Posts Tagged ‘pyöräily

04
/
Mar
/
13
 05:03

Vihdoinkin kaupunkipyöriä Helsinkiin!

Maanantai-illan kaupunginhallituksessa meille esiteltiin suunnitelmia Helsingin uudeksi kaupunkipyöräjärjestelmäksi. Vihdoinkin moderni systeemi on tulossa näillekin leveysasteille!

Tältä voi kolmella sepällä näyttää 2014! (Kuva: HKL)

Helsingin edellinen kaupunkipyöräkokeilu oli susi jo syntyessään – fillarit, joiden käyttäjillä ei ollut mitään vastuuta pyörästä oli tuomittu epäonnistumaan. Ilkivalta ja puhdas sikailu eivät kannustaneet käyttämään pyöriä, joilla ajaminenkaan ei ollut kovin mukavaa. Tällä kertaa käyttäjät identifioidaan joko matka- tai luottokortilla ja käyttäjällä on pyörästä vastuu palautukseen saakka. Vastaavia systeemejä on käytössä ulkomailla monessa paikassa, mm. Lontoossa ja Pariisissa. Tsygät ovat myös selvästi edellisiä laadukkaampia.

Ideana on toteuttaa järjestelmä vaiheittain siten että ensimmäiset 500 pyörää ja 50 pyöräasemaa otettaisiin käyttöön toukokuussa 2014. Sitten järjestelmää toivottavasti laajennettaisiin 2015-2017 kattamaan huomattavasti laajempi alue, jolloin asemia olisi 150 ja pyöriä 1500.

(Kuva: HKL)

Miksi fillarit sitten olisivat hyvä idea? Mihin niitä tarvitaan?

Kaupunkipyörät ovat osa joukkoliikenteen kokonaisuutta. Ne paikkailevat muiden joukkoliikennemuotojen ongelmia. Erityisen selväksi idea tulee ns. “viimeisen kilometrin ongelman” kautta:

(Kuva: HKL)

Kaupunkipyörää voi ajatella liityntäpysäköinnin kaltaisena palveluna. Se on vaan liityntäpysäköintiä monikäyttöisempi ja huomattavasti edullisempi ratkaisu – “henkilökohtainen julkinen liikenne”. HKL onkin laskenut matka-aikahyödyiksi noin 375 000€ per vuosi. Lisääntyvän pyöräilyn myötä syntyvien terveyshyötyjen arvioidaan olevan noin 3,4 miljoonaa. Lisäksi kaupunkipyörät ovat mahtava palvelu myös turisteille.

Entäs sitten hinta? Mitä tämä lysti maksaa? Taasko nettomaksajaheteroautoilijaa sorretaan? Ei. Kaupunkipyöräjärjestelmä on täysin mainos- ja käyttäjärahoitteinen. Nämä fillarit eivät siis maksa kaupungille mitään, nada, zero, niente, nothing, det kostar ingenting!

Tätä pyöräilyhanketta ei voi kyllä millään järkevällä perusteella vastustaa. Loistavaa! Hyvä Helsinki!


02
/
Mar
/
13
 04:03

Talvipyöräilystä

Olen pyöräillyt talven yli viimeiset kolme vuotta ja ajaminen lumisessa maisemassa tuntuu ihan normaalilta. Oikeastaan fillaroinnin keskeyttäminen säiden kylmettyä tuntuisi todella kummalliselta. Eihän pieni kylmä haittaa yhtään mitään jos vaan takki on lämmin ja varpaat kuivat. Talvipyöräilyyn suhtaudutaan nettikeskusteluissa usein kuitenkin kuin se olisi jotain todella, todella extremeä hardcore-fillistelyä.

On aika tehdä talvipyöräilystäkin ihan normaalia. Mitä tarvitaan ja mistä kiikastaa?

1. “Etkö sä tajuu että Helsinki ei oo mikään Kööpenhamina vaan meillä on talvi?”

Joo, tajuan. Mutta ei se talvi sinällään mitään ulkoilua estä. Hemmetti sentään, kansallisylpeytemme on urheilulaji, jossa sauvotaan tuntikausia pitkin ja poikin lumista metsää. Pyöräilyn kohdalla ei kuitenkaan puhuta kuin muutamasta kymmenestä minuutista ulkoilmaa kerrallaan. Kyllä näillä geeneillä se pitäisi kestää. Ja kyllä sitä talvea on Köpiksessäkin:

Talvea Köpiksessä.

Suomen pyöräilyn ja erityisesti talvipyöräilyn ykköskaupunki on muuten Oulu, joka, viimeksi kun tsekkasin, sijaitsee noin 530 kilometriä pohjoisempana kuin Helsinki. Oulussa fillaroidaan ympäri vuoden lähes kaksi kertaa enemmän kuin Helsingissä ja pyöräilyn osuus matkasuoritteesta on keskellä talveakin noin 10 – 12 %.

Talvipyöräily Helsingissä ei voi olla mahdotonta, jos se on täysin mahdollista yli 500 kilometriä pohjoisempana. Mikä Oulun sitten erottaa Helsingistä?

2. It’s the kunnossapito, stupid!

Yksinkertaisesti Oulu ottaa talvipyöräilyn tosissaan. Ja se tarkoittaa käytännön tasolla sitä että pyöräväylistä ja pyöräilijöistä pidetään huolta ympäri vuoden. Ei tää ole mitään rakettitiedettä.

Tuoreena esimerkkinä Oulun perustama nettipalvelu, josta voi tarkastaa pyöräteiden auraustilanteen lumisina aamuina. Umpihankeen ei tarvitse lähteä polkemaan ja tarvittaessa voi valita vaikka vähän pidemmän reitin, joka on jo ehditty aurata.

Helsingissä homma ns. kusee. Tältä näyttää “pyöräkaista” Stockmannin edustalla:

Etsi kuvasta pyöräkaista. Vinkki: se on ton lumikasan alla.

Laadukas talvikunnossapito on talvipyöräilyn suosion ylivoimaisesti tärkein kysymys. Auraamattomalla Kulosaaren sillallapuskeminen ei vaan ole kivaa oli kuinka fanaattinen fillanisti tahansa.

Pääpyöräväylien talvikunnossapito tulee olla säännöllistä, luotettavaa, laadukasta ja siitä tulee tiedottaa reaaliaikaisesti. Kun nämä perusasiat hoidetaan kunnolla, talvipyöräilyn määrä lisääntyy kuin itsestään. Toki myös yhtenäiset pyöräväylät – kunnolliset pyöräkaistat ja baanat auttavat.

3. Rätei ja lumpui

Talvipyöräily on helppoa ja mukavaa, mutta vielä helpompaa ja mukavampaa siitä tulee kun satsaa hiukan varusteisiin. Omat talvi- ja syyspyöräilyvarusteeni ovat:

Nastarenkaat

Talvipyöräilen leveärenkaisella kuormapyörälläni johon minulla on Schwalben nastarenkaat, jotka alla nousee helposti vähän jäisempääkin mäkeä. Näyttävät maksavan nykyisin noin neljäkymppiä kappale.

Tuulensuoja

Hyvät hanskat ovat tarpeen. Satsasin tänä talvena laadukkaisiin goretex-suojattuihin “lasketteluhanskoihin”, enkä ole katunut vaikka noin 80€ hinta hiukan kirvelikin.

Pari vuotta sitten hankin “Mac in a Sac” -merkkisen ulkoasun, joka pitää tuulta ja vettä. Pieneen pakettiin menevät takki ja housut kulkevat syksyisin kätevästi repun pohjalla ja pakkasella niitä voi käyttää halutessaan erillisenä ulkokerroksena. Viima ja vesi pysyvät ulkona ja lämpö sisällä. Kustannus oli noin satasen ja näille on ollut käyttöä ihan vaan muutenkin ulkoillessa.

Lisäksi minulla on pyöräilykypärän alle hyvin mahtuva ohut urheilupipo ja erittäin kylmiä kelejä varten “kommandopipo” – sitä en ole kyllä tänä vuonna tarvinnut kuin muutamana päivänä.

Valot

Talvella Suomessa on pimiää. Kaupunkipyöräilijällä on oltava valot. Ei siksi että lamppua tarvitsisi nähdäkseen itse eteensä, katuvalaistus hoitaa kyllä sen, vaan siksi että muut tiellä kulkijat, erityisesti autoilijat, havaitsevat pyöräilijän.

Led-valo on halpa henkivakuutus: löysin syksyllä vaalikampanjaani varten polkupyörälamppuja Tigeristä kolmella eurolla. Mukana siis kaksi valoa – eteen valkoinen ja punainen taakse. Joulukuussa hankin lisäksi Velosportista pienen mutta tehokkaan Blackburn -merkkisen usb:llä ladattavan pyörälampun, jolle tuli hintaa joitain kymppejä. Tarrakiinnitteiset lamput lähtevät kätevästi taskuun kun pyörän jättää kadulle parkkiin.

Yhteensä talvipyöräilyn mahdollistavat varusteet maksoivat pari sataa euroa. Suurinpiirtein saman verran kuin yksi auton talvirengas.

Talvipyöräilyyn tarvitaan siis kolmea asiaa:
1. Parempaa väylien kunnossapitoa
2. Hiukan varusteita
3. Hiukan asennetta

Kaupungin duuni on hoitaa ykkönen nykyistä selvästi paremmin. Pyöräilijät hoitavat loput itse. Talvipyöräily on jo nyt silmämääräisesti arvioiden yleisempää kuin vain muutama vuosi sitten – pyöräilyn suosio nostaa hitaasti mutta varmasti myös talvella fillaroivien määrää.

Talvipyöräily ei ole mitään erikoishommaa – se on ihan tavallista liikennettä siinä kuin talviautoilu ja talvikävelykin.


03
/
Dec
/
12
 02:12

Vilkkuhanskat

Välillä vähän propellipääosastoakin.

Erityisesti näin pimeään vuodenaikaan valot ovat fillarissa äärimmäisen tarpeelliset – kaupungissa ei niinkään sen takia että pyöräilijä itse näkisi paremmin mihin ajaa, vaan että pyöräilijä nähdään. Ledilamput eivät nykyisin maksa juuri mitään ja valotehoakin on riittävästi.

Pyöräilijän pitää kuitenkin usein myös kääntyä. Valoisalla käsimerkin näyttäminen ei ole ongelma, mutta pimeässä musta hanska saattaa helposti jäädä autoilijalta huomaamatta.

Mietinkin olisiko mahdollista valmistaa pyöräilijöille “vilkkuhanskat”. Eli käsine, jonka selkäpuolella olisi oranssi kääntymistä merkkaava valo. Valo menisi päälle kättä heilauttamalla ja toimisi yhtäjaksoisesti esim. 10 sekuntia. Kiihtyvyysanturi ja led-valo ei voine olla mahdoton yhdistelmä toteuttaa?

Olisiko tässä mitään järkeä? Olisiko tällainen hanska täysin turha?

Ainakin voisi suunnitella pyöräilyhanskat, joissa olisi käden selkämyksessä kunnon heijastin. Sellaiset voisin askarrella vaikka ihan itsekin.


25
/
Oct
/
12
 10:10

Valoja kansalle joka pimeydessä pyöräilee

Klassinen slogan, “build it and they will come”, on toiminut myös Helsingissä – paremmat ja turvallisemmat pyöräilyväylät ovat lisänneet pyöräilyä merkittävästi. Pyöräkaistat, pyörätaskut, baana ja lisääntyvä pyöräily itsessään ovat saaneet aikaiseksi itseään ruokkivan positiivisen kierteen. Tästä on hyvä jatkaa.

Lisääntynyt pyöräily on muuttanut myös keskimääräistä pyöräilijää: enää yleisin fillaristi ei ole kumipuvussa kiitävä urheilijanuorukainen, vaan pyöräily on ihan normaali kulkuväline kaiken ikäisille ja näköisille liikkujille – työmatkaliikenteessäkin. Myös tavarafillareita on tänä vuonna tullut vastaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Pyöräilykulttuuri kehittyy!

Kuva “shoupiest” – Mike Shoup / Flickr cc-lisenssi

Lisääntynyt pyöräily lisää myös meidän fillaristien vastuuta ja hyvin suunnitellussa liikenneympäristössä sääntöjen noudattaminen käykin kuin itsestään. Eräästä asiasta jokainen pyöräilijä on kuitenkin itse vastuussa: valoista.

Pyöräilykausi ei pääty kuulaisiin kesäiltoihin. Etenkin näin syksyllä valoton pyöräilijä on vaaraksi sekä itselleen, muille pyöräilijöille että jalan liikkuville. Päteviä perusteluita pimeänä pyöräilyyn ei ole. Liikkuvan poliisin muutaman viikon takaisessa valoratsiassa yli puolet ajoi valotta. Ja Töölönlahdella vain 20 prosentilla oli lamppu. Ei näin. Meidän pyöräilijöiden on petrattava.

“Put your money where your mouth is” -hengessä jaan lauantaina 50 led-pyörälamppusettiä ilmaiseksi pyöräilijöille Baanan Musatalon päässä klo 13-15. Tervetuloa hakemaan omasi. Samalla voit kysyä minulta muistakin kuntavaaleihin liittyvistä teemoista. Nähdään lauantaina Baanalla!

Lisää Stadia Helsinkiin! 992


24
/
Aug
/
12
 12:08

Katukivet kuntoon

Pyöräillessä törmää kaupungilla välillä lähes hengenvaarallisiin paikkoihin. Hyvä esimerkki Kaisaniemestä:

Nupukivetyksen aukot ovat leveämpiä kuin pyörän rengas. Ei näin. Jo parin metrin päässä suojatiellä kivetys oli paljon parempaa:

Miksei kivetys ole koko alueella saman tasoista, tasaista ja siistiä?

Vielä parempi vertailu löytyi Pohjoisen Makasiinikadun ja Unioninkadun risteyksestä. Siellä suojatien kivetyksen väleissä oli laastiakin:

Tuollaisella päällysteellä ajaisi jo ilokseen! Selvästikin HKR osaa halutessaan rakentaa tasaistakin katukivetystä! Miksei sitä sitten tehdä enemmän?

Miksi tärryyttävää nupukiveä käytetään koko tien leveydeltä? Tai miksi sitä ylipäätään käytetään missään muualla kuin historiallisissa kortteleissa? Se on aivan hirveä alusta pyöräilylle eivätkä kävelijät, autoilijat tai bussimatkustajatkaan varmaan riemusta kilju kivetyksellä kulkiessaan.

Lisäksi kivetys nostaa kustannuksia – se on huomattavasti kalliimpaa kuin asfaltointi. Eikö voitaisi tehdä paremmin toimivaa pyörätietä edullisemmin? Kuka vastustaisi?

Ja jos kaupunkikuva vaatii käyttämään kiviä, (kuten esim. Unioninkadulla), niin eikö ainakin kadun reunassa, “pyöräkaistan” kohdalla, voisi käyttää nykyistä tasaisempaa kivetystä? Kaupunkikuva siitä tuskin tuhoutuisi, jos sitä voidaan käyttää myös Unescon suojelemassa Trondheimin vanhassa kaupungissa.


11
/
Aug
/
12
 12:08

Suomen historian eeppisin PYÖRÄPARKKI

Menin tietysti eilen Flowhun tsygällä. Niin muutama muukin 18500:sta festarivieraasta:

Flown pyöräparkki oli jotain ihan mahtavaa. Aivan käsittämätön määrä fillareita. Tuli tunne että jotain tässä kaupungissa on muuttumassa. Hyvään suuntaan. <3 Helsinki!

Fillareiden määrää oli todella vaikea arvioida, useita tuhansia niitä oli joka tapauksessa. Jos kolmannes väestä tuli paikalle pyörällä, niin silloin tuolla olisi noin 6000 pyörää, joka vaikuttaa ihan realistiselta.

Lisääkin olisi mahtunut, maksimikapasiteetti olisi varmaan jossain lähempänä kymmentä tuhatta. Pyöräparkki oli pinta-alaltaan noin 1,15 hehtaaria. Saman kokoiseen tilaan Kisiksen parkkipaikalle mahtuu noin 480 autoa, jos se olisi ääriään myöten täynnä.

480 autoa vs. 10 000 fillaria. Erotus noin 9000-9500 kulkuneuvoa. Voiko tätä selvempää esimerkkiä autojen vaatiman tilan määrästä kaupunkialueella olla?

Hyvää festariviikonlopun jatkoa kaikille!


29
/
Jun
/
12
 02:06

Tarvitaan vain maalia

Olen yhä aivan fiiliksissäni Baanasta. Se on ihan loistava uusi reitti pyöräilylle Helsingissä ja tulee vaikuttamaan varmasti koko kantakaupungin pyöräilyväylien edistymiseen.

Samalla Baana tuo kuitenkin esille myös perusongelmia. Kun tunnelista tupsahtaa Töölönlahdelle loppuu johdonmukainen pyörätie useampaan suuntaan jo parin sadan metrin jälkeen. Kaikkein turhin puuttuva pätkä on Finlandia-talon takana. Reittiä Töölönlahdelta Baanalle tai keskustaan käyttää päivittäin tuhansia pyöräilijöitä.

Puuttuva pätkä punaisella.

Turhin aukko Finlandia-talon takana oleva reitti on siitä syystä että ratkaisu on todella yksinkertainen. Ei tarvita maansiirtotöitä, kivimiehiä, tunneleita, siltoja tai edes sitä kuuluisaa koko Euroopasta loppunutta punaista asfalttia.

Tarvitaan vain kanisterillinen maalia ja lupa maalata pyöräkaistat parkkiksen halki.

Tiedän kyllä että Töölönlahdelle on olemassa asemakaava, jossa, jahka koko alue valmistuu, määritellään oikein hienot pyöräväylät. Se ei kuitenkaan lohduta nyt. Onko olemassa mitään hyvää syytä, miksei ongelmiin ei voitaisi tarttua tarpeen vaatiessa nopeastikin? Kustannuksista ei pitäisi ainakaan jäädä kiinni. Tässä olisi hyvä paikka kaupungin hallinnolla näyttää joustavuutta ja reagointia!


25
/
Jun
/
12
 11:06

Kolmella tasolla

Helsingin pyöräväylät tulisi tasoerotella Kööpenhaminan esimerkin mukaisesti. No mitäs se tasoerottelu on? Oheisesta videosta löytyy vastaus.

http://www.youtube.com/watch?v=HBEJjxEVSE4


03
/
May
/
12
 07:05

Sokos – pyöräilyn musta aukko

Helsingin keskustan pyörätie- ja pyöräkaista-verkosto laajenee jatkuvasti; tänä kesänä otetaan käyttöön sekä pyöräkaista Stockmannin nurkalta Kaivokadulle että Töölön- ja Ruoholahden yhdistävä superväylä Baana.

Verkoston perusongelma on kuitenkin se että se ei ole yhtenäinen eikä johdonmukainen. Paraatiesimerkkinä voisi pitää Sokoksen korttelia; sen kohdalla kaikki pyöräväylät joko katoavat tai tekevät järjettömän mutkan.

Jos Sokosta lähestyy Rautatieaseman suunnasta tarkoituksena mennä vaikkapa Foorumille tai Kampin suuntaan, tekee “virallinen” pyöräreitti aivan järjettömän mutkan Postitalon kautta. Pyörätieltä ei ole edes kunnollista poistumisreittiä autokaistalle.

Jos taas pyöräilee Kolmen sepän suunnasta, loppuu upea pyöräkaista kuin seinään: Sokoksen edessä on yhä jopa kadunvarsipysäköintipaikkoja vaikka maan alla riittäisi tilaa.

Pyöräilyn suosion kasvulle fillariväylien johdonmukaisuus ja yhtenäisyys ilman odottamattomia katkoja ja kiertolenkkejä on äärimmäisen tärkeää. Ja Sokosta keskeisempää keskustaa saa hakea.

Ratkaisutkaan eivät ole vaikeita tai kalliita. Rautatieaseman eteen täytyy vain rakentaa pyörille luiska ja raivata pyöräkaista Mannerheimintielle saakka, yhteensä noin 50 metriä.

Mannerheimintien puolella taas pitää vain poistaa muutama pysäköintipaikka ja vetää bussipysäkkiä metri sisäänpäin.

Seuraavalla valtuustokaudella polkupyöräväyliä täytyy tarkastella kokonaisuutena. On turha rakentaa 50 metrin pätkiä pyöräkaistoja minne sattuu mahtumaan jos kokonaisnäkemys puuttuu – ilman johdonmukaista, helposti ajettavaa ja turvallista kokonaisuutta pyöräilyn osuus Helsingin liikenteestä ei tule nousemaan tavoitteen mukaiseen 15%:iin.


19
/
Apr
/
12
 01:04

Muusikkofillari

(Tämä juttu on julkaistu SayMaan vappunumerossa.)

Kesä tulee ja meitä läpi talven pyöräilleitä vähemmän fanaattisetkin uskaltautuvat jälleen fillarin selkään.

Polkupyörä on kaupungissa alle kymmenen kilometrin matkoilla aivan ylittämätön – se on usein henkilöautoa nopeampi ja ainakin kesäisin myös mukavampi. Helsingissä pyöräilyn suosio onkin jatkuvassa noususuhdanteessa. Viime vuonna kasvua mitattiin peräti 20%! Arkikokemus fillariruuhkasta Töölönlahdella vahvistaa tilaston.

Lähde: informaatiomuotoilu.fi (cc-lisenssi)

Muusikolle pyöräily on usein kuitenkin melko hankalaa. Kantele, kontra tai tuuba reppuselässä sotkeminen kun ei vastaa useimpien käsitystä laatuajasta. Onneksi Euroopassa yleisiä kuormapyöriä alkaa näkyä Suomessakin. Kööpenhaminassa joka neljännellä kahden lapsen perheellä on kuormafillari – se ei enää ole vain hippien hassuttelua. Tai sitten Köpiksessä on tosi paljon hippejä. Mahdollista toki sekin.

Helpoin ja halvin tapa parantaa polkupyörän lastiominaisuuksia on hankkia peräkärry, joita saa nykyisin alle parin sadan euron.

Itse hankin pari vuotta sitten “Pashley Courier” -merkkisen kuormapyörän, joka ei eroa tavallisesta fillarista juuri muuten kuin tavanomaista jykevämpien tarakoidensa osalta; eturitsa kantaa kevyesti haitarin ja tavallista pidemmälle takatuupparille mahtuu todistetusti kitarastyrkkari. Kaksipuolinen jalka pitää pyörän lastattunakin tukevasti vaaterissa.

Haitari kyytiin ja menoksi.

Tällaisen kuormafillarin hinta ei ole paha, sain omani käytettynä vähän yli viidellä sadalla ja uuden pitkäperäpyörän saa halvimillaan alle tonnilla. Veroilmoitusta varten säästämistäni taksikuiteista pyörän hankkimisen huomasi selvästi – säästin jo ensimmäisenä vuonna hinnan takaisin pariinkin kertaan. Taksilla ajaminen on vähentynyt neljännekseen parin vuoden takaisesta. Kuntokin pysyy yllä lähes huomaamatta.

“Säästöstä” ja pyöräilystä innostuneena olenkin alkanut harkita seuraavaa askelta, laatikkopyörää. Perusvaihtoehtoja on kaksi: joko kaksi- tai kolmipyöräinen. Kolmipyöräinen olisi tietenkin vakaampi etenkin talvisin, mutta se kääntyy kankeammin ja on hitaampi ajettava. Kaksipyöräisen laatikkoon ei toisaalta mahdu yhtä paljon tavaraa kuin kolmipyöräiseen. Pohdinta on vielä kesken ja koeajolle pitäisi päästä. “Fillarikuume” on paha.

Kunnollinen laatikkopyörä ei kuitenkaan ole enää aivan ilmainen, vaan sellaisesta saa pulittaa jo pari tonnia. Toisaalta jos investoinnin jakaa vaikka viidelle vuodelle, niin kyllä tsygällä helposti 400€ vuodessa säästää. Ainakin jos oman auton tarve vähenee niin paljon, että peltilehmän voi jättää kokonaan hankkimatta.

Vappulasti? (Kuva: Steven Vance / Flickr / cc-lisenssi)

Tunnetuimmat merkit ovat tanskalainen Christianiabike ja hollantilainen Bakfiet. Molempia saa myös sähköavusteisina, jolloin painavakaan lasti ei ole ylivoimaista punnertamista.

Muistakaa näin vapun alla että tankojuoppouskin on rikos jos vaarantaa toisten turvallisuuden! (Omasta turvallisuudesta laki ei sano mitään…) Että tarkkana sitten siellä Kaivarissa niiden kuormapyörien kanssa. Simaa kohtuudella, torvisoittoa kohtuuttomasti!

(Lisää tietoa tavarapyöristä löytää esim. osoitteesta: http://www.tavarafillari.fi/)





Kuka?

Hannu Oskala:
Helsingin kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu, maakuntavaltuuston jäsen
musiikkialan moniottelija (MuM),
cityvihreä betoninhalailija.

Flickr

 

Aiemmat kirjoitukset