Porilainen rahtikultti

Rahtikultit (cargo cult) ovat kiehtoneet minua aina. Niitä syntyi 1800-luvun loppupuolella lounaisella Tyynellä merellä alkuperäiskansojen kohdatessa kehittyneempää länsimaista teknologiaa:

”Koska vanuatulaiset eivät aikoinaan tienneet, miksi amerikkalaissotilaiden monenlaiset tarvikkeet saapuivat ilmasta, he olettivat sotilaiden rituaalien aiheuttaneen sen yliluonnollisesti ja alkoivat siksi jäljitellä niitä: he rakensivat jopa samanlaisia lentokenttiä ja satamia kuin mitä amerikkalaisilla oli.”

Kun lentokoneet tuovat rikkauksia valkoiselle miehelle, niin oma kenttä ja lentokone tuottaa rikkauksia myös heille. Alkuperäiskansan päättelyketju on samanaikaisesti sekä ihastuttavan looginen että täysin päätön.

Lentokone, kiitorata ja taustalla näkyy lennonjohtotornikin.

Eilen uutisoitiin unkarilaisen lentoyhtiön aloittavan reittilennot Helsingin ja Porin välillä. Ja kuten arvata saattaa, ihan vain markkinavoimin tämä reitti ei pelitä.

Porin kaupunki aikoo tukea yhteyttä kolmen vuoden aikana 11,2 miljoonalla eurolla. Miljoona tänä vuonna ja seuraavat kolme vuotta 3,4 miljoonaa euroa per vuosi. Porista on vuonna 2017 (, joka ilmeisesti oli viimeisin kokonainen toimintavuosi edelliselle yritykselle) ollut noin 10000 kotimaanmatkustajaa. Olettaen saman suosion, tuki olisi ensi vuonna siis noin 340 euroa per yhdensuuntainen matka, meno-paluuta Helsinkiin tuetaan noin 680 euroa per matkustaja. Ja vaikka suosio kaksinkertaistuisi, olisi vain pelkkä tuki yhä yli 300€ per matkustaja.

Summaa voi verrata Porin talousarvioesityksestä löytyviin kaupungin jakamiin muihin avustuksiin.
3,4 miljoonaa avustuksiin ja 3,4 miljoonaa siihen että noin 100 henkeä viikottain lentää Poriin tai Porista.

Porilaisten päättäjien päättelyketju on samanaikaisesti sekä ihastuttavan looginen että täysin päätön. Usko lentomatkustamisen autuuteen kaupunkikehittämisen välineenä on aukoton.

Entä jos Pori olisikin käyttänyt tuon rahan toisin? Entä jos Pori olisi satsannut tuon summan kuntalaisiinsa, tai vaikkapa Helsingin Juhlaviikkojen mittakaavassa (1,5m€) kulttuuriin? Voisiko olla että silloin syntyisi kysyntää Poriin suuntautuvalle liikenteelle jota syntyisi sitten ihan markkinaehtoisestikin? Tai voisiko tuolla summalla järjestää paikallisliikennettä Tampereen ja Porin väliselle kiskoyhteydelle raideliikenteen kilpailun avautuessa? Vaikutukset voisivat säteillä koko maakuntaan. Miksi juuri lentomatkustaminen on niin uljasta että siihen kannattaa satsata tällaisia summia? Onko vaan niin että kulttuuri tai paikallisjunat eivät ole riittävän jumalallisia?

Eikä Pori ole yksin. Samanlaista uskoa lentoyhteyden autuuteen on ollut meillä Helsingissäkin. Hyvänä esimerkkinä taannoinen Hernesaaren osayleiskaava, jossa saaren päähän oli kaavoitettu helikopterikenttä. Tämä kenttä olisi maksanut Helsingille kymmeniä miljoonia euroja (muistaakseni arviot olivat luokkaa 60-80m€) ja lisäksi se olisi aiheuttanut tappiota menetettynä rakennusoikeutena kun helikopterikentän lähiympäristöön ei voi rakentaa asuntoja.

Miten meille kaupunginhallituksessa esitystä perusteltiin? Puhuttiin Tallinnan yhteydestä ja kiireisistä kansainvälisistä liikemiehistä.

Logiikka kulki silloinkin niin päin että meillä on oltava helikopterikenttä jotta saamme menestyviä liikemiehiä ja kun uskomme riittävästi, kaupunkimme saa sitten myös näiden menestyksen jumalten nektaria juodakseen.

Kaupunginhallituksen enemmistö ei uskonut riittävästi ja Helsingin ja Tallinnan välinen yhteys on nähdäkseni kehittynyt ihan hyvin ilman kenttääkin.

Mutta sympatiani ovat tässä kyllä porilaisten päättäjien puolella. Kysymys on taatusti viheliäisen vaikea, etenkin kun kokonaisuuteen liittyy vielä Porin ilmailuopiston tilannekin – Pori joutuu maksamaan tällä hetkellä n. 50 000 euroa kuussa Finavialle lentokentän ylläpidosta joka tapauksessa. Ja ymmärrettävästi Pori haluaisi säilyttää sekä lentokentän että ilmailuopiston. Voi olla jopa että Porin kannattaisi harkita kentän ostamista pois Finavialta, kuten Lappeenranta päätyi tekemään oman kenttänsä kohdalla – toki Lappeenrannalla on sijainnin puolesta sitten muita etuja.

Voi siis hyvinkin olla että Porin kannattaa tekohengittää lentoliikennettä ainakin hetki. Mutta kestävä tämä ratkaisu ei tietenkään ole ja ilmailun tärkeyteen kehityksen airuena kannattaisi suhtautua skeptisemmin. Säännöllinen reittiliikenne ei ole mikään pyhä talismaani, jonka avulla taivaalta sataa nannaa. Lentoliikenne ei ole syy menestykseen, vaan seuraus menestyksestä. Ja voi olla että 3,4 miljoonaa vuodessa toisin satsattuna voisi hyvinkin synnyttää jotain uutta, joka aikanaan vetäisi Poriin sitten myös lentoliikennettä.