1008 kertaa kiitos

Huh mikä vaali-ilta, vaalien jälkeisestä viikosta puhumattakaan. Sävellän tällä hetkellä Tanssiteatteri Hurjaruuthiin ”Talvisirkus Afrikkaa” ja työt jatkuivat heti vaalien jälkeisenä aamuna täydellä teholla. Enskari ensi viikolla. Lepoa ja vapaapäivää odotellessa…

Vasta tänään ehdin istahtamaan koneen ääreen kiittämään. 1008 ääntä on ihan käsittämättömän paljon. Vaikea vieläkään käsittää tulosta todeksi.

Etukäteen olin ennakoinut jääväni varavaltuutetuksi – en vaan pitänyt kovin todennäköisenä että valtuustoon nousisi kerralla kovin montaa ”nuorehkoa” vihreää miestä. Ja tovereiden Kivekäs ja Perälä läpimenoa pidin omaa tulostani varmempana. Se että meitä tupsahti valtuustoryhmään neljä kun myös Leo keräsi komean äänisaaliin on menneiden vaalien tilastojen valossa aivan käsittämätöntä. Bonuksena valtuustoryhmään nousivat vielä Jukka Relander ja Jussi Chydenius. Ryhmämme miehistyi kunnolla! Kokonaisuutena meillä on käsittämättömän hieno joukkue kasassa.

Valtuutettu Perälä kampeaa Tavastian lavalle Oskalan kannustaessa!

Helsingissä vaalituloksemme oli kokonaisuutena kuitenkin tappio. Hävisimme vuoden 2008 vaaleista 800 ääntä ja kaksi paikkaa. Demareiden äänitappio oli 1586 ääntä, mutta paikkoja heiltä meni vain yksi. Aina ei vaalijärjestelmämme toimi loogisesti. Toissa kevään eduskuntavaalien romahduksesta on kuitenkin toivuttu – niihin verrattuna saimme Helsingissä lähes 6000 ääntä enemmän. Säilytimme myös asemamme Helsingin toiseksi suurimpana puolueena. Olen tulokseen tyytyväinen, selätimme gallupit komeasti!

Kiitos kaikille minua ja Helsingin Vihreitä äänestäneille. Luottamus velvoittaa ja motivoi jatkamaan. Kiitos.

Vaalipäivän kuuma linja

Neljä vuotta sitten otin tämän päivän tavoitteeksi. Päätin tehdä töitä sen eteen että tulisin tällä kertaa valituksi valtuustoon.

Viimeiset neljä vuotta olen ollut kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen, sittemmin myös Helsingin Vihreiden puheenjohtaja ja varavaltuutettu. Töitä on tehty, kokouspullaa syöty ja kaffia juotu. Litroittain.

Kunnallispolitiikka on tuntunut motivoivalta ja mielekkäältä. Olen saanut asioita aikaiseksi. Nyt haluaisin vaikuttaa vielä korkeammalla tasolla.

Kotisivuiltani löydät perusteemani ja tältä blogilta lisää kirjoituksia. Kannattaa kokeilla hakutoimintoa – noin 390:n blogauksen joukossa on raapustuksia monista aiheista.

Olen koko vaalipäivän tavoitettavissa myös puhelimella, puh. 0445304712 (myös tekstarit toimivat), sähköpostilla (hannu.oskala@vihreat.fi) tai twitterissä (@hannuoskala). Ota yhteyttä, jos sinulla on mitä tahansa kysyttävää!

Tiedän miten päätöksenteko toimii, olen sosiaalinen, ahkera ja pätevä. Olen harjoitellut kuntapolitiikkaa lautakuntatasolla kahdeksan vuotta. Olen valmis valtuutetuksi.

Kampanjat on kampanjoitu ja me ehdokkaat voimme tänään enää vain jännätä tulosta. Toivottavasti uskallat kirjoittaa äänestyslappuun numeroni – 992.

Varavaltuutettu Oskalakin osallistui äänestykseen!

Vaalikonevastaukseni:
Helsingin Sanomat
YLE
Helsingin Uutiset
MTV3.

CV:ni löydät täältä.

Vaalirahoitukseni on täysin avoin ja löydät sen täältä.

Vaalivideoitani, joissa kerron asioista alle minuutin ”tietoiskuina”:
Helsinkiin uusi taidemuseo?
Sisäiset vuokrat
Ruuhkamaksut
Kirjasto
Miten säästöt kannattaa kohdistaa?
Ilmaista joukkoliikennettä?
Aina ei onnistu…
Pyöräväylät kolmelle tasolle
Tukivideoni Pekka Haavistolle tammikuussa 2012

Netistä löytyy tallenteita keskustelutilaisuuksista, joihin olen osallistunut.

Loppukevennyksenä vielä tumblr: Hannu Oskala pointing at things.

Valoja kansalle joka pimeydessä pyöräilee

Klassinen slogan, ”build it and they will come”, on toiminut myös Helsingissä – paremmat ja turvallisemmat pyöräilyväylät ovat lisänneet pyöräilyä merkittävästi. Pyöräkaistat, pyörätaskut, baana ja lisääntyvä pyöräily itsessään ovat saaneet aikaiseksi itseään ruokkivan positiivisen kierteen. Tästä on hyvä jatkaa.

Lisääntynyt pyöräily on muuttanut myös keskimääräistä pyöräilijää: enää yleisin fillaristi ei ole kumipuvussa kiitävä urheilijanuorukainen, vaan pyöräily on ihan normaali kulkuväline kaiken ikäisille ja näköisille liikkujille – työmatkaliikenteessäkin. Myös tavarafillareita on tänä vuonna tullut vastaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Pyöräilykulttuuri kehittyy!

Kuva ”shoupiest” – Mike Shoup / Flickr cc-lisenssi

Lisääntynyt pyöräily lisää myös meidän fillaristien vastuuta ja hyvin suunnitellussa liikenneympäristössä sääntöjen noudattaminen käykin kuin itsestään. Eräästä asiasta jokainen pyöräilijä on kuitenkin itse vastuussa: valoista.

Pyöräilykausi ei pääty kuulaisiin kesäiltoihin. Etenkin näin syksyllä valoton pyöräilijä on vaaraksi sekä itselleen, muille pyöräilijöille että jalan liikkuville. Päteviä perusteluita pimeänä pyöräilyyn ei ole. Liikkuvan poliisin muutaman viikon takaisessa valoratsiassa yli puolet ajoi valotta. Ja Töölönlahdella vain 20 prosentilla oli lamppu. Ei näin. Meidän pyöräilijöiden on petrattava.

”Put your money where your mouth is” -hengessä jaan lauantaina 50 led-pyörälamppusettiä ilmaiseksi pyöräilijöille Baanan Musatalon päässä klo 13-15. Tervetuloa hakemaan omasi. Samalla voit kysyä minulta muistakin kuntavaaleihin liittyvistä teemoista. Nähdään lauantaina Baanalla!

Lisää Stadia Helsinkiin! 992

Vastauksia sähköpostikysymyksiin

Olen saanut sähköposteja, joissa kysellään kantojani eri asioista. Ohessa vastauksiani. Jos sinulla on lisää kysymyksiä, voit lähettää minulle sähköpostia osoitteeseen hannu.oskala@vihreat.fi, tai laittaa kysymyksen suoraan vaikka tämän blogauksen kommenttiketjuun, Facebookkiin tai Twitteriin.

Moi Hannu!

Etsin itselleni ehdokasta Kunnallisvaaleihin 2012. Tästä syystä toivon, että viitsisit vastata näihin muutamaan minulle tärkeään kysymykseen:

Helsinkiin voi ja suorastaan pitää rakentaa korkeita asuintaloja niille sopiville paikoille. Kyllä/Ei/pidempi vastaus?

Keskustakirjasto on syytä rakentaa vaikka valtiolta tai muulta ulkopuoliselta rahoittajalta ei saataisi 50% rahoitusta. Kyllä/Ei/pidempi vastaus?

Helsingin pyörätieverkoston laajentamista ja kehittämistä pitää jatkaa. Kyllä/Ei/pidempi vastaus?

Paljon kiitoksia ja mukavaa päivää!

Hei Xxxxxxx,

kiitos kysymyksistä. Vastailen parhaani mukaan.

1. Korkea rakentaminen

Olen vastannut tähän kysymykseen, että korkea rakentaminen on joillain uusilla alueilla (Kala-Satama & Keski-Pasila) ihan ok. En vastusta. Sen sijaan vanhan kantakaupungin alueelle en olisi täydennysrakentamassa pistetorneja.

Korkealla rakentamisella tavoitellaan korkeaa asukastiheyttä. Yksittäistä tornitaloa vastaavaan tehokkuuteen päästään myös perinteisellä tiiviillä korttelimallilla. Itse toivoisin että Helsinkiin kaavoitettaisiin ja rakennettaisiin lisää ”Töölöjä” – tiiviitä ja kohtuullisen korkeita umpikortteleita. Eli ns. ”perinteistä kaupunkia”.

Korkean rakentamisen suunnittelussa olisi kaikkein tärkeintä huomioida miten korkeat talot toimivat maan pinnalta tarkasteltuna. Pistemäiset tornit eivät luo miellyttävää kaupunkiympäristöä, päin vastoin. Tornitalot tulee suunnitella siten, että ne muodostavat ympärilleen toimivia katuja tyhjien aukioiden sijaan. Keski-Pasilan kaava on tässä mielessä huomattavasti Kala-Sataman kaavaa heikompi.

Muutama aiheeseen liittyvä kirjoitukseni kaupunkisuunnittelusta:
Kaupunkisuunnittelua linnunpaska-metodilla
Kaupunki ei ole ongelma

2. Keskustakirjasto

Pidin aina valtion 50% osuutta Keskustakirjaston rakentamiskuluista optimistisena toiveena. Mielestäni Keskustakirjasto tulisi rakentaa vaikka Helsingin rahoitusosuus olisi korkeampikin. Helsingillä on varaa sekä Keskustakirjastoon että lähikirjastoihin. Uusi vuosituhat ansaitsee uudenlaista julkista tilaa.

Tutustuin joitain vuosia sitten Amsterdamin pääkirjastoon. Blogasin aiheesta: Amsterdamin kirjasto.

Vaalivideoni Keskustakirjastosta:

3. Pyörätieverkosto

Ehdottomasti tulee jatkaa. Erityisesti kantakaupungin alueelle ja suurimmille väylille tulee saada tasoerotellut pyöräkaistat mahdollisimman pian. Esimerkkikaupunkina Kööpenhamina. Kiireellisimpiä ovat mm. Hämeentie ja Mannerheimintie.

Muutama blogauksiani pyöräilystä ja pyörätieverkostosta:
Sokos, pyöräilyn musta aukko
Pyöräkaista Hämeentielle

Videoni pyöräväylien tasoerottelusta.

t.Hannu Oskala
Helsingin Vihreiden pj.
puh. 0445303712

On 16.10.2012, at 21.31, Xxxxxx Xxxxxxxxxx wrote:

Hei Hannu,

Haluaisin tietää minkälaisia ratkaisuja sinulla olisi ilmastonmuutokseen tai hyvinvointivaltion rappetumiseen?

Terveisin,
Xxxxxx Xxxxxxxxxx

Hei Xxxxxxx,

kiitos viestistäsi. Kysehän on kunnallisvaaleista, joten yritän keskittyä vastauksessani niihin ratkaisuihin, joihin Helsingin kaupunginvaltuustolla on valtaa vaikuttaa.

1. Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutosta ei tietenkään pysäytetä yksin Helsingissä – kriisi on globaali. Meillä on kuitenkin erään maailman rikkaimman valtion rikkaana kaupunkina erityinen moraalinen vastuu omasta tontistamme. Jos meillä ei ”ole varaa” vähentää päästöjämme, miten kenelläkään olisi?

Konkreettisesti ilmastonmuutoksen torjunta tarkoittaa esim. sitä, että Helsingin tulisi nostaa päästövähennystavoitettaan, joka on -20% vuoteen 2020 mennessä, vähintäänkin tasolle -30%. Vihreät esittivät tätä valtuustossa 26.9.2012. Kokoomus ja Demarit eivät ehdotusta kannattaneet, vaikka olemme jo nyt saavuttaneet -15% tason vuoden 1990 päästöihin verrattuna. Eli saavutamme -20% tason todennäköisesti tekemättä mitään lisätoimenpiteitä! (Autokannan uusiutuminen kuittaa tuosta jo suuren osan.)

Lisäksi ilmastonmuutoksen torjunta Helsingissä tarkoittaa satsaamista hiilivoiman sijaan uusiutuviin energiamuotoihin ja energiansäästöön.

Myös tehokkaan kaupunkirakenteen kaavoittaminen ja rakentaminen on äärimmäisen tärkeää – Helsingissä käytetään noin kaksi kertaa enemmän energiaa liikkumiseen kuin vastaavilla kaupunkiseuduilla Euroopassa. Helsingin kaavoittamisesta päättää Helsinki.

Minulle ilmastonmuutos on koko ihmiskunnan tärkein kysymys, se läpäisee kaikkea päätöksentekoa ja mitä pikemmin ryhdymme toimiin sen parempi. Ilmaista tämä ei tietenkään ole. Mutta silti se on tehtävä. Haluan että tämä planeetta on elinkelpoinen vielä 2100-luvullakin.

Lisää ajatuksia löytyy blogiltani. Esim. ilmastonmuutos ja kaupunkisuunnittelu.

2. Hyvinvointivaltion rappeutuminen

Hyvinvointivaltion puolustaminen on kuntatasolla erittäin konkreettista duunia, koska suomalaiset kunnat hoitavat kansainvälisesti vertailtuna aivan huikean osuuden palveluista. Monissa maissa esim. perusterveydenhuolto on valtion vastuulla. Helsingissä siitä vastaa Helsinki.

Käytännössä tämä on Vihreiden toimesta tarkoittanut mm.:
– Opettajien lomautukset vältettiin tänä vuonna 13 miljoonan lisäsatsauksella. (Peruskoulutuksesta huolehtiminen)
– Vihreät toivat ns. positiivisen diskriminaation mukaan koulujen rahoitukseen. Eli suomeksi ”ongelmakoulujen” lisärahoituksen.
– Lähikirjastoja ei lakkautettu. Sivistys on olennainen osa hyvinvointivaltiota.
– Taantumaan vastattiin maltillisella lainanotolla ja veronkorotuksella peruspalveluiden leikkaamisen sijaan.
– Olemme saaneet aikaiseksi miljoonien lisäpanostukset päivähoitoon, ja näin saaneet alle 3-vuotiaiden ryhmiin lisää väljyyttä.

Mielestäni myös Vihreiden keskusteluun nostama perustulo-malli uudistaisi sosiaaliturvamme uuden vuosisadan haasteisiin vastaavaksi. Jos kokonaisuutta ei uudisteta, vaan jatketaan 80-luvun mallilla, lähes vääjäämätön seuraus on hyvinvointivaltion tasainen alasajo.

Tasa-arvoinen hyvinvointivaltio on myös välttämätön, jotta ilmastonmuutosta voitaisiin ylipäätään torjua. Vain hyvinvoivassa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa löytyy varaa ja riittävää konsensusta ympäristön suojeluun.

Toivottavasti vastauksissani oli jotain järkeä näin yömyöhällä pitkän työ- ja kampanjapäivän jälkeen. Kysy lisää, jos on kysyttävää!

Hyvää syksyn jatkoa!

t.Hannu Oskala
Helsingin Vihreiden puheenjohtaja
puh. 0445304712

Mitä olen saanut aikaan?

Olen ollut politiikassa mukana kuluvalla valtuustokaudella Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsenenä. Onko siitä työstä ollut mitään hyötyä? Olenko saanut jotain aikaiseksi? Olisiko sijallani lautakunnassa voinut olla kuka tahansa?

Muutama asia viime vuosilta, joihin olen vaikuttanut.

1. Tanssin Stoa

Tein helmikuussa 2010 aloitteen kulttuurikeskus Stoan ohjelmiston muuttamisesta yhä enemmän tanssin suuntaan. Halusin tällä omalta osaltani edistää Tanssin talo -hanketta, joka oli junnannut paikallaan.

Aloitteestani seurasi konkreettisesti se, että kulttuuritalojen saleja avattiin tanssin harjoituskäyttöön esim. kesälomien aikaan. Ehdotukseni siis paransi kaupungin tilojen käytön tehokkuutta ja tarjosi tanssijoille työtiloja. Lisäksi Stoan pienemmän salin käyttöä siirrettiin opetuksesta esityskäyttöön.

Pieni mutta konkreettinen muutos. Myös Tanssin talo -keskustelun pitäminen vireillä oli tärkeää.

2. Poliittisten kulttuurijärjestöjen tuen leikkaus

Helsingin kulttuuribudjetissa kummitteli aina vuoteen 2010 saakka poliittisia kulttuurijärjestöjä. Ne olivat todellisia menneisyyden haamuja – rahaa, jota jaettiin Rkp:n, Vasemmistoliiton, Kokoomuksen ja Sosiaalidemokraattien ”kulttuurijärjestöille” vain poliittisin perustein.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan vihreän puheenjohtajan Johanna Sumuvuoren kanssa saimme väännettyä nämä tuet pois avustuksista. Noin 80000€ voitiin käyttää ”todelliseen” kulttuurin tukemiseen Helsingissä. Se ei ole kulttuuripuolella ihan pieni summa.

Muutosta vastustivat Vasemmistoliitto ja Sosiaalidemokraatit. Saimme muutoksen tehtyä yhteistyössä Kokoomuksen edustajien kanssa, jotka eivät enää moista ”maan tapaa” halunneet katsella.

3. Vapaan kentän tuen tasokorotus

2011 Budjettineuvotteluissa taiteen vapaan kentän tukea nostettiin 500 000€. Prosessi lähti liikkeelle lautakunnassa tekemästäni ehdotuksesta että Kulttuurikeskus valmistelisi raamin 300 000 eurolla ylittävän talousarvioehdotuksen.

Lautakunnassa ehdotusta tukivat myös Kokoomuksen edustajat. Ja budjettineuvotteluissa tavoite saatiin läpi Vihreiden ja Sosiaalidemokraattien yhteistyönä. Suuret kiitokset demarien Risto Kolaselle komppauksesta!

Tuen nosto mahdollisti esim. tänä vuonna Alppipuiston kesä -festivaalisarjan järjestämisen ja monta muuta hyvää juttua. Klubeille, pienimuotoisille tanssi- ja teatteriesityksille, festareille ja muille projektiluontoisille kulttuurihankkeille myönnetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa yli 800 000€ avustuksia. Kasvua neljässä vuodessa noin neljännes. En ole kehitykseen täysin syytön. Kohdeavustukset ovat erittäin kustannustehokas ja joustava tapa tukea kulttuuria.

Vuoden 2008 vaalisivuiltani löytyi vaalilupaus: ”Kulttuurin vapaan kentän rahoitukseen on saatava tasokorotus.”. Tämän tavoitteen eteen olen tehnyt töitä ja siinä myös onnistunut.

4. Lähikirjastojen puolustaminen

Kirjaston osalta lautakuntakautemme merkittävin päätös oli se, että torppasimme ns. ”Pajusen listan” – eli lähikirjastojen lakkautukset. Erityisesti tuosta prosessista minulle on jäänyt mieleen vierailu Tapulikaupungin kirjastossa. Vasta paikan päällä tajusi kirjaston merkityksen koko alueelle. Jos se olisi lakkautettu ”julkista tilaa” olisivat tarjonneet enää vain kaljakuppilat. Kirjoitin tuolloin blogilleni:

Yleisesti ottaen kierros vahvisti perustunnetta siitä, että kaikkia kirjastoja pitää puolustaa. Jos niitä lakkautetaan, niin sitä ei voi kyllä itselleen perustella mitenkään “palvelujen kehittämisellä” tai muulla liirumlaarumilla. Kyllä nyt on kyse nimenomaan olemassaolevan laadukkaan ja toimivan palveluverkon alasajamisesta. It ain’t broken, don’t fix it.

Tässä onnistuttiin. Yhdessä Vasemmistoliiton ja Sosiaalidemokraattien kanssa me Vihreät kaadoimme leikkauslistan myös valtuustossa. Lähipalveluista pidettiin kiinni.

5. Avoimuus

Olen kirjoittanut kaikista lautakunnan kokouksista blogilleni ja näin omalta osaltani edistänyt päätöksenteon avoimuutta. Olen vaatinut avoimuutta myös lautakunnassa. Esim. myönnetyt lähikultuuri- ja kohdeavustukset näkyvät aiempaa paremmin Kulttuurikeskuksen sivuilla. Jälleen pieni mutta konkreettinen juttu.

Vaalien aikaan kun jokainen puolue ja poliitikko paukuttaa vain omaa rumpuaan, unohtuu helposti että politiikassa ei yksin saa yhtään mitään aikaan. En minä olisi onnistunut ilman tukea Anni Sinnemäeltä ja Johanna Sumuvuorelta, jotka toimivat lautakuntamme puheenjohtajana. Emmekä me Vihreät olisi saaneet vain omine nokkinemme läpi ainuttakaan asiaa. Yhteistyökumppaneita, luottamusta ja tukea pitää olla. Kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa olen tehnyt yhteistyötä niin Vasemmistoliiton, Demareiden, Rkp:n kuin Kokoomuksenkin edustajien kanssa. Kiitokset heille kuluneista neljästä vuodesta. Tehtiin hyvää työtä, yhdessä.

Perehdyn asioihin, perustelen näkemykseni, olen yhteistyökykyinen ja neuvotteleva. Näillä eväillä voisi valtuustossakin saada paljon aikaan.