Kaupunginhallitus 7.1.2015

Huhhahhei! Uusi vuosi ja vanhat kujeet! Ensimmäisen kokouksen isoja asioita ovat mm. Pasilan keskustakorttelin asemakaava, Olympiakylän suojelukaava, Koivusaaren osayleiskaava, Lapinlahden hätäkorjaukset ja liikkumisen kehittämisohjelma! ”Kevyt startti”. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 14.1.2015, Eläintarhan johtokunnan jäsenen ja puheenjohtajan valinta
2 V 14.1.2015, Nuorisolautakunnan jäsenen valinta
3 V 14.1.2015, Opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenen valinta
4 V 14.1.2015, Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen sekä sen toisen jaoston jäsenen ja puheenjohtajan valinta

ok. Anni Sinnemäen siirtyminen apulaiskaupunginjohtajaksi vapauttaa eläintarhan johtokunnan puheenjohtajan pestin hakuun. Muut muutokset demareiden ja Kokoomuksen.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 V 14.1.2015, Rakentamispalvelun (Staran) johtosäännön muuttaminen

ok. Esittelijä kertoo että:

Johtosääntömuutoksella on tarkoitus muuttaa viraston organisaatiota siten, että geopalvelu ja kaupunkitekniikan rakentaminen yhdistetään yhdeksi osastoksi. Osastojen yhdistymisen tavoitteena on parempien, kokonaisvaltaisempien ja kustannustehokkaampien rakentamisen palvelujen tuottaminen aiempaa taloudellisemmin. Osastojen yhdistyminen selkeyttää toimintoja ja parantaa rakentamispalvelun kokonaistuottavuutta. Synergiaetuja on saatavissa mm. tukitoimintojen ja hankintojen hoitamisessa sekä henkilöstöresurssien käytössä.

Kannatettavia tavoitteita ja esitys yksimielinen Teknisen palvelun lautakunnassa.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 14.1.2015, Keski-Pasilan keskustakorttelin asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12261, Pasilan keskustakortteli)

ok. Pasilan keskustakorttelin asemakaava, valtava projekti.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2015_Kanslia_2015-01-07_Khs_1_El_A89152C0-EEC2-4351-B9A8-DF3C47BACA38_Liite_pdf

2 V 14.1.2015, Käpylän Olympiakylän asemakaavan muuttaminen (nro 12121, Olympiakylä)

Olympiakylän aluetta suojellaan kaavalla. Hyvä, alue on upea yhtenäinen kokonaisuus, jolla on sekä historiallisia että rakennushistoriallisia arvoja. Ainahan näitä suojelukaavoja tehdessä miettii, onko jokainen käyttörakennus todellakin suojeltava sr-1 -merkinnällä, eikö sr-2 käytännössä samoilla selostuksilla riitä?

Ilmeisesti alkuperäinen havainnekuva. Taidetta suorastaan.

Ilmeisesti alkuperäinen havainnekuva. Taidetta suorastaan.

www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2015_Kanslia_2015-01-07_Khs_1_El_50DF548D-0557-4205-BE46-1E1E6A9968EC_Liite_pdf

3 V 14.1.2015, Suutarilan Siltalanpuiston alueen asemakaavan muuttaminen (nro 12243, Siltalanpuiston alue)

ok. Isohko täydennysrakentamiskohde Suutarilaan. Hyvältä näyttää. Uutta asuntokerrosalaa noin 36 000 neliömetriä.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2015_Kanslia_2015-01-07_Khs_1_El_C53024D1-A36D-47C9-9057-D49D89AC3C5A_Liite_pdf

4 V 14.1.2015, Koivusaaren osayleiskaavan hyväksyminen (nro 12180)

Koivusaaren osayleiskaava alkaa lähestyä päätöstä. Monta palasta, osin ideologisia valintoja ja monta ihan hienoakin juttua.

Koivusaaren osayleiskaava-alueen toteuttamisen arvioidaan aiheuttavan kaupungille noin 155-168 miljoonan euron kustannukset. Tuloiksi puolestaan arvioidaan 500-540€/kem2 -tasolla noin 220 miljoonaa euroa. Tällöin oltaisiin 52-65 miljoonaa euroa voitolla.

Tämä oletuksella että ns. ”Katajaharjun kantta”, eli Länsiväylän ylittävää betonikantta jolle on mahdollista rakentaa työpaikka- ja keskustatoimintoja, ei toteutettaisi. Tämä puolestaan maksaa arviolta 57 miljoonaa euroa, tuloja tulisi noin 6 miljoonaa ja lisäksi kaupunkikuvallisia hyötyjä alueen yhdistyessä.

Tuotoksi kokonaisuudessaan arvioidaan siis noin 1-14 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi arvioidaan että ”uudesta vesi- ja energiahuollosta sekä olemassa olevasta jätetäytöstä aiheutuu kustannuksia”. Suunnitelma vaikuttaa kuitenkin muuttuneen taloudellisesti järkevämmän oloiseen suuntaan viime vuodesta.

Lokakuussa kaavaa käsitellessään kaupunkisuunnittelulautakunta esitti että alueen jatkosuunnittelussa otetaan huomioon riittävät aluevaraukset palveluille, kuten kouluille ja myös lisääntyvän liikenteen haittoja minimoidaan. Mielestäni myös pyöräilyn ja jalankulun yhteyksiin tulisi kiinnittää jatkossa parempaa huomiota.

Pääpyöräväylän mahdolliset linjaukset naurattaisivat jos eivät itkettäisi.

Pääpyöräväylän mahdolliset linjaukset naurattaisivat jos eivät itkettäisi.


5 V 14.1.2015, Laajasalon Stansvikin alueen asemakaava (nro 11960, Stansvikin alue)

Kruununvuorenrannan rakentuessa läheisten viheralueiden virkistyskäyttö lisääntyy. Nyt valmistelussa olevassa kaavassa on monta osaa: on tarkoitus ennallistaa kartanon puisto ja kartanon kulttuurimaisema. Lisäksi suunnitelmassa on 29 kesämajapaikkaa, muutama (julkinen) rantasauna ja noin 100 viljelyspalstaa.

Suunnitelma on jo kertaalleen vuonna 2011 hyväksytty valtuustossa saakka, mutta hallinto-oikeus kumosi päätöksen valitusten johdosta. Perustelut olivat puutteelliset selvitykset asemakaava-aineistossa ja vuorovaikutuksen puute. Valtuusto oli siis tehnyt lainvastaisen päätöksen. Sattuuhan näitä, paremmissakin piireissä.
Liite-12_pdf__1_page___2_documents__2_total_pages_
Nyt sitten uusi yritys. Kaavaa on hiukan viilattu. Eteläisin pysäköintialue on poistettu ja pohjoisempaa palstaviljelyaluetta hiukan supistettu.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan virkaan ottamisen vahvistaminen

Annin terveys on todettu riittäväksi apulaiskaupunginjohtajan toimeen, joten vahvistamme virkaan ottamisen. Anni aloittaa 14.1.2015.

4 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan virantäyttöä koskevassa asiassa

ok. Laura Rädyn valinnasta valitettiin aikanaan. KHO on nyt siunannut Helsingin tavan valita apulaiskaupunginjohtajansa. Tämä sinällään mielenkiinnolla huomioitakoon.

Pääasiaratkaisussa korkein hallinto-oikeus katsoi hallinto-oikeuden tavoin, että valitus on hylättävä, koska apulaiskaupunginjohtajan valinnassa ei ole menetelty syrjivästi, päätös ei ole lainvastainen tai syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja kaupunginvaltuusto on voinut sille kuuluvan harkintavallan nojalla nimittää Rädyn virkaan. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että poliittisten näkökohtien huomioon ottaminen valtuuston päätöksenteossa ei sellaisenaan ole merkinnyt sitä, että kaupunginvaltuusto on päätöksenteossaan toiminut perustuslain 125 §:n 2 momentin vastaisesti ja käyttänyt harkintavaltaansa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on ollut käytettävissä.

5 Helen Oy:n hallituksen palkkiot
6 Helsingin Satama Oy:n hallituksen palkkiot

ok. Liikelaitosten muuttuessa osakeyhtiöiksi, myös niiden hallitusten asema ja hallituksen jäsenten tehtävä muuttuvat. Yhtiöiden hallituksiin on pyritty saamaan poliittisen edustuksen lisäksi myös täyspäisiä ”hallitusammattilaisia”. Tämän vuoksi palkkioperusteita on tarkoitus muuttaa. Hallituksen jäsenille maksetaan sekä vuosipalkkio että kokouspalkkiot.

Helenin hallituksen puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja jäsenille ehdotetaan maksettavaksi 600 euron suuruista kokouspalkkiota. Lisäksi ehdotetaan vuosipalkkiota, joka on puheenjohtajan osalta 9 000 euroa ja varapuheenjohtajan sekä jäsenten osalta 6 000 euroa.

Sataman hallituksen hallituksen puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja jäsenille ehdotetaan 400 euron suuruista kokouspalkkiota. Lisäksi ehdotetaan vuosipalkkiota, joka on puheenjohtajan osalta 6 000 euroa ja varapuheenjohtajan sekä jäsenten osalta 4 000 euroa.

Esittelijän mukaan: ”Ehdotukset valmistelleen nimitystoimikunnan esitykset perustuvat yhtiöiden toiminnan laatuun ja laajuuteen sekä hallituksen tehtävien vaativuuteen. Ehdotuksessa on otettu huomioon kunnallisten yhtiöiden (Kuntarahoitus Oyj, Vantaan Energia Oy) ja Kevan sekä vastaavien yksityisten yhtiöiden palkkiokäytännöistä tehty vertailu.”

7 Helsingin kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelma

ok. Erinomaista suorastaan. Helsingissä syntyy vuosittain noin 800 000m3 pilaantumatonta ylijäämämaata, jota ei ole hyödynnetty. Kokonaisuutena tästä on syntynyt noin 25 miljoonan euron kustannukset vuosittain, josta kaupungin osuus on noin 15 miljoonaa. Kehittämisohjelman lupaillaan säästävän 5-10 miljoonaa euroa yleisten alueiden rakentamisen vuotuisista kustannuksista.

Ohjelman tiivistelmä löytyy täältä.

8 Suomenkielisen työväenopiston johtokunnan virkamatka Lontooseen, Englantiin 11.-14.3.2015

ok. Tutustuvat paikalliseen aikuiskoulutukseen.

9 Oikeudenkäynti viransijaisen valintaa koskevassa asiassa

ok. Olemme sitä mieltä että kaupunginvaltuusto on toiminut oikein ja sääntöjen mukaisesti ja että kunnallisvalitus on hylättävä. Kovasti on samanhenkinen juttu kuin KJ4…

10 Harmaan talouden torjunnan ajankohtaiskatsaus

ok. Verohallinnon muutosten vuoksi aiemman käytännön mukainen seulontaraportti ei ole enää vertailukelpoinen eikä sellaista enää tehdä. Hyviä uutisia ovat joulukuun alussa avattu verovelkarekisteri, joka parantaa tietojen tarkistusmahdollisuuksia sekä heinäkuussa voimaan astunut rakentamisen tiedonantovelvollisuus.

11 Kaupunginvaltuuston 10.12.2014 tekemien päätösten täytäntöönpanon täydentäminen

ok. Kaupunginvaltuuston pöytäkirjasta oli ilmeisesti unohtunut toivomusponsi?

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Ulkovalaistusyksikön päällikön toimen muuttaminen ulkovalaistustoimiston toimistopäällikön viraksi

ok. Helenin yhtiöittämisen yhteydessä ulkovalaistus siirtyi Rakennusvirastoon. Nyt sitä sitten käytännössä järjestellään.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Lapinlahden sairaalan säilyttävien toimenpiteiden hankesuunnitelma (os. Lapinlahdentie 6)

Lapinlahtea ehdotetaan remontoitavaksi 6,85 miljoonalla eurolla. Tämä on vain ylläpitävää korjausta eikä ”korjauksilla rakennusten sisäilmaolosuhteita ei kuitenkaan saada terveellisiksi ja turvalliseksi”. Jasmin kirjoitti blogillaan että ”näillä korjauksilla vältetään se, ettei vesi tule sisään ja rakennus tuhoudu korjauskelvottomaksi”. Esittelijän mukaan toimenpiteillä on kiire.

Tarvittavaa summaa ei ole investointisuunnitelmassa. Kiinteistölautakunta on joulukuun viimeisessä kokouksessaan ehdottanut että kaupunginhallitus myöntäisi

”TA-alakohdasta 8 02 02 04 Muut tilakeskuksen korjaushankkeet käyttämättä jäävät korjausrakentamismäärärahat 7 900 000 euroa esitetään siirrettäväksi vuonna 2015 TA-alakohtaan 8 02 02 04 Muut tilakeskuksen korjaushankkeet. Määrärahaa jää käyttämättä, koska Työterveyskeskuksen toimitalon vesikaton ja julkisivujen peruskorjaus ei valmistu suunnitellussa aikataulussa. Töölön kirjaston peruskorjauksen ja Seurasaaren kunnallistekniikan rakentamisen aloitukset ovat siirtyneet talousarviossa ilmoitetusta. Lisäksi käyttämättä jäävästä määrärahasta esitetään siirrettäväksi ylitysoikeutena 3 000 000 euroa Lapinlahden sairaalan säilyttävät toimenpiteet-hankkeelle ja 2 000 000 euroa Kokoelmakeskuksen hyllytyksen rakentaminen-hankkeelle vuonna 2015. Edellä mainitut hankkeet ovat selvinneet vasta talousarvion käsittelyn jälkeen.”

Rahan kokonaismäärä ei kuitenkaan maagisesti lisäänny.

2 Kulosaaren korttelin 42014 tontin 7 rakennuskiellon pidentäminen (nro 12326)
3 Laajasalon Repossaaren rakennuskiellon pidentäminen (nro 12323)
4 Ulkosaarten Rysäkarin rakennuskiellon pidentäminen (nro 12324)

ok. Rakennuskieltoja jatketaan aina pari vuotta kerrallaan.

5 Valtuutettu Sami Muttilaisen toivomusponsi jalkakäytävän rakentamiseksi Salotielle

ok. Esittelijä vastaa että ”Suunnitteluohjeiden mukaan pientaloalueiden vähäliikenteisille tonttikaduille, joiden varressa on maankäyttöä vähän (alle 5 000 kerrosneliömetriä), ei yleensä rakenneta erillistä jalkakäytävää.” Lisäksi kadulla ei ole tapahtunut onnettomuuksia vuoden 1991 jälkeen.

6 Valtuutettu Sami Muttilaisen toivomusponsi Rintamasotilaantien jalkakäytävän jatkamisesta liikuntapuistoon

ok. Esittelijä vastaa että ”Takalantie on päättyvä katu, jonka päästä on jalankulku- ja pyöräily-yhteys liikuntapuistoon. Kaavamuutoksen yhteydessä kadulle ei osoiteta uutta asumista eikä kadun jatkamista, joten sen toiminta säilyy ennallaan. Katualueen leveys asemakaavassa on noin 11,5 metriä. Itse katu tullaan päällystämään ja kaventamaan 4,5 metriä leveäksi. Autojen pääsy liikuntapuistoon on estetty ajoesteellä”

7 Valtuutettu Sari Mäkimattilan toivomusponsi lähipalveluiden varmistamiseksi Pohjois-Haagan itä-osan uusille asukkaille

ok. Esittelijä toteaa että väestömäärän lisäys on ”suhteellisen pieni” (Vain Helsingissä 1500-2000 asukasta on vähän. toim.huom.), joten olemassa oleva palveluverkko pääosin riittää ja lisää mm. päiväkotipaikkoja hankitaan tarvittaessa.
8 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelman hyväksyminen

ok. Iso iso asia. Tämä ohjelma tulee ohjaamaan tulevien toimenpideohjelmien valmistelua. Kuulostaa monimutkaiselta – ja sitä se onkin – mutta itse ohjelma näyttää hyvältä.

Päätasollaan se vastaa siihen haasteeseen minkä Helsingin kasvu aiheuttaa. Ilman ohjaavaa liikennepolitiikkaa erityisesti Helsingin niemi ruuhkautuu tyystin. Ja tämä ei ole kenenkään etu, ei kävelijän, pyöräilijän eikä autoilijan. Esittelijä toteaa hyvin:

”Tiivis kaupunkirakenne vaatii tehokkaan liikennejärjestelmän, joka pystyy liikuttamaan mahdollisimman paljon ihmisiä ja tavaroita mahdollisimman pienessä tilassa. Henkilöautolla on tärkeä rooli myös kaupungissa, mutta henkilöautoilun toimivuus suurkaupungissa edellyttää, että useimmat valitsevat jonkin toisen kulkutavan. Kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen panostaminen on myös henkilöautoilun ja elinkeinoelämän kuljetusten toimivuudelle välttämätöntä.”

Liikkumisen kehittämisohjelma kytkeytyy vahvasti myös käynnissä olevaan yleiskaavatyöhön ja sen tavoitteisiin.

Lukekaa koko ohjelma! Jos tämä ohjelma lähivuosina ja lähivuosikymmeninä lihallistuu niin Helsingistä tulee paljon parempi kaupunki! Ohjelma on linjassa myös valtuustostrategian tavoitteiden kanssa.

Lähinnä tässä mietityttää miksi päätösesityksen mukaan ohjelman linjaukset tulevat vain ”ohjeellisina noudatettaviksi tulevien liikennesuunnittelua ohjaavien toimenpideohjelmien valmistelussa”. Eikö niitä voisi ryhtyä noudattamaan jo ihan liikennesuunnittelussakin?

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta

ok.

Veturitie ja IKEA

Tiistain kaupunkisuunnittelulautakunnassa oli kaksi käsittelyssä hanketta, joiden kokonaiskustannus on lähes 250 miljoonaa: Itäkeskuksen+Mellunmäen risteykset sekä Veturitie tunneleineen. Lisäksi toki Veturitiekin oikeastaan ”vaatii” myös tunnelin Tuusulanväylältä, joka maksanee sitten ainakin pari sataa miljoonaa lisää… Vain kaksi autoiluhanketta siis maksavat enemmän kuin koko kymmenen vuoden pyöräilynedistämisohjelma yhteensä tai kolme keskustakirjastoa.

On aivan mahdoton ajatus että ko. hankkeet etenisivät tänä keväänä ennen kuin syksyllä neuvoteltava 10-vuotinen investointisuunnitelma valmistuu. Tämän kokoluokan hankkeet kuuluvat ehdottomasti valtuustostrategiaan limittyvään investointisuunnitelmaan ja niitä on verrattava muihin isoihin investointeihin. Liikennesuunnittelulla on takataskussaan erilaisia (auto)liikennehankkeita haluttaessa vaikka kahdellakymmenellä miljardilla – se vastaa nyt sovittua investointiraamia 45:ksi vuodeksi. Olen ymmärtänyt että myös muutakin kuin tunneleita ja siltoja pitäisi kaupunkiimme rakentaa. Tarvitaan valintoja. Ehkäpä se investointikatto olikin hyvä ajatus. Ainakin se pakottaa meidät poliitikot priorisoimaan – kaikkea ei voi saada.

Kyse ei ole kuitenkaan vain käsittelyssä olevista hankkeista ja niiden toteuttamisjärjestyksestä, vaan myös siitä millaisia suunnitelmia liikennesuunnittelusta meidän poliitikkojen pöydälle tulee. Esim. Veturitie tunneleineen on aivan absurdin kallis ja edustaa menneiden vuosikymmenten suunnittelufilosofiaa. Kaupunkia se ei ole.

Ongelman ydin on siinä että liikennesuunnittelijat suuunnittelevat ”vain liikennettä” eikä heidän tarvitse välittää rakentamiskustannuksista tai esim. liittymien viemän maan vaihtoehtoiskustannuksista. Se on sitten poliitikkojen ongelma. Meidän tulee saada vaihtoehtoisia skenaarioita, joissa esim. Itiksen liittymään piirrettäisiin vaikkapa 10m€, 40m€ ja 80m€ -skenaariot. Sitten nähtäisiin, mikä on se lisäsatsauksella saatava palvelutason lisäys. Kannattaako 70m€ tuhrata yhteen liittymään jos ainoa hyöty on väliaikainen liikenteen sujuvoituminen yhdessä pisteessä? Riittäisikö 20m€ muutos? Tarvitaanko monitasoliittymää ylipäätään?

Vaihtoehtoja aina on vaikka suunnitelmat absoluuttisina totuuksina usein näyttäytyvätkin. Hyvä esimerkki oli Koivusaari, joka olisi voitu toteuttaa ”bulevardisoimalla” Länsiväylä ja toteuttaa ilman erittäin kallista kansirakennetta ja monitasoliittymää. Suunnittelemalla fiksummin uuden asuinalueen rakentaminen olisi ollut kaupungille kannattavaa.

Ehkä liikennesuunnittelijoiden pitäisi ottaa oppia Ingvar Kampradin putiikista: IKEA mainostaa suunnittelevansa hintalapun ensin. Miksei liikennettä voisi suunnitella samaan tapaan?

kaupunginmuseo sanoo ei

Jokunen viikko sitten kaupunkisuunnittelulautakunta päätti eteläisten kaupunginosien joukkoliikennesuunnitelmasta. Ihan asiallisesta esittelytekstistä pomppasi silmiini kaupunginmuseon Huvilakadun ratikkalinjauksesta antama kommentti:

”Raitiovaunulinjan rakentaminen kapeahkolle Huvilakadulle toisi tullessaan kadun kokonaisilmeettä oleellisesti muuttavia elementtejä kuten ajolangat tolppineen, kiinnityksineen rakennuksiin yms. Joten kaupunginmuseo ei voi puoltaa raitiovaunulinjaa Huvilakadulle.”

En tietenkään ole kaupunginmuseon veroinen kaupunkihistorian asiantuntija, mutta lausunto on tavallaan huvittava, jos ottaa huomioon että Huvilakatua risteävällä Tehtaankadulla alkoi sähköistetty raitioliikennöinti jo vuonna 1908. Ja suurin osa Huvilakadusta rakennettiin vasta sen jälkeen.

I.K. Inhan kuva Tehtaankadun ja Kapteeninkadun risteyksestä

Sen sijaan minua häiritsee eräs kaupunkikuvallinen elementti, jota Huvilakadulla ei ollut vielä rakentamisaikoihin. Ensimmäiselle oikein arvanneelle tikku silmään! Viiden pisteen vihje: maamme ensimmäisen ajokortin sai helsinkiläinen liikemies Yrjö Weilin vuonna 1907.

Vastaus: Vanhoissa valokuvissa kadun varteen pysäköidyt autot huutavat poissaolollaan.

Tänään Hesari kertoi Laajasalon moottorikadun muuttamisesta kaupunkibulevardiksi:

Laajasalon päätie, Laajasalontie, on sata metriä leveässä kuilussa kulkeva, ruma ja rutosti tilaa vievä moottorikatu.

Nelikaistaista tietä reunustavat hylätyltä näyttävät ryteiköt. Autoja kulkee harvakseltaan.

Se on moottoritie, joka on irrotettu moottoritieverkosta.

Laajasalossa saatetaan ryhtyä kokeilemaan ideaa moottoritien muuttamiseksi bulevardiksi.

Se tarkoittaisi, että kaistoja kavennettaisiin, autojen nopeudet rajoitettaisiin neljäänkymppiin ja nykyisten ryteikköjen tilalle rakennettaisiin taloja.

”Vertauskohtana voisi käyttää vaikka Mäkelänkatua”, bulevardi-ideasta innostunut yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen kuvailee.

Erinomaista! Juuri näin! Kaupunkibulevardit ovat tulevaisuutta! Tiiviimpää kaupunkimaista kaupunkia ihmisten ehdoilla. Laajasalontiellä kulkee päivittäin vain 11 200 autoa, joten ne kyllä mahtuvatkin kapeammallekin väylälle.

Mutta sitten aamukahvit lensivät ulos nenän kautta luettuani Kaupunginmuseon edustajan kommentin:

Sanansa voi olla sanottavana myös museoviranomaisilla.

Kaupunginmuseon kulttuuriympäristöstä vastaava päällikkö Anne Mäkinen vertaa Laajasalon moottorikatua toiseen autoiluhuuman muotokuvaan, Makkarataloon.

”Ilman muuta sillä on historiallista arvoa.”

Nyt kyllä kerrassaan. Aivot sulaa. Että ”ilman muuta” ”historiallista arvoa”. Oikeesti. Niinku sillai ihan oikeesti.

Ihailkaa Laajasalontien ainutkertaisia historiallisia arvoja.

Makkarataloja ramppeineen löytyy tästä maasta vain yksi, sen sijaan metsän keskelle rakennettua motaria löytyy satoja kilometrejä. Spot the difference? Laajasalon moottorikatu ei ole millään tavalla ainutlaatuista tai ainutkertaista ”kulttuuriympäristöä”.

Kolmas esimerkki tuli äskettäin vastaan ”Itä-Pasila iskuun!” -ryhmän Facebook-sivuilla. Olivat miettineet mahdollisuuksia ”pimpata” Itä-Pasilaa vähän modernimpaan kuosiin kansainvälisten esimerkkien mukaisesti. Vastaus oli kuitenkin tyly:

Väriä Itä-Pasilaankin? Asukastilaisuudessa tuli ilmi, että kaupunki ei salli julkisivuremonttien yhteyteen esimerkiksi kirkkaampia värejä talojen julkisivuissa vaan sävyjen tulee olla lähellä alkuperäistä.

Mielestäni rakennusten on voitava elää ajassaan. Värityksen palauttaminen alkuperäiseksi ei edes luulisi olevan mahdotonta, jos 2050-luvulla betonibrutalismi nouseekin jälleen arvoon arvaamattomaan.

Onko todella niin että kun 60-80 -lukujen huumassa tässä maassa voitiin tuhota mikä tahansa arvorakennus, niin nykyisin ei saisi tehdä enää mitään muutoksia? Onko maamme vain valtaisa ulkomuseo? Toivottavasti sinällään arvokasta työtä tekevä kaupunginmuseo löytää tulevaisuudessa myös hiukan positiivisemman asenteen. Aina ei kannata huutaa sutta.

Pyöräparkit kuntoon!

Lähetin oheisen tekstin viime viikolla HS:n mielipidepalstalle, mutta ilmeisesti eivät sitten julkaise. EDIT: Julkaisivat tänään 29.6.! Hyvää kannattaa odottaa!

Blogin lukijat varmaankin huomaavat, että olen kirjoittanut aiheesta aiemminkin.


Pyöräparkit kuntoon!

Käytän säännöllisesti työmatkoillani Pasilan rautatieaseman pyöräparkkia. Fillarilla kun suhauttaa todella kätevästi junalle. Loppusyksystä huomasin Asemasillan pyörätelineiden olevan jatkuvasti täynnä, vaikka aktiivisten pyöräilijöiden määrä marraskuussa ei ole kovin kummoinen.

Suuri osa pyöristä vaikuttaa hylätyltä, yleisilme on ankea ja aktiivipyöräilijät joutuvat kiinnittämään fillarinsa sinne sun tänne mihin vain kiinni saavat.

Otin joulukuussa yhteyttä VR:n asiakaspalveluun, josta sain kuulla, että vaikka asema onkin VR:n, niin pyöräparkkien ylläpidosta vastaa Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Tosin HKR tulee kuulemma siivoamaan telineitä vasta kun VR lähettää virka-apupyynnön rakennusvirastolle. VR:n asiakaspalvelun mukaan Pasilan pyöräparkkia koskeva virka-apupyyntö lähetettiin rakennusvirastolle 14.12.2010.

Maaliskuussa 2011 mitään ei ollut tapahtunut, joten soitin tällä kertaa suoraan rakennusvirastoon. Siellä pyöräparkkien huono kunto tunnustettiin ja luvattiin hoitaa asia kuntoon.

Ainakin vielä tänään (22.6.) parkki oli täsmälleen samassa kuosissa kuin vuosi sitten. Mikä mättää?

Koko rakenne virka-apupyyntöineen on turhan monimutkainen ja byrokraattinen. VR:n ja HKR:n tulisikin sopia että virka-apupyyntö on jatkuvasti voimassa ja että HKR vastaa liityntäpyöräparkkien ylläpidosta säännöllisesti.

Pyöräilyn osuuden kasvua työmatkaliikenteestä Helsingissä voi toivoa monestakin syystä; ruuhkien helpottumista ja päästöjen vähenemistä tuskin kukaan vastustaa. Asialliset liityntäparkit ovat tärkeä osa työmatkapyöräilyn houkuttelevuutta. Toivottavasti rakennusvirasto hoitaakin pysäköinnin kuntoon ennen pyöräilykauden päättymistä.

Kuinka kauan henkilöautoille tarkoitettu liityntäpysäköintipaikka jäisi vaille siivousta, jos suuri osa autoista olisi hylättyjä?

pasilan pyöräparkista

Työmatkani Lahteen alkaa pyöräilyllä Pasilaan. Pyörän jättäminen säilytykseen asemalle on hankalaa sillä suurin osa pyörätelineistä on hylättyjen polkupyörien miehittämiä.

Miksei telineistä pidetä jatkuvasti huolta? Yksinkertainen metodi olisi esimerkiksi se, että kaikkiin parkissa oleviin fillareihin laitettaisiin ”poistotarra” ja 30 päivän kuluttua yhä paikalla olevat tarroitetut pyörät siirrettäisiin pois. Jo pari puhdistuskertaa vuodessa riittäisi siivoamaan hylätyt tsygät. Kustannus ei varmaankaan olisi kuin muutamia satoja euroja. Kuka mahtaa olla vastuussa asemasta? VR vai kaupunki?

Silmämääräisesti arvioiden suurin osa fillareista on hylättyjä.

Kuinka pitkään vastaavan tilan annettaisiin jatkua pysäköintipaikoilla? Jos esimerkiksi Kisahallin parkkiksella olisi 250 rekisteröimätöntä autonromua, jokin ratkaisu keksittäisiin varmaankin aika nopeasti.

(Hankin männä viikolla elämäni ensimmäiset nastarenkaat fillariini. Talvipyöräily ei olekaan täysin mahdotonta! Pito oli jopa yllättävän hyvä.)