pormestarimalli

Kaupunginhallitus 6.6.2015

06/06/2016 : Hannu Oskala Kommentoi

Tänään huikea kaupunginhallituksen kokous. Listan asiat selviä, mutta päätökset silti isoja, historian siivet havisevat kun kaupunginhallitus hyväksyy esityksen uudesta johtamisjärjestelmästä (pormestarimalli!), tuoreen asumisen ja maankäytön ohjelman sekä Raide-Jokerin hankesuunnitelman.

Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 22.6.2016, Helsingin kaupungin vuoden 2015 tilinpäätöksen hyväksyminen

ok.

”Vuosi 2015 oli Helsingin kaupungin taloudessa talousarviossa odotettua myönteisempi. Kaupungin toimintakate toteutui talousarvion mukaisesti, ja verotulot sekä valtionosuudet kasvoivat talousarviossa ennakoitua enemmän. Korkomenot toteutuivat talousarviota pienempinä. Siten vuosikate toteutui 114 miljoonaa euroa talousarviota parempana.

Verotulot toteutuivat 54 miljoonaa euroa talousarviota korkeampina ja vuoteen 2014 nähden verotuloja kertyi 3,9 prosenttia enemmän. Kunnallisveroja kertyi 1,9 prosenttia vuotta 2014 enemmän. Yhteisöveroja kertyi 20,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Valtionosuuksia kertyi järjestelmäuudistuksen myötä 29 miljoonaa euroa talousarviossa ennakoitua enemmän.

2 V 22.6.2016, Johtamisjärjestelmän uudistaminen ja hallintosäännön johtamisjärjestelmää koskevien osien hyväksyminen

ok. Valtuustostrategianeuvotteluissa sovittiin että Helsingin johtamisjärjestelmä uudistetaan. Nyt, kolme ja puoli vuotta myöhemmin ollaan toimeenpanopäätöksen äärellä.

Keskeisimmät muutokset ovat siirtyminen ns. pormestarimalliin, jossa poliittinen päätöksenteko ja virkamiesvalmistelu erotetaan selvästi toisistaan ja hallintorakenteen uudistus.

Helsingissä siirrytään muutoksen myötä toimialamalliin, jossa toiminnot organisoidaan keskushallintoon ja neljälle toimialalle: kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, kaupunkiympäristön toimiala, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala sekä sosiaali- ja terveystoimiala. Näistähän yksi vielä todennäköisesti siirtyy maakunnan vastuulle 2019.

Henkilökohtaisesti olen erityisen tyytyväinen siihen että ns. kaupunkiympäristön toimiala, joka on nykyisin kahden eri apulaiskaupunginjohtajan alaisuudessa hajallaan yhdeksässä lautakunnassa, 10 virastossa ja yhdessä liikelaitoksessa, kasataan kokonaisuudeksi, jossa on vain yksi lautakunta, kaupunkiympäristön lautakunta, sekä kaksi jaostoa, ympäristö- ja lupajaosto ja rakennusten ja yleisten alueiden jaosto. HKL ja pelastuslaitos säilyvät erillään. Tämän pitäisi poistaa monia kaupungin kehittämisen pullonkauloja.

Myös kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala etenee hyvään suuntaan. Toivon mukaan kulttuuripolitiikkakin mahdollistuu Helsingissä pitkästä aikaa.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 V 15.6.2016, Raide-Jokerin hankesuunnitelman hyväksyminen

ok. Upeaa. Raide-jokerin hankesuunnitelma etenee valtuuston päätettäväksi. Hankkeen kokonaisukustannusarvio noin 275 miljoonaa euroa, josta Helsingin osuus on noin. 124 miljoonaa. Valtio osallistuu 84 miljoonalla. Tämän lisäksi kustannuksia syntyy vielä kalustosta ja varikoista.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 15.6.2016, Länsisataman tonttien 20808/5, 20810/3, 20811/2 ja 3, korttelin 20812, korttelin 20262 osan sekä katualueiden ja satama-alueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12173, Jätkäsaaren talletusvarasto Bunkkeri ja naapurikorttelit)

ok. Bunkkerin ja lähialueiden kaavan päivitys valtuustoon.

2 V 15.6.2016, Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

Viikon kolmas iso asia – asuntorakentamisen isot linjat tulevalle valtuustokaudelle. Varmaa jo lautakuntakäsittelyn jälkeen oli että ainakin asuntotuotantotavoite nousee merkittävästi edellisestä. Yksityiskohdat tarkentuivat neuvotteluissa sunnuntaina ja lopputulos on julkinen kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen.

KAUPUNGINJOHTAJA

5 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle projektialueiden katurakentamiseen
6 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle projektialueiden puistorakentamiseen
7 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Vuosaaren entisen kaatopaikan kunnostustöihin ja Myllypuron entisen kaatopaikan maisemointitöihin

ok. 49,1 miljoonaa euroa katurakentamiseen, 2,66 miljoonaa puistorakentamiseen (ja lisäksi 2,9 miljoonaa ylitysoikeuksia viime vuodelta) sekä nelisen miljoonaan Vuosaaren ja Myllypuron entisten kaatopaikkojen maisemointeihin.

8 Määrärahan myöntäminen kaupunginkanslialle Vuosaaren Urheilutalo Oy:n autopaikkojen siirtämiseen Mosaiikkitorin pysäköintilaitokseen liittyviin järjestelyihin

ok. Vuosaaren Urheilutalo Oy:n autopaikat siirretään Mosaiikkitorin Pysäköintilaitokseen, muutostöiden kustannus 174 000 euroa.

Jonkinlaisessa markkinataloudessa pysäköijät varmaankin itse maksaisivat nämä kustannukset, mutta nyt omalla autolla urheilemaan tulevia tuetaan lisäksi vielä 65000 eurolla vuosittain:

”Lisäksi sopimuksen mukaan Vuosaaren Urheilutalo Oy:lle korvataan uusien vastikekustannuksien (uusien laitospaikkojen vastikekustannusten ja nykyisten maantasopaikkojen ylläpitokustannusten erotus) alkaen vuodesta 2017 vuoteen 2030 asti vuosittaisena arviolta 65 000 euron suuruisena avustuksena.”

SIVISTYSTOIMI

1 Helsingin kaupungin liittyminen Sponsorointi & Tapahtumamarkkinointi ry:n jäseneksi

ok. Taidemuseo haluaa liittyä tällaisen verkoston jäseneksi. Perusteluna: ”Taidemuseolle jäsenyys on tärkeää verkostoitumisen, taidemuseon oman varainhankinnan ja tapahtumamarkkinoinnin kehittämisen sekä ammattitaidon ylläpitämisen kannalta.”

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Munkkivuoren ala-asteen peruskorjauksen hankesuunnitelma

ok. 9,2 miljoonaa euroa.

2 Lausunto ympäristöministeriölle ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) koskevien säädösten uudistamisesta

EU-direktiivimuutoksen vaatimia muutoksia Suomen lainsäädäntöön.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Selvitys sosiaaliasiamiesten toiminnasta vuodelta 2015

ok. 2013 ja 2014 sosiaaliasiamiesten toiminnan osalta ongelma oli henkilöstön määrä – mm. vain toinen vakansseista täytettynä. Nyt vaikuttaa siltä että asia on korjaantunut.

ILTAKOULUT

Kolme isoa iltakoulua: strategian seuranta, sote-uudistuksen tilannekatsaus (olisi mukava kuulla joskus jotain muutakin kuin mitä lehdistä saa lukea) ja ehkäpä mielenkiintoisimpana iltakoulu koulujen alueellisesta eriytymisestä.

9 Iltakouluasia: Strategiaohjelman 2013–2016 seuranta
10 Iltakouluasia: Sote- ja aluehallintouudistuksen tilannekatsaus
2 Iltakouluasia: Koulujen alueellinen eriytyminen

Kaupunginhallitus 17.11.2014

16/11/2014 : Hannu Oskala 3 kommenttia

Ensi maanantaina lukuisia asioita pöydältä ja monta uutta, mm. apulaiskaupunginjohtajan valinta on etenemässä kohti valtuustoa. Itselleni ehkä mielenkiintoisin on Kulttuuritoimen selvitysryhmän raportti siitä, miten kulttuurialan hallintoa ehkä pitäisi jumpata uuteen uskoon. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

3 Oikaisuvaatimusasia: Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi

ok. Malmin lentäjät ovat tehneet neljä oikaisuvaatimusta Valtion ja Helsingin seudun suurten kuntien infrasopimuksesta, jonka nojalla valtio siirtää toimintonsa pois Malmin kentältä ja se vapautuu asuntotuotannolle jo lähivuosina. Päätämme hylätä oikaisuvaatimukset.

1 V 26.11.2014, Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan virkaan ottaminen

ok. Syksyn ehkä mielenkiintoisin henkilövalinta etenee – kaupunkisuunnittelusta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan valinta tehtäneen 26.11. valtuustossa. Ehdokkaiksi ovat tähän mennessä ilmoittautuneet sosialidemokraattien Hannu Penttilä, joka on hoitanut tointa viimeiset seitsemän vuotta ja meidän ehdokkaamme Anni Sinnemäki.
Me Helsingin Vihreät olemme johdonmukaisesti ajaneet koko 2000-luvun ajan Helsinkiin toimintatapaa, jossa kunnallisvaalien tulos näkyisi myös kaupungin johdossa. Puhumme mieluusti ”pormestarimallista”, joka on käytössä mm. Tampereella. Tähän suuntaan ollaankin erittäin todennäköisesti menossa, sillä sosiaalidemokraatteja lukuunottamatta kaikki valtuustoryhmät pitivät hyvänä ajatusta, että nyt valittavan apulaiskaupunginjohtajan pesti rajataan seuraavan valtuustokauden alkuun, jolloin uusi järjestelmä voisi aloittaa.

Meitä Vihreitä nykyinen tilanne, jossa kaupungissamme on kaksi Kokoomuksen johtajaa (kaupunginjohtaja Pajunen, Sote Sutinen) ja kaksi sosialidemokraattien apulaiskaupunginjohtajaa (Kaj Penttilä, Stj Viljanen), on kismittänyt paljon, sillä olemme olleet vuosina 2000-2004 ja 2009- sosialidemokraatteja suurempi ryhmä valtuustossa. Olisi itsestäänselvästi demokraattisempaa että meillä olisi kaksi apulaiskaupunginjohtajaa nykyisen yhden sijaan. On myös selvää, että jos häviämme vaalit 2017 demareille, tilanne kääntyisi taas päinvastaiseksi. Valinnan tulisi tapahtua avoimesti vaaleissa, ei kabineteissa kähmien.

Tällä hetkellä kaupunginhallituksen ”johtamisen jaosto” käy läpi vaihtoehtoja siitä, kuinka koko Helsingin hallinto 2017 järjestettäisiin. Uudistuksen ei pidä rajautua vain ylimmän johdon valintatapaan, vaan olla koko hallintotapaa uudistava. Lopputuloksena toivottavasti tehokkaampi, demokraattisempi ja sujuvampi kaupunki.

2 V 26.11.2014, Luottamushenkilöiden palkkiosäännön muuttaminen

ok. Kaupunginhallituksen jaostojen puheenjohtajille ei ole ollut aiemmin määritelty vuosipalkkiota. Tämä johtui pitkälti siitä että aiemmin tärkeimmän, eli konsernijaoston puheenjohtaja, toimi samalla kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Nyt näille pj-pesteille ehdotetaan omaa vuosikorvausta, noin 7000 euroa.

3 V 26.11.2014, Innovaatiorahaston sääntöjen muutos

OK! Mahtavaa Erkki! Toisinaan aloitteista seuraakin jotain! Toveri Perälä teki viime vuonna aloitteen kaupunkimme ”innovaatiorahaston sääntöjen tarkistamisesta” siten että säännöt sallisivat myös sosiaalisten innovaatioiden, joilla ei ole suoraa elinkeinovaatimusta, tukemisen. Viime keväänä vastaus aloitteeseen oli nihkeähkö, joten palautimme sen kaupunginhallituksessa vasemmistoliiton, rkp:n ja osan demareita tuella. Nyt sääntöjä on sitten valmisteltu ja saamme viedä valtuustoon esityksen, jonka sisältö kuuluu seuraavasti:

”Kaupunginvaltuusto päättää muuttaa innovaatiorahaston sääntöjen 3 §n seuraavaan muotoon: ”Rahaston varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien tulevaisuuden elinkeinoperustaa ja osaamisperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.”

Hyvä Erkki!

ALOITTEET

Sitten aloitteisiin, jotka jätettiin viime viikolla pöydälle. Ne löytyvät tästä taulukosta.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 26.11.2014 Satama-alueiden vuokrausperusteet (Katajanokka, Eteläsatama, Länsisatama, Hernesaari ym.)

ok. Kilpailuneutraliteettilainsäädännön vaatimusten mukaisesti Helsinki yhtiöittää Satamansa. Tästä seuraa se että liikelaitoksena toimivan Sataman käyttämät alueet täytyy vuokrata Satama Oy:lle.

Vuokrasopimuksiin sisältyy alueita, joiden osalta vuokrasopimukset voidaan irtisanoa sitä mukaa kun niille osoitetaan kaavoituksella jotain muuta käyttöä. Näitä on mm. Guggenheimille varattu tontti Etelä-Satamassa. Lisäksi vuokrataan vesialueita – tämä tarkoittaa siis laivareittejä.

2 V 26.11.2014, Jätkäsaaren Saukonlaiturin länsiosan asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12270, Saukonlaituri länsi)

ok. Jätkäsaaren kaavoitus etenee. Nyt Saukonlaiturin länsiosan kaava. Itäosan valtuusto hyväksyi 2013.

Talous- ja suunnittelukeskus ja Kiinteistövirasto ovat, varsin perustellusti, huomauttaneet kaavassa olevan kanavan toteuttamiskustannuksista. Kanavan toteuttamiskustannukset eivät mahdu investointikaton puitteisiin ja vähentävät kaupungin saamia tuloja. Tuo kanava tulee maksamaan kymmeniä miljoonia euroja. Itsekin kyllä kyseenalaistan kanavan tarpeellisuuden kun vieressä on muutamien kymmenien metrien pääss merta, joka lienee varsin riittoisa ”vesielementti” asuinalueelle.
Esittelijä perustelee ratkaisua sillä että

”Kanavattomalla ratkaisulla poikettaisiin kuitenkin merkittävästi niistä keskeisistä periaatteista, jotka on hyväksytty Jätkäsaaren osayleiskaavassa, minkä vuoksi tarkistettuunkin asemakaavaehdotukseen on edelleen sisällytetty
kanava siten sijainniltaan muutettuna, että perustamisolosuhteiltaan heikoimmat ja eniten kustannuksia aiheuttavat alueet on väistetty.”

Eli kustannuksia on ilmeisesti saatu hieman alaspäin. Pohjaongelma on se että kaavoittajalla ei ole kosketusta tulopuoleen, vaan osayleiskaavaa on voitu laatia ikäänkuin itsenäisenä taideteoksena – on suunniteltu ”korkeatasoista kaupunkikuvaa”, jonka toteuttaminen on sitten kallista. Ihan näin tämän ei tulevaisuudessa toivoisi menevän. Uudisrakentamisen ja kaavoittamisen tulisi olla kaupungille kannattavaa toimintaa.

3 V 26.11.2014, Kalasataman keskuksen toteutussopimuksen muuttaminen (Sörnäinen, Kalasatama, korttelit nrot 10620 – 16023)

ok. Tämä on iso ja monimutkainen keissi, mutta hyvä että on saatu jumpattua ratkaisu, jolla toteuttaminen lähtee käyntiin. Tämä projekti on keskeinen koko alueen rakentamisella, sillä keskukseen limittyy niin monta eri tekijää jäteasemasta lähtien.

Pääpiirteissään kyse on siitä että kun SRV lähti vuonna 2011 solmitun sopimuksen mukaisesti suunnittelemaan Kalasataman keskuksen toteuttamista, kävi jatkosuunnittelun aikana selväksi että alkuperäinen suunnitelma ei ollut toteuttamiskelpoinen sellaisenaan. Nyt sopimusta rukataan muotoon, joka mahdollistaa hankkeen toteutumisen.
Isoimmat muutokset ovat sosiaali- ja terveysaseman siirtäminen erilliseen rakennukseen keskuksen ulkopuolelle. Tästä seuraa sitten puolestaan se että liikekeskus laajenee entisestään terveysasemalta vapautuneisiin tiloihin. Lisäksi tonttikaupoista kaupungille tulevien tulojen ajoitusta vaiheistetaan – 142 miljoonaa euroa on kieltämättä sen kokoinen potti että on ymmärrettävää että sen maksaminen ei onnistu kerralla.

Esittelijän mukaan ”SRV:n esittämä suunnitelmamuutos on keskuksen toteutuksen kannalta tarkoituksenmukainen ja myös kaupungin kannalta sekä toiminnallisesti että muutoin perusteltu.”

Itse olen laajemmassa mittakaavassa sitä mieltä että kaupunkikehittämisemme on liian ”ostoskeskusvetoista”. Riittääkö Kalasataman keskukselle, Kampin keskukselle ja Pasilalle todellakin asiakkaita? Ja jos riittää, niin riittääkö pienemmille liikkeille ja Hakaniemelle. Kyllä sillä roinan hankkimisellakin on rajansa. Mutta on hyvä että Kalasatamassa päästään nyt vihdoin rakentamaan. Ja kyllä mä diggaan siitä että sinne syntyy kunnon torneja!

4 V 26.11.2014, Jätkäsaaren tornihotellin ja kongressikeskuksen tontin vuokrausperusteet sekä tontilla sijaitsevan makasiinirakennuksen L2 luovuttaminen (Länsisatama, Jätkäsaari, tontti 20803/4, Tyynenmerenkatu 2 – 4)

ok. Viime vuonna tunteita herättäneessä Jätkäsaaren tornihotellikysymyksessä ollaan viimein pääsemässä rakennuslupavaiheeseen aiemmin hyväksytyn asemakaavan mukaisesti, jossa Jätkäsaareen rakennetaan yhden 33-kerroksisen maamerkin sijaan kaksi matalampaa 16-kerroksista tornia. Nyt päätetään tontin vuokraamisesta.
Samalla toinen rannan vanhoista sr-1 -suojelluista makasiinirakennuksista (L2) luovutetaan vastikkeetta vuokraajalle. Tätä perustellaan sillä että ”Haahtela-rakennuttaminen Oy:n 9.9.2014 laatiman arviolausunnon mukaan hankkeen nykyisten suunnitelmien mukaisen kongressirakennuksen toteuttaminen makasiinirakennukseen maksaa lähes yhtä paljon kuin vastaavan uudisrakennuksen rakentaminen eikä rakennuksen rungon käyttämisestä kongressikeskuksen rakentamisessa juuri saada hyötyä.” Rakennuksesta on jo löydetty sekä mikrobikasvustoja että asbestia. Tällä järjestelyllä kaupunki saa säilytettyä sr1-suojellun Lars Sonckin suunnitteleman makasiinin kaupunkikuvassa. Ja toinen makasiini on vielä riemunamme…

Investoinnin kokonaissumma on noin 90 miljoonaa euroa ja kongressihotelliin syntynee noin 100 työpaikkaa. Tätä voi verrata paperitehtaaseen. Hieno homma!

5 V 26.11.2014, Finavia Oyj:n ja Senaatti-kiinteistöjen Malmin lentoasemalla omistamien kiinteistöjen ja rakennusten osto sekä käyttöoikeussopimusten päättäminen

ok! Malmin kenttä siirtyy jälleen Helsingin hallintaan noin 80 vuoden tauon jälkeen ja nyt ostamme Finavialta ja rajavartiolaitokselta kentän rakennukset yhteensä 11,81 miljoonalla eurolla.

6 V 26.11.2014, Jätkäsaaren Bunkkerin toteutuskilpailun järjestäminen

ok. Toteutuskilpailu on jäänyt jo kahdesti pöydälle pitkälti Verkkokaupan yhteydenottojen vuoksi. Pidämme toteutuskilpailua nykyisessä muodossaan kaupungin kokonaisedun kannalta perusteltuna.

Bunkkeri-rakennuksesta järjestetään toteutuskilpailu, jonka tavoitteena on löytää Jätkäsaaren maamerkkirakennukselle uusi omistaja, joka samalla toteuttaisi Jätkäsaareen uimahallin ja koulun liikuntatilat 31.5.2019 mennessä. Kaupunki puolestaan sitoutuu vuokraamaan tilat vähintään 20 vuodeksi. Asemakaavoitusta on tarkoitus viedä nopeasti läpi toteutuskilpailun rinnalla.

Osaltaanhan tässäkin on kyse investointikaton kiertämisestä – kun kaupunki ei itse toteuta vaan tulee vuokralaiseksi, ei hanke rasita investointikattoa. Mutta toisaalta idea yhdistää jopa 20 000kem2 asuntorakentamista Bunkkeriin on mainio ja onnistuu varmaankin parhaiten juuri toteuttamiskilpailun kautta. Jossain havainnekuvissa muistelen nähneeni hienoa ideointia katolle rakentuvista uudisrakenteista.

KAUPUNGINJOHTAJA

4 Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös Helsingin kaupunginhallituksen eräisiin päätöksiin liitetyistä muutoksenhakuohjeista

Apulaisoikeusasemies on huomauttanut Helsinkiä kaupunginjohtajien palkkaukseen liittyvässä päätöksessä olleesta virheellisestä muutoksenhakuohjeesta. Helsinki oli ilmoittanut että päätöksessä oli muutoksenhakukielto, vaikka näin ei ollut asian laita.

Merkitsemme huomautuksen tiedoksi.

5 Green Net Finland ry:lle myönnetyn lainan lyhennysohjelman muuttaminen

Green Net Finland ry on yhdistys, joka toimii ”ympäristöteknologian osaamiskeskuksena” Uudellamaalla. Jäseninä häärivät alueen kunnat ja kuntayhtymät. Rahoitusta haetaan EU:lta ja kansallisilta rahoittajilta.

Lainaa on maksamatta 48 750 euroa, ja sille annetaan maksuajaksi loka-joulukuun 2014 sijaan 31.8.2015. Viivästystä perustellaan rahoittajien pitkillä maksuajoilla, mm. ”Etelä-Suomen EAKR”, eli Etelä-Suomen EU-yksikkö, kuhnii maksuissa 220 vuorokautta.

6 Määrärahan myöntäminen kiinteistöviraston tilakeskukselle päiväkotiosakkeiden ostoa varten

ok. 2,3 miljoonaa euroa kahden päiväkotiprojektin toteuttamiseen.

– Noin 640 000 Päiväkoti Lunniin Lauttasaareen. Kokonaiskustannukset ovat noin kaksi miljoonaa euroa.
– Noin 1,6 miljoonaa euroa Päiväkoti Jaalaan Jätkäsaaressa. Kokonaiskustannukset ovat noin 2,8 miljoonaa euroa.

Perustamiskustannukset n. 40 000 – 50 000 euroa per päiväkotipaikka.

7 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Vuosaaren kaatopaikan kunnostustöihin ja Myllypuron entisen kaatopaikan maisemointitöihin

ok. 520 000 euroa Vuosaaren kaatopaikan alustaviin kunnostustöihin ja 100 000 euroa Myllypuron entisen kaatopaikan kohdalla sijaitsevan Alakivenpuiston maisemointitöihin.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukun osakkeiden lunastustarjous

ok. Helsingillä olisi halutessaan etuoikeus lunastaa kiinteistö kaupan yhteydessä. Emme halua.

2 Selvitys valtuutettu Petra Malinin aloitteeseen ylijääneen kouluruoan kokeiluluonteisen myymisestä tai jakamisesta

Ok! Petra Malin ehdotti valtuustoaloitteessaan että ylijäänyttä kouluruokaa myytäisiin ja. Nyt tätä sitten kokeillaan Herttoniemessä, jossa Herttoniemenrannan peruskoulun ylijäänyt ruoka toimitetaan Herttoniemenrannan asukastalo Ankkuriin. Mainiota.

Vähän vaikea on minun ymmärtää miksi Vasemmistoliitto tämän pyysi pöydälle – tämähän on suorastaan erinomainen tulos aloitteelle. Kokeilu pyörii jo!

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Pysäköintitontin ja maanalaisen tilan varaaminen YIT Rakennus Oy:lle toimitilahankkeen ja pysäköintilaitoksen suunnittelua ja sen toteutusedellytysten selvittämistä varten (tontti 8189/4 ja maanalaisen pysäköintilaitoksen alue)

Suunnitteilla pysäköintilaitos 500 autolle. Melkoinen iisakin kirkko – maanalaiset alueet ovat olleet varattuna hankkeeseen jo vuodesta 2002. Nyt sisään- ja ulosajoaukkojen paikaksi on löydetty nykyisin paikoitusalueena toimiva tontti, johon YIT haluaisi ramppien lisäksi rakentaa myös toimitilarakennuksen. Tälle varataan nyt tontti jotta asiaa voidaan suunnitella.

SIVISTYSTOIMI

1 Kulttuuritoimen selvitysryhmän raportti 31.3.2014

Iso asia. Strategian kirjauksen mukaisesti on nyt sitten selvitetty kulttuurialan organisaatiomallimme kokonaisuutta. Esittelijän mukaan:

”Esittelijä katsoo, että kulttuuritoimijoiden moninaisuus, niiden toimintojen erilaiset ydinsisällöt ja rytmit puoltavat sitä, että myös päätöksentekorakenne on hajautettu. Malli, jossa olisi yksi kokoava lautakunta, ja sen alla erilaisia jaostoja, ei olisi parannus nykytilaan verrattuna, vaan toisi järjestelmään pikemminkin kankeutta ja moniportaisuutta. Näin ollen esittelijä katsoo myös, että kaupunginmuseon ja taidemuseon johtokuntien yhdistämisestä saatavat hyödyt eivät ole niin merkittäviä, että johtokuntien yhdistämiseen tulisi ryhtyä.”

Toisaalta kaupunginmuseon johtokunta ehdotti että museoiden johtokunnat yhdistyisivät ja kulttuuri- ja kirjastolautakunta puolestaan lausui seuraavasti:

”Helsingin kulttuuritoiminnan kokonaisnäkemyksen vahvistamiseksi on tarpeen käynnistää organisaatiouudistus yhden lautakunnan mallin pohjalta. Tällöin kulttuurilautakunnan alaisuudessa olisivat kulttuurikeskus, kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, taidemuseo, kaupunginorkesteri ja mahdollisesti myös kaupunginteatteri. Nuorisotoimi säilyy oman lautakuntansa alaisuudessa.

Oma ajatteluni kallistuu lähemmäksi kulttuurilautakunnan tai kaupunginmuseon johtokunnan näkemystä kuin esittelijän. Jää pöydälle jotta ehditään pureskella huolella.

2 Maa-alueen vuokraaminen Iso-Sarvaston venesatamasta Kiinteistö Oy Köysi ja Potkurille
3 Maa-alueen vuokraaminen Iso-Sarvaston venesatamasta Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Tapani Pietarilalle
4 Maa-alueen vuokraaminen Iso-Sarvaston venesatamasta Vmax Oy:lle

ok. Laajasalossa Iso-Sarvaston venesatama-alueella vuokrataan tontit alueella jo toimiville yrityksille. Nykyiset vuokrasopimukset päättyvät vuoden vaihteessa.

5 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäverkkoa koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

ok. Kuten niin monessa muussakin hallituksen esityksessä, Helsinki kiinnittää huomiota siihen että arvioiden mukaan muutos tarkoittaisi noin 4 miljoonan euron leikkausta Helsingin valtionosuuksiin. Tätä ei kuitenkaan kompensoida normien purkamisella.

Ongelmia löydetään myös mm. siitä mihin tietoon rahoituspäätökset perustuvat. Yleisesti kuitenkin ”Helsingin kaupunki pitää erinomaisena hallituksen esitysluonnoksen tavoitetta lisätä toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ennakoitavuutta, läpinäkyvyyttä ja selkeyttä.” Lausunto eteni opetuslautakunnasta yksimielisesti.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hoitoon pääsyn toteutumisesta terveyskeskuksessa

Hoitotakuun toteutumisen seurantaa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto vaati kaupungilta selvitystä miksi 56 ihmistä on joutunut odottamaan hoitoonpääsyä terveyskeskuksessa yli kolme kuukautta.

Helsinki vastaa tähän että kyse on tilastointivirheestä.

Terveysasemien osalta kolmen yli kolme kuukautta odottaneeksi todetun potilaan merkinnät johtuvat hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä tehdyistä tilastointivirheistä. Tällöin potilas on virheellisesti merkitty hoitotakuun piiriin kuuluvaksi, tai kyse on tilanteesta, jossa potilas ei vastaanota hänelle tarjottua aikaa, vaan valitsee itse jonotuksen haluamalleen lääkärille, vaikka se ylittäisi kolmen kuukauden ajan. Ylilääkäreille tehdyn kyselyn mukaan terveysasemilla ei ole vuoden 2014 aikana ollut yhtään yli kolme kuukautta hoitoa odottavaa potilasta.

2 Valtuutettu Mari Holopaisen toivomusponsi päiväkotien tilanormin muutoksen arvioinnista ja seurannasta

Palautimme Marin vuoden 2014 talousarvioon liittyvän ponnen valmisteluun 23.6. kaupunginhallituksen kokouksessa. Mari toivoi ponnessaan että kun varhaiskasvatusviraston tilojen, eli suomeksi päiväkotien, tilankäyttöä tehostetaan, samalla seurataan ettei tiivistäminen heikennä lasten terveyttä ja hyvinvointia. Suorastaan kaupunkijärjellä ymmärrettävä tavoite – olisi varmaan kaikkien kannalta toivottavaa että lapset olisivat terveinä päiväkodeissa, eivätkä sairaina kodeissa, jolloin vanhempien työnteko muuttuu aika hankalaksi. Päiväkodin idea näin yhteiskunnan näkökulmasta kuitenkin on mahdollistaa vanhempien työnteko.

Varhaiskasvatuslautakunta lisäsi lausuntoa antaessaan seuraavan kappaleen:

Varhaiskasvatuslautakunnan mielestä vuoden 2014 aikana toteutetun tilatarkastelun jälkeen nykyisten tilojen käyttö on tehostettu äärimmilleen. Tilapaikkojen lisääminen nykyisissä toimitiloissa olisi palvelun laatua sekä lasten ja henkilöstön hyvinvointia heikentävä toimenpide. Lautakunnan tavoitteena on, että lisääntyvän lapsimäärän päivähoitoratkaisuiksi suunnitellaan riittävä määrä uusia toimitiloja.

Eli varhaiskasvatuslautakunta on vahvasti sitä mieltä että tilankäyttöä tehostamalla ei lisää säästöjä varhaiskasvatuksesta enää voi saada. Tämä olisi hyvä kaupunginhallituksenkin todeta.

Kaupunginhallitus 29.9.2014

26/09/2014 : Hannu Oskala Kommentoi

Tulevana maanantaina luvassa aikamoinen kokous. Palmian ratkaisu ja lausunto sote-laista etenevät. Lisäksi uuden kaupunkisuunnittelusta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan etsintä starttaa!

1 V 8.10.2014, Kaupunginvaltuuston kokoontuminen vuonna 2015

ok. 21 kokousta luvassa anno domini 2015.

2 V 8.10.2014, Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan virkasuhteen päättyminen

ok. Tämän syksyn mielenkiintoiset kuviot sen kun jatkuvat. Tätä nykyä Helsingin kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat valitaan seitsemän vuoden kausiksi kerrallaan. Tämä on demokratian kannalta melko ikävää kun vaalit ovat neljän vuoden välein. Kaupungin johto ei vastaa poliittisia voimasuhteita. Tämän vuoksi olemme ajaneet Helsinkiin jo toistakymmentä vuotta ns. pormestarimallia, jossa pormestari ja apulaispormestarit valittaisiin aina vaalikausittain vaalituloksen mukaisesti. Tämä olisi myös kuntalain hengen mukaista toisin kuin nykyinen malli, jossa kaikki yhdessä leikimme että valitsemme epäpoliittisia virkamiehiä, vaikka tosiasiassa valinnat ovat poliittisia.

Nykyisen järjestelyn valuviat näkyvät selvästi. Kaupunkisuunnittelusta vastaavaa tointa on hoitanut viimeisen seitsemän vuoden ajan demaritaustainen Hannu Penttilä. Seitsemän vuotta sitten sosialidemokraatit olivat yhä valtuuston toiseksi suurin puolue ja heille kuului oikeutetustikin kaksi apulaiskaupunginjohtajaa. Nyt demarit ovat olleet kolmanneksi suurin puolue jo viisi ja puoli vuotta. On aika vaihtaa kaupunginjohtajaa vihreämpään suuntaan. Ainakin Osmo Soininvaara on ilmoittanut kiinnostuksensa pestiin.

Kuulen heti vastalauseen. Miksi apulaispormestareiden tulisi olla poliittisia? Perustelu on selkeä: ylimmät virkamiehet käyttävät merkittävää poliittista valtaa. Heidän poliittisella taustallaan on merkitystä. On rehellisempää että taustat tuodaan julkisesti esiin eikä jatketa nykyistä jo farssin piirteitä saanutta menettelyä enää yhtään pidempään. Alemman tason virkamiesten poliittisista läänityksistä Helsingissä on päästy eroon jo aiemmin ja hyvä niin.

Tavoitteena on että valtuusto valitsee uuden apulaiskaupunginjohtajan 26.11.2014. ja nykyisen akj:n virkasuhde päättyy 13.1.2015.

3 V 8.10.2014, Yleisten töiden lautakunnan varajäsenen valinta
4 V 8.10.2014, Eläintarhan johtokunnan jäsenen ja puheenjohtajan valinta

ok. Demarit valitsevat yleisiin töihin varajäsenen ja me valitsemme Eläintarhaan uuden puheenjohtajan.

5 V 8.10.2014, Periaatepäätös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta annettavasta Helsingin kaupungin lausunnosta

Iso asia, joka jäi viime viikolla pöydälle. Ensi maanantaina lausuntoluonnos etenee kohti valtuustoa, joka käy asiasta periaatekeskustelun, jonka pohjalta lausunto lopullisesti annetaan.

Varsinainen lausunto annetaan sosiaali- ja terveysministeriölle vastauksena neljäänkymmeneen kysymykseen, joista suurin osa on kyllä/ei/ei kantaa -muotoisia.

Itse pidän tärkeimpänä että Helsingin lausunnossa todetaan selvästi että

1. Helsinki ei hyväksy äänileikkuria ja
2. Järjestäminen ja tuottaminen on pidettävä erillään.

Kaupunginhallituksen pohjaesityksessä nämä seikat mielestäni ovat selvästi.

6 V 8.10.2014, Palmia-liikelaitoksen toiminta- ja hallintomallien järjestäminen

Kirjoitin blogille laajemmin Palmiasta ja Vihreiden positiosta muutama päivä sitten. Tilanne ei ole kummemmin muuttunut. Yhä suunnitelmamme on maanantaina tehdä pohjaesitykseen maanantaina seuraavat muutosesitykset, joille toivomme tukea sekä vasemmalta että oikealta.

1. Kilpailutustavoitteita maltillistetaan. Haluamme että ne eivät olisi sitovia tavoitteita vaan ylärajat, joiden puitteissa hallintokunnat voivat kilpailuttaa sen mitä pitävät tarkoituksenmukaisena.

2. Ruokapalvelukonseptin valmistumisen jälkeen arvioidaan uudelleen, mikä palvelujen kilpailutustaso on konseptin toteutumisen kannalta tarkoituksenmukainen.

3. Ei siirretä virastoista esitettyjä päiväkotien siivoajia ja teknisen työn kalustonhoitajia yhtiöön. Emme näe että liittyisivät Palmian hallintomallin järjestämiseen, emmekä pidä siirtoja perusteltuna.

Yhä minun on vaikea ymmärtää miksi vasemmisto näitä ehdotuksiamme vastustaa.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 8.10.2014, Laajasalon Gunillantien ja Svanströminkujan alueen asemakaavan muuttaminen (nro 12228, Gunillantien ja Svanströminkujan alue)

ok. Täydennysrakentamista Laajasaloon. 29290kem2 ja 650 uutta asukasta.Kauniisti uppoavat maastoon vaikka kokonaistehot yhä lähiömäiset ovatkin.
SIVISTYSTOIMI

1 V 8.10.2014, Eron myöntäminen tietokeskuksen johtajan virasta

ok. Nykyinen johtaja Asta Manninen jää eläkkeelle 1.4.2015.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Asuntolautakunnan virkamatka Amsterdamiin, Alankomaihin 30.9.-3.10.2014

ok.

Virkamatkan tarkoituksena on tutustua seuraaviin teemoihin: social housing, segregaation torjunta, monikulttuurisuus, yhteisöllinen asuminen ja erityisryhmät. Matkalla tutustutaan myös Amsterdamin kaupunginosiin, asumiseen, arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun sekä tavataan paikallisia viranomaisia.

4 Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi

ok. Kataisen hallituksen viimekeväisen kehysriiheen ja Stubbin hallituksen ohjelmaan liittyviä päätöksiä. Helsingin seudun kunnat sitoutuvat rakentamaanja kaavoittamaan lisää. Vastaavasti valtio sitoutuu osallistumaan alueen suuriin liikenneinvestointeihin. Helsinkiä tässä koskettavat eniten päätökset Pisaran rahoittamisesta ja valtion toimintojen päättymisestä Malmin lentokentällä viimeistään vuonna 2020. Eli Pisara rakennetaan ja Malmin lentokenttä suljetaan, kaavoitus tiivistyy. Hyvä. Lapio maahan.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Puolustusvoimien hakemuksesta (Santahaminan raskasaseammunnat)
2 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Puolustusvoimien hakemuksesta (Santahaminan pistooli- ym. ampumarata)

ok. Pitäähän poikain ampua saada. Santahaminassa ammutaan raskailla aseilla ja käytetään räjähteitä hakemuksen mukaan noin 125 päivänä vuodessa. Santahaminan ampumaradoilla ammutaan noin 1,45 miljoonaa laukausta vuosittain.

Kaupunginhallitus puoltaa lupien myöntämistä jos ympäristölautakunnan esittämät näkökohdat (meluntorjunta, toiminnan ympäristövaikutukset) huomioidaan.

3 Alakivenpuiston puistosuunnitelman hyväksyminen, VIO nro 5667/1

ok. Vartiokylään rakennetaan puisto Myllypuron entisen kaatopaikan tilalle, kustantaa kaksi miljoonaa Alueen keskelle on rakennettu noin 20 metriä korkea mäki. Hienolta vaikuttaa.

4 Valtuutettu Pia Pakarisen toivomusponsi Kauppatorin kojuista
5 Valtuutettu Yrjö Hakasen toivomusponsi Kauppatorin käsityöläispaikkojen vuokraamisen periaatteista

ok. Pia toivoi että voitaisiin selvittää voisiko Kauppatorille rakentaa kesäajaksi vähän pysyvämpiäkin myyntipisteitä. Nostaisi varmasti laatutasoa, onhan ne muoviset teltat vähän, no, muovisia. Esittelijä vastaa että meillä on työryhmä, joka käsittelee torin myyntikojujen yhtenäistä ilmettä. Saavat työnsä valmiiksi lokakuun loppuun mennessä. Katsotaan sitten uudestaan.

Yrjö puolestaan halusi varmistaa että torilla myydään aitoja käsitöitä eikä ”tehdasmaisesti valmistettuja tuotteita”. Esittelijä toteaa että ”Kauppatori säilyy kausimyyntipaikkojen osalta käsityön myyntipaikkana. Kausimyyntiluvalla saa myydä vain oman yrityksen käsitöitä, ja luvan voi saada vain suomalaisen y-tunnuksen omaava yritys. Uudistusten myötä toritoimintaa on entistä helpompi valvoa.”

6 Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmasta 2014

ok. Pöydältä. Toteamme suunnitelman olevan oikean suuntainen, se vähentää metron kanssa päällekkäistä bussiliikennettä.

Vaikutukset Helsingissä ovat suurimmat tietenkin Lauttasaaressa ja sitten kerrannaisvaikutukset syntyvät myös linjojen toisiin päihin Maunulassa, Itä-Pakilassa ja Veräjämäessä. Lausunto kritisoi Lauttasaaren linjastoratkaisuja ja toivoo jatkokehittelyä ja kritiikki näyttää ihan perustellulta. Ehkäpä Lauttasaaren liityntäliikennettä voisi täydentää kutsulinjoilla?Maunulalaiset puolestaan ovat keränneet yli tuhannen nimen adressin bussin 62 säilyttämiseksi ja sen ilta- ja viikonloppuliikenteen aloittamiseksi uudelleen.

Bussi 62:n viikonloppuvuorot lopetettiin joitain vuosia sitten, ja sitä korvaa nykyisin bussi 66. Tulevaisuudessa 66 halutaan tahdistaa 67:n kanssa, joka parantaa maunulalaisten palvelua. Koska sen suunnitellaan jatkavan Maunulasta Kuninkaantammeen, niin sitä ei voi enää laittaa kiertelemään. 62 säilyttäminen irtolinjana vain Maunulaa varten puolestaan maksaisi ihan merkittävästi.

Maunulalaisten suurin huoli tuntui liittyvän vaihdottomaan yhteyteen keskustaan. Tähän voitaisiin varmaankin 62:n liikennöinnin lisäämistä paremmin vastata esim. jatkamalla 51:n reittiä Rautatieasemalle Hakaniemen sijaan. Tämän vuoksi ajattelimme ehdottaa ensi viikolla seuraavaa muotoilua lausuntoon:

“Mahdollisuudet säilyttää vanhasta Maunulasta suora bussiyhteys Rautatientorille tulee vielä selvittää.”

Tämä antaisi yhden tietyn vuoron säilyttämistä laajemmat mahdollisudet pohtia kuin suora yhteys saadaan toteutettua.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Herttoniemen yritysalueen eteläosan rakennuskiellon pidentäminen (nro 12297)

ok. Tontit vajaakäytöllä, suunnittelua jatketaan.

2 Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyistä valituksista asemakaava-asiassa (piirustus nro 12234 Herttoniemi tontti 43257/1, Reginankuja 3)

ok. Valtuuston kesällä tekemästä kaavapäätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. Todetaan että ”Kaava perustuu MRL:n edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Päätös on muiltakin osin lain mukainen.

Pitikö tästäkin oikeasti valittaa? Näköjään. Parkkipaikka korvataan talolla. Valittajina viereiset kerrostalot. Ja tontti oli aiemminkin kaavoitettu liike- ja julkisten rakennusten alueeksi. Että joka tapauksessa siihen oli tulossa taloja.

Tämä korvautuu

tällä

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi ehkäisevästä päihdetyöstä

Helsingin kaupunginhallitus pitää lain päivitystä käsitteineen tarkoituksenmukaisena. Esittelijä toteaa kuitenkin lakiesityksen nostavan kuntien vastuita ja kustannuksia. Rakennepoliittiseen ohjelmaan viitaten toivotaan vastaavaa lisäystä kuntien tuloihin tai jonkin muun vastuun vähentämistä.

2 Valtuutettu Päivi Storgårdin toivomusponsi Ruusulankadun asumisyksikön asumispalveluista

ok. Todetaan että henkilökuntaa on riittävästi kaupunginosaan integroidutaan lähialue-verkostojenkin kautta.

3 Muutos vapaaehtoistyön neuvottelukunnan kokoonpanossa

ok. Rakennusvirasto vaihtaa edustajaansa.

SIVISTYSTOIMI

1 Valtuutettu Laura Kolben toivomusponsi Pasilan konepaja-alueen historiallisesta pienoisnäyttelystä

ok. Todetaan että ”Kaupunginmuseo on julkaissut Pasilan konepajasta FM Jouni Eerolan kirjoittaman historiateoksen yhteistyössä Pasilan konepajan perinneyhdistyksen kanssa. Kohteesta löytyy muutenkin tietoa ja aineistoa. Mutta että pienoismalleihin ei ole varaa.

Pormestarimalli olisi voitto demokratialle – ei välttämättä Vihreille

04/02/2014 : Hannu Oskala Kommentoi

Helsingin Sanomat uutisoi maanantai-aamuna Helsingissä valmisteltavan ”johtamisjärjestelmäuudistusta”. Aivan valtavana yllätyksenä tämän ei pitäisi kenellekään politiikkaa tarkemmin seuraavalle tulla – asiasta sovittiin jo viime keväänä valtuustostrategian yhteydessä. Nyt uudistusta valmisteleva jaosto on vihdoin aloittanut työnsä.

Ja on aikakin – edellisen kerran johtamisjärjestelmää uusittiin kokonaisuutena vuonna 1971. Uudistuksessa on kaksi keskeistä asiaa: mitkä ovat kaupunginjohtajien toimikaudet ja miten kaupunginjohtaja valitaan.

Helsingin kaupunginjohtajat ovat yhdistelmä poliitikkoa ja virkamiestä: periaatteessa he ovat vain virkavastuulla puurtavia byrokraatteja, mutta käytännössä heidät valitaan poliittisilla mandaateilla tekemään erittäin poliittisia päätöksiä. Kausi kestää kerrallaan seitsemän vuotta.   Tästä seuraa selkeitä ongelmia. Päällimmäisenä se että demokraattisissa yhteiskunnissa on tapana mittauttaa erilaisten ajatusten ja ideologioiden kannatus kansan syvissä riveissä aina aika-ajoin.

Tätä prosessia kutsutaan vaaleiksi.

Ja jos demokratia on toimivaa, aiheuttavat muutokset vaalituloksissa vaihtuvuutta myös poliittisen vallan käyttäjissä. Näin ei meillä Helsingissä tapahdu. Jo seitsemän vuoden toimikausi tarkoittaa sitä että samat voimasuhteet kaupungin johdossa voivat säilyä kaksien vaalien yli. Kaksien vaalien yli. Vaalituloksesta välittämättä.

 Onkin aika päivän selvää että kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien toimikausien tulisi olla valtuustokausien mittaisia. Puhutaan ns. “pormestarimallista”.   Kaupungin johtajisto valittaisiin samalla kun muistakin luottamuspaikoista, kuten lauta- ja johtokuntien jäsenistä, päätetään vaalien tuloksen selvittyä. Kaupungin johdolla olisi valtuuston enemmistön tuki takanaan.

Helsingin Vihreät ovat olleet johdonmukaisesti tätä mieltä myös koko 2000-luvun. Teimme mallista ryhmäaloitteen vuonna 2004 ja kannatimme mallia myös silloin kun itse olimme demareita pienempi ryhmä 2005-2008. Tässä on aidosti kyse demokratian toimivuudesta eikä vain omasta vallahimosta.

Melko itsestäänselvää on että Vihreät hyötyisivät nykytilanteessa pormestarimallin käyttöönotosta Helsingissä. Tämän voi tunnustaa ihan suoraan. Samalla kannattaa huomata että uudistus ei takaa Vihreille ainuttakaan apulaispormestarin paikkaa. Jos malli otetaan käyttöön ja otamme turpaamme vuoden 2016 kunnallisvaaleissa sosialidemokraateilta tai vaikkapa perussuomalaisilta, niin sitten se toinen vihreä apulaispormestari jää haaveeksi.

Pormestarimallissa poliittiset voimasuhteet muuttuvat vaalitulosten mukaan. Ei ole ikuisia läänityksiä. Ja se on ihan ok. Se kuuluu demokratiaan. Ja ehkäpä se demareita juuri pelottaakin.

Pormestarimalli Helsinkiin!

10/09/2012 : Hannu Oskala Kommentoi

Helsingin ylin päättävä elin on joka neljäs vuosi valittava valtuusto. Kyllä, juuri se, josta taas tänä syksynä skabataan. Käytännössä kaupunginvaltuusto ei tietenkään ehdi jokaista asiaa päättämään, joten se on suuressaan viisaudessaan jakanut valtaa sekä kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle, apulaiskaupunginjohtajille että lukuisille lauta- ja johtokunnille.

Demokratian kannalta järjestelmässä on kuitenkin paha valuvika. Kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat ovat Helsingissä selvästi poliittisia virkanimityksiä, mutta järjestelmä toimii kuin he olisivat vain puolueettomia virkamiehiä. Sen vuoksi heidän toimikautensakin ovat seitsemän vuoden pituisia – se on lähes kaksi valtuustokautta!

En vastusta poliittisia virkanimityksiä – kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat käyttävät suurta poliittista valtaa, joten on ymmärrettävää että heidät tulee valita poliittisesti. Ongelma on vain se, että Helsingissä apulaiskaupunginjohtajien kokoonpano ei vastaa valtuuston poliittisia voimasuhteita – eli vaalien tulosta.

(Helsingin neljästä apulaiskaupunginjohtajasta yhä kaksi on Sosiaalidemokraatteja ja vain yksi on Vihreä, vaikka me Vihreät olemme demareita suurempi ryhmä. Erittäin todennäköisesti tulevien vaalien jälkeen epäsuhta on vielä räikeämpi.)

Yksinkertainen ratkaisu ongelmaan on pormestarimalli, jonka uusi kuntalaki mahdollistaa. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaisi sitä että tuore valtuusto valitsisi kaupunginjohtajan (=pormestari) ja apulaiskaupunginjohtajat (=apulaispormestarit) aina vaalikaudeksi kerrallaan. Ja se, mistä puolueista heidät valittaisiin määräytyisi vaalien tuloksen perusteella. Ei se demokratia sen monimutkaisempaa ole. Eikä se nyt ihan ylivoimaisen vaikeaa voi ollakaan jos kerta Tampereellakin siihen kykenevät. Nääs.

Vaikka pormestarimalli olisikin selkeä tapa ratkaista pahin demokratiavaje Helsingin johdossa, se ei kuitenkaan ratko kaikkia ongelmia.

Kaupunkimme on noin neljän ja puolen miljardin euron putiikki ja 40 000 ihmisen työnantaja. Eikö olisi järkevää, että sitä johtaisivat poliitikot, jotka voisivat keskittyä arvokkaaseen työhönsä päätoimisesti? Mitä vastaavan kokoista yritystä johdetaan harrastuspohjalta? Kaupunginhallituksen jäsenet tekevät luottamustyötään muun työn ohessa.

Tukholmassa toimitaan toisin. Siellä kunnallisvaalien yhteydessä valitaan paitsi pormestari, myös 11 apulaispormestaria, jotka kaikki ovat kuukausipalkkaa nauttivia päättäjiä.

Tukholman järjestelyn suurin ero suomalaiseen on se, että samaan tapaan kuin eduskunnassa on hallituspuolueet, myös kunnallistasolta löytyy selkeä oppositio-hallitus -asetelma: yhdestätoista apulaispormestarista vain seitsemän toimii ministerien tapaan virastojen johdossa.

”Tukholman malli” muuttaisi suomalaisen kunnallispolitiikan henkeä parlamentaarisempaan suuntaan ja tekisi valtuustostrategiasta käytännössä hallitusohjelman kaltaisen. Politiikassa olisi takuulla enemmän politiikkaa ja vaalien tulos näkyisi selkeämmin!

Mallin ongelmana on pidetty mm. sitä että se keskittää huomattavan määrän valtaa pienelle joukolle ihmisiä. Tähän voi vastineeksi sanoa että suurin osa siitä vallasta on tällä hetkellä virastopäälliköiden käsissä, joten muutos vähentäisi virkamiesvaltaa ja vahvistaisi poliittisia päättäjiä.

En ole itse vielä päättänyt mitä mieltä olen ministerimallista – siinä on sekä hyviä että huonoja puolia. Haluammeko me ylipäätään myös kunnalliseen päätöksentekoon hallitus-oppositio -asetelman? Parantaisiko se päätöksenteon laatua? En ole varma.

Selvää kuitenkin on että muutoksia tarvitaan, ja mieluiten jo heti ensi vuoden alusta lähtien. Helsinki ansaitsee demokraattisesti valitun pormestarin!