki halutessaan kuitata nuorison tyhmyydeksi. Mitäs eivät äänestä. Siinäpähän oppivat.

Kyse on kuitenkin demokratiasta, kansanvallasta, joka toteutuu sitä paremmin, mitä suurempi osa kansasta äänestää. Kymmenien prosenttien ero äänestämiskäyttäytymisessä ikäryhmittäin on selkeästi ongelma, jolle tarttis jotain tehrä.

Yritetty on. Vuoden 2007 eduskuntavaalien yhteydessä järjestettiin nuorille suunnattu äänestysaktiivisuuskampanja:

Kampanjassa lähetetään kirje 18-29 -vuotiaille äänioikeutetuille. Kampanjaan valituissa 17 kaupungissa toteutetaan koulukiertue rap-muusikko Palefacen ja Allianssi ry:n kanssa. Ammattioppilaitoksiin ja lukioihin toimitetaan julisteita ja kampanjaa mainostetaan tiedotusvälineissä, joita nuoret käyttävät paljon.

Toinen keskeinen viesti on, että äänestää voi missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa 7. – 13.3. ja siihen riittää henkilöllisyystodistus. Kampanjan oheistuotteina on mm. lasinalusia, joita toimitetaan kampanjakaupunkien ravintoloihin muistuttamaan äänestyspäivistä ja herättämään keskustelua.

Itse muistan ko. kampanjasta ihmetystä herättäneet kuulakärkikynät, joiden sisältä sai vedettyä “rullaverhomaisesti” kampanjan logon. Nuorisoa siis herätellään käyttämään äänioikeuttaan turhalla krääsällä, julisteilla ja tuopin alusilla.

No, “yllättäen” kampanja ei saanut houkuteltua aiempaa enempää nuoria uurnille.

Mitä sitten tulisi tehdä? Onko olemassa todistetusti toimivaa äänestäjien aktivointia? On. Se vain kohdistuu enimmäkseen vankeihin, vanhuksiin ja vuodepotilaisiin.

Äänioikeutettu, joka on hoidettavana sairaalassa, ympärivuorokautista hoitoa antavassa tai muussa kunnanhallituksen ennakkoäänestyspaikaksi määräämässä sosiaalihuollon toimintayksikössä taikka joka on otettu rangaistuslaitokseen, saa äänestää ennakolta laissa tarkemmin säädetyllä tavalla.

Lisäksi äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- tai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotona. Tällöin on kyseessä kotiäänestys.

Tätä kutsutaan laitosäänestämiseksi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jokaiselta vuodepotilaalta käydään erikseen kysymässä ketä hän haluaa äänestää. Vaalitoimikunnan jäsenet tarpeen vaatiessa vaikka lukevat ehdokaslistaa läpi kunnes äänestäjä ilmaisee tahtonsa. Tämän jälkeen vaalitoimikunnan jäsen raapustaa numeron äänestyslippuun.

Nyt ei saa ymmärtää väärin. Minun mielestäni tämä on äärimmäisen hienoa ja arvokasta toimintaa. Ehdottomasti laitoshoitoon sidotuilla kansalaisilla tulee olla oikeus äänestää ja osallistua demokratiaan.

Tärkeä kysymys on kuitenkin miksi esim. ammattioppilaitoksissa opiskelevien tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten äänioikeudesta ei kanneta vastaavaa huolta? Moneenko prosenttiin pitää äänestysaktiivisuuden vajota ennen kuin asiaan todella tartutaan? 20% 10% 5%? Mikseivät vaalitoimikunnat kierrä jokaisessa ammattioppilaitoksessa, lukiossa, AMK:ssa ja korkeakoulussa?

Rahasta ei luulisi jäävän kiinni, toimivampi demokratia on varmasti sen muutaman kymppitonnin arvoinen, jonka tuo maksaisi Helsingissä. Ainakin se olisi varmasti valtaisia mainoskampanjoita halvempaa. (2007 äänestysaktivointikampanja maksoi kuuleman mukaan yhteensä noin miljoona euroa.)

Ikävä ajatus on se, että nuorten äänistä ei kanneta huolta koska se ei olisi monien puolueiden ja kansanedustajien etujen mukaista. Nuorethan saattaisivat *gasp* äänestää nuorempia ehdokkaita ja jopa eri puolueita kuin keski-ikäiset!

Lähde: Taloussanomat

Enkä usko lisä-äänien satavan vain Vihreiden laariin – tuoreen tutkimuksen mukaan kun nuorten miesten suurin poliittinen huoli oli maahanmuutto. Varmasti myös Piraatit saisivat nykyistä enemmän ääniä. Kyse on koko edustukselliseen demokraatiaan perustuvan järjestelmämme ytimestä – sen pitäisi edustaa koko kansan mielipidettä!

Olisiko mahdollista että syksyn 2012 kunnallisvaaleissa myös nuorten äänistä välitettäisiin yhtä paljon kuin vanhusten ja vuodepotilaiden?