Tervemenoa Betelgeuseen

Douglas Adamsin ”Linnunradan käsikirjassa liftareille” betelgeuselainen avaruusjournalisti valitsee Maan päälle päästyään nimekseen ”Ford Prefect”, koska hän kuvittelee autojen olevan planeettamme vallitseva elämänmuoto. Kosketus todellisuuteen on karu ja Ford on vähällä jäädä auton alle.

Kuva: Wikimedia Commons (CC)

Eilisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa keskusteltiin pitkään mm. asumisen hinnasta Helsingissä. Meitä Vihreitä kismittää uudisrakentamisen kustannuksissa erityisesti ns. autopaikkanormi, joka nostaa hintoja jopa 50 000 – 70 000€ per asunto! Ja näitä kalliita paikkoja pitää rakentaa kaikkialle, myös ydinkeskustan uusille alueille, vaikka julkinen liikenne pelaa ja palvelut ovat lähellä.

Tämän keskustelun tuoksinassa Kokoomuksen valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaara loihe lausumaan:

”E­lä­män­muo­tom­me on, et­tä kai­kis­sa ta­louk­sis­sa on au­to. No, eh­kä jois­sain vih­reis­sä per­heis­sä ei ole, mut­ta on­nek­si te et­te ole enem­mis­tös­sä.”

Jahas. Saanko esitellä, Ford Prefect Betelgeusesta, Sirpa Asko-Seljavaara Helsingistä.

Ongelma kun on se, että Helsingissä autottomia asuntokuntia on 55%, joka minun lukiomatematiikallani on kyllä enemmistö. Mutta ehkäpä tähtien väliseen matkailuun ylipäätään tarvitaan korkeampaa matematiikkaa.

Kuva: Martti Tulenheimo

Lisäksi Helsingin kantakaupungissa on paikoin alueita, joilla autottomia asuntokuntia on jopa noin 80%, yleisesti noin 60-80%.

Autottomat asuntokunnat pääkaupunkiseudulla 2005

Mutta kyllähän niitä autopaikkoja on vaan pakko rakentaa kun meidän elämänmuotomme nyt vaan on sellainen että kaikissa talouksissa on auto.

Taidanpa muuttaa nimeni Volkswagen Passatiksi. Ehkä mä sitten tajuan mistä on kyse. Sitä odotellessa Helsinkiä voitaisiin ehkä suunnitella vähän eri tavalla kuin Pornaisia.

Laskennallisia tarpeita

Kaupunginhallitus käsittelee maanantaina kokouksessaan Töölöön suunniteltua 800 paikan pysäköintiluolaa.

”Pysäköintiselvitys osoittaa, että alueella on pysäköintipaikkavajausta. Uusi rakennettava pysäköintilaitos ei täysin poista alueella olevaa pysäköintipaikkojen laskennallista tarvetta. Pysäköintipaikkoja ei näin ollen ole tarkoituksenmukaista lähteä poistamaan ilman muita liikenteellisiä tai kaupunkikuvallisia perusteita.”

Nyt sitten itse kukin voi lähteä miettimään millä tavoin määritellään ”laskennallinen tarve pysäköinnille”. Ja onko mitään järkeä laskea pysäköintipaikkojen määrä 1900-luvun alkupuolella valmistuneelle alueelle samalla tavalla kuin Kontulaan?

No ei ole.

Jos edes Taka-Töölössä, jossa 60-80% asuntokunnista on autottomia, ei voida tehdä liikenne- ja pysäköintipaikkasuunnittelua jalankulun ja julkisen liikenteen ehdoilla, niin ei sitten missään. Manskua pitkinhän kulkee vain kolme ratikkalinjaa ja Runeberginkatua kaksi. Mahtaa olla elo Töölössä kurjaa kun ei laskennallisia tarpeita tyydytetä.

Ei poliittinen valinta muutu ”tekniseksi” ja epäpoliittiseksi sillä että sitä kutsutaan ”laskennalliseksi”. Pysäköintipaikkoja tarvitaan sen verran kuin niitä päätetään rakentaa.

En vastusta pysäköintiluolia, mutta jos niitä rakennetaan lisää, niin silloin pitää kadunvarsipysäköintiä vastaavasti vähentää. Mieluusti yhden suhde yhteen – jokainen lisäpaikka luolassa tarkoittaa yhden poistamista kaduilta. Tällöin yhteistä katutilaa voidaan vapauttaa yhteiseen käyttöön: leveämmille jalkakäytäville, pyöräkaistoille, sujuvammalle julkiselle liikenteelle ja istutuksille.