Kaupunginhallitus 18.11.2013

Ensi maanantain kaupunginhallituksessa on monta vähän isompaa juttua. Päällimmäisenä ehkäpä Meri-Rastilan osayleiskaava. Muita kiinnostavia asioita mm. Pohjois-Pasilan IKEA ja kaupunginteatterin remontti. En pääse työkiireiden vuoksi itse paikalle, joten minua tuuraa Jussi Chydenius.

Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 27.11.2013, Nuorisolautakunnan jäsenen valinta

ok. Me Vihreät valitsemme HUS:n hallitukseen siirtyneen Maria Ohisalon tilalle uuden jäsenen.

2 – 6 Pöydälle jääneet aloitteet

Viime viikon aloiterääppeet. Me jätimme pöydälle Leo Straniuksen valtuustoaloitteen Koskelantien bussikaistasta, sillä halusimme hiukan lisätietoja aikataulusta, jossa tutkittua tietoa uuden liittymän vaikutuksesta saadaan. Näin minulle vastattiin:

Koskelantien ja Mäkelänkadun liittymän liikenteenohjausjärjestelyt valmistuivat lokakuun alussa. Liittymän liikennöinnin sujuvuuteen vaikuttaa kuitenkin vielä Helsingin Energian työmaa, jonka kaapelikaivannot ovat olleet osittain ajoradalla. Työmaa on jo aiemmin ruuhkauttanut erityisesti liikennöintiä idän suuntaan, ja se todennäköisesti heikentää liittymän kapasiteettia edelleen.

Liittymän kaistajärjestelyjen vaikutuksia bussiliikenteeseen tullaan arvioimaan heti, kun työmaa on saatu päätökseen ja liikenteen sujuvuudesta ja matka-ajoista on käytettävissä riittävän luotettavaa seurantatietoa.

Jos on tosiaan niin että kaistajärjestelyn vaikutuksista saadaan lisävalaistusta jo lähiviikkoina, niin onko tällä aloitevastauksella juuri nyt tulenpalava kiire? Joudutaan vaan sitten tekemään uusi aloite alkuvuodesta ihan turhan takia. Ehkä tämän aloitteen voisi viedä takaisin valmistelijan pöydälle pariksi kuukaudeksi odottelemaan tuoretta tietoa?

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 11.12.2013, Meri-Rastilan länsirannan alueen osayleiskaavan hyväksyminen (nro 12155)

Tämä on iso asia, jossa me Vihreät olemme vahvasti eri linjoilla kaupunginhallituksen enemmistön kanssa. Kyse on 90-luvun alkuvuosina hiukan epäonnistuneesti liian vuokrapainotteiseksi rakennetun Meri-Rastilan lisärakentamisesta.
www.hel.fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2013_Halke_2013-11-18_Khs_41_El_CE62498D-B5D8-406B-9B46-1EA6CB6B5219_Liite.pdf

Vuokra-asuntojen myötä alueelle on tullut paljon maahanmuuttajia ja muunkielisten (muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä) osuus on osa- alueella Helsingin suurin ja noin kolminkertainen kaupungin keskiar- voon verrattuna. Kerrostaloalueella osuus on vielä suurempi: vuonna 2011 se oli 33 %. Kouluissa ja päiväkodeissa muunkielisiä on lapsista jo puolet. Muunkielisten osuus on ollut jo 10 vuotta tasaisessa ja muuta kaupunkia nopeammassa kasvussa.


Alueen lisärakentaminen on perusteltua siis myös segregaation ehkäisemisen näkökulmasta. Tosin kuten kuvasta näkyy uudet asukkaat sijoitetaan hajuraon päähän keskelle metsää. Että se siitä tavoitteesta.
www.hel.fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2013_Halke_2013-11-18_Khs_41_El_CE62498D-B5D8-406B-9B46-1EA6CB6B5219_Liite.pdf
Periaatteessa minun pitäisi kannattaa tätä kaavaa vahvasti: juuri metroasemien lähelle pitää ehdottomasti rakentaa lisää asutusta. Tällä kertaa kuitenkin asemakaavan alle uhkaa jäädä arvokas metsäalue. Onneksi meri-rastilalaisilla on kuitenkin tarjota kaupungin suunnitelmille vaihtoehto: Ourcity. Kun kaupungin ehdotuksessa asuntoja on 2000:lle uudelle asukkaalle, tarjoaa OurCity kodit 1800 asukkaalle – uhraamatta metsäaluetta ja rakentamalla enemmän asutusta lähelle metroasemaa. Alueteho siis selvästi parempi kuin nykyisin tai kaupungin ehdotuksessa.
alt-mp-a3-book-29_05_2012_s.pdf__page_23_of_40_
Eniten kuitenkin harmittaa prosessi: kun asukkaat tekevät esimerkillistä duunia ja ymmärtävät että lisärakentaminen olisi hyvä idea, niin vaihtoehtoa ei oteta oikeastaan edes kuuleviin korviin, vaan pusketaan eteenpäin raiteilla, jotka valittiin joskus kymmenen vuotta aikaisemmin. Piruako me noiden lähidemokratiapilottien kanssa puuhastellaan, jos käytäntö on sitten vallan toista.

Kaiken lisäksi Ode arvioi että asukkaiden kaava saattaisi olla nopeammin toteutettavissa.
www.hel.fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2013_Halke_2013-11-18_Khs_41_El_101DA451-82B3-435D-A018-06C676B2E26E_Liite.pdf
Me tulemme tekemään vastaehdotuksen, jossa ehdotetaan etenemistä OurCityn mukaisesti, mutta erittäin todennäköisesti häviämme.

2 V 27.11.2013, Tarjouskilpailuun perustuvan tonttikaupan hyväksyminen (Länsisatama, Saukonpaasi, tontit 20028/4-27)

ok. Tontit tarjouskilpailulla eniten tarjonneelle Lemminkäinen oy:lle, jonka tarjouksessa rakennusoikeuden yksikköhinta on 1 250 euroa / k-m² ja kokonaishinnaksi muodostuu noin 11,3 miljoonaa euroa. Hyvä että Helsinkikin myy tontteja tarjouskilpailulla. Seuraavaksi tarjouskilpailua voitaisiin kokeilla myös vuokratonteissa.

3 V 27.11.2013, Vuokrausperusteet Kiinteistö Oy Auroranlinnalle vuokrattavalle tontille (Taka-Töölö, tontti 14486/49, Töölönkatu 49)

ok.

4 V 27.11.2013, Helsingin kaupunginteatterin peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen

Pyysin viime viikolla kaupunginteatterin peruskorjauksen hankesuunnitelman pöydälle. Kaupunginteatteri pitää korjata, mutta yhä hankkeeseen liittyy asioita, joihin haluaisin parempia vastauksia. Erityisesti haluaisin kuulla kaupunginteatterin väistötilasuunnitelmista, joiden vaikutus Helsingin koko kulttuurikenttään on iso.

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1 V 27.11.2013, Käräjäoikeuden lautamiehen valinta

ok.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Helsinki Stadion Oy:n osakkeiden merkintä

ok.

Kaupunginjohtaja toteaa, että talousarvion kohtaan 8 22 21, arvopaperit, on varattu 300 000 euron määräraha Helsinki Stadion Oy:n osakkeiden merkitsemiseen. Helsingin kaupunki omistaa yhtiön osakekannasta 85 %. Merkintä perustuu kaupunginvaltuuston 9.5.2001 tekemään päätökseen Töölön jalkapalloareenan vastaanottamisesta aiheutuvista toimenpiteistä ja vaihtovelkakirjalainan muuttamisesta osakepääomaksi vuosittain lainan lyhennystä vastaavalla määrällä eli 299 000,71 eurolla.


4 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle liityntäpysäköintialueiden toteuttamiseen

Myönnämme tarkoitukseen budjetoidun miljoona euroa liityntäpysäköintipaikkojen rakentamiseen. Tää on kyllä nyt taas sellainen päätös, jota on vaikea ihmisen ymmärtää. Nää on maanpäällisiä pysäköintipaikkoja metroasemien vieressä. Tuollaisessa paikassa ei pitäisi olla parkkikenttää vaan asutusta. Tai sitten jos esim. tuohon Siilitien kohtaan ei raidemelun takia voi rakentaa asuntoja, niin kaavoitetaan siihen sitten yksityisrahoitteinen parkkitalo, johon mahtuisi liityntäpysäköimäänkin moninkertainen määrä ihmisiä. Se että me rakennamme miljoonalla maanpäällistä pysäköintiä tuollaisiin sijainteihin on kyllä sanonko mistä.

Puotila

Puotila

www.hel.fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2013_Halke_2013-11-18_Khs_41_El_9222EA95-5DCC-45B5-99E3-80233481CE93_Liite.pdf

Siilitie.


Puotilaan on tulossa 50 uutta paikkaa ja Siilitielle 24. Hintaa yhden pysäköintipaikan remontille tulee siis noin 13500€ ja lisäksi tietenkin maan hinta. (10m2 maata Helsingissä muuten maksaa enemmän kuin 120€ vuodessa.)

Tuosta summasta näkee jälleen äärimmäisen selkeästi sen että liityntäpysäköinnin rakentaminen on kallein mahdollinen tapa tukea julkisen liikenteen käyttöä. Ihan päätöntä hommaa. Liityntäpysäköintiä sipoolaisille helsinkiläisten palveluiden sijaan…

5 Lausunto Uusimaa-ohjelman ja sen ympäristöselostuksen luonnoksista

ok. Pöydältä. Kaupungin lausunnossa korostetaan monessa paikassa konkretian puutetta toimenpiteiden osalta ja tämä on myös meidän havaintomme.

Esim. ilmastopäätösten yhteydessä on helppo puhua ”hiilineutraalista Uudestamaasta”, mutta olisi hyvä että päästövähennyksille olisi välitavoitteet jo ennen vuotta vuotta 2050. Samaten energiatehokkuuden parantamiselle ja uusiutuvien energialähteiden lisäämiselle tulisi asettaa selkeita tavoitteita.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Vt Kauko Koskisen toivomusponsi kaupungin omistamien rakennusten hoidosta, ylläpidosta ja tarkastuksista sekä kiinteistönhoitajien riittävästä koulutuksesta

ok. Esittelijä toteaa että Tilakeskus ja Palmia ovat järjestäneet yhdessä teknisille isännöitsijöille ja kiinteistönhoidolle koulutusta.

2 Maankäyttösopimus Asunto Oy Helsingin Kotikonnuntie 10:n kanssa

ok. Kontulassa täydennysrakennetaan pysäköintialueelle viisikerroksinen asuinrakennus ja nyt sovitaan taloyhtiön kanssa maankäytöstä.

3 Alueiden varaaminen Rakennusosakeyhtiö Hartelalle POPA-hanketta varten (Pohjois-Pasila, kortteli 17097 ja yleiset alueet)

ok. Tää on iso ja mainio juttu – IKEA Pohjois-Pasilaan! Junalla huonekaluostoksille! Kyseessä on siis ”tilaa vaativan kaupan” keskittymä Ilmalan aseman lähialueelle, johon tulisi IKEA:n lisäksi myös muita toimijoita. Ikean osuus suunnitellusta 100 000kem2:n kokonaisalasta olisi noin kolmannes ja hieman alle puolet eli noin 48 000 kem2 olisi muita tiva- ja erikoismyymälöitä. Urheilupalveluiden osuus voisi olla noin 10% ja ravintoloiden 3%. Lähialueen asukkaita palveleva päittäistavarayksikkö ja lähipalvelut veisivät noin 2%.
Untitled__60m0Ut-Liite_copy___page_37_of_39_
Asuntoja paikalle olisi kallista rakentaa maaperän saastumisen vuoksi.
Untitled__60m0Ut-Liite_copy___page_24_of_39_
IKEA:n kaltaiset liikkeet olisi jo aiemmin tullut rakentaa juuri tällaiselle sijainnille. Junalla kauppaan koko Etelä-Suomesta ja ostokset kotiin kuljetuspalvelulla. Harvemmin se niillä pikkuautoilla roudaaminen on hyväksi autolle tai ostoksillekaan.

4 Tontin varaaminen Ruissalo Säätiölle Munkkiniemestä (Tontti 30098/6, Professorintie)

ok. Palvelutaloa laajennetaan Munkkiniemessä.
www.hel.fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2013_Halke_2013-11-18_Khs_41_El_81192A7C-6C32-4703-8034-7FD8E24243CA_Liite.pdf

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Valtuutettu Thomas Wallgrenin toivomusponsi palvelusetelikäytäntöjen kustannusten ja vaikutusten tutkimisesta

ok. Thomas peräänkuuluttaa ponnessaan yhteiskuntatieteellistä tutkimusta palvelusetelien käyttöönoton vaikutuksista. Esittelijä toteaa, että kaupunginvaltuuston hyväksymän ponnen mukainen tutkimus ja arvio on tarkoitus tehdä.

2 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan toiminnan järjestämisen yhteistyösopimus
3 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle

ok. Ideana on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä kehittämistä ja tutkimusta siirtämällä Socca HUSsin piiriin.

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1 Kaupungin palveluja koskeva tasa-arvosuunnitelma

ok. Tasa-arvosuunnitelmaehdotus on laadittu henkilöstökeskuksen johdolla ja yhteistyössä kaupunginhallituksen nimeämän tasa-arvotoimikunnan kanssa.

Suunnitelma sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi Helsingin kaupungin palveluissa 2013 – 2016 on eräänlainen raamisuunnitelma, jonka lisäksi virastojen ja liikelaitosten edellytetään suunnittelevan omaa tasa-arvotyötään ja vastaamaan sen toimeenpanosta. Tasa-arvotoimikunta seuraa virastojen ja liikelaitosten tasa-arvon edistämistyötä ja antaa tarvittaessa tukea lisätäkseen yhtenäisyyttä koko kaupungin tasa-arvotyössä. Suunnitelman toimeenpanoa tukemaan henkilöstökeskus laatii erillisen ohjeistuksen.

Liityntäpysäköinti ei ole toimiva ratkaisu

Usein Helsingin liikenneongelmien ratkaisuksi ehdotetaan liityntäpysäköintiä. Autot parkkiin ja julkisella keskustaan. Ajatus kuulostaa intuitiivisesti hyvältä: liikenne vähenee, julkisten osuus kasvaa, ruuhkat pienenevät ja maailma pelastuu! Valitettavasti todellisuus ei kuitenkaan toimi ihan näin. Liityntäpysäköinti on sekä kallein mahdollinen tapa tukea julkista liikennettä että huonoa kaupunkisuunnittelua.

1. Liikenteen kysyntä ei ole vakio

Liityntäpysäköinti ei vähennä keskustaan suuntautuvaa autoliikennettä. Miksi? Liikenteen kysyntä ei ole vakio: jos tielle tulee tilaa, se täyttyy pian uusilla autoilla. Eli jos joku jättää auton Itäkeskukseen parkkiin, sen tilalle ajaa Itäväylälle joku muu. Keskustaan suuntaavan liikenteen määrän määrittää liikenneväylien kapasiteetti, eli esim. se montako kaistaa Itäväylällä on ja miten valot vetävät Sörnäisissä.

Liityntäpysäköinti vähentää autoilua vain siinä tapauksessa että jokaista liityntäparkkipaikkaa vastaan otetaan keskustasta yksi paikka pois. Tämä taas ei liene kovin reilua keskustan asukkaita kohtaan tai ylipäätään todennäköistä – keskusta-alueelle kun on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana lisätty rutkasti pysäköintiä.

2. Maan arvo

Väännetäänpäs taas rautalankaa. Parkkilan kunta on suuressa viisaudessaan rakentanut juna-aseman ja sen viereen liityntäparkin 40:lle autolle. Junamatkustajien määrä nousee vähän yli neljälläkymmenellä.

Maa juna-aseman vieressä on kuitenkin erittäin kallista. Ja mitä lähempänä pysäkkiä kodit sijaitsevat, sitä suurempi on julkisen liikenteen kulkumuoto-osuus. Juna-aseman viereen kannattaakin rakentaa parkkipaikkojen sijaan asuntoja.

Jokainen auto parkkipaikalla vie noin 30m2 ja jos asukasta kohden on asuinneliöitä vaikkapa Helsingin keskiarvo 35m2, ei rakennusten tarvitse kummoisia torneja olla kun junamatkustajien määrä nousee jo selvästi yli neljänkymmenen.

Hyvä esimerkki löytyy Mäntsälästä. Valtio on suuressa viisaudessaan rakentanut juna-aseman oikoradan varteen. Ja Mäntsälän kunta on puolestaan päättänyt päällystää aseman viereen pysäköintialueen.

Mäntsälän asemanseudun kaltaisen arvokkaan maa-alan tuhlaamisen pysäköintiin pitäisi olla laitonta. Jos Mäntsälä haluaa ylipäätän juna-aseman, tulisi kilometrin säteellä olla kodit vähintään 10000:lle, mieluusti 20000:lle. Joukkoliikenne tarvitsee niitä joukkoja toimiakseen.

Mäntsälän aseman parkkialue on noin 8550 neliömetriä ja sille mahtuu noin 215 autoa, eli tilaa kuluu suurinpiirtein 40m2 per auto. Esim. Vallilan tehokkuudella samalle tontille syntyisi asunnot noin viidelle sadalle ja tehokkaampikin rakentaminen olisi täysin mahdollista. Mäntsälän verotulot nousisivat, asemanseudulle syntyisi palveluita ja junalle tulisi taatusti enemmän käyttäjiä kuin nykyisin.

3. Liityntäpysäköinnin hinta

Arvaan ensimmäisen vastaväitteen: ”No mutta voidaanhan autotkin laittaa kerroksittain! Rakennetaan parkkitalo!” Kyllä. Täysin mahdollista. Ja erittäin kallista. Muutama vuosi sitten Herttoniemeen oltiin rakentamassa liityntäparkkia parille sadalle autolle. Pysäköinnin hinnaksi saatiin noin 8€ per auto per päivä.

Jos tavoitteena on lisätä julkisen liikenteen käyttöä, on tämä varmaankin kaikkein kallein mahdollinen tapa. Julkista liikennettä tuetaan noin 50%:lla, eli euron pintaan per päivä. Liityntäpysäköinnin kautta saatu julkisen liikenteen lisäkäyttäjä vaatisi noin 400% subvention. Sille rahalle on parempaakin käyttöä.

4. Mittakaava

Liityntäpysäköinnin vaikutus Helsingin liikenteeseen on olematon. Tällä hetkellä liityntäpysäköintipaikkoja löytyy koko pääkaupunkiseudulta 5674 . Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on yhteensä 547075 autoa, töihin sukkuloivia autoja samalle alueelle on 110000. Liityntäparkit löytyvät siis noin prosentille. Vaikka liityntäpysäköinnin määrä moninkertaistettaisiin, ei niihin silti mahtuisi kuin murto-osa pääkaupunkiseudun kulkuneuvoista. Ja kuten edellä tuli todettua, niiden paikkojen rakentaminen on todella kallista ja kannattamatonta.

5. Milloin liityntäpysäköinti on hyvä vaihtoehto?

Jonkinlainen määrä liityntäpysäköintipaikkoja on kuitenkin perusteltua olla olemassa. Miten, millaisia ja mihin niitä sitten kannattaisi rakentaa?

Ensinnäkin niiden rakentaminen tulee jättää markkinoiden tehtäväksi. Markkinoita voidaan kehittää esim. toteuttamalla kaupunkisuunnitteluviraston pysäköintipolitiikkaraportista löytyviä toimintatapoja. Jos pysäköinti keskustassa olisi nykyistä kalliimpaa, muuttuisi parkkitalojen rakentaminen syrjemmälle vastaavasti kannattavammaksi. Ja ongelma korjaisi itse itsensä.

Ihan joka paikkaan ei voi myöskään melun ja pienhiukkaspäästöjen vuoksi rakentaa asuntoja. Tällaisia tontteja löytyy varmasti esim. Itäväylän varrelta kohtuullisen etäisyyden päässä metroasemista. Myös luovien ratkaisujen tulisi olla mahdollisia: esim. parkkihallin rakentaminen pariin alimpaan kerrokseen ja sen päälle asuntoja. Toivottavasti Helsingin parkkinormi taipuu tällaiseen.

Huomattavan paljon autopaikkoja kannattavampaa on polkupyöräpysäköinnin lisärakentaminen – muutaman kilometrin fillarimatkan päässä asuu kuitenkin suuri osa liityntäpysäköijistä. Polkupyöriä saadaan yhden parkkiruudun viemään tilaan toistakymmentä.

Tässä videossa on kuvia 10000 polkupyörän parkista Groningenissä. Yhdessä parkkilaitoksessa siis melkein tuplasti kulkuneuvoja koko pääkaupunkiseudun liityntäparkkeihin verrattuna.

Pähkinänkuoressa: julkista liikennettä kannattaa tukea tukemalla julkista liikennettä, ei rakentamalla parkkipaikkoja. Liityntäpysäköinti on kallis ja tehoton ratkaisu liikenneongelmiin.

pasilan pyöräparkista

Työmatkani Lahteen alkaa pyöräilyllä Pasilaan. Pyörän jättäminen säilytykseen asemalle on hankalaa sillä suurin osa pyörätelineistä on hylättyjen polkupyörien miehittämiä.

Miksei telineistä pidetä jatkuvasti huolta? Yksinkertainen metodi olisi esimerkiksi se, että kaikkiin parkissa oleviin fillareihin laitettaisiin ”poistotarra” ja 30 päivän kuluttua yhä paikalla olevat tarroitetut pyörät siirrettäisiin pois. Jo pari puhdistuskertaa vuodessa riittäisi siivoamaan hylätyt tsygät. Kustannus ei varmaankaan olisi kuin muutamia satoja euroja. Kuka mahtaa olla vastuussa asemasta? VR vai kaupunki?

Silmämääräisesti arvioiden suurin osa fillareista on hylättyjä.

Kuinka pitkään vastaavan tilan annettaisiin jatkua pysäköintipaikoilla? Jos esimerkiksi Kisahallin parkkiksella olisi 250 rekisteröimätöntä autonromua, jokin ratkaisu keksittäisiin varmaankin aika nopeasti.

(Hankin männä viikolla elämäni ensimmäiset nastarenkaat fillariini. Talvipyöräily ei olekaan täysin mahdotonta! Pito oli jopa yllättävän hyvä.)