Muusikkofillari

(Tämä juttu on julkaistu SayMaan vappunumerossa.)

Kesä tulee ja meitä läpi talven pyöräilleitä vähemmän fanaattisetkin uskaltautuvat jälleen fillarin selkään.

Polkupyörä on kaupungissa alle kymmenen kilometrin matkoilla aivan ylittämätön – se on usein henkilöautoa nopeampi ja ainakin kesäisin myös mukavampi. Helsingissä pyöräilyn suosio onkin jatkuvassa noususuhdanteessa. Viime vuonna kasvua mitattiin peräti 20%! Arkikokemus fillariruuhkasta Töölönlahdella vahvistaa tilaston.

Lähde: informaatiomuotoilu.fi (cc-lisenssi)

Muusikolle pyöräily on usein kuitenkin melko hankalaa. Kantele, kontra tai tuuba reppuselässä sotkeminen kun ei vastaa useimpien käsitystä laatuajasta. Onneksi Euroopassa yleisiä kuormapyöriä alkaa näkyä Suomessakin. Kööpenhaminassa joka neljännellä kahden lapsen perheellä on kuormafillari – se ei enää ole vain hippien hassuttelua. Tai sitten Köpiksessä on tosi paljon hippejä. Mahdollista toki sekin.

Helpoin ja halvin tapa parantaa polkupyörän lastiominaisuuksia on hankkia peräkärry, joita saa nykyisin alle parin sadan euron.

Itse hankin pari vuotta sitten ”Pashley Courier” -merkkisen kuormapyörän, joka ei eroa tavallisesta fillarista juuri muuten kuin tavanomaista jykevämpien tarakoidensa osalta; eturitsa kantaa kevyesti haitarin ja tavallista pidemmälle takatuupparille mahtuu todistetusti kitarastyrkkari. Kaksipuolinen jalka pitää pyörän lastattunakin tukevasti vaaterissa.

Haitari kyytiin ja menoksi.

Tällaisen kuormafillarin hinta ei ole paha, sain omani käytettynä vähän yli viidellä sadalla ja uuden pitkäperäpyörän saa halvimillaan alle tonnilla. Veroilmoitusta varten säästämistäni taksikuiteista pyörän hankkimisen huomasi selvästi – säästin jo ensimmäisenä vuonna hinnan takaisin pariinkin kertaan. Taksilla ajaminen on vähentynyt neljännekseen parin vuoden takaisesta. Kuntokin pysyy yllä lähes huomaamatta.

”Säästöstä” ja pyöräilystä innostuneena olenkin alkanut harkita seuraavaa askelta, laatikkopyörää. Perusvaihtoehtoja on kaksi: joko kaksi- tai kolmipyöräinen. Kolmipyöräinen olisi tietenkin vakaampi etenkin talvisin, mutta se kääntyy kankeammin ja on hitaampi ajettava. Kaksipyöräisen laatikkoon ei toisaalta mahdu yhtä paljon tavaraa kuin kolmipyöräiseen. Pohdinta on vielä kesken ja koeajolle pitäisi päästä. ”Fillarikuume” on paha.

Kunnollinen laatikkopyörä ei kuitenkaan ole enää aivan ilmainen, vaan sellaisesta saa pulittaa jo pari tonnia. Toisaalta jos investoinnin jakaa vaikka viidelle vuodelle, niin kyllä tsygällä helposti 400€ vuodessa säästää. Ainakin jos oman auton tarve vähenee niin paljon, että peltilehmän voi jättää kokonaan hankkimatta.

Vappulasti? (Kuva: Steven Vance / Flickr / cc-lisenssi)

Tunnetuimmat merkit ovat tanskalainen Christianiabike ja hollantilainen Bakfiet. Molempia saa myös sähköavusteisina, jolloin painavakaan lasti ei ole ylivoimaista punnertamista.

Muistakaa näin vapun alla että tankojuoppouskin on rikos jos vaarantaa toisten turvallisuuden! (Omasta turvallisuudesta laki ei sano mitään…) Että tarkkana sitten siellä Kaivarissa niiden kuormapyörien kanssa. Simaa kohtuudella, torvisoittoa kohtuuttomasti!

(Lisää tietoa tavarapyöristä löytää esim. osoitteesta: http://www.tavarafillari.fi/)