Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 6 / 27.3.2018

Huomenna kokoontuu kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, jonne pääsen sijaistamaan. Ohessa listan tärkeimmät asiat. Koko lista (julkisine) liitteineen löytyy täältä.

Asia/3 Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan vuoden 2018 tulosbudjetin ja toimintasuunnitelman erittely

Kun lautakunta 16.1. käsitteli toimialan tulosbudjettia, emme olleet aivan tyytyväisiä tapaan ja tarkkuuteen, jolla budjetti tuotiin lautakunnalle. Se ei mielestämme sisältänyt riittäviä tietoja ja tarkkuutta toimialan seurantaan, valvontaan ja mahdolliseen ohjaamiseen.

Tuolloin ohjasimme toimialaa valmistelemaan esityksen, joka kertoisi paremmin:

1) lyhyen yleiskuvauksen jokaisesta palvelusta ja taloudellisesta tilanteesta
2) päätöksenteon kannalta keskeisiä tunnuslukuja toimialan jokaisesta palvelusta
3) tarkemman erittelyn henkilöstöstä
4) toimintasuunnitelman toimenpiteiden selkeämmän erittelyn ja niiden seurannan
5) arvion lähivuosina toteutuvien investointien merkityksestä käyttötaloudelle
6) Lisäksi lautakunta edellytti tulosbudjetin ja toimintasuunnitelman liitteeksi myös lautakunnan jaostojen tekemät vuoden 2018 suurimmat avustuspäätökset.

Harjoite on tuottanut tulosta ja on parempi kuin tammikuussa. Kommentteja:

1)

Yleiskuvaus lyhyehkö, olisi mukavaa saada kuitenkin edes lauseen verran tulevan vuoden haasteista ja kehittämisen painopisteistä. Esim. ”Kaupungin taidemuseo pyrkii vuonna 2018 erityisesti x, y ja z.”. Nyt esim. Itäisen nuorisotyön yleiskuvaus on: ”Itäinen nuorisotyö huolehtii nuorisotyöstä kaupungin itä- ja kaakkoisosissa sekä nuorisojärjestöjen ja nuorisotoiminnan tukemisesta.”, joka on vähän ”no shit, Sherlock” -matskua.

Kun on kyse tulosbudjetin ja toimintasuunnitelman hybridistä, niin olisi kiva saada tietää vähän että mitä yksiköt aikovat puuhata. Toki salaisena (miksi?) liitteenä olleesta toimintasuunnitelmasta näitä saa selville, mutta A ) se ei ole julkinen (miksi?) ja toisaalta B ) aika hankalasti luettavassa formaatissa, enemmän virastoa ohjaava kuin poliittisen päättäjän dokumentti.

2)

Tunnusluvut ok. Miksi ”Tunnuslukuja”, joita on mahdollista seurata on vähemmän kuin mitä palvelujen yhteydessä esitellään? Miksi esim. HAM:sta kerrotaan että:

• 253 522 kävijää
• 250 julkista veistosta
• 9 159 teosta kokoelmassa
• 18 näyttelyä

, mutta tunnuslukuna vain kävijät. (Ja miksi esittelyssä vuosi 2016 luku?)

3)

ok. Myös työllistettyjen sijoittuminen eri palveluihin olisi kiva nähdä. Hallinnon kohdassa oli myös tavoite vuodelle 2019, mutta ei muiden osuuksien, miksi? Sukupuolijakauma löytyi toimintasuunnitelmasta.

4)

ok. Kovin selkeä tämä ei ole, mutta liitteenä olevasta toimintasuunnitelmasta saa päättäjä halutessaan tarkemman kuvan toimenpiteistä ja niiden seurannasta.

5)

Paperi toteuttaa pyynnön tavoitteen, eli kertoo:

”Vuokramenot kasvavat vuonna 2019 noin 3 332 600 euroa edelliseen vuoteen verrattuna:
Uusien, 2018 alkavien tilavuokrien vaikutukset vuokriin vuodelle 2019: +4 052 000 euroa”

Tämä on jo parempi kuin ei ennakointia ollenkaan. Mutta jos tilavuokrien nousu 2019 (Varmaan enimmäkseen Keskustakirjasto) on neljä miljoonaa euroa, niin olisiko mahdollista että tuon nousun aiheuttavat kiinteistöt lueteltaisiin.

Ja kun kaupunkimme investointeja suunnitellaan 10 vuoden jänteellä, niin olisiko aivan mahdotonta saada esim. viiden vuoden hahmotelma toimialan tilahankkeista ja niiden vaikutuksista tulosbudjettiin?

6)

ok.

Asia/4 Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan toimintakertomus 2017

ok. Tämä varmaankin taitetaan vielä. Aikooko esim. museo tehdä vielä erikseen oman kertomuksen?

Asia/5 Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tilinpäätös vuodelta 2017

ok. Toimiala on nettobudjetoitu eli siltä odotetaan toimintakatteessa pysymistä. Toimintakate (tulojen ja menojen erotus) on yhteensä noin 94 miljoonaa euroa.

”Toimialan tilinpäätöksessä tulot ovat 17 240 358 euroa ja menot 110 755 655 euroa. Tulot ylittävät budjetin 2 885 358 eurolla ja menoylitys oli 2 700 000 euroa. Toimintakate ylittyy 188 703 eurolla eli toimiala pysyi taloustavoitteessa.

Tulojen ylitys aiheutui saatujen avustusten budjetin ylityksestä ja taidemuseon ennakoitua suuremmista kävijämääristä. Menoissa saatiin alitusta, koska rahankäytössä oltiin säästäväisiä ja pyrittiin siten varautumaan toimialamallin tuomiin muutoksiin.

Taloustavoite saavutettiin siitä huolimatta, että budjettiin ei saatu lisäyksenä kirjaston ulkopuolisen rahoituksen aiheuttamaa menorasitetta, joka on miljoona euroa. Tämä summa säästettiin toimialatasolla.”

Hyvä.

Asia/6 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Mari Holopaisen ym. valtuustoaloitteesta koskien englannin ottamista Helsingin kaupungin kolmanneksi asiointikieleksi

ok. ”Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ehdottaa selvityksen tekemistä englannin ottamisesta kolmanneksi asiointikieleksi.” Eli suomeksi (pun intended) suhtautuu aloitteeseen positiivisesti.

Asia/9 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Emma Karin ym. valtuustoaloitteesta Vartiosaaren virkistyskäytön kehittämiseksi ja kulkuyhteyksien parantamiseksi

Toimiala lausuu että:

”Kaupunkiympäristölautakunta esittää omassa lausunnossaan, että uuden laiturin rakentamisen sijaan, kaupunkiympäristön toimiala voisi jo tulevana kesänä parantaa rantautumismahdollisuuksia osoittamalla nykyisellään kaupungin kiinteistöjä palvelevan laiturin yleiseen käyttöön, mikäli laiturin kunnossapito siirtyisi kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan mielestä järjestely olisi järkevä ja tarkoituksenmukainen.”

, mutta suhtautuu ”kevytrakenteisen sillan rakentamiseen” nihkeästi. Tätä ehkä pitää yrittää viilata. Silta parantaisi saaren virkistyskäyttömahdollisuuksia todella merkittävästi.

Asia/12 Etsivän nuorisotyön palveluntuottajille vuonna 2018 maksettavien avustusten myöntämisen valtuuttaminen pohjoisen nuorisotyön -yksikön aluepäällikölle

ok. Etsivä nuorisotyö siirtyi opetusvirastolta kulttuuri- ja vapaa-aika-toimialalle hallintouudituksen myötä. Toiminta on jatkuvaa hallinnollisesta muutoksesta huolimatta.

”Opetusvirasto kilpailutti etsivän nuorisotyön järjestämiseen liittyvän yhteistyösopimuksen ajalle 1.1.2017–31.12.2018. Kyseessä on puitejärjestely, johon valittiin 2–4 soveltuvuusvaatimukset täyttävää ja tarjouspyynnön mukaista tarjouksen jättänyttä toimijaa.”

Eli tämä vuosi jatketaan tämän kilpailutuksen spekseillä ja tulevat etsivän nuorisotyön muodot päätetään kesään mennessä.

kklk 7/2012 28.8.

Huomenna tiistaina on jälleen kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kokous. Esityslistaan voi tutustua täältä.

Listalla on yksi isompi henkilövalinta (menee meiltä vielä kaupunginhallituksen käsittelyyn), toinen vähän pienempi henkilövalinta ja lähinnä rutiinijuttuja.

KULTTUURIPOLITIIKKA

1 Ilmoitusasiat

Kaupunginhallitus antoi luvan Käpylän musiikiopistolle maksaa lainaansa takaisin vähän myöhemmin. Hyvä.

2 Kulttuuripolitiikan osastopäällikön viran täyttäminen

Kokouksen ja ehkäpä jopa koko vuoden tärkein juttu. Kulttuurikeskuksen hallinto on järjestetty siten että (lautakunnan) ja kulttuurijohtajan alaisuudessa on kolme osastoa: kulttuuripalvelut, kulttuuripolitiikka ja yhteispalvelut. Näillä kolmella on sitten omat johtajansa. Ja nyt valitsemme syyskuun alussa eläköityvälle Marianna Kajantielle seuraajaa.

Kulttuurikeskuksen organisaatiokaavio

Hakijoita toimeen oli yhteensä 50 henkilöä. Hienoa että Kulken virat kiinnostavat – kertoo että Helsinki on haluttu työnantaja ja että paikka koetaan mielenkiintoisena. Ja sitä se kyllä on. Kulttuuripoliittisen osaston päälliköllä on suuri merkitys kaupunkimme kulttuurielämään.

Lautakunta valitsi kesäkuun kokouksessa joukostaan kaikista puolueista koostuneen ryhmän haastattelemaan kuusi kärkihakijaa. Täytyy sanoa että oli erittäin mielenkiintoista olla mukana. Hakijat olivat korkeatasoisia ja vaikka ainakin oma valintani oli loppujen lopuksi selvä, ei päätös heti syntynyt, vaan vaihtoehtoja piti punnita useammalta kantilta.

Hakemusten ja haastattelujen perusteella olen samaa mieltä esittelijän kanssa, joka ehdottaa virkaan Veikko Kunnasta.

Filosofian maisteri Veikko Kunnas on työskennellyt opetus- ja kulttuuriministeriössä (1990-2007), jona aikana hän toimi myös (1997-2000) Pohjoismaiden ministerineuvostossa Kööpenhaminassa neuvonantajana. Vuonna 2007 Kunnas siirtyi Helsingin kulttuurikeskuksen kulttuuripalvelut osaston osastopäälliköksi ja vuonna 2010 vs. kulttuurijohtajaksi. Kulttuuripalvelut osasto on henkilöstömäärältään viraston suurin (45 vakinaista tehtävää) ja yhteensä virastossa työskentelee vakinaisissa tehtävissä 103 henkilöä.

Opetusministeriössä työskennellessään Kunnas valmisteli muun muassa valtioneuvoston eduskunnalle antamaa kulttuuripoliittista selontekoa, hallitusohjelman edellyttämää luovuusstrategiaa ja toimi laaja-alaisesti eri taiteenalojen kehittämistyöryhmissä.

Vs. kulttuurijohtajana hän vastasi Helsingin kulttuuristrategian valmistelusta, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2011. Kunnas on laaja-alaisesti näkemyksellinen, yhteistyökykyinen ja kehittämishakuinen johtaja. Hänen työskentelyään leimaa johdonmukaisuus, tulevaisuuteen suuntautuminen ja päätöksentekokyky.

Kunnaksen ansioiksi voidaan lukea pitkäaikainen ja laaja-alainen sekä kansainvälisen, kansallisen että helsinkiläisen taide-elämän tuntemus. Hänen lukuisat asiantuntijatehtävänsä opetusministeriössä sekä luottamustehtävänsä suomalaisen kulttuurin kentässä ovat poikkeuksellisen laajat.

Hakuasiakirjoista ja haastatteluista saatavien tietojen pohjalta filosofian maisteri Veikko Kunnas nousee työkokemuksen ja muiden ansioiden perusteella hakijoista etusijalle.

KULTTUURIPALVELUT

1 Annantalon johtajan valinta

Valitsemme myös Annantalolle uuden johtajan. Toimeen ehdotetaan Kaisa Kettusta (TaM).

YHTEISPALVELUT

1 Vuoden 2012 talousarvion toteutumista koskeva 2. ennuste

ok.

Talousarvion toteutumista seurataan neljästi vuodessa. Kaupungin uusi Laske-tietojärjestelmä on hiukan vaikeuttanut virkamiesten työtä. Jotenkin ei ihan hirveesti yllätä että tietojärjestelmähankkeessa on käynnistysvaikeuksia…

KULTTUURIPOLITIIKKA

3 Kohdeavustusten myöntäminen, 7. jako

ok. Taas hienoja juttuja!

4 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 7. jako

ok. Yllättävän paljon rahaa jäljellä tällä momentilla. Tiedetäänköhän kentällä riittävästi tästä apurahamuodosta?

VERKKOKIRJASTO- JA HALLINTOPALVELUT

2 Kaupunginkirjaston vuoden 2012 talousarvion toteutumista koskeva 2. ennuste

ok. Sama uusi tietojärjestelmä on aiheuttanut harmia myös kirjaston väelle.

SISÄLTÖPALVELUT

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuustoaloitteeseen pysyvän jurtan rakentamisesta Töölönlahdelle

ok. Mä en kyllä suoraan sanottuna oikein tajunnut tätä aloitetta. Kiva juttu, mutta just liikkuvana ja väliaikaisena. Tai jos kysyntää on, niin yrittäjän toimesta. Ei kai se nyt kaupungin hommaa ole ryhtyä tällaisia pystyttelemään.

huomioita kulttuuristrategian 2.0 luonnoksesta

Huomisessa kulttuurilautakunnan kokouksessa käsitellään kulttuuristrategiaa vuosille 2012-2017 ennen kuin se lähetetään lausuntokierrokselle. Blogipostauksena tämä on pitkä, toisteinen ja tylsä. En suosittele.

Edelliset vastaavat paperit, mm. Järn Donnerin johdalla valmisteltu ”Helsingin kulttuurin kehittämissuunnitelma 1991-1999″ olivat erittäin vaikutusvaltaisia.

Useat komitean 127 toimenpide-ehdotuksista ovat toteutuneet ja monille jo suunnitetuille kulttuurihankkeille saatiin komitean suunnitelman kautta tukea.

Kaapelitehdas ja Lasipalatsi oli vuonna 1990 määritelty säilytettäviksi tiloiksi, jolloin kulttuurikomitea tuki niiden ottamista kulttuurikäyttöön. EU hyväksyi Lasipalatsin suunnitelmat osaksi Urban Pilot –ohjelmaa. Tämän myötä saatiin 2,7 milj. euroa Lasipalatsin entisöinti- ja sisältöhankkeisiin. Kaapelitehtaan käytön suunnittelu alkoi jo 1980-luvun lopulla. Kulttuurikomitean tuki taiteilijavetoiselle Kaapelitehdas-hankkeelle antoi kannatusta myös kaupungin hallinnossa.

Tätäkin paperia kannattaa siis tarkastella huolella. Tähän tullaan vetoamaan joka käänteessä tulevina vuosina…

Luonnoksen yleissävy on erinomainen ja politiikan suunta oikea. Joustavampi, moniarvoisempi, luovempi, hauskempi.

Koska valtion taiteen kentän avustaminen sitoo varat taideinstituutioiden lakisääteiseen tukeen, on Helsingin kaupungilla erityinen rooli vapaan kentän avustamisessa. Kunnallinen avustusjärjestelmä on valtion lakisääteistä järjestelmää joustavampi ja tärkeä kulttuurikentän kehityksen ja muutosten mahdollistaja. Uusien toimijoiden ja toimintamuotojen on vaikea päästä valtion lakisääteisen tuen piiriin.

Juuri näin. Samaa henkeä on monessa muussakin kohdassa.

Monitaiteisuus lisääntyy sekä yksittäisen taiteilijan toiminnassa että erilaisissa hankkeissa. Tämä asettaa uudistumisvaatimuksia tukijärjestelmille, jotka usein perustuvat taiteenalakohtaiseen jakoon.

Uudet taiteen alat ja taidemuodot näkyvät Suomessa ensimmäisenä Helsingissä. Täällä on paitsi muuta maata enemmän taiteilijoita myös laajempi yleisöpohja. Taiteen ja tieteen yhteiset kokeilut ovat keskeisiä uusien innovaatioiden syntymiselle. Taloudellisen taantuman aikana on riski, että tälle toiminnalle ei löydy riittävästi rahoitusta ja muita mahdollistavia tekijöitä.

Ja sitten huomioita. Ensin leipäteksti, jonka jälkeen toimenpide-ehdotukset. Pääpaino huomioissa toimenpide-ehdotuksissa.

KULTTURISTRATEGIA

Pikkunillitys sivu 13: Taiteen ja tieteen yhteiset kokeilut ovat keskeisiä
uusien innovaatioiden syntymiselle.

Innovaatio mainittu, mutta mitä ihmettä tämä tarkoittaa? En ymmärrä kyllä edes kontekstissaan. Luova talous, I presume.

3.1.3 Koulujen kulttuurisuunnitelma

Taidemuseo on aktivoitunut hienosti:

. Jatkossa tavoitteena on tuoda kaikki Helsingin peruskoululaiset kerran vuodessa opetussuunnitelmaa tukevalle vierailulle taidemuseoon.

Erinomaista, mutta miksei tässä osiossa ole mukana kaupunginteatteria ja kaupunginorkesteria? Tai konsertteja ylipäätään? Koulun konserttikeskuskin kannattaisi mainita. Jos tavoitteena on viedä ainakin ysiluokkalaiset taidemuseoon, niin miksei kasiluokkalaisia kaupunginorkesterin konserttiin ja seiskoja teatteriin? Tai vaikkapa lastentanssinäytöksiä suoraan kouluihin?

3.1.4 Lasten ja nuorten taiteen perusopetus

Helsinki vahvistaa yleisen oppimäärän asemaa. Yleisen oppimäärän opetus perustuu usein ryhmäopetukseen, joka on yhteisöllistä, edullisempaa ja useammille perheille mahdollista.

Iso peukku.

3.1.5 Nuorten kulttuuri Helsingissä.

Poistaisin lauseen: Teatterin musikaalituotannoissa annetaan nuorille mahdollisuus
työllistyä musiikkiteatterin alalla.

Onko tää nyt nimenomaan nuorisopolitiikkaa? Vähän outo.

3.2 Aikuisten kulttuuripalvelut

Kaupunginorkesteri tarjoaa kaupunkilaisille monipuolisia ja korkeatasoisia konserttielämyksiä.
Konserttitoiminnassaan se toimii yhteiskuntavastuullisesti tarjoamalla asukkaille mahdollisuuden nauttia elävästä musiikista ilman rajoitteita.

Mitä toi toinen lause tarkoittaa?

4.1 Tukea taiteelle

Kuntatasolla avustusjärjestelmän on pystyttävä reagoimaan uusiin ilmiöihin, otettava riskejä ja suunnattava toimintaa tarpeiden mukaan. Avustusten jakoperusteet ovat välineitä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.

Helsingissä on rakennettu sekä kaupungin että valtion toimesta uusia tiloja sekä otettu käyttöön vanhoja rakennuksia taiteelle ja taiteilijoille. Painotusta siirretään avustusjärjestelmän kehittämiseen siten, että esimerkiksi uusien alueiden tarvitsemat kulttuuripalvelut voidaan toteuttaa kumppanuushankkeina tukemalla yhteisöjä, jotka pystyvät tuottamaan halutun toiminnan oli se sitten tilahanke tai palvelu. Pääosa taiteen tukemiseen tarkoitetuista määrärahoista tulee käyttää sisältöihin eikä pysyviin rakenteisiin.

Iso iso peukku.

4.2. Taitelijoiden ja taiteen Helsinki

Koko osuus ennen Tanssia Iso iso iso peukku! Todella hyvä ja ajankohtainen analyysi!

Tanssi, elokuva, muotoilu, visuaaliset taiteet mun mielestä ok. Musiikki-osiossa pitäisi mainita musiikin vapaan kentän tanssin tapaan heikko asema. Esim.

Musiikin vapaan kentän perusrahoitus on pienimuotoista ja epäsäännöllistä niin valtiolta kuin kaupungilta. Rahoitusongelmat koskettavat niin korkeatasoista maailman, kansan- ja rytmimusiikkia kuin klassisen musiikin laitosjärjestelmien ulkopuolelle jääviä muotoja.

Stilistinen nillitys sivu 25: ”Sibelius-Akatemian musiikkikorkeakoulu”? Sibelius-Akatemia riittänee kun parin lauseen kuluttua mainitaan musiikkiyliopisto.

5.1 Uusien alueiden Helsinki

Nykyisen kaltaisia, kaupungin yksinomaisella vastuulla olevia alueellisia kulttuuritaloja ei enää suunnitella. Kaupungin kulttuuripalveluiden turvaaminen uusilla alueilla edellyttää avustusjärjestelmän resurssilisäystä, joka on kustannustehokkain tapa toimia.

Rohkea, mutta oikea linjaus.

5.2 Vanhojen tilojen kulttuurikäyttö

Helsinki on linjannut, että kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennuksien pääomavuokralle voidaan olla asettamatta tuottotavoitetta (ns. 0-salkku). Kun näin tehdään johdonmukaisesti, tilojen vuokraaminen kulttuurikentän toimijoille helpottuu. Samalla tyhjillä olevien tilojen väliaikainen kulttuurikäyttö (pop-up) mahdollistuu. Tämä edistää myös tilojen suojelua.

Justisa näin.

5.2.5 Tanssin talo

Kyllä.

5.3. Kulttuurin uudet tilat

Pitäisikö Tanssin talon olla ennemmin tämän alla?

5.3.3 Taidemuseo

Näkyvä ja kansainvälisesti houkutteleva ja
kunnianhimoisesti toteutettu kaupungin oma taidemuseo keskellä Helsinkiä on kaupungin visiota
toteuttava kokonaisuus. Uuden taidelaitoksen vertailukohtana voisi olla esimerkiksi Bilbao.

Bilbao? Tällä viitattaneen Gehryn piirtämään Guggenheimiin? Eikös meillä tuota ”wow-funktiota” edusta Kiasma?

Minä en kyllä aivan täysin ymmärrä, miksi keskustaan pitäisi saada vielä yksi taidemuseo lisää.

Omalla priorisointilistallani Tanssin talo nousee uuden taidemuseon edelle pääasiassa siksi, että vaikka Helsingin kaupungin taidemuseolla ei suurta yhtenäistä tilaa keskustassa olekaan, on keskustassa koko joukko erilaisia taidemuseoita. Esim. Töölönlahdelta alle 500m säteellä sijaitsevat niin Kiasma, Ateneum, Tennispalatsi, Taidehalli kuin Amoskin. Tanssille ei ole ainuttakaan omaa rakennusta, joka olisi suunniteltu sen ehdoilla. Pitäisi olla.

Onko vielä yhden ”taidepytingin” rakentaminen aivan ydinkeskustaan välttämätöntä? Mieleeni tulee heti Berliinistä Hamburger Bahnhof. Eikö esim. Vallilan varikot voisi olla toimiva sijainti? Keski-Pasila?

Entä voisiko kaupunginmuseolla olla jokin toinen toiminnallinen tavoite kuin esim. valtion museolaitoksilla Helsingissä?

Kansallisteatteri avasi juuri ”viidennen näyttämön” – kiertuenäyttämön, joka toimii laitoksissa ympäri maan. Voisiko Helsingin taidemuseolla olla ”kiertuemuseo”? Taidemuseo valtaisi väliaikaisesti, vaikkapa aina vuodeksi kerrallaan tyhjiä/puolityhjiä kiinteistöjä ympäri kaupungin. Eikö se just olis pirun siistiä, että jossain Roihuvuoressa, Jakomäessä, Pohjois-Haagassa, tai vaikka Alppilan varikoillakin voisi olla näyttelyitä? Väliaikaisuus ja muutos loisivat aivan uudenlaisia kontrasteja taiteellekin. Ja saavuttaisi aivan uutta yleisöä.

Jotenkin tää aina vain ”uusien tilojen” kautta kehittyminen tuntuu niin mielikuvituksettomalta. Eikö ole oikeasti mitään muuta keinoa edistää kuvataiteita Helsingissä? Jo se, että emme jaa apurahoja kuvataiteelle kuin joka kolmas vuosi on mielestäni tärkeämpi rahareikä kuin kymmenien miljoonien eurojen uudisrakennus.

Pääkaupunkiseudun kuntien, ainakin Helsingin ja Vantaan, yhdistyessä myös museotoiminnot yhdistyvät. En pitäisi ollenkaan tyhmänä ajatuksena rakentaa kunnon isoa taidemuseota vaikkapa Tikkurilaan.

Olen ymmärtänyt, että Kaupungin Taidemuseon Meilahden toimitila on epätyydyttävä – yleisö ei löydä syrjäiseen pussinperään ja tasakattoinen rakennus on homeessa. Jos Taidemuseo haluaa nimenomaan siitä eroon, niin eikö se kannattaisi sanoa sitten suoraan?

5.4. Vapaa ja avoin kaupunkitila

Periaatteessa ok. Näkisin mieluusti jonkin maininnan ”julistetolpista”. Täytyy yrittää muotoilla. Esim.

Sivu 38, toiseksi viimeinen kappale: voidaan toteuttaa digitaalisilla näytöillä (urban screens) ja luvallisilla ilmoitustauluilla.

KULTTUURISTRATEGIAN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

LUKU 3. HYVINVOINTIA KULTTUURIPALVELUISTA LASTEN- JA NUORTENKULTTUURI HELSINGISSÄ

10. Taiteilijoiden työllistäminen taideopetuksessa
Helsingissä asuu merkittävä osa maan ammattitaiteilijoista, joille työllistyminen omalle alalle on osin vaikeaa. Laaditaan yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa työllistettäville taiteilijoille heidän omaan osaamiseensa perustuvia työsuunnitelmia, jotka toteutetaan mm. päiväkodeissa, kouluissa ja hoitolaitoksissa.

Tällä viitattaneen lähinnä kuvataiteilijoihin? Se kannattaisi mainita.

12. Peruskoululaiset taidemuseoon kouluajalla
Opetussuunnitelmaa tukevana ja visuaalista lukutaitoa sekä yleissivistystä edistävänä hankkeena toteutetaan hanke, jossa kaikki Helsingin peruskoululaiset vierailevat kerran lukuvuodessa maksutta opastetusti Helsingin taidemuseossa.

Erinomainen idea, mutta miksei myös tanssi-, teatteri tai musiikkiesitykseen ainakin kerran peruskouluaikana? Esim.:

xx. Peruskoululaiset kulttuurin pariin kouluajalla

Opetussuunnitelmaa tukevana ja yleissivistystä edistävänä hankkeena toteutetaan hanke, jossa kaikki Helsingin peruskoululaiset vierailevat ainakin kerran yläasteaikanaan tanssi, teatteri- ja musiikkiesityksessä.

15. Taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä
Taiteen perusopetus on jaettu kahteen oppimäärään, yleiseen ja laajaan. Vahvistetaan taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän toteutumista eri taideaineissa ja tavoitteena on saada taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä valtionosuuden piiriin.

Erinomainen!

AIKUISTEN KULTTUURIPALVELUT

Tässä osiossa on surullisen vähän ehdotuksia. Onko kaikki todellakin ok ja vain alueelliseti kattava kirjastoverkko ja työväenopistot tulee mainita? Tässä olisi ihan pirun siistiä olla vaikkapa Turun mallin mukainen ”kulttuuriresepti” -kokeilu.

Esim.

xx. Kulttuurireseptillä hyvinvointia kulttuurista

Toteutetaan uudella tavalla hyvinvointipalveluita ja kulttuuria yhdistävä kokeilu, jossa osa kunnallisten taidelaitosten lippusubventiosta jaetaan suoraan kuluttajille kulttuuriresepteinä eli kulttuuripalveluseteleinä.

Tää on sen verran radikaali ehdotus, että en oikein usko läpimenoon, mutta voihan sitä ehdottaa.

TAITEILIJOIDEN JA TAITEEN HELSINKI

26. Kaupungin kulttuuritoimijoiden kenttä muuttuu ja monipuolistuu jatkuvasti. Helsingin kulttuuripalveluita kehitetään joustavammaksi, jotta pystytään vastaamaan tähän haasteeseen. Tämä tehdään lisäämällä avustuksiin käytettävissä olevia määrärahoja.

27. Taiteen vapaan kentän kohdeavustukset
Laajennetaan kaupungin kohdeavustusjärjestelmää vapaan ja uudistuvan taiteen kentän ja kulttuuritoimijoiden toiminnan mahdollistamiseksi, esim. lisäämällä kolmivuotisia kehittämishankkeita.

erittäin ok. Näihin voi sitten tulevat vuodet vedota. :)

29. Alueellinen kulttuuritoiminta
Kehitetään kulttuurin avustusjärjestelmää siten, että kolmannella sektorilla on mahdollisuus tarjota kulttuuripalveluja eri kaupunginosissa esim. kulttuurikeskuksen omilla näyttämöillä.

erittäin ok.

36. Kansallisoopperan kanssa tehtävä yhteistyö
Hyödynnetään Suomen kansallisoopperan puitesopimukseen perustuvia yhteistyömuotoja nykyistä selkeästi paremmin. Erityistä huomiota kiinnitetään yleisöyhteistyöhön, yhteisöllisiin hankkeisiin sekä Alminsalin käyttöön.

Näin. Mielestäni tässä voisi vielä suoremmin sanoa, että seuraavaa sopimusta tehtäessä Almin salin käyttöä on avattava. Tai ”pyritään avaamaan”. Ihan miten vain.

Yleisesti luvun 4 esitykset ovat hyviä. Mitä siitä sitten puuttuu? No ainakin musiikin vapaa kenttä täysin ja teattereitakaan ei juuri mainita. Tai voihan ton kohdan 26. lukea siten, että sieltä sitten. Mieluusti näkisin kohdan 32. kaltaisen kohdan myös musiikista. Esim. seuraavasti:

xx. Musiikin
Musiikin laitosjärjestelmien ulkopuoliselle ammattimaiselle toiminnalle kehitetään tukimuoto.

Tällä hetkellähän laitosjärjestelmän ulkopuolista musiikkia tuetaan melko epämääräisesti. Esim. yksittäisiin konsertteihin ei voi saada mitään tukea. Tarvittavat summat ovat todella pieniä vaikuttavuuteen nähden!

ASUKKAIDEN HELSINKI

41. Alueellisten kulttuuritalojen uudistaminen
Vahvistetaan kulttuurikeskuksen alueellisten toimipaikkojen yhteyttä kaupunginosaansa helpottamalla tilojen käyttöä asukkaiden toimintaan ja tapahtumiin. Tämä edellyttää taloissa toimivien hallintokuntien välisen yhteistyön vahvistamista. Tehostetaan aluetalojen salien käyttöä antamalla ne mahdollisimman edullisesti eri taiteenalojen toimijoiden käyttöön.

Tähän mä haluaisin kyllä myös vähän organisaatiouudistusta. Esim. tämä edellyttää taloissa toimivien hallintokuntien välisen yhteistyön vahvistamista ja talojen organisaatioiden tarkastelua kokonaisuutena.

En tiedä miten se sanottaisiin strategiakielellä…

MONIMUOTOINEN HELSINKI

44. Erikieliset kulttuuripalvelut
Mahdollistetaan englanniksi ja muilla kielillä tapahtuvaa toimintaa ja harrastamista ja tiedotetaan monipuolisesti ja eri kielillä saatavilla olevasta tuesta (esim. avustukset, apurahat).

Onko se venäjä nyt sellainen mörkö, että sitä ei voida ääneen lausua? Mielestäni se on erityinen haaste, joka pitäisi sanoa ihan ääneen. Englannin nosto esille tuntuu hiukan oudolta. Eivätkö vaikkapa venäjän tai somalinkieliset teatteriesitykset ole jopa tarpeellisempia? Joku lause lisää? Esim.

xx. Erikielinen kulttuuritarjonta
Merkittävimmillä vähemmistökielillä tapahtuvaa kulttuuritarjontaa pyritään aktiivisesti edistämään esim. kansainvälisten vierailuesitysten muodossa.

VANHOJEN TILOJEN KULTTUURIKÄYTTÖ

49. Tilojen väliaikainen käyttö
Suunnitellaan olemassa olevien kaupungin hallinnoimien tilojen määräaikaista käyttöä luovien alojen toimijoille. Hyödynnetään kansainvälisiä esimerkkejä (Amsterdam, Pariisi ja Haag). Yleistyvä pop-up- käytäntö otetaan käyttöön myös kaupungin toiminnassa.

Loistavaa.

56. Tanssin talo
Toteutetaan Helsinkiin tanssin talo laajana yhteistyöhankkeena. Tilapäisjärjestelynä helpotetaan tanssin asemaa profiloimalla Itä-Helsingin kulttuurikeskus Stoaa entistä voimakkaammin tanssin talona. Stoa säilyttää alueellisen tehtävänsä ja kehittää palveluitaan tanssin hyväksi. Helsingin kaupunki voi tarkastella tanssin talon tilavaihtoehtoja uusien alueiden suunnittelun yhteydessä esim. alueiden vanhasta rakennuskannasta.

57. Fordin rakennus Tanssin taloksi
Hernesaaren vanhasta rakennuskannasta säilyy mm. Fordin rakennus, jonka soveltuvuutta esim. Tanssin talon tarpeisiin selvitetään.

Tavallaan hyvä, että Tanssin talo mainitaan jopa kahdesti. Siirtäisin silti ensimmäisen kohdan otsakkeen ”KULTTUURIN UUDET TILAT” alle, jotta ei tulisi vain sellaista mielikuvaa, että Tanssin talo voidaan toteuttaa vain vanhaan rakennukseen. Lisäksi en ole ihan varma kannattaako Stoaa mainita tässä kohdassa lainkaan, sehän on tavallaan ”jo päätetty” ja strategian leipätekstissä. Ja pelkkään Fordin taloonkaan ei kannattane ripustautua. Eli ehdottanen huomenna seuraavaa muotoilua:

57. Fordin rakennus Tanssin taloksi
Helsingin kaupunki voi tarkastella tanssin talon tilavaihtoehtoja uusien alueiden suunnittelun yhteydessä esim. alueiden vanhasta rakennuskannasta. Hyvänä esimerkkinä Hernesaaren vanhasta rakennuskannasta säilyvä ns. Fordin rakennus, jonka soveltuvuus Tanssin talon tarpeisiin selvitetään.

6x. Tanssin talo
Toteutetaan Helsinkiin kansainvälisen tason tanssin talo laajana yhteistyöhankkeena.

KULTTUURIN UUDET TILAT

61. Musiikkitalo
Musiikkitalo on Helsingin kaupunginorkesterin, Sibelius-Akatemian, ja Radion sinfoniaorkesterin yhteishanke. Varmistetaan, että uusi Musiikkitalo on kansainvälisesti merkittävä ja kaikille avoin konserttikeskus ja kohtauspaikka. Musiikkitalossa huomioidaan yleisötyön vaatima uusi pedagogis-taiteellinen osaaminen ja koulutus. Kolmen toimijan yhteinen mahdollistaa uusia toimintamalleja.

Kuten varmaankin blogia lukeneet ovat huomanneet, suhtaudun Musiikkitalon ”avoimmuuteen” ja ”uusiin toimintamalleihin” melko skeptisesti. Mielestäni moniarvoisuudesta tulisi lausua vielä suoremmin. Esim.

Varmistetaan, että Musiikkitalon ohjelmistopolitiikka on monipuolista ja moniarvoista.

63. Taidemuseo
Kootaan Helsingin taidemuseon eri toiminnot yhteen toimipaikkaan näyttelytiloineen kaupungin
ydinkeskustaan.

Tästä en nyt sitten ole ihan varma. Olen ymmärtänyt, että Meilahti on liian syrjässä ja lisäksi homeessa, joten jotain täytyy tehdä, mutta kaikki riippuu mittakaavasta. Jos, kuten leipätekstissä toivotaan, halutaan ”Bilbao”, niin minun on vaikea nähdä tätä hanketta toteutumassa, jolloin ehkä tiputtaisin sen jopa pois, jotta Tanssin talo priorisoituisi selkeästi. Jos taas tällä voidaan tarkoittaa esim. lisätilojen hankkimista Tennarin yhteyteen ja toimistotilojen keskittämistä johonkin välittömään läheisyyteen, niin silloin tää on varmaan ihan ok. Ehkä tää pitäisi siirtää ”VANHOJEN TILOJEN KULTTUURIKÄYTTÖ” -kohdan alle? Mieluusti näkisin kaupungin taidemuseon jalkautuvan moneen paikkaan.

Luvalliset graffitit ja muu katutaide
Jatketaan luvallisten graffitiaitojen pystyttämistä ja katutaide ja ympäristötaide nähdään osana
kaupunkikuvan elävöittämistä.

Tähän haluaisin kyllä lisäyksen julistetaiteesta. Esim.

Kehitetään luvallisia muotoja edistää elävää kaupunkikulttuuria esim. julisteita varten.

Yleisesti ottaen mielestäni melkoisen hyvä strategialuonnos tässä vaiheessa!

kklk 5/2010 18.5.

Tälläkin kertaa lista on pitkähkö. Printattuna noin 100 sivua. Löytyypi liitteineen täältä.

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA

2 Lausunto talousarvioaloitteeseen Herttoniemenrannan monitoimitalon rakentamisesta

Outi Alanko-Kahiluodon aloitteeseen ihan asiallinen vastaus, jossa todetaan että Herttoniemen tuleva metrokirjasto (2015-) tulee tarjoamaan myös Herttoniemenrannalle riittävät lähikirjastopalvelut.

3 Lausunto talousarvioaloitteeseen lähikirjastojen säilyttämisestä

ok.

4 Lausunto talousarvioaloitteeseen opetus- ja sivistysmäärärahoista

ok.

5 Lausunto talousarvioaloitteeseen kirjastojen uushankinnoista

ok.

6 Vuoden 2011 talousarvioehdotus ja vuosien 2011-2013 taloussuunnitelmaehdotus sekä ehdotus investointiosaksi 2011-2015

ok. Mielenkiintoinen yksityiskohta ja hyvä esimerkki siitä miten tehokkuutta on nostettu on se, että lainaustapahtumista 57% ja palautuksista 69% tehdään nykyisin automaateilla itsepalveluna.

Aineistomääräraha laskee ensi vuonna tasolle 5,15€/asukas. Tavoite on 5,5€. Kokonaiskäyttömenot per asukas 59,55€. Laskevat hiukan, mutta viiden vuoden perspektiivillä tarkasteltaessa voidaan havaita, että kirjaston käyttömenot nousivat keskimäärin 3,6% vuodesta 2005 vuoteen 2009 (yhteensä 18%), joten aivan katastrofaalisesta tilanteesta ei voida vielä puhua.

7 Myllypuron lehtisalin tarveselvityksen hyväksyminen

ok. Myllypuron Idän Kymppi – lehtisalin tarveselvitys vaikuttaa todella hyvältä! Edukasta ja varmasti kysyntää on. Erinomaista.

KULTTUURIJOHTAJA

2 Vuoden 2011 talousarvio -ja taloussuunnitelmaehdotus

Säästetään 1,3%. Ei kiva.

3 Helsingin kaupungin kulttuuristrategia (pdf) (html) Helsingin kulttuuristrategia 2012-2017,

Tärkeä. Löytyy täältä.

Kyseessä siis keskusteluluonnos. Tämän luonnoksen pohjalta järjestänemme myös Vihreille oman kulttuuristrategiatapaamisen.

Pohja vaikuttaa asialliselta, perkaan huomisen keskustelun jälkeen kulttuuristrategian tänne omaksi postikseen.

4 Lausunto talousarvioaloitteesta tilan vuokraamiseksi ruotsinkieliselle kulttuuritoiminnalle Nordsjö-Rastiksesta

ok. Ei vuokrata.

5 Lausunto talousarvioaloitteesta koskien määrärahan varaamista tanssin talolle

6 Lausunto talousarvioaloitteesta tanssioppilaitosten tukemiseksi

Kohtiin viisi ja kuusi sama vastaus:

Lautakunta päättänee:

a) siirtää lakisääteistä valtionosuutta saaville musiikkioppilaitoksille myönnetyistä varoista lautakunnan ehdottama summa vuodelle 2011, joka jaetaan tanssin perusopetusta antaville oppilaitoksille. Tuntiperusteinen tuen suuruus määritellään avustusten käsittelyn yhteydessä. Varat siirretään kompensaatiosta, jota kaupunki on maksanut musiikkioppilaitoksille valtionosuuden ulkopuolelle jääneiden oppituntien kustannuksista. Siltä osin kuin valtionosuus kattaa vuodesta 2010 lukien aiempaa laajemman määrän tunteja, kaupungin kompensaatio asteittain poistuu. Tämä ei koske lisäyksiä, joita valtio on tehnyt joillekin musiikkioppilaitoksille uuden toiminnan käynnistämiseen,

b) kehottaa avustusjaostoa kasvattamaan avustusraamin sisällä ammattimaisesti, pitkäjännitteisesti ja kunnianhimoisella taiteellisella profiililla avustettavien ns. harkinnanvarasten ryhmien avustusta ja arvioimaan mitkä ryhmät olisi syytä siirtää talousarvioavustuksista tuettaviksi,

c) valtuuttaa kulttuurikeskuksen vuokraamaan tilakeskukselta käyttönsä Stoassa sijaitsevan, nuorisoasiainkeskukselta vapautuneen 66 m2 suuruisen luokan tarvittaessa aputiloineen myöhemmin sovittavasta ajankohdasta lukien toistaiseksi (n.19 m2) (4/2010 vuokra 11,37e/m2),

d) välittää saamansa, tanssin harjoitustiloja koskevat vuokratarjoukset tanssin järjestöille tilojen vuokraamiseksi edelleen tanssitaiteilijoille,

e) seurata Tanssin talo – työryhmän toimia tanssin talon synnyttämiseksi pääkaupunkiin pitkällä tähtäimellä valtion, Helsingin kaupungin, mahdollisten ulkopuolisten rahoittajien ja tanssialan toimijoiden yhteistyönä. Tanssin alalta toimijoilta edellytetään myös ehdotusta talon hallintomallista.

, joka on ok. Aion tehdä tarkempaan tekstiin muutaman pienen muutosesityksen. Mm. mielestäni Stoan pienempi ns. musiikkisali soveltuu erinomaisesti myös esityskäyttöön, enkä oikein ymmärrä miksi se on esittelijän mielestä vain ”harjoitustila”. Siellähän on tekniikkaa, katsomorakenteet ja kaikki.

Jos ihmeempiä ei tapahdu, niin Tanssin Stoa -ehdotuksenihan meinaa sujahtaa läpi.

7 Lausunto talousarvioaloitteesta koskien eläkeläisten alennuksia kulttuuritilojen käytössä

ok.

8 Lausunto arviointikertomuksesta 2009

ok. Täytyy kysyä Harakan kohdalla taiteilijoiden vuokrien nostosta. Case Korjaamo ok.

9 20.4.2010 pöydälle pantu asia – Lausunto Kulttuuritehdas Korjaamon avustuksista

ok. Kulttuurikeskuksen näkökulmasta Korjaamo on kustannustehokas. Pelkään pahoin että tätä asiaa jankataan huomenna pitkään ja hartaasti. Saas nähä.

10 Lausunto tanssikoulu Footlightin laina-anomuksesta

ok.

11 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin

ok.

12 Kohdeavustusten myöntäminen, 5.jako

ok.

13 20.4.2010 pöydälle pantu asia – Helsingin valintaan johtanut maailman designpääkaupunki 2012 -haku

ok. Mukavaa että lautakuntaakin briifataan. Vähän epämukavaa että briiffausta piti erikseen pyytää.

14 Lausunto koskien Viihdemusiikin Ystävien Seura ry:n valitusta Helsingin hallinto-oikeudelle

ok. Outoa. Toivottavasti tämä saaga päättyy tähän.