mukulakivi ei toimi pyöräkaistoilla

Mukulakivi on kaunis pintamateriaali ja erityisesti historiallisesti arvokkaissa ympäristöissä se puoltaakin paikkaansa. Silti tapa, jolla sitä Helsingissä käytetään sapettaa kyllä pyöräilijää.

Hyvä esimerkki Unioninkadulta:

Tämä pyöräkaista on lähes käyttökelvoton. Tärinä itsessään tekee ajamisesta todella epämiellyttävää ja vähänkin kapearenkaisemmalla fillarilla tai kivien ollessa märkiä (onneksi Helsingissä ei sada koskaan) pyöräily tällaisella päällysteellä on jopa vaarallista.

Muita vastaavia paikkoja ovat mm. Caloniuksenkatu, Fredrikinkatu ja Kaisaniemenkatu, vaikka niissä ei (vielä) varsinaista pyöräkaistaa olekaan. Ainakin Unioninkadun pyöräkaista tulisi päällystää asfaltilla tai sitten sen kohdalla tulisi käyttää tasaiseksi hiottuja ja tiheämpään ladottuja katukiviä, jolloin haitat pyöräilylle vähenisivät.

Pyöräparkit kuntoon!

Lähetin oheisen tekstin viime viikolla HS:n mielipidepalstalle, mutta ilmeisesti eivät sitten julkaise. EDIT: Julkaisivat tänään 29.6.! Hyvää kannattaa odottaa!

Blogin lukijat varmaankin huomaavat, että olen kirjoittanut aiheesta aiemminkin.


Pyöräparkit kuntoon!

Käytän säännöllisesti työmatkoillani Pasilan rautatieaseman pyöräparkkia. Fillarilla kun suhauttaa todella kätevästi junalle. Loppusyksystä huomasin Asemasillan pyörätelineiden olevan jatkuvasti täynnä, vaikka aktiivisten pyöräilijöiden määrä marraskuussa ei ole kovin kummoinen.

Suuri osa pyöristä vaikuttaa hylätyltä, yleisilme on ankea ja aktiivipyöräilijät joutuvat kiinnittämään fillarinsa sinne sun tänne mihin vain kiinni saavat.

Otin joulukuussa yhteyttä VR:n asiakaspalveluun, josta sain kuulla, että vaikka asema onkin VR:n, niin pyöräparkkien ylläpidosta vastaa Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Tosin HKR tulee kuulemma siivoamaan telineitä vasta kun VR lähettää virka-apupyynnön rakennusvirastolle. VR:n asiakaspalvelun mukaan Pasilan pyöräparkkia koskeva virka-apupyyntö lähetettiin rakennusvirastolle 14.12.2010.

Maaliskuussa 2011 mitään ei ollut tapahtunut, joten soitin tällä kertaa suoraan rakennusvirastoon. Siellä pyöräparkkien huono kunto tunnustettiin ja luvattiin hoitaa asia kuntoon.

Ainakin vielä tänään (22.6.) parkki oli täsmälleen samassa kuosissa kuin vuosi sitten. Mikä mättää?

Koko rakenne virka-apupyyntöineen on turhan monimutkainen ja byrokraattinen. VR:n ja HKR:n tulisikin sopia että virka-apupyyntö on jatkuvasti voimassa ja että HKR vastaa liityntäpyöräparkkien ylläpidosta säännöllisesti.

Pyöräilyn osuuden kasvua työmatkaliikenteestä Helsingissä voi toivoa monestakin syystä; ruuhkien helpottumista ja päästöjen vähenemistä tuskin kukaan vastustaa. Asialliset liityntäparkit ovat tärkeä osa työmatkapyöräilyn houkuttelevuutta. Toivottavasti rakennusvirasto hoitaakin pysäköinnin kuntoon ennen pyöräilykauden päättymistä.

Kuinka kauan henkilöautoille tarkoitettu liityntäpysäköintipaikka jäisi vaille siivousta, jos suuri osa autoista olisi hylättyjä?

seuraavaksi operaatio sohjosota?

Yllättävän runsasluminen talvi on vihdoin päättymässä. Uutisoinnin mukaan kaupunkimme kaduilta on tähän mennessä kuljetettu 253 000 kuormaa lunta.

Määrä on käsittämätön suuri. Töitä on todella tehty. Propsit Pekka Saurille.

Parantamisen varaa kuitenkin on aina. Yleisten töiden lautakunnan puheenjohtaja Jarmo Nieminen (kok) esittelee blogillaan muutamia hyviä teknisiä keinoja vähentää ajettujen kuormien määrää ja näin tehdä lumityöt paremmin ja edullisemmin. Kaikkea lunta ei edes tarvitse kuskata mereen, jos käytössä olisi muitakin konsteja kuin aura:

[youtube=”http://www.youtube.com/watch?v=CKXnlHjx0oQ”]

Tällä hetkellä kuorma-autoyrittäjille esim. maksetaan lumesta “per kuorma”, jolloin kuljetusyrittäjän ei edes kannata yrittää pakata lunta mahdollisimman tehokkaasti tai vain lingota lunta sivummalle siellä missä se on mahdollista. Kaupungin pitäisikin ehkä yksittäisten kuormien laskemisen sijaan tehdä koko talven kattavia alueellisia palvelusopimuksia yrittäjien kanssa, jossa sovittaisiin isompien kokonaisuuksien talvikunnossapidosta.

Toisen suuren ongelman jäljet näkyvät kantakaupungin kevyen liikenteen väylillä. Operaatio lumisota putsasi kyllä kaupungin kadut lumesta ja jäästä, mutta pyörätiet ja jalkakäytävät ovat kuin perunapeltoa. Tämä johtuu huonosta vastuunjaosta: autojen tila on kaupungin kontolla (ja hyvässä kunnossa), mutta jalkakäytävien puhdistus lumesta ja jäästä on jokaisen taloyhtiön vastuulla.

Onko kummakaan että ylläpidon jälki on epätasaista, jos jalkakäytävistä huolehditaan vain muutamia kymmeniä metrejä kerrallaan?

Kun sulaminen kohta alkaa, saattavat kevyenliikenteen väylät olla useita viikkoja täysin käyttökelvottomassa kunnossa. Esim. oman yhtiömme kohdalla jalkakäytävällä on noin 30cm korkea epätasainen jääkerros.

Ei näin. Voi vain kuvitella minkälainen sohjo tässä on parin viikon kuluttua.

Tänä keväänä kaupungin koneisto ei enää korjausliikettä ehdi tehdä, valitettavasti. Ensi talveksi toimintatapaan pitää saada muutos.

1. Jalkakäytävien hoito tulee siirtää kaupungin vastuulle, joka sitten veloittaa tästä palvelusta taloyhtiöitä. Itseasiassa keskitetysti kunnon laitteistolla hoidetut lumityöt saattavat tulla jopa edullisemmaksi kuin jokaisen yhtiön oman huoltoyhtiön toiminta. Ainakin jälki olisi parempaa ja tämän kevään kaltainen parin kuukauden “rospuutto” voitaisiin välttää.

2. Lumityöt pitää kilpailuttaa alueellisesti eikä pilkotusti per lumikuorma -tyyppisellä kannustimella. Tällöin yrittäjille syntyisi luonnollinen kannuste käyttää nykyistä tehokkaampia työmetodeja.

operaatio jääsota

Käytiin eilen herraseuralla hakkaamassa jäätä pois pyörätieltä rautatieaseman edessä. Tarkoituksena oli näyttää kaupungille ja ehkä myös asiasta kiinnostuneille kaupunkilaisille, mitä Stadi jättää tekemättä. Pääpyöräreitit tulisi hoitaa siinä kuin autotietkin.

[youtube=http://www.youtube.com/watch?v=REU-Kk2illc&hd=1]

Tämä oli ensimmäinen pätkä, jonka kuvasin ulkosalla hiljattain käytettynä ostamallani Nikon D90 -kameralla. Editointi Final Cut Expressillä.

Poikain hakatessa jäätä ja itsekin kangella kalautellessani tuli kyllä jälleen kerran mietittyä myös suomalaista sosiaaliturvaa. Juuri tällaiset jäänhakkaushommathan ovat sitä tietoyhteiskunnasta ”katoavaa työtä”, jota rehti työmies voi tehdä, kunhan vaan annetaan lapio käteen ja osoitetaan paikka josta kaivaa.

Miksi sitten jäätä hakkasi lauma maistereita? Ainakin osittain siksi, että suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä tekee juuri tuollaisen vain päivän kestävän pätkätyön vastaanottamisen lähes järjettömäksi.

Eikö juuri tällaista duunia kannattaisi olla tarjolla ihan jo sosiaalisistakin syistä? Kyllä lapiomiehille töitä riittäisi.

pasilan pyöräparkista

Työmatkani Lahteen alkaa pyöräilyllä Pasilaan. Pyörän jättäminen säilytykseen asemalle on hankalaa sillä suurin osa pyörätelineistä on hylättyjen polkupyörien miehittämiä.

Miksei telineistä pidetä jatkuvasti huolta? Yksinkertainen metodi olisi esimerkiksi se, että kaikkiin parkissa oleviin fillareihin laitettaisiin ”poistotarra” ja 30 päivän kuluttua yhä paikalla olevat tarroitetut pyörät siirrettäisiin pois. Jo pari puhdistuskertaa vuodessa riittäisi siivoamaan hylätyt tsygät. Kustannus ei varmaankaan olisi kuin muutamia satoja euroja. Kuka mahtaa olla vastuussa asemasta? VR vai kaupunki?

Silmämääräisesti arvioiden suurin osa fillareista on hylättyjä.

Kuinka pitkään vastaavan tilan annettaisiin jatkua pysäköintipaikoilla? Jos esimerkiksi Kisahallin parkkiksella olisi 250 rekisteröimätöntä autonromua, jokin ratkaisu keksittäisiin varmaankin aika nopeasti.

(Hankin männä viikolla elämäni ensimmäiset nastarenkaat fillariini. Talvipyöräily ei olekaan täysin mahdotonta! Pito oli jopa yllättävän hyvä.)