Kotihoito ja pysäköinti Helsingissä

Kansanedustaja Eveliina Heinäluoma nosti pari viikkoa sitten esiin kotihoidon pysäköintiongelmat, jotka ovat puhututtanut pariin otteeseen myös Helsingin kaupunginvaltuustossa mm. Arja Karhuvaaran toimesta.

Kysymyshän vaikuttaa melko selvältä. Etenkin kantakaupungissa parkkipaikkojen hakemiseen kuluu aikaa, joka on pois hoitokäynnistä. Miksei kukaan tee mitään?

Arja Karhuvaara ehdotti viime vuonna ”asioimispysäköintipaikkajärjestelmän” kehittämistä – eli siis ilmeisesti järjestelmää, jossa jokaisesta korttelista varattaisiin parkkipaikkoja kotihoidon käyttöön.

Eveliina puolestaan haluaisi ”kotihoidon työtehtävään liittyvän pysäköintiluvan” joka rinnastuisi vammaisten pysäköintilupaan. Vammaisten pysäköintiluvalla saa ajoneuvon pysäköidä yleisillä alueilla:
– Vammaisille autoilijoille tarkoitetuille pysäköintipaikoille, jotka on merkitty pyörätuolimerkillä
– Maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta
– Yleisellä alueella, missä pysäköinti on kielletty liikennemerkillä (pysäköinti kielletty – tai pysäköintikieltoalue – liikennemerkki)
– Rajoitusta pidemmäksi aikaa sellaiselle pysäköintipaikalle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on liikennemerkein rajoitettu. Pysäköinnin kestoa ei ole tarkemmin laissa määritelty.

Arja ja Eveliina ovat oikeassa siinä että ongelmaa pitää ratkoa – etenkin nyt kun kotihoitoa tarvitsevan väestön määrä kasvaa nopeasti. Kyse on sekä paremmasta hoidosta, paremmista työolosuhteista että yhteisten verorahojen järkevästä käytöstä. Meidän ei kannata tuhlata rahaa siihen että kotihoitaja etsii parkkipaikkaa.

Valitettavasti molempia ratkaisuja yhdistää oikeastaan se että ne eivät varsinaisesti ratko ongelmaa. Arjan ehdotus vastaisi vaihtuvaan tarpeeseen huonosti ja Eveliinan esitys ei oikein auta kantakaupungissa, jossa parkkipaikkoja ei kadunvarteen synny lisää vaikka olisikin lupa pysäköidä vapaammin. (Kuten kaupunki asiaan vastasi jo vuonna 2012.)

Mitä itse ehdottaisin?

1. Teknologia käyttöön

Brittiläinen Guardian kertoi jokunen viikko sitten miten Helsinki käyttää hienoa Videovisit -järjestelmää vähentämään tarvittavien kotihoitokäyntien määrää. Yksi hoitaja voi hoitaa suuren joukon asiakkaita, ja parkkipaikkatarve vähenee kun käyntitarve jää vähäisemmäksi. Vastaavia teknologioita on muitakin. Nämä tulisi ottaa täysmääräisesti käyttöön. Helsingin tulisi olla etäkotihoidon edelläkävijä koko maailmassa.

Vähennetään tarvetta käynteihin. Samalla vähenee parkkipaikkojen tarve. Mutta se ei tietenkään poistu täysin.

2. Muut kulkuneuvot

Arja Karhuvaaran aloitteeseen vastatessaan Kaupunkiympäristön toimiala selvitti lausuntoa varten kaupungin sosiaali- ja terveystoimelta kokemuksia nykyisestä tilanteesta. Kävi ilmi että:

”Kokemukset pysäköintipaikkatilanteesta vaihtelevat. Täysin ongelmatonta se ei ole missään ja esimerkiksi eteläisessä kotihoitoyksikössä autoja ei käytetä vaikeiden liikenneolosuhteiden vuoksi lainkaan. Pysäköintilupakaan ei välttämättä auttaisi, jos paikkoja ei ole tarjolla.

Kyselyn vastauksissa ehdotettiin myös sähkömopojen ja skoottereiden käyttöä, koska ne ovat autoja helpompi pysäköidä.”

Polkupyörän, kuormapyörän tai niiden sähköistetyn version voi pysäköidä pihalle, kadunvarteen tai puistoon. Samoin sähköskootterin tai muun pienen sähkökulkuneuvon. Otetaan auto pois yhtälöstä siellä missä sitä ei välttämättä tarvita. Käytetään muita kulkupelejä. Pysäköintiongelma poistuu.

Tämäkään ratkaisu ei tietenkään sovellu kaikkialla ja kaikille, mutta kuten eteläisen kotihoitoyksikön esimerkki näyttää, se on täysin mahdollista. Tämäkin ratkaisu tulisi käyttää täysmääräisesti.

3. Hinnoitellaan pysäköinti oikein

Pysäköintipaikkojen puute ei ole vain kotihoidon ongelma. Se on ihan yhtä iso haaste putkimiehille, siivoajille, pitsakuskeille, tavarantoimittajille, turisteille, kauppojen asiakkaille – ja tietenkin myös asukkaille, jotka eivät löydä kadunvarsipaikkaa sitä tarvitessaan.

Tähän on yksinkertainen ratkaisu. Dynaaminen hinnoittelu.

Suomeksi tämä siis tarkoittaa sitä että pysäköinnin hinta vaihtelee alueittain, kortteleittain, jopa kadun pätkittäin niin, että aina korkeintaan 90% paikoista on varattuna. 10% aina vapaana. Aina on tilaa kotihoitajalle kun paikkaa tarvitaan.

Tämä tietysti ratkaisee kadunvarsipysäköinnin ongelmat myös kaikkien muiden kuin kotihoitajien kohdalla.

Ja mikä parasta, mitään uusia lakeja ei tarvita. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta, jonka jäsen Eveliina on, voi tehdä päätöksen halutessaan vaikka jo ensi syksynä. Kadunvarsipysäköinnin ja asukaspysäköinnin hintaa nostamalla kysymys ratkeaa, kotihoito sujuvoituu.

Toimiva ratkaisu siis tiedetään jo. Mutta sitten päästäänkin politiikkaan. Löytyykö uskallusta nostaa pysäköinnin hintaa Helsingin keskustassa?

Kaupunginhallitus 25.4.2016

Kaupunginhallituksessa maanantaina varsin jykevä lista. Löytyy kansliapäällikön sijaisen valinta, konserniohje ja pysäköintijärjestelmän uudistuksia. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

KAUPUNGINJOHTAJA

1 V 11.5.2016, Konserniohje

Tämä on iso asia, jota on pureskeltu jo moneen otteeseen konsernijaostossa. 14.3. konsernijaosto äänesti useammasta muutosesityksestä jakolinjojen ollessa varsin perinteiset sdp+vihr+vas vs. kok+ps. Me lisäsimme ohjeeseen tarkennuksia mm. luottamushenkilöiden tietojensaantioikeuden turvaamisesta.

Nyt kaupunginjohtaja on tehnyt esitykseensä muutoksia verrattuna konsernijaoston 14.3. hyväksymään versioon. Melko todennäköisesti kaupunginhallitus tullee äänestämään asiasta jälleen. Ja yhtä melko todennäköisesti palaamme 14.3. version muotoiluihin.

1 V 11.5.2016, Ympäristötoimen johtosäännön muuttaminen

ok. Kuluttajaturvallisuusvalvonta siirtyy lainmuutoksen myötä kunnilta valtiolle, joka aiheuttaa johtosääntömuutokset.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 11.5.2016, Vartiokylän korttelin 45127 tontin 2 asemakaavan muuttaminen (nro 12367, Myllypuro, Tuulimyllyntie 3)
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2016_Kanslia_2016-04-25_Khs_16_El_3E91556F-3CB1-4F57-B5AB-2451CC27119B_Liite_pdf
ok. Täydennysrakentamista Myllypuroon, yksi 6-kerroksinen kerrostalo, 4 800 k-m². Alue on haastava täydennysrakennettava kun alkuperäinen kaava on korkeudestaan huolimatta niin tehoton.

2 V 11.5.2016, Kaarelan eräiden kortteleiden sekä lähivirkistys-, ym. alueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12352, Kuninkaantammentien ympäristö)

ok. Pientalotontteja Kuninkaantammeen, asunnot noin 250-300 helsinkiläiselle.

3 V 11.5.2016, Kunnan asukkaan aloite: Pyöräkaista Hämeentielle

ok. Aloitteen sisältö on sama kuin valmistelussa olevan joukkoliikennekatu-hankkeen, josta valtuusto päättää 27.4.2016.

11 946 allekirjoittajaa, joista käsin 6056 nimeä. Näiden osalta satunnaisotannalla katsottiin että 80,1% voidaan hyväksyä, joten hyväksyttyjä allekirjoituksia yhteensä 10795, joka ylittää vaadittavan 10 500 kuntalaisen rajan ja aloite käsitellään valtuustossa.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Kansliapäällikön avoimen viran määräaikaisen hoitajan määrääminen

Kaupunginjohtaja ehdottaa sijaiseksi rahoitusjohtaja Tuula Saxholmia.

4 Lainan myöntäminen Myllyhalli Oy:lle

ok. Tekonurmen uusimista varten urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta 58 000 euron laina. Hankkeen kokonaiskustannus 145 000 euroa.

5 Kaupunginorkesterin konserttimatka vuonna 2016

Kaupunginorkesteri matkailee Epsanjaan, viisi päivää kolme konserttia. Kapu ja solistit pääsee selvästi liksoille kun heille varataan 55 000 euroa. Prokofjevin pianokonserttoa ja Sibeliusta. Kustannukset 100 000 euroa. Kaippa nämä ovat tarpeen vaikka hinta vähän kovalta tuntuukin. Ja päätös näiden matkojen tekemisestä lopettamisesta tulisi toki tehdä muualla kuin kaupunginhallituksessa, jos sellainen tehtäisiin. Nyt valmistelut on jo tehty ja konsertit sovittu, joten tähän varattu raha myönnetään.

7 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Liikenneviraston yhteishankkeisiin

ok. Meluesteitä ja Länsiväylän tiesuunnitelman laadintaa Koivusaaressa. Koivusaaren suunnitelma on ylimitoitettu ja monella tapaa tulevan Yleiskaavan hengen vastainen. Kannattaako sitä suunnitella nyt, vai ottaa aikalisä?

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

2 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle vesilain mukaisesta hakemuksesta sillan rakentamiseksi Nihdistä Korkeasaareen ja Korkeasaaresta Laajasaloon sekä vesialueen ruoppaamisesta ja rantarakenteiden tekemisestä

ok. Kruunusiltojen rakentamisen ympäristövaikutuksista. Lausunnossa todetaan mm. että:

”Vesistötyöt aiheuttavat tilapäistä veden samenemista ja sedimentissä olevien ravinteiden ja mahdollisten haitta-aineiden leviämistä. Tehdyn riskinarvioinnin perusteella haitta-aineista ei katsottu aiheutuvan ekologisia riskejä eikä terveysriskejä rakentamisalueen lähialueilla. Vesitaloushankkeen pysyvät vesistövaikutukset aiheutuvat rakenteista ja ovat vähäisiä ilmeten lähinnä pieninä virtausmuutoksina.

Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat vaikutukset ovat pääasiassa vesirakentamisen aiheuttamia ja siten tilapäisiä.

Meritaimenen päävaellusajankohtana ei toteuteta voimakasta melua tai samennusta aiheuttavia töitä.”

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Savuton Helsinki -ohjelman loppuraportti

ok. Kymmenen vuotta sitten aloitetun ohjelman loppuraportti. Tavoitteet saavutettiin, tupakointi väheni. Kuinka paljon se on ohjelman ansiota, jäänee lukijan arvattavaksi.

”Ohjelman tuloksena on syntynyt kaupungin hallintokuntiin hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja, joita on otettu käyttöön myös kansallisella tasolla. Muu yhteiskunnan kehitys, asenneilmapiiri ja julkinen keskustelu ovat tukeneet tupakoinnin vähenemistä. Ohjelma on antanut esimerkin siitä, miten poikkihallinnollisuutta toteutetaan käytännös- sä ja miten menestyksekäs työ vaatii johdon sitoutumisen.”

Henkilökohtaisesti hiukan vierastan raportissa mainittua ajattelua nikotiinittomuudesta perinteisen savuttomuuden sijaan. Kun ei se nikotiini itsessään niitä tupakointiin liittyviä sairauksia aiheuta ja sähkötupakalla on saatu erinomaisia tuloksia perinteisestä tupakasta vieroittamisessa.

2 Lausunto eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle hätämajoituksen järjestämistä koskevista kanteluista

Taustalla kantelussa on paperittomien romanien kohtelu Helsingissä talven pakkasilla. Asia on itsessään monimutkainen ja tässä kohdassa helsinki ei linjaa omasta toiminnastaan, vaan vastaa apulaisoikeusasiamiehen kysymyksiin. Tulevan linjauksen myötä Helsinki sitten muuttaa linjaaansa.

Henkilökohtaisesti minulla ei ole asiaan muuta vahvaa kantaa kuin se että Helsingissä ei kenenkään pitäisi paleltua kadulle. Kyse on perustavanlaatuisesti ihmisoikeuksista. Miten tämä sitten toteutetaan ja kenen toimesta on toinen kysymys, johon nyt ei vastata.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmän ehdot

ok. Pysäköintijärjestelmä laajenee Hietaniemen suuntaan. Tällä varaudutaan osin Mechelininkadun uusimisen muutoksiin pysäköintitilan saatavuudessa. Lisäksi tulevaisuudessa sama henkilö vois saada kaksi asukaspysäköintitunnusta ja yrityspysäköintitunnuksissa yksi toimipiste voi saada enintään viisi tunnusta nykyisen kolmen sijasta.

Myös Helsingin yrittäjät pitävät muutosta hyvänä.

2 Helsingin pysäköinnin maksamisen kehittäminen 2016-2020 ja uudet maksullisuusvyöhykkeet ja – ajat

ok. Näkyvin muutos kaupunkilaisille lienee se että pysäköintiautomaatit uusiutuvat eikä kolikoilla voi enää tulevaisuudessa maksaaa. Erinomaista että niistä kolikoista päästään eroon – HKR:n kyselyn mukaan 54 % ilmoitti mieluisimmaksi maksutavaksi matkapuhelimella maksamisen, 26 % pankki- ja luottokorttimaksamisen ja vain 13 % ilmoitti mieluisimmaksi maksutavaksi kolikkomaksamisen. Katse etelään: Tallinnassa mobiilimaksamisen osuus on 93 % pysäköintimaksamisesta. Samalla on mahdollista vähentää pysäköintiautomaattien määrää, joiden ylläpito on varsin kallista.

Hinnoittelua myös selkeytetään sillä että maksuvyöhykkeitä on tulevaisuudessa vain kaksi kolmen sijaan.
Liite_pdf
Todella tärkeää on myös se että siirrytään ns. ”joustavaan hinnoitteluun”, joka mahdollistaa sen että ”pysäköinnin hintaa voidaan muuttaa esimerkiksi ajankohdan, keston tai käyttöasteiden mukaan”. Tämä on loistava uudistus – näin voidaan paljon nykyistä paremmin taata pysäköintipaikan saaminen sitä tarvitsevalle. Progressiivinen hinnoittelu on käytössä laajalti maailmalla.

Asukaspysäköinti on joustava järjestelmä

Viime tiistainen kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous oli dramaattinen ja useampi hyvä pyöräilyhanke palautettiin valmisteluun. Sellaista se politiikka toisinaan on. Välillä edistys ei edisty eikä kehitys kehity.

Sosiaalidemokraattien ja Kokoomuksen edustajat kantoivat erityisesti huolta pysäköintipaikkojen riittävyydestä – kun sekä Hesarilta että Runeberginkadulta niitä joudutaan pyöräkaistojen alta muutamia vähentämään. Korvaavat paikat olisivat olleet Mäntymäen kentällä ja Satamaradankadulla.

Kokouksessa Sosiaalidemokraattien Jape Loven teki palautusesityksen, jossa oli useita ”ranskalaisia viivoja”. Yksi niistä kiinnitti erityisesti huomioni:

– Muutosten johdosta poistuville asukas- ja asiakaspysäköintipaikoille on osoitettava korvaavaa pysäköinitilaa (Satamaradankatu ei ole vaihtoehto Helsinginkadun asukaspysäköinnille matkaa noin 500-1000m, koko suunnittelualueella, vrt. raideliikenteen 600m läheisyysvaatimus kaavoituksessa)

Olen nimittäin tästä täysin samaa mieltä valtuutettu Lovenin kanssa. Olisi aivan kohtuutonta siirtää asukaspysäköintipaikkaa jopa kilometrin, kun raideliikenteen läheisyysvaatimuskin on 600 metriä!

Ongelma on vain se että kukaan ei ole koskaan esittänyt asukaspysäköintipaikkojen siirtämistä kilometrillä. Selitän.

Kuvitellaan Parkkilan kaupunki, jossa elämä on eri laadukasta ja asukaspysäköintiä on jokaisen talon edustalla.

Parkkilan kunnanisät kuitenkin päättävät rakentaa kaksi uutta pienempää taloa, joiden vuoksi neljä pysäköintipaikkaa joudutaan poistamaan! Viisaat päättäjät kuitenkin korvaavat pysäköintipaikat kaupungin toisella laidalla eli pysäköintipaikkojen kokonaismäärä säilyy samana.

Mutta nythän pysäköintimatka lisääntyy jopa kilometrillä!

Yksiselitteisesti: eikä lisäänny. Asukaspysäköinti on joustava järjestelmä, joka sopeutuu muutoksiin. Käytännössä uusille parkkialueille pysäköivät niitä lähimmissä taloissa asuvat parkkilalaiset. Punaiset siirtyvät sinisten paikoille, siniset vihreiden, vihreät pinkkien jne. Ja keskimääräinen matkan muutos pysäköintipaikalle ei kasva merkittävästi.

Asukaspysäköinnissä tärkeintä on siis pysäköintipaikkojen kokonaismäärä. Hesarilla pysäköity auto siirtyisi Kustaankadulle, Kustaankadulla pysäköity Aleksis Kiven kadulle ja Aleksis Kiven kadulta sitten Satamaradankadulle.

Satamaradankadun paikat siis korvaisivat Hesarin paikkoja varsin hyvin.

Asukaspysäköintialue J, jota myös Helsinginkatu on, eroaa Helsingin muista kantakaupungin alueista siinä että alueella on 300 kpl asukaspysäköintipaikkoja enemmän kuin mitä asukaspysäköintilupia on myyty. 300 kpl enemmän. Tilanne esim. Töölössä on täysin päinvastainen.

Asukaspysäköinti toimisi Japen esittämällä tavalla vain, jos Hesarin parkkipaikoille olisi kirjoitettu parkkiruudun omistajien rekisterinumerot. Näin ei ole. Pysäköinti, ja itseasiassa myös liikenne, on erittäin joustava järjestelmä. Se on nimenomaan sen vahvuus – se sopeutuu, mukautuu ja löytää lokeronsa.

Tervemenoa Betelgeuseen

Douglas Adamsin ”Linnunradan käsikirjassa liftareille” betelgeuselainen avaruusjournalisti valitsee Maan päälle päästyään nimekseen ”Ford Prefect”, koska hän kuvittelee autojen olevan planeettamme vallitseva elämänmuoto. Kosketus todellisuuteen on karu ja Ford on vähällä jäädä auton alle.

Kuva: Wikimedia Commons (CC)

Eilisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa keskusteltiin pitkään mm. asumisen hinnasta Helsingissä. Meitä Vihreitä kismittää uudisrakentamisen kustannuksissa erityisesti ns. autopaikkanormi, joka nostaa hintoja jopa 50 000 – 70 000€ per asunto! Ja näitä kalliita paikkoja pitää rakentaa kaikkialle, myös ydinkeskustan uusille alueille, vaikka julkinen liikenne pelaa ja palvelut ovat lähellä.

Tämän keskustelun tuoksinassa Kokoomuksen valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaara loihe lausumaan:

”E­lä­män­muo­tom­me on, et­tä kai­kis­sa ta­louk­sis­sa on au­to. No, eh­kä jois­sain vih­reis­sä per­heis­sä ei ole, mut­ta on­nek­si te et­te ole enem­mis­tös­sä.”

Jahas. Saanko esitellä, Ford Prefect Betelgeusesta, Sirpa Asko-Seljavaara Helsingistä.

Ongelma kun on se, että Helsingissä autottomia asuntokuntia on 55%, joka minun lukiomatematiikallani on kyllä enemmistö. Mutta ehkäpä tähtien väliseen matkailuun ylipäätään tarvitaan korkeampaa matematiikkaa.

Kuva: Martti Tulenheimo

Lisäksi Helsingin kantakaupungissa on paikoin alueita, joilla autottomia asuntokuntia on jopa noin 80%, yleisesti noin 60-80%.

Autottomat asuntokunnat pääkaupunkiseudulla 2005

Mutta kyllähän niitä autopaikkoja on vaan pakko rakentaa kun meidän elämänmuotomme nyt vaan on sellainen että kaikissa talouksissa on auto.

Taidanpa muuttaa nimeni Volkswagen Passatiksi. Ehkä mä sitten tajuan mistä on kyse. Sitä odotellessa Helsinkiä voitaisiin ehkä suunnitella vähän eri tavalla kuin Pornaisia.

Suomen historian eeppisin PYÖRÄPARKKI

Menin tietysti eilen Flowhun tsygällä. Niin muutama muukin 18500:sta festarivieraasta:

Flown pyöräparkki oli jotain ihan mahtavaa. Aivan käsittämätön määrä fillareita. Tuli tunne että jotain tässä kaupungissa on muuttumassa. Hyvään suuntaan. <3 Helsinki! Fillareiden määrää oli todella vaikea arvioida, useita tuhansia niitä oli joka tapauksessa. Jos kolmannes väestä tuli paikalle pyörällä, niin silloin tuolla olisi noin 6000 pyörää, joka vaikuttaa ihan realistiselta.

Lisääkin olisi mahtunut, maksimikapasiteetti olisi varmaan jossain lähempänä kymmentä tuhatta. Pyöräparkki oli pinta-alaltaan noin 1,15 hehtaaria. Saman kokoiseen tilaan Kisiksen parkkipaikalle mahtuu noin 480 autoa, jos se olisi ääriään myöten täynnä.

480 autoa vs. 10 000 fillaria. Erotus noin 9000-9500 kulkuneuvoa. Voiko tätä selvempää esimerkkiä autojen vaatiman tilan määrästä kaupunkialueella olla?

Hyvää festariviikonlopun jatkoa kaikille!