Katukivet kuntoon

Pyöräillessä törmää kaupungilla välillä lähes hengenvaarallisiin paikkoihin. Hyvä esimerkki Kaisaniemestä:

Nupukivetyksen aukot ovat leveämpiä kuin pyörän rengas. Ei näin. Jo parin metrin päässä suojatiellä kivetys oli paljon parempaa:

Miksei kivetys ole koko alueella saman tasoista, tasaista ja siistiä?

Vielä parempi vertailu löytyi Pohjoisen Makasiinikadun ja Unioninkadun risteyksestä. Siellä suojatien kivetyksen väleissä oli laastiakin:

Tuollaisella päällysteellä ajaisi jo ilokseen! Selvästikin HKR osaa halutessaan rakentaa tasaistakin katukivetystä! Miksei sitä sitten tehdä enemmän?

Miksi tärryyttävää nupukiveä käytetään koko tien leveydeltä? Tai miksi sitä ylipäätään käytetään missään muualla kuin historiallisissa kortteleissa? Se on aivan hirveä alusta pyöräilylle eivätkä kävelijät, autoilijat tai bussimatkustajatkaan varmaan riemusta kilju kivetyksellä kulkiessaan.

Lisäksi kivetys nostaa kustannuksia – se on huomattavasti kalliimpaa kuin asfaltointi. Eikö voitaisi tehdä paremmin toimivaa pyörätietä edullisemmin? Kuka vastustaisi?

Ja jos kaupunkikuva vaatii käyttämään kiviä, (kuten esim. Unioninkadulla), niin eikö ainakin kadun reunassa, ”pyöräkaistan” kohdalla, voisi käyttää nykyistä tasaisempaa kivetystä? Kaupunkikuva siitä tuskin tuhoutuisi, jos sitä voidaan käyttää myös Unescon suojelemassa Trondheimin vanhassa kaupungissa.

Suomen historian eeppisin PYÖRÄPARKKI

Menin tietysti eilen Flowhun tsygällä. Niin muutama muukin 18500:sta festarivieraasta:

Flown pyöräparkki oli jotain ihan mahtavaa. Aivan käsittämätön määrä fillareita. Tuli tunne että jotain tässä kaupungissa on muuttumassa. Hyvään suuntaan. <3 Helsinki! Fillareiden määrää oli todella vaikea arvioida, useita tuhansia niitä oli joka tapauksessa. Jos kolmannes väestä tuli paikalle pyörällä, niin silloin tuolla olisi noin 6000 pyörää, joka vaikuttaa ihan realistiselta.

Lisääkin olisi mahtunut, maksimikapasiteetti olisi varmaan jossain lähempänä kymmentä tuhatta. Pyöräparkki oli pinta-alaltaan noin 1,15 hehtaaria. Saman kokoiseen tilaan Kisiksen parkkipaikalle mahtuu noin 480 autoa, jos se olisi ääriään myöten täynnä.

480 autoa vs. 10 000 fillaria. Erotus noin 9000-9500 kulkuneuvoa. Voiko tätä selvempää esimerkkiä autojen vaatiman tilan määrästä kaupunkialueella olla?

Hyvää festariviikonlopun jatkoa kaikille!

Tarvitaan vain maalia

Olen yhä aivan fiiliksissäni Baanasta. Se on ihan loistava uusi reitti pyöräilylle Helsingissä ja tulee vaikuttamaan varmasti koko kantakaupungin pyöräilyväylien edistymiseen.

Samalla Baana tuo kuitenkin esille myös perusongelmia. Kun tunnelista tupsahtaa Töölönlahdelle loppuu johdonmukainen pyörätie useampaan suuntaan jo parin sadan metrin jälkeen. Kaikkein turhin puuttuva pätkä on Finlandia-talon takana. Reittiä Töölönlahdelta Baanalle tai keskustaan käyttää päivittäin tuhansia pyöräilijöitä.

Puuttuva pätkä punaisella.

Turhin aukko Finlandia-talon takana oleva reitti on siitä syystä että ratkaisu on todella yksinkertainen. Ei tarvita maansiirtotöitä, kivimiehiä, tunneleita, siltoja tai edes sitä kuuluisaa koko Euroopasta loppunutta punaista asfalttia.

Tarvitaan vain kanisterillinen maalia ja lupa maalata pyöräkaistat parkkiksen halki.

Tiedän kyllä että Töölönlahdelle on olemassa asemakaava, jossa, jahka koko alue valmistuu, määritellään oikein hienot pyöräväylät. Se ei kuitenkaan lohduta nyt. Onko olemassa mitään hyvää syytä, miksei ongelmiin ei voitaisi tarttua tarpeen vaatiessa nopeastikin? Kustannuksista ei pitäisi ainakaan jäädä kiinni. Tässä olisi hyvä paikka kaupungin hallinnolla näyttää joustavuutta ja reagointia!

Sokos – pyöräilyn musta aukko

Helsingin keskustan pyörätie- ja pyöräkaista-verkosto laajenee jatkuvasti; tänä kesänä otetaan käyttöön sekä pyöräkaista Stockmannin nurkalta Kaivokadulle että Töölön- ja Ruoholahden yhdistävä superväylä Baana.

Verkoston perusongelma on kuitenkin se että se ei ole yhtenäinen eikä johdonmukainen. Paraatiesimerkkinä voisi pitää Sokoksen korttelia; sen kohdalla kaikki pyöräväylät joko katoavat tai tekevät järjettömän mutkan.

Jos Sokosta lähestyy Rautatieaseman suunnasta tarkoituksena mennä vaikkapa Foorumille tai Kampin suuntaan, tekee ”virallinen” pyöräreitti aivan järjettömän mutkan Postitalon kautta. Pyörätieltä ei ole edes kunnollista poistumisreittiä autokaistalle.

Jos taas pyöräilee Kolmen sepän suunnasta, loppuu upea pyöräkaista kuin seinään: Sokoksen edessä on yhä jopa kadunvarsipysäköintipaikkoja vaikka maan alla riittäisi tilaa.

Pyöräilyn suosion kasvulle fillariväylien johdonmukaisuus ja yhtenäisyys ilman odottamattomia katkoja ja kiertolenkkejä on äärimmäisen tärkeää. Ja Sokosta keskeisempää keskustaa saa hakea.

Ratkaisutkaan eivät ole vaikeita tai kalliita. Rautatieaseman eteen täytyy vain rakentaa pyörille luiska ja raivata pyöräkaista Mannerheimintielle saakka, yhteensä noin 50 metriä.

Mannerheimintien puolella taas pitää vain poistaa muutama pysäköintipaikka ja vetää bussipysäkkiä metri sisäänpäin.

Seuraavalla valtuustokaudella polkupyöräväyliä täytyy tarkastella kokonaisuutena. On turha rakentaa 50 metrin pätkiä pyöräkaistoja minne sattuu mahtumaan jos kokonaisnäkemys puuttuu – ilman johdonmukaista, helposti ajettavaa ja turvallista kokonaisuutta pyöräilyn osuus Helsingin liikenteestä ei tule nousemaan tavoitteen mukaiseen 15%:iin.